MIETINTÖ yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosikertomus 2021

20.12.2021 - (2021/2182(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: David McAllister

Tarkistukset

• 001-001 (PDF - 101 KB)
• 001-001 (DOC - 70 KB)
• 002-003 (PDF - 109 KB)
• 002-003 (DOC - 73 KB)
• 004-007 (PDF - 108 KB)
• 004-007 (DOC - 75 KB)
• 008-010 (PDF - 104 KB)
• 008-010 (DOC - 75 KB)
• 011-018 (PDF - 142 KB)
• 011-018 (DOC - 86 KB)
• 019-028 (PDF - 128 KB)
• 019-028 (DOC - 85 KB)
• 029-038 (PDF - 131 KB)
• 029-038 (DOC - 88 KB)
• 039-048 (PDF - 141 KB)
• 039-048 (DOC - 90 KB)
• 049-058 (PDF - 148 KB)
• 049-058 (DOC - 96 KB)
• 059-059 (PDF - 99 KB)
• 059-059 (DOC - 69 KB)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosikertomus 2021

(2021/2182(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 21 ja 36 artiklan,

– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 16. kesäkuuta 2021 julkaiseman yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) koskevan selvityksen – EU:n prioriteetit vuonna 2021 (HR(2021)0094),

– ottaa huomioon 31. lokakuuta 2000 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (2000) naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

– ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Hongkongin tilanteesta, mukaan lukien päätöslauselmansa 8. heinäkuuta 2021 Hongkongista ja erityisesti Apple Dailyn tapauksesta[1] ja 19. kesäkuuta 2020 Kiinan kansantasavallan hyväksymästä Hongkongin turvallisuuslaista ja EU:n tarpeesta puolustaa Hongkongin laajaa autonomiaa[2],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0354/2021),

A. toteaa, että parlamentin velvollisuutena ja vastuulla on harjoittaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan demokraattista valvontaa, ja katsoo, että sen olisi saatava käyttöönsä tarvittavat tiedot avoimesti ja oikea-aikaisesti ja sillä olisi oltava käytettävissään tehokkaat keinot voidakseen suorittaa tämän tehtävän täysimääräisesti ja tehokkaasti;

B. ottaa huomioon, että viimeaikainen kansainvälinen kehitys ja moniulotteiset haasteet sekä nopeasti muuttuva geopoliittinen ympäristö ovat kiihdyttäneet unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiin näkökohtiin vaikuttavia nykyisiä suuntauksia, paljastaneet EU:n haavoittuvuuden ulkoisille tapahtumille ja paineille ja korostaneet, että tarvitaan vahvempaa, kunnianhimoisempaa, uskottavampaa, strategisempaa ja yhtenäisempää EU:n toimintaa maailmanlaajuisesti, sekä tuoneet korostetusti esiin sen, että EU:n on voitava itsenäisesti asettaa omat strategiset tavoitteensa ja kehittää valmiudet niiden saavuttamiseksi;

C. ottaa huomioon, että näistä kehityskuluista ja haasteista voidaan mainita esimerkiksi Kiinan Wuhanista alkunsa saanut ennennäkemätön covid-19-pandemia ja sen seuraukset, Yhdysvaltojen muuttuva rooli maailmannäyttämöllä, EU:n jäsenvaltioita vastaan tehdyt hybridihyökkäykset, kuten muuttajien välineellistäminen, joilla pyritään kyseenalaistamaan demokraattiset perustamme, kansainvälisen oikeuden jatkuva rikkominen Valko-Venäjällä, Kiinan kommunistisen puolueen ja muiden autoritaaristen ja totalitaaristen hallintojen kasvava ylimielisyys, Afganistanin valtiollisten rakenteiden nopea romahtaminen ja talibanien valtaannousu, jännitteet indopasifisella alueella, erityisesti Etelä-Kiinan ja Itä-Kiinan merillä sekä Taiwaninsalmessa, joukkotuhoaseiden leviäminen, asesulkusopimusten kyseenalaistaminen, ilmastonmuutos, talousrikokset, pakkomuuttoa aiheuttaneiden paikallisten konfliktien paheneminen, kilpailu luonnonvaroista, energia- ja vesipula, valtioiden romahtaminen, terrorismi, kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, kyberhyökkäykset ja disinformaatiokampanjat;

D. ottaa huomioon, että nykyiset suuntaukset ovat seurausta siitä, että globaalissa vallan tasapainossa on siirrytty kohti kovan geopoliittisen kilpailun leimaamaa moninapaista maailmaa, mikä vaikeuttaa globaalihallintaa ja kansainvälisten julkishyödykkeiden tarjontaa aikana, jolloin niitä tarvittaisiin yhä enemmän;

E. ottaa huomioon, että maailma on siirtynyt uuteen ”rauhan vastaiseen aikakauteen”, jota leimaa geopoliittisen epävarmuuden lisääntyminen ja alueellisten konfliktien ja valtakilpailun lisääntyminen, millä on merkittäviä vaikutuksia EU:n turvallisuuteen;

F. ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset EU:n turvallisuuteen ovat käymässä yhä selvemmiksi;

G. ottaa huomioon, että yli puolet maailman väestönkasvusta vuoteen 2050 mennessä tapahtuu todennäköisesti Afrikassa ja että Afrikan osuuden maapallon väkiluvun 2,4 miljardin kasvusta ennustetaan olevan 1,3 miljardia; toteaa, että tämän kasvun keskittyminen joihinkin kaikkein köyhimpiin maihin johtaa yhdessä ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa erinäisiin uusiin haasteisiin, joilla on erittäin ongelmallisia vaikutuksia sekä kyseisiin maihin että EU:hun, jollei niihin puututa välittömästi; ottaa huomioon, että kauppaa ja kehitystä koskevassa YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin raportissa 2019[3] todetaan, että YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 sitoumusten saavuttamiseksi tarvitaan lisärahaa 2,5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa;

H. katsoo, että EU:n on johtoasemansa edistämiseksi ja monenvälisyyden elvyttämiseksi ja uudistamiseksi toimittava globaalilla näyttämöllä yhdellä yhtenäisellä äänellä, joka perustuu yhteiseen strategiseen kulttuuriin, jota ohjaavat sen demokraattiset arvot, oikeusvaltio, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, perusoikeudet, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo, vapauden tukeminen globaalisti ja sen visio kestävästä ja osallistavasta tulevaisuudesta;

I. ottaa huomioon, että laaja enemmistö unionin kansalaisista ja suurin osa Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin digitaalisella alustalla saaduista kommenteista kannattaa EU:n vahvempaa roolia ja yhteistä eurooppalaista lähestymistapaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa ja haluaa EU:lta yhtenäisempää ja tehokkaampaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa;

1. korostaa, että voidakseen kehittää strategisen tavoitteensa mukaisesti maailmanlaajuista johtoasemaansa EU:n olisi muokattava yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa seuraavien viiden toimen pohjalta:

– johtoaseman ottaminen maailmanlaajuisia painopisteitä koskevien monenvälisten kumppanuuksien, erityisesti sen YK-kumppanuuden, vahvistamisessa sekä ihmisoikeuksien suojelemisessa ja edistämisessä maailmanlaajuisesti,

– EU:n näkyvyyden lisääminen ja päätöksenteon parantaminen sekä EU:n kovan ja pehmeän vallan välineiden täysimittainen ja tehokkaampi hyödyntäminen muun muassa ottamalla unionin ulkopolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa käyttöön määräenemmistöpäätökset,

– Euroopan riippumattomuuden saavuttaminen siten, että kytketään EU:n ulkoiset ja sisäiset toimet johdonmukaisesti toisiinsa ja yhdistetään toisiinsa kyky toimia tarvittaessa itsenäisesti ja valmius pyrkiä strategiseen solidaarisuuteen samanmielisten kumppaneiden kanssa,

– alueellisten strategioiden laatiminen jatkossakin, mukaan lukien diplomaattista ja taloudellista osallistumista sekä turvallisuusyhteistyötä koskevat strategiat,

– demokraattisen valvonnan, vastuuvelvollisuuden sekä unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarisen ulottuvuuden vahvistaminen;

Johtoaseman ottaminen maailmanlaajuisia painopisteitä koskevien monenvälisten kumppanuuksien, erityisesti sen YK-kumppanuuden, vahvistamisessa sekä ihmisoikeuksien suojelemisessa ja edistämisessä maailmanlaajuisesti

2. panee tyytyväisenä merkille unionin kasvavan kunnianhimon ja aloitteet johtoaseman ottamiseksi tärkeimpiä painopisteitä koskevien globaalien kumppanuuksien edistämisessä ja sääntöihin ja arvoihin perustuvan monenvälisen järjestyksen vahvistamisessa keskeisten instituutioiden ja järjestöjen uudistamisen avulla niiden tehokkuuden parantamiseksi ja niiden kestokyvyn lisäämiseksi ja hyödyntämällä paremmin olemassa olevia globaalihallinnan mekanismeja ja instituutioita; toteaa, että näiden aloitteiden myötä kansainvälisen oikeuden ohjaama kansainvälinen yhteisö pystyy vastaamaan tehokkaasti maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, pandemioihin, energiakriisiin tai terrori-iskujen uhkaan, ja torjumaan vihamielisten autoritaaristen toimijoiden vaikutusvaltaa; palauttaa mieliin, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on varmistettava YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden 2030 täytäntöönpano;

3. korostaa, että EU:n ja YK:n välille on kehitettävä aidosti strateginen kumppanuus ilmastotoimien ja ihmisoikeuksien sekä kriisinhallinnan aloilla; kehottaa jäsenvaltioita ja hallituksia kaikkialla maailmassa antamaan YK:n elimille enemmän toimivaltaa, resursseja ja toimintavalmiuksia; pitää valitettavana, että Kiina ja Venäjä estävät YK:n turvallisuusneuvostoa tuomitsemasta sortohallintoja teoistaan ja vaikeuttavat yhtenäisen kansainvälisen vastauksen antamista eri kriiseihin ja estävät G7-ryhmän päätösten täytäntöönpanon YK:n tasolla; toistaa tukevansa voimakkaasti Kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC) ja kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita myöntämään riittävästi taloudellista tukea, jotta ICC voi hoitaa tehtävänsä;

4. korostaa, että EU:n on puolustettava ja edistettävä demokratiaa maailmanlaajuisesti näyttämällä esimerkkiä, muun muassa varmistamalla demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden tiukka noudattaminen kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa EU:ta edistämään demokraattisten valtioiden liittoumaa kaikkialla maailmassa; korostaa tarvetta resurssien yhdistämiseen, parhaiden käytänteiden jakamiseen, yhteisten toimien koordinointiin ja yhteisten strategioiden laatimiseen autoritaaristen valtioiden ja niiden sijaistoimijoiden sekä demokraattisten yhteiskuntien demokratiavastaisten toimijoiden pahantahtoisen sekaantumisen ja disinformaation torjumiseksi; katsoo, että onnistuakseen tässä EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi edistettävä – esimerkiksi tekemällä tiivistä yhteistyötä Naton kanssa – kaikki hallinnonalat ja koko yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa kyberuhkien torjuntaan yhdistettynä kunnianhimoiseen demokratian tukiohjelmaan keskittyen sananvapauden ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden vaalimiseen ja edistämiseen; ilmaisee tältä osin täyden tukensa Yhdysvaltojen isännöimille demokratiahuippukokouksille, joissa keskitytään konkreettisiin toimiin, joilla puolustetaan yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, estetään demokratian heikkenemistä ja torjutaan korruptiota;

5. kehottaa EU:ta kehittämään välineistöään ulkomaisen puuttumisen, propagandan ja vaikutusoperaatioiden torjumiseksi, myös kehittämään uusia välineitä, joiden avulla voidaan periä maksuja tekijöiltä, ja vahvistamaan asiaankuuluvia rakenteita, erityisesti Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) strategisia viestintäerityistyöryhmiä; suhtautuu myönteisesti disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen meneillään olevaan tarkistukseen; korostaa, että EU:n on parannettava toimiensa näkyvyyttä tiedottamalla ulkoisista toimistaan paremmin ja strategisemmin sekä omille kansalaisilleen että unionin ulkopuolella;

6. on syvästi huolissaan jatkuvasta demokratian heikkenemisestä ja ihmisoikeuksien taantumisesta yhä useammissa EU:n ulkopuolisissa maissa; muistuttaa, että EU:n on tärkeä tukea maailman vaaliprosesseja jatkuvasti muun muassa lähettämällä vaalitarkkailuvaltuuskuntia, ja muistuttaa parlamentin keskeisestä roolista tässä asiassa; korostaa, että on tärkeää varmistaa mahdollisimman korkeatasoinen suojelu kansallisille vaalitarkkailijoille; kehottaa EU:ta lujittamaan edelleen kansainvälistä yhteistyötä vaalitarkkailun alalla yhdessä kaikkien asianomaisten kumppaneiden, kuten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj), Euroopan neuvoston sekä kansainvälisen vaalitarkkailun periaatejulistuksen ja kansainvälisten vaalitarkkailijoiden toimintasäännöt hyväksyneiden järjestöjen, kanssa;

7. kannustaa EU:ta kehittämään edelleen johtavaa asemaansa vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien suojelemisessa ja edistämisessä monenvälisillä foorumeilla ja erityisesti YK:ssa; katsoo, että EU:n olisi varmistettava EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän (EU:n Magnitski-laki) avoin ja tehokas käyttö, mukaan lukien laajentamalla sen soveltamisalaa korruptioon liittyviin rikoksiin; palauttaa mieliin, että EU:n olisi valvottava paremmin tekemiensä kansainvälisten sopimusten ihmisoikeusmääräysten täytäntöönpanoa; muistuttaa EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän poliittisesta luonteesta, sillä se on osa yhdennettyä ja kattavaa poliittista lähestymistapaa;

8. korostaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja EU:n sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan kolmannen toimintasuunnitelman (GAP III) täysimääräistä täytäntöönpanoa ja järjestelmällistä sisällyttämistä kaikkiin EU:n ulkoisiin toimiin kaikilla osallistumisen tasoilla ja kaikissa asiaankuuluvissa toimissa ja käsitteissä myös GAP III:n elinkaaren jälkeen; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan johtoaseman naisista, rauhasta ja turvallisuudesta annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (2000) täytäntöönpanossa;

9. kehottaa panemaan vuonna 2020 hyväksytyn EU:n rauhanvälitystä koskevan toimintaperiaatteen tehokkaasti täytäntöön, jotta vahvistetaan EU:n asemaa vaikuttavana maailmanlaajuisena toimijana, joka investoi konfliktien ehkäisyyn ja sovitteluun, ja johtavana toimijana rauhan edistämisessä ja täytäntöönpanossa kansainvälisellä tasolla; muistuttaa EU:n suhteellisesta edusta konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa yksittäisiin jäsenvaltioihin nähden; korostaa keskeistä roolia, joka parlamentilla on tällä alalla parlamentaarisen diplomatian kautta; tunnustaa nuorisojärjestöjen roolin rauhanomaisten yhteiskuntien rakentamisessa sekä rauhan, suvaitsevaisuuden, kulttuurien välisen ja uskontojen välisen vuoropuhelun kulttuurin edistämisessä;

10. kehottaa jälleen tukemaan enemmän EU:n meriturvallisuusstrategiaa, sillä merenkulun vapauden säilyttäminen on kasvava haaste sekä maailmanlaajuisesti että naapurustossa; korostaa, että merenkulun vapautta olisi aina kunnioitettava; kehottaa EU:ta kiinnittämään enemmän huomiota merenkulun vapauden varmistamiseen ja toimenpiteisiin, joissa keskitytään aseellisten konfliktien ja sotilaallisten välikohtausten rauhoittamiseen ja ehkäisemiseen merellä;

11. kehottaa laatimaan yhdessä keskeisten kumppaneiden kanssa kunnianhimoisen EU:n toimintaohjelman uskonnon- ja vakaumuksenvapauden tukemiseksi unionin ulkopuolella ja vakaumuksen tai uskonnon takia tapahtuvan vainon ongelman käsittelemiseksi; toteaa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapauden tukeminen auttaa osaltaan edistämään kestävää rauhaa ja vastaamaan moniin EU:n ja sen kumppanimaiden kohtaamiin haasteisiin; kehottaa komissiota nimeämään mahdollisimman pikaisesti uuden uskonnon- ja vakaumuksenvapautta edistävän EU:n erityislähettilään;

12. panee tyytyväisenä merkille EU:n toimet maailmanlaajuisena edelläkävijänä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kehottaa komissiota ja EUH:ta ehdottamaan uusia aloitteita, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kansainvälistämistä sekä aloitteita ilmastoon liittyviin turvallisuusriskeihin vastaamiseksi, ja puuttumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin paikallisella tasolla, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevissa väestöryhmissä ja niissä yhteisöissä, joihin kohdistuu voimakkaita vaikutuksia; katsoo, että EU:n olisi tuettava kunnianhimoisia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi unionin ulkopuolisissa maissa, ja korostaa, että ilmastodiplomatian on oltava keskeisessä asemassa; odottaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanolla on myös merkittäviä geopoliittisia vaikutuksia ja että se vaikuttaa EU:n suhteisiin joidenkin sen kumppaneiden kanssa, kuten EU:n riippuvuuteen Venäjän fossiilisten polttoaineiden toimituksista;

13. suhtautuu myönteisesti EU:n lähestymistapaan ja maailmanlaajuiseen johtoasemaan covid-19-rokotteiden toimittamisessa ja pandemian sosiaalisiin ja taloudellisiin seurauksiin puuttumisessa COVAX-mekanismin ja Team Europen maailmanlaajuisen elvytyspaketin avulla; kehottaa EU:ta esittämään vankan maailmanlaajuisen terveysstrategian, johon sisältyy muun muassa maailmanlaajuisia ja unionin toimia parempien maailmanlaajuisten valmiuksien varmistamiseksi tulevia kriisejä varten ja kriisien tehokkaaksi torjumiseksi sekä maksuttoman, oikeudenmukaisen, kohtuuhintaisen ja tasapuolisen maailmanlaajuisen rokotesaatavuuden varmistamiseksi; toteaa jälleen, että EU:n on vahvistettava terveydenhuoltoon liittyvää riippumattomuuttaan ja monipuolistettava toimitusketjujaan niin, että päästään eroon turvautumisesta autoritaarisiin ja totalitaarisiin järjestelmiin; suhtautuu myönteisesti EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen kumppanuuteen maailmanlaajuisen covid-19-rokotuskampanjan osalta;

14. toteaa, että teknologia, yhteydet ja tietovirrat ovat EU:n ulkosuhteiden ja kumppanuussopimusten tärkeitä ulottuvuuksia ja niillä on merkittäviä geopoliittisia vaikutuksia; kehottaa EU:ta kehittämään globaaleja kumppanuuksia oikeudenmukaisten, avointen ja arvoihin perustuvien normien ja standardien asettamiseksi teknologioiden sääntöihin perustuvalle, eettiselle ja ihmiskeskeiselle käytölle yksittäisten käyttäjien yksityisyyttä kunnioittaen, erityisesti tekoälyn ja internetin hallinnon osalta, asettamalla kyberdiplomatia ulkoisten toimiensa ytimeen; korostaa, että EU:n on varmistettava demokratioiden välinen yhteistyö ja koordinointi tältä osin sekä varmistettava kansainvälisen ja humanitaarisen oikeuden noudattaminen konflikteihin puututtaessa; korostaa, että uusi digitaaliteknologia voi olla erityinen uhka ihmisoikeuksien puolustajille, toimittajille ja muille, sillä se valvoo, rajoittaa ja heikentää heidän toimintaansa, kuten Pegasus-paljastukset ovat hiljattain osoittaneet; kehottaa EU:ta tekemään aloitteen, jolla edistetään sortotarkoituksessa käytettävän vakoiluohjelmateknologian viennin keskeyttämistä ja vankan sääntelykehyksen hyväksymistä tällä alalla; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan, että eurooppalaisen valvontateknologian ja teknisen tuen viennin yhteydessä noudatetaan ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta ja asianmukaista valvontaa kaksikäyttöasetuksen[4] mukaisesti; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä unionin ulkopuolisten maiden hallitusten kanssa kyberturvallisuutta ja terrorismin torjuntaa koskevan sortavan lainsäädännön käytäntöjen ja lainsäädännön lopettamiseksi; korostaa, että EU:n on säilytettävä yksilön oikeudet; korostaa siksi, että sosiaalisen pisteytyksen järjestelmät eivät ole EU:n perusarvojen mukaisia; painottaa, että tällaisia valvontapolitiikkoja ja -välineitä ei pitäisi missään olosuhteissa ottaa käyttöön eikä käyttää EU:ssa; korostaa tämän vuoksi, että EU:n on pyrittävä rajoittamaan ja torjumaan digitaalisten sortotoimien ylikansallista ulottuvuutta; toteaa, että puolustusteknologian ja aseiden vienti kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan;

15. muistuttaa, että EU:n olisi laadittava ja pantava täytäntöön maailmanlaajuisia yhteyksiä koskeva strategia, jolla laajennettaisiin nykyistä Euroopan ja Aasian yhteyksiä koskevaa EU:n strategiaa ja joka toimisi strategisena vastauksena sen vaikutusvallan lujittamiselle monilla maailman alueilla, kuten Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa; pitää siksi myönteisenä komission 1. joulukuuta 2021 esittämää kunnianhimoista ja monitahoista ”Global Gateway” -strategiaa, jolla pyritään investoimaan muun muassa digitaalisiin verkkoihin ja laadukkaaseen infrastruktuuriin kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla ja jossa luvataan vahvempia kumppanuuksia luomatta riippuvuutta; korostaa, että komission olisi asetettava unionin ulkopuolisten maiden kanssa toteutettavien yhteyksiä koskevien hankkeiden edellytykseksi se, että on noudatettava tiukasti sosiaalisia ja työntekijöiden oikeuksia, avoimuutta, ihmisoikeuksia, huolellisuusvelvoiteperiaatteita, yhteentoimivuutta, hyvää hallintotapaa ja demokraattisia normeja, sekä se, että teknologiaa on käytettävä eettisesti sekä kotimaassa että ulkomailla; toteaa tässä yhteydessä, että komission olisi laadittava strategia, jolla parannetaan sen kumppaneiden mahdollisuuksia käyttää luotettavaa ja turvallista teknologiaa; korostaa, että yhteyksiin tehtävillä investoinneilla on tuettava talouden kestävyyttä ja talouden hiilestä irtautumista Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti; pyytää lisätoimia EU:n yhteyksiä koskevien kumppanuuksien täytäntöönpanemiseksi ja kannustaa komissiota kehittämään näitä yhteyksiä koskevia hankkeita yhdessä ja yhteistyössä samanmielisten kumppaneiden kanssa; suhtautuu myönteisesti yhteyksiä koskevan kumppanuuden luomiseen Afrikan unionin kanssa seuraavassa AU–EU-huippukokouksessa;

16. panee tyytyväisenä merkille G7-maiden maailmanlaajuisen ”Build Back Better World” -aloitteen ja kehottaa EU:ta osallistumaan aktiivisesti sen kehittämiseen edelleen, esimerkiksi kartoittamalla kytköksiä ”Global Gateway” -aloitteeseen, jotta ne voisivat vahvistaa toisiaan;

EU:n näkyvyyden lisääminen ja päätöksenteon parantaminen sekä EU:n kovan ja pehmeän vallan välineiden täysimittainen ja tehokkaampi hyödyntäminen muun muassa ottamalla unionin ulkopolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa käyttöön määräenemmistöpäätökset

17. muistuttaa, että EU tarvitsee ennen kaikkea yhtenäisyyttä ja jäsenvaltioidensa vahvempaa ja aitoa poliittista tahtoa sopia yhdessä EU:n yhteisen ulkopolitiikan tavoitteista ja EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä sekä edistää niitä, minkä tavoitteena on panna täytäntöön SEU-sopimuksen 21 artiklan tavoitteet, arvot, periaatteet ja normit; korostaa tarvetta perustaa turvallisuus- ja puolustusunioni, joka toimii lähtökohtana yhteisen eurooppalaisen puolustuspolitiikan täytäntöönpanolle SEU-sopimuksen 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

18. korostaa, että EU:n ulkopolitiikka tarvitsee omat välineet ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä turvallisuuden ja puolustuksen alalla; muistuttaa, että pysyvä rakenteellinen yhteistyö kirjattiin Lissabonin sopimukseen, mutta se perustettiin vasta vuonna 2017; kehottaa siksi jäsenvaltioita ja neuvostoa hyödyntämään rohkeasti mahdollisimman tehokkaasti kaikkia perussopimusten mahdollistamia ulkopolitiikan välineitä;

19. korostaa, että EU:n on vahvistettava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kykyään toimia tehokkaasti, oikea-aikaisesti, ennakoivasti ja itsenäisesti ja muotoiltava EU:n vastaus nykyisiin ja tuleviin haasteisiin; korostaa, että EU:n on kiireesti perustettava mekanismi, jolla jäsenvaltiot ja EU vaihtavat automaattisesti tietoja ja tiedustelutietoja EU:n ulkopuolella tapahtuvista ulko- ja turvallisuusasioista, myös terrorismista, joka uhkaa edelleen eurooppalaisia arvoja ja turvallisuutta ja edellyttää moniulotteista lähestymistapaa; pitää myönteisenä nykyistä strategisen kompassin prosessia, joka toimii lähtökohtana edistymiselle kohti Euroopan turvallisuus- ja puolustusunionia ja EU:n strategiselle riippumattomuudelle turvallisuudessa ja puolustuksessa sekä sellaisen yhteisen eurooppalaisen strategisen turvallisuus- ja puolustuskulttuurin syntymiselle, jota ohjaavat yhteiset arvomme ja tavoitteemme ja yhteinen ymmärrys uhkista sekä se, että kunnioitetaan jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikkoja; odottaa, että strateginen kompassi auttaa muokkaamaan yhteistä näkemystä EU:n turvallisuudesta ja puolustuksesta strategisen riippumattomuuden saavuttamiseksi; korostaa, että tulokset olisi otettava huomioon EU:n vuoden 2016 globaalistrategian uudistetussa versiossa, jossa otetaan huomioon keskeiset uhat, haasteet ja mahdollisuudet ja joka tarjoaa mahdollisuuksia EU:n aktiivisemmalle maailmanlaajuiselle roolille; korostaa lisäksi, että näiden havaintojen olisi muodostettava perusta muiden asiakirjojen, kuten vuonna 2018 hyväksytyn voimavarojen kehittämissuunnitelman, tarkistamiselle;

20. korostaa ihmisoikeuksien merkitystä erottamattomana osana ulkoasioita koskevaa EU:n välineistöä ja tähdentää sen täydentävyyttä; kannustaa lisäksi EU:ta koordinoimaan yhteistyötä kumppanimaiden kanssa ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja seuraamusten soveltamiseksi niiden vaikuttavuuden lisäämiseksi; palauttaa mieliin, että rajoittavien toimenpiteiden johdonmukainen ja yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa on EU:n ulkopolitiikan uskottavuuden ja tehokkuuden edellytys; kehottaa komissiota perussopimusten valvojana sekä neuvostoa ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa EU:n ulkoisen toimintapolitiikan yhtenäisyydestä, johdonmukaisuudesta ja tehokkuudesta vastaavina tahoina varmistamaan, että EU:n hyväksymien rajoittavien toimenpiteiden noudattamatta jättämisestä seuraavat kansalliset vastatoimet ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja vakuuttavia; vaatii, että EU jatkaa tiivistä koordinointia ja yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa pakotteiden käytön alalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi välttäen samanaikaisesti mahdollisia ei-toivottuja seurauksia molempien eduille;

21. korostaa lisäksi, että strategisella kompassilla on oltava merkittävä lisäarvo EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden kannalta eikä se saa olla pelkkä luettelo EU:n ja sen jäsenvaltioiden kohtaamista uhkista ja haasteista; vaatii, että strategisen kompassin lopullisessa luonnoksessa olisi yksilöitävä nykyiset ja tulevat puutteet valmiuksissa, sekä institutionaalisissa valmiuksissa että varoissa, ja esitettävä selkeä toimintasuunnitelma näiden puutteiden korjaamiseksi; toteaa jälleen aikovansa olla mukana tässä prosessissa; odottaa strategisen kompassin lopullisen luonnoksen ja Naton strategisen toimintaperiaatteen olevan keskenään johdonmukaisia ja heijastavan selkeämpää tehtävienjakoa EU:n ja Naton välillä, jotta voidaan varmistaa parempi yhteistyö ja taakanjako ja määrittää tapoja EU:n ja Naton yhteistyön vahvistamiseksi; kannustaa asianomaisia jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Naton jäsenyyden niille suomia valmiuksia; kehottaa jäsenvaltioita saavuttamaan strategisen kompassin valmistuttua kunnianhimoisen yhteisen yhteisymmärryksen SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdasta ja SEUT‑sopimuksen 222 artiklasta sekä niiden suhteesta Pohjois-Atlantin sopimuksen 5 artiklaan;

22. muistuttaa, että perussopimukset tarjoavat mahdollisuuden kehittää YUTP:n päätöksentekomenettelyjä; palauttaa mieliin SEU-sopimuksen 31 artiklan 2 kohdan, jonka mukaan neuvosto voi tehdä YUTP-asioissa tiettyjä päätöksiä määräenemmistöllä, ja SEU-sopimuksen 31 artiklan 3 kohtaan sisältyvän siirtymälausekkeen, joka mahdollistaa sen, että voidaan asteittain siirtyä määräenemmistöpäätöksiin niissä YUTP:n alan päätöksissä, joilla ei ole sotilaallista tai puolustukseen liittyvää merkitystä mutta jotka parantavat EU:n yhteisvastuuta ja keskinäistä avunantoa kriisiaikoina; korostaa, että yksimielisyysvaatimus heikentää EU:n toimintakykyä, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita käyttämään määräenemmistöpäätöksiä YUTP:n päätöksenteossa; toistaa erityisesti kehotuksensa määräenemmistöpäätöksiin siirtymisestä annettaessa lausuntoja kansainvälisistä ihmisoikeuskysymyksistä ja tehtäessä ihmisoikeuksiin liittyviä päätöksiä, päätettäessä pakotteiden käyttöönotosta EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän mukaisesti sekä tehtäessä päätöksiä kaikkien yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alan siviilioperaatioiden hyväksymisestä; korostaa, että SEU-sopimuksen 31 ja 44 artiklan soveltaminen voisi parantaa EU:n joustavuutta ja toimintavalmiuksia monenlaisissa ulkopoliittisissa kysymyksissä;

23. toistaa kehotuksensa uusien yhteistyömuotojen, kuten Euroopan turvallisuusneuvoston, luomisesta konflikteja ja kriisejä koskevan yhdennetyn lähestymistavan kehittämiseksi; korostaa, että tämän yhteistyömuodon kokoonpanoa ja mahdollista toimeksiantoa olisi harkittava; muistuttaa, että meneillään oleva Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi tarjoaa puitteet tätä koskevien innovatiivisten ehdotusten hahmotteluun; vaatii, että konferenssin on oltava kunnianhimoisempi EU:n politiikkojen ulkoisen ulottuvuuden osalta, myös turvallisuuden ja puolustuksen osalta, ja olisi esimerkiksi perustettava EU:n pysyviä monikansallisia sotilasyksiköitä ja siirryttävä määräenemmistöpäätöksiin EU:n ulkopolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa; toteaa kuitenkin, että uudet institutionaaliset puitteet eivät yksin ratkaise YTPP:n rakenteellisia ja poliittisia haasteita; kehottaa jälleen perustamaan puolustusministerien neuvoston;

24. korostaa, että EU:n omiin välineisiin olisi sisällyttävä eurooppalaisen diplomaattiakatemian perustaminen, ja katsoo, että akatemian tehtävänä olisi oltava EU:n diplomaattien koulutus alusta alkaen ja heidän lähentämisensä EU:n yhteisiin arvoihin ja etuihin, siten että siirrytään kohti yhteisen diplomaattikulttuurin määrittämää todellista yhteishenkeä eurooppalaisesta näkökulmasta; kehottaa panemaan täysimääräisesti täytäntöön pilottihankkeen ”Kohti eurooppalaisen diplomaattiakatemian perustamista”, jolla voitaisiin tasoittaa tietä kyseisen akatemian perustamiselle ja johon olisi kuuluttava valintamenettelyn luominen EUH:hon ja EU:n edustustoihin pääsyä varten; korostaa, että on tärkeää vahvistaa EU:n diplomaattista edustusta unionin ulkopuolisissa maissa ja pyrkiä täysipainoiseen diplomaattiseen edustukseen yleisesti monenvälisissä järjestöissä ja erityisesti YK:ssa; korostaa, että EU:n vahvempi edustus unionin ulkopuolisissa maissa ja monenvälisissä järjestöissä edistäisi merkittävästi EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden tarvitsemaa yhtenäisyyttä, kun on kyse yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisesta;

25. korostaa, että kokonaisvaltainen lähestymistapa YUTP:aan edellyttää kaikkien EU:n ulkoisen toiminnan alalla käytössä olevien resurssien välistä synergiaa; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin keskeistä roolia ja suhteellista etua, joka sillä on EU:n diplomatiassa erityisesti parlamenttien välisten suhteiden ja sen kautta, että parlamentti toimii laajasti kolmansien osapuolten kanssa toteutettavien demokratiatukiohjelmien välityksellä; kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita tunnustamaan parlamentin olennaiseksi osaksi Team Europe -lähestymistapaa ja ottamaan tämän huomioon toimintarakenteissa; korostaa, että kulttuurista on tullut hyödyllinen diplomaattinen väline ja olennainen osa EU:n pehmeää valtaa; korostaa, että kulttuurilla on suuret mahdollisuudet edistää EU:n arvoja;

26. kehottaa EUH:ta ja neuvostoa toteuttamaan toimia EU:n erityisedustajien ja erityislähettiläiden toiminta-alan ja tehtävien uudelleentarkastelemiseksi ja varmistamaan näiden virkojen tehokkuuden ja lisäarvon avoimen ja kattavan arvioinnin, kuten parlamentti pyysi 13. maaliskuuta 2019 antamassaan suosituksessa[5]; kehottaa EUH:ta ja neuvostoa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet parlamentin suosituksen noudattamiseksi mahdollisimman pian;

27. panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimykset parantaa EU:n ennakointivalmiuksia, myös YUTP:n osalta, kuten toisessa strategisessa ennakointiraportissa ”The EU’s capacity and freedom to act” esitetään; ehdottaa, että toimielinten välisistä ennakointitoimenpiteistä päätettäisiin poliittisella tasolla, jotta ennakointi liitettäisiin osaksi politiikantekoa ja parannettaisiin EU:n valmiutta vastata tuleviin haasteisiin, kuten ilmastosta johtuvaan kriisiin ja konfliktiin, sekä vahvistetaan sen valmiuksia vaikuttaa alueelliseen ja maailmanlaajuiseen kehitykseen;

28. korostaa, että EU:n talousarvion ulkoinen ulottuvuus on rahoitettava asianmukaisesti ja että sen on oltava valmis vastaamaan viipymättä nykyisiin, nouseviin ja tuleviin haasteisiin; korostaa, että ulkoisten toimien talousarviossa olisi keskityttävä sekä maantieteellisiin että temaattisiin painopistealoihin ja aloihin, joilla EU:n toimilla voidaan tuoda eniten lisäarvoa;

Euroopan riippumattomuuden saavuttaminen siten, että kytketään EU:n ulkoiset ja sisäiset toimet johdonmukaisesti toisiinsa ja yhdistetään toisiinsa kyky toimia tarvittaessa itsenäisesti ja valmius pyrkiä strategiseen solidaarisuuteen samanmielisten kumppaneiden kanssa

29. kehottaa EU:ta lisäämään strategista riippumattomuuttaan tietyillä aloilla, jotka ovat olennaisen tärkeitä sen kannalta, että unioni säilyttää asemansa edelläkävijänä kansainvälisellä näyttämöllä, ja toteaa, että näistä voidaan mainita esimerkiksi EU:n arvojen, perusoikeuksien, reilun kaupan, talouden, turvallisuuden ja teknologian, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän edistäminen ja energia sekä sen rooli autoritaaristen ja totalitaaristen hallintojen ylimielisyyteen puuttumiseksi; korostaa, että EU:n ulkoiset ja sisäiset toimet on kytkettävä toisiinsa johdonmukaisesti; toistaa kehotuksensa perustaa Euroopan turvallisuus- ja puolustusunioni, joka toimisi lähtökohtana yhteisen eurooppalaisen puolustuksen toteuttamiselle SEU-sopimuksen 42 artiklan 2 kohdan määräyksen mukaisesti ja joka antaisi EU:lle mahdollisuuden toimia itsenäisesti turvallisuusetujensa turvaamiseksi tarvittaessa ja auttaisi tekemään EU:sta kyvykkäämmän ja uskottavamman strategisen kumppanin liittolaisilleen, mukaan lukien Nato ja Yhdysvallat; kehottaa tehostamaan ja virtaviivaistamaan puolustusyhteistyötä esimerkiksi puolustustarvikkeisiin liittyvissä kysymyksissä;

30. korostaa, että EU:n riippumattomuus turvallisuuden ja puolustuksen alalla tarkoittaa tehokkaan kriisinhallinnan edellyttämien luotettavien ja yhteentoimivien strategisten valmiuksien kehittämistä, koordinointia ja nopeaa käyttöönottoa, EU:n ja sen kansalaisten suojelua, keskeisten kumppaneiden koulutusta, tehokasta yhteistyötä, päätöksentekoa ja työnjakoa, kehittämis- ja tuotantovalmiuksia täysin solidaarisesti jäsenvaltioiden välillä ja EU:n tasolla sekä muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n ja Naton, välillä, kykyä tehdä päätöksiä ja toimia tarvittaessa itsenäisesti ja riippumattomasti ja omien etujensa, periaatteidensa ja arvojensa mukaisesti, kuten SEU‑sopimuksen 21 artiklassa määrätään, erityisesti vakiinnuttamalla asemansa tehokkaana globaalina toimijana ja noudattaen täysimääräisesti kansainvälistä oikeutta; korostaa, että etusijalle olisi asetettava vahvojen ja luotettavien liittoutumien, kumppanuuksien ja monenvälisten järjestelyjen toteuttaminen sekä strategisen solidaarisuuden rakentaminen samanmielisten maiden kanssa; korostaa, että tällaisen lähestymistavan olisi entisestään vahvistettava kumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä erityisesti Naton puitteissa; toteaa, että näiden parannettujen Euroopan strategisten valmiuksien ja rakenteiden olisi oltava yhteensopivia ja täydentäviä Naton kanssa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission puheenjohtajan ilmoitusta Euroopan puolustusta käsittelevästä huippukokouksesta Ranskan puheenjohtajakaudella; korostaa, että EU ja Nato esittävät yhteisen julistuksen yhteistyöstä vuoden 2021 loppuun mennessä; kehottaa perustamaan varapuheenjohtajan / korkean edustajan esittämän EU:n nopean toimintakyvyn ensimmäisenä askeleena kohti EU:n pysyvien monikansallisten sotilasyksiköiden perustamista; korostaa, että tällaisten joukkojen olisi tarjottava lisäarvoa verrattuna EU:n taistelujoukkoihin, joita ei ole otettu koskaan käyttöön; kehottaakin neuvostoa ja komissiota arvioimaan ja laatimaan vaihtoehtoja sellaisten EU:n pysyvien monikansallisten sotilasyksiköiden perustamiselle, joiden rahoitus olisi peräisin sekä Euroopan rauhanrahastosta että EU:n talousarviosta, käyttäen täysimittaisesti hyödyksi nykyisiä EU:n perussopimuksissa tarjottuja mahdollisuuksia;

31. toteaa, että Nato on Euroopan yhteisen turvallisuuden ja puolustuksen pysyvä perusta, ja kannustaa liittolaisia Atlantin molemmin puolin vahvistamaan sitoutumisensa Natoon, jota pidetään pääasiallisena instituutiona euroatlanttisen alueen puolustuksessa; kehottaa jälleen liittolaisia pitämään voimassa ja täyttämään sovitut taakanjakoa koskevat vaatimukset, mukaan lukien tavoite, että puolustusmenot ovat kaksi prosenttia bkt:stä, kuten Newportissa vuonna 2014 pidetyssä Naton huippukokouksessa sovittiin;

32. kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan asevientipolitiikkaansa sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8. joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP[6] säännösten mukaisesti ja soveltamaan tiukasti kaikkia perusteita; toistaa kehotuksensa varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle asettaa etusijalle asesulun, aseistariisunnan ja asevalvonnan ala, koska vihamieliset valtiosta riippuvat toimijat uhkaavat valvontajärjestelmiä ja muita järjestelmiä jää pitkälti huomiotta ja sellaista uutta teknologiaa kehitetään ja otetaan käyttöön, joka voidaan luokitella mahdollisesti paitsi murrokselliseksi myös vallankumoukseksi sotilaallisissa toimissa;

33. korostaa, että unionin on edelleen kehitettävä ja vahvistettava teknologista, operatiivista ja digitaalista riippumattomuuttaan ja asiantuntemustaan vahvistamalla vahvaa eurooppalaista puolustusteollisuutta ja -markkinoita, kehittämällä Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa, lisäämällä yhteistä sotilaallista tutkimusta ja kehittämistä, hankintoja, koulutusta, ylläpitoa, yhteistä lähestymistapaa toimitusvarmuuteen ja kunnianhimoisempaa yhteistyötä demokraattisten liittolaisten kanssa; korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota uusiin murroksellisiin teknologioihin, kyberturvallisuustoimenpiteisiin ja kyberpuolustukseen, kriittisten infrastruktuurien suojeluun ja häiriönsietokykyyn sekä mikrojohteiden kaltaisten keskeisten teknisten komponenttien toimitusvarmuuteen; muistuttaa olemassa olevien välineiden ja mekanismien, kuten pysyvän rakenteellisen yhteistyön, Euroopan puolustusrahaston ja puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun tarjoamista mahdollisuuksista; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään näitä välineitä ja mekanismeja täysimääräisesti; suhtautuu myönteisesti Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisen sekä EU:n strategisen riippumattomuuden keskeisenä välineenä toimivan Euroopan puolustusrahaston ensimmäisiin ehdotuspyyntöihin;

34. suhtautuu epäilevästi EU:n teknologiseen riippuvuuteen EU:n ulkopuolista tarjoajista, erityisesti epädemokraattisista valtioista; pitää huolestuttavana, että unioni on riippuvainen ulkomaisista välineistä kyberturvallisuutensa varmistamiseksi; kehottaa EU:n toimielimiä saavuttamaan EU:n laajuisen yksimielisyyden siitä, että Euroopan riippumattomuus on säilytettävä useilla keskeisillä teknologian aloilla, ja esittämään käytännönläheisen ja riippumattoman lähestymistavan riippuvuuksien ja geopoliittisen pakottamisen välttämiseksi kriittisillä teknologian aloilla; korostaa erityisesti 5G:n ja merenalaisten kaapelien infrastruktuurin strategista merkitystä;

35. painottaa, että yhteinen kyberpuolustuspolitiikka ja kunnollinen kyberpuolustuskyky ovat keskeisiä tekijöitä syvemmän ja vahvemman Euroopan turvallisuus- ja puolustusunionin kehittämisen kannalta; korostaa, että sekä yhteistä että jäsenvaltioiden sotilaallista kyberpuolustuskykyä on tarpeen kiireellisesti kehittää ja vahvistaa; korostaa, että kaikkien EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä kaikilla tasoilla kyberturvallisuusstrategian laatimiseksi; kehottaa EUH:ta varmistamaan kyberturvallisuuden riittävän tason resursseilleen, tiloilleen ja toiminnoilleen, mukaan lukien sen päätoimipaikka ja EU:n edustustot;

36. korostaa, että Euroopan avaruusala on keskeinen tekijä mahdollistettaessa EU:n riippumattomuuden saavuttaminen maailmanlaajuisella tasolla ja yhteiskuntiemme vauraus ja turvallisuus; ilmaisee vakavan huolensa siitä, että ulkoavaruudesta on nopeasti tulossa poliittinen näyttämö, joka heijastaa geopoliittista kilpailua maapallolla, ja uusi teknologinen eturintama ja että se voi nopeasti muuttua sotilaalliseksi näyttämöksi, jos ei oteta käyttöön oikeita kansainvälisiä oikeudellisia välineitä; tukee aloitteita, joilla pyritään tehostamaan EU:n avaruuspolitiikkaa, mukaan lukien kunnianhimoinen uusi EU:n avaruusohjelma, jolla on pyrittävä suojaamaan nykyisiä ja tulevia Euroopan avaruusresursseja; vaatii, että EU:n olisi saatettava poliittiset ja taloudelliset sitoumuksensa vastaamaan avaruusalan kunnianhimoisia tavoitteita; kehottaa EU:ta sitoutumaan entistä tiiviimmin kattavan kansainvälisen avaruutta koskevan sääntelyn kehittämiseen, jotta voidaan välttää avaruuden aseistaminen; tukee Euroopan unionin satelliittikeskusta, joka antaa päätöksentekijöille varhaisia varoituksia mahdollisista kriiseistä ja tarjoaa globaalia tilannetietoisuutta;

Alueellisten strategioiden laatiminen jatkossakin, mukaan lukien diplomaattista ja taloudellista osallistumista sekä turvallisuusyhteistyötä koskevat strategiat

37. suhtautuu myönteisesti Slovenian EU-puheenjohtajakaudella Brdo pri Kranjussa järjestetyn Länsi-Balkanin huippukokouksen päätelmiin; muistuttaa tukevansa Länsi‑Balkanin maiden EU-jäsenyysnäkymiä ja toistaa näin ollen kehotuksensa nopeuttaa laajentumisprosessia ja tarjota selkeä tie maille, jotka haluavat liittyä unioniin; vaatii jäsenvaltioita viimeinkin lunastamaan lupauksensa ja painottaa, että ensimmäiset hallitustenväliset konferenssit on järjestettävä kiireellisesti Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa ja Kosovon viisumivapaus on myönnettävä viipymättä; korostaa, että laajentumismenettely perustuu jatkossakin siihen, että ehdokasvaltioiden on täytettävä kaikki asiaankuuluvat Eurooppa-neuvoston vahvistamat kriteerit keskittyen demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseen sekä sovinnon edistämiseen ja taloudelliseen kehitykseen Länsi-Balkanilla, ja toteaa, että nämä ovat ennakkoedellytyksiä rauhalle, vakaudelle ja vauraudelle; korostaa tarvetta tehostaa yhteistyötä vastattaessa yhteisiin haasteisiin; painottaa, että on tarpeen arvioida laajentumispolitiikasta saatuja kokemuksia ja parantaa näkyvyyttä ja tehdä lisää investointeja alueella yleisen tietoisuuden ja näin ollen EU:n uskottavuuden ja sitoutumisen lisäämiseksi; kehottaa EU:ta tekemään yhteistyötä Länsi-Balkanin maiden kanssa, jotta voidaan löytää ratkaisuja muiden uudistusten esteenä oleviin ongelmiin, mukaan lukien 14 keskeisen painopisteen toteuttaminen Bosnia ja Hertsegovinassa Daytonin rauhansopimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi; korostaa merkitystä, joka kyseisten kumppanivaltioiden osallistumisella Euroopan yhdentymiseen on koko maanosan vakaudelle ja turvallisuudelle; kehottaa EU:ta tukemaan kansalaisyhteiskuntaa Länsi-Balkanilla eurooppalaisten arvojen edistämiseksi ja levittämiseksi; panee tyytyväisenä merkille EUFOR Althea -operaation työn, joka edistää rauhaa ja vakautta Bosnia ja Hertsegovinassa ja maan osallistumista Euroopan yhdentymiseen; palauttaa mieliin, että tällä operaatiolla on edelleen keskeinen asema Bosnia ja Hertsegovinan sekä alueen turvallisuuden ja vakauden kannalta; painottaa mahdollisen tulevan laajentumisen vuoksi, että EU:n päätöksentekoa on tehostettava;

38. korostaa, että äskettäin hyväksytyn liittymistä valmistelevan tukivälineen 2021–2027 (IPA III) olisi tuettava pitkän aikavälin investointeja alueen eurooppalaiseen tulevaisuuteen ja että välineen vahvempi ehdollisuus olisi hyödynnettävä tehokkaasti konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi; pitää myönteisenä demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvää vahvempaa ehdollisuutta nykyaikaistetun IPA III:n nojalla; pitää myönteisenä Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelmaa ja vaatii sen välitöntä toimeenpanoa alueen pitkän aikavälin elpymisen ja talouskasvun sekä sen kestävien yhteyksien edistämiseksi, jotta Länsi‑Balkania voidaan lähentää EU:n sisämarkkinoihin;

39. vahvistaa vankkumattoman tukensa itäisille kumppaneille ja erityisesti niiden itsenäisyydelle, suvereniteetille ja niiden kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaisen alueen koskemattomuudelle sekä kansan tahdon kunnioittamiselle; vaatii Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten sekä Armenian kanssa tehdyn kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa; korostaa tarvetta jatkaa neuvotteluja EU:n ja Azerbaidžanin välisestä kokonaisvaltaisesta ja tehostetusta kumppanuussopimuksesta; kehottaa itäisiä kumppaneita ja erityisesti niitä, jotka ovat päättäneet jatkaa demokratian ja Eurooppaan yhdentymisen tiellä, turvaamaan perusvapauksien, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamisen ja jatkamaan tarpeellisten yhteiskunnallisten, taloudellisten ja poliittisten uudistusten täytäntöönpanoa; panee tyytyväisenä merkille 18. maaliskuuta 2020 annetun komission yhteisen tiedonannon itäisestä kumppanuudesta vuoden 2020 jälkeen – itäinen kumppanuus, joka hyödyttää kaikkia (JOIN(2020)0007); muistuttaa, että yhdentymisen jatkamiseen tarkoitetun EU:n tuen ehtona on konkreettinen edistyminen näissä uudistuksissa; tukee EU:n ehdollisuuden ja eriyttämisen periaatetta, myös kannustimia; korostaa, että itäisten kumppaneiden menestys voidaan osoittaa ja vahvistaa vain EU:hun yhdentymisprosessilla ja että sillä voidaan osoittaa myös Venäjän kansalle, minkälaisia sosioekonomisia hyötyjä eurooppalaistyyppiset uudistukset voivat saada aikaan; kehottaa komissiota ja neuvostoa käyttämään tulevaa itäisen kumppanuuden huippukokousta vahvan viestin antamiseen kumppaneillemme; kehottaa EU:n johtajia varmistamaan, että viisi pitkän aikavälin tavoitetta ja vuodelle 2025 asetetut kymmenen uutta tavoitetta, jotka rahoitetaan kesäkuussa 2021 ehdotetulla talous- ja investointisuunnitelmalla, edistävät tosiasiallisesti sosiaalista ja taloudellista elpymistä covid-19-pandemiasta, vahvistavat taloudellisia suhteita ja luovat kauppareittejä EU:n ja kumppanimaiden välille;

40. tuomitsee Venäjän ja muiden ulkopuolisten toimijoiden suoran ja välillisen osallistumisen aseellisiin konflikteihin sekä hybridihyökkäyksiin ja miehityksiin alueella sekä sotilasjoukkojen keskittämiseen alueelle tai Venäjän alueen vastaisille rajoille; korostaa, että jatkuva uhka läheisyydessämme edellyttää sekä EU:n että Naton fyysistä läsnäoloa alueella; tukee EU:n ja itäisten kumppaneiden välisen yhteistyön vahvistamista turvallisuuden ja puolustuksen alalla, erityisesti mitä tulee paikallisten konfliktien rauhanomaisen ratkaisemisen edistämiseen, hybridiuhkiin, kyberhyökkäyksiin sekä disinformaatio- ja propagandakampanjoihin reagoimiseen ja kolmansien osapuolten demokraattisiin prosesseihin sekaantumisen lopettamiseen ja yhteiskunnan selviytymiskyvyn kasvattamiseen; panee merkille kolmen assosioituneen kumppanin lähentymisen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa ja tukee tehostettua yhteistyötä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla, mukaan lukien osallistuminen pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön, jos edellytykset täyttyvät;

41. on erittäin huolestunut Valko-Venäjän tilanteesta; tuomitsee mitä jyrkimmin rauhanomaisiin mielenosoittajiin kohdistuvat väkivaltaisuudet ja vaatii, että kaikki ennen niin kutsuttuja presidentinvaaleja 9. syyskuuta 2020 ja vaalien jälkeen poliittisista syistä pidätetyt henkilöt vapautetaan välittömästi ja ehdoitta ja heitä vastaan nostetuista syytteistä luovutaan; muistuttaa kieltäytyneensä tunnustamasta Aljaksandr Lukašenkaa Valko-Venäjän presidentiksi; kehottaa neuvostoa panemaan viipymättä ja tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa täytäntöön tiukimmat ja laajimmat mahdolliset pakotteet kaikkia valkovenäläisiä vaalipetoksiin, väkivaltaan ja sortoon syyllistyneitä henkilöitä vastaan sekä sellaisia henkilöitä ja yhteisöjä vastaan, jotka järjestävät tai edistävät toimintaa, joka helpottaa EU:n ulkorajojen laitonta ylittämistä; kehottaa neuvostoa jatkamaan kansainvälistä koordinointia, jolla pyritään lisäämään diktaattorin ja hänen hallintonsa eristämistä; tuomitsee jyrkästi Lukašenkan hallinnon hybridihyökkäykset EU:ta vastaan, myös laittomien maahanmuuttajien käytön EU:n ulkorajoilla ja ihmisten välineellistämisen poliittisiin tarkoituksiin kansainvälisten normien vastaisesti; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita reagoimaan nopeasti uusiin uhkiin unionin lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti ja mukauttamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa sekä muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaansa uusiin haasteisiin; ilmaisee solidaarisuutensa tällaisia uhkia kohtaaville jäsenvaltioille; korostaa vankkumatonta tukeaan demokraattiselle Valko-Venäjälle ja tähdentää, että Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisen opposition edustajien kanssa on tärkeää tehdä entistä enemmän yhteistyötä; korostaa rankaisemattomuuden torjuntaa Valko-Venäjällä edistävän parlamentin foorumin merkitystä ja kehottaa käyttämään kaikki saatavilla olevat oikeudelliset keinot Lukašenkan ja hänen hallintonsa jäsenten saattamiseksi oikeuden eteen;

42. korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden on tehtävä enemmän yhteistyötä Etelä‑Kaukasuksella alueen vakauden ja vaurauden eteen ja torjuttava alueellisten vallankäyttäjien vaikutus ja sekaantuminen; pitää myönteisenä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan osallistumista poliittisen kriisin lieventämiseen Georgiassa; pitää sitä osoituksena EU:n johtajuudesta ja kehottaa vastaavaan lähestymistapaan kriisi- ja konfliktitilanteissa itäisen kumppanuuden alueella ja sen ulkopuolella; tukee Georgian alueellista koskemattomuutta ja tuomitsee Venäjän miehityksen Georgian alueilla, myös Abhasiassa ja Tshinvalin alueella / Etelä-Ossetiassa; muistuttaa Venäjää sen kansainvälisistä velvoitteista vuoden 2008 aseleposopimuksen nojalla, jonka tekemisessä EU toimi välittäjänä Ranskan puheenjohtajakaudella; vaatii Venäjää toimimaan rakentavasti ja mahdollistamaan edistyksen Geneven kansainvälisissä neuvotteluissa; vaatii Venäjää lopettamaan ihmisoikeusloukkauksensa Georgian miehitetyillä alueilla ja muistuttaa Venäjän federaatiota sen oikeudellisesta velvollisuudesta tosiasiallisen valvontavallan käyttäjänä asiassa Georgia v. Venäjä (II) annetun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion[7] mukaisesti; tuomitsee miehitysvallan käyttäjien provokaatiot, mukaan lukien Georgian kansalaisten sieppaukset, tapot, laittomat pidätykset ja jatkuvat rajanmääritystoimet; kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa osallistumaan aktiivisesti kestävän ratkaisun löytämiseen Armenian ja Azerbaidžanin välille Vuoristo-Karabahin kysymyksessä ja estämään jännitteiden kärjistymisen alueella erityisesti painostamalla Azerbaidžania ja Armeniaa käsittelemään sodan jälkeisiä kysymyksiä, mukaan lukien rajalinjojen vetäminen ja kaikkien jäljellä olevien sotavankien vapauttaminen; toteaa, että Etyjin Minskin ryhmä on edelleen ainoa kansainvälisesti tunnustettu formaatti tämän konfliktin ratkaisemiseksi alueellista koskemattomuutta, voimanäytöstä pidättäytymistä, itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaisia oikeuksia koskevien periaatteiden ja konfliktien rauhanomaisen ratkaisemisen perusteella; kehottaa ryhmää palaamaan nopeasti välittäjän rooliinsa;

43. tuomitsee jälleen Venäjän Ukrainaan kohdistaman aggressiivisen politiikan, erityisesti jatkuvan taloudellisen ja sotilaallisen tuen asevoimille Donbasissa, Krimin autonomisen tasavallan ja Sevastopolin kaupungin laittoman miehityksen, Asovanmeren saarron sekä sotilasjoukkojen keskittämisen Ukrainan itärajalle ja Krimin niemimaalle; suhtautuu myönteisesti Krimin tilannetta käsittelevän kansainvälisen foorumin perustamiseen ja kehottaa EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja kaikkia samanmielisiä kumppaneita osallistumaan aktiivisesti tähän aloitteeseen, jolla pyritään palauttamaan Ukrainan alueellinen koskemattomuus; toistaa tukensa Krimin tataarien Mejlisille, joka on ainoa kansainvälisesti tunnustettu Krimin tataareita edustava elin, ja panee tyytyväisenä merkille Ukrainan kansalaisten, erityisesti Krimin tataarien, lannistumattoman asenteen miehitetyllä Krimillä; kehottaa käynnistämään uudelleen Minskin prosessin Itä-Ukrainan sotilaallisen konfliktin lopettamiseksi; kannattaa Ukrainan turvallisuusalalle ja sotilaallisiin uudistuksiin annettavaa jatkuvaa tukea ja harkitsee sotilaallisen koulutuksen tarjoamista ukrainalaisille upseereille; panee merkille EU:n ja Ukrainan välisen kybervuoropuhelun ensimmäisen tapaamisen; pitää myönteisenä keskustelua EU:n sotilaallisesta neuvonta- ja koulutusoperaatiosta Ukrainassa ja ilmaisee tukensa sille;

44. pitää myönteisenä 9. helmikuuta 2021 annettua komission ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan yhteistä tiedonantoa uudistetusta kumppanuudesta eteläisten naapurimaiden kanssa[8] ja tukee rauhaa, vakautta ja vaurautta sekä demokraattisia periaatteita alueella; kehottaa komissiota panemaan täysimääräisesti täytäntöön tässä yhteisessä tiedonannossa esitetyt aloitteet; pitää valitettavana, että 25 vuotta sitten käynnistetty Barcelonan prosessi ei ole vielä johtanut jaetun vaurauden, vakauden ja vapauden alueen rakentamiseen Välimeren alueen eteläisten naapurimaiden kanssa; palauttaa kuitenkin mieliin kehotuksensa arvioida rohkeasti uudelleen koko Euroopan naapuruuspolitiikka ja varmistaa, että tässä politiikassa painotetaan entistä enemmän rahoituksen ja tukien myöntämistä EU:n lähialueilla sijaitseville unionin ulkopuolisille maille, jotta voidaan varmistaa, että naapuruuskumppanit edistyvät uudistuksissaan ja sitoutuvat läheiseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön EU:n kanssa taaten samalla räätälöidyt politiikkatoimet;

45. palauttaa mieliin EU:n sitoutumisen Lähi-idän rauhanprosessiin ja osapuolten välisen sopimuksen tekemiseen, mukaan lukien lopullista asemaa koskevaan sopimukseen liittyvät kysymykset, ottaen erityisesti huomioon tarpeen säilyttää olosuhteet paikan päällä sellaista kahden valtion ratkaisua varten, joka perustuu vuoden 1967 rajoihin ja Jerusalemin asemaan molempien valtioiden pääkaupunkina ja joka käsittää turvallisen Israelin valtion ja itsenäisen, demokraattisen, alueellisesti yhtenäisen ja elinkelpoisen Palestiinan valtion, jotka elävät rinnakkain rauhan ja turvallisuuden vallitessa itsemääräämisoikeuden ja kansainvälisen oikeuden täysimääräisen kunnioittamisen pohjalta; kehottaa tässä hengessä jatkamaan jälleen aitoja rauhanpyrkimyksiä, joiden tarkoituksena on saavuttaa konkreettisia tuloksia molempien osapuolten välillä kansainvälisen yhteisön tuella; kehottaa EU:ta lisäämään toimiaan israelilaisten ja palestiinalaisten välisen rauhanprosessin elvyttämiseksi, mukaan lukien luottamusta lisäävillä toimenpiteillä, alueellisella vuoropuhelulla ja transatlanttisen yhteistyön lisäämisellä alueella sekä hyödyntäen paremmin vaikutusvaltaansa molempia osapuolia kohtaan;

46. kehottaa lopettamaan toimet, jotka saattavat heikentää kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuutta paikan päällä, erityisesti israelilaissiirtokuntien rakentaminen ja palestiinalaisten kotien ja infrastruktuurin tuhoaminen miehitetyllä Länsirannalla, myös Itä-Jerusalemissa; vaatii poliittista ratkaisua Gazan alueen saarron lopettamiseksi ja humanitaarisen kriisin helpottamiseksi yhdessä tarvittavien turvallisuustakeiden kanssa Israeliin kohdistuvan väkivallan estämiseksi; tuomitsee jyrkästi terrorismin; korostaa, että Palestiinassa järjestettävät vaalit ovat merkittävät Palestiinan poliittisten elinten demokraattisen legitiimiyden ja kansan tuen palauttamiseksi;

47. kiinnittää huomiota siihen, että Abraham-sopimusten tekemisestä on kulunut yksi vuosi, ja painottaa niiden merkitystä rauhalle ja yhteistyölle alueella; kehottaa komissiota ja neuvostoa tukemaan Israelin ja arabimaiden välisten suhteiden normalisointia Abraham‑sopimusten täytäntöönpanon ja laajentamisen kautta tärkeänä panoksena kestävän rauhan saavuttamiseen Lähi-idässä; toteaa, että Yhdysvalloilla on tärkeä rooli;

48. ilmaisee vakavan huolensa Libanonin tilanteesta ja vaatii erityisen vakavasti Libanonin hallitusta toimimaan tehtävälähtöisesti, uskottavasti ja vastuullisesti ja vapaana ulkopuolisesta vaikuttamisesta; korostaa Hizbollahin ja muiden ryhmittymien erityistä vastuuta Libanonin vuoden 2019 kansanliikkeen tukahduttamisesta ja Libanonin poliittisesta ja taloudellisesta kriisistä; kehottaa Irania pidättäytymään sekaantumasta Libanonin sisäisiin asioihin ja vaatii kunnioittamaan Libanonin itsemääräämisoikeutta ja poliittista riippumattomuutta; tuomistee jyrkästi sen, että Hizbollah on ampunut raketteja eteläisestä Libanonista kohti Israelin siviilialueita; toteaa, että presidentti Bashar al-Assadilla ei saa olla minkäänlaista roolia konfliktin jälkeisessä Syyriassa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2254 (2015) mukaisesti; suhtautuu myönteisesti kemiallisten aseiden käyttöä koskevaan rikostutkintaan, joka kohdistuu al‑Assadiin ja hänen liittolaisiinsa ja jossa heidät saatetaan vastuuseen lukuisista sotarikoksista, ja antaa tukensa sille; suosittaa, että jäsenvaltiot laajentavat luetteloa kohdennettujen pakotteiden kohteista, mukaan lukien Assadin hallinnon siviili- ja sotilasvirkamiehet, joiden katsotaan uskottavasti osallistuneen sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja muihin vakaviin rikkomuksiin; kehottaa jälleen komissiota esittämään rankaisemattomuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman, jossa on erillinen Syyriaa koskeva luku; korostaa, että tällä toimintasuunnitelmalla olisi pyrittävä koordinoimaan ja yhdenmukaistamaan paremmin jäsenvaltioiden resursseja ja toimia sotarikollisten syytteeseen asettamiseksi EU:ssa;

49. on edelleen erittäin huolissaan Turkin hallituksen yhä ylimielisemmäksi käyvästä ulkopolitiikasta, joka asettaa maan usein vastakkain EU:n, sen yksittäisten jäsenvaltioiden ja sen naapurivaltioiden kanssa; toteaa, että 19. lokakuuta 2021 annetun Turkkia koskevan komission vuoden 2021 kertomuksen[9] mukaan Turkin YUTP‑mukautusten taso on pysynyt erittäin alhaisena ja se oli noin 14 prosenttia elokuussa 2021; muistuttaa Turkin pitkään heikentyneestä ihmisoikeustilanteesta ja demokratian tilasta; toteaa, että Turkille myönnettävään EU:n rahoitukseen sovelletaan ehdollisuutta koskevia sääntöjä, myös YK:n peruskirjan periaatteiden, kansainvälisen oikeuden sekä eurooppalaisten arvojen ja periaatteiden noudattamisen osalta; kehottaa aloittamaan uudelleen diplomaattisen vuoropuhelun kestävien ratkaisujen löytämiseksi riitoihin itäisen Välimeren alueella; toteaa, että Turkki tulee vastaisuudessakin olemaan EU:n kannalta maa, johon kohdistuu keskeisiä strategisia intressejä, ja että yhteistyötä on tehostettava yhteistä etua koskevilla aloilla keskittyen erityisesti tiettyihin politiikan aloihin, kuten ilmastonmuutokseen, terrorismin torjuntaan, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen ja talouteen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä äskettäistä ja kaikkien aikojen ensimmäistä korkean tason vuoropuhelua muuttoliikkeestä ja turvallisuudesta; toteaa, että Turkin mahdollisuus liittyä EU:hun on tällä hetkellä epärealistinen; vaatii siksi painokkaasti, että jos nykyistä kielteistä suuntausta ei nopeasti ja johdonmukaisesti muuteta, komission olisi lokakuussa 2005 hyväksytyn neuvottelukehyksen mukaisesti suositeltava Turkin kanssa käytävien liittymisneuvottelujen virallista keskeyttämistä, jotta molemmat osapuolet voivat jäsennellyn korkean tason vuoropuhelun kautta tarkastella realistisesti uudelleen nykyisen kehyksen asianmukaisuutta ja sen toimintaa ja kartoittaa mahdollisia uusia ja vaihtoehtoisia kattavia muotoja tuleville suhteille; muistuttaa, että EU on valmis käyttämään kaikkia käytettävissään olevia välineitä, mukaan lukien pakotteita, puolustaakseen omia ja jäsenmaidensa etuja sekä ylläpitääkseen alueellista vakautta;

50. korostaa, että brexit-sopimuksen, mukaan lukien Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskeva pöytäkirja sekä kauppa- ja yhteistyösopimus, täysimääräinen täytäntöönpano on tärkeää; korostaa pöytäkirjan merkitystä rauhan ja vakauden ylläpitämiseksi sekä Euroopan sisämarkkinoiden eheyden ja asianmukaisen toiminnan kannalta; panee tyytyväisenä merkille sopimuksessa määrätyn Euroopan parlamentin ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin jäsenten parlamentaarisen edustajakokouksen perustamista koskevat toimet; suhtautuu avoimesti EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteistyön kehittämiseen ja vahvistamiseen edelleen ja toteaa, että tämä voisi johtaa sopimukseen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja yhteisistä huolenaiheista; korostaa tässä yhteydessä EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tiiviin yhteistyön merkitystä kansainvälisillä foorumeilla, erityisesti YK:ssa, kun otetaan huomioon useat yhteiset arvot ja edut sekä maantieteellinen läheisyys;

51. korostaa tarvetta vahvistaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä transatlanttista yhteistyötä yhdenvertaisen kumppanuuden pohjalta yhteisten arvojen ja tavoitteiden sekä johtajuutta ja vastuuta koskevan kumppanuuden periaatteen pohjalta kunnioittaen toisen osapuolen riippumattomuutta, etuja ja pyrkimyksiä; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille EU:n ja Yhdysvaltojen vuoden 2021 huippukokouksen julkilausuman ”Towards a renewed Transatlantic partnership”, joka tarjoaa hyvän perustan kunnianhimoiselle transatlanttiselle toimintaohjelmalle; tukee täysin synergioiden tavoittelemista ja yhteisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin pyrkimistä ja sitoutuu niihin ja toteaa, että ne voidaan saavuttaa syventämällä entisestään yhteistyötä EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttisen vuoropuhelun puitteissa, jotta voidaan vastata moniin keskeisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, esimerkiksi ilmastonmuutokseen, sekä autoritaaristen ja totalitaaristen hallintojen aiheuttamaan uhkaan; pitää myönteisenä transatlanttisen kauppa- ja teknologianeuvoston perustamista; suosittaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä huippukokouksia järjestetään säännöllisesti välttämättömän transatlanttisen yhteistyön edistämiseksi pysyvästi ja korkeatasoisesti; toistaa tukevansa sellaisen transatlanttisen poliittisen neuvoston perustamista, jota johtavat molempien osapuolten ulkopolitiikan johtohenkilöt; painottaa, että vahva transatlanttinen suhde edellyttää myös EU:lta toimintavalmiuksien kehittämistä; korostaa, että turvatakseen elintärkeät etunsa ja saavuttaakseen ulkopoliittiset tavoitteensa EU:n on sopeuduttava nopeasti Yhdysvaltojen muuttuvaan asemaan maailmannäyttämöllä; korostaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen on koordinoitava toimiaan terrorismin ja radikalisoitumisen torjumisessa ja varmistettava, että toteutettuja toimia tuetaan tarvittavin resurssein; kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja puuttumaan yhdessä kulttuuriperinnön suojeluun ja säilyttämiseen kohdistuviin jatkuviin ja kasvaviin uhkiin erityisesti konfliktialueilla;

52. korostaa, että EU:n suhteet Afrikkaan ovat äärimmäisen tärkeät, jotta voidaan vastata kumppanimaiden tarpeisiin ja kehittää niiden suurta potentiaalia sekä ajaa yhteisiä etuja; korostaa, että EU:n ja sen naapurimaanosan välisen suhteen olisi heijastettava Euroopan ja Afrikan yhteistä kohtaloa ja siinä olisi keskityttävä luomaan uskottava tulevaisuudennäkymä varsinkin nuorimmille sukupolville; pitää myönteisenä 9. maaliskuuta 2020 annettua komission ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan yhteistä tiedonantoa ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia”[10] ja kehottaa jälleen siirtymään eteenpäin avunantajien ja avunsaajien välisestä suhteesta ja suosimaan aitoa kumppanuutta, jonka ytimessä ovat inhimillinen kehitys ja luonnonvarojen suojelu; korostaa tässä yhteydessä, että on tarpeen kehottaa komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa syventämään keskusteluja EU:n afrikkalaisten kumppaneiden – niin yksittäisten maiden kuin alueellisten järjestöjen, kuten Afrikan unionin (AU) muodostavien alueellisten talousmekanismien ja alueellisten talousyhteisöjen – kanssa; korostaa, että on tärkeää tukea Afrikan unionia ja sen alueellisia osia niiden pyrkimyksissä toimivan turvallisuusarkkitehtuurin toteuttamiseksi konfliktien ehkäisemistä ja hallinnointia varten tarjoamalla myös kattavaa tukea Afrikan valmiusjoukkojen ja niiden alueellisten osien saattamiseksi toimintakykyisiksi; kehottaa panemaan kestävän kehityksen tavoitteet poikkeuksetta täytäntöön EU:n ja Afrikan välisten suhteiden kaikilla osa-alueilla; pitää myönteisenä Cotonoun sopimuksen jälkeisen sopimuksen tekemistä huhtikuussa 2021 ja yhteyksiemme vahvistamista Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön maihin sekä tehostettua yhteistyötä monenvälisillä foorumeilla kestävän kehityksen asialistan ja ilmastotoimien aloilla; on huolissaan siitä, että Cotonoun jälkeisen sopimuksen allekirjoittaminen on viivästynyt; panee merkille Afrikan maiden kanssa tehdyt takaisinottosopimukset;

53. ilmaisee vakavan huolensa Sahelin alueen lisääntyvästä turvattomuudesta, joka vaikuttaa lukemattomien siviilien turvallisuuteen ja elinoloihin, ja islamistimilitanttien jatkuvasti lisääntyvistä hyökkäyksistä, jotka vaikuttavat vakavalla tavalla alueen vakauteen varsinkin Malissa ja Burkina Fasossa; kehottaa EU:ta ja G5 Sahel -ryhmää toimimaan turvallisuuden romahtamisen estämiseksi alueella laajemmin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä uudistettua kumppanuutta Naton ja Mauritanian välillä, joka on EU:n tärkein alueellinen liittolainen ja jonka joukot ovat eturintamassa torjumassa terrorismia alueella; tuomitsee yksityisten sotilas- ja turvallisuusalan yritysten läsnäolon Afrikassa, erityisesti Wagner Groupin, joka on syyllistynyt laajamittaisiin ihmisoikeusrikkomuksiin toimiessaan epädemokraattisten valtioiden etujen mukaisesti; korostaa, että EU:n Afrikka-strategiaa on päivitettävä yhdennetyllä lähestymistavalla, jolla voidaan varmistaa turvallisuus ja kehitys, jotta voidaan saavuttaa vakaus Sahelin huolestuttavassa tilanteessa, kun otetaan huomioon vuonna 2021 havaittu kehitys ja alueen kasvava epävakaus ja alueen tapahtumien merkittävä vaikutus paitsi Afrikkaan myös EU:hun ja sen jäsenvaltioihin; painottaa tämän huomioon ottaen tarvetta tehdä yhteistyötä puolustuksen, kehityksen ja rauhanrakentamisen alojen strategiassa jihadistien nousun estämiseksi Sahelin alueella ja Afrikan muissa osissa;

54. on syvästi huolissaan viimeaikaisesta kehityksestä Venäjällä ja muistuttaa, että EU:n etujen mukaista on vapauden, vakauden ja rauhan ylläpitäminen Euroopan mantereella ja sen ulkopuolella; katsoo, että EU:n olisi tehtävä yhteistyötä ja toimittava tiiviisti Naton ja muiden kumppaneiden kanssa estääkseen Venäjää toteuttamasta epävakautta aiheuttavia ja kumouksellisia toimia Euroopassa, erityisesti Baltian maissa ja Itä‑Euroopassa, ja toteaa, että Venäjä toimii esimerkiksi vaaleihin sekaantumisen, disinformaatiokampanjoiden sekä äärioikeistolaisille puolueille tarjotun tuen keinoin, korostaa, että tukahduttamistoimien, joita Venäjän viranomaiset kohdistavat oman maan kansalaisiin, on tultava niille nykyistä kalliimmiksi; pitää valitettavana, että Venäjän asevoimat miehittävät edelleen Ukrainan ja Georgian osia kansainvälisen oikeuden vastaisesti, että ne ovat edelleen läsnä Moldovan tasavallassa ja että Venäjä horjuttaa edelleen rauhaa ja turvallisuutta alueella ja käyttää aktiivisesti hybriditoimia demokratioita vastaan Euroopassa; on huolissaan Länsi-Balkanin alueella tapahtuvasta Venäjän sekaantumisesta, joka toteutetaan disinformaatiokampanjoita sisältävillä hybriditaktiikoilla, joilla pyritään heikentämään EU:n asemaa ja yksittäisten valtioiden sitoutumista eurooppalaiseen tulevaisuuteen; korostaa tarvetta puhua yhdellä äänellä EU:n politiikasta tässä yhteydessä, mukaan lukien pakotteiden määrääminen; kehottaa siksi komissiota koordinoimaan Venäjän-strategiaansa tiiviimmin jäsenvaltioiden kanssa niin, että EU näyttäytyy yhtenäisenä rintamana Venäjän uhkien edessä; korostaa, että parlamentti on suosittelut EU:ta tarkistamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa EU:n Venäjän-politiikan ja kehittämään kattavan EU:n Venäjän-strategian; kehottaa EU:ta laatimaan strategian EU:n tulevista suhteista demokraattisen Venäjän kanssa, millä osoitettaisiin selvästi tällaisilla suhteilla saatavat edut Venäjän kansalle; korostaa, että suhteet Venäjään eivät voi muuttua merkittävästi niin kauan kuin se harjoittaa aggressiivista politiikkaa EU:ta ja naapureitaan kohtaan; toistaa, että EU:n on tehtävä selväksi, että jos Venäjä jatkaa nykyistä Valko-Venäjän-politiikkaansa, EU:n on otettava käyttöön uusia rajoittavia toimenpiteitä ja pelotteita Venäjää vastaan; ilmaisee huolensa siitä, että Venäjä on toistuvasti rikkonut asevalvontasopimuksia ja -normeja, mikä johtaa keskipitkän kantaman ydinaseita koskevan INF-sopimuksen epäonnistumiseen, sekä kemiallisia aseita koskevan yleissopimuksen rikkomisesta käyttämällä sotilaallisia hermomyrkkyjä sekä kotimaassa että EU:n alueella; korostaa tarvetta painostaa Venäjän federaatiota noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia; pitää valitettavana, että Venäjä käyttää energiavaroja geopoliittisena painostusvälineenä, ja toteaa, että tämä koskee erityisesti Ukrainan kautta jäsenvaltioihin tapahtuvia kaasutoimituksia, ja kehottaa minimoimaan energiariippuvuuden Venäjästä kannustamalla energialähteiden ja reittien monipuolistamiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan Euroopan energiavarmuutta, erityisesti kun otetaan huomioon kaasun ja sähkön hintojen nykyinen jyrkkä nousu; kehottaa EU:ta toimimaan tiiviimmässä yhteistyössä Venäjän kansan kanssa muun muassa kehittämällä selkeästi määritelty ”yhteistyötavoite”, jonka ei pitäisi keskittyä ainoastaan perinteiseen valikoivaan yhteistyöhön Kremlin kanssa vaan pikemminkin ”strategiseen” ja dynaamisempaan yhteistyöhön Venäjän opposition ja kansalaisyhteiskunnan kanssa;

55. korostaa, että arktisella alueella on strateginen ja geopoliittinen merkitys EU:lle ja tähdentää EU:n sitoumusta olla vastuullinen toimija, joka pyrkii alueen pitkän aikavälin kestävään ja rauhanomaiseen kehitykseen; korostaa arktisen alueen vastassa olevien haasteiden ainutlaatuista monitahoisuutta, joka edellyttää EU:lta enemmän sitoutumista ja ratkaisuja, ottaen huomioon myös arktisen alueen asukkaiden, alkuperäiskansat mukaan lukien, tietämyksen ja tahdon; pitää tässä yhteydessä myönteisenä 13. lokakuuta 2021 annettua komission ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan yhteistä tiedonantoa vahvemmasta EU:n sitoutumisesta rauhanomaiseen, kestävään ja vauraampaan arktiseen alueeseen[11]; kehottaa kaikkia sidosryhmiä reagoimaan ilmastonmuutoksen erittäin hälyttäviin vaikutuksiin ja seurauksiin alueella; korostaa, että arktisen alueen militarisoitumisen mahdollisuuteen liittyy huomattavia turvallisuusriskejä alueella ja sen ulkopuolella, ja on huolissaan maailmanlaajuisten turvallisuuskysymysten mahdollisesta leviämisestä arktiselle alueelle ja Venäjän asevoimien asteittaisesta ja merkittävästä keskittämisestä arktiselle alueelle sekä Kiinan kauaskantoisten kehitys- ja infrastruktuurialoitteiden ja -tavoitteiden vaikutuksista alueella; toteaa, että arktinen alue on keskeisessä asemassa koko Euroopan turvallisuuden kannalta; painottaa, että EU:lla on oltava selkeä visio asemastaan arktisen alueen turvallisuuskysymyksissä ja EU:n on tehtävä toimivaa yhteistyötä Naton kanssa; korostaa kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten kunnioittamisen merkitystä, jotta voidaan välttää jännitteitä arktisella alueella; kehottaa kiinnittämään tarkemmin huomiota arktisen alueen ensimmäiseen kuitukaapeliin, joka on osa internetin hermojärjestelmää ja johon on kohdistunut jatkuvasti enemmän kansainvälistä tiedustelutoimintaa; kannustaa Arktisen neuvoston jäseniä puuttumaan lisääntyneeseen militarisoitumiseen ja etsimään foorumeita, joilla tähän voitaisiin puuttua asianmukaisesti sekä Arktisen neuvoston jäsenten että muiden jäsenten kanssa; kannattaa EU:n vahvempia pyrkimyksiä päästä tarkkailijaksi Arktiseen neuvostoon vahvemman geopoliittisen vaikutusvallan saamiseksi;

56. painottaa, että Kiina on EU:lle yhteistyö- ja neuvottelukumppani mutta myös kilpakumppani yhä useammilla aloilla ja systeeminen kilpailija; palauttaa mieliin 16. syyskuuta 2021 antamassaan EU:n uutta Kiina-strategiaa koskevassa päätöslauselmassa[12] korostamansa kehotuksen, jonka mukaan EU:n olisi kehitettävä määrätietoisempi, kattavampi ja yhdenmukaisempi EU:n Kiina-strategia, joka yhdistää kaikki jäsenvaltiot ja muokkaa suhteita entistä ylimielisempään ja muiden asioihin puuttuvaan Kiinaan koko EU:n edun mukaisesti; korostaa, että tämän strategian olisi edistettävä sääntöihin perustuvaa monenvälistä järjestystä ja asetettava keskeiseen asemaan EU:n arvojen ja etujen puolustaminen ja sen olisi perustuttava kolmeen periaatteeseen: yhteistyöhön silloin kun se on mahdollista, kilpailuun silloin kun se on tarpeellista ja vastakkainasetteluun silloin kun se on välttämätöntä; kehottaa lisäämään demokraattisten maiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan puuttua Kiinan kommunistisen puolueen kasvavaan ylimielisyyteen ja sortoon;

57. kannattaa voimakkaasti Taiwanin merkityksellistä osallistumista tarkkailijana kansainvälisten järjestöjen kokouksiin, mekanismeihin ja toimintaan ja syvempää EU:n ja Taiwanin välistä yhteistyötä, mukaan lukien kahdenvälistä investointisopimusta; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota aloittamaan pikaisesti vaikutustenarvioinnin, julkisen kuulemisen ja selvitystyön kahdenvälisestä investointisopimuksesta Taiwanin viranomaisten kanssa valmisteltaessa neuvotteluja kahdenvälisten taloussuhteiden syventämiseksi; panee erittäin huolestuneena merkille viimeaikaiset voimannäytöt ja kasvavat jännitteet alueen kriittisillä seuduilla, kuten Etelä-Kiinan ja Itä-Kiinan merillä ja Taiwaninsalmessa; ilmaisee vakavan huolensa Kiinan jatkuvista sotaharjoituksista Taiwaninsalmessa, mukaan lukien myös Taiwaniin kohdistetut tai Taiwanin omalla tunnistusvyöhykkeellä tapahtuvat harjoitukset; kehottaa Kiinan kansantasavaltaa lopettamaan tällaisen sotilaallisen sapelinkalistelun, joka uhkaa vakavalla tavalla rauhaa ja vakautta Taiwaninsalmessa ja indopasifisella alueella; muistuttaa, että Kiinan ja Taiwanin välistä suhdetta olisi kehitettävä rakentavasti vuoropuhelulla; korostaa vastustavansa kaikkia sellaisia yksipuolisia toimia, jotka voivat heikentää Taiwaninsalmen nykytilannetta; korostaa, että maiden välisiin suhteisiin ei saa tehdä muutoksia vastoin Taiwanin kansalaisten tahtoa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita omaksumaan ennakoivan roolin, kun ne pyrkivät samanmielisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa säilyttämään rauhan ja vakauden Taiwaninsalmessa, ja vakiinnuttamaan kumppanuuden Taiwanin demokraattisen hallituksen kanssa;

58. tuomitsee jyrkästi Kiinassa jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset, jotka kohdistuvat erityisesti etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin, pääasiassa muslimiuiguureihin, kristittyihin ja tiibetiläisiin, ja tuomitsee myös demokratian ja vapauksien tukahduttamisen Macaossa ja Hongkongissa, mukaan lukien ankaran kansallisen turvallisuuslain säätämisen vuonna 2020; tuomitsee Kiinan aggressiivisen toiminnan Etelä-Kiinan ja Itä-Kiinan merillä, mikä vaikuttaa merenkulun vapauteen, sekä Kiinan revisionistisen asenteen Itä-Aasiassa, mistä on aiheutunut useita rajaselkkauksia sen naapureiden kanssa;

59. toistaa tuomitsevansa jyrkästi perusteettomat ja mielivaltaiset pakotteet, joita Kiinan viranomaiset ovat määränneet useille eurooppalaisille yksityishenkilöille ja tahoille, myös viidelle Euroopan parlamentin jäsenelle; kehottaa jälleen Kiinan hallitusta luopumaan näistä täysin perusteettomista rajoitustoimista;

60. tuomitsee Kiinan kansantasavallan toimet Hongkongissa ja korostaa, että Hongkongin itsehallinnon käynnissä oleva heikentäminen ei ole ainoastaan vastoin Kiinan kahdenvälisten sopimusten velvoitteita ja kansainvälistä oikeutta vaan kyseenalaistaa myös Kiinan aseman uskottavana kumppanina; vahvistaa sitoutumistaan EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän mukaisiin kohdennettuihin pakotteisiin niitä Kiinan viranomaisia vastaan, jotka ovat osallistuneet ihmisoikeusloukkauksiin Hongkongissa ja Xinjiangissa, ja kehottaa lisäksi neuvostoa hyväksymään kohdennettuja pakotteita, mukaan lukien matkustuskieltojen ja varojen jäädyttämisen täytäntöönpano, sellaisia henkilöitä ja yhteisöjä vastaan Hongkongissa ja Kiinassa, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja kansainvälisen oikeuden loukkauksiin Hongkongissa; kehottaa niitä jäsenvaltioita, joilla on vielä Kiinan ja Hongkongin kanssa tehtyjä luovutussopimuksia, keskeyttämään henkilöiden luovuttamiset aina, kun henkilön luovuttaminen altistaa hänet kidutukselle tai julmalle, epäinhimilliselle tai halventavalle kohtelulle tai rangaistukselle, jos kyseistä henkilöä vastaan nostettaisiin syytteet poliittisista syistä, muissa tilanteissa, joissa etniset vähemmistöt, Hongkongin demokratiamielisen opposition edustajat ja toisinajattelijat yleensä olisivat kohteena, ja jos tämä olisi vastoin Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisia EU:n velvoitteita;

61. korostaa, että EU:n on tärkeää liittyä transatlanttisten kumppaneidensa joukkoon pyrittäessä tekemään riippumaton ulkoinen tutkimus Kiinan Wuhanista peräisin olevan covid-19-viruksen alkuperästä, jotta saadaan tarpeellisia vastauksia ja tietoja tulevien maailmanlaajuisten, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan suoraan vaikuttavien katastrofien mahdollisesta estämisestä;

62. tuomitsee Kiinan kommunistisen puolueen pakkokeinot Liettuaa ja EU:n muita jäsenvaltioita ja kumppaneita vastaan ja vaatii suurempaa solidaarisuutta Kiinan kommunistisen puoleen pakkokeinojen kohteena olevia maita kohtaan tekemällä myös yhteistyötä demokraattisten liittolaistemme kanssa avaamalla markkinamme talouksille, jotka kärsivät Kiinan kommunistisen puoleen taloudellisista pakkokeinoista;

63. on tyytyväinen komission puheenjohtajan ilmoitukseen suunnitelmista laatia uusi yhteinen tiedonanto kumppanuudesta Persianlahden alueen maiden kanssa; kehottaa EU:ta esittämään sellaisen johdonmukaisen strategian unionin tasapainoiseksi osallistumiseksi alueella, jonka keskeisenä strategisena tavoitteena on alueellisen turvallisuuden ja yhteistyön edistäminen; toteaa, että tällaisella osallistumisella olisi pyrittävä luomaan synergioita alueellisten toimijoiden kanssa, kuten Bagdadin yhteistyö- ja kumppanuuskonferenssin välityksellä ja tarjoamalla enemmän EU:n tukea Track II -vuoropuhelualoitteille, joihin osallistuu tieteenharjoittajia, kansalaisyhteiskunta, uskonnollisia johtajia ja muita toimijoita; on innostunut Iranin ja Saudi-Arabian välisten jännitteiden purkautumisesta ja kehottaa molempia maita saattamaan pikaisesti päätökseen täysimääräisten diplomaattisuhteiden elvyttämisen; palauttaa mieliin, että EU:n ensisijaisena tavoitteena on elvyttää yhteinen kattava toimintasuunnitelma (Iranin ydinsopimus) Euroopan ja alueen turvallisuuden takaamiseksi; muistuttaa, että Iranin ydinsopimus on edelleen ainoa tapa pysäyttää Iranin huolestuttava ydinalan toiminta; panee tyytyväisenä merkille varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja EUH:n roolin soviteltaessa Yhdysvaltojen ja Iranin välillä Iranin ydinsopimuksen elvyttämispyrkimysten yhteydessä; kehottaa Yhdysvaltoja ja Irania pyrkimään merkityksellisiin neuvotteluihin, jotta Iranin ydinsopimusta ryhdytään jälleen noudattamaan; vaatii, että Iranin ydinsopimuksen elvyttämiseksi Iranin on palattava täysimääräisesti ydinsopimuksen mukaisiin velvoitteisiinsa ja kaikki Iranin ydinsopimukseen liittyvät Yhdysvaltojen pakotteet on poistettava; toteaa, että on tarpeen puuttua Iranin laajempiin haitallisiin ja epävakautta lisääviin toimiin kaikkialla Lähi-idässä ja sen ulkopuolella, myös jäsenvaltioiden alueella, ja torjua niitä; painottaa, että mihin tahansa Iranin kanssa tehtävään sopimukseen on sisällyttävä riittävät takeet siitä, että Iran ei voi hankkia ydinaseita; ilmaisee vakavan huolensa siitä, että Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on raportoinut, ettei sillä ole pääsyä Iranissa sijaitsevissa ydinlaitoksissa ja toimipaikoissa oleviin valvonta- ja seurantalaitteisiinsa, mistä on paljon haittaa IAEA:n mahdollisuuksille tarkistaa ja valvoa Iranin ydinaseohjelmaa, ja että turvatoimiin liittyviä kysymyksiä on jäänyt ratkaisematta kahden viime vuoden aikana; tuomitsee Iranin ihmisoikeusloukkaukset sen omaa kansaa vastaan, Iranin ballististen ohjusten ohjelman ja terroriteot alueella;

64. korostaa, että Afganistanin tilanteen olisi saatava EU arvioimaan uudelleen kansainvälistä lähestymistapaa kansakunnan rakentamiseen ulkomailla ja muotoilemaan strategisesti uudelleen ulkopolitiikan yhdennetty lähestymistapansa, lisäämään vastuutaan globaalista turvallisuudesta ja pyrkimään suurempaan riippumattomuuteen ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan; on huolissaan Afganistanin dramaattisesta humanitaarisesta, poliittisesta, taloudellisesta ja turvallisuustilanteesta varsinkin ottaen huomioon, että joka kolmatta afganistanilaista uhkaa vakava nälänhätä; kehottaa komissiota ja EUH:ta lisäämään humanitaarista apua ja käyttämään kaikkia saatavilla olevia välineitä varmistaakseen, että vaarassa oleville afganistanilaisille on tarjolla suojelua; korostaa, että talibanhallinnon on kannettava vastuu ja sillä on vastuuvelvollisuus ihmiselämän ja omaisuuden suojelusta sekä turvallisuuden, yhteiskuntajärjestyksen ja julkisten palvelujen palauttamisesta; muistuttaa, että afganistanilaiset naiset ja tytöt, Afganistanin kansalaisyhteiskuntaan liittyvien ammattien edustajat, ihmisoikeuksien puolustajat, poliittiset aktivistit, journalistit, tieteenharjoittajat, taiteilijat, uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen edustajat ja muut ryhmät, jotka ovat vaarassa, aivan kuten kaikki afganistanilaiset, ansaitsevat turvallisen ja ihmisarvoisen elämän ja mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti koulutukseen ja julkiseen elämään, ja panee tyytyväisenä merkille laajan kansainvälisen tuen heidän oikeuksilleen ja vapauksilleen; kehottaa evakuoimaan edelleen afganistanilaisia, jotka ovat vaarassa, erityisesti naistuomareita, ihmisoikeuksien puolustajia, journalisteja, paikallista henkilöstöä ja muita henkilöitä, jotka ovat vaarassa demokratian ja perusvapauksien edistämiseen liittyvän toimintansa tähden; kehottaa EU:ta turvaamaan 20 viime vuoden saavutukset ja varmistamaan, että Afganistan ei muutu jälleen terroristijärjestöjen turvapaikaksi; kehottaa EU:ta tarkastelemaan perusteellisesti 20 vuotta jatkunutta toimintaa Afganistanissa ja ottamaan siitä opiksi sekä laatimaan välittömästi kattavan, näihin oppeihin perustuvan EU:n strategian Afganistania ja sitä ympäröiviä maita varten; korostaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä naapurimaiden ja alueen maiden kanssa, jotta voidaan varmistaa maailmanlaajuinen turvallisuus ja alueen vakaus, ja samalla olisi pidettävä mielessä, että kaikilla Afganistanin naapureilla ja alueen mailla ei suinkaan ole samoja tavoitteita kuin Yhdysvaltojen johtamalla koalitiolla; korostaa tässä yhteydessä eräiden valtioiden tärkeää roolia EU:n kansalaisten kotimaahan palauttamisessa ja hädässä olevien Afganistanin kansalaisten evakuoimisessa, ja toteaa, että tämä oli mahdollista erityisesti siksi, että nämä valtiot käyttivät merkittäviä diplomaattisia painostuskeinoja talibanjoukkoja vastaan;

65. pitää myönteisenä sitä, että EU on sitoutunut uudelleen indopasifiseen alueeseen ja tunnustaa sen kasvavan merkityksen EU:n eduille, jotka esitetään EU:n yhteistyöstrategiasta indopasifisella alueella 16. syyskuuta 2021 annetussa varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja komission yhteisessä tiedonannossa[13] sekä 19. huhtikuuta samasta aiheesta annetuissa neuvoston päätelmissä; kannustaa tiiviimpään yhteistyöhön alueen maiden, erityisesti Japanin, Kaakkois-Aasian maiden liittoon (ASEAN) kuuluvien maiden, Australian, Uuden-Seelannin ja Korean, kanssa; panee merkille alueella vallitsevan voimakkaan geopoliittisen kilpailun ja alueelliset kiistat, jotka johtuvat suurelta osin Kiinan kasvavasta ylimielisyydestä naapureihinsa nähden; kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan kansainvälisen oikeuden, erityisesti YK:n merioikeusyleissopimuksen, periaatteita; korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategiselle sitoutumiselle indopasifiseen alueeseen ja kattavien ja strategisten kahden- ja monenvälisten vuoropuhelumekanismien luomiseen indopasifisen alueen maiden ja niiden yhteiskuntien kanssa, erityisesti samanmielisten maiden, muun muassa Japanin, Etelä-Korean, Australian ja Uuden-Seelannin, kanssa; korostaa indopasifisen alueen turvallisuuden ja vakauden merkitystä EU:n vaurauden ja turvallisuuden kannalta; panee merkille alueella kehittyvät uudet kumppanuudet, esimerkiksi Australian, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen kolmenvälisen sotilaallisen liittouman (AUKUS), ja pitää valitettavana, että kyseisen kumppanuuden perustamista koordinoitiin heikosti;

66. korostaa Intian kasvavaa alueellista ja geopoliittista vaikutusvaltaa; korostaa, että EU:n ja Intian välisen kumppanuuden vahvistamiseksi ja kahdenvälisten suhteiden täysimääräiseksi hyödyntämiseksi tarvitaan enemmän poliittista sitoutumista; muistuttaa, että tarvitaan syvempää kumppanuutta, jonka olisi perustuttava yhteisiin arvoihin ja ihmisoikeuksien täysimääräiseen kunnioittamiseen; toteaa, että Intia on tärkeä kumppani EU:lle, kun otetaan huomioon sen asema ja johtava rooli keskeisillä aloilla;

67. kehottaa lisäämään ja vahvistamaan yhteistyötä Latinalaisen Amerikan alueen kumppaneiden kanssa; katsoo, että suhteiden lujittaminen Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa on erittäin tärkeää EU:n geopoliittisen strategian kannalta maailmassa; korostaa, että unionin on vahvistettava siteitä, jotka yhdistävät EU:n Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maihin, erityisesti puolustettaessa monenvälistä sääntöihin perustuvaa järjestystä; kehottaa EU:ta hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia välineitä yhteistyön syventämiseksi Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppaneiden kanssa; kehottaa EU:ta hankkimaan takaisin asemansa Latinalaisen Amerikan maiden varteenotettavana kumppanina, kun otetaan huomioon, että muilla geopoliittisilla toimijoilla on yhä merkittävämpi asema alueella varsinkin covid-19-pandemian ja rokotediplomatian seurauksena; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön entistä määrätietoisempaa politiikkaa suhteessa autoritaarisiin hallintoihin, jotka ovat hyötyneet suhteistaan EU:hun ja heikentäneet, loukanneet tai suorastaan tukahduttaneet kansalaistensa oikeuksia ja vapauksia;

Demokraattisen valvonnan, vastuuvelvollisuuden sekä EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarisen ulottuvuuden vahvistaminen

68. korostaa Euroopan parlamentin parlamentaarisen diplomatian resurssien tarjoamaa panosta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, esimerkiksi sen mietintöjä ja päätöslauselmia, sen laajaa parlamenttien välisten pysyvien elinten verkostoa, sen eri puolilta maailmaa tulevien viranhaltijoiden kanssa käymää poliittista vuoropuhelua ja sen demokratiatukeen, välitystoimintaan ja vaalitarkkailuun liittyviä toimia; toteaa, että parlamentin olisi hyödynnettävä täysimääräisesti valvonta- ja budjettivaltaansa unionin kansainvälisellä tasolla tekemissä päätöksissä; korostaa parlamentin demokratiaa tukevien ohjelmien merkitystä, sillä ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden vahvistaa EU:n asemaa kaikkialla maailmassa ottamalla mukaan keskeisiä poliittisia sidosryhmiä ja helpottamalla kestävää demokraattista hallintoa EU:n ulkopuolisissa maissa;

69. korostaa, että parlamenttien välinen poliittinen ja tekninen vuoropuhelu on ratkaisevan tärkeää ja se on koordinoitava hyvin toimeenpanevan elimen toimien kanssa; korostaa tämän vuoksi, että YUTP:n alalla on tärkeää varmistaa kaiken tarvittavan tiedon sujuva vaihto toimielinten välillä, mukaan lukien asiaa koskevan luottamuksellisen tiedon vaihto, jotta EU:n ulkoiset toimet kokonaisuudessaan olisivat tehokkaampia ja YUTP olisi vastuullisempaa;

70. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita mahdollistamaan EU:n ulkoisten toimien parlamentaarisen valvonnan ja vahvistamaan sitä muun muassa jatkamalla säännöllisiä kuulemisia varapuheenjohtajan / korkean edustajan sekä komission kanssa; korostaa, että tällainen valvonta on tärkeää eurooppalaisen demokratian asianmukaisen toiminnan ja kansalaisten luottamuksen kannalta; korostaa, että tällainen valvonta voi olla lähtökohtana parlamentin vahvemmalle institutionaaliselle roolille yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla; pyytää viemään nopeasti loppuun neuvottelut, jotka koskevat parlamentin mahdollisuudesta tutustua neuvoston arkaluonteisiin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietoihin vuonna 2002 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen[14] korvaamista; kehottaa koordinoimaan jäsenvaltioiden turvallisuus- ja tiedustelupalveluja;

71. korostaa, että parlamentaariset yleiskokoukset ovat tärkeitä yhteistyön ja toimielinten välisen vuoropuhelun paikkoja ja että niiden panos Euroopan ulkoiseen toimintaan on arvokas myös turvallisuusasioissa ja että parlamentaaristen yleiskokousten toimintaa on tarpeen edistää ja niiden asianmukainen toiminta ja kehitys on taattava; kehottaa vahvistamaan parlamentin harjoittamaa EU:n edustustojen työn valvontaa, kun ne edustavat EU:n arvoja ja periaatteita ulkomailla ja pyrkivät turvaamaan EU:n etuja ihmisoikeuksiin liittyvästä lähestymistavasta tinkimättä; korostaa, että EU:n edustustoilla on oltava kaikki tarvittavat ja asianmukaiset resurssit ja valmiudet, jotta ne voivat toimia tehokkaasti näissä tehtävissä;

72. kehottaa hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan parlamentin merkittävämpää osallistumista Globaali Eurooppa- ja IPA III -ohjelmien valmisteluun; pitää myönteisenä, että on käynnistetty ulkoisista rahoitusvälineistä kahdesti vuodessa käytävä korkean tason geopoliittinen vuoropuhelu, sillä tämä on ratkaisevan tärkeä väline, jolla voidaan paitsi valvoa myös aktiivisesti muotoilla EU:n ulkopolitiikan painopisteitä; korostaa, että näillä geopoliittisilla vuoropuheluilla pyritään tarjoamaan parlamentille mahdollisuus antaa suuntaviivoja, strategista ohjausta ja ohjelmointi- ja täytäntöönpano-ohjeita kaikista Globaali Eurooppa- ja IPA III -ohjelmien temaattisista ja maantieteellisistä painopisteistä; tähdentää kuitenkin, että parlamentin olisi saatava olennaiset valmisteluasiakirjat riittävän ajoissa ja riittävän yksityiskohtaisina voidakseen harjoittaa mielekästä valvontaa; kehottaa parantamaan rahoitusvälineiden täytäntöönpanon avoimuutta perustamalla hankkeita ja toimia varten keskitetyn ja avoimen julkisen tietokannan;

73. muistuttaa neuvostoa parlamentin oikeudesta saada tietoa kaikista kansainvälisten sopimusten neuvottelemiseen ja tekemiseen liittyvien menettelyjen vaiheista ja sen oikeudesta antaa hyväksyntä kyseisille sopimuksille tai kieltäytyä hyväksymästä niitä; aikoo käyttää tätä perussopimuksissa määritettyä valtaa taatakseen EU:n puolesta neuvoteltujen kansainvälisten sopimusten avoimuuden ja demokraattisen valvonnan sekä Euroopan rauhanrahaston käyttöönoton, kuten parlamentin 28. maaliskuuta 2019 hyväksymässä suosituksessa[15] todettiin, mukaan lukien sen täydentävyyden muihin EU:n ulkoisen toiminnan alan välineisiin nähden;

74. toistaa kantansa, jonka mukaan on korkea aika tarkistaa vuoden 2010 julistusta poliittisesta vastuusta, jotta tätä perustaa parlamentin ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan välisille suhteille voidaan kehittää;

°

° °

75. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.11.2021)

ulkoasiainvaliokunnalle

yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosikertomus 2021

(2021/2182(INI))

Valmistelija: Gerolf Annemans

 

 

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. toteaa, että covid-19 pandemian geopoliittinen vaikutus ja nopeasti heikentyvä turvallisuusympäristö aiheuttavat ennennäkemättömiä haasteita unionin yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle; korostaa, että näiden haasteiden edessä unionin on kasvatettava joustokykyään sekä perusteellisesti arvioitava ja parannettava sitä, miten tehokkaasti ja nopeasti se reagoi globaalin ympäristön nopeaan muutokseen;

2. kehottaa kaikkia vastuullisia EU:n päätöksentekijöitä kasvattamaan merkittävästi EU:n geopoliittista jalanjälkeä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tällä välin hyödyntämään kaikkia olemassa olevia oikeudellisia ja poliittisia välineitä EU:n roolin vahvistamiseksi maailmassa; muistuttaa, että ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamisen olisi säilyttävä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ytimessä; palauttaa mieliin perussopimusten määräykset, joilla myönnetään komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle toimivaltuudet toteuttaa unionin YUTP:tä; kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan varapuheenjohtajan / korkean edustajan roolin kansainvälisissä neuvotteluissa; panee tässä yhteydessä merkille, että varapuheenjohtajan / korkean edustajan osallistumiseen kansainvälisiin neuvotteluihin ei ole useinkaan varauduttu; korostaa, että selkeä käsitys varapuheenjohtajan / korkean edustajan roolista voisi voimistaa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) geopoliittista vaikutusta;

3. palauttaa mieliin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 31 artiklan 2 kohdan, jonka mukaan neuvosto voi tehdä YUTP-asioissa tiettyjä päätöksiä määräenemmistöllä, ja SEU-sopimuksen 31 artiklan 3 kohtaan sisältyvän siirtymälausekkeen, joka mahdollistaa sen, että voidaan asteittain siirtyä määräenemmistöpäätöksiin niissä YUTP:n alan päätöksissä, joilla ei ole sotilaallista tai puolustukseen liittyvää merkitystä mutta jotka parantavat EU:n yhteisvastuuta ja keskinäistä avunantoa kriisiaikoina; korostaa, että EU:n on reagoitava nopeasti muuttuvaan globaaliin ympäristöön, ja muistuttaa antavansa harvoin vahvoja signaaleja kolmansille maille, erityisesti itsevaltaisesti johdetuille, aggressiivista ulkopolitiikkaa harjoittaville maille;

4. on edelleen vahvasti sitoutunut unionin ja Naton kumppanuuteen, joka edelleen olennaisen tärkeä EU:n turvallisuuspolitiikan kannalta; korostaa EU:n ja Naton välisen strategisen kumppanuuden vahvistamisen merkitystä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä valmisteilla olevaa uutta EU:n ja Naton yhteistä julistusta, joka on tarkoitus esitellä ennen vuoden loppua; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita tarttumaan tilaisuuteen syventää monenvälistä turvallisuusyhteistyötä luotettujen kumppaneiden kanssa ja turvaamaan sen johdonmukaisuuden sisäisten politiikkojen kanssa; huomauttaa, että EU:n on samalla otettava vastuu turvallisuuspolitiikastaan ja myös vahvistettava sitä asiaankuuluvien sisäisten politiikkakehysten avulla;

5. pitää valitettavana, että EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä ei ole jäsenneltyä yhteistyötä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla; kehottaa panemaan täysimääräisesti ja tehokkaasti täytäntöön kauppa- ja yhteistyösopimuksen ja erosopimuksen, erityisesti määräykset, jotka liittyvät yhteistyöhön globaaleissa kysymyksissä monenvälisillä foorumeilla, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien edistämiseen, ilmastonmuutokseen, pakotejärjestelmiin, asesulkuun ja aseistariisuntaan, terrorismin torjuntaan ja kyberturvallisuuteen; pitää myönteisenä EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentaarisen kumppanuuskokouksen perustamista ja vaatii sen pikaista asettamista ja työn aloittamista;

6. palauttaa mieliin, että EU:n puolustusministerit päättivät 16. kesäkuuta 2020 kehittää turvallisuutta ja puolustusta koskevan strategisen kompassin; ottaa huomioon, että oikeudellis-poliittinen sopimus on määrä vahvistaa vuoden 2022 alussa[16]; panee merkille strategisen kompassin potentiaalin ja sen, että kompassi voisi muodostaa perustan uudelle eurooppalaiselle puolustusstrategialle ja parantaa nykyisiä välineitä; panee lisäksi merkille, että strategisella kompassilla pyritään edistämään yhteistä eurooppalaista strategista kulttuuria ja se kannustaa jäsenvaltioita yhteisymmärrykseen Eurooppaan kohdistuvista keskeisistä uhkista ja siitä, kuinka EU voi toimia turvallisuuden takaajana;

7. kehottaa kaikkia EU:n päätöksentekijöitä tehostamaan pyrkimyksiä torjua ulkomaista kolmansien osapuolten sekaantumista, manipuloivaa disinformaatiota, tiedonmanipulointia ja muita hybridiuhkia, jotka heikentävät unionin kykyä selviytyä uusista haasteista, ja kehittämään ja toteuttamaan tehokkaasti sen sisä- ja ulkopolitiikkaa; panee merkille covid-19-pandemiaan liittyvien disinformaatiokampanjoiden lisääntymisen ja tiettyjen toimijoiden kielteisen roolin näiden kampanjoiden edistämisessä; kehottaa parantamaan ja syventämään koordinointia, jotta voidaan tunnistaa oikea-aikaisesti ja estää tehokkaasti EU:n sisäisen vakauden vaarantavat kyberhyökkäykset sekä hybridiuhat, joissa muuttoliikettä ja energiahuoltoa käytetään aseena, sillä tämä vaarantaa EU:n sisäisen turvallisuuden ja energiaturvallisuuden; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita vastaamalla näihin uhkiin modernilla tavalla muun muassa käyttämällä uutta EU:n hybridivälineistöä, johon olisi sisällyttävä johdonmukaisia kollektiivisia vastatoimia ulkomaisia hyökkääjiä vastaan;

8. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita mahdollistamaan EU:n ulkoisten toimien parlamentaarisen valvonnan ja vahvistamaan sitä muun muassa jatkamalla säännöllisiä kuulemisia varapuheenjohtajan / korkean edustajan sekä komission kanssa; korostaa, että tällainen valvonta on tärkeää eurooppalaisen demokratian asianmukaisen toiminnan ja kansalaisten luottamuksen kannalta; korostaa, että tällainen valvonta voi olla lähtökohtana Euroopan parlamentin vahvemmalle institutionaaliselle roolille YUTP:ssa; pyytää viemään nopeasti loppuun neuvottelut, jotka koskevat parlamentin mahdollisuutta tutustua neuvoston arkaluonteisiin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietoihin koskevan vuoden 2002 toimielinten välisen sopimuksen korvaamista; kehottaa koordinoimaan jäsenvaltioiden turvallisuus- ja tiedustelupalveluja;

9. kehottaa ottamaan parlamentin välineet aktiivisesti mukaan YUTP:hen; korostaa parlamenttien työtä edistämään ja vahvistamaan pyrkivien Euroopan parlamentin demokratiaohjelmien, kuten Jean Monnet -vuoropuhelun, merkitystä ja ainutlaatuisuutta; muistuttaa, että kaikkien EU:n toimielinten olisi osallistuttava yhteistyössä toimiin, joilla pyritään torjumaan demokratian maailmanlaajuista heikentymistä muun muassa vaalitarkkailutehtävien, välitys- ja vuoropuhelutoiminnan, konfliktien ehkäisyn, Saharov-palkinnon ja Saharov-verkoston sekä parlamentaarisen diplomatian avulla siten, että parlamentti säilyttää tärkeän roolin;

10. muistuttaa, että 15. tammikuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentin kannasta Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin[17] parlamentti mainitsi turvallisuuden ja EU:n globaalin roolin yhdeksi toimintapolitiikan painopisteistä; pitää myönteisenä sitä, että tämä johti muun muassa konkreettisiin toimenpiteisiin EU:n globaalia roolia käsittelevän täysistunnon työryhmän muodossa; panee merkille, että huomattavassa määrässä konferenssin verkkoalustalle jätettyjä kannanottoja ehdotetaan EU:n globaalin roolin vahvistamista; muistuttaa, että Euroopan tulevaisuuskonferenssi voi tarjota tilaisuuden keskustella toimielinten nykytilanteesta ja antaa uutta pontta EU:n demokratialle; kehottaa konferenssin osallistujia punnitsemaan kaikkia mahdollisia keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	9.11.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	17 2 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gerolf Annemans, Damian Boeselager, Fabio Massimo Castaldo, Włodzimierz Cimoszewicz, Gwendoline Delbos-Corfield, Pascal Durand, Daniel Freund, Esteban González Pons, Giuliano Pisapia, Antonio Maria Rinaldi, Domènec Ruiz Devesa, Jacek Saryusz-Wolski, Helmut Scholz, Pedro Silva Pereira, Sven Simon, Antonio Tajani, Guy Verhofstadt, Loránt Vincze, Rainer Wieland
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Gunnar Beck, Angel Dzhambazki, Alin Mituța
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Stelios Kympouropoulos, Ljudmila Novak

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

17	+
ID	Gerolf Annemans, Antonio Maria Rinaldi
NI	Fabio Massimo Castaldo
PPE	Esteban González Pons, Stelios Kympouropoulos, Ljudmila Novak, Sven Simon, Antonio Tajani, Loránt Vincze, Rainer Wieland
S&D	Włodzimierz Cimoszewicz, Giuliano Pisapia, Domènec Ruiz Devesa, Pedro Silva Pereira
VERTS/ALE	Damian Boeselager, Gwendoline Delbos-Corfield, Daniel Freund

 

2	-
ID	Gunnar Beck
THE LEFT	Helmut Scholz

 

5	0
ECR	Angel Dzhambazki, Jacek Saryusz-Wolski
RENEW	Pascal Durand, Alin Mituța, Guy Verhofstadt

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	10.12.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	46 9 11
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alviina Alametsä, Alexander Alexandrov Yordanov, Maria Arena, Petras Auštrevičius, Traian Băsescu, Anna Bonfrisco, Reinhard Bütikofer, Fabio Massimo Castaldo, Susanna Ceccardi, Włodzimierz Cimoszewicz, Katalin Cseh, Tanja Fajon, Anna Fotyga, Michael Gahler, Sunčana Glavak, Raphaël Glucksmann, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Márton Gyöngyösi, Sandra Kalniete, Maximilian Krah, Andrius Kubilius, David Lega, Miriam Lexmann, Nathalie Loiseau, Antonio López-Istúriz White, Lukas Mandl, Thierry Mariani, David McAllister, Vangelis Meimarakis, Francisco José Millán Mon, Gheorghe-Vlad Nistor, Urmas Paet, Demetris Papadakis, Kostas Papadakis, Tonino Picula, Manu Pineda, Giuliano Pisapia, Thijs Reuten, Jérôme Rivière, María Soraya Rodríguez Ramos, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Jacek Saryusz-Wolski, Andreas Schieder, Radosław Sikorski, Jordi Solé, Sergei Stanishev, Tineke Strik, Hermann Tertsch, Hilde Vautmans, Harald Vilimsky, Idoia Villanueva Ruiz, Witold Jan Waszczykowski, Charlie Weimers, Isabel Wiseler-Lima, Salima Yenbou, Željana Zovko
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Özlem Demirel, Assita Kanko, Michal Šimečka, Mick Wallace
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Deirdre Clune, Charles Goerens, Maria Noichl, Bettina Vollath

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

46	+
NI	Fabio Massimo Castaldo, Márton Gyöngyösi
PPE	Alexander Alexandrov Yordanov, Traian Băsescu, Michael Gahler, Sunčana Glavak, Sandra Kalniete, Andrius Kubilius, David Lega, Miriam Lexmann, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Lukas Mandl, Vangelis Meimarakis, Francisco José Millán Mon, Gheorghe-Vlad Nistor, Radosław Sikorski, Isabel Wiseler-Lima, Željana Zovko
Renew	Petras Auštrevičius, Katalin Cseh, Charles Goerens, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Nathalie Loiseau, Urmas Paet, María Soraya Rodríguez Ramos, Hilde Vautmans
S&D	Maria Arena, Włodzimierz Cimoszewicz, Tanja Fajon, Raphaël Glucksmann, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Giuliano Pisapia, Thijs Reuten, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Andreas Schieder, Bettina Vollath
Verts/ALE	Alviina Alametsä, Reinhard Bütikofer, Mounir Satouri, Jordi Solé, Tineke Strik, Salima Yenbou

 

9	-
ID	Maximilian Krah, Thierry Mariani, Jérôme Rivière, Harald Vilimsky
NI	Kostas Papadakis
The Left	Özlem Demirel, Manu Pineda, Idoia Villanueva Ruiz, Mick Wallace

 

11	0
ECR	Anna Fotyga, Assita Kanko, Jacek Saryusz-Wolski, Hermann Tertsch, Witold Jan Waszczykowski, Charlie Weimers
ID	Anna Bonfrisco, Susanna Ceccardi
PPE	Deirdre Clune
S&D	Maria Noichl, Sergei Stanishev

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

• [1] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0356.
• [2] EUVL C 362, 8.9.2021, s. 71.
• [3] YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi, Trade and Development Report 2019 – Financing a Global Green Deal, 2019.
• [4] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/821, annettu 20. toukokuuta 2021, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta (EUVL L 206, 11.6.2021, s. 1).
• [5] Euroopan parlamentin suositus 13. maaliskuuta 2019 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n erityisedustajien toiminta-alasta ja tehtävistä (EUVL C 23, 21.1.2021, s. 146).
• [6] EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99.
• [7] Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 21. tammikuuta 2021, Georgia v. Venäjä (II).
• [8] JOIN(2021)0002.
• [9] SWD(2021)0290.
• [10] JOIN(2020)0004.
• [11] JOIN(2021)0027.
• [12] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0382.
• [13] JOIN(2021)0024.
• [14] EYVL C 298, 30.11.2002, s. 1.
• [15] Euroopan parlamentin suositus 28. maaliskuuta 2019 neuvostolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tekemästä ja komission tukemasta ehdotuksesta neuvostolle neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta (EUVL C 108, 26.3.2021, s. 141).
• [16] Katso Euroopan parlamentin katsaus: https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2021/698057/EPRS_BRI(2021)698057_EN.pdf.
• [17] EUVL C 270, 7.7.2021, s. 71.