MIETINTÖ neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022

12.10.2021 - (11352/2021 – C9-0353/2021 – 2021/0227(BUD))

Osa 1: Päätöslauselmaesitys
Budjettivaliokunta
Esittelijät:  Karlo Ressler (pääluokka III – Komissio)
  Damian Boeselager (muut pääluokat)

Tarkistukset

• 001-004 (PDF - 107 KB)
• 001-004 (DOC - 75 KB)
• 005-010 (PDF - 110 KB)
• 005-010 (DOC - 83 KB)
• 011-016 (PDF - 114 KB)
• 011-016 (DOC - 82 KB)
• 017-026 (PDF - 129 KB)
• 017-026 (DOC - 86 KB)
• 027-033 (PDF - 123 KB)
• 027-033 (DOC - 80 KB)
• 034-034/REV1 (PDF - 97 KB)
• 034-034/REV1 (DOC - 70 KB)
• 035-035 (PDF - 101 KB)
• 035-035 (DOC - 70 KB)
• 036-036 (PDF - 98 KB)
• 036-036 (DOC - 71 KB)
• 037-037/REV1 (PDF - 101 KB)
• 037-037/REV1 (DOC - 71 KB)
• 038-041 (PDF - 108 KB)
• 038-041 (DOC - 73 KB)
• 042-042 (PDF - 107 KB)
• 042-042 (DOC - 71 KB)
• 043-045 (PDF - 108 KB)
• 043-045 (DOC - 76 KB)
• 046-048 (PDF - 107 KB)
• 046-048 (DOC - 75 KB)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 (11352/2021 – C9-0353/2021 – 2021/0227(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 314 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053[1],

– ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046[2] (varainhoitoasetus),

– ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093[3] (monivuotisesta rahoituskehyksestä annettu asetus), parlamentin, neuvoston ja komission tässä yhteydessä hyväksymät yhteiset julistukset[4] sekä asiaan liittyvät yksipuoliset julistukset[5],

– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[6],

– ottaa huomioon ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

– ottaa huomioon puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki),

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

– ottaa huomioon vuoden 2022 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio, 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman[7],

– ottaa huomioon Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2022 29. huhtikuuta 2021 antamansa päätöslauselman[8],

– ottaa huomioon komission 9. heinäkuuta 2021 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 (COM(2021)0300),

– ottaa huomioon neuvoston 6. syyskuuta 2021 vahvistaman ja 10. syyskuuta 2021 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 (11352/2021 – C9-0353/2021),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan,

– ottaa huomioon lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee,

– ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0281/2021),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1. muistuttaa, että parlamentti määritteli edellä mainitussa 25. maaliskuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa vuoden 2022 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista vuoden 2022 talousarvion selkeät poliittiset painopisteet covid-19-kriisistä elpymisen tukemiseksi, investointien lisäämiseksi ja työttömyyden torjumiseksi sekä perustan luomiseksi kestävämmälle unionille; toistaa olevansa vahvasti sitoutunut näihin painopisteisiin ja esittää seuraavan kannan varmistaakseen asianmukaisen rahoitustason niitä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

 

2.  katsoo, että unionin talousarviolla on oltava välineet, joiden avulla se voi vastata moniin kriiseihin samanaikaisesti; toistaa parlamentin näkemyksen, jonka mukaan vuoden 2022 olisi oltava täysi täytäntöönpanovuosi ja vuoden 2022 talousarvion olisi oltava keskeisessä roolissa pyrittäessä varmistamaan myönteinen ja tuntuva vaikutus kansalaisten elämään; kannattaa tätä taustaa vasten lisäyksiä investointien vauhdittamiseen keskittyen erityisesti pk-yrityksiin, jotka ovat unionin talouden kulmakivi ja ratkaisevassa asemassa laadukkaiden investointien ja työpaikkojen luomisessa kaikissa jäsenvaltioissa, vihreään ja digitaaliseen siirtymään tähtäävien toimien tehostamiseen, uusien mahdollisuuksien tarjoamiseen nuorille ja lasten suojeluun, vahvan Euroopan terveysunionin rakentamiseen ja COVAX-ohjelman tukemiseen; vahvistaa edelleen painopisteitä turvallisuuden, muuttoliikkeen, turvapaikka-asioiden ja kotouttamisen, perusoikeuksien ja unionin arvojen aloilla mutta myöntää, että ulkopoliittinen tilanne ja humanitaarisen avun tilanne ovat viime aikoina huonontuneet, ja toteaa, että tuleviin haasteisiin on pystyttävä reagoimaan nopeasti sekä keskipitkällä että pitkällä aikavälillä;

 

3. panee merkille talousarvioesitystä koskevan neuvoston kannan, jonka mukaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden maksusitoumusmäärärahoja leikattaisiin 1,43 miljardia euroa komission ehdotukseen nähden; katsoo, että neuvoston ehdottamissa leikkauksissa noudatetaan tavanomaista ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa panemalla täytäntöön yleinen mielivaltainen vähennystavoite, joka ei perustu täytäntöönpanon suuntausten objektiiviseen arviointiin eikä vastaanottokykyyn ja joka ei kuvasta unionin kohtaamia moninaisia haasteita tai unionin tekemiä sitoumuksia; katsoo tämän olevan ristiriidassa keskeisten yhteisten poliittisten painopisteiden kanssa; toteaa, että neuvoston kanta on kaukana parlamentin elpymisbudjettiin liittyvistä odotuksista; päättää siksi pääsääntöisesti palauttaa sekä toiminta- että hallintomenojen osalta määrärahat talousarvioesityksen tasolle kaikissa budjettikohdissa, joihin neuvosto on tehnyt leikkauksia, ja ottaa kantansa lähtökohdaksi talousarvioesityksen; hyväksyy kuitenkin, että vuonna 2022 brexit-mukautusvaraukseen otetaan 1 299 miljoonaa euroa sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina, mikä vastaa kyseisestä mukautusvarauksesta annetun asetuksen yhteydessä saavutettua poliittista yhteisymmärrystä;

 

4. vaatii, että uusiin poliittisiin painopisteisiin tai tehtäviin on liitettävä uusia resursseja ja että viraston perustaminen tai sen toimeksiannon laajentaminen ei saisi tapahtua olemassa olevien ohjelmien tai virastojen kustannuksella; kompensoi sen vuoksi rahoitusohjelmien määrärahojen vähennykset, joita komissio ehdotti lisätäkseen erillisvirastojen määrärahoja; korostaa, että virastojen välillä tarvitaan asianmukaista koordinointia ja synergiaa, jotta voidaan lisätä niiden työn vaikuttavuutta, erityisesti, jos niillä on toisiaan lähellä olevia toimintapoliittisia tavoitteita, jotta julkiset varat voidaan käyttää oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti;

5. panee tässä yhteydessä merkille äskettäisen aloitteen eurooppalaisen terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamisesta; ilmaisee syvän huolensa siitä, että parlamentti on jätetty tällaisen viranomaisen perustamista koskevan päätöksentekomenettelyn ulkopuolelle; kiinnittää lisäksi huomiota tämän aloitteen merkittäviin talousarviovaikutuksiin ja siihen, että myös parlamentin on voitava hoitaa täysimääräisesti tehtävänsä yhtenä budjettivallan käyttäjänä; vastustaa voimakkaasti kaikkia rahoitusrakenteita, jotka siirtäisivät varoja pois tärkeimmistä tavoitteista ja toimista, jotka lainsäätäjät alun perin suunnittelivat ja hyväksyivät Horisontti Eurooppa -ohjelman, EU4Health-ohjelman ja rescEU:n puitteissa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa riittävä rahoitus EU:n syöväntorjuntasuunnitelmalle unionin talousarvion ensisijaisena tavoitteena, jota ei saisi vaarantaa kohdentamalla määrärahoja muihin politiikka-aloitteisiin; painottaa, että tämä aloite tehtiin niin myöhään, ettei parlamentti pystynyt ottamaan sitä huomioon vuoden 2022 talousarviota käsitellessään; odottaa, että tätä kysymystä käsitellään vuoden 2022 talousarviota koskevassa sovittelumenettelyssä, ja kehottaa tutkimaan muita rahoituskeinoja tätä tarkoitusta varten;

 

6. korostaa lisäksi, että komissio ilmoitti talousarvioesityksen julkaisemisen jälkeen paketista, jolla tuetaan Syyriasta ja muista maista tulevia pakolaisia; kehottaa tässä suhteessa tekemään vuoden 2022 talousarviosovittelussa kokonaispaketista kattavan sopimuksen, johon sisältyisi myös lisätalousarvioesitys nro 5/2021; toteaa, että tarvitaan lisätoimenpiteitä, joilla reagoidaan asianmukaisesti Afganistanin viimeaikaisiin tapahtumiin, mukaan lukien tuki kansalaisille, kuten naisille ja tytöille, lapsille, haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille sekä ankarien toimien kohteeksi joutuneille riskiryhmille, kuten tutkijoille, opettajille, lääkäreille ja tieteenharjoittajille, joilla ei ole mahdollisuutta jatkaa elämäänsä ja työskentelyänsä Afganistanissa; korostaa, että tilanteen muuttuessa ja kattavan ja pidemmän aikavälin tarvearvioinnin puuttuessa näitä kysymyksiä ei voitu ottaa täysimääräisesti huomioon parlamentin käsittelyssä ja että niitä arvioidaan myöhemmin uudelleen komission oikaisukirjelmän nro 1/2022 ja myöhemmässä vaiheessa annettavien tietojen perusteella;

 

7. on päättänyt lisätä määrärahoja budjettikohdissa, joiden toteutusaste on erinomainen ja joilla on toiminnalliset valmiudet ottaa lisämäärärahat käyttöön vuonna 2022; toteaa, että edellä mainittujen kiireellisten painopisteiden riittävä rahoittaminen edellyttää, että joustoväline otetaan käyttöön kokonaisuudessaan ja että lisäksi on käytettävä osittain yhden ainoan liikkumavaravälineen varoja (määrä kompensoidaan kuluvan vuoden liikkumavaroilla); pyytää lisäksi, että vuoden 2020 vapautetut määrärahat asetetaan kokonaisuudessaan käyttöön varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vuonna 2022;

8. korostaa tarvetta palauttaa Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannuksiin liittyvät määrärahat talousarvioesityksen tasolle, jotta vältetään kielteisen signaalin antaminen rahoitusmarkkinoille, kunnes komissio arvioi ennakoidut tarpeet sovittelussa mahdollisesti uudelleen; toistaa vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa esittämänsä selkeän kannan, jonka mukaan Next Generation EU -välineen korkokustannukset ja takaisinmaksut olisi laskettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi;

 

9. korostaa, että on tärkeää tukea ilmastotoimia ja ympäristönsuojelua myöntämällä lisäresursseja asiaa koskeville unionin ohjelmille ja välineille vuonna 2022; korostaa jälleen, että ilmastonäkökohtien valtavirtaistamisen hengessä toimia olisi tehostettava kaikilla toimintapolitiikan aloilla, jotta voidaan saavuttaa kokonaistavoite, jonka mukaan koko vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ajan vähintään 30 prosenttia unionin talousarvion ja Euroopan unionin elpymisvälineen menojen kokonaismäärästä käytetään ilmastomenoihin; korostaa lisäksi tarvetta pyrkiä edelleen tavoitteeseen, jonka mukaisesti monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista osoitetaan biodiversiteettitavoitteisiin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuodesta 2026 alkaen; vaatii, että parlamentti otetaan täysimääräisesti mukaan näiden menojen entistä vakaampien, avoimempien ja kattavampien täytäntöönpano- ja seurantamenetelmien kehittämiseen, ja on edelleen sitoutunut toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti järjestettäviin vuotuisiin kuulemisiin ja tiiviiseen yhteistyöhön komission ja neuvoston kanssa; muistuttaa, että vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanemiseksi on olennaisen tärkeää, että rahoitusta myönnetään ainoastaan toimille, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja Pariisin sopimuksen mukaisia;

 

10. muistuttaa, että covid-19-kriisin seuraukset ovat vaikuttaneet suhteettomasti naisiin; korostaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen merkitystä kaikissa vuoden 2022 talousarvion sisältyvissä asiaankuuluvissa ohjelmissa ja sukupuolitietoisen budjetoinnin täytäntöönpanon merkitystä sen varmistamiseksi, että naiset ja miehet hyötyvät yhtäläisesti julkisista menoista; kehottaa tässä yhteydessä komissiota nopeuttamaan tiiviissä yhteistyössä parlamentin kanssa sellaisen tehokkaan, avoimen ja kattavan menetelmän käyttöönottoa, jolla mitataan asiaankuuluvia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä menoja toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti, jotta voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia vuoden 2022 talousarviossa ja jotta menetelmä voidaan ulottaa koskemaan kaikkia monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmia; kehottaa lisäksi panemaan nopeasti täytäntöön sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU:n strategian 2020–2025 ja kehottaa toteuttamaan lisätoimia, erityisesti koulutusta ja aloitteita sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja sukupuolittumisen torjumiseksi;

 

11. vahvistaa näin ollen, että vuoden 2022 talousarvioon (kaikki pääluokat) osoitetaan maksusitoumusmäärärahoina yhteensä 171 802 114 289 euroa, mikä merkitsee 4 008 766 380 euron lisäystä talousarvioesitykseen nähden; päättää lisäksi asettaa vapautettujen sitoumusten seurauksena saataville 486 000 000 euron määrän maksusitoumusmäärärahoina varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; vahvistaa, että vuoden 2022 talousarvioon (kaikki pääluokat) osoitetaan maksumäärärahoina yhteensä 172 467 593 189 euroa;

Otsake 1 – Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

12. katsoo, että menestyksekäs tutkimus- ja innovointiohjelma on olennaisen tärkeä unionin tulevan vaurauden kannalta; korostaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, jolla on erittäin suuri eurooppalainen lisäarvo, edistää ratkaisevasti vihreän kehityksen ohjelmaa ja pyrkimyksiä kohti ilmastoneutraalia taloutta, onnistunutta digitaalista siirtymää ja unionin talouden elpymistä pandemiasta; pitää erityisen tärkeänä lisätä unionin investointeja terveysalan tutkimukseen, mukaan lukien syöpätutkimuksen rahoitus; korostaa, että tämän puiteohjelman toteutusaste on erinomainen, mikä kuvastaa sen kykyä ottaa vastaan lisämäärärahoja ensi vuoden talousarviossa; korottaa siksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman maksusitoumusmäärärahoja talousarvioesityksessä esitetyistä määristä 305 miljoonalla eurolla;

 

13. kannattaa talousarvioesityksessä esitettyä ehdotusta vapauttaa 77,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja kolmelle klusterille, jotka mainittiin Horisontti Eurooppa -asetukseen[9] liitetyssä asiaa koskevassa yhteisessä poliittisessa lausumassa; panee kuitenkin merkille, että vuodelta 2020 jäi vapautettuja tutkimusmäärärahoja 408,7 miljoonaa euroa; toistaa olevansa vahvasti vakuuttunut siitä, että tämä odottamattoman suuri määrä vapautettuja tutkimusmäärärahoja, joita komissio ei ottanut ennalta huomioon monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä neuvotteluissa, olisi asetettava kokonaisuudessaan saataville Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa täysin varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; on vakuuttunut, että terveyskriisin jatkumisen vuoksi puolet jäljellä olevasta määrästä olisi osoitettava terveysklusteriin;

 

14. korostaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä on ehdottoman tärkeä rooli laadukkaiden, kestävien, kohtuuhintaisten ja yhteenliitettyjen Euroopan laajuisten liikenne-, energia- ja digitaalisten verkkojen rakentamisessa ja että se on siksi keskeisen tärkeä vahvistettaessa unionin taloutta ja toteutettaessa onnistuneesti vihreää ja digitaalista siirtymää; muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä edistetään erittäin merkittävästi yleistä tavoitetta, jonka mukaan ilmastomenojen osuuden on oltava vähintään 30 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU -välineen menoista; toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä on keskeinen rooli taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa ja yhteenliitettävyyden edistämisessä koko unionin alueella; ehdottaa sen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineen kolmen osion rahoituksen lisäämistä talousarvioesitykseen nähden yhteensä 207,3 miljoonalla eurolla maksusitoumusmäärärahoina;

 

15. korostaa, että on tarpeen kuroa umpeen digitaalinen kuilu ja vahvistaa unionin häiriönsietokykyä ja digitaalista itsenäisyyttä; katsoo, että Digitaalinen Eurooppa -ohjelma on olennainen väline, jonka avulla voidaan edistää digitalisaatiota unionissa ja auttaa näin lisäämään merkittävästi tuottavuutta ja jonka avulla voidaan tukea kyberturvallisuuteen ja tekoälyyn tehtävien investointien lisäämistä; muistuttaa, että yrityksiä, erityisesti innovatiivisia digitaalisia pk- ja startup-yrityksiä, on tuettava; katsoo lisäksi, että tarvitaan lisämäärärahoja, jotta voidaan edistää digitaalista osallisuutta ja digitaalista lukutaitoa ja osaamista kaikkialla Euroopassa keskittyen erityisesti naisten digitaaliseen lukutaitoon; ehdottaa siksi, että ohjelman määrärahoja lisätään hieman yli 71 miljoonalla eurolla;

 

16. tukee sisämarkkinaklusterin eri osioiden rahoituksen lisäämistä talousarvioesitykseen nähden hieman päälle 37 miljoonalla eurolla maksusitoumusmäärärahoina; korostaa asianmukaisesti rahoitetun sisämarkkinaohjelman merkitystä, jotta voidaan parantaa kilpailukykyä, edistää yrittäjyyttä ja tukea tehokkaasti pienyrityksiä, myös startup-yrityksiä, joilla on merkittävä kaksitahoinen haaste eli vihreä ja digitaalinen siirtymä; kiinnittää siksi erityistä huomiota tarpeeseen lisätä merkittävästi yritysten kilpailukykyä ja niiden markkinoille pääsyä koskevan budjettikohdan rahoitusta, kun otetaan erityisesti huomioon terveyskriisin vakavat ja pitkäaikaiset vaikutukset pk-yrityksiin;

 

17. painottaa pitkäaikaista pyyntöään matkailua koskevasta erityisestä budjettikohdasta ja määrärahasta, erityisesti kun otetaan huomioon alan vakava supistuminen, joka kohdistui myös pk-yrityksiin, covid-19-pandemian seurauksena; toteaa, että useat EU:n ohjelmat edistävät alan pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kestävyyttä, mutta uskoo vahvasti, että EU:n matkailuohjelma varmistaisi koordinoidumman, näkyvämmän ja avoimemman toiminnan, joka tukisi tehokkaasti alan elpymistä ja antaisi sille suunnan kohti kestävää tulevaisuutta;

 

18. katsoo, että InvestEU on elpymisstrategian kulmakivi, ja korostaa, että vuoden 2022 talousarviossa on asetettava saataville riittävästi rahoitusta, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa viipymättä ja jotta Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyky voidaan palauttaa; korostaa lisäksi InvestEU-neuvontakeskuksen ja InvestEU-portaalin merkitystä investointi- ja liiketoimintaympäristön vahvistamisessa kaikkialla unionissa; torjuu siksi kaikki neuvoston ehdottamat leikkaukset tästä ohjelmasta ja päättää vähimmäisvaatimuksena palauttaa kaikkien asiaankuuluvien budjettikohtien määrärahat talousarvioesityksen tasolle;

 

19. päättää luoda varauksen, jonka ehtona on kansainvälisten tilinpäätösstandardien säätiön alaisuudessa toimivan kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan hallinnon lisäparannukset Euroopan parlamentin 7. kesäkuuta 2016 antamaan päätöslauselmaan (2016/2006(INI)) sisältyvien vaatimusten mukaisesti; päättää luoda varauksen Euroopan pankkiviranomaiselle (EPV), kun otetaan huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 13/2021 havaitsemat vakavat puutteet ja ongelmat, jotka liittyvät siihen, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla ei ole toteutettu riittäviä toimia, ja pitää varauksen voimassa, kunnes tilintarkastustuomioistuimen suosituksia noudatetaan täysimääräisesti;

20. vahvistaa Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) määrärahoja tämän viraston yksilöityjen tarpeiden mukaisesti sen varmistamiseksi, että se voi täyttää asianmukaisesti tehtävänsä liikennemuotojen hiilestä irtautumiseen siirtymisen tukemisessa myös niiden segmenttien osalta, joilla suora sähköistäminen on monimutkaista, ja varmistaa yleisesti tasapuoliset toimintaedellytykset muiden liikennemuotojen kanssa ja varmistaa muun muassa rautateiden puuttuvien yhteyksien valmiiksi saattamisen erityisesti rajatylittävillä osuuksilla; korostaa, että viraston on lisättävä henkilöstön määrää, jotta se voi selviytyä kalustoyksikköjen lupien, yhtenäisten turvallisuustodistusten ja ERTMS:n ratalaitteiden hyväksyntöjen suuresta kysynnästä ja neljännen rautatiepaketin täytäntöönpanosta;

 

21. lisää sen vuoksi otsakkeen 1 maksusitoumusmäärärahoja 668 593 067 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet; ottaa lisäksi otsakkeeseen yhteensä 486 000 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapautetuista sitoumuksista;

Alaotsake 2 a – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

22. päättää luoda Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+) koskevaan nimikkeistöön erillisen budjettikohdan, josta myönnetään erityinen lisämääräraha eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanon edistämiseksi, jotta voidaan edistää lapsiköyhyyden poistamista ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista samalla kun lievennetään pandemian lapsiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia; lisää sen vuoksi alaotsakkeen 2 a maksusitoumusmäärärahoja 700 000 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

23. muistuttaa, että koheesiota ja Euroopan alueita tukevan elpymisavun (REACT-EU-väline) tuen ESR+:lle ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastolle (FEAD) olisi edistettävä erityisesti työpaikkojen luomista ja laadukkaita työpaikkoja varsinkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden poistamista koskevia toimenpiteitä erityisesti lasten köyhyyden osalta;

Alaotsake 2 b – Palautumiskyky ja arvot

24. korostaa covid-19-kriisin yhteydessä tarvetta luoda vahva Euroopan terveysunioni ja vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmien palautumiskykyä; on siksi päättänyt lisätä EU4Health-ohjelman määrärahoja 80 miljoonalla eurolla;

 

25. korostaa, että olisi kohdennettava lisäresursseja varsinkin seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviin palveluihin erityisesti, jotta voidaan varmistaa palvelujen oikea-aikainen ja maksuton saatavuus sekä niiden laatu;

26. korostaa, että nuoriso kuuluu edelleen unionin talousarvion yleisiin painopisteisiin; lisää siksi rahoitusta Erasmus+ -ohjelman kasvavaan kysyntään vastaamiseksi yhteensä hieman yli 137 miljoonalla eurolla, sillä 5 prosentin lisäys merkitsee 40 000:ta uutta liikkuvuusvaihtoa ja on tärkeä askel viime vuosien menetettyjen mahdollisuuksien kompensoimiseksi; muistuttaa, että Erasmus+ -ohjelma on keskeinen lippulaivaohjelma ja yksi unionin menestyksekkäimmistä ohjelmista, joka on strateginen investointi unionin ja sen kansalaisten tulevaisuuteen; muistuttaa, että Erasmus+ ohjelman riittämätön rahoitus vaarantaisi uusien mahdollisuuksien jatkuvan luomisen nuorille ja heidän paremman työllistyvyytensä; lisää myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahoja 5 miljoonalla eurolla, koska covid-19-pandemian aiheuttama talouskriisi ei saisi vaikuttaa kielteisesti nuorten tukemiseen;

 

27. korostaa, että unionin talousarviossa on otettava käyttöön riittävästi varoja hätätilanteita varten, myös niitä, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen yhä vakavampiin vaikutuksiin; korostaa, että on tärkeää lisätä unionin pelastuspalvelumekanismin (rescEU) määrärahoja 10 miljoonalla eurolla ottaen erityisesti huomioon Euroopassa tapahtuneet luonnonkatastrofit, jotta voidaan parantaa EU:n kansalaisten suojelua ja vahvistaa varautumista ilmastonmuutoksesta johtuviin tuleviin katastrofeihin; korostaa siksi, että on investoitava ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen erityisen haavoittuvilla alueilla ja rakennettava niitä uudelleen kestävämmällä tavalla;

 

28. ehdottaa lisäksi Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurilohkon määrärahojen lisäämistä 10 miljoonalla eurolla, jotta voidaan tukea covid-19-kriisin erityisen ankarasti koettelemia Euroopan kulttuuri- ja luovia aloja ja toimialoja niiden elpymisessä; korostaa, että mitään Luova Eurooppa -ohjelman kolmesta lohkosta saatavaa rahoitusta ei pitäisi käyttää uuden eurooppalaisen Bauhaus-aloitteen puitteissa toteutettavien hankkeiden rahoittamiseen;

 

29. korostaa kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman keskeistä roolia vahvistettaessa unionin kansalaisuutta ja demokratiaa, tasa-arvoa ja sukupuolten tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta unionissa sekä tuettaessa sukupuolistuneen väkivallan uhreja ja pitää kiinni siitä, että näiden tavoitteiden tukemiseen tarvitaan lisämäärärahoja; lisää oikeusalan ohjelman määrärahoja, jotta voidaan korvata ehdotettu leikkaus rahoitukseen, jonka tarkoituksena on rahoittaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) e-CODEX-ehdotuksen johdosta lisääntyneet tehtävät;

30. on päättänyt lisätä multimediatoimiin tarkoitettuja määrärahoja, luoda varauksen, jonka tarkoituksena on kannustaa komissiota lisäämään vakautta ja ennustettavuutta EU‑asioita käsittelevien radioverkkojen kannalta vähintään kaksivuotisen rahoituksen turvin ja selventää tavoitteita, joita tästä budjettikohdasta rahoitetaan; lisää myös työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun määrärahoja, jotta voidaan tehostaa tätä vuoropuhelua ja tukea erityisesti kansallisia työmarkkinaosapuolia covid-19-kriisin ja sen pitkän aikavälin seurausten torjunnassa;

 

31. pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja, jotta voidaan myötävaikuttaa ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean toiminnan jatkamisen ja tehostamiseen ja tukea kulttuuriperintöä käsittelevää yhteisöjenvälistä teknistä komiteaa ja siten parantaa näiden kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

32. vahvistaa ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa keskittyen naisten työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen;

 

33. muistuttaa tämän otsakkeen piiriin kuuluvien erillisvirastojen tärkeästä roolista; on päättänyt lisätä Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA), Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) ja Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) rahoitusta näiden virastojen yksilöityjen tarpeiden mukaisesti; lisää myös Euroopan lääkeviraston (EMA), perusoikeusviraston ja Eurojustin henkilöstöä; korostaa myös, että on tärkeää arvioida edelleen ja mahdollisesti lisätä rahoitusta niiden unionin virastojen tarpeiden mukaisesti, jotka käsittelevät covid-19-terveyskriisin vaikutuksia tulevaisuudessa, erityisesti ottaen huomioon Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskuksen (ECDC) tarpeet muutetun perustamisasetuksen valossa;

 

34. korostaa, että on tärkeää parantaa unionin talousarvion suojaamista petoksilta ja sääntöjenvastaisuuksilta; muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on keskeinen rooli unionin taloudellisten etujen suojaamisessa, mukaan lukien Next Generation EU -välineen varojen käyttö, sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistamisessa; päättää siksi tehdä kohdennettuja lisäyksiä Euroopan syyttäjäviraston määrärahoihin ja lisästä sen henkilöstöä, jotta se voi ryhtyä hoitamaan tehtäviään toimeksiantonsa täyttämistä koskevien vaatimusten mukaisesti; ottaa huomioon vaikeudet, joita Euroopan syyttäjänvirastolla on ollut vuonna 2021 tehtäviensä hoitamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamisessa, ja kehottaa komissiota osoittamaan tarvittavaa joustavuutta sen varmistamiseksi, että budjettivallan käyttäjän hyväksymät määrärahat voidaan tulevaisuudessa käyttää täysimääräisesti; panee merkille tapausten huomattavan suman ja sen, että Euroopan syyttäjänvirasto on vain muutaman viikon toiminnan jälkeen rekisteröinyt yli tuhat ilmoitusta unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavista petoksista, mikä korostaa pyynnön kiireellisyyttä;

 

35. lisää alaotsakkeen 2 b maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 296 065 210 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

Otsake 3 – Luonnonvarat ja ympäristö

36. huomauttaa, että covid-19-pandemia on tuonut korostetusti esille, kuinka strategisen tärkeässä asemassa maatalous on elintarvikekriisin välttämisessä, sillä se tuottaa turvallisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita kaikkialla Euroopassa; vaatii rahoittamaan vuonna 2022 lisätukitoimenpiteitä, jotka koskevat koulujärjestelmän, nuorten viljelijöiden ja mehiläishoidon tukea, tietyistä maatalousalan budjettikohdista covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi;

 

37. korostaa, että ilmastonmuutokseen on puututtava kiireellisesti, kuten 9. elokuuta 2021 julkaistussa viimeisimmässä IPPC-raportissa korostetaan; muistuttaa Life-ohjelman merkityksestä ilmastotoimien ja ympäristönsuojelun tukemisen ja vahvistamisen kannalta unionissa; lisää Life-ohjelman talousarviotukea 171 miljoonalla eurolla (25 prosenttia enemmän kuin talousarvioesityksessä) ohjelman eri lohkoissa, koska ohjelmalla on huomattava vastaanottokyky;

 

38. korostaa, että Euroopan ympäristökeskuksen määrärahoja olisi lisättävä huomattavasti, jotta se saisi riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit pannakseen täysimääräisesti täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvät politiikkatoimet ja jotta saavutettaisiin ilmastoneutraaliustavoite viimeistään vuonna 2050; korostaa, että Euroopan ympäristökeskuksen vahvistamista ei pitäisi rahoittaa Life-ohjelmasta, jota lainsäätäjät eivät ole tarkoittaneet tällaisiin tarkoituksiin;

 

39. kehottaa siis lisäämään otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 212 750 473 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä osittain käytettävissä olevaa liikkumavaraa;

 

40. muistuttaa, että perinteisesti oikaisukirjelmällä täydennetään edelleen näkemystä maataloustukirahaston käytettävissä olevista varoista ja että otsaketta 3 koskevien tarkistusten lähestymistapaa voidaan mukauttaa vastaavasti sovittelun aikana;

Otsake 4 – Muuttoliike ja rajaturvallisuus

41. korostaa, että on tärkeää lisätä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston määrärahoja ottaen erityisesti huomioon Afganistanin viimeaikaiset tapahtumat; palauttaa lisäksi rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen (BMVI) määrärahat, joita komissio halusi vähentää Europolin laajennetusta toimeksiannosta johtuvien uusien tehtävien rahoittamiseksi, koska Europolille tarvittavat määrärahat olisi otettava yksinomaan monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden enimmäismäärien kohdentamattomista liikkumavaroista ja/tai ottamalla käyttöön asiaankuuluvia monivuotisen rahoituskehyksen erityisrahoitusvälineitä; kompensoi tätä taustaa vasten myös BMVI:n uudelleen kohdentamisen eu-LISAan;

 

42. palauttaa mieliin, että unionin talousarvion budjettinimikkeistön on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta budjettivallan käyttäjä voi hoitaa päätöksentekotehtävänsä tehokkaasti ja jotta parlamentti erityisesti voi täyttää kaikkia otsakkeita koskevat demokraattiset valvonta- ja tarkastustehtävänsä; pitää siksi valitettavana, että turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon ei sovelleta yksityiskohtaisempaa nimikkeistöä, joka kuvastaisi rahaston erityistavoitteita;

43. korostaa tarvetta lisätä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) rahoitusta ja henkilöstöä Euroopan turvapaikkavirastoa koskevasta poliittisesta sopimuksesta johtuvien tehtävien mukaisesti; korostaa, että eu-LISAn henkilöstöä on lisättävä edelleen viraston yksilöityjen tarpeiden mukaisesti ja että virastoa on autettava toteuttamaan erinäisiä erittäin kriittisiä EU:n hankkeita sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden alalla vuonna 2022, kuten EES, ETIAS, yhteentoimivuus, tarkistettu VIS-asetus ja uudelleenlaadittu Eurodac;

44. peruuttaa neuvoston tekemät leikkaukset Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) talousarvioon, koska virastolla on oltava riittävät välineet ja sen henkilöstöä on ylennettävä, jotta se voi toimia kaikilla sen uuden toimeksiannon piiriin kuuluvilla vastuualueilla; on kuitenkin päättänyt ottaa 90 000 000 euroa varaukseen, kunnes otetaan palvelukseen loput 20 perusoikeusvalvojaa AD-palkkaluokkaan sekä kolme varapääjohtajaa ja hyväksytään menettely asetuksen (EU) 2019/1896[10] 46 artiklan täytäntöönpanemiseksi;

 

45. lisää siis otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahoja 106 231 750 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

Otsake 5 – Turvallisuus ja puolustus

46. pitää tärkeänä unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asteittaista määrittelyä samalla kun kunnioitetaan tiettyjen jäsenvaltioiden puolueettomuutta; pitää tärkeänä tehostaa eurooppalaista puolustusalan yhteistyötä, koska se auttaa turvaamaan Eurooppaa ja lisää sen kansalaisten turvallisuutta mutta alentaa myös kustannuksia; toteaa, että Euroopan puolustusalan yhteistyön tarkoituksena on luoda synergioita ja välttää päällekkäisiä menoja jäsenvaltioissa; kehottaa lisäämään Euroopan puolustusrahaston ja sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta, jotta voidaan täysimääräisesti edistää innovatiivista ja kilpailukykyistä puolustusteollista perustaa, jolla edistetään kipeästi kaivattua unionin strategista riippumattomuutta;

 

47. muistuttaa turvallisuuden ja lainvalvonnan alalla toimivien erillisvirastojen tärkeästä roolista, erityisesti Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL), Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) osalta, ja ehdottaa kohdennettuja lisäyksiä ja/tai henkilöstömuutoksia, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti; korostaa, että jos Europolin tarkistettua oikeusperustaa ei hyväksytä vuoden 2021 loppuun mennessä, viraston talousarvioon jätetty varaus voi johtaa sellaisen henkilöstön palvelukseen ottamisen viivästymiseen, joka on tarpeen, jotta voidaan varmistaa Europolin tarkistetun oikeusperustan ja toimeksiannon tehokkaan täytäntöönpanon valmistelu ja tehostaa Europolin toimia terrorismin ja kyberrikollisuuden torjumiseksi, innovoinnin edistämiseksi sekä tukea laaja-alaisia tutkimuksia, Euroopan syyttäjänviraston kanssa tehtävää yhteistyötä ja rahanpesun torjuntatoimia;

 

48. lisää otsakkeen 5 määrärahoja yhteensä 82 621 461 eurolla talousarvioesitykseen nähden ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä osittain käytettävissä olevaa liikkumavaraa;

Otsake 6 – Naapurialueet ja muu maailma

49. korostaa, että aikana, jolloin ulkoisten haasteiden ja kansainvälisten poliittisten kysymysten merkitys kasvaa kansainvälisessä politiikassa, unionin on varmistettava, että sen talousarviosta osoitetaan asianmukainen rahoitus ulkoiselle ulottuvuudelle ja että se on valmis vastaamaan viipymättä nykyisiin, esiin nouseviin sekä tuleviin ja pitkän aikavälin haasteisiin; vaatii tukemaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) – Globaali Eurooppa ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) puitteissa sovittuja painopisteitä;

50. painottaa tarvetta lisätä YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön (UNRWA) rahoitusta, kun otetaan huomioon sen merkitys alueellisen vakauden edistämisessä ja koska se on ainutlaatuinen elintärkeiden palvelujen tarjoaja miljoonille palestiinalaispakolaisille; korostaa, että ehdotetulla lisäyksellä pyritään varmistamaan UNRWA:n ennakoitavissa oleva rahoitus; korostaa lasten suvaitsevuus- ja rauhankasvatuksen sekä keskinäistä kunnioitusta edistävän kasvatuksen merkitystä; kehottaa komissiota jatkamaan yhteistyötä palestiinalaishallinnon ja UNRWA:n kanssa, jotta voidaan edistää palestiinalaislasten laadukasta koulutusta ja varmistaa edelleen, että Unescon normeja noudatetaan kaikilta osin;

51. korostaa tarvetta lisätä rahoitusta Länsi-Balkanin maille sekä itäisen ja eteläisen naapuruston maille, jotta voidaan tukea niissä toteutettavia kattavia uudistuksia ja covid-19-kriisistä ja sen pitkäaikaisista sosiaalisista, ympäristöön liittyvistä ja taloudellisista seurauksista toipumista ja lisätä kansalaisyhteiskunnan ja valtiosta riippumattomien toimijoiden rahoitusta liittymisneuvotteluja käyvissä maissa; korostaa tässä mielessä tarvetta varmistaa riittävä rahoitus keskeisen tärkeille aloille, jollaisia ovat muun muassa demokratiatuki, kansalaisyhteiskunta ja oikeusvaltio; kehottaa erityisesti jatkamaan ihmisoikeus- ja demokratia-aktivistien sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemista Valko-Venäjällä ja naapurimaissa;

52. ilmaisee syvän huolen Afganistanin tämän hetken tilanteesta; katsoo, että Afganistanille ja sen naapurimaille annettavan humanitaarisen avun määrärahoja olisi lisättävä merkittävästi, jotta voidaan tukea ja suojella haavoittuvassa asemassa olevia afganistanilaisia ja heidän perheitään; vaatii lisäksi, että kaikki rahoitus riippumattomille kehitysyhteistyö- ja humanitaarisen avun järjestöille Afganistanissa osoitetaan suoraan näille järjestöille käyttämättä Taleban-hallitusta välittäjänä; on päättänyt lisätä humanitaarisen avun rahoitusta 20 prosentilla ottaen huomioon Afganistanissa ja muualla maailmassa vallitsevasta tilanteesta johtuvat odotettavissa olevat tarpeet, jotka rahoitetaan solidaarisuus- ja hätäapuvarauksesta sekä sisäisesti että ulkoisesti ja jotka saattavat johtaa varojen puuttumiseen;

 

53. pitää valitettavana epätasa-arvoista rokotuskattavuutta maailmassa; korostaa siksi tarvetta mahdollistaa covid-19-rokotteiden saatavuus kehitysmaissa, erityisesti Covax-aloitteen avulla, sekä tukea niiden terveydenhuoltojärjestelmien parantamista; on siksi päättänyt varata tätä varten NDICI – Globaali Eurooppa -välineen uusia haasteita ja painopisteitä koskevaan joustovaraan vuonna 2022 miljardi euroa, josta vähennetään vuodelta 2021 siirretyt NDICI-varat sekä lisäksi 100 miljoonaa euroa budjettikohtaan ”Ihmiset – Maailmanlaajuiset haasteet” kaikkien komission jo antamien lupausten ja sitoumusten lisäksi; pyytää jäsenvaltioita täyttämään kiireellisesti jo tekemänsä Covax-sitoumukset ja kehottaa niitä sitomaan vielä 2 miljardia euroa joko Covaxiin tai rokoteannoksiin vuoden 2022 alkupuoliskolla; muistuttaa, että budjettikohdan ”Ihmiset – Maailmanlaajuiset haasteet” tavoitteena on myös rahoittaa välittömiä sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteita;

54. tuo esiin unionin maailmanlaajuisia toimia pakolaisten tukemiseksi ja palauttaa mieliin Turkin ja muiden vastaanottavien maiden, myös eteläisen Välimeren maiden, tärkeän roolin erityisesti Syyriasta tulevien pakolaisten vastaanottajina; vahvistaa, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on edelleen annettava vaikuttavaa ja valvottua apua vastaanottavissa maissa oleville syyrialaispakolaisille; korostaa, että syyrialaispakolaisten tarpeiden tulevaa rahoitusta ei otettu huomioon monivuotista rahoituskehystä eikä NDICI – Globaali Eurooppa -välinettä koskevissa neuvotteluissa eikä sitä näin ollen pitäisi rahoittaa suunnitelluista välineistä, ei myöskään NDICI – Globaali Eurooppa -välineen joustovarasta, koska Syyriasta, Irakista ja muista maista tulevien pakolaisten hyväksi toteutettavalla paketilla ei vastata uuteen kriisiin tai ennakoimattomiin tarpeisiin; pyytää, että EU:n Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä mahdollisesti seuraava väline rahoitettaisiin uusilla määrärahoilla ja jäsenvaltioiden lisärahoitusosuuksilla ja että tässä yhteydessä rahoituskehysasetusta tarkistetaan vastaavasti otsakkeen 6 enimmäismäärän nostamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon EU:n ulkoisten toimien todelliset rahoitustarpeet;

 

55. painottaa, että EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu Moldovalle, Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Georgialle, Jordanialle, Kosovolle, Montenegrolle, Pohjois-Makedonialle, Tunisialle ja Ukrainalle on avainasemassa investointien edistämisessä ja covid-19-kriisistä toipumisen tukemisessa;

56. korostaa, että ihmisoikeuksien ja demokratian suojeleminen ja edistäminen maailmanlaajuisesti sekä naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten, suojeleminen on edelleen unionin ulkoisen toiminnan keskeinen pyrkimys; on siksi päättänyt lisätä näiden budjettikohtien rahoitusta;

 

57. on päättänyt kohdentaa lisätukea strategiseen viestintään, erityisesti toimenpiteisiin maailmanlaajuisen disinformaation torjumiseksi siten, että valtiollisten ja muiden toimijoiden levittämää disinformaatiota seurataan ja tuodaan järjestelmällisesti esiin;

 

58. lisää sen vuoksi otsakkeen 6 maksusitoumusmäärärahoja 563 429 451 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

Otsake 7 – EU:n yleinen hallinto

59. katsoo, että neuvoston tekemät leikkaukset ovat perusteettomia eivätkä anna komissiolle mahdollisuutta hoitaa tehtäviään; palauttaa näin ollen talousarvioesityksen määrärahat komission hallintomenoihin, mukaan lukien sen toimistoihin liittyvät määrärahat;

 

60. korostaa, että 55-valmiuspaketin, biodiversiteettistrategian ja kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian kaltaisten uusien lainsäädäntöehdotusten ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin perustuvien strategisten aloitteiden sekä Next Generation EU -välineeseen ja elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvien unionin menojen kasvun seurauksena joidenkin yksiköiden, erityisesti komission ympäristöasioiden pääosaston ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), henkilöstöä on lisättävä; pyytää komissiota puolueettomana välittäjänä arvioimaan näitä tarpeita pikaisesti uudelleen ja ehdottamaan asianmukaisia lisäyksiä oikaisukirjelmässään tai sovittelumenettelyn aikana vähentämättä muiden yksiköidensä tai virastojen nykyisiä henkilöstöresursseja; korostaa, että määrärahojen ja henkilöstön nykyinen määrä heikentää OLAFin kykyä hoitaa tehtäviään kaikissa jäsenvaltioissa; korostaa myös OLAFin lisääntynyttä työtaakkaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanossa ja yhteydenpidossa Euroopan syyttäjänvirastoon;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

61. muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi potentiaalisesti tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; on analysoinut huolellisesti kaikki tehdyt ehdotukset ja ottaen täysin huomioon komission suorittaman oikeudellisten vaatimusten noudattamista ja toteutettavuutta koskevan arvioinnin on hyväksynyt pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan tasapainoisen paketin, jossa otetaan huomioon parlamentin poliittiset painopisteet; kehottaa komissiota panemaan pilottihankkeet ja valmistelutoimet ripeästi täytäntöön ja antamaan palautetta niiden tuloksellisuudesta ja käytännön tuloksista;

Maksut

62. korostaa, että vuoden 2022 talousarvioon on otettava riittävä määrä maksumäärärahoja, ja on siksi päättänyt peruuttaa neuvoston tekemät leikkaukset ja lisätä maksumäärärahoja budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja on tarkistettu;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

63. säilyttää vuoden 2022 talousarvionsa yleisen tason muuttumattomana 2 112 904 198 eurossa täysistunnossa 29. huhtikuuta 2021 hyväksytyn tuloista ja menoista laaditun ennakkoarvion mukaisesti; sisällyttää talousarvioon teknisiä muutoksia, joilla ei ole talousarviovaikutuksia, ottaakseen huomioon ajan tasalle saatetut tiedot, joita ei ollut saatavilla aikaisemmin tänä vuonna;

 

64. ottaa huomioon edellä mainitun, 29. huhtikuuta 2021 antamansa päätöslauselman ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2022 ja

 

a) panee merkille ympäristöasioiden hallintajärjestelmän (EMAS) tulevan väliarvioinnin; toistaa kehotuksensa muuttaa parlamentin nykyistä hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelmaa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä hyödyntämällä hiilen sisäistä hinnoittelua;

 

b) panee merkille, että yksi EMAS-järjestelmän tärkeimmistä painopisteistä keskipitkällä aikavälillä on henkilöliikenteestä aiheutuvien päästöjen vähentäminen; toistaa kehotuksensa vähentää järkevällä tavalla matkustamista sellaisiin kokouksiin, jotka voidaan järjestää tehokkaasti etänä tai hybridimuodossa, ja edistää siirtymistä vähähiilisiin vaihtoehtoihin kaikessa muussa matkustamisessa, kunhan tämä ei vaikuta lainsäädäntö- ja poliittisen työn laatuun;

 

c) pitää myönteisenä, että parlamentin henkilöstön mahdollisuuksia vapaaehtoiseen etätyöhön on laajennettu; kehottaa jälleen järjestämään kokoukset, joihin ei liity poliittista päätöksentekoa, kuten kuulemiset ja näkemystenvaihto tai sisäiset kokoukset ja valmistelukokoukset, ensisijaisesti hybridinä tai täysin etänä; kehottaa jälleen asettamaan kaikkien valtuuskuntien virallisten vierailujen hyväksymisen edellytykseksi valmistelukokousten ja matkan jälkeisten tiedotustilaisuuksien järjestämisen täysin etänä ja hyväksymään vierailut vain, jos valtuuskunta kuuluu vuodesta 2022 alkaen oikeutettuihin valtuuskuntiin; kehottaa jälleen puhemiehistöä varmistamaan, että Strasbourgissa järjestetään ylimääräisiä valiokuntakokouksia vain poikkeustapauksissa ja että ne on perusteltava asianmukaisesti ennen kuin ne hyväksytään yksittäistapauksina;

 

d) on tyytyväinen siihen, että virkamatkasääntöjen tarkistamisprosessi on käynnissä; kehottaa jälleen hyväksymään matkat asianmukaisesti tarpeiden perusteella ja käyttämään mahdollisuuksien mukaan vähähiilisiä liikennemuotoja; toistaa kehotuksensa tarkistaa valtuutettujen avustajien virkamatkasääntöjä samojen periaatteiden mukaisesti;

 

e) kannustaa jäseniä käyttämään vähähiilisiä liikennevaihtoehtoja; toistaa kehotuksensa tarkistaa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeita siten, että jäsenille maksetaan unionin alueella suoritetuista matkoista korvaus turistiluokan joustavien lentolippujen hinnan perusteella, paitsi jos poikkeus perustellaan asianmukaisesti;

 

f) toistaa parlamentille esittämänsä kehotuksen tehdä tiivistä yhteistyötä asiaankuuluvien paikallisviranomaisten ja erityisesti Brysselin alueen kanssa sen pyrkiessä toimimaan kestävän kaupunkiliikenteen edelläkävijänä ottamalla ennakoiva rooli Good Move -liikkuvuussuunnitelman täytäntöönpanossa, erityisesti pysäköintipaikkojen osalta; kehottaa jälleen laajentamaan parlamentin työsuhdepyöräjärjestelyä ja käyttämään virka-autoja jäsenten, henkilöstön ja valtuutettujen avustajien kuljettamiseen virkamatkoilla Brysselin ja Strasbourgin välillä; toistaa kehotuksensa lisätä asianmukaisesti yksinomaan sähköajoneuvoille varattujen pysäköintipaikkojen määrää;

 

g) suhtautuu myönteisesti kaavailtuun ehdotukseen vierailijaryhmiä koskevien sääntöjen tarkistamisesta; panee merkille asiasta vastaavien yksiköiden toteuttamat toimet, joilla vierailijaryhmille tiedotetaan heidän matkojensa ympäristövaikutuksista; kehottaa jälleen ottamaan käyttöön vuonna 2022 kannustepohjaisen matkakustannusten korvausjärjestelmän, joka perustuu ympäristövaikutuksiin; edellyttää, että tarkistetut säännöt ovat komission Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ”Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle” (COM(2020)0789) ja erityisesti sen 9 kohdan mukaisia;

 

h) panee merkille, että parhaillaan on käynnissä toteutettavuustutkimuksia, joissa arvioidaan, onko uusien aurinkosähköpaneelien asentaminen useisiin Brysselissä sijaitseviin rakennuksiin kustannustehokasta, ja toistaa samalla kehotuksensa asentaa Brysselin rakennusten katoille vuoteen 2023 mennessä uusinta aurinkosähkötekniikkaa mahdollisimman suuren potentiaalin saavuttamiseksi; kehottaa jälleen lopettamaan fossiilisia polttoaineita käyttävien lämmitysjärjestelmien päivittämisen ja hyväksymään vuonna 2022 etenemissuunnitelman fossiilisista polttoaineista luopumiseksi asteittain asettaen erityisiä välitavoitteita hukkainvestointien välttämiseksi ja kehottaa analysoimaan lämpöpumppujärjestelmien ja muiden asiaankuuluvien teknologioiden käytön vaikuttavuutta ja tehokkuutta EMAS-järjestelmän tavoitteiden mukaisesti; toistaa samalla kehotuksensa korvata asteittain hankitun energian alkuperätakuut paikallisilla uusiutuvilla energialähteillä;

 

i) muistuttaa, että parlamentin jäsenten suuri enemmistö on useissa päätöslauselmissa ilmaissut tukevansa yhden toimipaikan ratkaisua varmistaakseen unionin veronmaksajien varojen tehokkaan käytön ja sitä, että parlamentti kantaa institutionaalisen vastuunsa hiilijalanjälkensä pienentämisestä; muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan Euroopan parlamentin kotipaikka on Strasbourg; toteaa, että pysyvät muutokset edellyttäisivät perussopimuksen muuttamista, johon tarvitaan yksimielisyys;

 

j) panee tyytyväisenä merkille, että EMAS-toimintasuunnitelmassa 2021 määrätään, että ympäristöystävällisten julkisten hankintojen neuvontapalvelua on tarvittaessa kuultava kaikissa ensisijaisia tuoteluokkia koskevissa hankintamenettelyissä; toistaa kuitenkin kehotuksensa kuulla ympäristöä säästävien julkisten hankintojen neuvontapalvelua pakollisesti yli 15 000 euron hankinnoissa;

 

k) muistuttaa, että puhemiehistön vuonna 2018 tekemän yleistä kulukorvausta koskevan päätöksen jälkeen täysistunnossa on tehty myöhemmin sitä koskevia päätöksiä, ja toistaa siksi puhemiehistölle esittämänsä pyynnön tehdä muutoksia yleistä kulukorvausta koskeviin sääntöihin vuoden 2021 loppuun mennessä;

 

l) kehottaa puhemiehistöä määrittelemään selkeät ja oikeudellisesti varmat normit, joissa täsmennetään, missä tapauksissa väärinkäytösten paljastajien suojelu voidaan myöntää, myös valtuutetuille avustajille, ja julkistamaan nämä normit;

 

m) korostaa tarvetta tarkastella parlamentin henkilöstöpolitiikkaa uudelleen, jotta toimielin voi hyödyntää koko henkilöstönsä hankkimaa asiantuntemusta; katsoo siksi, että sääntöjä on muutettava, jotta kaikki henkilöstöryhmät, myös valtuutetut avustajat, voivat osallistua sisäisiin kilpailuihin, ja että on laadittava henkilöstöhallinnon kehittämisjärjestelmiä, joiden avulla parlamentti voi säilyttää näiden ryhmien asiantuntemuksen toimielimen palveluksessa;

n) pitää valitettavana, että puhemiehistö kieltäytyy toteuttamasta täysistunnon useaan otteeseen ilmaisemaa tahtoa ryhtyä toimiin parlamentin kolmen toimipaikan välisiä virkamiesten, muun henkilöstön ja valtuutettujen avustajien virkamatkoja koskevien korvausten tason yhdenmukaistamiseksi kauttaaltaan; kehottaa puhemiehistöä käsittelemään tätä asiaa korjatakseen tämän eriarvoisuuden enempää viivyttelemättä ja toteuttamaan välittömästi toimia sovellettavien sääntöjen tarkistamiseksi, mikä on tarpeen oikeudellisen kehyksen muuttamiseksi;

 

o)  kehottaa jälleen puheenjohtajakokousta tarkistamaan valtuuskuntien tehtävien suorittamista ja valtuuskuntamatkoja Euroopan unionin ulkopuolelle koskevia täytäntöönpanomääräyksiä; painottaa, että tarkistuksen yhteydessä olisi tarkasteltava valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua tietyin ehdoin jäsenten mukana parlamentin virallisiin valtuuskuntiin ja valtuuskuntamatkoille;

 

p) panee merkille puhemiehistön 8. helmikuuta 2021 tekemän päätöksen etäosallistumisjärjestelyn mukaisesta äänestämisestä; toteaa, että tällä hetkellä etä-äänestys ei ole mahdollista, koska puhemies ei ole tehnyt päätöstä poikkeuksellisista olosuhteista; toistaa puhemiehistölle esittämänsä kehotuksen antaa jäsenille oikeuden käyttää äänioikeuttaan äitiys- tai isyyslomalla, pitkäaikaisella sairauslomalla tai ylivoimaisen esteen tapauksessa;

 

q) panee merkille meneillään olevat toimet langattoman infrastruktuurin korvaamiseksi kolmella toimipaikalla; vaatii uuden infrastruktuurin nopeaa asentamista;

 

r) muistuttaa tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyvistä riskeistä, kun käytetään kolmansien osapuolten tarjoamia ratkaisuja, sekä avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön myönteisistä vaikutuksista; katsoo ehdottomasti, että käyttäjille olisi annettava mahdollisuus käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja parlamentin laitteissa ja että virtuaalikokouksia ja pikaviestintää varten tarvitaan hajautettuja avoimen lähdekoodin ratkaisuja; korostaa, että käyttäjiä on koulutettava asianmukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota kyberturvallisuuteen; korostaa, että tarvitaan automaattista transkriptio- ja käännösohjelmistoa tukemaan tiedon tasapuolista levittämistä kaikilla virallisilla kielillä;

 

s) panee merkille pilvipalveluja koskevat strategiset suuntaviivat, jotka puhemiehistö hyväksyi kesäkuussa 2020; toistaa kehotuksensa toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että parlamentin ohjelmisto- ja digitaalisen infrastruktuurin, myös pilvipalveluratkaisujen, hankinnoissa vältetään toimittajariippuvuuden vaikutuksia asettamalla siirrettävyyttä ja täyttä yhteentoimivuutta koskevia vaatimuksia ja käyttämällä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, ja kehottaa korvamerkitsemään hankintoja pk-yrityksille ja startup-yrityksille;

 

t) panee merkille joidenkin yhteystoimistojen tarjoamat palvelut muilla kuin unionin virallisilla kielillä; pyytää puhemiehistöä analysoimaan mahdollisuutta tarjota esimerkiksi Europa Experience -keskuksissa käytettävää viestintämateriaalia eri jäsenvaltioiden kielivähemmistöjen, alueiden ja yhteisöjen kielillä ja arvioimaan sen taloudellisia kustannuksia;

 

u) panee merkille arvioidut freelance-käännöskustannukset, joita aiheutuu keskeisten ulkopolitiikkaa koskevien päätöslauselmien kääntämisestä kyseisen maan viralliselle kielelle; toistaa pyyntönsä tällaisten asiakirjojen kääntämisestä, jotta voidaan tehostaa parlamentin ulkosuhdetoiminnan vaikutusta ja näkyvyyttä, ja kehottaa varmistamaan, että tähän tarkoitukseen osoitetaan riittävästi määrärahoja;

 

v) panee merkille immersiivinen verkkoelämys -hankkeen ja muut vierailijoille tarjolla olevat verkkotoiminnot; pyytää kehittämään ja tekemään tunnetuksi jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kansalaisille ja asukkaille mahdollisuuksia tehdä virtuaalisia opastettuja kiertokäyntejä parlamentissa, jotta suuri yleisö saisi paremman käsityksen toimielimen työstä ja arvoista;

 

w) pyytää jälleen puhemiehistöä antamaan tiedoksi Paul-Henri Spaak -rakennusta koskevan päätöksensä ja siihen liittyvän yksityiskohtaisen kustannuserittelyn ja tositteet;

 

x) palauttaa mieliin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklan 1 ja 2 kohdan parlamentin perustamasta vapaaehtoisesta eläkerahastosta;

 

y) panee merkille toimet, joita parlamentti on toteuttanut lieventääkseen covid-19-pandemian vaikutuksia siivous- ja ateriapalvelujen tarjoajiin; kehottaa jälleen puhemiehistöä harkitsemaan uudelleen parlamentin ulkoistamisperiaatteita siivous- ja ateriapalvelujen osalta;

Muut pääluokat (Pääluokat IV–X)

65. panee merkille, että talousarvioesitys on pääpiirteissään muihin pääluokkiin kuuluvien eri toimielinten ennakkoarvioiden mukainen ja vastaa sen vuoksi joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta niiden rahoitusta koskevia vaatimuksia; katsoo, että neuvoston ehdottamilla systemaattisilla leikkauksilla olisi näin ollen haitallinen vaikutus asianomaisten toimielinten työhön ja siten siihen ratkaisevan tärkeään panokseen, jonka ne antavat unionin toimintaan; ehdottaa tämän vuoksi, että talousarvioesityksen taso palautetaan lähes kaikissa tapauksissa, myös Euroopan tietosuojavaltuutetun ja alueiden komitean osalta, sen henkilöstötaulukko mukaan lukien, jotta ne voivat hoitaa kaikki niille annetut tehtävät, myös uudet tehtävät; herrasmiessopimusta noudattaen ei muuta neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa koskevaa neuvoston esitystä;

 

66. katsoo, että joissakin tapauksissa ja toimielinten ennakkoarviot huomioon ottaen talousarvioesityksessä olevia määrärahoja tai henkilöstöä on tarpeen lisätä vastaamaan uusia tarpeita ja politiikkatavoitteita; ehdottaa näin ollen, että

 

a) Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean määrärahoja lisätään talousarvioesityksen määristä henkilöstön palkkoihin ja etuuksiin liittyvissä budjettikohdissa, myös henkilöstötaulukoiden osalta, jotta määrärahojen taso pysyy niiden ennakkoarvioiden mukaisena;

 

b) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen määrärahoja lisätään budjettikohdassa 1200 ”Palkat ja palkanlisät” talousarvioesityksen määristä, myös henkilöstötaulukon osalta, jotta voidaan säilyttää Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarpeellisiksi katsomat määrärahat ja erityisesti kattaa tarkastustehtävien lisääntyminen unionin varojen lisääntyessä (elpymis- ja palautumistukiväline ja Next Generation EU -väline);

 

c) Euroopan ulkosuhdehallinnon määrärahoja lisätään budjettikohdassa 2214 ”Strategisen viestinnän valmiudet” ja budjettikohdassa 1200 ”Sopimussuhteiset toimihenkilöt” talousarvioesityksen määristä, jotta voidaan tehostaa disinformaation torjuntaa erityisesti Kaukoidän alueella; lisäksi lisätään alamomentin 1100 ”Peruspalkat” ja muutaman siihen liittyvän budjettikohdan määrärahoja ja vahvistetaan henkilöstötaulukkoa, jotta Euroopan ulkosuhdehallinto voi korvata lähetetyt kansalliset asiantuntijat henkilöstösääntöjen alaisella henkilöstöllä ja täyttää maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän mukaiset tehtävänsä;

o

o o

 

67. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, asianomaisille muille toimielimille ja elimille sekä kansallisille parlamenteille.

 

 

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.9.2021)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022

(2021/0227(BUD)

Valmistelija: Urmas Paet

 

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. toteaa, että useimpien otsakkeeseen 6 sisältyvien perussäädösten hyväksymisen viivästymisen vuoksi vuosi 2022 on useimpien unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden ensimmäinen kokonainen toimintavuosi;

2. panee merkille otsakkeen 6 maksumäärärahojen lisääntymisen ja toteaa sen johtuvan kyseiseen otsakkeeseen kuuluvien rahoitusvälineiden täytäntöönpanokauden alkamisesta ja uusien ohjelmien käynnistymisestä;

3. korostaa, että aikana, jolloin kansainväliseen politiikkaan liittyvien ulkoisten haasteiden ja kysymysten merkitys kasvaa, on varmistettava, että unionin talousarvion ulkoinen ulottuvuus on asianmukaisesti rahoitettu ja että sillä on valmius vastata viipymättä nykyisiin, uusiin ja tuleviin haasteisiin; katsoo ehdottomasti, että ulkoisten toimien määrärahat olisi kohdennettava maantieteellisesti ja aihekohtaisesti ensisijaisille alueille sekä alueille, joilla unionin toimet tarjoavat eniten lisäarvoa;

4. panee merkille, että ulkoisen toiminnan rahoituksesta suurin osa keskittyy naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen – Globaali Eurooppa (NDICI – Globaali Eurooppa) ja liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen (IPA III), ja vaatii tukemaan näiden ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden yhteydessä sovittuja painopisteitä, NDICI – Globaali Eurooppa -välineen yhteydessä käydyssä korkean tason geopoliittisessa vuoropuhelussa päätetyt painopisteet mukaan luettuina; palauttaa mieliin aiemmin esittämänsä vaatimuksen laatia uusia ulkoisen toiminnan rahoitusvälineitä varten eriytetty budjettinimikkeistö; korostaa, että kun välineitä on rationalisoitu, talousarvion rakenteen on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta parlamentti voi toteuttaa budjettivallan käyttöön liittyvät tehtävänsä tehokkaasti ja hoitaa valvontatehtäväänsä;

5. korostaa kiireellistä tarvetta lisätä huomattavasti NDICI – Globaali Eurooppa -välineen rauhaa, vakautta ja konfliktinestoa ja nopeaa vastetta sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevia aihekohtaisia ohjelmia varten käytettävissä olevia varoja ja pitää myönteisenä, että NDICI – Globaali Eurooppa -välineestä ja IPA III -välineestä osoitetaan enemmän rahoitusta Erasmus+-ohjelmaan, sillä se mahdollistaa liittymistä valmistelevista maista tulevien opiskelijoiden liikkuvuuden lisäämisen;

6. korostaa tarvetta lisätä rahoitusta Länsi-Balkanin maille sekä itäisen ja eteläisen naapuruston maille, jotta voidaan tukea niissä toteutettavia kattavia poliittisia ja sosioekonomisia uudistuksia ja covid-19-kriisistä ja sen pitkäaikaisista taloudellisista seurauksista toipumista, mutta korostaa, että samalla on tuettava sellaisia aloja kuin tiedotusvälineiden vapaus, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, ihmisoikeudet ja perusvapaudet, vähemmistöihin ja haavoittuviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden oikeudet mukaan luettuina, sekä naisten, tyttöjen ja hlbtiq-henkilöiden suojeleminen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa parantaminen;

7. kiinnittää huomiota lukuisiin haasteisiin unionin itäisillä ja eteläisillä naapurialueilla ja korostaa tarvetta varmistaa riittävä rahoitus keskeisen tärkeille aloille, joita ovat muun muassa demokratian tukeminen, kansalaisyhteiskunta ja oikeusvaltio; kehottaa erityisesti jatkamaan Valko-Venäjän ihmisoikeus- ja demokratia-aktivistien tukemista;

8. toteaa jälleen olevansa vakuuttunut, että kun on kyse unionille strategisesti erityisen tärkeistä maista, etenkin liittymisneuvotteluja käyvistä maista ja itäiseen kumppanuuteen kuuluvista assosioituneista maista sekä eteläisen naapuruston maista, Euroopan parlamentin ja asianomaisten kansallisten parlamenttien välisiä yhteyksiä olisi tiivistettävä, ja kehottaa siksi osoittamaan riittävästi rahoitusta, jotta varmistetaan parlamentaarisen yhteistyön vaadittava taso;

9. katsoo, että nuoriso-, rauha- ja turvallisuusagendan monialaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi unionin ja sen elinten olisi otettava tämä agenda huomioon kaikessa päätöksenteossa, ohjelmasuunnittelussa, rahoituksessa ja seurannassa; kehottaa luomaan erityisiä rahoitusvälineitä ja avaamaan jo olemassa olevat rahoitusvälineet, jotta voidaan käynnistää joustavia ja kaikkien nuorten, moninkertaisessa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret mukaan luettuina, ulottuvilla olevia nuoriso-, rauha- ja turvallisuusagendan aloitteita;

10. katsoo, että Egyptin ihmisoikeustilanne edellyttää komission budjettitukitoimien tarkistamista, ja vaatii, että unionin tuki osoitetaan ensisijaisesti demokraattisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan auttamiseen; kehottaa lisäämään avoimuutta kaikenlaisessa unionin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ja Euroopan investointipankin Egyptille tarjoamassa taloudellisessa tuessa ja koulutuksessa;

11. pitää myönteisenä demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskevan ehdollisuuden vahvistamista uudistetussa IPA III -välineessä; kehottaa ottamaan IPA III -välineessä käyttöön erityisiä Länsi-Balkanin maita ja Turkkia koskevia budjettikohtia, joista olisi tarjottava riittävästi rahoitusta Turkin kansalaisyhteiskunnalle ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen; korostaa, että kaikkia hallituksia on estettävä käyttämästä väärin unionin varoja; pyytää, että Turkin tapauksessa IPA III -varojen hallinnointi annetaan jatkossakin komission tai kansainvälisten organisaatioiden tehtäväksi ja että välillinen hallinnointi edunsaajamaan kanssa on mahdollista vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä; muistuttaa, että kaiken IPA III -välineestä annettavan rahoituksen, Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelma mukaan luettuna, on oltava Pariisin sopimuksessa asetettujen ja unionin hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden mukaista;

12. korostaa unionin maailmanlaajuisia toimia pakolaisten tukemiseksi ja palauttaa mieliin Turkin tärkeän roolin Syyriasta tulevien pakolaisten vastaanottajana; vahvistaa, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on edelleen annettava vaikuttavaa ja valvotuissa olosuhteissa toimitettavaa apua Turkissa oleville syyrialaispakolaisille ja varmistettava, että unionin varat kanavoidaan suoraan ja täysin avoimesti kansalaisjärjestöille; toteaa jälleen, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen mahdollista seuraajavälinettä ei saa rahoittaa äskettäin hyväksyttyjen rahoitusvälineiden, kuten IPA III- ja NDICI – Globaali Eurooppa -välineiden, kustannuksella (joustovara mukaan luettuna); vaatii, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen mahdollista seuraajavälinettä olisi rahoitettava uusilla määrärahoilla ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla, ja vaatii, että budjettivallan käyttäjän rooli täysin huomioiden parlamentti voi osallistua kattavasti päätöksiin, myös päätöksiin, jotka koskevat unionin erityisrahastoihin unionin talousarviosta maksettavia rahoitusosuuksia ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen mahdollisen seuraajavälineen perustamista; kehottaa lisäksi tekemään kattavan ihmisoikeuksia koskevan vaikutustenarvioinnin EU:n ja Turkin julkilausumasta ja korostaa, että kummankin osapuolen on tärkeää noudattaa perusoikeuksia osana sen täytäntöönpanoa;

13. vaatii hyödyntämään täysimääräisesti monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 6 ”Naapurialueet ja muu maailma” sisältyvää ulkoisten toimien menojen liikkumavaraa sekä solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen käyttöönottoa koskevia sääntöjä; toteaa jälleen, että eri ulkoisen toiminnan välineille niitä koskevissa asetuksissa osoitettujen resurssien välillä on säilytettävä tasapaino; korostaa, että monivuotisesta rahoituskehyksestä tai NDICI – Globaali Eurooppa -välineestä käydyissä keskusteluissa ei otettu huomioon syyrialaispakolaisten tarpeisiin tarvittavaa tulevaa rahoitusta ja että näin ollen sitä ei pitäisi kattaa suunnitelluista välineistä; korostaa lisäksi, että kaavailulla syyrialaispakolaisille tarkoitetulla paketilla ei reagoida uuteen kriisiin tai ennakoimattomiin tarpeisiin, joten rahoitusta NDICI – Globaali Eurooppa -välineen hätäjoustovarasta olisi käytettävä tähän tarkoitukseen vain rajoitetusti; kehottaa sen sijaan jäsenvaltioita asettamaan saataville kokonaan uusia lisävaroja tätä pakettia varten; palauttaa mieliin, että kaikkien NDICI – Globaali Eurooppa -välineen puitteissa käyttöön otettujen joustavien rahoitusmekanismien on oltava asetuksessa määriteltyjen aihekohtaisten menotavoitteiden mukaisia;

14. panee merkille YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimen (UNRWA) keskeisen roolin ainoana elintärkeiden palvelujen tarjoajana miljoonille palestiinalaispakolaisille Lähi-idässä ja kehottaa kasvattamaan unionin rahoitusosuutta UNRWA:lle investointina alueen ja sen naapurialueiden turvallisuuteen, vakauteen ja kehitykseen; panee merkille äskettäin julkistetut palestiinalaisten oppikirjoja koskevan unionin rahoittaman ulkoisen tutkimuksen tulokset, joiden mukaan parannuksia vaativia aloja on vain vähän ja väitteet laaja-alaisesta yllyttämisestä vihaan ja väkivaltaan ovat pääosin vailla pohjaa ja joissa siten vahvistetaan, että oppikirjoissa noudatetaan Unescon normeja; panee merkille komission valppauden tässä asiassa ja pitää myönteisenä komission vakaata sitoutumista antisemitismin torjuntaan; kehottaa komissiota jatkamaan yhteistyötä palestiinalaishallinnon ja UNRWA:n kanssa, jotta voidaan edistää palestiinalaislasten laadukasta koulutusta ja varmistaa edelleen, että Unescon normeja noudatetaan kaikilta osin; kehottaa komissiota lisäksi varmistamaan, että sen palestiinalaishallinnolle myöntämällä rahoituksella torjutaan kielteisiä suuntauksia ja palestiinalaisten kasvavaa keskinäistä vastakkainasettelua, edistetään moniarvoisuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamista sekä tuetaan Palestiinan kansalaisyhteiskuntaa;

15. korostaa, että Afganistanille ja sen naapurimaille annettavan humanitaarisen avun määrärahoja olisi lisättävä merkittävästi, jotta voidaan tukea ja suojella haavoittuvassa asemassa olevia afganistanilaisia ja heidän perheitään, myös maan sisällä siirtymään joutuneita ihmisiä ja pakolaisia, ja tehostaa väestön uudelleensijoittamista; toteaa tässä yhteydessä jälleen, että on varmistettava ihmisarvoinen ja riittävä tuki niin suojaa hakeville ihmisille kuin heitä vastaanottaville maille; vaatii, että ellei ihmisoikeuksien ja erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien kunnioittamista voida taata, päätös keskeyttää kehitysavun toimittaminen Afganistanin hallinnolle pidetään voimassa ja apu suunnataan uudelleen riippumattomille kehitys- ja humanitaarisille järjestöille unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden mukaisesti; vaatii myös osoittamaan kaiken Afganistanin kansalaisyhteiskunnan järjestöille tarkoitetun rahoituksen suoraan asianomaisille järjestöille käyttämättä Taleban-hallitusta välittäjänä; korostaa, että kansainvälisistä toimista terrorismin torjumiseksi ja vapauden, ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien edistämiseksi Afganistanissa on tehtävä aiheelliset johtopäätökset;

16. kehottaa osoittamaan kunnianhimoisemmat määrärahat ihmisoikeuksia ja kansalaisyhteiskunnan järjestöille annettavaa tukea varten, naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sitoutuneet järjestöt mukaan luettuina; muistuttaa tarpeesta noudattaa ihmisoikeusrikkomusten tapauksissa tiukkoja ehtoja, jotka on asetettu taloudellisen tuen myöntämiselle unionin kumppanimaille ja naapurimaille; kehottaa tässä yhteydessä lisäämään rahoitussopimusten ihmisoikeusmääräysten läpinäkyvyyttä ja selventämään tällaisten sopimusten soveltamisen keskeyttämisen mekanismia ja perusteita, jos ihmisoikeuksia, demokraattisia periaatteita ja oikeusvaltioperiaatetta rikotaan tai havaitaan vakavia korruptiotapauksia; korostaa lisäksi, että unionin olisi tiukasti pidättäydyttävä käyttämästä budjettitukea tukimuotona maissa, joissa laiminlyödään vakavasti ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota koskevien kansainvälisten normien noudattaminen tai jotka eivät osoita sitoutuneensa korruption torjuntaan; kannustaa tässä yhteydessä soveltamaan järjestelmällisesti EU:n maailmanlaajuista ihmisoikeuspakotejärjestelmää (EU:n Magnitski-lakia) ja laajentamaan sen soveltamisalaa kattamaan myös korruption;

17. korostaa, että ihmisoikeuksien ja demokratian suojeleminen ja edistäminen maailmanlaajuisesti on edelleen unionin ulkoisen toiminnan keskeinen pyrkimys; kehottaa lisäämään rahoitusta vaalitarkkailuvaltuuskunnille ja myös paikallisille tarkkailijoille, kun otetaan huomioon niiden, etenkin paikallisten kansalaisyhteiskunnan ryhmien, rooli demokraattisten instituutioiden vakiinnuttamisessa ja vakauden luomisessa hauraissa maissa;

18. korostaa tarvetta parantaa unionin avun ja rahoituksen näkyvyyttä ja sitä koskevaa viestintää kolmansissa maissa, erityisesti ehdokas- ja kumppanimaissa; kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota onnistuneesti toteutettuja hankkeita ja niiden aikaansaamia myönteisiä vaikutuksia ja hyötyjä koskevien tietojen levittämiseen, jotta vahvistetaan rahoituksen vaikutusta ja tehostetaan unionin julkista diplomatiaa, ja kehottaa sitä erityisesti arvioimaan ja torjumaan kaikkia loukkauksia, jotka liittyvät unionin omiin hankkeisiin ja rahoitukseen kolmansissa maissa;

19. tuomitsee kaikki uskonnollisiin vähemmistöihin, erityisesti kristittyihin, kohdistuvat hyökkäykset kaikkialla maailmassa mutta korostaa, että saataville on asetettava riittävästi rahoitusta vainottujen vähemmistöjen suojelutoimia varten, ja painottaa tässä yhteydessä lisäksi tukevansa uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämisestä Euroopan unionin ulkopuolella vastaavan erityislähettilään tehtävää;

20. korostaa, että on tärkeää luoda vahva unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) ja tehostaa yhteistyötä puolustus- ja turvallisuusasioissa eri välineiden, kuten pysyvän rakenteellisen yhteistyön, puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun ja Euroopan puolustusrahaston kautta, ja toteaa rahaston olevan keskeinen osatekijä, joka lisää unionin strategista riippumattomuutta, teknologista itsenäisyyttä ja sen kykyä tarvittaessa tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti; odottaa, että tulevan unionin strategisen kompassin ja sen päätelmien seurauksena myös puolustukseen liittyvien aloitteiden määrärahoja lisätään entisestään, jotta voidaan vastata nykyisiin moninaisiin haasteisiin ja tehdä unionista geostrategisempi toimija, joka kykenee puolustamaan etujaan ja arvojaan ja ottamaan yhdessä kumppaneidensa Yhdysvaltojen ja Naton kanssa hoitaakseen enemmän turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä tehtäviä erityisesti unionin naapurialueilla; korostaa YTPP:n siviilioperaatioiden merkitystä ja kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan niihin lyhyessä ajassa riittävästi henkilöstöä;

21. korostaa, että on tärkeää arvioida säännöllisesti kaikkia unionin turvallisuusalan avunantotoimia (YTPP:n siviilioperaatiot ja vakautta ja rauhaa edistävä väline / NDICI – Globaali Eurooppa -väline) ja mukauttaa tiettyjä tehtäviä, operaatioita ja toimenpiteitä siten, että niihin sisällytetään tarkoituksenmukainen ihmisten turvallisuutta koskeva lähestymistapa, jossa otetaan huomioon paikallisen väestön todelliset turvallisuustarpeet;

22.  korostaa, että on tärkeää suojella unionia erityisesti hybridi-iskujen ja disinformaation muodossa tapahtuvalta ulkomaiselta vihamieliseltä sekaantumiselta ja vaikutusvallalta; kehottaa varmistamaan asianmukaiset määrärahat ja toimivaltuudet näitä kysymyksiä käsitteleville Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) yksiköille ja hankkeille ja korostaa unionin toimielinten välisen koordinoinnin merkitystä; kehottaa perustamaan erityisiä ryhmiä torjumaan tietyiltä alueilta tulevia uhkia; palauttaa mieliin, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin on todennut, että EUH:n toimivaltuuksia on laajennettava, jotta se voi puuttua hybridi-iskujen nopeaan lisääntymiseen covid-19-pandemian ja uusien kehittyvien uhkien yhteydessä, ja että samalla on varmistettava sen rahoituksen riittävyys;

23. palauttaa mieliin aiemmat lausumansa kyberturvallisuuteen ja valeuutisten leviämiseen liittyvistä uhkista ja korostaa tässä yhteydessä, että unionin talousarvion avulla on puututtava ja vastattava paremmin näihin keskeisiin haasteisiin horisontaalisella tasolla, erityisesti unionin päätoimipaikoissa ja sen edustustoissa eri puolilla maailmaa;

24. korostaa, että valokaapelit muodostavat maailmanlaajuisen internetin keskushermoston, sillä 97 prosenttia kaikesta internetliikenteestä kulkee tällaisten kaapeleiden kautta; korostaa, että vaikka nämä kaapelit ovat keskeinen ja välttämätön osa unionin kriittistä infrastruktuuria ja niillä on siten suuri geopoliittinen merkitys, ne ovat viime aikoina olleet ulkomaisten vakoiluoperaatioiden kohteena; katsoo, että unionin olisi asetettava etusijalle näiden kaapeleiden turvallisuus ja suojelu; kehottaa unionia perustamaan valokaapeleiden turvallisuutta koskevan unionin ohjelman, joka kattaa muun muassa tutkimuksen, koordinoinnin, poliittisen päätöksenteon, häiriötilanteiden seurannan ja rannikkovartioston kouluttamisen;

25. korostaa covid-19-pandemian yhä jatkuvia maailmanlaajuisia heijastusvaikutuksia; kehottaa toteuttamaan unionissa ja sen kumppanimaissa yhteensovitettuja ja johdonmukaisia toimia tarjottaessa lääkinnällistä apua ja parannettaessa rokotteiden jakeluun ja jakamiseen tarvittavia valmiuksia, myös Covax-mekanismin kautta, ja kehottaa tukemaan maiden sosiaalista ja taloudellista elpymistä;

26. korostaa, että tarvitaan riittävästi rahoitusta, jotta voidaan helpottaa unionin maailmanlaajuisia yhteyksiä koskevan ohjelman suunnittelua ja täytäntöönpanoa; korostaa, että on tärkeää sisällyttää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmasuunnitteluprosessiin konkreettisia yhteenliitettävyyshankkeita ja -investointeja;

27. painottaa, että on tärkeää yhdistää yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka EU:n arktiseen politiikkaan, ja korostaa unionin vastuuta arktisen alueen ja sen paikallisyhteisöjen suojelemisen tukemisessa;

28. toteaa, että NDICI – Globaali Eurooppa -välineessä säädetään väli- ja loppuarvioinneista ja komission parlamentille ja neuvostolle vuosittain antamista yksityiskohtaisista kertomuksista meneillään olevista toimista, saavutetuista tuloksista, vaikuttavuudesta sekä edistymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947[11] aihekohtaisten tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisessa; kehottaa komissiota kehittämään ja panemaan täytäntöön täsmällisen menetelmän, jolla seurataan aihekohtaisten tavoitteiden, erityisesti ilmastoa, biologista monimuotoisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä muuttoliikettä ja pakkomuuttoa koskevien tavoitteiden, toteutumista, jotta varmistetaan avoimuus ja asianmukainen vastuuvelvollisuus ja annetaan parlamentille mahdollisuus hoitaa vaikuttavasti sille toisena budjettivallan käyttäjänä kuuluvaa valvontatehtävää;

29. suhtautuu myönteisesti kunnianhimoiseen toimintasuunnitelmaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ulkoisissa toimissa (GAP III); kehottaa osoittamaan riittävät rahoitusvarat sen täytäntöönpanemiseksi ja korostaa, että tarvitaan asianmukaisia ja mitattavissa olevia indikaattoreita, erityisiä menetelmiä ja säännöllistä seurantaa, jotta voidaan analysoida unionin talousarvion vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon ja toteuttaa käytännössä sukupuolitietoista budjetointia unionin ulkoisten toimien alalla;

30. kehottaa puhemiehistöä teettämään työjärjestyksen 54 artiklan (valiokunta-aloitteiset mietinnöt) mukaisesti hyväksytyistä keskeisistä ulkopolitiikkaa koskevista päätöslauselmista käännökset niille Yhdistyneiden kansakuntien virallisille kielille, jotka eivät ole unionin virallisia kieliä (arabia, kiina ja venäjä), sekä 132 artiklan (komission tai komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan julkilausumiin liitettävät päätöslauselmat) ja 144 artiklan (kiireelliset päätöslauselmat) mukaisesti hyväksytyistä maakohtaisista päätöslauselmista käännökset asianomaisen maan viralliselle kielelle, jotta voidaan parantaa parlamentin ulkoisen toiminnan vaikutusta ja tavoittavuutta, ja kehottaa budjettivallan käyttäjää varmistamaan, että tähän tarkoitukseen asetetaan saataville riittävästi määrärahoja;

31. toteaa, että EUH:ta on vahvistettava, jotta se voi täyttää EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän mukaiset tehtävänsä; kehottaa osoittamaan riittävästi rahoitusta lisähenkilöstöä varten, jotta varmistetaan tämän unionin uuden ulkopolitiikan alan välineen mukaisten tehtävien suorittaminen, ja kehottaa EUH:ta hyväksymään ja panemaan viipymättä täytäntöön ulkoisia toimia ja toimeksiantoja koskevat erilliset soveltamissääntönsä, joilla luodaan edustustojen päälliköille sui generis -oikeusperusta, jonka turvin he pystyvät paremmin suojelemaan unionin imagoa ja mainetta kokonaisuudessaan, kuten talousarvion valvontavaliokunnalle vuoden 2019 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä toimitetuissa kirjallisissa vastauksissa ilmoitettiin;

32. torjuu neuvoston EUH:n hallintomäärärahoihin tekemät leikkaukset; kehottaa pääluokasta X vastaavaa budjettivaliokunnan esittelijää palauttamaan talousarvioesityksen määrät kaikkiin pääluokan X budjettikohtiin, joihin neuvosto on esittänyt leikkauksia.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	27.9.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	50 8 8
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alviina Alametsä, Alexander Alexandrov Yordanov, Maria Arena, Petras Auštrevičius, Traian Băsescu, Anna Bonfrisco, Fabio Massimo Castaldo, Susanna Ceccardi, Włodzimierz Cimoszewicz, Katalin Cseh, Tanja Fajon, Anna Fotyga, Michael Gahler, Kinga Gál, Sunčana Glavak, Raphaël Glucksmann, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Sandra Kalniete, Maximilian Krah, Andrius Kubilius, David Lega, Miriam Lexmann, Nathalie Loiseau, Antonio López-Istúriz White, Claudiu Manda, Lukas Mandl, Thierry Mariani, David McAllister, Vangelis Meimarakis, Sven Mikser, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Urmas Paet, Demetris Papadakis, Kostas Papadakis, Tonino Picula, Manu Pineda, Thijs Reuten, Jérôme Rivière, María Soraya Rodríguez Ramos, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Jacek Saryusz-Wolski, Andreas Schieder, Radosław Sikorski, Jordi Solé, Sergei Stanishev, Tineke Strik, Hermann Tertsch, Hilde Vautmans, Idoia Villanueva Ruiz, Viola Von Cramon-Taubadel, Thomas Waitz, Isabel Wiseler-Lima, Salima Yenbou, Željana Zovko
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Vladimír Bilčík, Ioan-Rareş Bogdan, Özlem Demirel, Angel Dzhambazki, Markéta Gregorová, Evin Incir, Assita Kanko, Pierfrancesco Majorino, Mick Wallace

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

50	+
NI	Fabio Massimo Castaldo
PPE	Alexander Alexandrov Yordanov, Traian Băsescu, Vladimír Bilčík, Ioan-Rareş Bogdan, Michael Gahler, Sunčana Glavak, Sandra Kalniete, Andrius Kubilius, David Lega, Miriam Lexmann, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Lukas Mandl, Vangelis Meimarakis, Francisco José Millán Mon, Radosław Sikorski, Isabel Wiseler-Lima, Željana Zovko
Renew	Petras Auštrevičius, Katalin Cseh, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Nathalie Loiseau, Javier Nart, Urmas Paet, María Soraya Rodríguez Ramos, Hilde Vautmans
S&D	Maria Arena, Włodzimierz Cimoszewicz, Tanja Fajon, Raphaël Glucksmann, Evin Incir, Pierfrancesco Majorino, Claudiu Manda, Sven Mikser, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Thijs Reuten, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Andreas Schieder, Sergei Stanishev
Verts/ALE	Alviina Alametsä, Markéta Gregorová, Jordi Solé, Tineke Strik, Viola Von Cramon-Taubadel, Thomas Waitz, Salima Yenbou

 

8	-
ID	Maximilian Krah, Thierry Mariani, Jérôme Rivière
NI	Kostas Papadakis
The Left	Özlem Demirel, Manu Pineda, Idoia Villanueva Ruiz, Mick Wallace

 

8	0
ECR	Angel Dzhambazki, Anna Fotyga, Assita Kanko, Jacek Saryusz-Wolski, Hermann Tertsch
ID	Anna Bonfrisco, Susanna Ceccardi
NI	Kinga Gál

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.9.2021)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2022 – kaikki pääluokat

(2021/0227(BUD))

Valmistelija: Charles Goerens

 

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. kiinnittää huomiota siihen, että terveyttä uhkaavan pandemian ja maailmanlaajuisen taantuman yhteisvaikutukset heikentävät merkittävästi kehitysmaiden, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden, valmiuksia saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja että ennestään köyhät ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset kärsivät eniten; korostaa, että kehittyviä maita on tuettava covid-19-rokotteiden saannissa; katsoo, että nykyinen kriisi pahentaa eriarvoisuutta maailmanlaajuisesti ja että ilman rokotteita kuilu kasvaa entisestään;

2. korostaa, että tarvitaan kipeästi kehitysapua ja merkittäviä velkahelpotustoimenpiteitä, joihin osallistuvat kaikki yksityiset ja julkiset velkojat, ja että on edelleen kehitettävä kansainvälistä yhteistyötä verotusasioissa ja torjuttaessa monikansallisten yritysten rajatylittävästä toiminnasta peräisin olevia laittomia rahavirtoja, veronkiertoa ja veropetoksia, jotta voidaan parantaa kehitysmaiden veropohjia, tukea niiden julkista taloutta ja torjua vahingollisia julkisen talouden säästötoimia; toistaa, että covid-rokotuksiin käytetyt varat eivät saa syrjäyttää muita tärkeitä menoja; kehottaa komissiota määrittelemään kattavan eurooppalaisen velkahelpotusstrategian kehitysmaille; kehottaa tukemaan YK:n alaisuudessa toimivan monenvälisen velanhoitokyyn palauttamismekanismin perustamista ja toimia, joilla pyritään sopimaan vastuullista lainanantoa ja lainanottoa valtioille koskevista sitovista säännöistä, jotta voidaan tukea velkakriisien parempaa ennaltaehkäisyä; korostaa kuitenkin, että velkahelpotuksen ohella tarvitaan tukea, jotta järjestelmää koskevia uudistuksia voidaan toteuttaa myös kehitysmaiden tasolla;

3. kehottaa perustamaan Euroopan kestävän kehityksen ja kansainvälisen ilmastonsuojelun pankin, joka kokoaa yhteen resursseja, johon osallistuvat kaikki jäsenvaltiot ja niiden kansalliset kehitysrahoituslaitokset ja jolla saadaan yksityisiä investointeja kehitysmaihin;

4. huomauttaa, että on kiireellisesti lisättävä varoja terveydenhuoltoon, elintarviketurvaan ja ravitsemukseen, koulutukseen, perustason vesi- ja viemäripalvelujen saantiin, sosiaaliseen suojeluun ja sukupuolten tasa-arvoon ja vahvistettava Ihmiset ja planeetta – Maailmanlaajuiset haasteet -alamomentteja; korostaa, että inhimillinen kehitys olisi asetettava etusijalle maantieteellisissä budjettikohdissa; kiinnittää huomiota tuhoisiin seurauksiin, joita aiheutuu siitä, että maailmanlaajuisesti ei ole toteutettu riittäviä toimia ilmastokriisin ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen torjumiseksi, ja siihen, että ”Planeetta – Maailmanlaajuiset haasteet” -alamomenttia ei ole vahvistettu;

5. kehottaa komissiota varmistamaan, että se pystyy vakuuttavasti osoittamaan noudattavansa NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksen säännöksiä ja saavuttamaan sosiaaliseen osallistamiseen ja inhimilliseen kehitykseen, koulutukseen, sukupuoleen, ilmastoon, biodiversiteettiin ja muuttoliikkeeseen liittyvien menojen sitoumukset, ja noudattamaan täysimääräisesti vaatimusta, jonka mukaan 93 prosenttia NDICI-välineen menoista on katsottava viralliseksi kehitysavuksi; korostaa, että virallista kehitysapua on lisättävä erityisesti vähiten kehittyneiden maiden osalta, jotta voidaan edistää EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisten sitoumusten täyttämistä;

6. kehottaa komissiota ja rahoituslaitoksia, mukaan lukien EIP, varmistamaan, että kaikissa EKKR+:n ulkosuhdetoimien takuujärjestelyjen kautta toteutetuissa toimissa noudatetaan kehityksen täydentävyyden periaatetta ja että ne ovat EU:n ulkoisen toiminnan tavoitteiden mukaisia SEU-sopimuksen 21 artiklassa määritellyn mukaisesti, mukaan lukien ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen, köyhyyden poistaminen ja ympäristöriskien hallinta; kehottaa komissiota arvioimaan, missä määrin EU:n varojen kanavointi EKKR+:n kautta täydentää kehitystä, jotta voidaan vahvistaa COVAX-rahoitusvälinettä;

7. muistuttaa, että NDICI – Globaali Eurooppa -asetuksen mukaan EKR:stä takaisin saadut varat varataan AKT-maille ja kanavoidaan yksinomaan EIP:n kautta talousarviotakuiden ja EKKR+:n ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoitusta yhdistävien toimien kautta; kehottaa käyttämään EKR:stä takaisin saatuja varoja EIP:n nykyisen läsnäolon puuttumisen paikan päällä ATK-maissa korvaamisen helpottamiseksi, jotta voidaan analysoida sen rahoittamien hankkeiden todellista tilannetta; korostaa myönteistä roolia, joka EU:n edustustojen vahvemmalla osallistumisella voisi olla myös tässä asiassa;

8. katsoo, että AKT-ohjelma, jolla on oma budjettikohtansa, on olennaisen tärkeä, jotta katetaan Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön jäsenten välisen uuden kumppanuussopimuksen mukaiset yhteiset ja toisiinsa liittyvät tavoitteet ja strategiset painopisteet; katsoo, että tämä ohjelma täydentäisi EU:n alue- ja maakohtaista ohjelmasuunnittelua näissä osissa maailmaa ja että se olisi suunnattava ensisijaisesti haavoittuville väestöryhmille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisestä, ja sillä olisi tuettava covid-19-pandemiaan liittyvän terveydenhuollon rahoitusta, jotta voidaan helpottaa laadukkaan sairaanhoidon ja rokotteiden saatavuutta kaikille;

9. katsoo, että sosiaalisen suojelun järjestelmien olisi oltava saatavilla kaikille ja että yleistä sairausvakuutusturvaa olisi edistettävä yleisafrikkalaisella ohjelmalla, jolla olisi oltava oma budjettikohtansa; pitää myönteisenä AKT-järjestön valmiuksien kehittämistä AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen puitteissa sekä jatkuvaa tukea Afrikan unionin ja Afrikan mantereen vapaakauppa-alueen valmiuksien kehittämiselle;

10. kehottaa komissiota käsittelemään nopeasti ja johdonmukaisesti uusiutuvan energian käytön laajenemisen ja kumppanuuksien kohdennettua edistämistä sekä tukemaan kehittyvien maiden valmiuksia viedä uusiutuvaa energiaa myös uusiutuvan vedyn muodossa;

11. kehottaa komissiota nimittämään mahdollisimman pian korkean tason EU:n ilmastolähettilään edistämään ilmastonmuutoksen torjuntaa kansainvälisellä tasolla;

12. vaatii hyödyntämään täysimääräisesti monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 6 ”Naapurialueet ja muu maailma” sisältyvän ulkoisten toimien menoja koskevan liikkumavaran sekä solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen käyttöönottoa koskevat säännöt; toteaa jälleen, että eri ulkoisen toiminnan välineille niitä koskevissa asetuksissa osoitettujen resurssien välillä on säilytettävä tasapaino; korostaa, että monivuotisesta rahoituskehyksestä tai NDICI – Globaali Eurooppa -välineestä käydyissä keskusteluissa ei otettu huomioon Syyrian pakolaisten tarpeisiin tarvittavaa tulevaa rahoitusta ja että näin ollen sitä ei pitäisi kattaa suunnitelluista välineistä; korostaa lisäksi, että kaavaillulla syyrialaispakolaisille tarkoitetulla paketilla ei reagoida uuteen kriisiin tai ennakoimattomiin tarpeisiin, joten rahoitusta NDICI – Globaali Eurooppa -välineen hätäjoustovarasta olisi käytettävä tähän tarkoitukseen vain rajoitetusti; kehottaa sen sijaan jäsenvaltioita asettamaan saataville kokonaan uusia lisävaroja tätä pakettia varten;

13. kehottaa ottamaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä asianmukaisesti huomioon NDICI – Globaali Eurooppa -välineen säännökset, jotka koskevat joustovaran käyttöönottoa uusia haasteita ja painopisteitä varten, erityisesti sen varmistamiseksi, että monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana 2021–2027 lisätään yhteensä miljardi euroa kolmeen ohjelmaan (200 000 000 euroa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaan aihekohtaiseen ohjelmaan, 200 000 000 euroa kansalaisjärjestöjä ja paikallisviranomaisia koskevaan temaattiseen ohjelmaan ja 600 000 000 euroa globaaleja haasteita koskevaan temaattiseen ohjelmaan);

14. ilmaiseen syvän huolensa Afganistanin tilanteesta; kehottaa komissiota valmistelemaan humanitaarista apua ja arvioitujen mahdollisuuksien mukaisesti moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen lisäämään Afganistanin ja naapurimaiden humanitaarisen avun määrärahoja, jotta voidaan puuttua erittäin puutteelliseen elintarviketurvaan, tukea pakolaisia naapurimaissa ja maan sisällä siirtymään joutuneita ihmisiä, tukea naisia, tyttöjä ja lapsia sekä ihmisoikeuksien puolustajia yhteistyössä YK:n virastojen (UNHCR, Unicef), muiden kansainvälisten järjestöjen ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa; kehottaa valmistelemaan uuden rahoitussuunnitelman ja -strategian, jotta voidaan säilyttää kovalla työllä aikaansaatu kehitys ja tukea edelleen Afganistanin ja naapurimaiden väestöä ilman, että käytetään talebanhallitusta välittäjänä ja edellyttäen, että kehitysyhteistyön työntekijöille annetaan turvallisuustakeet.

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	27.9.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	19 2 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Anna-Michelle Asimakopoulou, Hildegard Bentele, Dominique Bilde, Catherine Chabaud, Antoni Comín i Oliveres, Ryszard Czarnecki, Gianna Gancia, Charles Goerens, Pierrette Herzberger-Fofana, György Hölvényi, Rasa Juknevičienė, Beata Kempa, Pierfrancesco Majorino, Erik Marquardt, Norbert Neuser, Janina Ochojska, Jan-Christoph Oetjen, Michèle Rivasi, Christian Sagartz, Tomas Tobé, Miguel Urbán Crespo, Chrysoula Zacharopoulou, Bernhard Zimniok
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Evin Incir, Patrizia Toia
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Elisabetta Gualmini

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

19	+
ID	Gianna Gancia
NI	Antoni Comín i Oliveres
PPE	Anna‑Michelle Asimakopoulou, Hildegard Bentele, György Hölvényi, Rasa Juknevičienė, Janina Ochojska, Christian Sagartz, Tomas Tobé
Renew	Catherine Chabaud, Charles Goerens, Jan‑Christoph Oetjen, Chrysoula Zacharopoulou
S&D	Elisabetta Gualmini, Evin Incir, Pierfrancesco Majorino, Norbert Neuser, Patrizia Toia
The Left	Miguel Urbán Crespo

 

2	-
ID	Dominique Bilde, Bernhard Zimniok

 

5	0
ECR	Ryszard Czarnecki, Beata Kempa
Verts/ALE	Pierrette Herzberger‑Fofana, Erik Marquardt, Michèle Rivasi

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.9.2021)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022

(2021/0227(BUD))

Valmistelija: Luděk Niedermayer

 

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  kehottaa noudattamaan unionin talousarviossa varainhoitovuodeksi 2022 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa; kehottaa mukauttamaan vuoden 2022 talousarviota Pariisin sopimuksen mukaisiin unionin ilmastositoumuksiin;

2. kehottaa edistämään vuoden 2022 talousarviolla talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa esitettyjen painopisteiden saavuttamista sekä samalla mahdollistamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin noudattamisen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen ja pyytää käyttämään talousarvion elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvät menot välineen kuuteen pilariin jäsenneltyihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin ja edistämään niillä tuloksellista vastaamista kaikkiin maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin tai merkittävään osaan niistä;

3.  pitää valitettavina leikkauksia, joita neuvosto on ehdottanut unionin vuoden 2022 talousarvioon, ja muistuttaa tarpeesta pitää kiinni toimielinten välisellä tasolla tehdyistä monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksista;

4. katsoo, että unionin talousarviolla olisi edelleen tuettava kestävää ja inklusiivista sosiaalista elpymistä ja talouden elpymistä unionissa covid-19-pandemian jälkeen ja edistettävä unionin painopisteitä; korostaa, että covid-19-pandemian aiheuttama symmetrinen häiriö on aiheuttanut epäsymmetrisiä seurauksia jäsenvaltioille, ja varoittaa, että vaarana on epäyhtenäinen ja epäoikeudenmukainen elpyminen sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla;

5.  pyytää unionille inklusiivista talousarviota, jolla eurooppalaisia tuetaan digitaalisessa siirtymässä; kehottaa panemaan täytäntöön EU:n digitaalisen koulutuspolitiikan ja toteuttamaan eurooppalaisen koulutusalueen, jotta saavutetaan digitaalisia taitoja koskevat tavoitteet;

6. kannattaa unionin toimielinten lähestymistapaa, jolla tuetaan terveyttä ja korjataan covid-19-pandemian aiheuttamia talouden ja sosiaalisia häiriöitä; korostaa, että yrityksille ja kotitalouksille on annettu niiden tarvitsemaa taloudellista tukea covid-19-pandemian alusta lähtien;

7. korostaa, että Next Generation EU (NGEU) -välinettä koskevalla päätöksellä on suuri merkitys unionin talousarviossa ja että välineestä on hyötyä vain, jos varat käytetään tehokkaasti; muistuttaa, että kansallisten suunnitelmien hyväksyminen on vasta prosessin alku, ja pyytää komissiota takaamaan, että rahoitusta osoitetaan vain NGEU-välineen mukaisille hankkeille;

8. pyytää komissiota toimimaan ennakoivammin unionin varojen väärinkäytön sekä väärinkäytösten ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi; korostaa, että tarvitaan merkittäviä parannuksia, jotta unionin budjettipolitiikan keskeiset periaatteet säilyvät uskottavina; on huolissaan siitä, että yhteisessä maatalouspolitiikassa, erityisesti sen menoissa, ei ole edistytty riittävästi, sillä se on vähemmän avointa ja komission rooli unionin varojen asianmukaisen käytön valvonnassa on heikompi kuin unionin talousarvion muilla osa-alueilla;

9. korostaa, että tarvitaan tehostettuja ja kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan nopeasti ja tehokkaasti niitä ihmisiä, työntekijöitä, itsenäisiä ammatinharjoittajia, aloja ja alueita, joihin pandemia on vaikuttanut voimakkaammin; kehottaa lisäämään resursseja sosiaalisen ja sukupuolten välisen eriarvoisuuden, köyhyyden ja työttömyyden torjumiseksi kiinnittäen erityistä huomiota naisiin, nuoriin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin;

10. pitää tärkeänä varmistaa, että makrotalous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikkojen koordinointiin ja valvontaan, rahanpesun ja talousrikosten torjuntaan sekä talouden ohjausjärjestelmän täytäntöönpanoon varataan riittävästi resursseja; pitää valitettavana, että unioni, jäsenvaltiot ja unionin talousarvio menettävät verovilpin ja veronkierron takia vuosittain satoja miljardeja euroa, jotka olisi voitu kanavoida elvytystoimiin;

11.  korostaa erityisesti, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 13/2021 esitettyjen havaintojen valossa on välittömästi osoitettava riittävät resurssit komission valmiuksien vahvistamiseksi, jotta voidaan varmistaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan voimassa olevan lainsäädännön tehokas täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta kaikkialla unionissa;

12. kehottaa jälleen painokkaasti osoittamaan riittävästi rahoitusta ja henkilöresursseja tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan petostentorjuntavirastolle ja Euroopan syyttäjänvirastolle unionin varojen käytön valvontaan; pitää huolestuttavana sitä, että komissio ja neuvosto ovat ehdottaneet vain vähäisiä lisäyksiä kyseisten toimielinten ja elinten talousarvioihin;

13. muistuttaa, että uusien omien varojen korin käyttöönotto on paras keino varmistaa unionin talousarvion kestävyys pitkällä aikavälillä;

14. korostaa, että on vahvistettava oikeudenmukaista, kestävää ja inklusiivista talouden elpymistä ja samalla edistettävä sosiaalisesti tasapainoisia uudistuksia unionin talouksien nykyaikaistamiseksi ja niiden häiriönsietokyvyn, koheesion ja kilpailukyvyn tehostamiseksi ja helpotettava pk-yritysten ja startup-yritysten rahoituksen saantia; korostaa, että pk-yritykset ovat kärsineet suuresti covid-19-kriisistä; korostaa riittävän rahoituksen merkitystä pk-yritysten ja startup-yritysten tuloksellisen tukemisen kannalta; kehottaa helpottamaan unionin vuoden 2022 talousarviossa rahoituksen myöntämistä yrityksille niiden tukemiseksi ilmastoneutraalin talouden saavuttamista koskevan unionin tavoitteen täyttämisessä;

15. on tyytyväinen InvestEU-ohjelman hyväksymiseen; kehottaa painokkaasti asettamaan vuonna 2022 InvestEU-ohjelmassa etusijalle pk-yritysten rahoituksen saannin helpottamisen sekä sosiaalisten investointien ja osaamisen rahoituksen;

16. suhtautuu myönteisesti siihen, että tilapäisten valtiontukipuitteiden voimassaoloaikaa on jatkettu 31. päivään joulukuuta 2021 saakka covid-19-kriisin vuoksi; kehottaa lisäämään resursseja unionin kilpailupolitiikan täysimääräisen ja nopean soveltamisen varmistamiseksi; kannustaa jäsenvaltioita ja unionia käyttämään uutta elpymisvälinettään, elpymis- ja palautumistukivälinettä, hyödyntääkseen tilapäisiä valtiontukipuitteita täysimääräisesti, jotta voidaan täyttää suoraan covid-19-pandemiaan liittyvät rahoitustarpeet; odottaa komission valvovan kaikkia tilapäisten puitteiden perusteella hyväksyttyjä järjestelmiä ja niiden vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan;

17. korostaa, että covid-19-kriisin vaikutukset unionissa ovat tuntuvimpia nyt ja tulevaisuudessa sellaisilla aloilla kuin kulttuuriala ja luovat toimialat sekä matkailu, kulttuurimatkailu ja -kasvatus mukaan luettuina;

18. vaatii, että talousarviolla tuetaan talouspoliittisten painopisteiden toteuttamista, kuten pääomamarkkinaunionin loppuun saattamista, jotta voidaan edistää paremmin pitkän aikavälin kestävää investointiympäristöä ja kaikkien markkinaosapuolten, erityisesti pk-yritysten ja startup-yritysten, rahoituksen saantia ja luoda uusia investointimahdollisuuksia vähittäissijoittajille;

19. korostaa pilottihankkeiden ja valmistelutoimien merkitystä unionin talousarviolle ja kehottaa komissiota olemaan joustavampi arvioidessaan ja tarkastellessaan uudelleen unionin talousarvion puitteissa tehtyjä ehdotuksia;

20. kehottaa komissiota suhtautumaan tiukemmin määrärahojen vapauttamiseen sekä kohdentamaan ja käyttämään käyttämättömät varat uudelleen siten, että niillä rahoitetaan toimielinten välisellä tasolla sovittuja ensisijaisia tavoitteita ja aloja, erityisesti pandemian hallintaan, koulutukseen, terveydenhuoltoon, innovointiin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä aloja;

21. korostaa unionin rahoitusta saavien elinten avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden merkitystä;

22. vaatii myöntämään Euroopan valvontaviranomaisille riittävästi taloudellisia ja henkilöstöresursseja, kun otetaan huomioon näiden viranomaisten uudet tehtävät ja toimivaltuudet, jotka perustuvat Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten tarkistukseen (asetuksella (EU) 2019/2175); kehottaa lisäämään avoimuutta niiden hallintoneuvostojen toiminnassa, jotta niiden vastuuvelvollisuutta ja hallintorakenteita voidaan parantaa;

23. ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 13/2021 havaitsemat puutteet, jotka koskevat Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) toimia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla, ja katsoo, että osa talousarviosta olisi otettava varaukseen, kunnes EPV varmistaa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa esitettyjen suositusten täysimääräisen noudattamisen ja hyväksyy vuoden 2022 työsuunnitelmassaan selkeän strategian kaikkien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien välineidensä tehokkaaksi käyttämiseksi;

24. korostaa, että kestävän rahoituksen, rahoitusteknologian, rahanpesun torjunnan, kyberuhkien sietokyvyn, maksujen ja pankkien ulkopuolisen rahoituksenvälityksen alalla tapahtuva kehitys tuo Euroopan valvontaviranomaisille nyt tai tulevaisuudessa uusia toimivaltuuksia ja tehtäviä, joihin olisi varattava riittävät resurssit; korostaa etenkin, että unionin keskusvastapuolia koskevan lainsäädännön hyväksyminen on johtanut Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) valtuuksien ja tehtävien lisääntymiseen mutta ei lisärahoituksen osoittamiseen, ja katsoo, että tämä saattaa heikentää ESMAn valmiutta toteuttaa keskusvastapuoltensa valvonta- ja sääntelyohjelmaa; korostaa, että niin kryptovarojen markkinoita koskeva asetus (MiCA), DLT-pilottijärjestelmää koskeva asetus kuin digitaalista häiriönsietokykyä koskeva säädös (DORA) tuovat todennäköisesti Euroopan valvontaviranomaisille uusia toimivaltuuksia;

25. panee merkille ESMAn valvontakomitean tärkeän roolin sekä unionin että kolmansien maiden keskusvastapuolten suhteen Euroopan rahoitusmarkkinoiden vakauden ja järjestyksen ylläpitämisessä sekä sijoittajansuojan parantamisessa; toteaa, että vaikka unionin keskusvastapuoliin liittyvien toimien rahoitus katetaan ESMAn talousarviosta, kolmansien maiden keskusvastapuolten valvontatoimet katetaan ESMAn kolmansien maiden keskusvastapuolilta keräämillä maksuilla; panee merkille, että ESMAlle ei myönnetty lisäresursseja unionin keskusvastapuolia koskeviin uusiin tehtäviin, jotka perustuvat muutettuun EMIR-asetukseen (EMIR 2.2), eikä elpymiseen ja palautumiseen liittyviin keskusvastapuolen tehtäviin; kehottaa lisäämään ESMAn rahoitusta sen varmistamiseksi, että keskusvastapuolten valvontakomitealla on valmiudet hoitaa unionin keskusvastapuoliin liittyvät jatkuvat ja vuosittaiset tehtävänsä; kehottaa komissiota tarkistamaan maksujen perimiseen kolmansien maiden keskusvastapuolilta sovellettavaa nykyistä kehystä, jotta ESMA voi kerätä sellaisen summan, joka vastaa pitkällä aikavälillä kestävää ja hyväksyttävää maksurakennetta, ja jotta voidaan kohdella keskusvastapuolia oikeasuhteisemmin, sillä niiden unionin rahoitusmarkkinoiden kannalta merkityksellisen toiminnan laajuudessa on vaihtelua;

26. on tyytyväinen siihen, että neuvosto yhtyy komission näkemykseen Euroopan valvontaviranomaisten rahoituksesta; korostaa, että ehdotetun talousarvion hyväksymisen pitäisi johtaa selkeään edistymiseen aloilla, joilla Euroopan valvontaviranomaisille on annettu joitakin vastuita ja joiden nykyinen tilanne ei ole tyydyttävä, erityisesti rahanpesun torjunnan alalla;

27. korostaa, että raportoivien yksiköiden ja veroviranomaisten rahoitusta olisi jatkettava erityisesti niiden tukemiseksi veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjunnassa sekä avoimuuden ja varmuuden edistämiseksi; korostaa, että näiden toimijoiden olisi oltava toiminnastaan vastuussa Euroopan parlamentille;

28. kehottaa komissiota arvioimaan parlamentin esittämiä pilottihankkeita avoimemmin, sillä joistakin niistä voi olla hyötyä unionin toiminnalle; korostaa, että nykyiset työmenetelmät eivät ole avoimia ja selkeitä, minkä seurauksena hylätään monia tärkeitä ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia, joilla voisi olla lisäarvoa;

29. korostaa, että kaikkien unionin rahoitusta saavien organisaatioiden on toimittava poliittisesti neutraalilla ja puolueettomalla tavalla;

30. panee merkille EU:n vero- ja talousrikosten seurantakeskuksen perustamista koskevan valmistelutoimen; katsoo, että tällainen seurantakeskus voi hyödyttää sekä tarpeellista demokraattista keskustelua että päätöksentekijöitä; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia seurantakeskuksen toiminnan jatkamisesta vuoden 2022 jälkeen;

31. muistuttaa, että uusien omien varojen korin käyttöönotto sisällytettiin toimielinten väliseen yhteistyöhön uusien omien varojen käyttöönottoa koskevassa etenemissuunnitelmassa; vaatii hyväksymään hiilirajamekanismin ja digitaaliveron ja panemaan ne täytäntöön sellaisessa aikataulussa, että niistä on hyötyä NGEU-välineelle;

32. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään pikaisesti komission tulevat lainsäädäntöehdotukset, jotka koskevat uudistettua digitaaliveroa, hiilirajamekanismia ja EU:n päästökauppajärjestelmää, ja saattamaan vuoden 2022 loppuun mennessä päätökseen neuvottelut finanssitransaktioverosta tiiviimmän yhteistyön menettelyn mukaisesti;

33. korostaa, että laadukkaiden tilastojen tuottamiseen ja levittämiseen unionissa tarvitaan riittävästi resursseja; korostaa, että jonkinasteisesta edistyksestä huolimatta tuotettujen tilastojen käytettävyydessä, kattavuudessa ja saatavuudessa on edelleen merkittäviä heikkouksia ja puutteita, ja vaatii puuttumaan tähän kiireellisesti; katsoo näin ollen, että osa talousarviosta olisi otettava varaukseen, kunnes Eurostat esittää kunnianhimoisen toimintasuunnitelman parantaakseen merkittävästi verkkosivustonsa käyttäjäystävällisyyttä, varmistaakseen, että tiedot ovat saatavilla kaikilla unionin virallisilla kielillä, ja kehittääkseen uusia unionin politiikkojen ja painopisteiden täytäntöönpanoa edistäviä tilastoja ja indikaattoreita;

34. painottaa riittävien resurssien merkitystä tuettaessa taloudellisia ja muita kuin taloudellisia tietoja koskevan raportoinnin ja tilintarkastuksen tiukkojen ja luotettavien standardien kehittämistä maailmanlaajuisesti ja unionin tasolla; katsoo kuitenkin, että osa osoitetuista määrärahoista olisi jäädytettävä, kunnes IFRS-säätiö ja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava elin (IASB) ovat riittävällä tavalla täyttäneet tähän liittyvät Euroopan parlamentin pyynnöt, jotka se esitti IAS-arvioinnista ja IFRS-säätiön, EFRAG:n ja PIOB:n toiminnasta 7. kesäkuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa[12].

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	1.9.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	45 4 7
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gunnar Beck, Marek Belka, Isabel Benjumea Benjumea, Stefan Berger, Gilles Boyer, Francesca Donato, Engin Eroglu, Markus Ferber, Jonás Fernández, Frances Fitzgerald, José Manuel García-Margallo y Marfil, Luis Garicano, Sven Giegold, Valentino Grant, Claude Gruffat, José Gusmão, Eero Heinäluoma, Michiel Hoogeveen, Danuta Maria Hübner, Stasys Jakeliūnas, France Jamet, Othmar Karas, Billy Kelleher, Ondřej Kovařík, Georgios Kyrtsos, Aurore Lalucq, Philippe Lamberts, Aušra Maldeikienė, Pedro Marques, Fulvio Martusciello, Costas Mavrides, Jörg Meuthen, Csaba Molnár, Siegfried Mureşan, Caroline Nagtegaal, Luděk Niedermayer, Lefteris Nikolaou-Alavanos, Dimitrios Papadimoulis, Piernicola Pedicini, Lídia Pereira, Kira Marie Peter-Hansen, Sirpa Pietikäinen, Dragoş Pîslaru, Evelyn Regner, Antonio Maria Rinaldi, Alfred Sant, Ralf Seekatz, Pedro Silva Pereira, Paul Tang, Ernest Urtasun, Inese Vaidere, Stéphanie Yon-Courtin, Marco Zanni, Roberts Zīle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Niels Fuglsang, Eugen Jurzyca

 

 

 

 

 

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

45	+
PPE	Isabel Benjumea Benjumea, Stefan Berger, Markus Ferber, Frances Fitzgerald, José Manuel García-Margallo y Marfil, Danuta Maria Hübner, Othmar Karas, Georgios Kyrtsos, Aušra Maldeikienė, Fulvio Martusciello, Siegfried Mureşan, Luděk Niedermayer, Lídia Pereira, Sirpa Pietikäinen, Ralf Seekatz, Inese Vaidere
Renew	Gilles Boyer, Engin Eroglu, Luis Garicano, Billy Kelleher, Ondřej Kovařík, Caroline Nagtegaal, Dragoş Pîslaru, Stéphanie Yon-Courtin
S&D	Marek Belka, Jonás Fernández, Niels Fuglsang, Eero Heinäluoma, Aurore Lalucq, Pedro Marques, Costas Mavrides, Csaba Molnár, Evelyn Regner, Alfred Sant, Pedro Silva Pereira, Paul Tang
The Left	José Gusmão, Dimitrios Papadimoulis
Verts/ALE	Sven Giegold, Claude Gruffat, Stasys Jakeliūnas, Philippe Lamberts, Piernicola Pedicini, Kira Marie Peter-Hansen, Ernest Urtasun

 

4	-
ECR	Michiel Hoogeveen
ID	Gunnar Beck, Jörg Meuthen
NI	Lefteris Nikolaou-Alavanos

 

7	0
ECR	Eugen Jurzyca, Roberts Zīle
ID	Francesca Donato, Valentino Grant, France Jamet, Antonio Maria Rinaldi, Marco Zanni

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.9.2021)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022

(2021/0227(BUD))

Valmistelija: Lucia Ďuriš Nicholsonová

 

 

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että nykyinen eriarvoisuus kasvaa, koska pandemialla on suhteeton vaikutus heikossa asemassa oleviin ryhmiin, ja toteaa, että saatujen tulosten mukaan jo aiemmin epävarmassa tilanteessa olleiden henkilöiden vaikeudet saada rahat riittämään ovat lisääntyneet merkittävästi[13]; ottaa huomioon, että Eurofoundin viimeisimpien tietojen mukaan 23 prosenttia unionissa vähimmäispalkkaa saavista ilmoitti vaikeuksista tai suurista vaikeuksista saada rahat riittämään, kun taas muiden työntekijöiden osuus oli 11,5 prosenttia, ja vähimmäispalkkaa saavista 16 prosenttia asui aineellisesta puutteesta kärsivissä kotitalouksissa, kun taas muiden työntekijöiden osuus oli 6 prosenttia[14];

B. ottaa huomioon, että covid-19-kriisi ja sulkutoimien tahattomat seuraukset uhkaavat vaarantaa sukupuolten tasa-arvon toteuttamisessa vuosikymmenten aikana saavutetun edistyksen ja että tähän liittyy konkreettisia riskejä naisten vetäytymisestä työmarkkinoilta ja sukupuolirooleja vahvistavasta kehityksestä; ottaa huomioon, että alakohtaisen ja ammatillisen eriytymisen vuoksi naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisissa työpaikoissa ja osa-aikatyössä sekä covid-19-pandemian voimakkaasti koettelemilla aloilla, minkä vuoksi naiset ovat muita ryhmiä suuremmassa vaarassa joutua kärsimään kriisin työllisyys- ja sosiaalisista seurauksista[15];

C. ottaa huomioon, että Eurofoundin tutkimukset osoittavat, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun valmiuksia on vahvistettava, jotta voidaan puuttua jakaumavaikutuksiin ja helpottaa oikeudenmukaista siirtymää, ja että on näyttöä siitä, että työmarkkinaosapuolet voivat puuttua joidenkin ilmastotoimien ei-toivottuihin vaikutuksiin erityisesti siksi, että ne vaikuttavat tiettyjen alojen ja alueiden yrityksiin ja työntekijöihin, ja että ratkaisuja voidaan saada aikaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja yhteisten aloitteiden avulla[16];

D. ottaa huomioon, että Eurofoundin covid-19-kysely osoittaa, että henkinen hyvinvointi on saavuttanut alimman tason kaikissa ikäryhmissä nyt, kun pandemian puhkeamisesta on jo yli vuosi, ja että tämä on erityisen merkittävää nuorten ja työpaikkansa menettäneiden keskuudessa[17];

E. toteaa, että unioni ja jäsenvaltiot ovat toteuttaneet monenlaisia toimia minimoidakseen pandemian vaikutuksia yrityksiin, työntekijöihin ja kansalaisiin; ottaa huomioon, että toimenpiteiden luonne on muuttumassa ja laajenemassa ja että tätä varten toimenpiteet ja välineet, joilla kerätään ja jäsennellään tietoa, kuten Eurofoundin COVID-19 EU PolicyWatch -tietokanta tai Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälineen tukivälinetietokanta, ovat tärkeitä, jotta voidaan seurata kehityssuuntauksia ja esittää näyttöä niiden arvioinnista[18];

1. toteaa jälleen, että vuosi 2022 on edelleen kriittinen vuosi, ja korostaa, että covid-19-pandemian aiheuttaman taloudellisen taantuman sosiaaliset ja työllisyyteen liittyvät haasteet ovat vaikuttaneet suhteettomasti eri jäsenvaltioihin, eri alueisiin ja eri yhteiskuntaryhmiin ja kaikkein vakavimmat vaikutukset ovat kohdistuneet heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin ja erityisesti työmarkkinoihin;

2. vaatii vahvoja toimia kaikkien väestöryhmien, erityisesti nuorten, kaikkien perheiden, myös hlbtiq-perheiden, työntekijöiden, myös itsenäisten ammatinharjoittajien ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, hyväksi sekä sosiaalista ja taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää talousarviota, jossa ketään ei jätetä jälkeen;

3. korostaa ratkaisevan tärkeää roolia, joka tässä yhteydessä on unionin rahastoilla ja rahoitusvälineillä, mukaan lukien Next Generation EU -väline ja elpymis- ja palautumistukiväline sekä Euroopan sosiaalirahasto plussa (ESR+), joka on tärkein tekijä unionin sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa ja sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävän, oikeudenmukaisen, osallistavan ja syrjimättömän elpymisen varmistamisessa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden ja vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti, sekä Euroopan globalisaatiorahasto työttömiksi jääneille työntekijöille (EGR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF);

4. korostaa, että näillä rahastoilla ja välineillä olisi tuettava kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, myös kansalaisjärjestöjen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen, toimintaa;

5. korostaa, että talousarvion, jolla on vahva sosiaalinen ja taloudellisesti kestävä ulottuvuus, olisi autettava mukautumaan välittömiin työmarkkinamuutoksiin, säilyttämään ja luomaan laadukkaita ja kestäviä työpaikkoja kunnioittaen kaikilta osin työntekijöiden oikeuksia ja asianmukaisia työehtoja, edistämään köyhyyden poistamista ja vähentämään sosiaalista syrjäytymistä, eriarvoisuutta ja syrjintää, jotka vaikuttavat erityisesti lapsiin ja nuoriin, vauhdittamaan kestävää kasvua ja lisäämään ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä entisestään covid-19-pandemian aiheuttaman taloudellisen taantuman ja siitä johtuvien kielteisten sosiaalisten seurausten jälkeisen ennennäkemättömän kriisin aikana;

6. korostaa, että kriisi on nostanut esiin monenlaista olemassa olevaa eriarvoisuutta, paljastanut uusia syrjinnän muotoja ja heikentänyt monien ihmisten, mukaan lukien työntekijät ja heidän perheensä, erityisesti heikossa asemassa olevat työntekijäryhmät ja epävarmoissa työoloissa ja -järjestelyissä työskentelevät sekä pienyritysten omistajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat, elin- ja työoloja;

7. korostaa tarvetta puuttua taloudellisiin, sosiaalisiin, intersektionaalisiin, alueellisiin ja sukupolvien välisiin eroavaisuuksiin ja eriarvoisuuksiin, sillä koheesiopolitiikan on pysyttävä yhtenä covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen painopisteistä;

8. on samaa mieltä Euroopan johtajien kanssa siitä, että työttömyyden ja eriarvoisuuden lisääntyessä pandemian vuoksi on tärkeää kanavoida määrärahoja sinne, missä niitä eniten tarvitaan, jotta voidaan vahvistaa talouksiamme ja keskittää politiikkatoimet laadukkaiden palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen, jotta voidaan parantaa yhtäläisiä mahdollisuuksia, tehostaa laadukkaiden työpaikkojen luomista, yrittäjyyttä sekä täydennys- ja uudelleenkoulutusta ja vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä; korostaa, että Euroopan elpymisen tukemiseen käytettävissä olevat poikkeukselliset määrärahat ovat mahdollisuus, jota ei voi jättää käyttämättä;

9. korostaa sellaisten politiikkojen ja toimenpiteiden merkitystä, joilla tuetaan työmarkkinasiirtymää ja edistymistä teknologioissa ja innovoinnissa ja vahvistetaan talouksiemme kilpailukykyä etenkin digitaalisen ja vihreän siirtymän yhteydessä ottaen erityisesti huomioon covid-19-kriisin ja pitkäaikaiset suuntaukset;

10. korostaa, että on hyväksyttävä kunnianhimoisia toimintapolitiikkoja, joilla parannetaan nuorten elämännäkymiä, torjutaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, myös lapsiköyhyyttä, ja varmistetaan ihmisarvoiset työolot ja niiden tehokas täytäntöönpano, työllisyysturva, riittävä sosiaalinen suojelu, tasa-arvoiset mahdollisuudet ja vammaisille henkilöille mukautettu työympäristö sekä edistetään turvallista ympäristöä ja hyvinvointia kaikille unionissa;

11. korostaa, että on hyväksyttävä kunnianhimoisia elinikäistä oppimista sekä täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevia toimintapolitiikkoja ja tunnustettava epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kautta hankitut taidot, jotta voidaan vastata väestörakenteen muutoksen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän asettamiin haasteisiin, tekoälyn käytön lisääminen mukaan lukien;

12. korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää vahvistaa unionin koulutusohjelmia tulevaisuuden talouden ja yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti, tukea työnantajia ja opettajia oikeanlaisten taitojen opettamisessa sekä investoida digitaaliseen infrastruktuuriin;

13. muistuttaa, että covid-19-kriisin jälkeisen talouden ja työmarkkinoiden elpymisen on pysyttävä painopisteenä;

14. muistuttaa, että naisten ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien (kuten köyhyydessä elävien tai köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien henkilöiden, erityisesti vähävaraisimpien, vammaisten henkilöiden, romanien ja muiden epäedullisessa asemassa olevien etnisten vähemmistöjen, nuorten ja ikääntyneiden ihmisten, yksinhuoltajien ja työttömien, erityisesti pitkäaikaistyöttömien, sekä itsenäisten ammatinharjoittajien ja epävarmoissa työoloissa työskentelevien) syrjimätön ja yhdenvertainen integroiminen työmarkkinoille tai heidän asemansa parantaminen työmarkkinoilla on ensiarvoisen tärkeää tasapuolisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen sekä osallistavan yhteiskunnan luomiseksi;

15. panee merkille komission ehdotuksen osoittaa 13,1735 miljardia euroa vuonna 2022 ESR+:aan; korostaa, että ESR+:lla on oltava keskeinen rooli tuettaessa jäsenvaltioita sosiaalisen osallisuuden edistämisessä, köyhyyden torjunnassa, laadukkaiden työpaikkojen saavuttamisessa kaikille, etenkin työmarkkinoista kauimpana oleville, ja erityisesti parempien mahdollisuuksien luomisessa nuorille, syrjimättömien ja osallistavien työmarkkinoiden luomisessa sekä sellaisten työolojen luomisessa, jotka mahdollistavat vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainon, sukupuolten tasa-arvon, riittävän sosiaalisen suojelun sekä sellaisen ammattitaitoisen ja sopeutumiskykyisen työvoiman, joka on valmis siirtymään vihreään ja digitaaliseen talouteen;

16. panee tyytyväisenä merkille, että REACT-EU-välineestä siirrettiin vuonna 2022 koheesioon 10,8 miljardin euron lisämäärä, josta 30 prosenttia osoitetaan ESR+:aan; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan nämä määrärahat nopeasti käyttöön kriisin sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi; muistuttaa, että REACT-EU-välineen määrärahoilla on tuettava työpaikkojen luomista ja laadukkaita työpaikkoja, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, sekä sosiaalista osallisuutta, syrjinnän torjuntaa ja köyhyyden poistamista edistäviä sosiaalijärjestelmiä kiinnittäen erityistä huomiota lapsiköyhyyteen ja parannettava yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen yhdenvertaista saatavuutta, myös lasten, ikääntyneiden, vammaisten henkilöiden, etnisten vähemmistöjen ja asunnottomien osalta (REACT-EU-asetuksen 8 artiklan mukaisesti);

17. muistuttaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sen 20 periaatteen täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano auttaa vastaamaan unionin kohtaamiin haasteisiin, kuten digitalisaatioon, vihreään siirtymään ja väestörakenteen muutokseen, ja auttaa lieventämään covid-19-pandemian kielteisiä vaikutuksia terveyteen, työllisyyteen sekä sosiaalisiin ja taloudellisiin näkökohtiin;

18. muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen on edistettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, jotta voidaan luoda vakaita ja laadukkaita työpaikkoja, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta; korostaa, että kansallisiin suunnitelmiin sisältyvien uudistusten olisi oltava linjassa Porton huippukokouksen tavoitteiden ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa ja että jäsenvaltioiden olisi lisättävä investointeja sosiaalisen ulottuvuuden alalla työmarkkinoihin, koulutukseen ja ammattitaitoon, sosiaaliseen suojeluun ja sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyvien sosiaalisten uudistustensa mukaisesti erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa sosiaalisten toimenpiteiden tarve on suurempi maakohtaisissa suosituksissa;

19. muistuttaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työmarkkinaosapuolten on oltava elpymissuunnitelman kulmakiviä ja edistettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa sekä kansallisella että unionin tasolla ja ne on otettava järjestelmällisesti mukaan kansallisten ja Euroopan elpymis- ja palautumissuunnitelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita investoimaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen valmiuksien kehittämiseen, myös koulutuksen, verkottumistoimien ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisen muodossa, sekä toimiin, joita työmarkkinaosapuolet toteuttavat yhdessä työllisyys-, koulutus- ja sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen toteuttamiseksi;

20. suhtautuu myönteisesti nuorisotyöllisyyden tukipakettiin, erityisesti vahvistettuun nuorisotakuuseen, ja korostaa, että jäsenvaltioiden on pantava se täytäntöön investoimalla saatavilla olevia asiaankuuluvia unionin varoja koulutukseen, taitojen parantamiseen ja työllisyyteen;

21. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota asettamaan nuorisotyöttömyyden torjunnan painopisteeksi erityisesti osana unionin elpymispyrkimyksiä ja hyödyntämään täysimääräisesti nuorisotakuun kaltaisia rahoitusvälineitä;

22. muistuttaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on osoitettava asianmukainen osuus ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavista varoista kohdennettuihin toimiin ja rakenneuudistuksiin, joilla tuetaan nuorten työllisyyttä erityisesti nuorisotakuun mukaisten järjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä, ja että jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on unionin keskiarvoa suurempi, on osoitettava vähintään 12,5 prosenttia ESR+:n määrärahoistaan nuorisotakuun täytäntöönpanoon;

23. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla ESR+:n suoraan hallinnoitua toimintalohkoa eli työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa sosiaaliseen innovointiin tehtäviin investointeihin ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseen mutta myös aivovuodon estämiseen tietyistä jäsenvaltioista, syrjäisiltä alueilta tai maaseudulta;

24. pitää valitettavana, että vuonna 2019 22 prosenttia kaikista lapsista unionissa oli köyhyysvaarassa tai kärsi vakavasta aineellisesta puutteesta tai asui vajaatyöllisissä kotitalouksissa; korostaa, että covid-19:n puhkeamisesta johtuvasta talouden taantumasta elpymisen yhteydessä on entistäkin tärkeämpää torjua lapsiköyhyyttä tulevina vuosina; suhtautuu myönteisesti hyväksyttyyn eurooppalaiseen lapsitakuuseen, jolla pyritään varmistamaan, että jokaisella köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevalla lapsella Euroopassa on mahdollisuus maksuttomaan terveydenhuoltoon, koulutukseen, varhaiskasvatukseen sekä kohtuulliseen asumiseen ja riittävään ravintoon;

25. muistuttaa, että jäsenvaltioiden olisi käytettävä ESR+:n määrärahat lapsiköyhyyden tehokkaaseen torjuntaan ja tuettava kohdennettuja toimia lapsiköyhyyden torjumiseksi, jotta voidaan tukea lapsitakuun täytäntöönpanoa; korostaa tältä osin, että on tärkeää, että jäsenvaltiot investoivat unionin varoja lapsiköyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen;

26. kannustaa jäsenvaltioita ylittämään ESR+:n vähimmäisvaatimukset, sillä lapsiköyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat edelleen yleistä kaikkialla unionissa; kehottaa jälleen komissiota investoimaan kaudella 2021–2027 eurooppalaiseen lapsitakuuseen vähintään 20 miljardia euroa, josta vähintään kolme miljardia on oltava käytettävissä vuonna 2022;

27. korostaa, että tarkistetulla EGR:llä voi olla tärkeä rooli covid-19-kriisin taloudellisten vaikutusten vuoksi työttömiksi jääneiden työntekijöiden tukemisessa ja uudelleenkouluttamisessa; palauttaa mieliin, että EGR tarjoaa jälkikäteen väliaikaista ja kertaluonteista tukea työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, jotta he voivat mukautua rakennemuutokseen ja palata työelämään mahdollisimman nopeasti merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä erityisesti tilanteissa, jotka johtuvat merkittävistä muutoksista unionin kauppasuhteissa tai sisämarkkinoiden rakenteessa sekä rahoitus- ja talouskriiseistä, vähähiiliseen talouteen siirtymisestä, digitalisaatiosta tai automatisoinnista;

28. korostaa EGR-asetukseen sisältyvien yksinkertaistettujen hakuvaatimusten ja tarkistettujen tukikelpoisuuskriteerien merkitystä, sillä niissä alennetaan työttömiksi jääneiden työntekijöiden vähimmäismäärä 500:sta 200:aan;

29. korostaa, että EGR:stä tuetaan koulutuspaketteja, jotta niihin voidaan sisällyttää digiteollisella aikakaudella sekä resurssitehokkaassa ja kestävässä taloudessa tarvittavia taitoja; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään EGR:n tarjoamia mahdollisuuksia merkittävien rakennemuutosten yhteydessä;

30. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä EGR:ää ja levitettävä laajalti tietoa tukimahdollisuuksista työntekijöille ja heidän edustajilleen;

31. panee merkille, että EGR:ää varten on varattu vuodeksi 2022 yhteensä 201,3 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahat (+2 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna), mikä vastaa monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen 8 artiklassa vahvistettua 186 miljoonan euron vuotuista kokonaismäärää (vuoden 2018 hintoina); pitää myönteisenä yhteisrahoitusosuuden mukauttamista ESR+:aan;

32. muistuttaa, että JTF tarjoaa tukea sellaisten alueiden ihmisille, taloudelle ja ympäristölle, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia ja työllisyyshaasteita sen vuoksi, että unioni siirtyy kohti vuodelle 2030 asetettuja energia- ja ilmastotavoitteita ja ilmastoneutraalia taloutta vuoteen 2050 mennessä;

33. korostaa, että JTF on keskeinen väline, jolla tuetaan alueita, joihin tämä siirtymä vaikuttaa eniten, ja että sillä on keskeinen rooli alueellisten erojen kasvun estämisessä; korostaa, että JTF:ssä on keskityttävä yksilöiden tarpeisiin ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja sen on johdettava sosiaaliseen kestävyyteen tukemalla laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen luomista, työntekijöiden uudelleenkoulutusta sekä lasten ja vanhusten hoitopalveluja koskevaa sosiaalista infrastruktuuria, jotta ketään ei jätetä jälkeen; panee merkille komission vuonna 2022 myöntämät 1 159,749 miljoonan euron määrärahat;

34. korostaa, että JTF:n soveltamisalaa on laajennettu siten, että siinä otetaan huomioon siirtymän sosiaaliset näkökohdat, erityisesti tuki työnhakijoille, mukaan lukien työnhakuneuvonta, täydennys- ja uudelleenkoulutus ja työnhakijoiden aktiivinen integroituminen työmarkkinoille, sekä investoinnit älykkääseen ja kestävään liikkuvuuteen, muut osallistavaan koulutukseen ja työmarkkinoille sopeutumiseen liittyvät toimet painottaen erityisesti vihreää ja digitaalista työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta, mukaan lukien tuki koulutuskeskusten sosiaali-infrastruktuuriin sekä lasten, vanhusten ja vammaisten hoitopalveluihin, ja mahdollisuus tukea kestäviä investointeja alueellisten valtiontukea koskevien suuntaviivojen mukaisesti, jos tällainen tuki on tarpeen laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen luomiseksi kyseessä olevalla alueella;

35. muistuttaa, että vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) on sisällytetty ESR+:aan, ja pitää myönteisenä, että vuonna 2022 vähintään kolme prosenttia ESR+:n määrärahoista on käytettävä vähävaraisimmille suunnattuun elintarvikeapuun ja perushyödykkeisiin sekä liitännäistoimenpiteisiin siten, että yhteisrahoitusosuus on 90 prosenttia, koska meneillään oleva kriisi koettelee pahiten vähävaraisimpia;

36. panee merkille, että jäsenvaltioiden ennustetaan saavuttavan kriisiä edeltäneen neljännesvuosittaisen tuotantotasonsa vuoden 2022 loppuun mennessä; huomauttaa, että kestävän elpymisen varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että luodaan laadukkaita työpaikkoja myös keskitason ja matalan osaamistason työntekijöille ja erityisesti naisille, koska on käynyt ilmi, että ne ovat välttämättömiä yhteiskuntiemme ja talouksiemme selviytymiskyvyn kannalta;

37. muistuttaa, että pandemia vaikuttaa laajemmin naisiin terveysriskien, aiempien työllisyyserojen ja hoitovelvoitteiden osalta, ja kannattaa voimakkaasti sukupuolitietoista budjetointia ja lisärahoitusta tasa-arvoa ja yhdenvertaista pääsyä työmarkkinoille edistävien toimenpiteiden tukemiseen sekä kattavien järjestelmien luomiseen sukupuolten tasa-arvoon osoitettujen määrärahojen seuraamiseksi ja mittaamiseksi; toteaa, että useimmat alat, joihin covid-19-kriisi on vaikuttanut eniten, olivat naisvaltaisia ja keskeisiä aloja, joista monilla työolot ovat epävarmat, ja että elpymisen aikana olisi toteutettava erityisiä toimia näiden alojen työehtojen parantamiseksi;

38. korostaa, että ympäristöpolitiikan ja ilmastotoimien sosioekonomisen ulottuvuuden huomioon ottaminen ei ole ainoastaan perustavaa laatua olevaa oikeudenmukaisuutta, vaan se luo myös mahdollisuuksia saavuttaa laajempia hyvinvointihyötyjä kaikille ja luoda hyviä kehiä; katsoo, että mikäli vihreät ja digitaaliset investoinnit ovat hyvin suunniteltuja, niillä on hyvät mahdollisuudet luoda laadukkaita työpaikkoja ja vähentää eriarvoisuutta, ja että tähän on lisättävä siirtyminen uuteen hoidon jakautumiseen;

39. kehottaa jäsenvaltioita lisäämään ESR+:n ja JTF:n määrärahojen hyödyntämistä ja yhdistämään ne kansallisiin ja paikallisiin investointeihin, jotta voidaan torjua sosiaalista syrjäytymistä, energiaköyhyyttä ja aineellista puutetta, kuroa tehokkaasti umpeen digitaalista kuilua ja torjua digitaalista syrjäytymistä erityisesti maaseutualueilla ja nuorten, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden keskuudessa sekä turvata digitaalisten välineiden ja ohjelmien sekä kohtuuhintaisten viestintäinfrastruktuurien saatavuus;

40. muistuttaa, että covid-19-pandemia on jälleen kerran paljastanut, että unioni ei toteuta politiikkatoimia väestörakenteen muutoksen vaikutuksiin vastaamiseksi, mistä esimerkkinä on asianmukaisten ja kohtuuhintaisten asuntojen, laadukkaiden hoitopalvelujen ja riittävien hoito- ja tukipalvelujen puute; korostaa, että vuoden 2022 talousarviossa olisi tärkeää edistää ikääntyneiden ihmisarvoa ja heidän perusoikeuksiaan unionissa ja turvata ne; vaatii lisäksi riittävää rahoitusta asumiseen tehtävien investointien tukemiseksi, jotta voidaan puuttua tehokkaasti kasvaviin ongelmiin, joita ovat kohtuuhintaisten asuntojen puute, huonot asuinolot, asuntomarkkinoilta syrjäytyminen ja asunnottomuus;

41. korostaa talousarvioon liittyvän vastuuvelvollisuuden ja priorisoinnin merkitystä; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission tiedonannon talousarvion tuloksellisuuskehyksestä vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; korostaa, että on keskityttävä näyttöön perustuvaan ja tulevaisuudenkestävään päätöksentekoon, jotta voidaan tarjota ihmisille unionissa todellista vastinetta rahalle; pitää siksi tärkeänä, että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot otetaan mukaan ohjelmien seurantaan ja arviointiin; muistuttaa, että sukupuolitietoinen budjetointi on avainasemassa kestävän, oikeudenmukaisen ja osallistavan talouden varmistamisessa;

42. on vahvasti sitä mieltä, että sukupuolitietoinen ja vammaisuuden huomioon ottava budjetointi on valtavirtaistettava vuoden 2022 yleiseen talousarvioon, jotta voidaan sovittaa paremmin yhteen politiikat ja toimet, joilla edistetään naisten ja vammaisten henkilöiden yhdenvertaista osallistumista työmarkkinoille, ja ottaa käyttöön kattavat järjestelmät, joilla seurataan ja mitataan tällaisia määrärahoja Euroopan sukupuolistrategian ja vammaisten oikeuksia koskevan strategian sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaisten unionin sitoumusten mukaisesti;

43. muistuttaa, että on tärkeää, että paikallishallinnot pystyvät vastaanottamaan ja hallinnoimaan merkittävää osaa unionin varoista, sillä ne ovat EU:n kansalaisia lähimpänä olevia julkisia elimiä;

44. korostaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä, joilla testataan uusia toimintapoliittisia aloitteita työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden sekä osallistavan yhdenvertaisuuden aloilla muun muassa tiedonkeruun avulla, joka on jo johtanut useisiin menestyksekkäisiin aloitteisiin; muistuttaa, että niiden toteuttamiskelpoisuuden arviointi perustuu virallisesti 2. joulukuuta 2013 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja että sen tarkoituksena on varmistaa, että parlamentti hyväksyy oikeudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia pilottihankkeita ja valmistelutoimia; korostaa siksi, että arvioinnin on oltava perusteellista, yksityiskohtaista sekä avointa ja objektiivista ja että annettavassa arvosanassa on otettava huomioon ainoastaan ehdotuksen ansiot; toteaa lisäksi, että hyväksyttyjen pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanon on oltava avointa ehdotuksessa hyväksyttyjen tavoitteiden ja suositusten mukaista; kehottaa komissiota käynnistämään suoran yhteydenpidon ja keskustelun Euroopan parlamentin kanssa, jotta voidaan varmistaa pilottihankkeiden ja valmistelutoimien kohtuullinen arviointi;

45. muistuttaa, että erillisvirastoilla ja erityisesti Euroopan työviranomaisella on tärkeä rooli, sillä ne tarjoavat unionin ja jäsenvaltioiden toimielimille erityisosaamista erityisesti työllisyys- ja sosiaalikysymyksissä ja helpottavat niiden työvoiman liikkuvuutta; korostaa, että niille on annettava tarvittavat resurssit, jotta ne voivat hoitaa jatkuvasti kehittyvät tehtävänsä; vaatii erityisesti uudelle Euroopan työviranomaiselle asianmukaista henkilöstöä ja rahoitusta rahoitusselvityksen mukaisesti;

46. korostaa, että työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan strategiakehyksen asianmukaisen ja kunnianhimoisen soveltamisen ja täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi asetettava saataville riittävästi varoja; kehottaa siksi lisäämään EU-OSHAn rahoitusta, jotta se voi vastata uusiin haasteisiin ja hoitaa uudet tehtävät; muistuttaa, että työsuojeluviranomaisten olisi oltava vahvasti mukana sekä covid-19-tartunnan ehkäisemiseen tähtäävien työterveys- ja työturvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpanossa että työnantajille ja työntekijöille annettavan ohjauksen ja avun kehittämisessä ja että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä suuririskisiin aloihin, kuten terveydenhuoltoon, palveluihin, koulutukseen ja liikenteeseen;

47. korostaa, että pandemian aikana mielenterveysongelmien lisääntymisen ja henkisen hyvinvoinnin heikkenemisen vaara on huomattava ongelma, jota mahdollinen työpaikan menettäminen ja työsuhteen epävarmuus pahentavat, ja katsoo, että ihmiset tarvitsevat lisätukea voidakseen palata normaaliin elämään ja selviytyäkseen pandemian aiheuttamista ongelmista, ja kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota keinoihin lieventää mielenterveysriskejä covid-19-pandemian uusien aaltojen yhteydessä;

48. muistuttaa, että siirtyminen digitaalitalouteen, joka takaa ihmisarvoiset työolot ja työntekijöiden oikeudet kaikilta osin, edellyttää investointeja, jotta voidaan mukauttaa teollisuustuotantolaitoksia, parantaa niihin liittyviä infrastruktuureja, yhteenliitettävyytä, verkkoturvallisuutta ja tulevaa työn organisointia sekä investointeja uusiin tapoihin antaa työntekijöille sosiaalista ja organisatorista tukea; kehottaa tässä yhteydessä osoittamaan riittävät resurssit, joilla varmistetaan kaikkien unionin työntekijöiden oikeus olla tavoittamattomissa sekä asianmukaiset etätyöolot, psykososiaaliset ja ergonomiset säännöt mukaan lukien.

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	27.9.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	42 5 7
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Atidzhe Alieva-Veli, Abir Al-Sahlani, Dominique Bilde, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Milan Brglez, Jordi Cañas, David Casa, Leila Chaibi, Margarita de la Pisa Carrión, Jarosław Duda, Estrella Durá Ferrandis, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Rosa Estaràs Ferragut, Nicolaus Fest, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Helmut Geuking, Elisabetta Gualmini, Alicia Homs Ginel, France Jamet, Agnes Jongerius, Radan Kanev, Ádám Kósa, Stelios Kympouropoulos, Katrin Langensiepen, Miriam Lexmann, Elena Lizzi, Kira Marie Peter-Hansen, Dragoş Pîslaru, Dennis Radtke, Elżbieta Rafalska, Guido Reil, Daniela Rondinelli, Mounir Satouri, Monica Semedo, Vincenzo Sofo, Beata Szydło, Eugen Tomac, Romana Tomc, Marie-Pierre Vedrenne, Nikolaj Villumsen, Marianne Vind, Maria Walsh, Stefania Zambelli, Tomáš Zdechovský
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Alex Agius Saliba, Konstantinos Arvanitis, Johan Danielsson, Lina Gálvez Muñoz, Sara Matthieu, Beata Mazurek, Eugenia Rodríguez Palop, Véronique Trillet-Lenoir

 

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

42	+
NI	Ádám Kósa, Daniela Rondinelli
PPE	David Casa, Jarosław Duda, Gheorghe Falcă, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Helmut Geuking, Radan Kanev, Stelios Kympouropoulos, Miriam Lexmann, Dennis Radtke, Eugen Tomac, Romana Tomc, Maria Walsh, Tomáš Zdechovský
Renew	Atidzhe Alieva-Veli, Jordi Cañas, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Dragoş Pîslaru, Monica Semedo, Véronique Trillet-Lenoir, Marie-Pierre Vedrenne
S&D	Alex Agius Saliba, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Milan Brglez, Johan Danielsson, Estrella Durá Ferrandis, Lina Gálvez Muñoz, Elisabetta Gualmini, Alicia Homs Ginel, Agnes Jongerius, Marianne Vind
The Left	Konstantinos Arvanitis, Leila Chaibi, Eugenia Rodríguez Palop, Nikolaj Villumsen
Verts/ALE	Katrin Langensiepen, Sara Matthieu, Kira Marie Peter-Hansen, Mounir Satouri

 

5	-
ECR	Margarita de la Pisa Carrión
ID	Dominique Bilde, Nicolaus Fest, France Jamet, Guido Reil

 

7	0
ECR	Beata Mazurek, Elżbieta Rafalska, Vincenzo Sofo, Beata Szydło
ID	Elena Lizzi, Stefania Zambelli
Renew	Abir Al-Sahlani

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (05.9.2021)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 – kaikki pääluokat

(2021/0227(BUD))

Valmistelija: Pascal Canfin

 

 

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa, että unionin vuoden 2022 talousarvion ja sen toteuttamisen sekä monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 kokonaisuudessaan olisi täytettävä ihmisten odotukset siitä, että elpyminen covid-19-pandemiasta ja talouskriiseistä on nopeaa, palautumiskykyä tukevaa, kestävää sekä sosiaalisesti oikeudenmukaista ja tasapuolista, ja että talousarviolla olisi nopeutettava siirtymistä talouteen, joka takaa hyvinvoinnin maapallon sietokyvyn rajoja kunnioittaen; korostaa, että unionin vuoden 2022 talousarviolla olisi osaltaan edistettävä talouden voimakasta elpymistä, työpaikkojen luomista ja Euroopan kilpailukykyä;

2. palauttaa mieliin, että tämä talousarvio on mukautettava unionin viimeksi hyväksyttyihin politiikkoihin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa ja siten sen on heijastettava ajattelutavan muutosta; muistuttaa, että joidenkin politiikkojen, kuten yhteisen maatalouspolitiikan, olisi kuvastettava tätä muutosta strategisen suunnittelunsa avulla;

3. korostaa, että tällä talousarviolla olisi edistettävä EU:n tarkistettujen vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja ympäristötavoitteiden, mukaan lukien biodiversiteettistrategiassa ja Pellolta pöytään -strategiassa asetetut tavoitteet, sekä EU:n energia- ja kiertotaloustavoitteiden saavuttamista ja sen tavoitteen saavuttamista, että EU:sta tehdään ilmastoneutraali viimeistään vuoteen 2050 mennessä siten, että noudatetaan Pariisin sopimuksen tavoitetta rajoittaa maapallon lämpötilan nousu alle 1,5 celsiusasteeseen; korostaa myös, että sillä olisi samalla tuettava eniten kärsineitä jäsenvaltioita ja taattava kaikille Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla sellainen vihreä ja oikeudenmukainen siirtymä, johon kuuluu sosiaalinen osallisuus ja alueellinen yhteenkuuluvuus; painottaa, että niille jäsenvaltioille, joihin covid-19-pandemia ja sen sosioekonomiset seuraukset ovat vaikuttaneet eniten, olisi annettava riittävää tukea;

4. kehottaa käyttämään unionin ja kansainvälistä ilmastorahoitusta nykyistä enemmän luonnon ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen keinona saada sekä biologiseen monimuotoisuuteen että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyviä hyötyjä;

5. korostaa, että on tärkeää saavuttaa unionin ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden valtavirtaistamistavoitteet[19] niin pian kuin mahdollista muun muassa käyttämällä Next Generation EU -välineestä, erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineestä2 ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, saatavilla olevia uusia varoja; palauttaa mieliin parlamentin kannan, jonka mukaan 10 prosenttia unionin talousarviosta on kohdennettava biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin menoihin; korostaa, että näiden varojen käyttäminen on tärkeää myös sen varmistamiseksi, että oikeudenmukainen siirtymä perustuu solidaarisuuteen ja tasapuolisuuteen; tähdentää, että on olennaisen tärkeää, että vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja Next Generation EU -välineestä myönnetään rahoitusta ainoastaan toimille, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia ja noudattavat Pariisin sopimuksen tavoitteita, kuten Eurooppa-neuvoston 21. heinäkuuta 2020 antamissa päätelmissä todettiin;

6. muistuttaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan 5. syyskuuta 2019 esittämästä kannasta, jonka mukaan vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä ilmastotoimien valtavirtaistamiselle on asetettava 40 prosentin tavoite; panee merkille, että biologista monimuotoisuutta koskevat menot olivat ohjelmointikaudella 2014–2020 yhteensä 8 prosenttia; on huolissaan siitä, että nykyinen biologista monimuotoisuutta koskeva 7,5 prosentin tavoite merkitsee menojen laskua verrattuna aikaisempaan monivuotiseen rahoituskehykseen;

7. odottaa, että unionin vuoden 2022 talousarvio toimii ponnahduslautana monivuotisen rahoituskehyksen biologista monimuotoisuutta koskevan vähintään 10 prosentin menotavoitteen saavuttamiseksi mahdollisimman pian ja että se auttaa vapauttamaan vähintään 20 miljardia euroa käytettäväksi vuosittain luontoon[20]; pitää valitettavana, että unionin vuoden 2022 talousarvioesitys sen enempää kuin alustavat arviotkaan vuosille 2023–2027 eivät täytä näitä odotuksia, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ponnistuksiaan 16. joulukuuta 2020 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen noudattamiseksi ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja unionin myöhempien strategioiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

8. kehottaa komissiota ennen monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia arvioimaan, riittävätkö ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevat menotavoitteet kahdeksannen ympäristöohjelman tavoitteiden saavuttamiseen, vai onko niitä korotettava;

9. kehottaa jälleen luopumaan asteittain haitallisista tuista ja varmistamaan johdonmukaisuuden kaikkien unionin rahastojen ja ohjelmien välillä; korostaa, että hankkeille ja ohjelmille, jotka ovat ristiriidassa ilmaston lämpenemisen rajoittamista alle 1,5 celsiusasteeseen koskevan tavoitteen tai biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä ja tämän suuntauksen kääntämistä koskevan tavoitteen kanssa, ei saisi myöntää tukea unionin talousarviosta;

10. muistuttaa, että unionin menojen olisi oltava Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetyn vahingon välttämisen periaatteen mukaisia; panee merkille, että komissio on antanut tekniset ohjeet elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamisesta; kehottaa komissiota antamaan lisää teknisiä ohjeita, jotta varmistetaan, että unionin menot kaikissa ohjelmissa ovat vahingon välttämisen periaatteen mukaisia, ja jotta vältetään unionin ohjelmien tuki sellaisille hankkeille, joiden katsotaan olevan elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen vastaisia;

11. toteaa, että YMP:llä on merkittävä rooli sen varmistamisessa, saavutetaanko ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevat menotavoitteet; muistuttaa kehotuksestaan, että YMP:n olisi oltava täysin linjassa ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevien unionin kiristettyjen tavoitteiden kanssa; kehottaa komissiota arvioimaan, missä määrin päivitetty YMP on ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevien kiristettyjen tavoitteiden mukainen, ja ehdottamaan korjaavia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että YMP on täysin linjassa näiden tavoitteiden kanssa;

12. vaatii, että kaikki infrastruktuuri-investoinnit kestävät ilmastonmuutoksesta johtuvat kielteiset vaikutukset, ovat energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisia ja tukevat tavoitetta rajoittaa maapallon lämpeneminen alle 1,5 celsiusasteeseen; kehottaa sisällyttämään kasvihuonekaasupäästöt hankkeiden pakolliseen kustannushyötyanalyysiin hankkeiden koko elinkaaren ajalta ja käyttämään analyysissa todennäköisintä perustasoa, jotta vältetään arvottomat omaisuuserät;

13. kehottaa jälleen seuraamaan ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä menoja käyttämällä vankkoja, avoimia, luotettavia ja kattavia menetelmiä, jotta voidaan saavuttaa asiaa koskevat tavoitteet; korostaa, että ilmastomenoja koskevassa menetelmässä otetaan huomioon Next Generation EU -rahoituksen asteittaisen lopettamisen vaikutukset ja että siinä tehdään mahdollisuuksien mukaan ero ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen välillä; pitää myönteisenä uutta ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa mekanismia, joka voidaan ottaa käyttöön menojen muuttamiseksi, jos edistys on riittämätöntä; odottaa, että komissio ottaa uutta menetelmää laatiessaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen asiaa koskevan erityiskertomuksen nro 16/2021[21]; odottaa, että raportoinnissa esitetään eriteltyjä tietoja ja että yksittäisiä menoja ja niiden vaikutuksia valvotaan asianmukaisesti; odottaa mielenkiinnolla 16. joulukuuta 2020 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti järjestettäviä vuotuisia kuulemisia ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvistä tavoitteista sekä niitä koskevaa tiivistä yhteistyötä neuvoston ja komission kanssa ja niistä laadittavaa vuosikertomusta; pitää myönteisenä, että ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden nykyiset päällekkäisyydet otetaan huomioon;

14. korostaa, että unionin vuoden 2022 talousarviossa on varmistettava riittävä rahoitus Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen;

15. korostaa, että ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien menojen seurannan olisi nojattava tieteeseen perustuvaan ja elinkaaren huomioon ottavaan lähestymistapaan, jotta voidaan torjua viherpesun vaaraa;

16. pitää myönteisenä, että menetelmä, jolla ilmastomenoja seurataan, perustuu tuotosten hyödyntämiseen eikä tavoiteltuja tuotoksia koskeviin mittareihin tai siihen, että menetelmä otetaan käyttöön mahdollisimman yleisluontoisella tasolla;

17. kehottaa komissiota esittämään biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien menojen seuraamista koskevan parannetun menetelmän, joka sisällytetään unionin talousarvioon, ja kattavan arvioinnin rahoitustarpeista vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian täytäntöönpanoa varten, nykyisen rahoituksen määrästä ja jäljellä olevasta rahoitusvajeesta;

18. pitää myönteisenä 16. joulukuuta 2020 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa määrättyä ilmastotavoitetta koskevaa korjausmekanismia; kehottaa komissiota esittämään korjausmekanismia biologiseen monimuotoisuuteen liittyvälle tavoitteelle siinä tapauksessa, että menot jäävät asetettujen tavoitteiden alapuolelle;

19. katsoo, että unionin vuoden 2022 talousarviosta olisi varmistettava riittävät resurssit, jotta voidaan saavuttaa vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian, pölyttäjiä koskevan EU:n aloitteen, Pellolta pöytään -strategian, kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian, kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman, saasteettomuustoimintasuunnitelman, maaperän suojelua koskevan uuden teemakohtaisen strategian ja EU:n metsästrategian tavoitteet; kehottaa siksi komissiota pikaisesti turvaamaan riittävät henkilöresurssit niissä osastoissa, jotka osallistuvat näiden strategioiden täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseen; on huolissaan siitä, että komission ympäristöasioiden pääosaston henkilöstöä on vähennetty merkittävästi viime vuosina ja että sen osuus komission koko henkilöstöstä on ainoastaan 1,73 prosenttia; toteaa, että tämä vaarantaa unionin politiikkojen täytäntöönpanon ja täytäntöönpanon valvonnan onnistumisen, ja kehottaa lisäämään henkilöstöä välittömästi;

20. pitää olennaisen tärkeänä, että unionin vuoden 2022 talousarviossa varmistetaan riittävät määrärahat osaamista edistäviin investointeihin; muistuttaa, että Euroopan osaamisohjelman avulla voidaan vahvistaa unionin kilpailukyvyn kestävyyttä sekä selviytymis- ja palautumiskykyä; painottaa, että on tärkeää kehittää eurooppalaisten osaamista niin, että voidaan hyödyntää vihreän siirtymän tarjoamia mahdollisuuksia;

21. on tyytyväinen EU4Health-ohjelman ja unionin pelastuspalvelumekanismin (rescEU) määrärahojen korottamiseen, minkä tarkoituksena on tukea terveysunionia ja lisätä unionin valmiuksia vastata kriiseihin ja kykyä selviytyä tulevista häiriöistä; muistuttaa, että uuden terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisen perustamista odotettaessa olisi annettava riittävä rahoitus Hera Incubator -suunnitelmalle, jotta voidaan käsitellä erityisesti SARS-CoV-2-viruksen muunnoksiin liittyviä välittömiä haasteita; kehottaa lisäämään rahoitusta genomin sekvensointiin sekä epidemiologiseen seurantaan; muistuttaa, että on tärkeää lisätä rahoitusta vahvaan ja osallistavaan Euroopan terveysunioniin, jotta edistetään laadukkaan terveydenhoidon tasapuolista saatavuutta; korostaa, että olisi pikaisesti vahvistettava kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia ja häiriönsietokykyä, jotta ne kykenevät vastaamaan potilaiden tarpeisiin kaikkialla unionissa; kehottaa myöntämään lisää talousarviotukea Life-ohjelmalle;

22. korostaa, että Euroopan terveysunionipaketin riittävään rahoitukseen olisi liityttävä toimenpiteitä, joilla tuetaan farmaseuttisia tuotteita koskevaa unionin avointa strategista riippumattomuutta sekä alan tutkimusta ja innovointia potilaiden ja koko yhteiskunnan hyväksi;

23. muistuttaa, että vain 4,3 prosentilla väestöstä ei ole perussairauksia; korostaa, että on varattava riittävä rahoitus tämän haasteen ratkaisemiseksi unionin terveyspolitiikoissa, joilla voidaan vaikuttaa myönteisesti sellaisten ihmisten terveystuloksiin, joilla on muille sairauksille altistavia kroonisia sairauksia tai sairauksien yhteisesiintymisiä;

24. kehottaa rahoittamaan asianmukaisesti ja kohdennetusti kilpailuun perustuvaa eurooppalaista tutkimusta tärkeimpien ei-tarttuvien tautien hoidoista, jotta voidaan edistää innovointia sekä osaltaan auttaa parantamaan terveydenhuoltojärjestelmien häiriönsietokykyä ja asettamaan terveyskriisien aikana etusijalle riskiryhmiin kuuluvat; katsoo, että unionin vuoden 2022 talousarviossa olisi varmistettava, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelman asianmukaiseen toteuttamiseen myönnetään riittävät varat eri rahoituslähteistä, kuten EU4Health-ohjelmasta, elpymis- ja palautumistukivälineestä ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta; korostaa erityisesti, että on tärkeää osoittaa tarvittava rahoitus syöväntutkimusta, syövänehkäisyä ja syöpähoitoja koskevan innovoinnin tehostamiseen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä suunniteltua yksilöllistettyä hoitoa koskevaa kumppanuutta, josta ilmoitettiin EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa ja jota on määrä rahoittaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta;

25. kehottaa komissiota varmistamaan, että biolääketieteelliseen tutkimukseen ja kehitykseen myönnettävään unionin rahoitukseen sisältyy ehtoja, jotka edistävät lopputuotteiden saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta;

26. muistuttaa, että Life-ohjelma on ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen tärkeä rahoitusväline; kehottaa pitämään Life-ohjelmalle annettavan talousarviotuen tason ennallaan;

27. muistuttaa, että on tärkeää varmistaa riittävät, ennustettavat ja vakaat taloudelliset ja henkilöresurssit parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimivaltaan kuuluville unionin olemassa oleville virastoille (Euroopan kemikaalivirasto, erityisesti Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen määrärahat ja henkilöstö, Euroopan ympäristökeskus, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ja Euroopan lääkevirasto) sekä suunnitteilla olevalle terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaiselle, jotta ne voivat paitsi toimia toimeksiantonsa edellyttämällä tavalla ja suorittaa tehtävänsä myös vastata covid-19-pandemian seurauksiin parhaalla mahdollisella tavalla ja edistää vihreää siirtymää; korostaa, että on tärkeää lisätä näiden unionin virastojen välistä koordinointia niiden työn johdonmukaisuuden parantamiseksi kustannustehokkaalla tavalla; pitää valitettavana, että taloudelliset rajoitteet ovat saaneet eräät unionin virastot leikkaamaan osan toiminnoistaan, vaikka niiden on osoitettu tuovan lisäarvoa;

28. korostaa lisäksi, että unionin vuoden 2022 talousarviosta olisi varmistettava asiaankuuluvat määrärahat Euroopan terveysunionia koskevien ehdotusten toteuttamiseen sellaisina kuin ne ovat muutettuina lainsäädäntöprosessissa; kehottaa siksi komissiota tarkistamaan Euroopan lääkeviraston ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen laajennettujen toimeksiantojen rahoitusselvityksiä niin, että laskelmissa otetaan huomioon tarkistetuissa ehdotuksissa esitetyt lisätehtävät;

29. korostaa, että koska määrärahoja myönnetään pandemiavalmiuden ja -hallinnan parantamiseen, olisi otettava huomioon covid-19-pandemian aikana saadut kokemukset;

30. korostaa, että olisi osoitettava riittävät määrärahat erityisesti tutkimus- ja kehittämisinvestointien lisäämiseen, sillä niiden lisääminen on olennaisen tärkeää eurooppalaisen innovoinnin edistämiseksi lääkkeiden kehittämisessä; korostaa, että terveysalan investoinneilla olisi osaltaan edistettävä farmaseuttisten tuotteiden tasapuolista saatavilla oloa, saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta;

31. korostaa, että olisi huomattavasti lisättävä Euroopan ympäristökeskuksen määrärahoja tarjoamalla sille riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit niin, että se voi toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvät politiikkatoimet kaikilta osin, kuten kaikki kahdeksannesta ympäristötoimintaohjelmasta johtuvat seuranta- ja valvontavelvollisuudet tai muusta luontoon tai energiaan liittyvästä lainsäädännöstä johtuvat raportointi- ja seurantavelvollisuudet;

32. kannattaa omia varoja, joilla edistetään terveyttä, ympäristöä ja ilmastoa koskevia unionin tavoitteita ja joissa suuri osa tuloista on peräisin päästökauppajärjestelmästä ja erityisesti ilmaisten päästöoikeuksien vähentämisestä, kierrättämättömästä muovipakkausjätteestä ja päästökauppajärjestelmän kaltaisesta hiilirajamekanismista;

33. kehottaa komissiota tarkastelemaan menetelmänsä vaikutusta kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä muiden sidosryhmien ja edunsaajien hallinnolliseen rasitukseen; korostaa, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat usein innovoinnin eturintamassa; muistuttaa, että hallinnollinen rasitus saattaa olla erityisen haitallista pk-yrityksille;

34. pitää myönteisenä komission paremman sääntelyn agendaa, jolla pyritään tekemään unionin sääntelystä yksinkertaisempaa, kohdennetumpaa ja helpommin noudatettavaa; kehottaa komissiota edistämään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista poistamalla sitä mahdollisesti hidastavia esteitä ja byrokratiaa ja varmistamaan samalla, että vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet saavutetaan siten, että kansalaisille ja yrityksille aiheutuu mahdollisimman vähän rasitusta, esimerkiksi soveltamalla ”yksi sisään, yksi ulos” -lähestymistapaa ja kiinnittämällä erityistä huomiota unionin säädösten soveltamisen seurauksiin ja kustannuksiin erityisesti pk-yrityksille.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	1.9.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	55 11 15
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nikos Androulakis, Bartosz Arłukowicz, Margrete Auken, Simona Baldassarre, Marek Paweł Balt, Traian Băsescu, Aurélia Beigneux, Monika Beňová, Sergio Berlato, Alexander Bernhuber, Malin Björk, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Pascal Canfin, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Nathalie Colin-Oesterlé, Esther de Lange, Christian Doleschal, Marco Dreosto, Bas Eickhout, Cyrus Engerer, Eleonora Evi, Agnès Evren, Pietro Fiocchi, Andreas Glück, Catherine Griset, Jytte Guteland, Teuvo Hakkarainen, Anja Hazekamp, Martin Hojsík, Pär Holmgren, Jan Huitema, Yannick Jadot, Adam Jarubas, Petros Kokkalis, Athanasios Konstantinou, Ewa Kopacz, Joanna Kopcińska, Peter Liese, Sylvia Limmer, Javi López, César Luena, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Joëlle Mélin, Tilly Metz, Giuseppe Milazzo, Silvia Modig, Dolors Montserrat, Alessandra Moretti, Dan-Ştefan Motreanu, Ville Niinistö, Ljudmila Novak, Grace O’Sullivan, Jutta Paulus, Stanislav Polčák, Jessica Polfjärd, Luisa Regimenti, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Sándor Rónai, Rob Rooken, Silvia Sardone, Günther Sidl, Ivan Vilibor Sinčić, Linea Søgaard-Lidell, Nicolae Ştefănuță, Annalisa Tardino, Nils Torvalds, Véronique Trillet-Lenoir, Petar Vitanov, Alexandr Vondra, Mick Wallace, Pernille Weiss, Emma Wiesner, Michal Wiezik, Tiemo Wölken, Anna Zalewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Salvatore De Meo

 

 

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

55	+
PPE	Bartosz Arłukowicz, Traian Băsescu, Alexander Bernhuber, Nathalie Colin-Oesterlé, Salvatore De Meo, Christian Doleschal, Agnès Evren, Adam Jarubas, Ewa Kopacz, Esther de Lange, Peter Liese, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Dolors Montserrat, Dan-Ştefan Motreanu, Ljudmila Novak, Stanislav Polčák, Jessica Polfjärd, Luisa Regimenti, Pernille Weiss, Michal Wiezik
S&D	Nikos Androulakis, Marek Paweł Balt, Monika Beňová, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Cyrus Engerer, Jytte Guteland, Javi López, César Luena, Alessandra Moretti, Sándor Rónai, Günther Sidl, Petar Vitanov, Tiemo Wölken
Renew	Pascal Canfin, Andreas Glück, Martin Hojsík, Jan Huitema, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Nicolae Ştefănuță, Linea Søgaard-Lidell, Nils Torvalds, Véronique Trillet-Lenoir, Emma Wiesner
The Left	Malin Björk, Anja Hazekamp, Petros Kokkalis, Silvia Modig, Mick Wallace
NI	Athanasios Konstantinou

 

11	-
ECR	Rob Rooken
ID	Simona Baldassarre, Aurelia Beigneux, Marco Dreosto, Catherine Griset, Teuvo Hakkarainen, Sylvia Limmer, Joëlle Mélin, Silvia Sardone, Annalisa Tardino
NI	Ivan Vilibor Sinčić

 

15	0
ECR	Sergio Berlato, Pietro Fiocchi, Joanna Kopcińska, Giuseppe Milazzo, Alexandr Vondra, Anna Zalewska
Verts/ALE	Margrete Auken, Bas Eickhout, Eleonora Evi, Pär Holmgren, Yannick Jadot, Tilly Metz, Ville Niinistö, Grace O'Sullivan, Jutta Paulus

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (29.9.2021)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 – kaikki pääluokat

(2021/0227(BUD))

Valmistelija: Christian Ehler

 

 

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. on tyytyväinen vuoden 2022 talousarvioesitykseen, sillä se on ensimmäinen yleinen talousarvio, jonka yhteydessä monivuotista rahoituskehystä koskeva sopimus pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, mukaan lukien ilmastoon liittyvien EU:n menojen suhteellinen osuus ja osuus EU:n digitaalisen siirtymään; korostaa jälleen, että tämän talousarvion olisi oltava täysin Pariisin sopimuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukainen ja että sillä olisi viime kädessä edistettävä vuodeksi 2030 asetettujen EU:n tarkistettujen ilmasto-, energia- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista sekä tavoitetta tehdä EU:sta ilmastoneutraali viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja sysättävä samalla päivitetty uusi teollisuusstrategia vauhtiin; korostaa, että vuonna 2022 olisi edistettävä nopeaa elpymistä, jotta Euroopasta tulee sosiaalisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti kestävä;

2. panee merkille neuvoston kannan vuoden 2022 talousarvioon; tuomitsee jyrkästi unionin teollisuus-, tutkimus- ja energia-alojen ohjelmiin ehdotetut leikkaukset, erityisesti kun otetaan huomioon, että nämä ohjelmat ovat olennaisia investointeja elpymisen kannalta, ja tuomitsee samoin kestävyyteen ja digitaaliseen siirtymään sekä Euroopan kilpailukykyyn, selviytymiskykyyn ja strategiseen riippumattomuuteen liittyvät leikkaukset;

3. palauttaa mieliin monivuotista rahoituskehystä koskevan sopimuksen, joka kattaa myös Next Generation EU -välineen rahoituksen ja Horisontti Eurooppa -ohjelman neljän miljardin euron lisärahoituksen; pitää neuvoston ehdottamia leikkauksia näiden sopimusten vastaisina; aikoo vaatia neuvostoa noudattamaan sitoumustaan Euroopan elpymiseen;

4. muistuttaa, että kunnianhimoiset toimintapolitiikat, joilla pyritään ilmastoneutraaliuteen, edellyttävät merkittäviä investointeja tutkimukseen ja innovointiin, ja pitää tässä yhteydessä valitettavina neuvoston viimeaikaisia leikkauksia Horisontti Eurooppa -ohjelman vuoden 2022 määrärahoihin;

5. palauttaa mieliin 16. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä; kehottaa komissiota varmistamaan uusien omien varojen oikea-aikaisen käyttöönoton 16. joulukuuta 2020 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti;

6. korostaa, että on tärkeää parantaa unionin talousarvion ja Next Generation EU -välineen suojaamista petoksilta ja sääntöjenvastaisuuksilta; suhtautuu myönteisesti standardoitujen toimenpiteiden käyttöönottoon, jotta unionin rahoituksen lopullisista edunsaajista, myös edunsaajien ja toimeksisaajien tosiasiallisista omistajista, voidaan kerätä tietoja ja numerotietoja ja niitä voidaan vertailla ja yhdistää; kehottaa komissiota varmistamaan, että näitä uusia toimenpiteitä sovelletaan kattavasti talousarvion toteutuksen kaikilla tasoilla, ja seuraamaan tarkasti niiden vaikuttavuutta petosten havaitsemisessa;

7. pitää tärkeänä lisätä investointeja digitalisaatioon ja digitaaliseen yhteenliitettävyyteen, jotta voidaan määritellä selkeästi vuoden 2030 digitaalinen tavoite ja vastata haasteisiin, jotka liittyvät digitaalisen kuilun kaventamiseen ja digitaalisen lukutaidon parantamiseen, kyberturvallisuuteen, datan vapaaseen liikkuvuuteen, turvallisuuteen, vastuuseen ja tekoälyyn;

8. kehottaa lisäämään huomattavasti ilmastomenoja vuoden 2022 talousarviossa, kun otetaan huomioon ilmastohätätilanne ja IPCC:n kuudennen arviointiraportin hälyttävät tulokset, ja kehottaa käyttämään tarjolla olevia liikkumavaroja ja joustovälineitä, jotta voidaan vahvistaa unionin ohjelmia, joilla tuetaan ekologista, energia- ja resurssitehokasta siirtymää; katsoo lisäksi, että haitallisiin hankkeisiin tai vääriin ilmastoratkaisuihin käytetyt unionin varat olisi suunnattava uudelleen jo saatavilla olevien tai lähitulevaisuudessa saatavilla olevien energia- ja resurssitehokkuustoimenpiteiden ja kestävän uusiutuvan energian ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon, jotta EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet voidaan saavuttaa;

9. kehottaa myöntämään lisävaroja, jotta voidaan nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuustoimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottoa Pariisin sopimuksen mukaisesti tehtyjen sitoumusten täyttämiseksi sekä puhtaaseen energiaan tai kasvihuonekaasupäästöttömään talouteen siirtymisen vauhdittamiseksi;

10. muistuttaa, että uuden vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpano edellyttää, että monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU -välineen rahoitus myönnetään Pariisin sopimuksen mukaisesti; korostaa, että on tärkeää saavuttaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyvissä menoissa 10 prosentin taso ja ilmastotoimien valtavirtaistamisen menoissa 30 prosentin taso, kuten vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä on sovittu; korostaa, että tarvitaan selkeät tukikelpoisuuskriteerit ja kattava menetelmä, joilla määritellään ja jäljitetään ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät menot ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti, sekä arviointimekanismi, jonka avulla tunnistetaan unionin toimien mahdolliset haitalliset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastoon; muistuttaa komissiota siitä, että parlamentti on otettava tähän kattavasti mukaan; korostaa, että komission on ehdotettava tätä menetelmää ennen vuoden 2023 talousarvioesityksen esittämistä, jotta voidaan varmistaa, että 16. joulukuuta 2020 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vuodeksi 2024 asetettu tavoite voidaan tosiasiallisesti saavuttaa; odottaa, että seuraavassa tuloksellisuuskertomuksessa esitetään yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten unionin talousarvio edistää uutta vihreän kehityksen ohjelmaa ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta;

11. kehottaa jälleen luopumaan asteittain haitallisista tuista ja luomaan johdonmukaisuutta kaikkien unionin rahastojen ja ohjelmien välille; korostaa, että unionin talousarviosta ei saisi myöntää tukea hankkeille ja ohjelmille, jotka ovat ristiriidassa ilmaston lämpenemisen rajoittamista alle 1,5 celsiusasteeseen koskevan tavoitteen tai biologisen monimuotoisuuden vähenemissuuntauksen pysäyttämistä ja kääntämistä koskevan tavoitteen kanssa;

12. muistuttaa, että unionin talousarvion olisi hyödytettävä ihmisiä ja siinä olisi keskityttävä ensisijaisesti edistämään sosiaalista kehitystä ja laadukkaita työpaikkoja, kohentamaan elintasoa, parantamaan tiedon saatavuutta, saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet, saamaan aikaan energiasiirtymä tehokkaampaan ja uusiutuviin lähteisiin perustuvaan energiajärjestelmään, torjumaan ilmastonmuutosta sekä poistamaan energiaköyhyys;

13. muistuttaa strategisen ennakoinnin keskeisestä roolista ja näyttöön perustuvan ennakoivan päätöksenteon merkityksestä;

14. korostaa tarvetta tukea edelleen tutkimusta ja innovointia vaurastumisen edistäjänä nykyisestä pandemiatilanteesta toipumisen ja EU:n vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvien tavoitteiden yhteydessä; kehottaa asettamaan vuodelta 2020 peräisin olevat vapautetut tutkimusmäärärahat Horisontti Eurooppa -ohjelman käyttöön varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; vaatii pandemiatilanteen kehittymisen vuoksi, että unionin talousarvion terveystutkimusmenojen on oltava vähintään saman suuruiset kuin vuoden 2021 yleisessä talousarviossa; kehottaa osoittamaan Next Generation EU -välineen varoja kriisin ankarasti koettelemille aloille ja välineisiin, joilla voidaan suoraan edistää elpymistä, ja vauhdittamaan samalla Euroopan talouden ekologista ja kestävää digitaalista siirtymää; katsoo, että digitaalisen siirtymän olisi itsessään helpotettava ja edistettävä vihreää siirtymää, ja korostaa tieto- ja viestintätekniikan alan jatkuvan viherryttämisen merkitystä; korostaa Euroopan innovaationeuvoston ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) roolia tuettaessa tutkimusta ja innovointia unionissa ja tarvetta lisätä niiden varoja vuonna 2022;

15. korostaa, että unionin talousarviolla olisi tuettava akateemista vapautta ja institutionaalista riippumattomuutta kaikkialla Euroopassa ja maailmassa; kehottaa tarjoamaan unionin talousarviosta tukea nyt vaikeissa olosuhteissa oleville afganistanilaisille tutkijoille, koska akateeminen vapaus todennäköisesti häviää talibanien johtaman hallinnon alaisuudessa;

16. kannattaa pilottihanketta sellaisen apurahajärjestelmän perustamiseksi, jolla tuetaan vaarassa olevia tutkijoita, sillä sen avulla unioni voisi suoraan tukea vaarassa olevia tutkijoita, kuten Afganistanissa olevia tutkijoita;

17. pitää valitettavana, ettei vuoden 2022 talousarvioesitys ole riittävän kunnianhimoinen mikro- ja pk-yrityspolitiikan osalta; korostaa, että nykyisessä taloustilanteessa on erittäin tärkeää ottaa käyttöön mikroyrityksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettu tukimekanismi ja vahvistaa sitä; toteaa, että ilman lisätukea ei ole mahdollista käsitellä asianmukaisesti kriisistä mikro- ja pk-yrityksille aiheutuneita vakavia pitkän aikavälin seurauksia; kehottaa siksi tukemaan enemmän mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä ja niitä edustavia järjestöjä vuoden 2022 talousarviosta ja siten tukemaan kehitystä, parantamaan teknologian saatavuutta ja parantamaan työoloja;

18. korostaa, että pk-yrityksillä, mikroyrityksillä ja startup-yrityksillä on tärkeä rooli elpymisessä ja työllisyyden ja kasvun ylläpitämisessä, ja kehottaa unionia ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että pk-yritykset ja startup-yritykset saavat enemmän tukea, ja vähentämään edelleen niille koituvaa hallinnollista rasitusta; korostaa, että pk-yritykset ovat olennainen osa Euroopan taloutta ja että on tarpeen luoda niille suotuisa liiketoimintaympäristö ja tukea niiden klustereita ja verkostoja; kehottaa osoittamaan riittävästi varoja InvestEU-ohjelman pk-yritysikkunaan;

19. korostaa tarvetta uudistaa Euroopan teollisuutta ja hiilestä irtautumisen suhteen vaikeita aloja kilpailukykyisen ja kestävän unionin luomiseksi ja sen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi; korostaa siksi, että näitä tavoitteita, innovatiivisia ratkaisuja ja läpimurtoteknologioita tukeville ohjelmille, kuten Horisontti Eurooppa -ohjelmalle, Verkkojen Eurooppa -välineelle, InvestEU-ohjelmalle ja toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle, tarvitaan riittävästi rahoitusta;

20. kehottaa puuttumaan siirtymän sosiaalisiin, taloudellisiin, energia- ja ympäristövaikutuksiin ja sosiaalisen syrjäytymisen välttämiseksi säilyttämään samalla työllistymismahdollisuudet ja laajentamaan niitä alueilla, joihin siirtymä vaikuttaa; korostaa tässä yhteydessä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston roolia, jotta voidaan käsitellä yhteiskunnallisia, sosioekonomisia, teknologisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia työntekijöihin, aloihin ja yhteisöihin, joihin siirtymä pois hiili- ja hiilidioksidi-intensiivisyydestä vaikuttaa haitallisesti; kehottaa turvaamaan työntekijöiden oikeudet, vähentämään energiaköyhyyttä ja välttämään eriarvoisuuden syventymistä;

21. toteaa jälleen tukevansa ekosysteemiin perustuvaan lähestymistapaan pohjautuvaa teollisuuspolitiikkaa, jolla tuetaan kilpailukykyä, vahvistetaan unionin selviytymiskykyä ja helpotetaan samalla ekologista ja digitaalista siirtymää; korostaa, että investoinnit on mukautettava unionin ohjelmiin ja toimiin, mukaan lukien tapauksen mukaan yhteisyrityksiin, teollisiin liittoumiin ja Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, jotta kunkin ekosysteemin tarpeisiin voidaan vastata tehokkaasti;

22. korostaa 55-valmiuspaketin menestyksekkään täytäntöönpanon merkitystä; korostaa kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanon keskeistä merkitystä edellä mainittujen politiikkojen toteuttamisessa;

23. on tyytyväinen komission pyrkimykseen vahvistaa unionin kilpailukykyä, strategista riippumattomuutta ja selviytymiskykyä ja muistuttaa tässä yhteydessä Euroopan akkualan yhteenliittymän menestyksestä, sillä sen tavoitteena on vihreän kehityksen ohjelman, kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman ja uuden teollisuusstrategian mukaisesti edistää puhdasta ja digitaalista siirtymää luomalla kilpailukykyinen, kiertotalouteen perustuva, kestävä ja turvallinen akkujen arvoketju, joka on ratkaisevan tärkeä tulevan vähäpäästöisen liikenteen ja energian varastoinnin kannalta ja voi näin ollen toimia hyvänä esimerkkinä;

24. katsoo, että uusi eurooppalainen Bauhaus-aloite on tehokas mekanismi, jolla tuetaan Euroopan siirtymistä kestävään talouteen ja yhteiskuntaan; katsoo, että unionin ohjelmien, kuten Horisontti Eurooppa -ohjelman, Verkkojen Eurooppa -välineen ja InvestEU-ohjelman, olisi edistettävä tätä aloitetta; kehottaa komissiota kehittämään mekanismin tämän aloitteen sisällyttämiseksi unionin nykyisiin ohjelmiin, jotta saadaan aikaan synergioita eikä aiheuteta lisävaatimuksia eikä lisätä hallinnollista rasitusta;

25. kehottaa osoittamaan kaikille virastoille riittävästi henkilöstöä niiden tehtävien ja vastuiden mukaisesti; painottaa erityisesti tarvetta vahvistaa huomattavasti ACERia ja EIT:tä, joilla on ollut henkilöstövajetta useiden vuosien ajan, sekä varmistaa, että ENISA ja BEREC saavat riittävät määrärahat tehtäviensä hoitamiseen; pitää myönteisenä uusien toimien lisäämistä EUSPAn henkilöstötaulukkoon mutta kehottaa vähentämään asteittain ulkopuolista henkilöstöä, jotta voidaan estää turvallisuuteen liittyvien toimintojen häiriintyminen;

26. palauttaa mieliin pyyntönsä edistää unionin talousarviossa sukupuolten tasa-arvoa sekä yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia kaikille; korostaa, että tarvitaan erityisiä toimia sen varmistamiseksi, että unionin talousarviolla käynnistetään sukupuolen tasa-arvoon perustuva ekologinen ja kestävä digitaalinen siirtymä; korostaa, että on tärkeää keskittyä erityisesti luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alaan (LUMA-aineet) sekä tieto- ja viestintätekniikan ja avaruuden aloihin; edellyttää, että komissio esittää nopeasti menetelmänsä, jolla mitataan kunkin ohjelman vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvän toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti ja jossa otetaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen suositukset[22].

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	27.9.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	56 8 10
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nicola Beer, François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Michael Bloss, Paolo Borchia, Marc Botenga, Markus Buchheit, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Carlo Calenda, Maria da Graça Carvalho, Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Josianne Cutajar, Nicola Danti, Pilar del Castillo Vera, Martina Dlabajová, Valter Flego, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Claudia Gamon, Nicolás González Casares, Christophe Grudler, András Gyürk, Henrike Hahn, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Ivars Ijabs, Romana Jerković, Eva Kaili, Izabela-Helena Kloc, Łukasz Kohut, Zdzisław Krasnodębski, Andrius Kubilius, Miapetra Kumpula-Natri, Thierry Mariani, Marisa Matias, Joëlle Mélin, Dan Nica, Angelika Niebler, Ville Niinistö, Aldo Patriciello, Mauri Pekkarinen, Mikuláš Peksa, Tsvetelina Penkova, Morten Petersen, Markus Pieper, Clara Ponsatí Obiols, Manuela Ripa, Robert Roos, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Jessica Stegrud, Beata Szydło, Riho Terras, Grzegorz Tobiszowski, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Marie Toussaint, Isabella Tovaglieri, Viktor Uspaskich, Henna Virkkunen, Pernille Weiss, Carlos Zorrinho
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Erik Bergkvist, Izaskun Bilbao Barandica, Cornelia Ernst, Valérie Hayer, Elena Lizzi, Jutta Paulus, Sandra Pereira, Angelika Winzig

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

56	+
NI	Clara Ponsatí Obiols, Viktor Uspaskich
PPE	François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Maria da Graça Carvalho, Pilar del Castillo Vera, Andrius Kubilius, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Markus Pieper, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Riho Terras, Henna Virkkunen, Pernille Weiss, Angelika Winzig
Renew	Nicola Beer, Izaskun Bilbao Barandica, Nicola Danti, Martina Dlabajová, Valter Flego, Claudia Gamon, Christophe Grudler, Valérie Hayer, Ivars Ijabs, Mauri Pekkarinen, Morten Petersen
S&D	Erik Bergkvist, Carlo Calenda, Josianne Cutajar, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Nicolás González Casares, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Romana Jerković, Eva Kaili, Łukasz Kohut, Miapetra Kumpula-Natri, Dan Nica, Tsvetelina Penkova, Patrizia Toia, Carlos Zorrinho
Vert/ALE	Michael Bloss, Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Henrike Hahn, Ville Niinistö, Jutta Paulus, Mikuláš Peksa, Manuela Ripa, Marie Toussaint

 

8	-
ECR	Izabela‑Helena Kloc, Zdzisław Krasnodębski, Robert Roos, Jessica Stegrud, Beata Szydło, Grzegorz Tobiszowski, Evžen Tošenovský
ID	Markus Buchheit

 

10	0
ID	Paolo Borchia, Elena Lizzi, Thierry Mariani, Joëlle Mélin, Isabella Tovaglieri
NI	András Gyürk
The Left	Marc Botenga, Cornelia Ernst, Marisa Matias, Sandra Pereira

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (12.7.2021)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 – kaikki pääluokat

(2021/0227(BUD))

Valmistelija: Eugen Jurzyca

 

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. panee merkille, että IMCO-valiokunnan vastuu talousarviomenettelyssä kattaa otsakkeen 1 – Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalisuus, mukaan lukien budjettiklusterit 03 02 Sisämarkkinaohjelma, 03 03 EU:n petostentorjuntaohjelma ja 03 05 Tulli-ohjelma;

2. toteaa, että vuosi 2022 on sisämarkkinoiden kitkattoman toiminnan tukemiseen ja tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden parantamiseen tarkoitetun sisämarkkinaohjelman toinen soveltamisvuosi ja että ohjelmalla tuetaan toimintansa lisäämiseen ja laajentamiseen rajojen yli pyrkiviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä edistetään unionin kuluttajien etuja ja varmistetaan kuluttajansuojan korkea taso; on hyvin tyytyväinen sisämarkkinaohjelman puitteissa tapahtuvaa valvontaa koskevan erityisen budjettikohdan luomiseen, kuten parlamentti on useaan otteeseen pyytänyt;

3. toteaa, että EU:n talousarvion otsakkeeseen 1 kuuluvien vuotta 2022 koskevien maksusitoumus- ja maksumäärärahojen lisäämisellä ja niiden vahvistamisella Next Generation EU -välineen maksuosuudella olisi varmistettava vaikuttava ja tehokas rahoitus, jolla on tarkoitus parantaa sisämarkkinoiden toimintaa sekä edistää innovointia, strategista infrastruktuuria, digitaalista muutosta ja pk-yritysten kilpailukykyä;

4. toteaa, että covid-19-kriisi on haitannut henkilöiden, tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa; kehottaa käynnistämään asianmukaisia ja tehokkaita aloitteita, joilla palautetaan ja toteutetaan sisämarkkinat ja syvennetään niitä entisestään, ja tukemaan samalla siirtymistä digitaaliseen ja kestävään talouteen sekä puuttumaan perusteettomiin ja kohtuuttomiin vapaakaupan esteisiin sisämarkkinoiden vahvistamiseksi ja niiden palautumiskyvyn parantamiseksi, jotta voidaan lisätä EU:n kauppavirtoja ja parantaa arvoketjuja ja tukea siten talouskasvua;

5. korostaa, että covid-19-kriisi on osoittanut vaikuttavan ja tehokkaan niin verkossa kuin sen ulkopuolella noudatettavan tuoteturvallisuuspolitiikan merkityksen sekä sen, että kuluttajien oikeuksien asianmukainen täytäntöönpano sisämarkkinoilla on tärkeää; painottaa tarvetta huolehtia nykyisten sisämarkkinavälineiden riittävästä rahoituksesta, jotta taataan kuluttajansuojan ja kuluttajien hyvinvoinnin korkea taso;

6. korostaa, että covid-19-kriisin seuraukset vaikuttavat tulevina kuukausina voimakkaasti unionin kansalaisiin sekä mikroyrityksiin ja pieniin yrityksiin; painottaakin tarvetta tukea mikroyrityksiä ja pieniä yrityksiä sisämarkkinaohjelman kautta; katsoo, että näin vahvistetaan sisämarkkinoita ja parannetaan niiden selviytymiskykyä;

7. kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan digitaalista ja kestävää siirtymää ja innovointia edistävien kansallisten elpymis- ja palautussuunnitelmien tehokasta täytäntöönpanoa; palauttaa mieliin, että on tarpeen luoda synergioita sisämarkkinaohjelman ja Next Generation EU -elpymisrahaston välille;

8. korostaa erityisesti suuria mahdollisuuksia kehittää palveluiden vapaata liikkuvuutta, joka on edelleen alikehittynyttä, ja kehottaa toteuttamaan aloitteita ja toimia rajat ylittävän palvelukaupan edistämiseksi siten, että vapautta tarjota palveluja kunnioitetaan kaikilta osin, pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja yritysten perusteettoman hallinnollisen taakan keventämiseksi; kehottaa toteuttamaan toimia myös voimassa olevan kansallisen lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvomisen varmistamiseksi;

9. panee merkille, että rajat ylittävä infrastruktuuri on sisämarkkinoiden selkäranka ja sen ansiosta tavarat, palvelut, yritykset ja kansalaiset voivat liikkua vapaasti yli rajojen; panee tässä yhteydessä merkille uudistetun Verkkojen Eurooppa -välineen;

10. katsoo, että tarvitaan lisätoimia jäsenvaltioiden tukemiseksi julkisen sektorinsa digitalisoinnissa, erityisesti yrityksiin ja kuluttajiin vaikuttavien menettelyiden osalta, jotta mahdollistetaan hallinnollisten menettelyiden hoitaminen verkossa; korostaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen olisi edelleen oltava yksi talousarvion keskeisistä painopisteistä;

11. pitää tässä yhteydessä myönteisenä uutta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa, jolla on määrä edistää eurooppalaisten yhteiskuntien ja talouksien digitaalista muutosta; muistuttaa tarpeesta tukea yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, myös eurooppalaisia innovatiivisia digitaalisia start-up-yrityksiä ja scale-up-yrityksiä, pääsemään sisämarkkinoille ja hyödyntämään digitaalista muutosta ja kestävää kehitystä; palauttaa mieliin, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen on olennaisen tärkeää;

12. korostaa, että on varmistettava talousarviotuki verkkopalvelujen saavutettavuusdirektiivin ja esteettömyyttä koskevan eurooppalaisen säädöksen täytäntöönpanolle unionin tasolla;

13. toteaa, että ottamalla EU:n rahoittamien hankkeiden yhteydessä käyttöön julkisia hankintoja koskevia parhaita käytäntöjä voitaisiin helpommin välttää virheiden toistuminen ja varmistaa investointien asianmukainen täytäntöönpano;

14. palauttaa mieliin, että on tärkeää varmistaa maksusitoumusmäärärahojen riittävyys ja vaikuttavuus, jotta mahdollistetaan tulliliiton nykyaikaistaminen unionin tullikoodeksin täytäntöönpanon tukemiseksi sekä sähköisten ja aiempaa automatisoidumpien tullijärjestelmien kehittämiseksi, jotta ne toimivat tehokkaammin EU:n yritysten sekä unionin ja kansallisten viranomaisten hyväksi ja jotta kuluttajansuojaa voidaan virtaviivaistaa; on tyytyväinen vahvistettuun Tulli-ohjelmaan, jolla tuetaan tulliliiton digitalisoinnin ja nykyaikaistamisen jatkamista, sekä siihen, että on perustettu yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, joka käsittää tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen, jolla tuetaan jäsenvaltioita niiden pyrkiessä vastaamaan asianmukaisesti EU:n rajoilla ilmeneviin haasteisiin ja riskeihin; kehottaa ottamaan kyseisen nykyaikaistamisen yhteydessä huomioon EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimukseen liittyvät muutokset sekä varmistamaan Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan noudattamisen ja tukemaan sitä tinkimättä; vaatii noudattamaan kaikilta osin tilintarkastustuomioistuimen suosituksia, jotka koskevat talousarvion vaikuttavuuden lisäämistä, kuluttajien hyvinvointia ja suojelua sekä yrityksille syntyvää arvonlisää;

15. korostaa EU:n rahoitusta vastaanottavien elinten vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden merkitystä ja painottaa, että on tärkeää huolehtia selkeistä merkinnöistä, joilla tiedotetaan kansalaisille, että hankkeen rahoitus on peräisin kokonaan tai osittain EU:lta; muistuttaa, että tehokas ja kestävä varainkäyttö ja asianmukainen arviointi saavat aikana säästöjä, joilla voidaan rahoittaa muita toimia;

16. korostaa, että kaikille talousarvio-ohjelmille on tehtävä jatkuvasti kustannus-hyötyanalyyseja ja kestävyysarviointeja sen varmistamiseksi, että unionin rajallinen talousarvio käytetään mahdollisimman vaikuttavalla tavalla ja että rahoitusta voidaan käyttää kaikkein laadukkaimpiin hankkeisiin, joilla on mahdollisimman suuri vaikutus ja joiden tulokset vastaavat suunniteltuja tavoitteita, mukaan lukien haluttu myötävaikutus kestävyyteen; huomauttaa, että unionin rahoitukseen olisi liityttävä yksinkertaisten tuotosmittausten sijaan mitattavissa olevia tulosindikaattoreita, joiden avulla voitaisiin vertailla yksittäisiä unionin ohjelmia ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen tehokkuuden mukaan;

17. pyytää komissiota tukemaan IMCO-valiokunnan vastuualueeseen kuuluvia pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevia ehdotuksia.

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	12.7.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	39 4 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alex Agius Saliba, Andrus Ansip, Pablo Arias Echeverría, Alessandra Basso, Brando Benifei, Adam Bielan, Hynek Blaško, Biljana Borzan, Vlad-Marius Botoş, Markus Buchheit, Andrea Caroppo, Anna Cavazzini, Dita Charanzová, Deirdre Clune, David Cormand, Carlo Fidanza, Evelyne Gebhardt, Alexandra Geese, Sandro Gozi, Maria Grapini, Svenja Hahn, Virginie Joron, Eugen Jurzyca, Marcel Kolaja, Kateřina Konečná, Andrey Kovatchev, Jean-Lin Lacapelle, Maria-Manuel Leitão-Marques, Morten Løkkegaard, Antonius Manders, Leszek Miller, Anne-Sophie Pelletier, Miroslav Radačovský, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Tomislav Sokol, Ivan Štefanec, Róża Thun und Hohenstein, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Clara Aguilera, Maria da Graça Carvalho, Christian Doleschal, Claude Gruffat, Jiří Pospíšil, Kosma Złotowski

 

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

39	+
ECR	Adam Bielan, Carlo Fidanza, Eugen Jurzyca, Kosma Złotowski
ID	Alessandra Basso
NI	Miroslav Radačovský
PPE	Pablo Arias Echeverría, Andrea Caroppo, Maria da Graça Carvalho, Deirdre Clune, Christian Doleschal, Andrey Kovatchev, Antonius Manders, Jiří Pospíšil, Andreas Schwab, Tomislav Sokol, Ivan Štefanec, Róża Thun und Hohenstein
Renew	Andrus Ansip, Vlad-Marius Botoş, Dita Charanzová, Sandro Gozi, Svenja Hahn, Morten Løkkegaard, Marco Zullo
S&D	Alex Agius Saliba, Clara Aguilera, Brando Benifei, Biljana Borzan, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Maria-Manuel Leitão-Marques, Leszek Miller, Christel Schaldemose
Verts/ALE	Anna Cavazzini, David Cormand, Alexandra Geese, Claude Gruffat, Marcel Kolaja

 

4	-
ID	Hynek Blaško, Markus Buchheit, Virginie Joron, Jean-Lin Lacapelle

 

2	0
The Left	Kateřina Konečná, Anne-Sophie Pelletier

 

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

 

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.9.2021)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022

(2021/0227(BUD))

Valmistelija: Isabel García Muñoz

 

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. pitää unionin liikenne- ja matkailualoja olennaisen tärkeinä, sillä ne edistävät unionin taloudellista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää kehitystä ja sen kestävyyttä sekä varmistavat kaikkien unionin alueiden alueellisen saavutettavuuden ja yhteenliitettävyyden ottaen erityisesti huomioon huomiota syrjäseutu-, maaseutu-, vuoristo- ja saarialueet ja syrjäisimmät alueet sekä muut epäsuotuisat alueet;

B. toteaa, että liikenne ja matkailu ovat avainasemassa pyrittäessä vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraaliuteen teknologianeutraalein menetelmin ja että on varmistettava niiden pysyminen kohtuuhintaisina; katsoo, että tarvitaan riittävästi investointeja, joilla nopeutetaan siirtymistä kestävään ja älykkääseen liikkuvuuteen kaikissa liikennevälineissä ja saavutetaan päästövähennystavoitteet vihreän kehityksen ohjelman ja Pariisin sopimuksen mukaisesti tehdyn kattavan vaikutustenarvioinnin jälkeen;

C. ottaa huomioon, että liikenneala on yksi Euroopan suurimmista työllistäjistä; katsoo, että uusiin haasteisiin vastattaessa olisi taattava myönteiset vaikutukset työpaikkojen luomiseen ja työntekijöiden työoloihin;

D. katsoo, että julkisen liikenteen järjestelmiä ja erityisesti niiden houkuttelevuutta, tehokkuutta ja kapasiteettia olisi edistettävä ja parannettava; toteaa maaseudun kestävän liikkuvuuden vahvistamisen olevan ratkaisevan tärkeää sosioekonomiselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle;

E. ottaa huomioon, että liikenne- ja matkailualat ja niihin kytköksissä olevat työpaikat ovat kärsineet covid-19-kriisistä eniten ja ne ovat avainasemassa sisämarkkinoiden ja EU:n talouden elpymisessä; toteaa, että kuljetusala on osoittautunut erittäin tärkeäksi jatkuvan tavaravirran ja rokotteiden jakelun varmistamiseksi kaikkialla EU:ssa covid-19-kriisin aikana; ottaa huomioon, että matkailu työllistää suoraan ja välillisesti 27 miljoonaa työntekijää ja neljänneksi suurimpana vientialana se on EU:n talouden kannalta keskeinen ala, jolla on tärkeä rooli unionin kilpailukyvyn, työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä;

F. ottaa huomioon, että EU:n nollatoleranssitavoitteena on vähentää tieliikennekuolemien määrää 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja päästä nollatasolle vuonna 2050; katsoo, että investoinnit tieliikenneturvallisuuteen ovat ratkaisevassa asemassa tieliikenneturvallisuutta koskevassa EU:n strategisessa toimintasuunnitelmassa; toteaa, että jatkuvasti korkeana pysyvä tieliikennekuolemien määrä on osoitus siitä, että teiden ja niiden käyttäjien turvallisuuden takaamiseksi olisi tehtävä enemmän investointeja;

1. korostaa, että liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden asianmukainen rahoitus on ratkaisevan tärkeää tehostettaessa EU:n elpymistä ja edistettäessä vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta samalla kun varmistetaan alan kilpailukyky; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään käytettävissä olevia rahoitusvälineitä – muun muassa Verkkojen Eurooppa -välinettä, elpymis- ja palautumistukivälinettä, koheesiorahastoa, InvestEU-ohjelmaa ja EAKR:ää – selkeästi ja täydentävästi, jotta maksimoidaan niiden vaikutus elpymiseen ja varmistetaan samalla riittävä pitkän aikavälin rahoitus EU:n liikenne- ja infrastruktuurihankkeille, mukaan lukien liikenteen aiheuttamien ilmansaasteiden seurantahankkeet; suhtautuu myönteisesti monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä tehtyyn sopimukseen yksinkertaisemmasta, tehokkaammasta ja tuloshakuisemmasta omien varojen järjestelmästä, jossa otetaan huomioon EU:n painopisteet ja erityisesti sen ympäristö- ja digitaalitavoitteet;

2. korostaa, että on tärkeää voida luottaa siihen, että tarjolla on riittävästi resursseja, ja että yhteistyötä paikallisen, alueellisen, kansallisen ja EU:n tason välillä edistetään, jotta voidaan ymmärtää paremmin paikallisia ja alueellisia realiteetteja ja tarpeita edettäessä kohti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta, kuten uusia liikkuvuusmalleja;

3. korostaa, että liikenteen heikkolaatuisuus johtaa osaltaan aivan liian vähäisiin investointeihin, alueellisiin eroavaisuuksiin ja osallisuuden puuttumiseen, jotka vaikuttavat kielteisesti liiketoimintaympäristöön ja vaarantavat yhteenkuuluvuutta edistävät pyrkimykset; korostaa EU:n tasolla annettavan merkittävän teknisen avun ja valvonnan tärkeyttä sosioekonomisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden ponnistelujen vahvistamiseksi;

4. korostaa tarvetta käyttää EU:n asianmukaista rahoitusta liikenneturvallisuutta koskevan tietoisuuden lisäämiseen ja siihen liittyviin koulutukseen ja resursseihin, mukaan lukien liikennealan työntekijöiden turvallisuus ja turvatoimet sekä lastien tai ajoneuvojen mahdollisen varkauksien ja muiden turvallisuusuhkien ehkäisy;

5. [02 03 01] muistuttaa Verkkojen Eurooppa -välineen ratkaisevasta roolista edistettäessä sellaisen erittäin suorituskykyisen Euroopan laajuisen verkon (TEN-T) kehittämistä ja oikea-aikaista valmiiksi saattamista, joka on kestävä, turvallinen, multimodaalinen, yhteentoimiva ja yhteenliitetty ja kattaa kaikki liikenne-, energia- ja digitaalipalvelujen infrastruktuurit;

6. korostaa, että Verkkojen Eurooppa on tärkein väline rahoitettaessa sellaisen infrastruktuurin kehittämistä, joka tarjoaa eniten unionin lisäarvoa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden ja yhteenliitettävyyden kannalta, ja tähdentää tarvetta vahvistaa TEN-T-verkon alueellisia yhteyksiä; tähdentää, että on tärkeää nopeuttaa rajatylittäviä hankkeita ja puuttuvia yhteyksiä, jotta TEN-T-verkko saadaan valmiiksi oikea-aikaisesti; pitää tässä yhteydessä valitettavana Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosion määrärahoihin vuodeksi 2022 ehdotettua vähennystä verrattuna vuoteen 2021 ja edellisen monivuotisen rahoituskehyksen määrärahatasoihin; tähdentää tarvetta käyttää Verkkojen Eurooppa -välinettä infrastruktuurin ja liikkumisen turvallisuutta ja suojaamista edistäviin toimiin, kuten turvallisiin ja suojattuihin pysäköintialueisiin EU:ssa;

7. tähdentää, että elpymis- ja palautumistukiväline ja siihen liittyvät kansalliset suunnitelmat ovat tärkeitä liikenne- ja matkailualan elpymisen edistämisessä; korostaa, että välineen täytäntöönpanoon on sovellettava asianmukaista parlamentaarista valvontaa täysin yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja kaikkien asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa;

8. [05 03 03] on tyytyväinen, että Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosioon osoitettuja koheesiorahaston määrärahoja lisätään vuodeksi 2022; panee kuitenkin merkille, että tämä ei suinkaan korvaa vuonna 2021 havaittua jyrkkää laskua; muistuttaa unionin liikennepolitiikan ja investointien ratkaisevasta roolista pyrittäessä lisäämään alueellista, sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta unionissa ja etenkin syrjäisillä alueilla;

9. [09 03] panee tyytyväisenä merkille, että oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista osoitettiin huomattava rahoitus oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle vuodeksi 2022, jotta varmistetaan oikeudenmukainen ja osallistava ilmastoneutraaliuteen siirtyminen; korostaa mekanismin ja sen julkisen sektorin lainajärjestelyn merkitystä, kun investoidaan turvalliseen, kestävään ja häiriönsietokykyiseen liikenne- ja matkailuinfrastruktuuriin alueilla, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, kuten maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla, epäsuotuisilla alueilla ja ympäristön kannalta haavoittuvilla alueilla, ja kun edistetään kohtuuhintaisia ja helposti kaikkien matkustajien, myös vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden, saatavilla olevia liikennepalveluja; tähdentää, että on tuettava liikennealan työntekijöiden ja työnhakijoiden täydennys- ja uudelleenkoulutusta sekä tuottavia ja kestäviä investointeja pk-yrityksiin;

10. kehottaa edistämään julkista liikennettä ja laatimaan EU:n toimintasuunnitelman multimodaalisen yhteisen matkalippujärjestelmän toteuttamiseksi;

11. kehottaa perustamaan erityisen POSEI-liikenneohjelman, josta tarjotaan lisätukea matkustajien ja tavaroiden kuljettamisesta syrjäisimmille alueille aiheutuvien haittojen ja menetysten korvaamiseksi;

12. [02 02] panee tyytyväisenä merkille InvestEU-ohjelman määrärahojen voimakkaan kasvun vuodesta 2021 alkaen ja niiden merkittävän lisäyksen Next Generation EU -välineestä vuonna 2022; muistuttaa komissiota, että InvestEU-ohjelman riittävä rahoitus Next Generation EU -välineen toimintakauden jälkeen ja monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 kautta on keskeistä kestävän ja turvallisen infrastruktuurin, liikenneratkaisujen ja -välineiden edistämiseksi sekä innovatiivisten teknologioiden ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottamiseksi;

13. [13 04 01] panee tyytyväisenä merkille, että huolimatta sen kunnianhimoisen tavoitetason jyrkästä alentamisesta monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa sotilaallista liikkuvuutta koskevia määrärahoja on hienoisesti lisätty vuonna 2022, millä pyritään sopeuttamaan TEN-T-verkon osia liikenneinfrastruktuurin kaksikäyttöön sekä siviiliväestön että sotilasvoimavarojen liikkuvuuden parantamiseksi;

14. palauttaa mieliin parlamentin kiireellisen ja toistuvasti esitetyn pyynnön perustaa kestävää matkailua koskeva unionin erityisohjelma ja luoda erityinen budjettikohta, jossa otetaan huomioon sekä matkailualan merkitys EU:n taloudelle että sen tarpeet covid-19-kriisin jälkeen, sekä kohdentaa siihen määrärahoja;

15. panee tyytyväisenä merkille REACT-EU-välineestä eri talouden aloille, myös matkailualalle, myönnetyn rahoituksen, jolla tuettiin muun muassa pk-yrityksiä työpaikkojen säilyttämisessä ja luomisessa sekä niiden vihreässä ja digitaalisessa elpymisessä;

16. [02 10 02] [02 10 03] pyytää mukauttamaan Euroopan liikennevirastojen rahoitusta niin, että se vastaa niiden vastuuta ja roolia liikennemuotojen irtautuessa hiilestä;

17. pitää valitettavana, että neuvosto vähensi kannassaan EMSAn määrärahoja, sillä EMSAn keskeisiä tehtäviä on muun muassa tukea meriliikenteen kestävyyttä, valvoa raportointia alusten päästöistä ja reagoida osaltaan meren pilaantumiseen ja sillä on alan vihreään siirtymään liittyviä uusia vastuita;

18. korostaa, että Euroopan unionin rautatievirastolle (ERA) myönnettäviä määrärahoja on vieläkin lisättävä, jotta se pystyy antamaan lisätukea TEN-T-verkon toteuttamista, erityisesti ERTMS:ää ja rajatylittäviä osuuksia, koskevien tavoitteiden toteuttamiselle; tähdentää, että ERAlla on myös uusia tehtäviä ja odottamattomia tarpeita, jotka liittyvät muun muassa kyberturvallisuuteen ja henkilöstöpulaan, sillä neljännen rautatiepaketin täytäntöönpanoa koskevat hakemukset ovat lisääntyneet;

19. [02 10 01] panee merkille, että vuodeksi 2022 ehdotettu EU:n kokonaisrahoitusosuus Euroopan lentoturvallisuusvirastolle (EASA) kasvaa hieman; muistuttaa, että EASA tarvitsee asianmukaisen rahoituksen, nimettiinhän se vuonna 2018 Euroopan strategisten investointien virastoksi ja koska sillä on uusia ydintehtäviä samana vuonna hyväksytyn uuden perustamisasetuksen perusteella;

20. pyytää varaamaan EASAlle rahoitusta tutkimukseen, joka koskee ilmateitse leviävien infektiotautien leviämisen rajoittamista ilmakuljetusympäristössä ja uusia terveysturvallisuustoimenpiteitä;

21. korostaa viraston roolia vihreän kehityksen ohjelmassa, koska se edistää omalla työllään EU:n ilmailualan vihreää elpymistä ja parantaa ilmailun ympäristövaikutuksia muun muassa kehittämällä hiilidioksidinormeja, laatimalla ympäristömerkkiohjelman matkustajille tiedottamista varten ja tukemalla lentoyhtiöitä lentolaivueiden vihreässä uudistamisessa sekä sitoutumalla kestävien polttoaineiden sertifiointiin; korostaa tarvetta vahvistaa EASAn valmiuksia ilmailun turvaamiseen liittyvien riskien ehkäisemiseksi;

22. [01 02 02 51/52/53/54] pitää myönteisenä puhtaan ilmailun, Euroopan rautatiealan, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushankkeen 3 (SESAR 3 -yhteisyritys) ja puhtaan vedyn alan kumppanuuksien perustamista; kehottaa myöntämään näille yhteisyrityksille riittävästi rahoitusta, jotta ne voivat täyttää tehtävänsä innovoinnin ja tutkimuksen edistämisessä sekä liikennealan suorituskyvyn, turvallisuuden ja kestävyyden parantamisessa;

23. [02 20 04 01] muistuttaa EU:n liikennepolitiikkaa, kuten liikenneturvallisuutta tai matkustajien oikeuksia, koskevan tiedotustoiminnan tärkeydestä, jotta voidaan lisätä tietoisuutta ja vastata kansalaisten pyyntöihin erityisesti Euroopan rautateiden teemavuoden ja covid-19-kriisin yhteydessä;

24. [13 01 03 74] suhtautuu myönteisesti Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirastoon (CINEA), joka korvaa virallisesti innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (INEA), ja korostaa sen tärkeää roolia jatkettaessa kestävien, turvallisten ja älykkäiden liikennepalvelujen ja infrastruktuurihankkeiden tukemista;

25. [02 02 99 12] palauttaa mieliin, että Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) perustettiin erittäin innovatiivisiin markkinapohjaisiin hankkeisiin osallistumista varten, ja pitää sitä siksi erittäin tärkeänä välineenä, jolla autetaan liikennealan pk-yrityksiä kehittämään uusia liikkumisratkaisuja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vauhdittamaan ESIR-rahaston saamista täyteen toimintavalmiuteen ja lisäämään pk‑yrityksille ja startup-yrityksille annettavaa tukea siihen liittyvien hankkeiden valmistelussa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	27.9.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	44 4 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Magdalena Adamowicz, Andris Ameriks, José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Paolo Borchia, Marco Campomenosi, Massimo Casanova, Ciarán Cuffe, Johan Danielsson, Karima Delli, Anna Deparnay-Grunenberg, Ismail Ertug, Gheorghe Falcă, Giuseppe Ferrandino, Mario Furore, Søren Gade, Isabel García Muñoz, Jens Gieseke, Elsi Katainen, Kateřina Konečná, Elena Kountoura, Julie Lechanteux, Peter Lundgren, Benoît Lutgen, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Tilly Metz, Cláudia Monteiro de Aguiar, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, João Pimenta Lopes, Rovana Plumb, Tomasz Piotr Poręba, Dominique Riquet, Dorien Rookmaker, Massimiliano Salini, Vera Tax, Barbara Thaler, István Ujhelyi, Henna Virkkunen, Petar Vitanov, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Roberts Zīle, Kosma Złotowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Ignazio Corrao, Josianne Cutajar, Tomasz Frankowski, Markus Pieper

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

44	+
ECR	Tomasz Piotr Poręba, Roberts Zīle, Kosma Złotowski
ID	Paolo Borchia, Marco Campomenosi, Massimo Casanova, Julie Lechanteux
NI	Mario Furore
PPE	Magdalena Adamowicz, Gheorghe Falcă, Tomasz Frankowski, Jens Gieseke, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Benoît Lutgen, Marian-Jean Marinescu, Cláudia Monteiro de Aguiar, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Barbara Thaler, Henna Virkkunen, Elissavet Vozemberg-Vrionidi
Renew	José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Søren Gade, Elsi Katainen, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, Dominique Riquet
S&D	Andris Ameriks, Josianne Cutajar, Johan Danielsson, Ismail Ertug, Giuseppe Ferrandino, Isabel García Muñoz, Rovana Plumb, Vera Tax, István Ujhelyi, Petar Vitanov
The Left	Elena Kountoura
Verts/ALE	Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Karima Delli, Anna Deparnay-Grunenberg, Tilly Metz

 

4	-
ECR	Peter Lundgren
NI	Dorien Rookmaker
The Left	Kateřina Konečná, João Pimenta Lopes

 

0	0

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.9.2021)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 – kaikki pääluokat

(2021/0227(BUD))

Valmistelija: Pina Picierno

 

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. palauttaa mieliin, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) siirtymäsääntöjen mukaan Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) toimenpiteitä jatketaan vuonna 2022 kauden 2014–2020 sääntöjen mukaisesti, kunnes uudistettua YMP:tä aletaan toteuttaa vuonna 2023; korostaa YMP:n siirtymäkauden toimenpiteiden merkitystä, jotta voidaan luoda yhteys uuteen oikeusperustaan ja samalla edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista, varmistaa sujuva ja tasapainoinen siirtyminen uusiin säännöksiin, tarjota maatalousalalle oikeusvarmuutta ja turvata rahoituksen oikeudellinen kehys ja eurooppalaisten maatilojen taloudellinen vakaus; kiinnittää huomiota tarpeeseen saattaa vuosien 2014–2020 ohjelmat vähitellen menestyksekkäästi päätökseen suorittamalla maksattamatta olevia sitoumuksia koskevat loppumaksut; pitää myönteisenä, että maaseuturahastoa vahvistetaan Next Generation EU -välineestä 5,7 miljardilla eurolla vuonna 2022; muistuttaa, että Next Generation EU -välineen varat ovat käytettävissä ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina, joihin ei sovelleta vuotuista talousarviomenettelyä; korostaa, että Next Generation EU -välineen tuki paikallisille toimijoille on olennaisen tärkeää, jotta viljelijät ja maaseutualueet elpyvät pandemian vaikutuksista, ja ratkaisevan tärkeää unionin kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden ja maatalousjärjestelmän selviytymiskyvyn kannalta pyrittäessä saavuttamaan uudet strategiset biologista monimuotoisuutta koskevat ja pellolta pöytään -strategian tavoitteet sekä maaseutualueiden kehittämistä koskevan pitkän aikavälin vision toteuttamisen ensimmäisen vaiheen tavoitteet; korostaa siksi vahvan maaseuturahaston ja Next Generation EU -välineen varojen nopean käyttöönoton tarvetta vuonna 2022, kun otetaan huomioon tätä uutta elpymisvälinettä koskevat unionin sitoumukset;

2. huomauttaa, että uudistetulla ja nykyaikaistetulla yhteisellä YMP:llä tuetaan siirtymistä täysin kestävään maatalousalaan ja elinvoimaisten maaseutualueiden kehittämistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvien strategioiden eli pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian kunnianhimoisten tavoitteiden mukaisesti;

3. suhtautuu myönteisesti elpymisvaroihin, joilla tuetaan maatalouselintarvikealan toimijoita niiden pyrkimyksissä mukautua ilmastonmuutokseen ja tarjota eurooppalaisille kuluttajille kestäviä ja paikallisia tuotteita; painottaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota laadukkaisiin maatalous- ja elintarvikealan tuotteisiin, joihin covid-19-kriisi on vaikuttanut eniten;

4. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keskittymään vuonna 2022 hankkeisiin, joilla turvataan maatalousalan nykyiset työpaikat ja luodaan laadukkaita työpaikkoja, joihin liittyy työntekijöiden perusoikeudet sekä vakaat ja säännellyt palkat ja työolot, jotta voidaan torjua vaikuttavasti ja määrätietoisesti köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä maaseutualueilla;

5. panee merkille, että maatalousalan maksusitoumusmäärärahat ovat 54 117 miljoonaa euroa ja maksumäärärahat 55 859 miljoonaa euroa; panee merkille neuvoston neuvotteluvaltuudet ja sen, ettei komission talousarvioesitykseen ole tehty lisäleikkauksia; kehottaa kuitenkin lisäämään määrärahoja ottaen huomioon maatalouselintarvikealan tänä vuonna kohtaamat haasteet, joihin on vielä vastattava vuonna 2022; pitää myönteisenä, että noin puolet ilmastonmuutoksen torjuntaan vuosina 2021–2027 varatuista kokonaismäärärahoista osoitetaan otsakkeesta 3 (luonnonvarat ja ympäristö); korostaa, että tämän otsakkeen määrärahat on varattu kestävään maatalouteen ja merenkulkualaan tehtäviin investointeihin, joilla pyritään varmistamaan turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden tarjonta maatalous- ja meripolitiikan ajantasaistettujen tavoitteiden hyväksymisen avulla; korostaa, että maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta tarvitaan vahva panos monien kehitystavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien ilmastotoimien valtavirtaistaminen ja biologisen monimuotoisuuden suojelu vuosien 2021–2027 talousarviossa; korostaa alustavien arvioiden osoittavan, että maataloustukirahaston ja maaseuturahaston panos ilmastotoimien valtavirtaistamiseen on yli 20 prosenttia unionin tavoitteesta ja biologisen monimuotoisuuden valtavirtaistamiseen yli 60 prosenttia unionin tavoitteesta, minkä arvioidaan kompensoivan ohjelmia, jotka eivät edistä näitä tavoitteita; korostaa kuitenkin, että nämä arviot on vahvistettava menojen tarkan seurannan avulla; muistuttaa, että unionin on seurattava biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä menojaan, jotta se täyttää biologista monimuotoisuutta koskevasta yleissopimuksesta johtuvat raportointivelvollisuutensa; korostaa, että olisi hyväksyttävä nopeasti avoin, kattava ja merkityksellinen seurantamenetelmä ja mukautettava sitä tarvittaessa monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä sekä ilmastoon että biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien menojen osalta; tähdentää, että jos ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät menot eivät ole riittävät eikä seuranta luotettavaa vuonna 2022, vaarana on, että näitä tavoitteita ei saavuteta koko nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana;

6. pitää myönteisenä, että on perustettu uusi Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, jolla puututaan nykyiseen digitaalisten investointien vajeeseen; korostaa, että Digitaalinen Eurooppa -ohjelma vahvistaa EU:n keskeisiä digitaalisia valmiuksia keskittymällä keskeisiin aloihin, joita ovat tekoäly, kyberturvallisuus, suurteholaskenta, infrastruktuuri, hallinto ja tietojenkäsittely, sekä niiden yhteentoimivuuteen, kehittämiseen ja optimaaliseen käyttöön kriittisillä aloilla, kuten maataloudessa ja ympäristöalalla;

7. kyseenalaistaa nykyisen kriisivarauksen kustannus-hyötyanalyysin, sillä kriisivarausta ei ole käytetty huolimatta useista tukipyynnöistä covid-19-pandemian aikana; toistaa pyyntönsä käyttää tätä varausta, jos yhä jatkuvaan covid-19-pandemiaan liittyy mahdollisesti uusia markkinahäiriöitä tai alakohtaisia kriisejä; suhtautuu myönteisesti YMP:n uudistuksen yhteydessä saavutettuun poliittiseen yhteisymmärrykseen kriisivarauksen parantamisesta mutta pitää valitettavana, ettei siihen sisällytetty Euroopan parlamentin kannattamia kunnianhimoisempia ehdotuksia;

8. muistuttaa, että covid-19-pandemia on tuonut korostetusti esille YMP:n strategisen roolin elintarvikekriisin välttämisessä, sillä se tuottaa turvallisia, korkealaatuisia, ravitsevia ja monipuolisia kohtuuhintaisia elintarvikkeita; pitää myönteisenä maatalousmarkkinoiden interventioiden kysynnän ja määrärahojen hienoista lisäystä vuoden 2022 talousarviossa verrattuna vuoden 2021 talousarvioon; vaatii, että joitakin covid-19-kriisitoimenpiteitä maatalousalojen tukemiseksi on jatkettava ja niille on myönnettävä lisävaroja vuonna 2022 covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi ja maaseutuyhteisöjä on elvytettävä jatkuvasti, jotta voidaan taata elintarviketurva keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; pyytää komissiota toteuttamaan varainhoitovuonna 2022 poikkeuksellisia toimenpiteitä, joilla autetaan viljelijöitä selviytymään covid-19-kriisistä, joka on koetellut voimakkaasti joitakin maatalousaloja, kuten kukkaviljelyä, viini- ja juustoalaa sekä joitakin lihantuottajia, ja pyytää tekemään tämän pellolta pöytään -strategian pitkän aikavälin terveys- ja ympäristötavoitteiden mukaisesti; katsoo, että unionin olisi osoitettava tähän tarkoitukseen 340 miljoonan euron liikkumavara, joka jää jäljelle käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen jälkeen;

9. muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa määrätään, että maaseutu on asetettava etusijalle; toteaa kuitenkin, että maaseutualueet jäävät liian vähälle huomiolle koheesiopolitiikan ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja jaettaessa; kehottaa siksi komissiota asettamaan maaseutualueiden rahoituksen entistä tärkeämmälle sijalle EAKR:n ja koheesiopolitiikan puitteissa;

10. kannustaa jäsenvaltioita ohjaamaan suorat tuet kansallisten enimmäismäärien puitteissa ja suoria tukia koskevista säännöistä annetun asetuksen (EU) N:o 1307/2013, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti pienviljelijöille tarkoitettuun vapaaehtoiseen järjestelmään;

11. painottaa jälleen unionin kouluhedelmä-, kouluvihannes- ja koulumaitojärjestelmien merkitystä, jotta voidaan auttaa lapsia noudattamaan terveellistä ruokavaliota; ei näin ollen voi hyväksyä komission ehdotusta vähentää koulujakelujärjestelmän tukea lähes 10 prosentilla, erityisesti kun otetaan huomioon covid-19-pandemian erilaiset mutta usein haitalliset vaikutukset lasten ja nuorten elintarviketurvaan, ruokailutottumuksiin ja taloudellisiin resursseihin; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään määrärahansa täysimääräisesti ja asettamaan etusijalle kestävän, paikallisen ja korkealaatuisen tuotannon;

12. korostaa, että merkittävä osa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman varoista on osoitettava maatalouselintarvikealalle, jotta voidaan tukea elintarvikkeiden, maatalouden, biotalouden ja maaseudun kehittämisen alan tutkimusta ja innovointia ja siten parantaa maatalouden tuottavuutta ja ottaa huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet; kehottaa komissiota varmistamaan, että tulokset ulottuvat tilojen tasolle; kehottaa komissiota panemaan Horisontti Eurooppa -ohjelmassa vaikuttavasti ja käytännöllisesti täytäntöön usean toimijan lähestymistavan, jotta viljelijöillä on asianmukainen rooli näissä ohjelmissa ja heidät otetaan mukaan suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja levittämiseen hankkeen koko elinkaaren ajan; muistuttaa, että viljelijöille on tärkeää tarjota asianmukaisia ja helposti saatavilla olevia neuvontapalveluja, jotta voidaan integroida uusimpia teknologioita ja käytäntöjä, mukaan lukien viljely- ja jalostusmenetelmät, ja parantaa alan kilpailukykyä ja kestävyyttä; korostaa tarvetta pyrkiä edelleen kaikkien jäsenvaltioiden kesken maantieteelliseen tasapainoon Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoituksen saatavuudessa;

13. kannattaa viinialan poikkeuksellisten toimenpiteiden jatkamista 15. lokakuuta 2021 jälkeen, jotta viljelijöitä voidaan auttaa selviytymään covid-19-kriisistä, kun otetaan huomioon markkinoiden heikkeneminen jatkuvien sulkutoimien vuoksi; korostaa kriisin taloudellisia seurauksia, jotka uhkaavat muuttaa merkittävästi kulutustrendejä; korostaa, että Airbusin ja Boeingin kiista pahensi puolentoista vuoden ajan viinialalle aiheutuvia taloudellisia vahinkoja;

14. pitää valitettavana tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 10/2021 päätelmää, jonka mukaan komission kehys, jonka avulla tuetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista EU:n talousarvioon, ei ole vielä täysin vaikuttava; korostaa tasa-arvoanalyysien sekä sukupuolinäkökulman mukaan tehtävän seurannan ja arvioinnin merkitystä maatalousalalla, jotta voidaan puuttua eriarvoisuuteen; kehottaa komissiota kehittämään erityistoimia uuden sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian 2020–2025 täytäntöönpanemiseksi maatalousalalla;

15. toteaa, että haurailla maatalousaloilla on tärkeä rooli talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta; katsoo, että näille aloille myönnettävä vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki olisi säilytettävä samalla tasolla; vastustaa siksi vuoden 2022 talousarvioesityksessä ehdotettua 13 miljoonan euron vähennystä;

16. korostaa, että tuleva elintarvikeomavaraisuus perustuu pitkälti maatalousalan sukupolvenvaihdokseen; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan nuorille viljelijöille tarkoitettuja nykyisiä tukitoimia vuonna 2022 viljelijöiden sukupolvenvaihdosten vähäisyyden vuoksi, sillä se on tällä hetkellä yksi Euroopan maatalouden suurimmista haasteista; kehottaa neuvostoa ja komissiota vähintään pitämään nuorten viljelijöiden tuen tason ennallaan vuoden 2022 yleisessä talousarviossa; korostaa tarvetta helpottaa maan saatavuutta ja sukupolvenvaihdoksia, koska ne ovat keskeinen edellytys sille, että nuoret ja uudet viljelijät pääsevät alalle; torjuu sen vuoksi talousarvioesityksessä ehdotetun 5 miljoonan euron vähennyksen nuorten viljelijöiden tukiin;

17. korostaa, että rajatarkastuksia on ehdottomasti vahvistettava maatalouskaupan asteittaisen vapauttamisen ja unionin kauppakumppanien erilaisten tuotantonormien, ympäristökäytäntöjen ja eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen vuoksi; kehottaa komissiota valvomaan sellaisten maiden kanssa tehtyjä nykyisiä kauppasopimuksia, joissa on vakavia epäilyjä unionin sääntöjen noudattamisesta ja joista on tehty valituksia Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF).

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	30.9.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 0 8
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mazaly Aguilar, Clara Aguilera, Atidzhe Alieva-Veli, Álvaro Amaro, Attila Ara-Kovács, Carmen Avram, Benoît Biteau, Mara Bizzotto, Daniel Buda, Isabel Carvalhais, Asger Christensen, Angelo Ciocca, Ivan David, Paolo De Castro, Jérémy Decerle, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Luke Ming Flanagan, Dino Giarrusso, Martin Hlaváček, Krzysztof Jurgiel, Jarosław Kalinowski, Gilles Lebreton, Norbert Lins, Colm Markey, Alin Mituța, Marlene Mortler, Ulrike Müller, Maria Noichl, Juozas Olekas, Pina Picierno, Maxette Pirbakas, Eugenia Rodríguez Palop, Bronis Ropė, Bert-Jan Ruissen, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Annie Schreijer-Pierik, Veronika Vrecionová, Sarah Wiener, Juan Ignacio Zoido Álvarez
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Claude Gruffat, Tilly Metz, Irène Tolleret

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

37	+
ECR	Mazaly Aguilar, Krzysztof Jurgiel, Bert-Jan Ruissen, Veronika Vrecionová
ID	Gilles Lebreton, Maxette Pirbakas
NI	Dino Giarrusso
PPE	Álvaro Amaro, Daniel Buda, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Jarosław Kalinowski, Norbert Lins, Colm Markey, Marlene Mortler, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Annie Schreijer-Pierik, Juan Ignacio Zoido Álvarez
Renew	Atidzhe Alieva-Veli, Asger Christensen, Jérémy Decerle, Martin Hlaváček, Alin Mituța, Ulrike Müller, Irène Tolleret
S&D	Clara Aguilera, Attila Ara-Kovács, Carmen Avram, Isabel Carvalhais, Paolo De Castro, Maria Noichl, Juozas Olekas, Pina Picierno
The Left	Luke Ming Flanagan, Eugenia Rodríguez Palop

 

0	-

 

8	0
ID	Mara Bizzotto, Angelo Ciocca, Ivan David
Verts/ALE	Benoît Biteau, Claude Gruffat, Tilly Metz, Bronis Ropė, Sarah Wiener

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.9.2021)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 – kaikki pääluokat

(2021/0227(BUD))

Valmistelija: Pierre Karleskind

 

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. palauttaa mieliin kalatalouteen, vesiviljelyyn ja mereen liittyvät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat näkökohdat; korostaa niiden keskeistä roolia kestävän sinisen talouden kehittämisen vauhdittamisessa ja sitä, että ne osaltaan edistävät rannikkoalueiden kehittämistä ja elvyttämistä;

2. pitää myönteisenä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) vuoden 2022 talousarvion lisäystä; toistaa, että tarvitaan asianmukaista rahoitusta, jotta kestävä kalastus, myös pienimuotoinen kalastus, ja kestävä vesiviljelyala säilyisivät elinkelpoisina ja kilpailukykyisinä; katsoo, että näiden alojen talousarvion on vastattava täysin jäsenvaltioiden tunnistamia tarpeita, että siinä on otettava huomioon sosiaaliset, ympäristöä koskevat ja taloudelliset tavoitteet ja että sen on edistettävä EU:n tavoitteita, erityisesti vihreän kehityksen ohjelmassa, uudessa teollisuusstrategiassa, Pellolta pöytään -strategiassa, uudessa lähestymistavassa kestävään siniseen talouteen EU:ssa ja vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa asetettuja tavoitteita; katsoo, että kalastus- ja vesiviljelyalan kilpailuaseman säilyttämisen on kuljettava käsi kädessä näiden tavoitteiden saavuttamisen kanssa, joten kaikista ehdotuksista on tehtävä vaikutustenarviointi;

3. kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että sininen biotalous voi olla tärkeä tekijä toteutettaessa kiireellisiä toimia ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumiseksi; katsoo, että kalastus, vesiviljely ja levienviljely on olennaisen tärkeää akvaattisten elintarvikkeiden kestävän tuotannon lisäämiseksi EU:ssa; toteaa, että ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille sietokykyisten vesipohjaisten elintarviketuotantojärjestelmien kehittäminen edellyttää lisää tutkimusta ja innovointia ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön; katsoo, että leväbiomassa voi olla merkittävä vesiluonnonvara, jota voidaan hyödyntää raaka-aineena monenlaisissa käyttötarkoituksissa;

4. muistuttaa, että brexitin seurauksena EU:n kalastusalalle aiheutuu huomattavia taloudellisia menetyksiä; pitää näin ollen ensisijaisena, että komissio varmistaa korvauksen, joka on oikeassa suhteessa alan ja kalastusyhteisöjen kärsimään vahinkoon, ja että se ottaa tässä huomioon kaikki sopimuksen suorat ja välilliset seuraukset; korostaa, että alan toimijoilla on vaikeuksia saada kalastuslupia 6–12 meripeninkulman päähän sekä Guernseyn ja Jerseyn vesialueille; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita käyttämään täysimääräisesti kaikki brexit-mukautusvarauksen varat, jotta lievennetään sopimuksen suoria ja epäsuoria vaikutuksia ja vältetään syrjintä niiden unionin laivastojen välillä, joihin brexit vaikuttaa, riippumatta siitä, kalastavatko ne Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä vai eivät;

5. muistuttaa, että brexitin seurauksena myös EU:n vesiviljelysalalle aiheutuu huomattavia taloudellisia menetyksiä; pitää näin ollen ensisijaisena, että komissio varmistaa korvauksen, joka on oikeassa suhteessa alan kärsimään vahinkoon, ja että se ottaa tässä huomioon kaikki sopimuksen suorat ja välilliset seuraukset sekä seuraukset, jotka aiheutuvat siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta on nyt kolmas maa; korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan niin kutsutuilta B- ja C-luokan alueilta on vaikeuksia tuoda äyriäisiä ja nilviäisiä EU:hun ja sitä, että näiden äyriäisten ja nilviäisten puhdistaminen EU:ssa on kielletty; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tekemään poikkeuksen ja sallimaan äyriäisten ja nilviäisten tuonnin Yhdistyneen kuningaskunnan B- ja C-luokan alueilta EU:hun tiivisti suljetuissa rekoissa siten, että ne puhdistetaan EU:n jäsenvaltioissa niiden puhdistamiseen tarkoitetuissa keskuksissa, joiden kapasiteetti on vaatimusten mukainen;

6. korostaa, että on tärkeää korjata covid-19-pandemian aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset vahingot, sillä pandemia on kurittanut voimakkaasti koko kalatalous- ja vesiviljelyalaa; pitää myönteisenä, että uuteen EMKVR:ään sisällytetään mahdollisuus käynnistää vesiviljely- ja kalatalousalaa koskevia toimenpiteitä poikkeuksellisissa tilanteissa, jotka aiheuttavat merkittäviä markkinahäiriöitä, sekä lopetettaessa toiminta tilapäisesti terveyskriisin tapauksessa; katsoo, että tällaisten säännösten sisällyttäminen suojaa alaa paremmin uuden terveyskriisin tapauksessa;

7. korostaa, että on tärkeää korjata avomerituulipuistoista aiheutuneet taloudelliset ja sosiaaliset vahingot, sillä ne ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen kalastusalaan kielteisesti; vaatii korvaamaan avomerituulipuistoista aiheutuvat häiriöt ja menetykset; toistaa, että kalatalousala tarvitsee asianmukaista rahoitusta ja asianmukaisen korvauksen, jotta se säilyisi elinkelpoisena ja kilpailukykyisenä;

8. pitää myönteisenä, että komissio on hyväksynyt jäsenvaltioiden elpymissuunnitelmat; korostaa, että on tärkeää, että jäsenvaltiot käyttävät näitä varoja kalatalous- ja vesiviljelyalan kestävän elpymisen varmistamiseen, kun ne panevat täytäntöön elpymissuunnitelmiaan;

9. kiinnittää huomiota eurooppalaisen vesiviljelyalan mahdollisuuksiin myös elintarviketurvan ja terveyshyötyjen osalta Pellolta pöytään -strategian yhteydessä; kehottaa komissiota edistämään alan kestävää kasvua siten, että se ylittää nykyisen kahden prosentin osuuden maailmanlaajuisesta vesiviljelytuotannosta, asettamalla vuodelle 2030 erityiset, hyväksyttävät ja yhteiset tavoitteet; korostaa, että kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:n vesiviljelyä koskeviin strategisiin suuntaviivoihin on sisällytetty eläinten hyvinvointia koskevia suosituksia; korostaa, että EMKVR:ää olisi käytettävä eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten parantamiseksi edelleen kalastus- ja vesiviljelyalalla;

10. painottaa, että on välttämätöntä parantaa tieteellistä ja teknistä tietämystä luotettavimpien tutkimukseen perustuvien ratkaisujen varmistamiseksi kaikille meren elollisille luonnonvaroille YKP:n vaatimuksia noudattaen; toistaa, että on tärkeää varmistaa riittävät taloudelliset resurssit tiedon keräämistä, hallintaa, käyttämistä ja vaihtamista varten kalatalousalalla;

 

11. painottaa, että on välttämätöntä parantaa tieteellistä ja teknistä tietämystä luotettavimpien tutkimukseen perustuvien ratkaisujen varmistamiseksi; toistaa, että on tärkeää varmistaa riittävät taloudelliset resurssit tiedon keräämistä, hallintaa, käyttämistä ja vaihtamista varten kalatalousalalla EU:ssa ja sellaisten kolmansien maiden vesialueilla, joiden kanssa olemme tehneet tai olemme tekemässä kestävää kalastusta koskevia kumppanuussopimuksia;

12. on huolissaan siitä, että alle 50 prosenttia EMKVR:n toimenpideohjelmista on määrä hyväksyä vuonna 2021 ja että loput ohjelmat hyväksytään vasta vuonna 2022; kehottaa komissiota julkaisemaan yksityiskohtaisen kertomuksen käyttämättömien EMKVR:n määrärahojen uudelleenkohdentamisesta; kiinnittää erityistä huomiota siihen, että EMKVR:n ohjelmaan kaudella 2014–2020 liittyviä maksattamatta olevia sitoumuksia koskevaa 3 457,6 miljoonaa euroa ei ollut maksettu eikä palautettu 1. tammikuuta 2021; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota hyväksymään kiireellisesti EMKVR:n toimenpideohjelmat; pyytää komissiota parantamaan varojen täytäntöönpanoa, hyväksymistä ja soveltamista koskevaa prosessia;

13. kiinnittää huomiota YKP:n kansainväliseen ulottuvuuteen ja sen taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin hyötyihin ja kehottaa komissiota osoittamaan riittävät määrärahat valtamerten hallinnointiin; korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä EU:n sitoumusten täyttämisessä;

14. korostaa valvonnan merkitystä YKP:n tavoitteiden turvaamisessa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle (EFCA) osoitettua lisärahoitusta sekä kahta uutta rannikkovartiovenettä ja lentokoneella suoritettavia tehtäviä Yhdistyneen kuningaskunnan viereisillä vesillä; kehottaa toteuttamaan toimia, joilla edistetään YKP:n tavoitteiden saavuttamista erityisesti, kun otetaan huomioon brexitin vuoksi lisääntynyt monimutkaisuus ja brexitin aiheuttamat haasteet;

15. muistuttaa, että EFCAn talousarviossa olisi myös varmistettava tarvittavat keinot, joilla tuetaan jäsenvaltioiden valvontatoimien operatiivisen koordinoinnin yhdenmukaista täytäntöönpanoa ja järjestämistä, jotta voidaan panna täytäntöön erityisiä valvonta- ja tarkastusohjelmia, LIS-kalastuksen valvontaohjelmia sekä kansainvälisiä valvonta- ja tarkastusohjelmia myös alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen (kuten NAFO, IOTC ja muut) alueilla;

16. pitää valitettavana sitä, että kalatalous- ja vesiviljelyala puuttuvat EU:n Atlantin alueen meristrategiasta kokonaan; pitää näin ollen valitettavana, että strategian täytäntöönpanoon ei ole osoitettu lainkaan varoja;

17. korostaa, että sukupolvenvaihdos on yksi Euroopan kalastusalan painopisteistä; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään EMKVR:ää sellaisten ohjelmien käynnistämisen rahoittamiseksi, joiden tarkoituksena on erityisesti auttaa nuoria hakeutumaan kalatalousalan ammatteihin, monipuolistaa alaa ja kannustaa alalle aliedustettuja ryhmiä, erityisesti naisia; korostaa, että sukupolvenvaihdos voi edistää vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista, sillä nuoremmat sukupolvet ovat valmiimpia ja avoimempia alan kannalta perustavanlaatuiselle vihreälle siirtymälle ja digitaaliselle siirtymälle;

18. toteaa jälleen, että epäsuotuisia rannikkoalueita ja Euroopan syrjäisimpiä alueita on tuettava merkittävästi.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	1.9.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	26 1 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Clara Aguilera, Pietro Bartolo, François-Xavier Bellamy, Izaskun Bilbao Barandica, Isabel Carvalhais, Maria da Graça Carvalho, Rosanna Conte, Rosa D’Amato, Giuseppe Ferrandino, Søren Gade, Francisco Guerreiro, Anja Hazekamp, Niclas Herbst, Ladislav Ilčić, France Jamet, Pierre Karleskind, Predrag Fred Matić, Francisco José Millán Mon, Grace O’Sullivan, João Pimenta Lopes, Manuel Pizarro, Caroline Roose, Bert-Jan Ruissen, Annie Schreijer-Pierik, Peter van Dalen, Emma Wiesner, Theodoros Zagorakis
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Valentino Grant

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

26	+
ECR	Ladislav Ilčić, Bert-Jan Ruissen
ID	Rosanna Conte, Valentino Grant, France Jamet
PPE	François-Xavier Bellamy, Maria da Graça Carvalho, Peter van Dalen, Niclas Herbst, Francisco José Millán Mon, Annie Schreijer-Pierik, Theodoros Zagorakis
Renew	Izaskun Bilbao Barandica, Søren Gade, Pierre Karleskind, Emma Wiesner
S&D	Clara Aguilera, Pietro Bartolo, Isabel Carvalhais, Giuseppe Ferrandino, Predrag Fred Matić, Manuel Pizarro
Verts/ALE	Rosa D'Amato, Francisco Guerreiro, Grace O'Sullivan, Caroline Roose

 

1	-
The Left	Anja Hazekamp

 

1	0
The Left	João Pimenta Lopes

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.9.2021)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 – kaikki pääluokat

(2021/0227(BUD))

Valmistelija: Romeo Franz

 

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. on sitä mieltä, ettei covid-19-pandemian aiheuttama talouskriisi saisi vaikuttaa kielteisesti sosiaali-, koulutus- ja kulttuurialojen ja luovien alojen investointeihin; lisää sen vuoksi Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman määrärahoja, jotta voitaisiin tukea paremmin elpymistä ja näiden ohjelmien viherryttämistä; pitää tärkeänä erityishuomion kohdentamista sen varmistamiseen, että haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, joiden syrjäytymistä pandemia on pahentanut, saavutetaan asianmukaisesti, jotta taattaisiin kaikille yhtäläinen pääsy ohjelmien piiriin eikä ketään jätettäisi jälkeen;

2. korostaa tarvetta vahvistaa unionin ohjelmien digitaalista ulottuvuutta kulttuurin ja koulutuksen aloilla, erityisesti pandemian ja elpymisen yhteydessä, ja tukea kulttuurialaa ja luovia aloja, jotta ne voivat hyödyntää täysimääräisesti digitaalisen siirtymän mahdollisuuksia;

3. kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin kulttuuri- ja koulutusohjelmat pannaan vuonna 2022 täysimääräisesti täytäntöön;

4. ottaa huomioon covid-19-kriisin vakavat seuraukset Euroopan kulttuurialalle ja luoville aloille ja vahvistaa Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurilohkoa, jotta tuettaisiin järjestöjen, taiteentekijöiden ja kaikkien kulttuurialalla työskentelevien toiminnan elpymistä, tarjottaisiin kohdennettua tukea esittäville taiteille, erityisesti musiikkialalle, ja viherrytettäisiin ohjelmaa ja sisällytettäisiin siihen sosiaalinen ulottuvuus;

5. toteaa jälleen, että ohjelman määrärahojen lisäämisen on kuljettava käsi kädessä vuotuisten määrärahojen jatkuvan asteittaisen lisäyksen kanssa, jotta voidaan estää suhteettomat lisäykset ja varojen käyttöön liittyvät ongelmat monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 viimeisinä vuosina;

6. kehottaa jälleen kerran jäsenvaltioita varaamaan vähintään kaksi prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen määrärahoista kulttuurialan ja luovien alojen ja teollisuudenalan elvyttämiseen, kuten parlamentti on pyytänyt; pitää myönteisenä, että jotkut jäsenvaltiot ovat jo korvamerkinneet osan elpymissuunnitelmistaan kulttuurialan ja luovien alojen ja toimialojen hyödyksi ja vähintään 10 prosenttia koulutukseen;

7. vaatii, ettei yhdestäkään Luova Eurooppa -ohjelman kolmesta lohkosta saisi rahoittaa hankkeita, jotka liittyvät uuteen eurooppalaiseen Bauhaus -aloitteeseen, mihin innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava komission jäsen on toistuvasti sitoutunut, jottei ohjelman jo ennestään niukkoja varoja ohjattaisi uusiin ennakoimattomiin poliittisiin painopisteisiin; kehottaa komissiota osoittamaan uuteen eurooppalaiseen Bauhaus -aloitteeseen uusia, kyseisen aloitteen erityistarpeisiin räätälöityjä resursseja;

8. tähdentää, että rahoitusta on lisättävä, jotta voidaan rahoittaa kaikki laadukkaat hankkeet, jotka liittyvät kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaan kuuluvan kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskevan lohkon ehdotuspyyntöihin, ja jotta voidaan puuttua kyseisen lohkon historiallisen alhaiseen hakemusten läpimenoasteeseen;

9. lisää multimediatoimiin tarkoitettuja määrärahoja 2,2 miljoonalla eurolla ja luo 5 miljoonan euron varauksen kannustaakseen komissiota etsimään asianmukaisen ratkaisun ja lisäämään EU-asioita käsittelevien radioverkkojen pitkän aikavälin strategisen rahoituksen vakautta ja ennustettavuutta vähintään kaksivuotisen rahoituksen turvin; huomauttaa kuitenkin, etteivät komission muiden kumppanien kanssa solmimat kumppanuudet eurooppalaisen laadukkaan tiedon tarjoamiseksi monimedia-alan toimien yhteydessä saa kärsiä tästä varauksesta; vahvistaa erityisesti tukevansa tässä mielessä Euronewsin kanssa tehtyä toimituksellista kumppanuutta; jakaa lisäksi nykyisen budjettikohdan sen osa-alueita vastaaviin neljään osaan avoimuuden ja talousarvion valvonnan tehostamiseksi;

10. kehottaa komissiota hyväksymään erityisiä toimenpiteitä unionin rahoituksen näkyvyyden ja saatavuuden parantamiseksi, jotta voidaan parantaa kulttuurialan ja luovien alojen ja erityisesti pienten organisaatioiden taitotietoa, jonka avulla ne voivat ottaa käyttöön unionin rahoituksen saamiseksi tarvittavat hallinnolliset prosessit.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	27.9.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	26 0 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Asim Ademov, Ilana Cicurel, Gilbert Collard, Gianantonio Da Re, Laurence Farreng, Tomasz Frankowski, Romeo Franz, Chiara Gemma, Alexis Georgoulis, Irena Joveva, Petra Kammerevert, Predrag Fred Matić, Dace Melbārde, Victor Negrescu, Niklas Nienaß, Peter Pollák, Marcos Ros Sempere, Domènec Ruiz Devesa, Monica Semedo, Andrey Slabakov, Massimiliano Smeriglio, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Maria Walsh, Theodoros Zagorakis, Milan Zver
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Marcel Kolaja, Elżbieta Kruk
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Evelyne Gebhardt

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

26	+
ECR	Dace Melbārde
ID	Gilbert Collard
NI	Chiara Gemma
PPE	Asim Ademov, Tomasz Frankowski, Peter Pollák, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Maria Walsh, Theodoros Zagorakis, Milan Zver
Renew	Ilana Cicurel, Laurence Farreng, Irena Joveva, Monica Semedo
S&D	Evelyne Gebhardt, Petra Kammerevert, Predrag Fred Matić, Victor Negrescu, Marcos Ros Sempere, Domènec Ruiz Devesa, Massimiliano Smeriglio
The Left	Alexis Georgoulis
Verts/ALE	Romeo Franz, Marcel Kolaja, Niklas Nienaß

 

0	-

 

3	0
ECR	Elżbieta Kruk, Andrey Slabakov
ID	Gianantonio Da Re

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.9.2021)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2022 – kaikki pääluokat

(2021/0227(BUD))

Valmistelija: Domènec Ruiz Devesa

 

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. on erittäin huolissaan ehdotuksesta vähentää Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) talousarviota 0,5 prosentilla; kehottaa sen sijaan lisäämään talousarviota maksusitoumusmäärärahoina 31 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoina 30 miljoonalla eurolla, jotta voidaan tehokkaasti panna täytäntöön FRA:n uusi toimeksianto ja hankkeet, joilla vastataan havaittuihin tarpeisiin esimerkiksi kehittyvien teknologioiden ja tekoälyn, muuttoliikkeen ja turvallisuuden, sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien sekä syrjinnän alalla, ja jotta voidaan tasapainottaa merkittäviä lisäponnistuksia, joita tarvitaan perusoikeuksiin kohdistuvien covid-19-pandemian vaikutusten valvomiseen; kehottaa lisäämään 12 väliaikaista toimihenkilöä ja seitsemän sopimussuhteisen toimihenkilön toimea FRA:n henkilöstötaulukkoon; korostaa, että ilman taloudellisia ja henkilöstöä koskevia lisäresursseja FRA ei voi suorittaa tehtäviään eikä panna uutta toimeksiantoaan täysimääräisesti täytäntöön; korostaa, että FRA:n tehtävänä on kerätä ja analysoida luotettavaa tietoa perusoikeuksien noudattamisesta jäsenvaltioissa ja että näiden tehtävien odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa; palauttaa mieliin, että FRA:n talousarvio ei ole kasvanut vuoden 2013 jälkeen;

2. pitää myönteisenä ehdotusta lisätä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) talousarviota 11,2 prosentilla ja kehottaa EASOa osoittamaan vahvaa tukea, jotta vahvistetaan Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa, parannetaan käytännön yhteistyötä, tarjotaan operatiivista ja teknistä apua sekä tehostetaan tietojen vaihtoa ja lähennetään suojelutarpeiden arviointia jäsenvaltioiden välillä; korostaa, että säädöksen, jolla EASO muutetaan Euroopan unionin turvapaikkavirastoksi ja josta lainsäätäjät pääsivät yhteisymmärrykseen 29. kesäkuuta 2021, täytäntöönpano, edellyttää lisää henkilöstöresursseja, joita ei ollut esitetty komission talousarvioesityksessä; korostaa erityisesti, että on otettava palvelukseen 28 uutta henkilöstön jäsentä AD- ja AST-tason toimiin perusoikeusvastaavan, turvapaikka-asioiden tukiryhmien ja yhteyshenkilöiden toiminnan takaamiseksi ja oikeudellisista asioista vastaavien ryhmien ja koulutusryhmien vahvistamiseksi;

3. on huolissaan Euroopan raja- ja merivartiovirastoa (Frontex) vastaan esitetyistä vakavista ja toistuvista syytöksistä, jotka liittyvät käännytyksiin ulkorajoilla; on pettynyt siihen, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan Frontex ei ole onnistunut panemaan täytäntöön vuoden 2016 toimeksiantoaan eikä päivitettyä toimeksiantoaan vuodelta 2019 ja että sen vaikuttavuudessa on havaittu vakavia ja moninaisia puutteita; korostaa, että Frontexin talousarvion ja henkilöstön huomattava kasvu riippuu sen vastuuvelvollisuudesta ja avoimuudesta, sen sitoutumisesta unionin lainsäädäntöön ja sen toimeksiannon täyttämisestä; ehdottaa näin ollen, että määrärahojen myöntämisen ehdoksi asetetaan se, että Frontex ottaa palvelukseen loput 20 perusoikeuksien valvojaa AD-tasolle, että se hyväksyy selkeän menettelyn Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 46 artiklan[23] täytäntöönpanemiseksi ja että se nimittää kiireellisesti varajohtajat Frontexin vuoden 2019 toimeksiannon mukaisesti;

4. palauttaa mieliin Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) arvion, jonka mukaan se käsittelee 3 000 tutkintaa vuonna 2022; korostaa, että EPPO on syyttäjäviranomainen, jolla on pakollinen toimivalta ja tutkintavelvollisuus määrärahoista riippumatta; on huolissaan siitä, että vuodeksi 2022 ehdotettuun rahoitukseen ei sisälly merkittävää lisäystä vuoteen 2021 verrattuna; korostaa, että rahoitusta on lisättävä merkittävästi 55,7 miljoonaan euroon ja että tarvitaan 64 henkilöstön jäsentä lisää; katsoo, että lisäämistä edelleen on käsiteltävä esittämällä lisätalousarvioesitys, jos käsiteltyjen tapausten määrä vaikuttaa olevan EPPOn arvioiden mukainen;

5. katsoo, että Euroopan tietosuojavaltuutetun (EDPS) työ on olennaisen tärkeää, jotta varmistetaan, että unionin toimielimet, elimet, toimistot ja virastot noudattavat EU:n tietosuojaa koskevia sääntöjä, erityisesti digitalisaation yhteydessä, mukaan lukien tekoälyn lisääntyvä käyttö ja siihen liittyvät riskit, Schrems II -tuomion[24] päätelmät ja joidenkin oikeus- ja sisäasioita käsittelevien virastojen uudet toimeksiannot; korostaa, että ainakin rahoitus on säilytettävä vähintään komission ehdottamalla tasolla ja että EDPS:n henkilöstöä on lisättävä neljällä AD-tason toimella, jotta EDPS voi suorittaa kaikki tehtävänsä ja selviytyä kasvavasta työmäärästä;

6. panee merkille, että Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) määrärahoja on lisätty 11,2 prosentilla ja että virastossa on 71 uutta väliaikaista toimihenkilöä; pitää kuitenkin valitettavana, että ehdotusluonnoksessa 14 työntekijän palkkaluokka ei vastaa Europolin pyyntöä vuodeksi 2022; pyytää näin ollen henkilöstön 14 jäsenen uudelleenluokittelemista AST-tasolta AD-tasolle; korostaa, että Europol on EU:n turvallisuusunionistrategian kulmakivi ja että sillä on yhä merkittävämpi rooli terrorismin, radikalisoitumisen, järjestäytyneen rikollisuuden ja ympäristörikosten torjunnassa;

7. pitää valitettavana Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselle (EMCDDA) ehdotettua rahoituksen pientä 1,5 prosentin lisäystä; katsoo, että tämä ei riitä kattamaan EMCDDA:n tarpeita haittaamatta sen tieteellistä toimintaa; korostaa, että jo vuoden 2021 talousarvio oli riittämätön ja että EMCDDA:n oli supistettava merkittävää osaa työohjelmastaan; panee huolestuneena merkille, että huumausainemarkkinat ovat olleet huomattavan häiriönsietokykyiset pandemian aiheuttamien häiriöiden osalta, kun globalisaatio ja uudet teknologiat tukevat uusien salakuljetusväylien rakentamista ja verkossa toimivien kauppapaikkojen kasvua; pyytää siksi lisäämään EMCDDA:n vuoden 2022 talousarviota 18,5 miljoonaan euroon;

8. suhtautuu myönteisesti ehdotukseen lisätä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen määrärahoja (Eurojust); on pettynyt siihen, että ehdotetussa henkilöstötaulukossa henkilöstömäärä vähenisi kahdella: vuoden 2021 207:stä henkilöstön jäsenestä niin, että vuonna 2022 heitä olisi 205; katsoo, että Eurojustin talousarvion lisääminen samalla, kun sen henkilöstöä vähennetään, lähettää ristiriitaisen viestin siitä, miten Eurojustin kohtaamiin haasteisiin puututaan sen käsittelemien tapausten jatkuvasti lisääntyessä; pyytää lisäämään kaksi uutta henkilöstön jäsentä AD 5 -palkkaluokkaan; korostaa, että henkilöstön lisääminen on välttämätöntä, jotta virasto voi suorittaa nykyiset ja tulevat tehtävät, kuten oikeudenkäytön digitalisointi tai ympäristörikosten torjunta;

9. panee merkille, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) maksusitoumusmäärärahoja on lisätty 44,2 prosenttia ja maksumäärärahoja on lisätty 39,1 prosenttia; muistuttaa, että eu-LISAlla on merkittävä rooli täysin toimintakykyisen Schengen-alueen kehittämisessä, ja pyytää näin ollen 27:ää uutta AD-tason henkilöstön jäsentä tukemaan tärkeiden laaja-alaisten tietotekniikkahankkeiden täytäntöönpanoa, mukaan lukien yhteentoimivuuteen liittyvät hankkeet, ja erityisesti vähentämään eu-LISAn riippuvuutta ulkoisista toimeksisaajista;

10. pitää valitettavana Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin tehtyä 3,3 prosentin vähennystä ja on huolissaan siitä, että CEPOLin lähiopetukseen ja verkko-oppimiseen liittyviä valmiuksia vähennetään ja että CEPOL ei jatkossa kykene käsittelemään digitaalista siirtymää ilman uusia henkilöstöresursseja ja taloudellisia resursseja; pyytää tämän sijasta 750 000 euron lisärahoitusta myös ympäristörikollisuuden lisääntymistä torjuvien koulutusohjelmien erityismäärärahoihin, ja viittä uutta AD-tason virkaa henkilöstötaulukkoon, mikä edistäisi CEPOLin tukemista, jotta se voi taata lainvalvontaviranomaisille tehokasta perusoikeuksia koskevaa ja rasismin vastaista koulutusta;

11. panee merkille, että turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMIF) maksumäärärahoja on vähennetty hieman vuoteen 2021 verrattuna; suhtautuu myönteisesti siihen, että maksusitoumusmäärärahoja on lisätty 25,9 prosentilla, jotta uusi rahasto saadaan täyteen toimintavalmiuteen mahdollisimman nopeasti; korostaa, että tämä on merkittävä lisäys, kun kansallisiin turvapaikka-asioista vastaaviin viranomaisiin kohdistuva paine on edelleen erittäin korkea ja kun turvapaikanhakijoiden asianmukaisessa vastaanottamisessa on valtavia puutteita ja jäsenvaltioiden turvapaikka-asioita koskevissa menettelyissä on merkittäviä viivästyksiä; muistuttaa, että on tärkeää tarjota riittävästi taloudellisia resursseja Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän, laillisen muuttoliikkeen ja kotouttamisen kaikkien näkökohtien vahvistamiseen ja kehittämiseen ja solidaarisuuden ja vastuunjaon parantamiseen; kehottaa ehdotetun uuden muuttoliikesopimuksen valossa lisäämään edelleen 10 prosentilla Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän sekä turvapaikka-, maahanmuuttorahaston solidaarisuustavoitteita koskevia maksusitoumus- ja maksumäärärahoja;

12. muistuttaa, että on tärkeää tarjota riittävästi taloudellisia valmiuksia laittoman muuttoliikkeen torjunnan ja tehokkaiden, turvallisten ja ihmisarvoisten palautusten ja takaisinoton tukemiseksi;

13. on erittäin huolissaan Välimerellä tapahtuvista jatkuvista ihmishenkien menetyksistä ja siitä, että niitä on 56,6 prosenttia enemmän viime vuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa, että ainakin 1 146 ihmistä menetti henkensä Eurooppaan vievillä merireiteillä tammikuun ja kesäkuun 2021 välillä[25]; katsoo, että etsintä- ja pelastusoperaatioihin (SAR) on sovellettava pidemmän aikavälin lähestymistapaa, koska SAR-toimia ei voida jättää yksinomaan valtiosta riippumattomien toimijoiden vastuulle; kehottaa komissiota mahdollisimman pian esittämään lainsäädäntöehdotuksen ja vastaavan budjettikohdan etsintä- ja pelastusrahaston perustamisesta etsintä- ja pelastusoperaatioiden tukemiseksi Välimerellä;

14. panee merkille yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston maksusitoumusmäärärahojen lisäyksen 47 prosentilla ja maksumäärärahojen lisäyksen 20 prosentilla; muistuttaa, että rahastosta tuetaan tehokasta Euroopan yhdennettyä rajavalvontaa ja yhteistä viisumipolitiikkaa;

15. on huolissaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (BMVI) varojen uudelleensuuntaamisesta Europolin toimeksiannon laajentamisen rahoittamiseksi; palauttaa mieliin parlamentin pitkäaikaisen kannan, jonka mukaan unionin rahoitusvälineitä ei saisi käyttää rahoittamaan erillisvirastoja, joilla on omat budjettikohdat;

16 toistaa kehotuksensa luoda kullekin AMIF:n sekä BMVI:n oikeusperustoissa asetetulle erityistavoitteelle erillinen budjettikohta; katsoo myös, että erillinen budjettikohta kullekin erityistavoitteelle auttaisi varmistamaan riittävän rahoituksen kaikille AMIF:n ja BMVI:n tavoitteille ja mahdollistaisi paremman luettavuuden ja avoimuuden vuotuisessa taloudellisten resurssien jakamisessa kullekin erityistavoitteelle, mikä helpottaisi näin ohjelmien täytäntöönpanon valvontaa;

17. panee merkille sisäisen turvallisuuden rahaston maksusitoumusmäärärahojen lisäyksen 29,3 prosentilla ja maksumäärärahojen lisäyksen 33,3 prosentilla; korostaa, että tämä rahasto on vahva väline, jolla pannaan täytäntöön EU:n turvallisuusunionistrategiaa tukemalla yhteistyötä ja lainvalvontaviranomaisten pyrkimyksiä vahvistaa kyberturvallisuutta sekä torjua terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta Euroopassa, ja kehottaa näin ollen säilyttämään komission ehdottaman rahoituksen lisäämisen;

18.  pitää myönteisenä ehdotusta lisätä kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman maksusitoumusmäärärahoja; korostaa tämän ohjelman merkitystä kansalaisyhteiskunnan tukemisessa, avoimen, demokraattisen ja osallistavan yhteiskunnan ylläpitämisessä ja edistämisessä sekä sukupuolten tasa-arvon, kansalaisten osallistumisen ja Euroopan kansalaiskasvatuksen edistämisessä; kehottaa lisäämään tasa-arvon, oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon budjettikohdan maksusitoumusmäärärahoja 4 miljoonalla eurolla, joista 15 prosenttia osoitetaan tukemaan toimia, joilla edistetään sitä, että naiset voivat käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti, ja sukupuolten tasa-arvoa, mukaan lukien työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen, naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen, ja kehottaa lisäämään kansalaisten sitoutumista ja osallistumista demokratian toteuttamiseen unionissa koskevan budjettikohdan määrärahoja 4,5 miljoonalla eurolla, Daphne-budjettikohdan 4,2 miljoonalla eurolla, joista 40 prosenttia osoitetaan tukemaan toimia, joilla ehkäistään ja torjutaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, ja unionin arvojen suojelemista ja edistämistä koskevan budjettikohdan 8,2 miljoonalla eurolla; muistuttaa, että kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman asianmukainen rahoitus on olennaisen tärkeää erityisesti tämän kiireellisen tarpeen käsittelyssä, jotta suojellaan ja edistetään unionin arvoja, joihin kohdistuu yhä enemmän paineita kaikkialla unionissa, sekä siinä, että puututaan hälyttävään määrään sukupuolistuneen väkivallan uhreja, joiden määrä on noussut covid-19-pandemian aikana;

19. muistuttaa, että riippumaton ja laadukas tutkiva journalismi on olennainen osa toimivaa demokratiaa, sillä se tarjoaa laadukasta tosiasioihin perustuvaa tietoa, torjuu disinformaatiota, parantaa kansalaisten tietoisuutta ja paljastaa väärinkäytöksiä tai rikoksia; korostaa, että journalismiin kohdistuu kaikkialla Euroopassa vakavia haasteita, erityisesti taloudellisten resurssien puute, jotka uhkaavat sen riippumattomuutta tai selviytymistä; kehottaa perustamaan tätä alaa koskevia kunnianhimoisia rahoitusohjelmia unionin talousarvioon;

20. pitää valitettavana, että oikeusalan ohjelman maksusitoumusmäärärahoja on vähennetty 6 prosenttia ja maksumäärärahoja 16 prosenttia, erityisesti oikeussuojan ja oikeusalan koulutuksen saatavuuden tukemisen alalla, kuten rikosoikeudessa lisääntyneen teköälyn käytön osalta;  ehdottaa sen sijaan, että vuoden 2022 rahoitus säilytetään vuoden 2021 määrärahojen tasolla; kehottaa lisäämään maksusitoumusmäärärahoja oikeudellista yhteistyötä koskevaan budjettikohtaan miljoonalla eurolla, oikeusalan koulutusta tukevaan budjettikohtaan 4 miljoonalla eurolla ja oikeussuojan tehokasta saatavuutta parantavaan budjettikohtaan 3,5 miljoonalla eurolla;

21. kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sukupuolitietoisen budjetoinnin kaikissa julkisissa menoissa; palauttaa mieliin, että sukupuolitietoisen budjetoinnin olisi oltava olennainen osa talousarviomenettelyä kaikissa sen vaiheissa ja budjettikohdissa;

22. pitää valitettava, että jäsenvaltiot tarjoavat edelleen riittämättömästi kansallisia asiantuntijoita unionin virastoille oikeus- ja sisäasioiden alalla; korostaa näiden kansallisten asiantuntijoiden merkitystä niin unionin virastojen henkilöstöresurssien tukemisessa kuin myös eurooppalaisen yhteistyökulttuurin kehittämisessä kansallisten viranomaisten välillä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	17.9.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	17 14 35
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Magdalena Adamowicz, Malik Azmani, Katarina Barley, Pernando Barrena Arza, Pietro Bartolo, Nicolas Bay, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Ioan-Rareş Bogdan, Saskia Bricmont, Joachim Stanisław Brudziński, Jorge Buxadé Villalba, Damien Carême, Caterina Chinnici, Clare Daly, Marcel de Graaff, Anna Júlia Donáth, Cornelia Ernst, Laura Ferrara, Nicolaus Fest, Jean-Paul Garraud, Maria Grapini, Sylvie Guillaume, Andrzej Halicki, Evin Incir, Sophia in ‘t Veld, Patryk Jaki, Assita Kanko, Fabienne Keller, Peter Kofod, Łukasz Kohut, Moritz Körner, Jeroen Lenaers, Juan Fernando López Aguilar, Lukas Mandl, Nuno Melo, Nadine Morano, Javier Moreno Sánchez, Emil Radev, Paulo Rangel, Terry Reintke, Diana Riba i Giner, Ralf Seekatz, Michal Šimečka, Birgit Sippel, Sara Skyttedal, Martin Sonneborn, Tineke Strik, Ramona Strugariu, Annalisa Tardino, Tomas Tobé, Dragoş Tudorache, Milan Uhrík, Tom Vandendriessche, Bettina Vollath, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Jadwiga Wiśniewska, Elena Yoncheva, Javier Zarzalejos
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Olivier Chastel, Gwendoline Delbos-Corfield, Tanja Fajon, Fulvio Martusciello, Rob Rooken, Domènec Ruiz Devesa, Miguel Urbán Crespo

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

17	+
NI	Laura Ferrara, Martin Sonneborn
PPE	Vladimír Bilčík
S&D	Katarina Barley, Pietro Bartolo, Caterina Chinnici, Tanja Fajon, Maria Grapini, Sylvie Guillaume, Evin Incir, Łukasz Kohut, Juan Fernando López Aguilar, Javier Moreno Sánchez, Domènec Ruiz Devesa, Birgit Sippel, Bettina Vollath, Elena Yoncheva

 

14	-
ECR	Jorge Buxadé Villalba, Rob Rooken
ID	Nicolas Bay, Nicolaus Fest, Jean-Paul Garraud, Marcel de Graaff, Peter Kofod, Annalisa Tardino, Tom Vandendriessche
NI	Milan Uhrík
The Left	Pernando Barrena Arza, Clare Daly, Cornelia Ernst, Miguel Urbán Crespo

 

35	0
ECR	Joachim Stanisław Brudziński, Patryk Jaki, Assita Kanko, Jadwiga Wiśniewska
PPE	Magdalena Adamowicz, Vasile Blaga, Ioan-Rareş Bogdan, Andrzej Halicki, Jeroen Lenaers, Lukas Mandl, Fulvio Martusciello, Nuno Melo, Nadine Morano, Emil Radev, Paulo Rangel, Ralf Seekatz, Sara Skyttedal, Tomas Tobé, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Javier Zarzalejos
Renew	Malik Azmani, Olivier Chastel, Anna Júlia Donáth, Sophia in 't Veld, Fabienne Keller, Moritz Körner, Michal Šimečka, Ramona Strugariu, Dragoş Tudorache
Verts/ALE	Saskia Bricmont, Damien Carême, Gwendoline Delbos-Corfield, Terry Reintke, Diana Riba i Giner, Tineke Strik

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.9.2021)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 – Johdanto – Menot yhteensä – Yleinen tulotaulukko – Tulo- ja menotaulukot pääluokittain

(2021/0227(BUD))

Valmistelija: Antonio Tajani

 

 

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää myönteisenä talousarvioesityksen 2022 ehdotusta lisätä budjettikohdan ”Kansalaisten sitoutumisen ja demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistäminen unionissa” maksusitoumusmäärärahoja 18 prosentilla ja maksumäärärahoja 104 prosentilla vuoden 2021 talousarvioon verrattuna; palauttaa mieliin, että oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa on unionin kansalaisten perusoikeus, joka vahvistetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 3 kohdassa; katsoo tämän vuoksi, että määrärahoja on korotettava enemmän, jotta kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalle voidaan taata riittävät varat ja muun muassa eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle riittävä tuki, ja ehdottaa näin ollen tämän budjettikohdan määrärahojen lisäämistä vielä 5 prosentilla;

2. korostaa, että on tärkeää varmistaa, että kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalla tavoitetaan koko Euroopan unioni ottamalla huomioon varojen reilu, esteetön ja maantieteellisesti tasapuolinen jakautuminen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä pilottihankkeen ”Euroopan rakentaminen paikallisyhteisöjen kanssa” täytäntöönpanoa ja sille osoitettuja maksusitoumusmäärärahoja ja pitää sitä keinona lisätä EU:n jäsenvaltioiden kylien ja muiden kaupunkien kuin pääkaupunkien osallistumista demokratian toteuttamiseen unionissa; kehottaa ottamaan käyttöön erityiset lisämäärärahat Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin näkyvyyden ja vaikutuksen lisäämiseksi käynnistämällä Euroopan parlamentin kanssa useampia ja jäsennellympiä aloitteita koko Euroopassa ja jäsenvaltioissa parlamentin kannan mukaisesti;

3. korostaa kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman merkitystä unionin kansalaisuutta koskevan kasvatuksen edistämisen kannalta ja kehottaa perustamaan budjettikohdan unionin kansalaisuutta ja maailmankansalaisuutta koskevan kasvatuksen havainnollista ja vapaaehtoista perus- ja keskiasteen opetussuunnitelmaa varten;

4. ei hyväksy neuvoston kantaa vähentää budjettikohtaan ”Komission edustustot” talousarvioesityksessä 2022 ehdotettua rahoitusta 3,6 prosentilla; ehdottaa komission talousarvioesityksessä 2022 tätä budjettikohtaa varten ehdotettujen määrärahojen lisäämistä 5 prosentilla ja katsoo, että lisäys on välttämätön, jotta voidaan edistää EU-asioita koskevia ennakoivia vuoropuheluja kansalaisten kanssa jäsenvaltioissa, mukaan lukien virtuaalisesti ja hybridimuodossa järjestettävät vuoropuhelut, järjestää tapahtumia Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin yhteydessä sekä kehittää viestintätoimia ulkomaisen sekaantumisen ja disinformaation torjumiseksi; katsoo, että parlamentin olisi myös taattava yhteystoimistoilleen asianmukaiset resurssit tätä tarkoitusta varten;

5. katsoo, että budjettikohdan ”Kansalaisille suunnattu viestintä” maksusitoumusmäärärahojen ehdotettu 0,9 prosentin ja maksumäärärahojen ehdotettu 3 prosentin lisäys vuoden 2021 talousarvioon verrattuna eivät ole riittäviä; vastustaa näin ollen neuvoston kantaa vähentää kyseisen budjettikohdan rahoitusta 3,1 prosentilla; toteaa, että kansalaisille suunnatun viestinnän olisi oltava ajan hermolla, jotta voidaan tavoittaa unionin kansalaiset ja olla heihin yhteydessä eri viestintäkanavien välityksellä ja lisätä merkittävästi unionin toimintapolitiikkojen näkyvyyttä; ehdottaa tämän vuoksi, että budjettikohdalle ”Kansalaisille suunnattu viestintä” osoitetaan 5 prosenttia enemmän määrärahoja kuin mitä talousarvioesityksessä 2022 ehdotetaan, jotta voidaan rahoittaa muun muassa eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan tietämyksen lisäämistä ja sitä koskevaa tiedotustoimintaa yhteistyössä komission edustustojen ja paikallisten Europe Direct -tiedotuspisteiden kanssa jäsenvaltioissa; korostaa, että on tärkeää ottaa pienemmät kansalaisjärjestöt, paikallisviranomaiset ja sidosryhmät mukaan viestintästrategioihin ja ‑toimiin; kehottaa asettamaan sisällön saataville kaikilla unionin kielillä ja varmistamaan, että sellaisilla unionin kansalaisilla, jotka asuvat muussa jäsenvaltiossa kuin alkuperämaassaan, on mahdollisuus tutustua kyseiseen sisältöön;

6. kehottaa osoittamaan rahoitusta kansalaisuus- ja kansalaiskasvatusta koskevaa erityisstrategiaa ja -aloitetta varten; kehottaa perustamaan kansalaisuus- ja kansalaiskasvatusta käsittelevän uuden viraston unionin vuoden 2022 talousarvion puitteissa;

7. kehottaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään edellä mainitut budjettikohtien määrärahojen lisäykset kantaansa, sillä niiden avulla voidaan taata konkreettiset tulokset ja laadukas viestintä kansalaisille.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	2.9.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	22 4 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gerolf Annemans, Gabriele Bischoff, Damian Boeselager, Geert Bourgeois, Fabio Massimo Castaldo, Leila Chaibi, Gwendoline Delbos-Corfield, Pascal Durand, Daniel Freund, Charles Goerens, Esteban González Pons, Sandro Gozi, Brice Hortefeux, Paulo Rangel, Antonio Maria Rinaldi, Domènec Ruiz Devesa, Jacek Saryusz-Wolski, Helmut Scholz, Pedro Silva Pereira, Sven Simon, Antonio Tajani, Mihai Tudose, Loránt Vincze, Rainer Wieland
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Brando Benifei, Alin Mituța

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

22	+
NI	Fabio Massimo Castaldo
PPE	Esteban González Pons, Brice Hortefeux, Paulo Rangel, Sven Simon, Antonio Tajani, Loránt Vincze, Rainer Wieland
Renew	Pascal Durand, Charles Goerens, Sandro Gozi, Alin Mituța
S&D	Brando Benifei, Gabriele Bischoff, Domènec Ruiz Devesa, Pedro Silva Pereira, Mihai Tudose
The Left	Leila Chaibi, Helmut Scholz
Verts/ALE	Damian Boeselager, Gwendoline Delbos Corfield, Daniel Freund

 

4	-
ECR	Geert Bourgeois, Jacek Saryusz Wolski
ID	Gerolf Annemans, Antonio Maria Rinaldi

 

0	0

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.9.2021)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 – Johdanto – Menot yhteensä – Yleinen tulotaulukko – Tulo- ja menotaulukot pääluokittain

(2021/0227(BUD))

Valmistelija: Samira Rafaela 

 

 

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa määrätään, että unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, joten sitä kautta se edistää periaatetta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta kaikissa unionin politiikoissa, myös talousarvioprosessin kaikissa vaiheissa sukupuolitietoista budjetointia soveltamalla;

B. ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti kehottanut komissiota edistämään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja sukupuolitietoista budjetointia ja panemaan ne täytäntöön ja tekemään sukupuolivaikutusten arviointeja kaikilla unionin politiikan aloilla; toteaa tilintarkastustuomioistuimen vahvistaneen, ettei tätä ole saavutettu;

C. ottaa huomioon, että parlamentti on useaan otteeseen pyytänyt riittävää rahoitusta Euroopan tasa-arvoinstituutille (EIGE), perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmalle sekä sitä seuranneelle kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalle ja sen Daphne-lohkolle, jotta voitaisiin valvoa syrjimättömyyttä, sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevien välineiden täytäntöönpanoa ja varmistaa riittävät resurssit sellaisten toimenpiteiden tukemiseksi, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja torjua sukupuolistunutta väkivaltaa; toteaa, että perheväkivaltatapaukset ovat syöksyneet kasvuun covid-19-pandemian ja sen vuoksi toteutettujen toimenpiteiden, kuten sulkutoimien ja etätyöskentelyn, takia[26];

D. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia vaikuttaa suhteettomasti naisiin, erityisesti epävarmoissa työsuhteissa, naisvaltaisilla aloilla ja epävirallisessa taloudessa työskenteleviin naisiin; toteaa, että unionin vuoden 2022 talousarvion olisi oltava avainasemassa unionin talouden elpymisessä ja siinä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niihin vahvasti naisvaltaisiin aloihin, jotka ovat olleet välttämättömiä pandemian aikana tai joihin pandemian aiheuttama talouskriisi on vaikuttanut vakavasti;

E. ottaa huomioon, että naiset ovat yhä aliedustettuina johtotehtävissä ja päättävissä asemissa mutta yliedustettuina matalapalkka-aloilla, kuten hoivatyössä ja palvelualalla; huomauttaa, että he käyttävät miehiä enemmän aikaa palkattomiin kotitöihin ja hoitovelvoitteisiin;

F. ottaa huomioon, että naiset ovat aliedustettuina digitaalitaloudessa ja luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineet) aloilla niin koulutuksessa kuin työelämässäkin; ottaa huomioon, että resursseilla, joilla tuetaan naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien parantamista digitaalisen osallisuuden kautta, voitaisiin edistää sukupuolten tasa-arvoa digitaalisella aikakaudella;

G. ottaa huomioon, että uudet covid-19-kannat ovat levinneet Euroopassa ja aiheuttavat uusien sulkutoimien uhan jäsenvaltioissa; huomauttaakin, että on tärkeää arvioida jatkuvasti covid-19-pandemian seurauksia ja vaikutuksia naisiin, jotta voidaan mahdollisesti lieventää pandemian uuden leviämisen seurauksia;

1. korostaa, että naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvon näkökulma olisi otettava huomioon ja varmistettava kaikilla politiikan aloilla, erityisesti kun otetaan huomioon covid-19-pandemian moninaiset sukupuoleen liittyvät vaikutukset naisten oikeuksiin; toistaa painokkaan pyyntönsä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja sukupuolitietoisen budjetoinnin täytäntöönpanosta talousarviomenettelyssä; palauttaa mieliin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista EU:n talousarvioon koskevan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2021 erityiskertomuksen, josta ilmeni, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ei ollut riittävästi otettu huomioon unionin talousarviossa, ja sen tärkeimmät suositukset; painottaa, että joissakin jäsenvaltioissa on pandemian varjolla rajoitettu naisten oikeuksia entisestään;

2. kehottaa unionia myöntämään jäsenvaltioille lisärahoitusta, jotta voidaan vahvistaa äitiyden ja isyyden suojelua työlainsäädännössä erityisesti pidentämällä kyseisen vapaan kestoa ja takaamalla, että sen ajalta maksetaan täysi palkka, vähentämällä työtuntien määrää imetyksen aikana ja toteuttamalla toimenpiteitä tällaisen suojelun varmistamiseksi sekä investoimalla varhaiskasvatuspalveluihin ja pitkäaikaishoitopalveluihin; toteaa, että laadukkaiden päivähoitopalvelujen heikko saatavuus ja kohtuuton hinta ja niitä koskevan riittävän infrastruktuurin puuttuminen ovat edelleen merkittävä este naisten tasa-arvoiselle osallistumiselle kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, myös työelämässä;

3. on huolissaan oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvien hyökkäysten sekä sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien heikentymisen välisestä yhteydestä; palauttaa mieliin, että talousarvioon liittyvää ehdollisuutta sovelletaan naisten oikeuksien alalla samalla tavalla kuin muillakin politiikan aloilla; kehottaa komissiota puuttumaan asiaan käynnistämällä 7 artiklan mukaisen menettelyn asianomaisia jäsenvaltioita vastaan;

4. kehottaa komissiota takaamaan, ettei unionin varoilla tueta mitään hankkeita, investointeja eikä ohjelmia, joilla edistetään erottelua, syrjintää tai sosiaalista syrjäytymistä;

5. pyytää komissiota esittämään kansallisten elpymissuunnitelmien arvioinnin yhteydessä erityisiä suosituksia, joissa otetaan huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen yleinen tavoite lieventää erityisesti naisiin kohdistuvia kyseisen kriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ja joissa painotetaan tarvetta varmistaa investoinnit ja uudistukset sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi, kerätä sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja käyttää sukupuoleen liittyviä indikaattoreita sekä helpottaa naisten täysimääräistä osallistumista työmarkkinoille, jotta kriisin ratkaisemiseksi toteutettaviin toimiin voidaan sisällyttää sukupuolinäkökulma kaikkien hyödyksi;

6. toteaa jälleen, että unionin talousarviossa on lisättävä rahoitusta sukupuolten palkkaeron korjaamiseen ja että on sovellettava tiukasti periaatetta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka, niin palkkasyrjintää torjuvan lainsäädännön ja toimenpiteiden kautta kuin myös työsopimusneuvottelujen edistämiseksi; kehottaa lisäksi toteuttamaan toimia syrjivien käytäntöjen torjumiseksi palvelukseenotto- ja ylennyspäätöksissä; kehottaa toteuttamaan toimia sosiaaliturvan parantamiseksi äitiyden, työttömyyden, sairauden, työtapaturmien ja ammattitautien tapauksessa;

7. kehottaa keräämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja käyttämään sukupuoleen liittyviä indikaattoreita ja tekemään vaikutustenarviointeja, jotta voidaan arvioida elpymissuunnitelmiin sisältyviä toimenpiteitä;

8. kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että kaikissa talousarviomäärärahoissa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä noudatetaan naisten ja miesten tasa-arvon periaatetta ja edistetään sitä kaikissa unionin politiikoissa;

9. pyytää komissiota nopeuttamaan sellaisen parlamentin kanssa läheisessä yhteistyössä toteutettavan menetelmän käyttöönottoa, jolla mitataan tasa-arvovaikutusten kannalta merkityksellisiä menoja, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen[27] mukaisesti;

10. pyytää komissiota varmistamaan riittävän korotuksen EIGEn talousarvioon sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi koko unionissa, erityisesti kun otetaan huomioon covid-19-pandemian vaikutus naisiin, ja varmistamaan riittävät henkilöresurssit sen tehtävien hoitamiseksi; korostaa EIGEn keskeistä roolia sukupuolten tasa-arvoa koskevan datan ja tiedon keräämisessä, analysoimisessa, käsittelyssä ja levittämisessä, erityisesti kun on kyse covid-19-kriisin sukupuoliulottuvuudesta, sukupuolten tasa-arvon laajuuden ja sen saavuttamisen esteiden ymmärtämisessä unionissa sekä metodologisten välineiden kehittämisessä, analysoimisessa, arvioimisessa ja levittämisessä, jotta voidaan tukea sukupuolten tasa-arvon sisällyttämistä kaikkiin unionin politiikkoihin ja niihin perustuviin kansallisiin politiikkatoimiin;

11. korostaa, että viime vuosikymmenellä alkaneen talous- ja finanssikriisin myötä taloudellinen, sosiaalinen, työelämään liittyvä ja sukupuolten välinen eriarvoisuus jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä on pahentunut; muistuttaa EIGEn tärkeästä roolista naisten ja miesten eriarvoisuuden laajuutta ja syitä koskevan ymmärryksen lisäämisessä unionissa; kehottaa siksi lujittamaan sen talousarviota, henkilöstöä ja riippumattomuutta ja kasvattamaan talousarviossa syrjimättömyyden ja tasa-arvon edistämisen budjettikohtaa;

12. pyytää jälleen osoittamaan erilliset budjettikohdat kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman tavoitteelle, joka koskee sukupuolten tasa-arvon ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen edistämistä, ja tavoitteelle, joka koskee sukupuolistuneen väkivallan ehkäisemistä ja torjumista; toistaa painokkaasti pyyntönsä lujittaa Daphne-aloitetta lisäämällä Daphne-lohkon resursseja ja erityisesti toteuttaa toimia sukupuolistuneen väkivallan torjumiseksi ja sen uhrien tukemiseksi asianmukaisesti erityisesti siitä syystä, että sukupuolistunut väkivalta on lisääntynyt jyrkästi covid-19-kriisin aikana; korostaa tarvetta lisätä talousarviomäärärahoja, joilla tuetaan toimia, joilla varmistetaan sukupuolinäkökulma terveydenhuollossa helpottamalla jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien alalla; kehottaa komissiota osoittamaan lisäresursseja EU4Health-ohjelmaan, erityisesti jäsenvaltioille, jotta voidaan varmistaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien saavutettavissa olevien palvelujen asianmukainen tarjonta;

13. palauttaa mieliin vaatimuksen, että tasa-arvon, perusoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon lohkolle ja Daphne-lohkolle tarkoitetuista varoista vähintään 40 prosenttia osoitetaan toimiin, joilla ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista sukupuolistunutta väkivaltaa kaikilla tasoilla, ja vähintään 15 prosenttia toimiin, joilla edistetään naisten oikeuksien täysimääräistä toteutumista, sukupuolten tasa-arvoa, mukaan lukien työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen, naisten vaikutusmahdollisuuksia ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista;

14. kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen Daphne-aloitetta ja osoittamaan ohjelmaan riittävät resurssit, jotta voidaan tukea asianmukaisesti väkivallan uhreja ja torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa;

15. korostaa, että on lisättävä unionin rahoitusta, jotta jäsenvaltiot voivat tarjota ihmiskaupan tai seksuaalisen hyväksikäytön uhreille julkisia sosiaalipalveluja, joissa tähän erikoistuneet ammattilaiset antavat psykologista ja sosiaalista tukea, ja panna täytäntöön sosiaali- ja talouspoliittisia toimenpiteitä, joilla autetaan haavoittuvassa asemassa olevia naisia ja tyttöjä luopumaan prostituutiosta takaamalla heille työpaikka, joka tosiasiallisesti johtaa heidän sosiaaliseen osallisuuteensa;

16. korostaa, että on tärkeää käyttää Euroopan rakenne- ja investointirahastoja, kuten Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+), sukupuolten tasa-arvon, naisten työllisyyden ja työmarkkinoille pääsyn sekä päivähoitopalvelujen ja pitkäaikaishoitopalvelujen saatavuuden edistämiseksi; kehottaa edistämään ESR+:n tarkoituksenmukaisempaa käyttöä, lisäämään sen resursseja ja soveltamaan sitä strategisemmin sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi työllisyyden alalla, sillä naiset ovat miehiä todennäköisemmin tilapäisissä, osa-aikaisissa ja epävarmoissa työsuhteissa ja covid-19-pandemia on vaikuttanut suhteettomasti naisten työllisyyteen erityisesti tietyillä kriisistä vakavasti kärsineillä ja vahvasti naisvaltaisilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, vähittäismyynnissä ja hoiva-alalla; pyytää komissiota ehdottamaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kautta ennakoivia toimenpiteitä naisten työllisyyden tukemiseksi maaseutualueilla;

17. korostaa, että unionin talousarviossa olisi lisättävä investointeja hoiva-alan infrastruktuureihin ja hoivapalveluihin laadukkaan hoidon tarjoamiseksi; muistuttaa, että nämä investoinnit ovat avainasemassa talouden elvyttämisessä, sosiaali- ja terveyskriiseistä selviytymisessä, sosiaalisen selviytymiskyvyn parantamisessa ja eriarvoisuuden torjumisessa;

18. kehottaa edistämään unionin talousarviolla naisten osallistumista digitaaliseen talouteen ja STEM-aloille ja -urille unionin ohjelmissa, esimerkiksi tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian aloilla, sekä kiinnostusta niitä kohtaan tai osallistumista eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, mukaan lukien nuorisotyöllisyysaloite;

19. toteaa jälleen, että unionin talousarviolla on oltava aktiivisempi rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, etenkin hankkeissa, joiden tavoitteena on köyhyyden poistaminen jäsenvaltioissa; korostaa, että covid-19-pandemia on pahentanut jo olemassa olleita naisten köyhyyden[28] ja lapsiköyhyyden[29] ongelmia; kehottaa siksi tukemaan unionissa toimenpiteitä ja hankkeita, joilla pyritään poistamaan naisten köyhyys ja lapsiköyhyys, lisäämään ja parantamaan pääsyä työmarkkinoille, poistamaan miesten ja naisten eriarvoisuutta työelämässä ja palkoissa, parantamaan terveydenhuollon saatavuutta ja tarjontaa sekä torjumaan naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	6.9.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 5 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Isabella Adinolfi, Christine Anderson, Simona Baldassarre, Robert Biedroń, Vilija Blinkevičiūtė, Annika Bruna, Margarita de la Pisa Carrión, Rosa Estaràs Ferragut, Frances Fitzgerald, Cindy Franssen, Heléne Fritzon, Lina Gálvez Muñoz, Alice Kuhnke, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Andżelika Anna Możdżanowska, Maria Noichl, Sirpa Pietikäinen, Samira Rafaela, Evelyn Regner, Diana Riba i Giner, Eugenia Rodríguez Palop, María Soraya Rodríguez Ramos, Christine Schneider, Sylwia Spurek, Jessica Stegrud, Isabella Tovaglieri, Ernest Urtasun, Hilde Vautmans, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Susana Solís Pérez

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

24	+
PPE	Isabella Adinolfi, Rosa Estaràs Ferragut, Frances Fitzgerald, Cindy Franssen, Sirpa Pietikäinen, Christine Schneider, Elissavet Vozemberg‑Vrionidi, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska
Renew	Samira Rafaela, María Soraya Rodríguez Ramos, Susana Solís Pérez, Hilde Vautmans, Marco Zullo
S&D	Robert Biedroń, Vilija Blinkevičiūtė, Heléne Fritzon, Lina Gálvez Muñoz, Maria Noichl, Evelyn Regner
The Left	Eugenia Rodríguez Palop
Verts/ALE	Alice Kuhnke, Diana Riba i Giner, Sylwia Spurek, Ernest Urtasun

 

5	-
ECR	Andżelika Anna Możdżanowska, Jessica Stegrud, Margarita de la Pisa Carrión
ID	Christine Anderson, Annika Bruna

 

2	0
ID	Simona Baldassarre, Isabella Tovaglieri

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN KIRJE

Johan Van Overtveldt

Puheenjohtaja

Budjettivaliokunta

Bryssel

Asia: Lausunto talousarvion valvontavaliokunnalta budjettivaliokunnalle esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2022 (2021/0227(BUD))

Arvoisa puheenjohtaja

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa, että unionin taloudellisia etuja on suojattava noudattaen unionin perussopimuksiin sisältyviä yleisiä periaatteita, erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan arvoja, sekä moitteettoman varainhoidon periaatetta, joka on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 317 artiklassa ja unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 18. heinäkuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (”varainhoitoasetus”);

2. korostaa, että oikeusvaltion periaatteet, kuten unionin talousarviota toteuttavien viranomaisten moitteeton toiminta, riippumattomien tuomioistuinten suorittama tehokas oikeudellinen valvonta, talousarvioon liittyviä petoksia ja korruptiota koskevan tutkinnan ja syytteeseenpanon moitteeton toiminta, kaikkien yhteiskunnan osien yhtäläiset mahdollisuudet saada EU:n avustuksia ja niiden oikeudenmukainen ja puolueeton jakaminen, ovat olennaisia edellytyksiä moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamiselle ja unionin taloudellisten etujen suojaamiselle; muistuttaa myös, että on tärkeää valvoa julkisesti oikeusvaltion toimintaa turvaamalla avoimuus, tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus ja väärinkäytösten paljastajien suojelu; pitää tärkeänä asetusta (EU, Euratom) 2020/2092 yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi ja etenkin sen ennaltaehkäisevää vaikutusta, kun komissio soveltaa sitä tiukasti;

3. korostaa, että EU:n varojen olisi hyödytettävä miehiä ja naisia tasapuolisesti ja niillä olisi edistettävä yhtäläisiä mahdollisuuksia horisontaalisena periaatteena kaikilla EU:n talousarviosta rahoitettavilla aloilla; panee merkille, että EU:n edellisen monivuotisen talousarvion aikana vuosina 2014–2020 vain 21,7 prosenttiin EU:n ohjelmista sisältyi sukupuolikohtaisia indikaattoreita; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön menetelmän sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen soveltamiseksi EU:n talousarviossa vuosina 2021–2027;

4. palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 15/2019 esittämät päätelmät, joiden mukaan vuoden 2014 henkilöstöleikkauksella saavutettiin toivotut kustannussäästöt mutta sillä oli henkilöstölle kielteisiä seurauksia, kuten se, että ”henkilöstön tyytyväisyys on laskenut selvästi ja sairauslomat ovat lisääntyneet”; toteaa, että nykyisen henkilöstön työolot ovat muuttuneet epäedullisemmiksi, mikä vaikuttaa kielteisesti palvelukseenottoon, joidenkin maiden aliedustukseen ja työvoiman ikääntymiseen; vastustaa siksi tiukasti dokumentoimatonta, niin kutsutun vakaan henkilöstöpolitiikan periaatetta, joka voisi merkitä uusia leikkauksia; kehottaa komissiota lisäämään vähitellen EU:n toimielinten henkilöstöä uusien tarpeiden ja poliittisten tavoitteiden mukaisesti;

Uudet haasteet

5. korostaa EU:n ja kansallisten petostentorjunta- ja tarkastusvirastojen ja -elinten erityistä merkitystä EU:n resurssien lisääntyessä elpymis- ja palautumistukivälineen kautta; muistuttaa, että on tärkeää kannustaa, tukea ja vahvistaa yhteistyötä EU:n toimielinten, EPPOn, OLAFin, EU:n virastojen, erityisesti Europolin ja Eurojustin, ja kansallisten viranomaisten välillä, jotta petoksia ja korruptiota voidaan havaita ja torjua vaikuttavammin ja varmistaa samalla, etteivät tehtävät ole päällekkäisiä, ja edistää asiaan liittyvän, johdonmukaisen ja kattavan tiedon vaihtoa; muistuttaa, että on aiheellista varmistaa tulevissa talousarvioissa suuremmat ja sopivammat resurssit tilintarkastustuomioistuimelle, EPPOlle, OLAFille, Euroopan parlamentille ja asiaankuuluville EU:n virastoille;

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

6. korostaa erityisesti uusia tehtäviä ja painottaa, että tilintarkastustuomioistuimen on voitava täyttää toimeksiantonsa ja suorittaa uudet tarkastustehtävänsä asianmukaisin resurssein, sillä sekä Next Generation EU -välineen että monivuotisen rahoituskehyksen tarkastaminen on haastavaa; katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen tavanomaisen tarkastustyön lisäksi elpymis- ja palautumistukivälineen 672 miljardin euron menojen huolellinen tarkastaminen on ensisijainen painopiste, ja korostaa tukevansa painokkaasti tilintarkastustuomioistuimen henkilöstötaulukkoon ehdotettua muutosta, jossa henkilöstöön lisätään 20 vakinaista ja 20 väliaikaista tointa ja vastaavasti toimielimen talousarvioon lisätään 1 875 225 euroa;

Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)

7. pitää valitettavana, että vuodeksi 2022 ehdotettuun rahoitukseen sisältyy vain vähäinen lisäys vuoden 2021 talousarviomäärärahoihin verrattuna; huomauttaa, että tarvitaan merkittävää lisäystä sekä lisähenkilöstöä, jotta EPPO voi hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti ja varmistaa unionin taloudellisten etujen suojaamisen; kannattaa EPPOn määrärahojen lisäämistä 20 683 496 eurolla ja yhteensä 76:tta uutta väliaikaista toimihenkilöä, jotta se voi hoitaa tehtävänsä ja käsitellä tapaukset, joiden määrä kasvaa nopeasti; korostaa erityisesti, että tarvitaan kiireellisesti lisää tapausanalyytikkoja (7 AD- ja 3 AST-tointa), talousrikostutkijoita (8 AD-tointa ja 1 AST-toimi), 24 AD- ja 4 AST-tointa tukemaan kollegiota, viittätoista pysyvää jaostoa ja Euroopan syyttäjiä sekä 10 AD- ja 2 AST-tointa tietotekniikan ja turvallisuuden alalle;

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)

8. on vakaasti sitä mieltä, että riittävän valvonnan varmistamiseksi OLAFille on annettava enemmän talousarviovaroja ja henkilöstöä, jotta se kykenee täysin hoitamaan ennaltaehkäisevät ja tutkintatehtävänsä etenkin jäsenvaltioissa, jotka eivät osallistu EPPOn toimintaan; toteaa jälleen vastustavansa OLAFin henkilöstön vähentämistä EPPOlle siirrettyjen toimien vuoksi ja toteaa, että OLAFilta vähennetään tällä tavoin kumulatiivisesti 45 tointa vuoteen 2023 mennessä; kehottaa komissiota lieventämään jo siirrettyjen toimien vaikutusta ja osoittamaan virastolle lisäresursseina 59 AD-tointa ja 10 000 000 euroa, sillä sen työmäärä kasvaa EU:n lisääntyvien varojen käytön valvonnan vuoksi;

Varainhoito

9. pitää myönteisenä, että on julkaistu integroitu talous- ja vastuuvelvollisuusraportointipaketti, joka sisältää kattavat tiedot EU:n vuoden 2020 talousarvion toteuttamisesta, tuloksellisuudesta, tuloksista, moitteettomasta varainhoidosta ja suojaamisesta;

10. suhtautuu myönteisesti äskettäin julkaistuun pitkän aikavälin ennusteeseen EU:n talousarvion tulevista sisään- ja ulosvirtauksista vuosina 2021–2027 ja toteaa, että kyseessä on ensimmäinen varainhoitoasetuksen 247 artiklan 1 kohdan c alakohdan vaatimusten mukaisesti julkaistu pitkän aikavälin ennustetta koskeva kertomus vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU -välineen hyväksymisen jälkeen;

11. painottaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen maksujen odotetaan nousevan 1 199,7 miljardiin euroon; huomauttaa kuitenkin, että Next Generation EU -välineen yhteydessä (monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolella) maksujen odotetaan keskittyvän erittäin etupainotteisesti vuosille 2021–2024, keskimäärin 247 miljardia euroa vuodessa;

12. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kehotukset vähentää koheesiopolitiikan, yhteisen maatalouspolitiikan ja tutkimuksen alan monimutkaisuutta ja jatkaa yksinkertaistamistoimia vaarantamatta kyseisten alojen toimintaa ja EU:n talousarvion moitteetonta varainhoitoa; palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan virhetaso on suuririskisillä menoaloilla korkeampi monimutkaisten sääntöjen vuoksi; kehottaa komissiota laatimaan eri rahastoille ja ohjelmille yksinkertaiset, selkeät, vakaat ja yhdenmukaistetut säännöt, vähentämään liiallista hallinnollista rasitetta, käyttämään paremmin nykyaikaista teknologiaa ja ottamaan käyttöön tehokkaammat ja vaikuttavammat tarkastukset;

Maksattamatta olevat talousarviositoumukset

13. panee erittäin huolestuneena merkille, että maksattamatta olevien sitoumusten määrä jatkoi kasvuaan vuoden 2020 lopussa ja oli 302,6 miljardia euroa; panee merkille, että komission mukaan maksattamatta olevien sitoumusten määrän viime vuosien kasvua selittävät lähinnä koheesiopolitiikan maksusitoumusten vapauttamista koskeva sääntö (nk. N+3 -sääntö), inflaation vaikutus ja EU:n talousarvion kasvu sekä siihen liittyvä sitoumusten ja maksujen välinen ero;

14. panee merkille, että komission pitkän aikavälin ennusteiden mukaan nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen lopussa maksattamatta olevien sitoumusten määrä kasvaa nimellisesti 4,8 prosenttia ja että vuosina 2022–2023 ilmenee Next Generation EU -välineestä johtuvia väliaikaisia huippuja mutta verrattuna nykyhintoihin maksattamatta olevat sitoumukset saattavat vähentyä 7,0 prosentilla vuoden 2021 alun tasosta vuoden 2027 lopun ennusteeseen nähden;

15. kehottaa komissiota seuraamaan edelleen aktiivisesti talousarvion toteuttamista ja maksattamatta olevien sitoumusten kehitystä ja tiedottamaan Euroopan parlamentille säännöllisesti etenkin EU:n talousarvioraportoinnin tulevia sisään- ja ulosvirtauksia koskevista pitkän aikavälin ennusteista;

Talousarvioon liitettävät toimintamenoja koskevat ohjelmaselvitykset

16. pitää myönteisinä Euroopan unionin talousarvioon liitettäviä, toimintamenoja koskevia ohjelmaselvityksiä, joissa annetaan varainhoitoasetuksen 41 artiklan 3 kohdan h alakohdan mukaisesti tietoa kustakin meno-ohjelmasta;

17. kehottaa budjettivaliokuntaa yhdessä parlamentin alakohtaisten valiokuntien kanssa edistämään syvällistä tulossuuntautuneisuuden kulttuuria, jonka tavoitteena on optimoida varojen käyttö, analysoida ohjelmien alhaiseen tuloksellisuuteen johtavia syitä ja pyrkiä ottamaan käyttöön toimia varojen käytön ja tuloksellisuuden parantamiseksi;

Tuloksellisuusraportointi

18. pitää myönteisenä komission tiedonantoa EU:n talousarvion tuloksellisuuskehyksestä vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja toteaa, että siinä esitetään yksityiskohtaisesti komission sitoutuminen parannusten jatkamiseen; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on virtaviivaistanut indikaattoreita keskittyäkseen tärkeimpiin niistä, mikä on tehnyt kehyksestä käyttökelpoisemman ja vähentänyt sen hallinnollista rasitetta;

19. panee merkille komission työn laadukkaiden indikaattoreiden määrittämiseksi uusia ohjelmia varten; panee merkille, että vuosina 2014–2020 indikaattoreiden kokonaismäärä oli yli 1 100 ja että sitä vähennettiin noin 700:aan vuosiksi 2021–2027;

20. kehottaa komissiota parantamaan edelleen tietojen laadunhallintaa ja lieventämään riskejä kehittämällä vankan tietojen laadunvalvontakehyksen ja päivittämällä tuloksellisuustietojen tallentamis- ja jakamisjärjestelmiään sekä komission sisällä että ulkoisten sidosryhmien kanssa;

Varojen oikea-aikainen käyttö

21. kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille asianmukaista teknistä apua, jotta ne voivat käyttää myönnetyt määrät ja hyödyntää niitä kestäviin ja tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin; kehottaa komissiota parantamaan maksuennusteiden tarkkuutta ja hyödyntämään edelliseltä ohjelmakaudelta saatuja kokemuksia, jotta varmistetaan EU:n varojen oikea-aikainen käyttö;

Paremman digitalisoinnin, yhdenmukaistamisen ja yhteentoimivuuden tarve kaikilla

menoaloilla

22. korostaa, että EU:n raportointi-, seuranta- ja tarkastustoiminnan digitalisoinnin, yhteentoimivuuden ja yhdenmukaistamisen parantaminen on myöhässä ja että se on välttämätöntä, koska väärinkäytökset, petokset, varojen väärinkäyttö, eturistiriidat, päällekkäinen rahoitus ja muut systeemiset ongelmat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä;

23. kehottaa komissiota kiinnittämään edelleen erittäin paljon huomiota unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon erityisesti ottamalla käyttöön monivuotisia valvontastrategioita, joilla pyritään estämään, havaitsemaan ja korjaamaan virheet, sekä jatkamaan unionin talousarvion toteuttamisen huolellista seurantaa ja ryhtymään välittömiin toimiin virheiden korjaamiseksi ja jäsenvaltioiden, välittäjien tai lopullisten edunsaajien virheellisesti käyttämien varojen perimiseksi takaisin;

24. korostaa, että on tärkeää parantaa unionin talousarvion ja Next Generation EU -välineen suojaamista petoksilta ja sääntöjenvastaisuuksilta; suhtautuu myönteisesti standardoitujen toimenpiteiden käyttöönottoon unionin rahoituksen lopullisia edunsaajia, myös edunsaajien ja toimeksisaajien tosiasiallisia omistajia, koskevien tietojen ja numerotietojen keräämiseksi, vertailemiseksi ja yhdistämiseksi; kehottaa komissiota varmistamaan, että näitä uusia toimenpiteitä sovelletaan täysimääräisesti talousarvion toteuttamisen kaikilla tasoilla, ja seuraamaan tarkasti niiden tehokkuutta petosten havaitsemiseksi;

Erityisrahastot

25. painottaa, että erityisrahastoja olisi perustettava ainoastaan silloin, kun niiden käyttö on perusteltua eikä tarvittava toiminta ole mahdollinen muiden, olemassa olevien rahoituskanavien kautta; kehottaa komissiota lisäksi talousarvion yhtenäisyyden periaatteen mukaisesti harkitsemaan sellaisten erityisrahastojen lakkauttamista, jotka eivät kykene houkuttelemaan osuuksia muilta rahoittajilta tai jotka eivät tarjoa lisäarvoa unionin ”perinteisiin” ulkoisiin välineisiin verrattuna; katsoo, että unionin erityisrahastojen toiminta ja vastuuvelvollisuus saavutetaan parhaiten hallinnoimalla niitä avoimesti osana unionin yleistä talousarviota;

Omat varat

26. panee merkille, että komission arvioiden mukaan vuoden 2022 talousarvion rahoittamiseksi tarvittavien omien varojen määrä on 1,05 prosenttia BKTL:sta; toteaa, että unionille vuotuisten maksumäärärahojen kattamiseksi osoitettavien omien varojen kokonaismäärä saa olla enintään 1,40 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta (omien varojen enimmäismäärä); palauttaa mieliin, että tätä enimmäismäärää on korotettu väliaikaisesti 0,6 prosenttiyksiköllä yksinomaan siksi, että voidaan kattaa kaikki covid-19-kriisin seurauksiin puuttumiseksi tarvittavien varojen osoittamisesta aiheutuvat unionin vastuut;

27. huomauttaa myös, että unionin lainanottotoimien tuottojen mittaluokan vuoksi tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin olisi vastuuvapausmenettelyn yhteydessä valvottava tarkasti niiden kirjaamista EU:n talousarvioon ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina; korostaa, että näiden lainanottotoimien laajuus edellyttää yhä suurempaa asiantuntemusta ja hallinnollista valmiutta tehokkaita lainanotto- ja takaisinmaksutoimintoja varten, erillistä riskinhallinta- ja valvontakehystä kirjanpitoaineiston luotettavuuden takaamiseksi ja velkojen tarkkaa arvostamista; painottaa kuitenkin, että myös hallinnointikustannusten valvontaa on seurattava tarkasti; pyytää toimittamaan talousarvion valvontaviranomaiselle oikea-aikaisesti lainanottosuunnitelmaa koskevan edistymiskertomuksen, jotta sitä voidaan tarkastella asianmukaisesti osana vastuuvapausmenettelyä;

Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)

28. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 08/2021 Frontexin tuesta ulkorajojen valvontaan ja Frontexille esitetyt ja sen hyväksymät suositukset, joiden toteuttamisen määräajat ovat vuoden 2022 puolivälistä vuoden loppuun; kehottaa komissiota takaamaan, että tilintarkastustuomioistuimen suositukset pannaan kaikilta osin täytäntöön ilman aiheetonta viivytystä ja että viraston varainkäyttö on täysin moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaista; palauttaa mieliin, että viimeisimmässä talousarviota koskevassa sovittelussa sovittiin, että komissio valvoo virastoja tiukemmin; kehottaa siksi komissiota ja virastoa selvittämään tiiviissä yhteistyössä parlamentin kanssa vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, kuinka havaitut puutteet, myös palvelukseenotossa ja hankinnoissa, korjataan vuoden 2022 talousarviossa; ehdottaa budjettivallan käyttäjille, että osa Frontexin talousarviosta otetaan varaukseen, kunnes todetut puutteet on korjattu asianmukaisesti; korostaa, että varaus ei saisi haitata Frontexin uuden toimeksiannon mukaisten tehtävien hoitamista; kehottaa komissiota ja virastoa kiinnittämään asianmukaista huomiota parlamentin päätöslauselmiin Frontexin vuoden 2019 talousarvion toteuttamisesta sekä varmistamaan selkeän ja avoimen vastuunjaon;

Eurooppa-neuvosto ja neuvosto

29. pitää valitettavina neuvostoa koskevissa vastuuvapausmenettelyissä tähän asti toistuvasti kohdattuja vaikeuksia, jotka johtuvat neuvoston yhteistyöhaluttomuudesta; toteaa jälleen, että toimielinten välistä yhteistyötä vastuuvapausmenettelyssä on parannettava laatimalla yhteisymmärryspöytäkirja; huomauttaa, että neuvoston nykyinen kanta on negatiivinen signaali unionin kansalaisille unionin talousarvion avoimuudesta ja demokraattisesta vastuuvelvollisuudesta;

Uuden rahanpesuntorjuntaviranomaisen valmistelutyö

 

30. toteaa, että ehdotus perustaa rahanpesuntorjuntaviranomainen hajautetuksi elimeksi vuonna 2023 edellyttää olennaista valmistelutyötä, joka on tehtävä jo ensi vuonna ja joka olisi otettava asianmukaisesti huomioon vuoden 2022 talousarviota koskevassa päätöksessä siten, että nykyisten ohjelmien rahoitus ei vaarannu.

 

Kunnioittavasti

Monika Hohlmeier  Joachim Kuhs

Talousarvion valvontavaliokunnan Komission vuoden 2019

puheenjohtaja vastuuvapausmenettelyn esittelijä

TALOUSARVIOTA KOSKEVASSA TRILOGISSA 13. HUHTIKUUTA 2021 HYVÄKSYTTY YHTEINEN LAUSUMA

 

Talousarviomenettelyn aikataulu ja sovittelukomitean työskentelyn toimintatavat vuonna 2021

 

A. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma omien varojen käyttöönottamiseksi, tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen liitteessä olevan A osan mukaisesti Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat seuraavista vuoden 2022 talousarviomenettelyn keskeisistä ajankohdista:

1. Komissio pyrkii esittelemään vuoden 2022 ennakkoarvion kesäkuun alkuun mennessä.

2. Kolmikantakokous kutsutaan koolle 15. heinäkuuta (iltapäivällä) neuvoston kannan hyväksymisen jälkeen.

3. Neuvosto pyrkii vahvistamaan kantansa ja lähettämään sen Euroopan parlamentille viikon 36 lopulla, jotta asiasta voitaisiin sopia hyvissä ajoin Euroopan parlamentin kanssa.

4. Euroopan parlamentin budjettivaliokunta pyrkii äänestämään tarkistuksista neuvoston kantaan viikon 39 loppuun (syyskuun viimeiseen viikkoon) mennessä.

5. Kolmikantakokous kutsutaan koolle 14. lokakuuta (iltapäivällä) ennen Euroopan parlamentin käsittelyä.

6. Euroopan parlamentin täysistunto äänestää käsittelyssä viikolla 42 (täysistunto 18.–21. lokakuuta).

7. Sovittelujakso alkaa 26. lokakuuta. SEUT 314 artiklan 4 kohdan c alakohdan määräysten mukaisesti sovittelujakso päättyy 15. marraskuuta 2021.

8. Sovittelukomitea kokoontuu 28. lokakuuta (aamulla) Euroopan parlamentin isännöimänä ja 12. marraskuuta neuvoston isännöimänä (ja sitä jatketaan tarpeen mukaan). Sovittelukomitean kokoukset valmistellaan kolmikantakokouksessa (tarvittaessa -kokouksissa). Kolmikantakokous on määrä pitää 28. lokakuuta (aamulla). Lisäksi 21 päivää kestävän sovittelujakson kuluessa, muun muassa 11. marraskuuta, voidaan järjestää muita neuvoston isännöimiä kolmikantakokouksia.

B. Sovittelukomitean työskentelyn toimintatavat on esitetty edellä mainitun toimielinten välisen sopimuksen liitteen E osassa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	11.10.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	33 2 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Robert Biedroń, Anna Bonfrisco, Olivier Chastel, Lefteris Christoforou, David Cormand, Paolo De Castro, Andor Deli, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Vlad Gheorghe, Valentino Grant, Elisabetta Gualmini, Francisco Guerreiro, Valérie Hayer, Eero Heinäluoma, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Moritz Körner, Joachim Kuhs, Zbigniew Kuźmiuk, Hélène Laporte, Pierre Larrouturou, Janusz Lewandowski, Margarida Marques, Silvia Modig, Siegfried Mureşan, Victor Negrescu, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Dimitrios Papadimoulis, Karlo Ressler, Bogdan Rzońca, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Nils Ušakovs, Johan Van Overtveldt, Rainer Wieland, Angelika Winzig
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Damian Boeselager, Henrike Hahn

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

33	+
ECR	Zbigniew Kuźmiuk, Bogdan Rzońca, Johan Van Overtveldt
PPE	Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Janusz Lewandowski, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Karlo Ressler, Rainer Wieland, Angelika Winzig
Renew	Olivier Chastel, Vlad Gheorghe, Valérie Hayer, Moritz Körner, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds
S&D	Robert Biedroń, Paolo De Castro, Eider Gardiazabal Rubial, Elisabetta Gualmini, Eero Heinäluoma, Pierre Larrouturou, Margarida Marques, Victor Negrescu, Nils Ušakovs
Verts/ALE	Damian Boeselager, David Cormand, Francisco Guerreiro, Henrike Hahn

 

2	-
ID	Joachim Kuhs, Hélène Laporte

 

5	0
ID	Anna Bonfrisco, Valentino Grant
NI	Andor Deli
The Left	Silvia Modig, Dimitrios Papadimoulis

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

• [1] EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.
• [2] EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
• [3] EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.
• [4] EUVL C 444 I, 22.12.2020.
• [5] Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. joulukuuta 2020 esityksestä neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, Liite 2: Julistukset (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0357).
• [6] EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.
• [7] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0106.
• [8] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0158.
• [9] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28. huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).
• [10] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13. marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).
• [21] Erityiskertomus 16/2021: Yhteinen maatalouspolitiikka ja ilmasto – Puolet EU:n ilmastomenoista kohdistuu maatalouteen, mutta maatilojen päästöt eivät vähene.
• [11] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9. kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1.)
• [12] https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52016IP0248&from=EN
• [13] Eurofound, 2021 – Living, working and COVID-19.
• [14] Eurofound, 2021 – Annual minimum wage.
• [15] Eurofound, 2020 – Women and labour market equality: Has COVID-19 rolled back recent gains?, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.
• [16] Eurofound, 2021 – Distributional impacts of climate policies in Europe.
• [17] Eurofound, 2021 – Living, working and COVID-19.
• [18] COVID-19 EU PolicyWatch database, ERM database.
• [19] Unionin menoista 30 prosenttia osoitetaan ilmastotavoitteiden edistämiseen, ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen osoitetaan vähintään 7,5 prosenttia vuotuisista menoista vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027.
• [20] P9_TA(2021)0277.
• [21] Erityiskertomus 16/2021: Yhteinen maatalouspolitiikka ja ilmasto – Puolet EU:n ilmastomenoista kohdistuu maatalouteen, mutta maatilojen päästöt eivät vähene.
• [22] Erityiskertomus nro 10/2021: ”Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n talousarvioon: aika siirtyä sanoista tekoihin”.
  https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR21_10/SR_Gender_mainstreaming_FI.pdf
• [23] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13. marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).
• [24] Unionin tuomioistuimen tuomio 16. heinäkuuta 2020, Data Protection Commissioner vastaan Facebook Ireland Ltd ja Maximillian Schrems, C-311/18, ECLI:EU:C:2020:559.
• [25] Migrants deaths on maritime routes to Europe in 2021, GMDAC ja IOM: https://missingmigrants.iom.int/sites/mmp/files/Mediterranean_deaths_Jan-Jun_2021.pdf.
• [26] https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2020/659333/EPRS_BRI(2020)659333_EN.pdf
• [27] EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.
• [28] https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2021/693183/IPOL_STU(2021)693183_EN.pdf
• [29]  https://eurochild.org/uploads/2020/12/2020-Eurochild-Semester-Report.pdf