Mietintö - A9-0322/2021Mietintö
A9-0322/2021
Euroopan parlamentti

MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan nuorison teemavuodesta 2022

15.11.2021 - (COM(2021)0634 – C9‑0379/2021 – 2021/0328(COD)) - ***I

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Esittelijä: Sabine Verheyen
(Yksinkertaistettu menettely – työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta)


Menettely : 2021/0328(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A9-0322/2021
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A9-0322/2021
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan nuorison teemavuodesta 2022

(COM(2021)0634– C9‑0379/2021 – 2021/0328(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0634),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0379/2021),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ... antaman lausunnon[1],

– ottaa huomioon alueiden komitean ... antaman lausunnon[2],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

– ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0322/2021),

A. katsoo, että asian kiireellisyyden vuoksi on perusteltua toimittaa äänestys ennen kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukainen kahdeksan viikon määräaika on päättynyt;

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.


Tarkistus  1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET[*]

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan nuorison teemavuodesta 2022

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[3],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[4],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) SEUT-sopimuksen 165 artiklan 2 kohdassa määrätään, että unionin toiminnalla pyritään muun muassa ”kannustamaan nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa”.

(2) Unionin 27 jäsenvaltion valtion- tai hallitusten johtajat sitoutuivat 16 päivänä syyskuuta 2016 julkistetussa Bratislavan etenemissuunnitelmassa[5] luomaan ”parempia mahdollisuuksia nuorille” ja hyödyntämään siinä erityisesti EU:n jäsenvaltioille antamaa tukea nuorisotyöttömyyden torjumiseksi sekä nuorille tarkoitettuja tehostettuja EU-ohjelmia.

(3) Maaliskuun 25 päivänä 2017 allekirjoitetussa Rooman julistuksessa[6] 27 jäsenvaltion sekä Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission johtajat lupasivat toimia sellaisen unionin hyväksi, jossa ”nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta”.

(4) Euroopan unionin nuorisostrategiassa 2019–2027 todetaan, että nuoret ovat oman elämänsä arkkitehteja, jotka vaikuttavat yhteiskunnan positiiviseen muutokseen ja monipuolistavat EU:n pyrkimyksiä, ja että nuorisopolitiikalla voidaan edistää sellaisen ympäristön luomista, jossa nuoret voivat tarttua mahdollisuuksiin ja tuntea eurooppalaiset arvot omikseen. Aiemmat eurooppalaiset teemavuodet, kuten Euroopan rautateiden teemavuosi 2021, kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 tai Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013–2014, tarjoavat arvokasta kokemusta, jota olisi hyödynnettävä tulevissa pyrkimyksissä osallistaa ja voimaannuttaa nuoria heidän oman tulevaisuutensa ja Euroopan tulevaisuuden muovaamiseen.

(5) NextGenerationEU-välineellä varmistetaan rinnakkaisten siirtymien nopea eteneminen, annetaan mahdollisuus nousta yhdessä pandemiasta vahvempana ja luodaan uudelleen näkymiä, jotka ovat täynnä nuorille avautuvia mahdollisuuksia, kuten laadukkaita työpaikkoja ja edellytyksiä sopeutua sosiaaliseen muutokseen. Unionin tavoitteena on, että nuoret otetaan kaikilta osin mukaan NextGenerationEU-välineen toteuttamiseen, millä vahvistetaan heidän rooliaan vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä.

(6) Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti 15 päivänä syyskuuta 2021 pitämässään puheessa Euroopan unionin tilasta[7], että komissio ehdottaisi, että vuonna 2022 vietetään Euroopan nuorison teemavuotta. Puheenjohtaja von der Leyen korosti olevansa vakuuttunut Euroopan tulevaisuudesta eurooppalaisten nuorten innoittavan esimerkin vuoksi ja lisäsi, että ”[s]iinä missä me haluamme muokata unionia nuoria varten, nuorten on voitava muovata Euroopan tulevaisuutta”. Eurooppa tarvitsee kaikkien nuorten visiota, sitoutumista ja osallistumista paremman tulevaisuuden rakentamiseksi, ja Euroopan on tarjottava nuorille tulevaisuudenmahdollisuuksia ja tulevaisuus, joka on vihreämpi, digitaalisempi ja osallistavampi. Siksi puheenjohtaja ehdotti teemavuotta, jonka aikana ”keskitytään nuorten asioihin, sillä he ovat uhranneet paljon muiden hyväksi”.

(6 a) Euroopan nuorison teemavuoden olisi käynnistettävä pohdinta nuorten tulevaisuudesta ja heidän aktiivisesta osallistumisestaan Euroopan yhdentymishankkeeseen. Nuorisopolitiikasta olisi siksi tehtävä horisontaalinen painopiste, joka valtavirtaistetaan kaikkiin unionin politiikkatoimiin.

(7) Nuorten aktiivinen osallistuminen demokraattisiin prosesseihin on ratkaisevan tärkeää Euroopan ja sen demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuuden kannalta. Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman[8] mukaisesti Euroopan nuorison teemavuodella pyritään näin ollen edistämään nuorten aktiivista osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa myös tukemalla toimintoja, joissa erilaisista taustoista tulevat nuoret voivat osallistua Euroopan tulevaisuuskonferenssin kaltaisiin prosesseihin, edistämällä kansalaisvaikuttamista ja vapaaehtoishankkeita, mikä lisää tietoisuutta yhteisistä eurooppalaisista arvoista ja perusoikeuksista sekä Euroopan historiasta ja kulttuurista, saattamalla nuoret sekä paikallisen, kansallisen ja unionin tason päätöksentekijät yhteen sekä edistämällä Euroopan yhdentymisprosessia.

(8) Myös nuorten keskeinen rooli otetaan huomioon, ja sitä on tuettava, jotta voidaan ”kanavoida [heidän] rajattomat kykynsä aktiiviseen toimintaan paremman maailman luomiseksi”. Euroopan nuorison teemavuosi on konkreettinen panos YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, jäljempänä ’Agenda 2030’[9], jossa korostetaan, että ”[l]apset ja nuoret ovat ratkaisevan tärkeitä muutostekijöitä”, ja sen pitäisi antaa lisäpontta kyseisen toimintaohjelman toteuttamiselle ja kestävälle kehitykselle sekä nuorten valmiuksille muokata paitsi unionin myös EU:n kumppanimaiden ja koko maapallon tulevaisuutta.

(9) Teemavuodella olisi edistettävä nuorten osallistumista EU:n ulkoiseen toimintaan kaikilla politiikanaloilla, luotava uusia mahdollisuuksia koulutukseen sekä vaihtoihin, kumppanuuksiin ja vuoropuheluun EU:sta ja kumppanimaista tulevien nuorten välillä ja lisättävä nuorten osallistumisen painoarvoa strategisessa viestinnässä ja julkisuusdiplomatiassa.

(9 a) Aiheesta ”Nuoret ulkoisessa toiminnassa” 5 päivänä kesäkuuta 2020 antamissaan päätelmissä neuvosto korosti nuorten sukupolvien panosta, kun rakennetaan vahvempia, entistä legitiimimpiä, rauhanomaisempia ja demokraattisempia yhteiskuntia, joissa ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota kunnioitetaan ja joissa ketään ei jätetä. Neuvosto korosti myös, että nuoret ovat tärkeitä muutoksentekijöitä ja keskeisiä kumppaneita kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen, Agenda 2030:n ja ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen[10], jäljempänä ’Pariisin sopimus’, panemisessa täytäntöön, ja se tunnusti nuorten luovan ja innovatiivisen potentiaalin ja kyvyt. Neuvosto niin ikään korosti, että nuoriin investoiminen sekä työskentely nuorten kanssa, nuorten toimesta ja nuoria varten Euroopassa ja sen ulkopuolella on tärkeää.

(10) Eurooppalaiset nuorisotavoitteet ovat olennainen osa EU:n nuorisostrategiaa. Nuoret ovat kehittäneet ne nuoria varten EU:n nuorisodialogiprosessin puitteissa, ja ne ovat osoitus monien eurooppalaisten nuorten halukkuudesta osallistua Euroopan unionin kehityksen suunnan määrittelyyn.

(11) Euroopan nuorison teemavuodella olisi edistettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin[11] ensimmäisen ja kolmannen periaatteen menestyksekästä täytäntöönpanoa. Niissä korostetaan, että ”[j]okaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen” ja että ”[j]okaisella on – – oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin siltä osin kuin on kyse työstä, sosiaalisesta suojelusta, koulutuksesta ja yleisesti saatavilla olevien tavaroiden ja palvelujen saatavuudesta”. Tässä mielessä Euroopan nuorison teemavuodella olisi autettava edistymään tuntuvasti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisessa vuoteen 2025 mennessä. Koulutusalueen tavoitteena on kannustaa nuoria heidän henkilökohtaisten, sosiaalisten ja ammatillisen tavoitteidensa toteuttamisessa ja vahvistaa kansalaiskasvatusta luomalla ▌aito eurooppalainen oppimisalue, jossa rajat eivät haittaa kaikkien kannalta osallistavaa korkealaatuista koulutusta.

(11 a) Osana Euroopan nuorison teemavuotta hyväksytyillä toiminta-aloitteilla olisi tuettava nuoria siinä, että he voivat tuntuvasti parantaa sosiaalista tilannettaan ja hyvinvointiaan, vähentämällä työnsaannin esteitä, vahvistamalla ihmisarvoiset työolot ja edistämällä tutkintojen ja opintojaksojen automaattista vastavuoroista tunnustamista unionissa.

(11 b) Covid-19-pandemian vaikutukset ovat koetelleet erityisesti vammaisia nuoria, ja heidän sosioekonomisen syrjäytymisensä riski on nyt entistäkin suurempi. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan heidän integroitumistaan työmarkkinoille ja varmistetaan heidän mahdollisuutensa käyttää laadukkaita palveluja, samalla kun varmistetaan, että heihin ei kohdistu minkäänlaista syrjintää tai esteitä, taloudelliset esteet mukaan lukien.

(12) Euroopan nuorison teemavuodella olisi tuettava unionin pyrkimyksiä lisätä nuorten työllistymismahdollisuuksia pandemian jälkeisessä elpymisessä, kuten todetaan nuorisotakuusta annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (2020/2764(RSP))[12]. Siinä korostetaan, että sulkutoimet ovat aiheuttaneet äkillisiä häiriöitä nuorten viralliselle ja epäviralliselle koulutukselle, harjoittelulle ja oppisopimuskoulutukselle sekä työpaikoille, mikä on vaikuttanut nuorten tuloihin, ansaitsemismahdollisuuksiin ja hyvinvointiin, myös heidän terveyteensä ja erityisesti mielenterveyteensä.

(12 a) Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä Euroopan nuorison teemavuotta siihen, että ne parantavat vahvistetun nuorisotakuun tunnettuutta ja panevat sen täytäntöön. Tässä vahvistetussa nuorisotakuussa todetaan muun muassa, että kaikille 15–29-vuotiaille nuorille olisi tarjottava laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että vahvistettu nuorisotakuu täydentää eurooppalaista lapsitakuuta ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa strategiaa 2021–2030, jotta voidaan vastata vammaisten lasten tarpeisiin ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada valtavirran palveluja ja elää itsenäistä elämää.

(12 b) Päätöslauselmissaan, jotka annettiin 17 päivänä joulukuuta 2020 vahvasta sosiaalisesta Euroopasta oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi[13] ja 8 päivänä lokakuuta 2020 nuorisotakuusta[14], Euroopan parlamentti tuomitsi palkattoman harjoittelun, kun se ei liity ammattipätevyyden hankkimiseen, ja totesi, että käytäntö on yksi nuorten tekemän työn hyväksikäytön muoto ja loukkaa heidän oikeuksiaan, sekä kehotti komissiota esittämään oikeudellisen kehyksen tällaisten palkattomien harjoittelu-, oppisopimus- ja työharjoittelujaksojen tehokkaalle ja täytäntöönpanokelpoiselle kiellolle.

(13) Euroopan nuorison teemavuodella olisi annettava lisäpontta nuorten laadukkaiden työllistymismahdollisuuksien luomiseen osana nuorisotyöllisyyden tukialoitetta, mukaan lukien vahvistettu nuorisotakuu[15], sekä Euroopan sosiaalirahasto plussan puitteissa toteutettavaa ALMA-aloitetta (Aim, Learn, Master, Achieve). Sen on tarkoitus olla nuorten rajatylittävää liikkuvuutta edistävä aloite, jossa heikossa asemassa olevat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret voivat hankkia ammattikokemusta ulkomailta ja heille tarjotaan lisäksi sosiaalipalveluja, jotta näille nuorille, myös maaseudulta, syrjäseuduilta ja vähemmän kehittyneiltä alueilta tuleville nuorille, voidaan tarjota koulutusta tai laadukkaita työpaikkoja.

(13 a) Euroopan nuorison teemavuodella olisi edistettävä nuorisotyön rakenteiden uudistamista ja lujittamista, jotta niistä voidaan tehdä kestävämpiä ja häiriönsietokykyisempiä kaikissa unionin osissa, painottaen rajatylittävää yhteistyötä. Sillä olisi myös edistettävä epävirallisen ja arkioppimisen tai nuorisotyön kautta hankitun osaamisen validointia ja samalla tunnustettava nuorisotyö yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen rinnalla samanarvoiseksi koulutuksen osa-alueeksi. Oppilaitoksissa ja luokkahuoneissa olisi lisäksi osana Euroopan nuorison teemavuotta järjestettävä toimintaa, jolla voidaan aidosti tavoittaa nuoret ja edistää opiskelijoiden suoraa osallistumista Euroopan nuorison teemavuoden toimiin.

(14) Euroopan parlamentin päätöslauselmassa covid-19-pandemian vaikutuksesta nuoriin ja urheiluun (2020/2864(RSP))[16] painotetaan meneillään olevan pandemian erityisen akuuttia vaikutusta työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin (NEET-nuoret) ja korostetaan tarvetta puuttua haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien nuorten kohtaamiin ongelmiin. Lisäksi siinä pannaan merkille, että nuorisotyöttömyys ja köyhyys ovat lisääntyneet tasaisesti pandemian puhkeamisen jälkeen, ja kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet nuorten työllisyyteen kohdistuvien katastrofaalisten vaikutusten torjumiseksi. Päätöslauselmassa muistutetaan vapaaehtoistyön roolista nuorten elämän- ja työtaitojen kehittämisessä ja katsotaan, että Euroopan solidaarisuusjoukot voivat auttaa nuoria eurooppalaisia laajentamaan mahdollisuuksiaan paikallisen todellisuuden ulkopuolelle.

(14 a) Covid-19-pandemia on lisännyt ennennäkemättömällä tavalla etenkin nuorten ahdistuneisuutta. Mielenterveysongelmista kärsivien nuorten osuus on yli kaksinkertaistunut covid-19-pandemiaa edeltäneeseen tasoon ja muihin ikäryhmiin verrattuna. Covid-19-pandemialla on ollut myös syvälle ulottuvia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Osana Euroopan nuorison teemavuotta olisi sen vuoksi kehitettävä erityisesti kestäviä ratkaisuja, joiden avulla voidaan puuttua nuorten mielenterveysongelmia koskevaan haasteeseen.

(15) Euroopan nuorison teemavuodella olisi tuettava puitteista eurooppalaisen nuorisotyöohjelman perustamiselle 1 päivänä joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöslauselman[17] samoin kuin nuorista ja työn tulevaisuudesta 22 päivänä toukokuuta 2019[18], digitaalisesta nuorisotyöstä 10 päivänä joulukuuta 2019[19] ja älykkäästä nuorisotyöstä 7 päivänä joulukuuta 2017[20] annettujen neuvoston päätelmien täytäntöönpanoa.

(16) On tärkeää puuttua ilmasto- ja luontokriiseihin Pariisin sopimuksen[21] täytäntöönpanoa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, joten Euroopan nuorison teemavuodella olisi edistettävä ilmastoon ja luontoon liittyvien toimien valtavirtaistamista sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman[22], Horisontti Eurooppa -puiteohjelman missioiden ja 55-valmiuspaketin[23] täytäntöönpanoa oikeudenmukaisella ja osallistavalla tavalla erityisesti kannustamalla nuoria kehittämään omia aloitteita ja luovia ideoita, joiden avulla kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa.

(17) Euroopan nuorison teemavuoden olisi annettava lisäpontta Euroopan parlamentin päätöslauselmalle tehokkaista toimenpiteistä Erasmus+ -ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi (2019/2195(INI))[24]. Päätöslauselmassa korostetaan, että Erasmus+ -ohjelma, jolla tuetaan virallista ja epävirallista koulutusta sekä nuorten osallistumista, on ratkaisevan tärkeä eurooppalaisten ja erityisesti nuorten sukupolvien tietoisuuden lisäämiseksi, jotta heitä kannustettaisiin omaksumaan aktiivinen ja tietoon perustuva kanta kestävyyteen ja asiaankuuluviin politiikkoihin sekä tulemaan sitoutuneiksi ja valveutuneiksi tulevaisuuden kansalaisiksi. Siinä korostetaan tässä yhteydessä nuoriso- ja kansalaisjärjestöjen tärkeää roolia parhaiden käytäntöjen jakamisessa ja sellaisten hankkeiden toteuttamisessa, joilla lisätään nuorempien sukupolvien tietoisuutta kestävyydestä.

(17 a) Euroopan nuorison teemavuoden olisi perustuttava DiscoverEU:n kaltaisiin olemassa oleviin ohjelmiin ja aloitteisiin nuorten liikkuvuuden edistämiseksi, ja sillä olisi tavoiteltava vahvoja synergioita merkittävien eurooppalaisten tapahtumien, festivaalien ja aloitteiden, kuten Euroopan nuorisopääkaupunki -hankkeen, Euroopan kulttuuripääkaupungit -aloitteen, Eurooppa-päivän ja Euroopan kulttuuriperintöpäivät -hankkeen, kanssa.

(18) Puheenjohtaja von der Leyen korosti puheessaan Euroopan unionin tilasta, että ”Eurooppa tarvitsee kaikkia nuoria”. Tavoitteidensa saavuttamiseksi teemavuoden olisi oltava täysin osallistava ja edistettävä osallistamisstrategian kehittämisen kautta aktiivisesti sellaisten ihmisten osallistumista, joilla on vähemmän mahdollisuuksia ja jotka tulevat syrjäisimmiltä alueilta.

(18 a) On tärkeää, että Euroopan nuorison teemavuosi lisää osaltaan nuorten kiinnostusta demokratian toteuttamista ja vaaliprosesseja kohtaan ja aktiivista osallistumista niihin erityisesti unionin tasolla. Euroopan parlamentin vuoden 2019 vaalien jälkeen tehdyn Eurobarometri-kyselyn[25] mukaan nuorten äänestysaktiivisuus oli Euroopan parlamentin vaaleissa paljon korkeampi vuonna 2019 (42 prosenttia) kuin vuonna 2014 (28 prosenttia). Äänestysaktiivisuus on kuitenkin edelleen yleisesti ottaen varsin alhainen.

(19) Euroopan nuorison teemavuosi on vahvasti sidoksissa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’[26], tunnustettuihin periaatteisiin. Euroopan nuorison teemavuoden toimilla pyritään erityisesti varmistamaan ▌kaikilta osin sukupuolten tasa-arvo sekä oikeus syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella ja edistämään perusoikeuskirjan soveltamista. Lasten oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa[27] ja eurooppalaisessa lapsitakuussa[28] asetetaan uusi vaatimustaso lapsia ja teini-ikäisiä koskevalle huolenpidolle ja edustukselle ja todetaan lasten ja nuorten olevan aktiivisia kansalaisia ja muutoksen aikaansaajia.

(20) Jotta voidaan varmistaa Euroopan nuorison teemavuoden tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano, siinä olisi hyödynnettävä mahdollisimman kattavasti jo käytössä olevia toteutusmekanismeja. Teemavuoden lisäarvon optimoimiseksi ja nuoriin eurooppalaisiin kohdistuvan myönteisen täydentävän nettovaikutuksen aikaansaamiseksi olisi tavoiteltava synergioita ja täydentävyyttä erityisesti teemavuoden ja unionin ohjelmien välillä ja kehitettävä toimia niiden pohjalta, mikä koskee muun muassa kansainvälisiä ja erityisesti nuorille suunnattuja ohjelmia ja ohjelmia, jotka eivät ole luonteeltaan rajatylittäviä tai kansainvälisiä, erityisesti ohjelmia, jotka liittyvät koulutukseen, urheiluun, kulttuuriin ja tiedotusvälineisiin, nuoriin ja heidän terveyteensä, myös mielenterveyteen, solidaarisuuteen, vapaaehtoistyöhön ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, teollisuus- ja yritystoimintaan, digitaalipolitiikkaan, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen niin, että ne keskittyvät nuoriin viljelijöihin, ympäristöön ja ilmastoon, koheesiopolitiikkaan, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitykseen, sekä jäsenvaltioiden toteuttamien toimien kanssa.

(21) Luomalla ympäristö näiden tavoitteiden edistämiseksi samanaikaisesti unionin tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasoilla voidaan lisätä synergioita ja tehostaa resurssien käyttöä. Komission olisi tätä varten annettava oikea-aikaista tietoa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille, alueiden komitealle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä unionin tasolla toimiville nuorisoalan elimille ja yhdistyksille ja tehtävä tiivistä yhteistyötä niiden kanssa. Jäsenvaltioita kannustetaan myös tekemään keskenään yhteistyötä sen varmistamiseksi, että Euroopan nuorison teemavuotta varten kehitetyillä toimilla on eurooppalainen ulottuvuus.

(22) Euroopan nuorison teemavuoden olisi niin ikään keskityttävä toimiin, joista voidaan saada eurooppalaista lisäarvoa. Eurooppalaisen lisäarvon käsite on tarkoitus ymmärtää laajasti ja osoittaa eri tavoin esimerkiksi, kun on kyse yhteistyöstä sellaisten luonteeltaan kansainvälisten toimien yhteydessä, joiden tavoitteena on saada aikaan kestävä systeeminen vaikutus tai myötävaikuttaa nuorten eurooppalaiseen identiteettiin, tietoisuuteen ja omistajuuteen eurooppalaisista yhteisistä arvoista ja perusoikeuksista sekä kykyyn osallistua unionin edustukselliseen ja osallistavaan demokratiaan.

(23) Unionin tasolla tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat määrärahat olisi määritettävä vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa. Budjettivallan käyttäjän valtuuksia rajoittamatta olisi pyrittävä siihen, että tämän päätöksen täytäntöönpanoa rahoitetaan vähintään kymmenellä miljoonalla eurolla ja että tähän tarkoitukseen luodaan erillinen budjettikohta. Edellyttäen, että rahoitusta on käytettävissä, unionin talousarviosta olisi oltava mahdollista myöntää yhteisrahoitusta Euroopan nuorison teemavuoden tukemiseksi asiaan liittyviin ohjelmiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti. ▌Euroopan nuorison teemavuosi olisi rahoitettava pääasiassa ottamalla käyttöön vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä saatavilla olevat liikkumavarat ja erityisvälineet. Euroopan nuorison teemavuoden rahoittaminen ei saisi haitata hankkeiden rahoittamista meneillään olevissa unionin ohjelmissa. Olisi harkittava ainoastaan rajallista rahoitusosuutta niistä budjettikohdista, jotka eivät liity Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman hankkeisiin. Jotta voitaisiin turvata pitkäkestoiset vaikutukset ja hyödyntää kulttuuriperinnön eurooppalaisena teemavuonna 2018 kehitettyjä parhaita käytäntöjä, vuonna 2023 toteutettaviin toimiin olisi varattava kahden miljoonan euron lisämäärä.

(23 a) Euroopan nuorison teemavuoden avulla olisi kehitettävä kumppanuuksia ehdokasmaiden sekä eteläisten ja itäisten kumppanimaiden nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa ja niiden välillä hyödyntämällä olemassa olevia nuorisodialogin ja -kumppanuuksien foorumeja, joita ovat esimerkiksi AU:n ja EU:n Youth Cooperation Hub, EU:n Youth Sounding Board ja European Youth Together.

(24) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(25) Kun otetaan huomioon covid-19-pandemian vaikutus nuoriin ja tästä johtuva pakottava tarve teemavuoden tavoitteiden kautta antaa nuorille tunnustusta ja tukea ja osallistaa heitä pandemian jälkeen, olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(26) Euroopan nuorison teemavuoden nopean täytäntöönpanon varmistamiseksi tämän päätöksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla
Kohde

Nimetään vuosi 2022 ”Euroopan nuorison teemavuodeksi 2022”, jäljempänä ’teemavuosi’.

2 artikla
Tavoitteet

EU:n nuorisostrategian 2019–2027 tavoitteiden ja eurooppalaisten nuorisotavoitteiden mukaisesti teemavuoden yleistavoitteena on edistää unionin, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa toteuttamia toimia, joilla voimaannutetaan nuoria, annetaan heille tunnustusta ja tukea ja osallistetaan heitä pandemian jälkeen ja pitkällä aikavälillä. Teemavuoden tavoitteena on erityisesti

 

1. tarjota jälleen myönteiset tulevaisuudennäkymät nuorille, joihin covid-19-pandemia on vaikuttanut kielteisesti, korostaa, miten vihreä ja digitaalinen siirtymä ja muut unionin toimintapolitiikat tarjoavat mahdollisuuksia heille ja laajemmin yhteiskunnalle, hakea innoitusta nuorten toimista, visioista ja näkemyksistä, jotta voidaan vahvistaa ja vauhdittaa edelleen yhteistä EU-hanketta, ja kuulla nuoria ottaen huomioon heidän tarpeensa ja huolensa, myös ne, jotka tuodaan esille Euroopan tulevaisuuskonferenssin aikana, sekä tukea heitä konkreettisten ja osallistavien mahdollisuuksien ja tuotosten luomisessa hyödyntäen mahdollisimman hyvin unionin välineitä,

2. kannustaa ja voimaannuttaa kaikkia nuoria, etenkin niitä nuoria, joilla on vähemmän mahdollisuuksia tai jotka tulevat heikommista lähtökohdista tai kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin ja marginalisoituneisiin ryhmiin, sekä maaseutualueilta, syrjäseuduilta ja vähemmän kehittyneiltä alueilta tulevia nuoria, saamaan merkityksellisiä tietoja ja taitoja ja parempi käsitys siitä ympäristöstä, jossa he toimivat, ja siten tulemaan aktiivisiksi ja yhteiskuntaelämään osallistuviksi kansalaisiksi ja muutoksentekijöiksi, joita innoittaa eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden tunne, mukaan lukien lisätoimet nuorten osallistumista ja kansalaisvaikuttamista koskevien valmiuksien kehittämiseksi nuorten sekä kaikkien niiden sidosryhmien keskuudessa, jotka toimivat nuorten etujen ajamiseksi, ja erilaisista taustoista tulevien nuorten osallistamiseksi keskeisiin kuulemisprosesseihin, kuten Euroopan tulevaisuuskonferenssiin ja EU:n nuorisodialogiin,

3. auttaa kaikkia nuoria saamaan parempi käsitys heidän saatavillaan olevista EU:n sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason julkisen politiikan tarjoamista monista mahdollisuuksista ja aktiivisesti edistää niitä, jotta voidaan tukea heidän henkilökohtaista, sosiaalista, taloudellista ja ammatillista kehitystään vihreässä, digitaalisessa ja osallistavassa maailmassa siten, että poistetaan järjestelmällisesti tähän liittyvät jäljellä olevat esteet,

4. valtavirtaistaa nuorisopolitiikka kaikkiin asiaan liittyviin unionin politiikanaloihin EU:n nuorisostrategian 2019–2027 mukaisesti, jotta voidaan varmistaa, että nuorten näkökulma otetaan asianmukaisesti huomioon jokaisella unionin päätöksentekoprosessin tasolla.

3 artikla
Toimenpiteiden tyyppi

1. Edellä 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin sisältyvät seuraavat teemavuoden tavoitteisiin liittyvät, EU:n tai kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla ja tapauksen mukaan kumppanimaissa toteutettavat hankkeet:

(a) konferenssit, tapahtumat, sekä kulttuuriin liittyvät että muut, ja toimintapoliittiset aloitteet, jotka suunnataan nuorille ja joilla edistetään osallistavaa ja kaikille avointa keskustelua niistä haasteista, myös covid-19-pandemian vaikutuksista, joita nuoret, myös ne, joilla on vähemmän mahdollisuuksia ja jotka kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kohtaavat ja jotka liittyvät erityisesti heidän sosiaaliseen tilanteeseensa ja työoloihinsa, mukaan lukien palkattomaan harjoitteluun liittyvä haaste, epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankitun osaamisen validointi sekä nuorisotyön ja henkisen hyvinvoinnin rakenteiden lujittaminen, ja eri tasojen sidosryhmillä olevista toimintavaihtoehdoista;

(b) nuorten osallistumisen edistäminen ja sellaisten jo käytössä olevien välineiden, kanavien ja ohjelmien vahvistaminen, joiden avulla nuoret voivat tavoittaa päättäjät, tunnistamalla, keräämällä ja vaihtamalla kokemuksia ja hyviä käytäntöjä sekä lisäämällä tietoisuutta näistä mekanismeista päättäjien keskuudessa;

(c) ideoiden kerääminen käyttämällä osallistavia menetelmiä pyrittäessä teemavuoden yhteiseen kehittämiseen ja pitkän aikavälin hankkeiden ja politiikkatoimien kehittämiseksi nuoria eurooppalaisia varten;

(d) tiedotus-, koulutus- ja valistuskampanjat, joilla välitetään sellaisia arvoja kuin kunnioitus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus, vapaaehtoisuus, yhteenkuuluvuuden- ja turvallisuudentunne sekä kuulluksi ja kunnioitetuksi tulemisen kokemus, jotta voidaan edistää nuorten aktiivista osallistumista osallistavamman, vihreämmän ja digitaalisemman yhteiskunnan rakentamiseen;

(e) tilojen ja välineiden luominen, jotta voidaan vaihtaa ajatuksia siitä, miten haasteet muutetaan mahdollisuuksiksi ja ideat teoiksi yrittäjyyshengessä, edistäen samalla luovuutta, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä;

(f) nuorten tilannetta unionissa koskevien selvitysten ja tutkimusten toteuttaminen, myös tuottamalla yhdenmukaistettuja eurooppalaisia tilastoja ja käyttämällä niitä ja muita asiaan liittyviä tietoja, kuten unionin tilastoista, nuorisoasioiden wikisivustosta, EU:n nuorisoraportista ja nuorten elämänlaatuindeksistä saatuja tietoja, sekä näiden tulosten tunnetuksi tekeminen ja levittäminen unionin, kansallisella tai alueellisella tasolla;

(g) nuorten kannalta merkityksellisten ohjelmien, rahoitusmahdollisuuksien, hankkeiden, toimien ja verkostojen edistäminen muun muassa sosiaalisen median ja verkkoyhteisöjen kautta.

2. Komissio ▌määrittää muita olemassa olevia toimia, jotka voisivat edistää teemavuoden tavoitteiden saavuttamista, ja sallii teemavuoteen liittyvien viittausten käytön tunnuksena näiden toimien edistämisessä, siltä osin kuin ne myötävaikuttavat kyseisten tavoitteiden saavuttamiseen. Unionin toimielimet ja jäsenvaltiot voivat myös määrittää tällaisia muita toimia ja ehdottaa niitä komissiolle.

4 artikla
Kansallisen tason koordinointi

Jäsenvaltiot ovat vastuussa teemavuoteen osallistumisen järjestämisestä kansallisella tasolla. Jäsenvaltiot nimeävät tätä varten kansalliset koordinaattorit. Kansalliset koordinaattorit varmistavat asiaan liittyvien toimien koordinoinnin kansallisella tasolla. Ne myös varmistavat nuorten, kansallisten nuorisovaltuustojen ja muiden nuorten kansalaisjärjestöjen aktiivisen osallistumisen teemavuoden toimien yhteiseen kehittämiseen ja toteuttamiseen.

5 artikla
Unionin tason koordinointi

1. Komissio ja EU:n nuorisoasioiden koordinaattori perustavat työryhmän, joka koostuu kansallisista koordinaattoreista, alan kokemusta saaneista nuorten edustajista, komission edustajista ja Euroopan parlamentin edustajista, koordinoimaan teemavuoden toimintaa. Kokoukset tarjoavat lisäksi mahdollisuuksia vaihtaa tietoja teemavuoden täytäntöönpanosta kansallisella ja unionin tasolla. ▌

2. Teemavuoden koordinoinnissa unionin tasolla sovelletaan monialaista lähestymistapaa, jotta voidaan luoda synergioita nuorten kannalta merkityksellisten unionin eri ohjelmien ja aloitteiden välille, ja se otetaan asianmukaisesti huomioon kansallisella tasolla.

3. Komissio kutsuu koolle sidosryhmien ja nuorisoalan järjestöjen tai elinten, mukaan lukien Euroopan nuorisofoorumi ja muut nuorisojärjestöt, edustajia avustamaan teemavuoden yhteisessä kehittämisessä ja toteuttamisessa unionin tasolla.

 

5 a artikla
Talousarvio[29]

Rahoituspuitteet tämän päätöksen toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisellä kaudella ovat kymmenen miljoonaa euroa.

Jotta voidaan tukea vuonna 2023 toteutettavia toimia teemavuoden pitkäkestoisten vaikutusten aikaansaamiseksi, 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 väliselle kaudelle vahvistetaan kahden miljoonan euron täydentävät rahoituspuitteet.

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

5 b artikla
Yhteisrahoitus

Unionin ohjelmista ja rahoitusvälineistä annetaan yhteisrahoitusta teemavuoden täytäntöönpanon tukemiseksi kyseisiin ohjelmiin ja välineisiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

6 artikla
Kansainvälisen tason yhteistyö

Komissio tekee tarvittaessa teemavuoteen liittyvää yhteistyötä kansainvälisten kumppanien ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa ja varmistaa samalla unionin osallistumisen näkyvyyden. Komissio varmistaa erityisesti yhteistyön Euroopan neuvoston kanssa, myös EU:n ja Euroopan neuvoston nuorisokumppanuuden puitteissa, sekä kansainvälisten nuorisoverkostojen ja -järjestöjen kanssa.

7 artikla
Seuranta ja arviointi

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen tässä päätöksessä säädettyjen aloitteiden täytäntöönpanosta ja tuloksista sekä näitä aloitteita koskevasta yleisarviosta.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuun kertomukseen on sisällyttävä ideoita tuleviksi yhteisiksi nuorisoalan hankkeiksi pitkäkestoisten vaikutusten aikaansaamiseksi.

8 artikla
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies  Puheenjohtaja

 

 


ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Euroopan nuorison teemavuosi 2022

Viiteasiakirjat

COM(2021)0634 – C9-0379/2021 – 2021/0328(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

14.10.2021

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CULT

21.10.2021

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

21.10.2021

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

 Päätös tehty (pvä)

EMPL

22.10.2021

 

 

 

Esittelijät

 Nimitetty (pvä)

Sabine Verheyen

21.10.2021

 

 

 

Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)

21.10.2021

Valiokuntakäsittely

25.10.2021

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

12.11.2021

 

 

 

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

16.11.2021

 

 

Päivitetty viimeksi: 29. marraskuuta 2021
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö