MIETINTÖ yhteistyöstä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi Länsi-Balkanilla
29.10.2021 - (2021/2002(INI))
Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Lukas Mandl
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
yhteistyöstä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi Länsi-Balkanilla
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon asiaan liittyvät Yhdistyneiden kansakuntien sopimukset, erityisesti kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja siihen liittyvät lisäpöytäkirjat (vuoden 2000 Palermon pöytäkirja) ja korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen,
– ottaa huomioon lahjontaa koskevat Euroopan neuvoston rikos- ja siviilioikeudelliset yleissopimukset, jotka avattiin allekirjoitettaviksi Strasbourgissa 27. tammikuuta 1999 ja 4. marraskuuta 1999, sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean päätöslauselmat (98) 7 ja (99) 5, jotka hyväksyttiin 5. toukokuuta 1998 ja 1. toukokuuta 1999 ja joilla perustettiin lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO),
– ottaa huomioon keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon rikosoikeudenkäynnin siirtämistä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista ja terrorismin rahoitusta koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen,
– ottaa huomioon tietoverkkorikollisuutta koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Budapestin yleissopimus),
– ottaa huomioon rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisia toimenpiteitä arvioivan asiantuntijaryhmän (Moneyval) toiminnan sekä rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suositukset,
– ottaa huomioon laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista 26. kesäkuuta 2018, 18. kesäkuuta 2019 ja 25. maaliskuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät;
– ottaa huomioon 19. marraskuuta 2018 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/1788 pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnasta vastaavan Kaakkois-Euroopan selvitystoimiston (SEESAC) tukemiseksi Länsi-Balkanin laitonta asekauppaa koskevan alueellisen etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa varten[1],
– ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille” (COM(2018)0065),
– ottaa huomioon 24. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon EU:n turvallisuusunionistrategiasta (COM(2020)0605),
– ottaa huomioon 24. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2020–2025” (COM(2020)0608),
– ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2021 annetun komission tiedonannon järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevasta EU:n strategiasta vuosiksi 2021–2025 (COM(2021)0170) sekä tiedonantoon liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”EMPACT, the flagship EU instrument for cooperation to fight organised and serious international crime” (SWD(2021)0074),
– ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2021 annetun komission tiedonannon ihmiskaupan torjuntaa koskevasta EU:n strategiasta vuosiksi 2021–2025 (COM(2021)0171),
– ottaa huomioon sopimukset operatiivisesta ja strategisesta yhteistyöstä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Montenegron, Pohjois-Makedonian sekä Serbian välillä ja Europolin ja Kosovon lainvalvontaviranomaisten välisen yhteistyöjärjestelyn,
– ottaa huomioon Eurojustin sekä Albanian, Montenegron, Pohjois-Makedonian ja Serbian väliset yhteistyösopimukset,
– ottaa huomioon Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) sekä Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Montenegron, Pohjois-Makedonian ja Serbian väliset rajavalvontayhteistyötä koskevat sopimukset,
– ottaa huomioon Berliinin prosessin ja Länsi-Balkanin maiden vuonna 2018 tekemät korruption vastaiset sitoumukset,
– ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2021 julkaistun Europolin uhkakuva-arvion vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta ja 5. lokakuuta 2020 julkaistun uhkakuva-arvion järjestäytyneestä verkkorikollisuudesta,
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimiston (UNODC) selvityksen järjestäytyneen rikollisuuden mittaamisesta Länsi-Balkanilla (”Measuring Organized Crime in the Western Balkans”),
– ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman ihmiskaupan torjunnasta EU:n ulkosuhteissa[2],
– ottaa huomioon neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle 19. kesäkuuta 2020 antamansa suosituksen Länsi-Balkanista vuoden 2020 huippukokouksen jälkeen[3],
– ottaa huomioon Albaniaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Kosovoa, Montenegroa, Pohjois-Makedoniaa ja Serbian koskevista komission vuosien 2019 ja 2020 kertomuksista antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,
– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0298/2021),
A. toteaa, että järjestäytyneestä rikollisuudesta on tullut keskeinen kansainvälisen politiikan ongelma ja rauhan ja kehityksen uhka, joka vaatii EU:lta, sen jäsenvaltioilta ja kansainvälisiltä kumppaneilta yhteisiä ja koordinoituja toimia;
B. toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden tehokas torjunta sisältyy EU:n liittymisprosessiin erityisesti perusasioiden teemaryhmässä sekä neuvoteltaessa vapautta, oikeutta ja turvallisuutta koskevasta luvusta 24;
C. toteaa, että laajalle levinnyt korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus ovat edelleen vakava ongelma koko Länsi-Balkanin alueella ja ne voivat vaikuttaa kielteisesti myös EU:n jäsenvaltioihin; ottaa huomioon, että järjestäytyneen rikollisuuden verkostot ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa ja ne ovat juurtuneet EU:n jäsenvaltioihin ja EU:n ulkopuolisiin maihin;
D. ottaa huomioon, että Länsi-Balkanin maiden EU:hun liittymisen edistyminen riippuu suoraan sekä näiden maiden keskinäisten suhteiden että maiden ja EU:n jäsenvaltioiden välisten suhteiden normalisoinnista;
E. katsoo, että Länsi-Balkanilla järjestäytynyt rikollisuus on rakenteellinen ongelma, joka on syvästi juurtunut liike-elämän rakenteisiin ja valtiollisiin instituutioihin, ja se on yksi osoitus sääntelyvallankaappauksesta, joka EU-jäsenyysvalmisteluihin liittyvillä uudistuksilla pyritään torjumaan;
F. katsoo, että järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio kulkevat käsi kädessä rahanpesun, veropetosten, klientelismin ja rankaisemattomuuden kanssa;
G. toteaa, että toisin kuin Länsi-Balkanin maiden poliisi- ja oikeusviranomaiset, joiden on kiireesti parannettava vastaavaa koordinointia, rikollisjärjestöt kykenevät hyvään yhteistyöhön yli valtioiden ja etnisten rajojen;
H. ottaa huomioon, että järjestäytyneet rikollisryhmät tekevät yhteistyötä unionin laajemmassa naapurustossa toimivien ryhmien kanssa ihmiskaupan, ihmissalakuljetuksen, kulttuuriesineiden salakuljetuksen ja rahanpesun kaltaisissa toimissa;
I. katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden kitkemisessä ovat avainasemassa yhdenmukaistetut säädöskehykset ja niiden tehokas täytäntöönpano, riippumattomat korruptiontorjunta- ja rikoksentorjuntaelimet ja aito poliittinen tahto;
J. toteaa, että Yhdistyneiden kansakuntien huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimiston raportin ”Measuring Organized Crime in the Western Balkans” mukaan syytetoimet ja tuomiot koskevat yleensä alhaisessa asemassa olevia rikollisjärjestöjen jäseniä, kun taas järjestöjen johtajat jäävät Länsi-Balkanilla usein rankaisematta;
K. katsoo, että kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat vakiinnuttaneet asemansa tärkeinä sidosryhminä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnassa koko alueella, ja niillä on ratkaiseva rooli erityisesti korruption vastaisen politiikan seurannassa ja arvioinnissa;
L. katsoo, että järjestäytynyttä rikollisuutta on tutkittava enemmän ja siitä tarvitaan luotettavampia tietoja, jotta voidaan suunnitella paremmin tehokkaita poliittisia toimia järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjumiseksi alueella;
M. ottaa huomioon, että koulutuksella on keskeinen rooli rikollisuuden ehkäisemisessä ja laillisuuskulttuurin edistämisessä;
N. toteaa, että Länsi-Balkanilta lähtöisin olevien järjestäytyneiden rikollisryhmien muodostamaa uhkaa on joissain maissa käytetty virheellisesti argumenttina vastustaa niiden jäsenyyttä EU:ssa ja sen vuoksi siihen olisi puututtava asianmukaisesti, jotta voidaan edistää Länsi-Balkanin maiden EU:n liittymisprosessia;
O. katsoo, että täyttääkseen EU:n jäsenyyden kriteerit Länsi-Balkanin maiden on pantava täytäntöön kattavia uudistuksia keskeisillä aloilla ja saavutettava konkreettisia tuloksia oikeuslaitoksen uudistamisessa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa;
P. toteaa, että oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ovat EU:n ja Länsi-Balkanin vuoden 2018 strategian kulmakiviä;
Q. ottaa huomioon, että Länsi-Balkanin järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyviin hankkeisiin myönnettiin noin 64 miljoonaa euroa liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II), josta on rahoitettu tehokkaampaa oikeudenkäyttöä järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota koskevissa asioissa Länsi-Balkanilla muun muassa oikeudenkäyntitarkkailun avulla; toteaa, että myös IPA III sisältää erityistavoitteita, joilla pyritään kehittämään tehokkaita välineitä järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, laittoman asekaupan, huumekaupan ja rahanpesun ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;
Yleistilanne
1. korostaa, että järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio vahingoittavat ennen kaikkea Länsi-Balkanin maiden kansalaisia, sillä ne heikentävät heidän oikeuttaan turvallisuuteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä luottamusta demokraattiseen järjestelmään, luovat esteitä demokraattisille uudistuksille ja haittaavat liittymisprosessia samalla kun niillä on potentiaalisia ja tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia EU:n jäsenvaltioiden turvallisuuteen ja vakauteen;
2. korostaa, että EU-jäsenyysnäkymien epääminen Länsi-Balkanin mailta pahentaa tilannetta järjestäytyneen rikollisuuden osalta ja että tilannetta voidaan parantaa vain edistämällä EU-jäsenyysvalmisteluja ja yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa; korostaa, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ja EU:hun liittymisen edistyminen ovat toinen toistaan vahvistavia prosesseja ja siksi on tarpeen nopeuttaa EU-jäsenyysvalmisteluja;
3. katsoo, että Kosovon viisumivapauden kytkeminen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan on haitallista, koska eristäminen edistää rikollista toimintaa; painottaa jälleen kerran, että Kosovo on täyttänyt kaikki viisumivapauden kriteerit, ja kehottaa neuvostoa myöntämään viisumivapauden viipymättä;
4. toteaa, että oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen ovat keskeisiä aloja, joilla Länsi-Balkanin valtioiden on osoitettava konkreettisia tuloksia edistyäkseen enemmän tiellä kohti EU:ta; kehottaa niitä tehostamaan merkittävästi ponnistelujaan tarvittavien uudistusten edistämiseksi ja kehottaa EU:ta edistämään laajentumispolitiikan painopistealueena asiaankuuluvien oikeusvaltiota tukevien sekä korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien kansainvälisten välineiden asianmukaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä niiden täytäntöönpanoa tarjoamalla taloudellista apua ja käytännön yhteistyötä;
5. pitää myönteisenä 14. huhtikuuta 2021 julkistettua, järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskevaa EU:n strategiaa vuosiksi 2021–2025 ja kehottaa EU:ta tehostamaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaa kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Länsi-Balkanin maiden kanssa, jotta tähän kansainväliseen uhkaan voidaan puuttua tehokkaasti;
6. toteaa, että työllistymismahdollisuuksien puute, korruptio, disinformaatio, sääntelyvallankaappaukseen liittyvät ilmiöt, eriarvoisuus, epädemokraattisten ulkovaltojen, kuten Venäjän ja Kiinan, sekaantuminen ja hidas EU:hun liittymisprosessi ovat tekijöitä, jotka saattavat Länsi-Balkanin valtiot alttiiksi järjestäytyneelle rikollisuudelle; kehottaa sekä Länsi-Balkanin valtioiden viranomaisia että niiden kansainvälisiä kumppaneita, erityisesti EU:ta, tehostamaan pyrkimyksiään ratkaista nämä haasteet, jotka lietsovat epävakautta, heikentävät yhdentymistä ja hidastavat demokratian ja talouden kehitystä;
7. pitää valitettavana, että osalla paikallista poliittista eliittiä ei ole aitoa poliittista tahtoa torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota eikä eliminoida kaikkia sääntelyvallankaappauksen osatekijöitä;
8. pitää valitettavana, että Länsi-Balkanin maiden oikeuslaitokset eivät monessa tapauksessa ole riippumattomia eivätkä ne toimi asianmukaisesti, ja kehottaa omaksumaan strategisemman lähestymistavan järjestäytyneen rikollisuuden haasteisiin vastaamiseen; kehottaa EU:ta tarjoamaan lisää tukea, jotta rikosoikeuden alan toiminnan ammattimaisuutta ja tehokuutta korostavaa toimintakulttuuria voidaan kehittää ja jotta voidaan parantaa oikeuslaitoksen lahjomattomuutta; toteaa, että vaikka oikeuslaitosten uudistamisessa on edistytty jonkin verran, konkreettisten tulosten saavuttaminen edellyttää vielä huomattavia ponnisteluja;
9. kehottaa Länsi-Balkanin maita puuttumaan kattavasti rikosoikeusjärjestelmiensä puutteisiin, kuten oikeudenkäyntien pituuteen; kehottaa EU:ta ja muita kansainvälisiä kumppaneita antamaan lainvalvontaviranomaisille ja oikeuslaitokselle lisäohjeita rikosoikeudellisen ammattitaidon ja suorituskyvyn parantamiseksi;
10. pitää myönteisenä, että EU:n ja kansainväliset rikollisten varojen takaisinperintää koskevat normit on saatettu asianmukaisesti osaksi Länsi-Balkanin maiden kansallista lainsäädäntöä, sekä alueen muita toimia järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, kuten hallitusten koordinointimekanismien sekä erityistuomioistuimien ja lainvalvontayksiköiden kehittämistä; pitää kuitenkin valitettavana, että täytäntöönpano on edelleen vähäistä, ja kehottaa Länsi-Balkanin viranomaisia varmistamaan, että kyseisten varojen takaisinperinnässä saavutetaan hyviä tuloksia kaikkia kansalaisia hyödyttävällä tavalla, ja asettamaan rikoshyödyn ja rikoksentekovälineiden takavarikoimisen ensisijaiseksi keinoksi korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; kehottaa EU:ta auttamaan lainvalvontaviranomaisten riittävien valmiuksien sekä asianmukaisten olosuhteiden ja resurssien turvaamisessa ja korostaa, että erityisesti talousrikostutkintaan liittyvää asiantuntemusta syyttäjänvirastoissa on parannettava;
11. kehottaa Länsi-Balkanin maita keskittämään ponnistelunsa rikollisjärjestöihin kokonaisuutena yksittäisten tapausten lisäksi ja saavuttamaan samalla kunnollisia tuloksia merkittävien rikollisten syytteeseenpanossa ja tuomitsemisessa; toteaa, että rikosoikeudellisten toimien kannalta on tärkeää, että rikollinen toiminta määritetään perustellusti ”järjestäytyneeksi” ja että sitä tutkitaan tarkasti sellaisena; kehottaa asianomaisia viranomaisia täyttämään lainsäädännön aukot, jotka vaarantavat oikeusviranomaisten kanssa yhteistyötä tekevät henkilöt ja väärinkäytösten paljastajat, ja suojelemaan heitä ja heidän lähiomaisiaan irtisanomisilta, häirinnältä, kanteilta tai uhkailulta, jotta voidaan parantaa kykyä purkaa järjestäytyneitä rikollisryhmiä ja torjua menestyksekkäästi korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta; kannustaa vaihtamaan parhaita käytäntöjä sellaisten jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat onnistuneet erityisen hyvin järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan todistajien suojelua, muun muassa heidän uudelleen sijoittamistaan;
12. kehottaa Länsi-Balkanin maita pyrkimään konkreettisiin ja kestäviin tuloksiin järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjunnassa ja laatimaan säännöllisesti tätä aihetta käsitteleviä kansallisia raportteja sekä vahvistamaan instituutioiden välistä yhteistyötä, mukaan lukien tiedustelutietojen kerääminen ja jakaminen, jotta järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan ymmärtää paremmin ja sitä voidaan torjua;
13. toteaa jälleen, että on tarpeen poistaa poliittiset ja hallinnolliset kytkökset järjestäytyneeseen rikollisuuteen turvautumalla selkeisiin korruptiontorjuntatakeisiin ja panemalla korkean tason korruptiotapauksiin syyllistyneet tosiasiallisesti syytteeseen; kehottaa, että EU lisää tukea ansioihin perustuvan julkisen hallinnon lujittamiselle; on erittäin huolestunut raporteista ja syytöksistä, jotka koskevat korkean tason poliittisten vaikuttajien ja järjestäytyneiden rikollisryhmien välisiä yhteyksiä, samalla kun oikeuslaitos ei kykene tehokkaasti puuttumaan näihin väitteisiin; korostaa, että Länsi-Balkanilla rakennusala kuuluu järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption kannalta haavoittuvimpiin aloihin;
14. panee huolestuneena merkille, että rikollisjärjestöt ovat käyttäneet hyväkseen covid-19-pandemiaa, muun muassa käyttämällä väärin terveydenhuollolle välttämättömien lääkinnällisten laitteiden ja palvelujen suoria julkisia hankintoja, myymällä väärennettyjä koronatodistuksia ja lisäämällä koronkiskontaa; kehottaa Länsi-Balkanin viranomaisia ryhtymään toimiin rokoteväärennöksiä ja väärennettyjä rokotuskortteja vastaan; kehottaa komissiota kytkemään talousarviotuen selkeisiin korruption torjuntaa koskeviin tavoitteisiin; korostaa tarvetta luoda vankkoja mekanismeja, joiden avulla voidaan seurata tavoitteiden toteutumista tältä osin;
15. muistuttaa, että EU:n liittymistä valmistelevassa tukivälineessä (IPA III) asetetaan tiukkoja ehtoja ja että rahoitusta on mukautettava tai se on jopa keskeytettävä, jos niin sanottujen ”perusasioiden”, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien, myös korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, sekä tiedotusvälineiden vapauden alalla tapahtuu merkittävää taantumista tai jos edistyminen keskeytyy pysyvästi; korostaa, että on EU:n omien turvallisuusetujen mukaista ja EU:n vastuulla taata, että EU:n varoista ei aiheudu haittaa siten, että niillä vahvistettaisiin korruptoituneiden poliitikkojen ja etuoikeutettujen yritysten klientelistisiä verkostoja;
16. toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden, politiikan ja liike-elämän väliset yhteydet olivat olemassa jo ennen Jugoslavian hajoamista ja ne ovat jatkuneet 1990-luvulta lähtien; tuomitsee sen, etteivät vastuulliset viranomaiset ilmeisestikään tahdo avata entisen Jugoslavian arkistoja; kehottaa siksi jälleen avaamaan Jugoslavian arkistot erityisesti siten, että pääsy entisen Jugoslavian salaisen palvelun (UDBA) ja Jugoslavian kansanarmeijan salaisen palvelun (KOS) tietoihin sallitaan, ja tiedot palautetaan kyseisten maiden hallituksille, jos nämä niitä pyytävät;
17. korostaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä ja jakaa tiedustelutietoja jäsenvaltioiden ja sellaisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa kuin Yhdysvallat, Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä kansainvälisten järjestöjen, kuten Nato, GRECO, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö sekä UNODC, kanssa;
18. pitää myönteisenä Yhdysvaltojen uudistettua rakentavaa sitoumusta Länsi-Balkanilla, muun muassa keskittymistä korruption torjuntaan; korostaa tässä yhteydessä Yhdysvaltojen presidentin asetusta seuraamusten määräämisestä henkilöille, jotka myötävaikuttavat Länsi-Balkanin epävakaaseen tilanteeseen, sekä Yhdysvaltojen toimia, jotka koskevat korruptioon syyllistyneitä henkilöjä ja yhteisöjä; kehottaa EU:ta arvioimaan perusteellisesti mahdollista mukautumista tällaisiin toimiin;
Tietyt järjestäytyneen rikollisuuden muodot
19. toteaa, että Länsi-Balkanin maat ovat lähtö-, kohde- ja kauttakulkumaita ihmiskaupassa, jossa kaupataan lähinnä naisia ja tyttöjä seksuaalista hyväksikäyttöä varten; toteaa, että ihmiskauppa on rikos, jolla on suhteellisesti eniten yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen; kehottaa asiaankuuluvia viranomaisia keskittymään enemmän ehkäisemään ihmiskauppaa sekä vahvistamaan ihmiskaupalle alttiiden ryhmien mahdollisuuksia välttyä siltä korostaen samalla tarvetta noudattaa intersektionaalista, sukupuolten erot huomioon ottavaa lähestymistapaa; pitää myönteisenä kansainvälisten kumppaneiden kuten Interpolin ja Europolin kanssa toteutettuja yhteisiä toimia, jotka ovat johtaneet epäiltyjen ihmiskauppiaiden ja ihmisten salakuljettajien pidätyksiin;
20. toteaa, että Länsi-Balkanin maat ovat muuttajille ja pakolaisille kauttakulkukäytävä ja viime vuosien laajamittainen muuttoliike on asettanut alueelle ja jäsenvaltioille valtaisan haasteen; kehottaa tehostamaan toimia ihmissalakuljetuksen torjumiseksi ja salakuljetettujen henkilöiden, erityisesti ilman huoltajaa olevien alaikäisten, perusoikeuksien suojelemiseksi sekä lisäämään tiedonvaihtoa ja tehostamaan koordinointia Länsi-Balkanin maiden välillä ja jäsenvaltioiden kanssa; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tarjoamaan enemmän tukea näiden kysymysten ratkaisemisessa, muun muassa tarjoamaan taloudellista ja teknistä tukea, tekemään epävirallisia ja asemaa koskevia sopimuksia, edistämään yhteistyötä yhteisen operatiivisen toimiston ja itäisen Välimeren reitin operatiivisen alustan välityksellä ottaen samalla huomioon Länsi-Balkanin reitin erityispiirteet ja tarpeet sekä avustamaan ihmisarvoisten vastaanotto-olosuhteiden luomisessa; kehottaa tehostamaan EU:n ulkorajojen suojelua yhteistyössä Länsi-Balkanin maiden kanssa;
21. korostaa, että rikollisuuden rahoituksen kitkeminen on ratkaisevan tärkeää rikollisten toimien paljastamisessa ja estettäessä sen soluttautuminen osaksi laillista taloutta; korostaa, että edunsaajan näkyvyys on tärkeä poliittinen väline korruption torjunnassa, laittomien rahavirtojen pysäyttämisessä ja veropetosten torjunnassa; pitää myönteisenä Länsi-Balkanin maiden hallitusten toimia, joilla puututaan rahanpesuun, muun muassa hyväksymällä tarkistettuja rahanpesun vastaisia kehyksiä; on kuitenkin huolissaan niiden täytäntöönpanon puutteellisuudesta; toteaa jälleen, että due diligence ‑säännösten täytäntöönpanoa sekä tosiasialliseen edunsaajaan liittyvää avoimuutta myös pankkialalla on tehostettava merkittävästi;
22. panee huolestuneena merkille harmaan talouden suuren osuuden (arviolta yli 30 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta) ja laittomien käteismaksujen valtavan määrän kaikkialla Länsi-Balkanilla; kehottaa alueen hallituksia toteuttamaan toimenpiteitä epävirallisen työn vähentämiseksi mahdollisuuksien mukaan; painottaa, että verkkopankkitoiminnan riittämätön sääntely lisää rahanpesun riskiä, ja kehottaa Länsi-Balkanin maita ja komissiota käsittelemään kansainvälistä ja alueellista yhdenmukaistamista EU:n laajentumisprosessin yhteydessä;
23. pitää myönteisenä Länsi-Balkanin maiden sitoutumista laittomien pienaseiden ja kevyiden aseiden salakuljetuksen torjuntaan, erityisesti Lontoossa järjestyn EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksen yhteydessä hyväksyttyä alueellista etenemissuunnitelmaa, jolla pyritään puuttumaan pienaseiden ja kevyiden aseiden laittomaan hallussapitoon, käyttöön, valmistukseen ja salakuljetukseen; korostaa kuitenkin, että ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskevan vuosien 2020–2025 EU:n toimintasuunnitelman mukaan ampuma-aseiden laiton hallussapito ja kauppa on edelleen vakava ongelma, sillä monet aseista, joita löydetään ja käytetään järjestäytyneessä rikollisuudessa kaikkialla EU:ssa, ovat peräisin tältä alueelta; kehottaa kuutta Länsi-Balkanin maata investoimaan ohjelmiin, jotka tukevat aseiden vähentämistä yhteiskunnassa;
24. korostaa pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnasta vastaavan Kaakkois-Euroopan selvitystoimiston (SEESAC) tärkeää työtä kansallisten ja alueellisten sidosryhmien valmiuksien vahvistamiseksi, jotta voidaan valvoa ja vähentää pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämistä ja väärinkäyttöä, ja kehottaa lisäämään yhteistyötä ja koordinointia SEESAC:in kanssa;
25. toteaa, että Länsi-Balkanin kuusi maata ovat edelleen merkittävä kauttakulkualue huumeiden salakuljetukselle ja että huumeiden tuotanto ja salakuljetus ovat yleisimmin tuomittuja rikoksia alueella; pitää myönteisenä huumausaineiden torjuntaan liittyvien yhteisten operaatioiden lisääntymistä; kehottaa tältä osin tiivistämään yhteistyötä EU:n lainvalvontaviranomaisten, kuten Europolin, sekä jäsenvaltioiden ja Länsi-Balkanin maiden lainvalvontaviranomaisten välillä; tähdentää, että lainvalvontaviranomaisten on kehitettävä valmiuksiaan valvoa ja torjua huumekauppaa paremmin;
26. kiinnittää huomiota järjestäytyneen kyberrikollisuuden kasvuun; pitää myönteisenä Länsi-Balkanin maiden toimia, joilla ne pyrkivät kehittämään kykyään torjua kyberrikollisuutta, sekä kyberrikollisuutta koskevien syytteiden kasvavaa määrää; kannustaa EU:ta tukemaan Länsi-Balkanin valtioita asianmukaisin välinein ja keinoin kyberrikollisuuden ja muiden verkkouhkien torjunnassa muun muassa äskettäin perustetun Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen kautta; korostaa, että on tärkeää torjua manipuloivaa disinformaatiota tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa;
27. kehottaa EU:ta ja Länsi-Balkanin maita puuttumaan yhdessä kulttuuriperinnön suojelun ja säilyttämisen vaarantaviin jatkuviin ja kasvaviin uhkiin sekä kulttuuriesineiden salakuljetukseen erityisesti konfliktialueilla; kehottaa lisäämään eri lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä, mukaan lukien välitöntä tietojenvaihtoa kansallisten tiedustelupalvelujen välillä, ja lisäämään yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten sekä taideyhteisöjen ja arkeologisten yhteisöjen välillä;
28. toteaa, että Länsi-Balkanin maiden on tehostettava toimiaan torjuakseen järjestäytyneiden rikollisryhmien muuta laitonta toimintaa, joka käsittää muun muassa työvoiman hyväksikäytön, ympäristörikokset, kuten laittomat hakkuut ja salametsästyksen, sekä kiristyksen;
Yhteistyö EU:n (sen jäsenvaltiot ja virastot) kanssa ja alueiden välinen yhteistyö
29. pitää myönteisenä EU:n ja Länsi-Balkanin maiden välistä lisääntynyttä yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja kannustaa EU:ta tukemaan edelleen valmiuksien kehittämistä Länsi-Balkanilla ja helpottamaan poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; korostaa, että kaikissa EU:n rakenteiden kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa on kunnioitettava täysin perusoikeuksia ja varmistettava riittävä tietosuojan taso; kehottaa Länsi-Balkanin maita jatkamaan edelleen julkisia hankintoja, järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismin torjuntaa, rahanpesua ja kyberrikollisuutta koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista EU:n säännöstön kanssa;
30. kehottaa lujittamaan nykyisiä EU:n rahoittamia rakenteita, kuten alueellista yhteistyöneuvostoa, jotta voidaan varmistaa, että niillä on johdonmukainen rooli edistettäessä edelleen EU:n, sen jäsenvaltioiden ja Länsi-Balkanin maiden välistä yhteistyötä;
31. pitää myönteisenä Eurojustin sekä Albanian, Pohjois-Makedonian, Montenegron ja Serbian välillä tehtyjä yhteistyösopimuksia sekä hyväksyntää neuvottelujen aloittamiselle Bosnia ja Hertsegovinan kanssa; kehottaa neuvostoa hyväksymään mahdollisimman nopeasti neuvottelujen aloittamisen vastaavan sopimuksen tekemiseksi Kosovon kanssa, sillä oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla kaikkien Länsi-Balkanin maiden kanssa on ratkaisevan tärkeää torjuttaessa järjestäytynyttä rikollisuutta, erityisesti ihmiskauppaa ja huumausaineiden salakuljetusta, jotka muodostavat suurimman osan rikollisesta toiminnasta alueella; panee merkille, että Eurojust on helpottanut noin 200 yhteistä rikostutkintaa EU:n jäsenvaltioiden ja Länsi-Balkanin maiden välillä;
32. kiittää Albaniaa, Montenegroa, Pohjois-Makedoniaa ja Serbiaa onnistuneesta yhteistyöstä, jonka puitteissa Eurojustiin on lähetetty yhteyssyyttäjiä, jotka antavat tukea heidän valtioitaan koskevien rajatylittävien tutkintatoimien toteuttamisessa, ja korostaa, että tapausten määrä on kasvanut huomattavasti yhteyssyyttäjien nimittämisen jälkeen; kehottaa tältä osin samanlaiseen yhteistyöhön myös muiden Länsi-Balkanin maiden kanssa; pitää ilahduttavana, että oikeudellisen yhteistyön piiriin kuuluvien tapausten määrä on kasvanut vuodesta 2019 lähtien covid-19-pandemiasta johtuvista haastavista olosuhteista huolimatta;
33. painottaa, että Länsi-Balkan on Europolin kannalta erityisen tärkeä alue; pitää myönteisenä Europolin ja viiden Länsi-Balkanin maan välillä tehtyjä sopimuksia operatiivisesta yhteistyöstä sekä työjärjestelyä Kosovon lainvalvontaviranomaisten kanssa; kehottaa panemaan nämä sopimukset kokonaisuudessaan täytäntöön ja kiittää tämän yhteistyön puitteissa toteutetuista onnistuneista operaatioista; suhtautuu myönteisesti Europolin yhteystoimiston avaamiseen Albaniassa vuonna 2019 ja päätökseen avata vastaavanlaisia yhteystoimistoja Bosnia ja Hertsegovinaan sekä Serbiaan; kehottaa samanlaiseen yhteistyöhön myös muiden Länsi-Balkanin maiden kanssa; korostaa lisäksi Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä; kehottaa tässä yhteydessä EU:ta ja Länsi-Balkanin maita luomaan puitteet EPPOn ja Länsi-Balkanin maiden väliselle hedelmälliselle yhteistyölle, jotta voidaan varmistaa, että EPPO voi käyttää tehokkaasti toimivaltaansa EU:n varojen, erityisesti IPA III -rahoituksen kohdalla Länsi-Balkanin maissa;
34. suhtautuu myönteisesti EU:n lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) Länsi-Balkanin maiden kanssa tekemiin yhteistyöjärjestelyihin, jotka koskevat järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyviä aiheita; korostaa, että on tärkeää vahvistaa edelleen perustettuja mekanismeja CEPOLin ja Länsi-Balkanin alueen välillä; panee merkille GRECOn julkaisemat maakohtaiset erityisraportit ja korostaa, että EU:hun liittyvien maiden on tärkeää tehostaa yhteistyötään GRECOn kanssa ja panna perusteellisesti täytäntöön sen erityiset suositukset;
35. korostaa, että Interpol on tärkeä väline järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; pitää valitettavana, että Kosovo ei ole vielä Interpolin jäsen, vaikka se on yrittänyt useita kertoja liittyä siihen; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti Kosovon hakemusta liittyä järjestöön; katsoo, että kaikkien kuuden Länsi-Balkanin maan jäsenyys Interpolissa tehostaisi entisestään rajat ylittävään rikollisuuteen kohdistettavia toimia;
36. pitää myönteisenä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) ja Albanian, Montenegron ja Serbian välisten rajavalvontayhteistyötä koskevien sopimusten voimaantuloa, mikä antaa Frontexille mahdollisuuden toteuttaa yhteisoperaatioita näissä maissa, jotta voidaan parantaa niiden rajavalvontaa, torjua rajat ylittävää rikollisuutta ja valvoa laitonta muuttoliikettä kansainvälisten normien mukaisesti ja ihmisoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen; suhtautuu myönteisesti vastaaviin asemaa koskeviin sopimuksiin, jotka on pantu alulle Pohjois-Makedonian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kanssa ja kehottaa kaikkia osapuolia edistämään näiden sopimusten mahdollisimman pikaista ratifiointia ja työskentelemään vastaavan sopimuksen aikaansaamiseksi Kosovon kanssa; korostaa, että on kehitettävä edelleen Frontexin ja Länsi-Balkanin maiden välistä yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvissä asioissa;
37. muistuttaa tarpeesta keskittyä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja koulutukseen, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden sekä ihmis-, huume- ja asekaupan kielteisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, sekä kansalaisuuden oikeaan ymmärtämiseen ja resilienssin kasvattamiseen kiinnittäen enemmän huomiota sosioekonomisiin olosuhteisiin, erityisesti esikaupunki- ja maaseutualueilla, ja tuen tarjoamiseen paikallisille hankkeille, joilla vähennetään alttiutta rikollisuudelle ja korruptiolle, samalla kun painotetaan intersektionaalisen, sukupuolten erot huomioon ottavan lähestymistavan tarpeellisuutta; korostaa, että on tärkeää kehittää demokraattisia valmiuksia Länsi-Balkanin alueella muun muassa sellaisten erityisohjelmien ja pilottihankkeiden avulla, joilla pyritään vahvistamaan osallistavaa demokratiaa ja keskustelemaan järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaan liittyvistä kysymyksistä;
38. painottaa, että on tärkeää valvoa järjestäytyneiden rikollisryhmien, radikalisoituneiden henkilöiden ja terroristijärjestöjen välisiä yhteyksiä; palauttaa mieliin, että EU:lla on tärkeä rooli terrorismin rahoituksen ja rahanpesun torjunnassa; kannustaa lisäämään tähän liittyvää yhteistyötä erityisesti tarjoamalla EU:n tukea rahoitusasiantuntijoiden koulutukseen alueella sekä tietojen jakamiseen ja parhaiden käytäntöjen ja osaamisen vaihtoon; pitää myönteisenä, että Berliinissä 5. heinäkuuta 2021 pidetyn Länsi-Balkanin huippukokouksen osanottajat tunnustivat, että tarvitaan monien eri toimijoiden toimia, muun muassa yhteistyötä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, jotta voidaan tehostaa yhteistyötä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman rahoituksen, korruption ja terrorismin torjumiseksi;
39. korostaa, että alueellinen yhteistyö on avainasemassa järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaassa torjunnassa; kiittää olemassa olevissa alueellisissa hankkeissa tehtyä työtä, jonka tarkoituksena on vahvistaa Länsi-Balkanin maiden instituutioiden välisiä suhteita niiden torjuessa korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta, esimerkkinä Kaakkois-Euroopan lainvalvontakeskus, ja kannustaa lisäämään alueellista yhteistyötä rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi;
40. antaa tunnustusta EU:n jäsenvaltioiden ja Länsi-Balkanin maiden alueellisille aloitteille, kuten Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevalle Euroopan unionin strategialle (EUSAIR), Adrian- ja Joonianmeren aloitteelle, Keski-Euroopan aloitteelle ja Berliinin prosessille; kannustaa sekä EU:n jäsenvaltioita että Länsi-Balkanin maita osallistumaan näihin aloitteisiin ja hyödyntämään niiden potentiaalia täysimääräisesti;
41. pitää myönteisenä, että liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA) myönnetään rahoitusta koko alueen kattaville hankkeille, joilla pyritään parantamaan Länsi-Balkanin maiden valmiuksia torjua korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta; antaa tunnustusta erityisesti todistajien suojelua koskevalle IPA II -ohjelmalle, jonka seurauksena perustettiin ”Balkanin verkosto”; kehottaa jatkamaan tätä yhteistyötä ja Länsi-Balkanin kumppaneita ottamaan vastuun verkoston ylläpitämisestä;
42. ilmaisee tukensa IPA-välineestä rahoitettavalle monikansalliselle ohjelmalle, jolla tuetaan tehokkaampaa oikeudenkäyttöä korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa asioissa Länsi-Balkanilla oikeudenkäyntien tarkastuskäyntien avulla, ja toteaa sen olevan askel kohti viranomaisten oikeudellisten toimien tehostamista korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastustamiseksi Länsi-Balkanilla; kehottaa Länsi-Balkanin maiden hallituksia panemaan jäsenvaltioiden asiantuntijoiden vertaisarviointien yhteydessä antamat suositukset kokonaisuudessaan täytäntöön;
43. katsoo, että Länsi-Balkanin kumppaneiden olisi osallistuttava aktiivisesti Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin ja heidät olisi otettava mukaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaan laajempaan eurooppalaiseen keskusteluun;
44. kehottaa kansainvälisiä avunantajia varmistamaan järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaa Länsi-Balkanilla koskevien eri ohjelmien paremman koordinoinnin, jotta vältetään päällekkäisyys ja lisätään kansainvälisen yhteistyön tehokkuutta näillä aloilla;
45. panee huolestuneena merkille alueen järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien luotettavien tietojen puutteen ja kehottaa Länsi-Balkanin maita parantamaan kykyään kerätä ja käsitellä luotettavaa tietoa järjestäytyneestä rikollisuudesta, jotta ne voivat ymmärtää paremmin järjestäytynyttä rikollisuutta; painottaa, että tarvitaan perusteellisempaa tieteidenvälistä tutkimusta ja intersektionaalista, sukupuolten erot huomioon ottavaa lähestymistapaa ja rohkaisee Länsi-Balkanin maita työskentelemään yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien tietojen tallentamista ja analysointia varten luotavista kansallisista tilastojärjestelmistä, jotta voidaan paremmin suunnitella tehokkaita ja näyttöön perustuvia politiikkoja järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;
Kansalaisyhteiskunnan ja median rooli
46. korostaa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, tutkijoiden ja toimittajien ratkaisevaa roolia hallitusten sekä oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten työn tarkkailussa ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa saavutettujen tulosten arvioinnissa; toteaa, että Länsi-Balkanilla kansalaisyhteiskunnan järjestöjen osallistumisen edellyttämät oikeudelliset ja institutionaaliset puitteet ovat pitkälti olemassa, mutta pitää valitettavana, ettei niiden tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetä täysin ja että korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen keskittyvät kansalaisyhteiskunnan järjestöt kohtaavat joissain tilanteissa vihamielisyyttä hallitusten taholta; kehottaa lisäämään kansalaisyhteiskunnan järjestöjen osallistumista lainsäädäntöprosessiin, jotta ne voivat antaa merkityksellisen panoksen keskeisiin säädöksiin; kehottaa tässä yhteydessä Länsi-Balkanin viranomaisia osallistavien prosessien avulla laatimaan, hyväksymään ja panemaan täytäntöön pikaisesti parempia lakeja tietojen vapaasta saatavuudesta;
47. on tyytyväinen kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tärkeään rooliin ennaltaehkäisevässä työssä, haavoittuvien ryhmien tukemisessa, politiikkojen muotoilussa ja valvontatehtävissä silloin, kun riippumattomia julkisia elimiä ei ole; on siksi huolissaan mustamaalauskampanjoista, painostuksesta ja pelottelusta, jotka kiihdyttävät kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimintamahdollisuuksien kaventumista;
48. kannustaa Länsi-Balkanin kansalaisyhteiskunnan järjestöjä perustamaan vahvempia verkostoja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välille, tunnistamaan paikallisia kumppaneita, jotka käsittelevät samankaltaisia kysymyksiä, sekä jakamaan muita kokemuksia ja parhaita käytäntöjä, jotta voidaan ymmärtää järjestäytyneen rikollisuuden luonne ja syyt sekä tukea radikalisoitumisen ehkäisemistä alueella; pitää myönteisenä sidosryhmien, kuten radikalisoitumisen torjuntaverkoston ja Euroopan strategisen viestinnän verkoston, panosta strategisissa viestintäkampanjoissa;
49. toteaa, että monet kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat riippuvaisia yksityisestä rahoituksesta ja niillä on vaikeuksia hankkia riittävästi varoja toimintansa ylläpitämiseen; toteaa, että avustuksia myönnetään usein lyhytaikaisille hankkeille ja että järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia toimia tuetaan vain vähän; toteaa, että lyhytaikainen rahoitus johtaa siihen, että henkilöstöä palkataan vain hankekohtaisiin tarkoituksiin, minkä seurauksena vakiintuneita työelämän normeja ei ole ja henkilöstölle tarjotaan vain vähän mahdollisuuksia kehittää perustaitojaan, mikä heikentää pitkän aikavälin strategista suunnittelua;
50. kiittää tutkivien journalistien tekemää arvokasta työtä korkean profiilin tapauksissa ja rikollisryhmien, poliitikkojen ja liike-elämän välisten kytkösten paljastamisessa; tuomitsee jyrkästi tutkiviin journalisteihin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoihin kohdistuneet hyökkäykset, mukaan lukien kohdennetut tapot, ja pelottelu-, vihapuhe- ja herjauskampanjat; panee erityisen huolestuneena merkille valtion virkamiesten, kansanedustajien sekä hallitusten, valtapuolueiden ja valtion omistamien tai osittain rahoittamien tiedotusvälineiden edustajien vihapuhe- ja herjauskampanjat; kehottaa viranomaisia ja lainvalvojia varmistamaan, että tutkivia toimittajia ja kansalaisyhteiskuntaa suojellaan ja että nämä voivat työskennellä esteettömästi, ja kehottaa rankaisemaan kaikkinaisesta vähemmistöihin tai haavoittuviin ryhmiin erityisesti kansallisuuden tai etnisen alkuperän perusteella kohdistuvasta vihapuheesta; kehottaa uudelleen komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa vahvistamaan yhteistyötään kentällä toimivien kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen, uudistusmielisten päätöksentekijöiden, tutkijoiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden kanssa ja lisäämään tukeaan niille; kannustaa komissiota ja EU:n paikallisia edustustoja työskentelemään yhdessä paikallisten sidosryhmien kanssa menettelyjen kehittämiseksi korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien oikeudenkäyntien säännöllisiä tarkastuskäyntejä varten;
51. pitää erittäin valitettavana strategisessa häirintätarkoituksessa nostetaan yhä enemmän kanteita (SLAPP-kanteet), joita käytetään usein uhkaamaan toimittajia ja yksityishenkilöitä, jotta he eivät paljastaisi valtaapitävien väärinkäytöksiä; kehottaa Länsi-Balkanin viranomaisia lisäämään huomattavasti ponnistelujaan tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyyden ja uutistoimistojen riippumattomuuden edistämiseksi sekä tiedotusvälineiden vapauden turvaamiseksi poliittiselta sekaantumiselta, sillä ne ovat vapaan demokraattisen yhteiskunnan avaintekijöitä ja välttämättömiä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption onnistuneelle torjunnalle;
°
° °
52. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä jäsenvaltioiden ja Länsi-Balkanin maiden hallituksille ja parlamenteille.
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
26.10.2021 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
60 4 6 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Alviina Alametsä, Alexander Alexandrov Yordanov, Maria Arena, Petras Auštrevičius, Traian Băsescu, Anna Bonfrisco, Reinhard Bütikofer, Fabio Massimo Castaldo, Susanna Ceccardi, Włodzimierz Cimoszewicz, Katalin Cseh, Tanja Fajon, Anna Fotyga, Michael Gahler, Kinga Gál, Giorgos Georgiou, Sunčana Glavak, Raphaël Glucksmann, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Márton Gyöngyösi, Sandra Kalniete, Dietmar Köster, Stelios Kouloglou, Maximilian Krah, Andrius Kubilius, Ilhan Kyuchyuk, David Lega, Miriam Lexmann, Nathalie Loiseau, Antonio López-Istúriz White, Claudiu Manda, Lukas Mandl, Thierry Mariani, David McAllister, Vangelis Meimarakis, Sven Mikser, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Gheorghe-Vlad Nistor, Urmas Paet, Demetris Papadakis, Kostas Papadakis, Tonino Picula, Manu Pineda, Giuliano Pisapia, Thijs Reuten, Jérôme Rivière, María Soraya Rodríguez Ramos, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Jacek Saryusz-Wolski, Andreas Schieder, Radosław Sikorski, Jordi Solé, Sergei Stanishev, Hermann Tertsch, Hilde Vautmans, Harald Vilimsky, Idoia Villanueva Ruiz, Viola Von Cramon-Taubadel, Thomas Waitz, Witold Jan Waszczykowski, Charlie Weimers, Isabel Wiseler-Lima, Salima Yenbou, Željana Zovko |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Angel Dzhambazki, Andrey Kovatchev, Mounir Satouri |
|||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
60 |
+ |
ECR |
Angel Dzhambazki, Anna Fotyga, Jacek Saryusz-Wolski, Hermann Tertsch, Witold Jan Waszczykowski |
ID |
Anna Bonfrisco, Susanna Ceccardi |
PPE |
Alexander Alexandrov Yordanov, Traian Băsescu, Michael Gahler, Sunčana Glavak, Sandra Kalniete, Andrey Kovatchev, Andrius Kubilius, David Lega, Miriam Lexmann, David McAllister, Lukas Mandl, Vangelis Meimarakis, Gheorghe-Vlad Nistor, Radosław Sikorski, Isabel Wiseler-Lima, Željana Zovko |
Renew |
Petras Auštrevičius, Katalin Cseh, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Ilhan Kyuchyuk, Javier Nart, Urmas Paet, María Soraya Rodríguez Ramos, Hilde Vautmans |
S&D |
Maria Arena, Włodzimierz Cimoszewicz, Tanja Fajon, Raphaël Glucksmann, Dietmar Köster, Claudiu Manda, Sven Mikser, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Giuliano Pisapia, Thijs Reuten, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Andreas Schieder, Sergei Stanishev |
The Left |
Stelios Kouloglou, Manu Pineda, Idoia Villanueva Ruiz |
Verts/ALE |
Alviina Alametsä, Reinhard Bütikofer, Mounir Satouri, Jordi Solé, Viola Von Cramon-Taubadel, Thomas Waitz, Salima Yenbou |
NI |
Fabio Massimo Castaldo, Kinga Gál, Márton Gyöngyösi |
4 |
- |
ID |
Krah Maximilian, Mariani Thierry, Rivière Jérôme |
NI |
Kostas Papadakis |
6 |
0 |
ECR |
Charlie Weimers |
ID |
Harald Vilimsky |
PPE |
AntonioLópez-Istúriz White, Francisco José Millán Mon |
Renew |
Nathalie Loiseau |
The Left |
Giorgos Georgiou |
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää