MIETINTÖ maailman lasten koulutuksen edistämistä koskevan EU:n strategian kehittämisestä: covid-19-pandemian vaikutusten lieventäminen

22.3.2022 - (2021/2209(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: David Lega
Valmistelija(t) (*):
György Hölvényi, kehitysvaliokunta
Sabine Verheyen, kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

Menettely : 2021/2209(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A9-0058/2022

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0058/2022

Keskustelut :

PV 02/05/2022 - 17
CRE 02/05/2022 - 17

Äänestykset :

PV 03/05/2022 - 8.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2022)0138

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

PR_INI

SISÄLTÖ

Sivu

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Maailman lasten koulutuksen edistämistä koskevan EU:n strategian kehittäminen: covid-19-pandemian vaikutusten lieventäminen

(2021/2209(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon lapsen oikeuksista 20. marraskuuta 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen,

– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 26 artiklan, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18 artiklan, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 10 ja 14 artiklan sekä kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen 10 artiklan,

– ottaa huomioon vuonna 2015 hyväksytyt YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita koskevan raportin 2021,

– ottaa huomioon YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit [1],

– ottaa huomioon 18. joulukuuta 2009 annetut lasten vaihtoehtoista hoitoa koskevat YK:n suuntaviivat,

– ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2019 julkaistun YK:n maailmanlaajuisen tutkimuksen vankeudessa olevista lapsista,

– ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2020 julkaistun YK:n selonteon covid‑19-pandemian vaikutuksista lapsiin sekä EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden johdolla siihen laaditun positiivisen vastineen, jonka allekirjoitti 173 valtiota,

– ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön 19. lokakuuta 2020 muotoileman toimenpidelinjauksen covid-19-pandemian vaikutuksesta maahanmuuttajiin ja heidän lapsiinsa,

– ottaa huomioon 14. joulukuuta 1960 hyväksytyn syrjinnän vastustamista opetuksen alalla koskevan Unescon yleissopimuksen,

– ottaa huomioon Unicefin, Unescon ja Maailmanpankin esitteen ”Mission: Recovering Education in 2021”,

– ottaa huomioon vuonna 1967 laaditun Amerikan valtioiden järjestön peruskirjan 49 artiklan,

– ottaa huomioon lasten oikeuksista ja hyvinvoinnista vuonna 1990 laaditun Afrikan peruskirjan 11 artiklan,

– ottaa huomioon vuonna 1981 laaditun Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan 17 ja 25 artiklan,

– ottaa huomioon vuonna 2012 laaditun Kaakkois-Aasian valtioiden järjestön ihmisoikeusjulistuksen 31 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdan ja 21 artiklan,

– ottaa huomioon huhtikuussa 2021 laaditun Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman raportin ”Leaving No One Behind: Impact of COVID-19 on Sustainable Development Goals (SDGs)”,

– ottaa huomioon eurooppalaisen lapsitakuun,

– ottaa huomioon lapsityön poistamisen kansainvälisen teemavuoden 2021 ja lapsityövoiman käyttöä koskevan komission nollatoleranssin,

– ottaa huomioon 26. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman lasten oikeuksista YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 30. vuosipäivän yhteydessä [2],

– ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman Syyrian konfliktista – 10 vuotta kansannousun jälkeen [3],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

– ottaa huomioon kehitysvaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot,

– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0058/2022),

A. ottaa huomioon, että maailmassa on kuollut lähes viisi miljoonaa ihmistä covid-19-pandemian vuoksi, mikä on saanut hallitukset kaikkialla maailmassa toteuttamaan covid-19-viruksen leviämisen hillitsemiseksi poikkeuksellisia toimenpiteitä, mukaan lukien koulujen sulkeminen ja kouluun pääsyn rajoittaminen;

B. ottaa huomioon, että uudet muunnokset pahentavat covid-19-terveyskriisiä ja että konfliktit ja muut kriisit, kuten ilmastokriisi, johtavat siihen, että lapset ympäri maailmaa ovat edelleen suuressa vaarassa jäädä vähimmäistaitotason alapuolelle;

C. toteaa, että mahdollisuus koulutukseen on kansainvälisesti tunnustettu perusihmisoikeus, joka on välttämätön muiden ihmisoikeuksien toteutumiseksi; ottaa huomioon, että oikeus koulutukseen edellyttää, että alemman perusasteen koulutus on pakollista ja yleistä ja että se on kaikkien saatavilla;

D. ottaa huomioon, että Unicefin arvion mukaan yli 168 miljoonaa lasta on menettänyt kokonaisen lukuvuoden koulujen covid-19-sulkutoimien vuoksi ja että Unescon tiedot osoittavat, että maailmanlaajuisesti 800 miljoonan opiskelijan opinnot ovat häiriintyneet merkittävästi ja he ovat menettäneet keskimäärin kaksi kolmasosaa lukuvuodesta;

E. ottaa huomioon, että maaliskuusta 2020 lähtien noin 194 maata on joutunut sulkemaan kouluja koko alueellaan covid-19-pandemian vuoksi, mikä on vaikuttanut yli 1,8 miljardiin oppilaaseen maailmanlaajuisesti ja estänyt heidän mahdollisuutensa opetukseen ja muihin koulujen tarjoamiin keskeisiin etuihin; ottaa huomioon, että joillakin alueilla koulut ovat edelleen suljettuja; ottaa huomioon, että koulujen sulkeminen on altistanut lapset yhä useammin väkivallalle ja hyväksikäytölle, myös kotiympäristössä; ottaa huomioon, että koulujen osittaiset tai täydelliset sulkemiset vaikuttavat eniten haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin lapsiin lisäämällä olemassa olevia eriarvoisuuksia koulutusjärjestelmässä ja häiritsemällä heidän jokapäiväistä elämäänsä;

F. ottaa huomioon, että Unicefin mukaan kolmasosalla lapsista eri puolilla maailmaa ei ole pääsyä internetiin, mikä muodostaa esteen etä-/digitaalisen oppimisen saatavuudelle; ottaa huomioon, että etäopiskelun ja etäopetusohjelmien tarve säilyy covid-19-pandemian jälkeenkin erityisesti luonnonkatastrofeista ja konflikteista kärsivissä maissa; ottaa huomioon, että verkko‑oppiminen on luonut opettajille uusia haasteita koskien oppilaiden oppimisen helpottamista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia ja nopeutetut innovatiiviset toimenpiteet, joilla varmistettiin lasten oppimisen jatkuminen, tarjoavat mahdollisuuden uudistaa koulutusta ja tehdä siitä enemmän tulevaisuuteen suuntautuvaa, osallistavampaa, joustavampaa ja häiriönsietokykyisempää; katsoo, että etäopiskeluohjelmien on oltava kaikkien lasten saatavilla, kun otetaan huomioon sosioekonomiset haasteet, joita lapset voivat kohdata, sekä se, että heillä ei ole pääsyä internetiin, lähetyksiin tai digitaalisiin tiedotusvälineisiin;

G. ottaa huomioon, että covid-19-pandemiasta vanhemmille aiheutuneet taloudelliset seuraukset ovat vuorostaan vaikuttaneet heidän lastensa terveyteen ja hyvinvointiin ja koulutusmahdollisuuksiin; ottaa huomioon, että koulujen sulkeutuessa vanhemmat eivät olleet valmistautuneet etä- ja kotiopetukseen; ottaa huomioon, että jotkut työssäkäyvät vanhemmat, joilla ei ole taloudellisia varoja tai vaihtoehtoja, ovat joutuneet jättämään lapsensa yksin kotiin ja toiset, useimmiten naiset, ovat joutuneet jättämään työnsä, mikä on syössyt perheitä köyhyyteen;

H. ottaa huomioon, että yli 90 prosenttia maista turvautui jonkinlaiseen etäopetukseen koulujen kiireellisten sulkemisten aikana; ottaa huomioon, että etäopiskelua tarjottiin enimmäkseen perusasteella ja toisella asteella oleville lapsille ja että esikouluikäiset lapset olivat vaarassa jäädä vaille valmistautumista peruskouluun;

I. ottaa huomioon, että koululaiset eri puolilla maailmaa ovat menettäneet noin 1,8 biljoonaa tuntia lähiopetusta covid-19-pandemian alkamisen jälkeen ja yli 39 miljardia kouluateriaa koulujen sulkemisten vuoksi [4];

J. ottaa huomioon, että jo paljon ennen covid-19-pandemiaa maailmassa on vallinnut maailmanlaajuinen oppimiskriisi, joka ei johdu pelkästään köyhyyden aiheuttamasta koulutukseen pääsyn esteistä, pitkistä koulumatkoista lähimpään kouluun, haitallisista sukupuolinormeista, haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien syrjinnästä, ympäristöriskeistä ja konflikteista, vaan myös koulunkäynnistä, joka ei välttämättä johda oppimiseen; ottaa huomioon, että pandemia on yhdistynyt lasten kriittiseen tilanteeseen useilla konfliktialueilla, jolle on usein ominaista muun muassa lisääntyvä turvattomuus, suurempi haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille sekä hyökkäykset oppilaitoksiin, jolloin lapset ovat yhä suuremmassa vaarassa joutua konfliktiin mukaan, mikä loukkaa vakavasti lasten oikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta; ottaa huomioon, että 617 miljoonaa lasta ja nuorta maailmassa ei pysty saavuttamaan vähimmäistasoa lukemisessa [5] ja matematiikassa, vaikka kaksi kolmasosaa heistä käy koulua;

K. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on tehnyt tyhjäksi koulutuksessa 20 vuoden aikana saavutetun edistyksen ja että lisäksi 101 miljoonaa eli yhdeksän prosentilla
1–8 vuosiluokalla olevista lapsista lukutaito jäi alle vähimmäistason vuonna 2020 [6];

L. ottaa huomioon, että vuoteen 2030 mennessä arviolta 825 miljoonaa lasta ei myöskään saavuta aikuisikään mennessä keskiasteen taitoja, joita he tarvitsevat työtä ja elämää varten; ottaa huomioon, että miljoonat lapset ja nuoret, jotka kävivät säännöllisesti koulua, eivät kuitenkaan saaneet tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat päästäkseen onnistuneesti työmarkkinoille, saavuttaakseen täyden potentiaalinsa ja osallistuakseen yhteisönsä toimintaan;

M. ottaa huomioon, että koulujen sulkemisella on suuri taloudellinen vaikutus, koska se estää lapsia ja nuoria kehittämästä tarvittavia taitoja, hyödyntämästä koko potentiaaliaan ja valmistautumasta elämään, mikä puolestaan aiheuttaa työttömyyttä ja lisää näin ollen eriarvoisuutta ja johtaa vähäisempiin mahdollisuuksiin;

N. toteaa, että YK:n mukaan maailmassa on 11 miljoonaa perusasteen ja toisen asteen oppilasta – näistä 5,2 miljoonaa on tyttöjä – jotka ovat vaarassa jäädä palaamatta koulutukseen covid-19-pandemiaan liittyvien koulujen sulkemisten jälkeen [7]; toteaa, että mitä pidempään lapset ovat poissa koulusta, sitä suurempi on todennäköisyys, että he jättävät koulun kokonaan kesken; ottaa huomioon, että vallitseva tilanne uhkaa heikentää koulutuksen alalla saavutettuja tuloksia ja vaarantaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen erityisesti köyhyyden vähentämisen, terveyden ja hyvinvoinnin ja laadukkaan koulutuksen osalta;

O. ottaa huomioon, että koulujen sulkemisella on erilaisia sukupuolivaikutuksia ja että eriarvoisuuden riski kasvaa; toteaa, että arvioiden mukaan koulujen sulkeminen kriisien aikana voi johtaa teiniraskauksien lisääntymiseen; ottaa huomioon, että koulua käymättömät tytöt ovat suhteessa alttiimpia varhaisen ja pakkoavioliiton ja seksuaalisen hyväksikäytön riskille; ottaa huomioon, että arvioiden mukaan seuraavan vuosikymmenen aikana naisten sukuelinten silpominen saattaa lisääntyä kahdella miljoonalla tapauksella; ottaa huomioon, että merkittävää osaa tytöistä saatetaan estää palaamasta kouluun, kun ne on avattu uudelleen, koska on olemassa tiettyjä syrjiviä toimintalinjoja, joilla raskaana olevia tyttöjä ja nuoria äitejä kielletään käymästä koulua;

P. ottaa huomioon, että maailmassa 129 miljoonaa tyttöä ei käy koulua ja heistä 32 miljoonaa on alakouluikäisiä, 30 miljoonaa yläkouluikäisiä ja 67 miljoonaa lukioikäisiä; ottaa huomioon, että alle puolessa maailman maista sukupuolet osallistuvat tasapuolisesti alemman perusasteen koulutukseen; ottaa huomioon, että siirtyminen etäopiskeluun aiheuttaa sen, että köyhimpien ja haavoittuvimpien kotitalouksien lapset, erityisesti tytöt, ovat suuressa vaarassa keskeyttää koulunsa pidemmiksi ajanjaksoiksi tai pysyvästi;

Q. ottaa huomioon, että yhdeksän kymmenestä tyttöjen kouluttautumisen kannalta vaikeimmasta kansakunnasta on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja että niiden lisäksi tällainen maa on Afganistan, jossa Taleban on tosiasiallisesti vienyt tytöiltä peruskoulun jälkeen mahdollisuuden koulutukseen avaamalla toisen asteen koulut uudelleen vain pojille; ottaa huomioon, että Talebanin epäselvä politiikka sekä tyttöjen koulutusta koskevat epämääräiset ja täyttämättömät lupaukset saavat miljoonat afgaanitytöt ymmärrettävästikin pelkäämään koulutuksensa puolesta; ottaa huomioon, että yliopistot ja yksityishenkilöt tekivät useita kansainvälisiä aloitteita, joissa tarjotaan etäkoulutusta afgaanitytöille ja -naisille;

R. ottaa huomioon, että useiden kansallisten ja alueellisten lainvalvontaviranomaisten mukaan koulua käymättömät lapset – erityisesti tytöt ja muita heikommassa asemassa olevat lapset, kuten vähemmistöihin kuuluvat lapset, maaseutujen lapset, alkuperäisväestöön kuuluvat lapset ja pakolaislapset, vammaiset lapset, huostaanotetut lapset ja lapset, jotka ovat menettäneet pandemian vuoksi vanhempansa ja/tai isovanhempansa – ovat suhteessa alttiimpia hyväksikäytölle, lapsityövoimalle ja perheväkivallalle, mukaan lukien väkivallan todistaminen, verkkokiusaaminen ja muut rikokset, kuten lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö [8];

S. toteaa, että Maailmanpankin arvion mukaan viiden kuukauden mittainen maailmanlaajuinen koulujen sulkeminen voi aiheuttaa valtavien sosiaalisten kustannusten lisäksi oppimisvajeen, jonka nykyarvo on 10 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria; ottaa huomioon, että oppimisvaje voi maksaa kansantalouksille jopa 161 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria päivässä;

T. ottaa huomioon, että koulujen sulkeminen on valitettavasti ollut olennaisen tärkeää covid-19-taudin leviämisen rajoittamiseksi; ottaa huomioon, että koulut ovat muutakin kuin paikkoja, joissa lapset voivat oppia, koska ne ovat myös tapaamispaikkoja ja mielenterveydellisen ja psykososiaalisen tuen keskuksia; toteaa, että Unescon ja Unicefin mukaan koulujen sulkeminen ei vaikuta ainoastaan koulutusta koskevaan oikeuteen vaan myös terveyttä koskevaan oikeuteen, sillä yli 80 miljoonaa lasta on jäänyt ilman perusrokotuksia koulujen sulkemisen vuoksi; ottaa huomioon, että koulujen sulkeminen merkitsee sitä, että opettajat eivät pysty seuraamaan, pahoinpitelevätkö vanhemmat lapsiaan tai huolehtivatko heistä puutteellisesti; ottaa huomioon, että Unicefin tutkimusviraston Innocentin ja Maailman elintarvikeohjelman mukaan koulujen sulkeminen vaikuttaa myös oikeuteen hyvään ravintoon ja päivittäiseen ateriaan; toteaa, että kouluruokailuohjelmat voivat kannustaa haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia palaamaan kouluun; ottaa huomioon, että koulujen sulkeminen vaikuttaa vakavasti lasten henkiseen hyvinvointiin, koska lapset voivat altistua väkivallalle ja stressille kotona; ottaa huomioon, että koulujen sulkemisella voi olla akuutteja ja pitkäkestoisia masennuksen, lisääntyvän ahdistuksen ja itsemurhien kaltaisia psykososiaalisia seurauksia, koska lapsilta puuttuvat sosiaaliset kontaktit;

U. ottaa huomioon, että koulunkäynnin keskeyttäminen lisää sosiaalista eriarvoisuutta ja voi siten vaikuttaa maan vakauteen ja vaurauteen, mikä vaarantaa miljoonien maailman lasten tulevaisuuden ja vaikuttaa vakavasti kokonaiseen sukupolveen; ottaa huomioon, että koulutus on osoittautunut keskeisen tärkeäksi ääriliikkeiden sekä lasten ja nuorten radikalisoitumisen torjunnassa;

V. ottaa huomioon, että UNHCR:n koulutusraportin 2021 mukaan puolet kaikista pakolaislapsista jää pois koulusta; ottaa huomioon, että pakolaislapset jäävät etäopiskelumahdollisuuksien ulkopuolelle; ottaa huomioon, että pakolaislasten ja erityisesti pakolaisleireillä asuvien lasten liian ahtaat elinolot edistävät usein viruksen leviämistä ja vaikeuttavat hygieniasääntöjen noudattamista; ottaa huomioon, että leireistä puhuttaessa covid-19-tilanne tarkoittaa lasten kriisiä, koska monilla lapsilla on usein jo heikentynyt immuunijärjestelmä tai piileviä terveysongelmia kehitysvuosinaan, mikä merkitsee heille suurempaa riskiä sairastua vakavasti, kun he kamppailevat selviytyäkseen tästä tappavasta viruksesta; ottaa huomioon, että useimmilla pakolaisleireillä ei ole asianmukaisia terveyspalveluja, joilla voitaisiin vastata asianmukaisesti lasten ja heidän perheidensä tarpeisiin;

W. ottaa huomioon, että covid-19-rokotteiden epätasainen jakautuminen maailmanlaajuisesti vaikuttaa suhteettomasti alhaisen tulotason maihin;

1. antaa tunnustusta sellaisten opettajien, erilaisten kasvattajien ja tukihenkilöstön työlle, jotka sopeutuivat nopeasti covid-19-pandemiaan ja varmistivat lasten ja nuorten oppimisprosessin jatkumisen, ja arvostaa sitä; antaa kiitosta kansainvälisten ja paikallisten kansalaisjärjestöjen, yksityisten kansalaisten ja yritysten aloitteille tieto- ja viestintätekniikan ja etäoppimiskurssien ja muiden oppimateriaalien tarjoamisesta lapsille erityisesti maissa, joissa lasten mahdollisuudet etäoppimiseen ovat vähäiset tai niitä ei ole lainkaan; kehottaa komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa (EEAS) ja jäsenvaltioita edistämään lasten oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa pyrittäessä lieventämään maailmanlaajuisesti covid-19-pandemian vaikutusta lasten koulutusmahdollisuuksiin ja pyrittäessä koulutukseen, joka perustuu syrjimättömyyden, lapsen edun ja lasten osallistumisen periaatteisiin;

2. toteaa, että koulutus on monialainen kysymys, joka on olennainen kestävän kehityksen kaikkien osa-alueiden kannalta;

3. pitää myönteisenä sitoumuksia, joita tehtiin vuonna 2021 pidetyssä kestävää kehitystä edistävää koulutusta käsitelleessä Unescon maailmankonferenssissa, sekä Berliinin julistuksen hyväksymistä; vaatii varmistamaan kaikille lapsille laadukkaan koulutuksen, sillä näin edesautetaan kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, ja korostaa, että on tärkeää sisällyttää kestävä kehitys kaiken tasoiseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle ja aikuiskoulutukseen, mukaan lukien ammatillinen koulutus, epävirallinen koulutus ja arkioppiminen;

4. korostaa, että EU:n on näytettävä esimerkkiä koulutuksen suurvaltana, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tukea kaikin käytettävissään olevin tavoin lasten koulutusta kautta maailman ja toimia näin vakaumuksensa mukaisesti; korostaa tulevan eurooppalaisen koulutusalueen keskeistä tehtävää, sillä se tarjoaa merkittävän tilaisuuden lisätä kansainvälistä yhteistyötä koulutusalan synergioiden luomiseksi Euroopan ulkopuolella, jotta voidaan kehittää yhteisiä toimintamalleja ja ratkaisuja yhteisiin haasteisiin; kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään määritellä asiaan liittyvä strategia, joka sisältää selkeän suunnitelman ja tavoitteet;

5. korostaa, että on ratkaisevan tärkeää taata lasten oikeus koulutukseen ja antaa kaikille lapsille mahdollisuus palata kouluun, ja kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita tukemaan kolmansien maiden viranomaisia koulujen uudelleenavaamisen asettamisessa etusijalle elpymissuunnitelmissaan ja opettajien tukemisessa, jotta lapsia voidaan auttaa kuromaan umpeen oppimisvaje, sekä lasten hyvinvoinnin tukemisessa, koska koulut ovat ratkaisevan tärkeitä lasten oppimiselle, turvallisuudelle, terveydelle, ravitsemukselle ja yleiselle hyvinvoinnille; kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita tukemaan kolmansien maiden viranomaisia sen varmistamisessa, että kaikki lapset voivat käyttää oikeuttaan perusopetukseen, ja ryhtymään toimenpiteisiin ylemmän perusasteen ja toisen asteen koulutuksen saatavuuden ja siihen pääsyn varmistamiseksi; kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita lisäksi tukemaan kolmansien maiden viranomaisia niiden kehittäessä ja toteuttaessa digitaalisia opetus- ja oppimismenetelmiä sekä edistämään internetin saattamista kaikkien ulottuville;

6. katsoo, että kotimaisten resurssien käyttöönoton parantaminen, sosiaalialan, erityisesti koulutuksen ja terveyden, kotimaisten menojen suojaaminen ja voimakas lisääminen sekä näiden menojen laadun parantaminen on asetettava etusijalle kansallisissa elpymissuunnitelmissa ja EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten avustusohjelmissa maailmanlaajuisesti; vaatii tässä yhteydessä varmistamaan oikeudenmukaisen kohdentamisen ja rahoituksen, jotta epäsuotuisassa asemassa olevia, köyhtyneitä ja syrjäytyneitä lapsia, nuoria ja perheitä ei jätetä jälkeen ja kiinnittämään erityistä huomiota tyttöihin; korostaa, että lapsen edun on ohjattava kaikkia pyrkimyksiä lieventää covid-19-pandemian vaikutuksia koulutukseen pääsyyn ja että tällaisissa toimenpiteissä on kunnioitettava lasten oikeuksia tiedonsaantiin, lasten valtuuksia ja mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin;

7. korostaa, että on erittäin tärkeää ottaa huomioon vanhempien sosiaalinen tilanne ja tukea niitä perheitä, joiden tulot ovat vähentyneet covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista johtuen;

8. toteaa, että laadukkaan koulutuksen saatavuuden on oltava EU:n virallisen kehitysavun ja jäsenvaltioiden julkisen kehitysavun painopiste;

9. toteaa, että pakkomuutot johtavat pakolaisina elävien ihmisten määrän kasvuun; kehottaa komissiota tukemaan osaamisen siirtoa pakolaisleireillä ja tarjoamaan vahvaa koulutustukea pakolaisille ja kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille, jotta voidaan tukea heidän kotoutumistaan ja osallistumistaan tuloja tuottavaan toimintaan;

10. on huolissaan pandemian pysyvistä taloudellisista vaikutuksista koulutuksen rahoitukseen, sillä suurin osa Unescon jäsenvaltioista ei ole vielä saavuttanut tavoiteosuutta, joka on 4–6 prosenttia BKT:stä tai 15–20 prosenttia julkisista menoista;

11. korostaa pandemian torjuntapyrkimyksien yhteydessä esiintyvää epäoikeudenmukaisuutta, joka johtuu eroista rokotteiden saatavuudessa ja näin ollen eriarvoisista mahdollisuuksista suojautua virukselta; korostaa, että pandemia saadaan päättymään vain, jos toimitaan globaalisti, ja että rokotteiden on oltava kaikkien saatavilla; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään rahoitustaan YK:n COVAX-ohjelmalle ja sen yleistä tehokkuutta, jotta varmistetaan covid-19-rokotteiden riittävä saatavuus kolmansille maille, niin että ne voivat käynnistää toimivaltaisten kansallisten kansanterveysviranomaisten ja Maailman terveysjärjestön laatimien suuntaviivojen mukaisia kansallisia covid-19-rokotuskampanjoita ja täten varmistaa nopean paluun kouluihin; kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä transatlanttisten liittolaistensa ja kansainvälisten kumppaneidensa kanssa, jotta voidaan lisätä covid-19-rokotteiden maailmanlaajuista tarjontaa, varmistaa oikeudenmukainen jakelu niitä eniten tarvitseville maille ja väestöille ja pyrkiä parantamaan kohtuuhintaisten covid-19-pandemiaan liittyvien lääkinnällisten tuotteiden maailmanlaajuista saatavuutta ja puuttumaan maailmanlaajuisiin tuotantorajoitteisiin ja toimituspulaan;

12. kehottaa EU:ta yhdessä Yhdysvaltojen ja muiden Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenten kanssa lisäämään tuotantoa ja tarjontavaihtoehtojen valikoimaa, jotta varmistetaan covid-19-taudin hillitsemiseksi, ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi tarvittavien diagnostiikan, rokotteiden, hoitojen ja muiden asiaankuuluvien terveystuotteiden tasapuolinen saatavuus ja varmistamaan, että nämä tavoitteet saavutetaan WTO:n 12. ministerikokouksessa;

13. kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita tukemaan kolmansien maiden viranomaisia turvallista koulunkäyntiä koskevien operaatioiden rahoittamisessa ja toteuttamisessa, mukaan lukien hygieniatarvikkeiden tarjoaminen ja tiedon jakaminen käsienpesusta ja muista hygieniatoimenpiteistä sekä kouluikäisten lasten ja nuorten ravitsemuspalvelujen jatkuvuuden ylläpitäminen; korostaa, että kouluruokailu ja puhdas vesi ovat ratkaisevan tärkeitä lasten ravitsemuksen, kasvun ja kehityksen varmistamiseksi, sillä ne kannustavat lapsia – erityisesti tyttöjä ja köyhimpien ja syrjäytyneimpien yhteisöjen lapsia – palaamaan kouluun rajoitusten poistamisen jälkeen; korostaa opettajien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, myös uskoon perustuvien järjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen merkitystä terveyden edistämisessä ja covid-19-pandemian torjumisessa sekä lasten ja heidän perheidensä tukemisessa, terveyskriisin aiheuttamien haasteiden ja vaikeuksien voittamisessa, heidän hyvinvointinsa parantamisessa ja koulutusohjelmien järjestämisessä;

14. kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita tukemaan kolmansien maiden viranomaisia koulutukseen liittyvien riskien lieventämis- ja hallintasuunnitelmien laatimisessa palautumista koskevan suunnittelun avulla; korostaa, että on tärkeää kehittää valmius- ja kriisinhallintasuunnitelmia, jotta voidaan vähentää covid-19-tartuntojen riskiä kouluissa ja minimoida paremmin koulujen sulkemisen vaikutukset erityisesti köyhimpiin ja syrjäytyneimpiin lapsiin ja heidän perheisiinsä sekä vakavista vammoista kärsiviin lapsiin, ja taata nämä suunnitelmat; korostaa tarvetta asettaa etusijalle konfliktialueiden lapset ja heidän pääsynsä laadukkaaseen koulutukseen;

15. korostaa, että koulujen sulkeminen voi vaikuttaa vanhempien ammatillisiin velvollisuuksiin, kun he huolehtivat samanaikaisesti lapsistaan; korostaa, että on tärkeää antaa työssä käyville vanhemmille asianmukaiset resurssit ja ohjeita etäopiskelusta, opetussuunnitelman ulkopuolisesta toiminnasta ja psykologisista tukimenetelmistä kotoa käsin työskentelyn ja kotiopetuksen sovittamiseksi yhteen;

16. korostaa, että on tärkeää tarjota opetuksellista ja psykososiaalista tukea lapsille ja perheille, joiden on eristäydyttävä omaehtoisesti tartuntariskin minimoimiseksi, jotta voidaan vähentää stressiä ja ahdistusta kotona;

17. kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita tukemaan kolmansien maiden viranomaisia niiden antaessa ennakoivasti ohjeita etäopiskelun parhaista käytännöistä ja varmistaessa, että asianmukaiset ja turvalliset välineet, opetussuunnitelmat ja teknologia ovat myös pienituloisten perheiden lasten, maaseudun, alkuperäiskansojen ja maahanmuuttajien lasten, syrjäytyneiden lasten ja vammaisten tai oppimisvaikeuksista kärsivien lasten, vaihtoehtoisessa hoidossa olevien lasten, vankiloissa olevien lasten sekä syrjäisillä alueilla asuvien tai vapautensa menettäneiden lasten saatavilla ja saatavilla ympäristössä, jossa internetyhteys ei ole kaikkien ulottuvilla; korostaa, että mahdollisuus digitaaliseen oppimiseen on tärkeää, sillä se mahdollistaa sen, että oppilaitokset tavoittavat kaikki lapset nopeasti ja laajalti, samalla kun se edistää kumppanuuksia ja yhteistyötä monien erilaisten kansalaisyhteiskunnan sekä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa; vaatii kuitenkin, että digitaaliseen oppimiseen kohdistetuilla investoinneilla on pyrittävä kaventamaan digitaalista kahtiajakoa ja niiden oltava tapauskohtaisia ja lapsen edun mukaisia niin, että ne eivät haittaa perusopetuksen rakenteiden ja henkilöstön tukemista eivätkä lähioppimista; muistuttaa kuitenkin, että digitaaliteknologiaa ei ole edelleenkään ollut tasaveroisesti tai laajalti saatavilla pandemian aikana; katsoo, että tällä alalla tarvitaan suuria investointeja sekä koulutuksen että rahoituksen osalta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita edelleen tarjoamaan opettajille, vanhemmille ja opiskelijoille helposti saatavilla olevia koulutusresursseja ja avoimesti saatavilla olevia digitaalisia välineitä; korostaa tässä yhteydessä, että kaikissa digitaalisissa välineissä on taattava lasten yksityisyyden ja henkilötietojen suoja ja otettava huomioon sukupuoliresponsiivinen sisältö sekä lasten erilaiset elämäntilanteet;

18. kehottaa komissiota ja EUH:ta pitämään yllä riittävää koulutusrahoituta kaikkien käytettävissä olevien EU:n rahoitusvälineiden kautta Globaali Eurooppa -välineen koulutusta koskevan 10 prosentin viitearvon mukaisesti ja lisäämään käytettävissä olevaa rahoitusta, jotta voidaan parantaa selviytymiskykyä meneillään olevissa ja tulevissa kriiseissä;

19. kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita tukemaan kolmansien maiden viranomaisia lasten asianmukaisen hoivan varmistamisessa muun muassa ottamalla käyttöön valmiussuunnitelma sellaisista lapsista huolehtimiseksi, jotka ovat orpoja tai jääneet ilman asianmukaista hoitoa sellaisten vakavien covid-19-tapausten vuoksi, jotka edellyttävät lasten huoltajien sairaalahoitoa;

20. kehottaa komissiota luomaan yhteyden mahdollisten investointien riskinvähentämistoimien ja yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen saatavuutta koskevan taloudellisen tuen välille, erityisesti asianmukaisen infrastruktuurin ja opettajien koulutuksen aikaansaamiseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa (NDICI) puitteissa;

21. kehottaa komissiota ja EUH:ta tukemaan kolmansien maiden hallituksia, jotta ne voivat rakentaa ja edelleen kehittää vahvempia sukupuoliresponsiivisia ja osallistavia opetusjärjestelmiä ja poistaa kaikki naisiin ja tyttöihin kohdistuvan sukupuolistuneen muodot; muistuttaa, että YK on vahvistanut naisten pääsyn koulutukseen perusoikeudeksi; katsoo, että tyttöjen koulutuksen lisäämisen ja naisten tukemisen, niin että nämä osallistuvat luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineet) koulutukseen ja suuntaavat näille urille, olisi oltava EU:n ja kansainvälisen kehitysyhteisön keskeinen poliittinen tavoite; vaatii tässä yhteydessä, että tyttöjen on voitava saattaa opintonsa päätökseen ja heillä on oltava mahdollisuus saada ikäkautensa mukaista tietoa ja palveluja ilman syrjintää ja sukupuoleen perustuvia ennakkoluuloja sekä yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää potentiaaliaan; korostaa tarvetta puuttua kiireesti sukupuoleen liittyviin koulutuksen esteisiin, kuten lakeihin, politiikkoihin ja haitallisiin sosiokulttuurisiin normeihin, jotka estävät tyttöjä jatkamasta opiskelua raskauden, avioliiton tai äitiyden vuoksi; kannustaa torjumaan sukupuolistereotypioita ja haitallisia sosiokulttuurisia normeja koulutuksen avulla ja ehkäisemään väkivaltaa sukupuolen huomioon ottavien koulutusohjelmien avulla;

22. tuomitsee sen, että miljoonilla tytöillä eri puolilla maailmaa ei ole mahdollisuutta saada opetusta, mikä altistaa heidät riippuvuudelle ja lisää väkivallan ja hyväksikäytön riskiä erityisesti tapauksissa, joissa valtaa käyttävät järjestelmällisesti epäävät naisilta ja tytöiltä pääsyn koulutukseen, työhön ja julkiseen elämään; torjuu kaiken käytäntöjen väärinkäytön ja välineellistämisen, joiden tarkoituksena on syrjiminen kouluun pääsemisessä ja koulujen sulkeminen; kehottaa lopettamaan nämä käytännöt ja kehottaa avaamaan kaikki koulut uudelleen tytöille ja naisille;

23. kehottaa komissiota ja EUH:ta säilyttämään viimeisten 20 vuoden saavutukset tyttöjen ja naisten koulutuksessa Afganistanissa ja vahvistamaan niitä edelleen; kehottaa osoittamaan tarvittavat varat EU:n Afganistanille suunnattua humanitaarista apua koskevaan pakettiin, jotta kansainväliset ja paikalliset järjestöt voivat edistää koululaitosten uudelleenavaamista naisille ja tytöille ja kehittää väliaikaisena toimenpiteenä etäoppimisohjelmia; kehottaa kiinnittämään samanlaista huomiota afganistanilaisten lasten ja nuorten koulutukseen afgaanipakolaisia vastaanottavissa maissa;

24. korostaa, että kaikille on taattava oikeus koulutukseen ja tietoon seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, perhesuunnittelusta, nykyaikaisista ehkäisymenetelmistä, turvallisesta ja laillisesta abortista sekä äideille tarkoitetusta ja synnytystä edeltävästä ja synnytyksen jälkeisestä terveydenhuollosta;

25. kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita sekä kolmansien maiden hallituksia laatimaan erityisiä ohjelmia, joilla hallitaan ja lievennetään covid-19-pandemian mielenterveydellisiä ja psykososiaalisia vaikutuksia lapsiin, opettajiin ja heidän yhteisöihinsä, suunnittelemaan lapsille, vanhemmille ja opettajille suunnattuja erityisiä ennaltaehkäiseviä kampanjoita internetin käytön riskeistä, kuten häirinnästä, ihmiskaupasta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja verkkokiusaamisesta, ja tekemään tunnetuiksi erityisiä suunnitelmia tällaisten käytäntöjen uhreiksi joutuneiden lasten ja heidän vanhempiensa auttamiseksi;

26. painottaa, että tarvitaan ikäkaudelle sopivia, näyttöön perustuvia ja kattavia seksuaalikasvatusohjelmia, joilla vähennetään tyttöjen ja nuorten naisten alttiutta ennenaikaiselle synnytykselle ja tahattomalle raskaudelle, lapsiavioliitoille, prostituutiolle, hiv-tartunnalle ja sukupuolistuneelle väkivallalle;

27. panee merkille, että oppilaiden määrä yhtä koulutettua ammattilaista kohtaan on edelleen suuri Saharan eteläpuolisella alueella EU:n monista ponnisteluista ja sen antamasta avusta huolimatta; painottaa, että alemman perusasteen koulutetulla opettajalla on alueellisen keskiarvon mukaan 58 oppilasta ja ylemmän perusasteen ja toisen asteen opettajalla 43 oppilasta; huomauttaa, että monilla kehitysmailla on vaikeuksia resurssien tehokkaassa käytössä ja että hyvin usein koulutusmenojen lisääminen ei paranna oppimista eikä kasvata inhimillistä pääomaa; korostaa opettajien roolia kaikilla tasoilla oppimisen helpottamisessa ja teknologian merkitystä oppimiselle ja koulujen ja koulutusjärjestelmien tehokkaalle hallinnoinnille näissä maissa; muistuttaa, että Unescon mukaan on tarpeen palkata vähintään 15 miljoonaa opettajaa, jotta voidaan saavuttaa koulutukseen liittyvät tavoitteet Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuoteen 2030 mennessä kestävän kehityksen tavoitteen 4 mukaisesti;

28. kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita tukemaan kumppanimaiden viranomaisia opetusjärjestelmien haasteisiin vastaamiseksi, jotta ne voivat selviytyä tulevista kriiseistä, jotta järjestelmistä voidaan tehdä joustavampia ja osallistavampia ja jotta voidaan toteuttaa oppimisen palautumisohjelmia ja suojata koulutusbudjetteja investoimalla erityisesti laadukkaaseen, kohtuuhintaiseen ja osallistavaan koulutukseen, mukaan lukien koulutusteknologiavälineet, opettajankoulutus ja muut resurssit sen varmistamiseksi, että lapset ja nuoret saavuttavat täyden potentiaalinsa, ovat valmistautuneet elämää varten eivätkä menetä mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille myöhemmin elämässä, siten, että kunnioitetaan jokaisen lapsen koulutustarpeita ja -oikeuksia; korostaa, että tulevien kriisien varalle suunniteltujen etäoppimisohjelmien on sisällettävä erilaisia, myös painettuja, oppimateriaaleja jotta ne ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden lasten saatavilla;

29. pitää myönteisenä Unescon Pariisin julistusta koulutuksen tulevaisuuteen panostamisesta (”Paris Declaration: A Global Call for Investing in the Futures of Education”); kehottaa maailman maita pitämään koulutusta sijoituksena eikä menoeränä; katsoo, että koulutuksen riittävä ja tehokas taloudellinen tukeminen on ennakkoedellytys köyhyyden poistamiselle ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiselle erityisesti aikana, jolloin julkisiin varoihin kohdistuu yhä enemmän kilpailevia vaatimuksia terveydenhuollon ja koulutuksen kaltaisilla kriisiytyneillä aloilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään huomattavasti koulutuksen rahoitusta kansainvälisissä kehitys- ja avustusstrategioissaan;

30. korostaa, että nuoret ovat kehitysmaiden arvokkain voimavara talouskehityksen vauhdittamisessa;

31. muistuttaa, että maailmanlaajuinen yhteisö on sitoutunut parantamaan koulutuksen laatua vuoteen 2030 mennessä (kestävän kehityksen tavoite 4);

32. kehottaa lisäämään kansainvälistä koulutusvaihtoa Afrikan ja EU:n nuorten välillä Erasmus- ja Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmien kaltaisilla ohjelmilla; toteaa, että jälkimmäisellä pyritään auttamaan uusia yrittäjiä hankkimaan yritysten johtamiseen tarvittavat taidot;

33. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että covid-19-terveyskriisi on pahentanut Syyrian leireillä vangittuina olevien tilannetta, ja kotiuttamaan välittömästi kaikki kyseisillä leireillä olevat eurooppalaiset lapset varmistaen, että lapsen etu on etusijalla;

34. korostaa, että palautumista koskeviin suunnitelmiin on tärkeää sisällyttää ammatillinen koulutus ja uuden mahdollisuuden tarjoavat ohjelmat, joilla autetaan lapsia ja nuoria pääsemään työmarkkinoille; kehottaa komissiota, EUH:ta, jäsenvaltioita ja kolmansia maita tarjoamaan nuorille tavoittelemisen arvoiset tulevaisuudennäkymät;

35. korostaa, että koulutukseen tehtävien investointien ohella on tärkeää tukea työpaikkojen luomista, jotta voidaan tarjota paremmat tulevaisuudennäkymät nuorten seuraavalle sukupolvelle Afrikassa ja muilla kehittyvillä alueilla; panee merkille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden erityisen merkityksen ihmisarvoista työtä koskevan kestävän kehityksen tavoitteen 8 saavuttamiselle; korostaa ylemmän perusasteen ja toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen merkitystä nuorten työllistettävyydelle ja kestävälle kehitykselle; toteaa lisäksi, että Afrikan nuoren väestön kasvu edellyttää ennen kaikkea laadukkaan koulutuksen tukemista ja ammatillisen koulutuksen edistämistä liikkuvuuden sekä markkinoille pääsyn ja oikeuksien lisäämiseksi;

36. kehottaa EU:ta edistämään investointeja ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen ja vahvistamaan koulutusrakenteita yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa inhimillisen pääoman hyödyntämiseksi;

37. korostaa jatkuvan ammatillisen kehittämisen ja taloudellisen tuen merkitystä opettajille, jotta he voivat puuttua opiskelijoiden oppimisvajeeseen, reagoida yksilöllisiin sosiaalisiin tilanteisiin, perhetilanteisiin ja psyykkisiin ongelmiin ja jotta digitaaliteknologia voidaan sisällyttää opetukseen; korostaa tarvetta tarttua kiireesti tilaisuuteen ja hyödyntää covid-19-elpymisrahastoja ja etäoppimisen varmistamiseksi pandemian aikana nopeasti käyttöön otettuja innovatiivisia toimenpiteitä, jotta voidaan suunnitella koulutusta uudelleen ja kehittää tulevaisuuteen suuntautuneempia, osallistavampia, joustavampia ja häiriönsietokykyisempiä järjestelmiä; katsoo, että näillä uusilla lähestymistavoilla on puututtava oppimisvajeeseen, estettävä keskeyttämiset ja varmistettava opiskelijoiden, opettajien ja henkilöstön sosiaalinen ja emotionaalinen hyvinvointi;

38. korostaa epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen, kansalaiskasvatuksen ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä; kehottaa komissiota tukemaan kolmansia maita pehmeiden taitojen tunnustamisen parantamisessa; vaatii edistämään sukupolvien välistä solidaarisuutta ja mentorointia keinoina vähentää eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja koulunkäynnin keskeyttämistä;

39. kehottaa nopeuttamaan maailmanlaajuista tietämyksen vaihtoa ja liikkuvuutta kaikilla koulutustasoilla ja eri maiden ja alueiden sisällä ja välillä, samalla kun tunnustetaan maailman maiden välisten suhteiden monimutkainen ja kiistanalainen historia ja painotetaan kulttuuriperinnön, kulttuuri-identiteetin, historian tuntemuksen, taiteiden ja maailmankansalaisuuden edistämistä koulutuksen avulla; panee merkille mahdollisuudet, joita verkossa tapahtuvan vaihdon ja matkustamisen yhdistäminen tarjoavat tätä varten;

40. korostaa, että on tärkeää kehittää ja lisätä tiedotustoimia, joissa käsitellään ilmastonmuutosta ja ympäristönsuojelua ja niiden vaikutusta lapsiin ja tuleviin sukupolviin; kehottaa tekemään ympäristökasvatuksesta keskeisen osan opetussuunnitelmia;

41. korostaa liikunnanopetuksen merkitystä kouluissa, sillä liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat keskeisiä oppijoiden terveyden parantamiseksi; kehottaa siksi komissiota ja EUH:ta tukemaan kansallisia viranomaisia, jotta ne huolehtisivat koulujen riittävistä ja turvallisista urheilutiloista ja pätevien liikunnanopettajien kouluttamisesta;

42. kiinnittää huomiota tarpeeseen hyödyntää kulttuurin ja koulutuksen välisiä synergioita muovattaessa kestäviä, osallistavia ja muutosjoustavia yhteiskuntia; kehottaa komissiota ja EUH:ta tukemaan tässä yhteydessä kansallisia viranomaisia taideaineiden ja kulttuurin sisällyttämisessä koulujen opetussuunnitelmiin ja opetussuunnitelman ulkopuoliseen toimintaan, jotta voidaan rikastuttaa kolmansien maiden oppijoiden koulutus- ja oppimiskokemuksia;

43. katsoo, että kansallisten hallitusten ja niiden toimivaltaisten kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten on kommunikoitava lasten kanssa lapsiystävällisellä tavalla selittääkseen covid-19-taudin leviämisen rajoittamiseksi toteutetut toimenpiteet, jotta lapsille voitaisiin tehdä ymmärrettäviksi covid-19-taudista aiheutuvat vaikutukset, riskit ja vaarat sekä kertoa heidän oikeuksistaan;

44. korostaa, että lasten pitää voida hankkia ennen kaikkea lähiopetuksessa taitoja, joiden avulla he voivat edistyä koko elämänsä ajan niin henkilökohtaisissa suhteissaan, opiskelutaidoissaan, empatiassa kuin yhteistyössä; korostaa, että lasten on tärkeää voida leikkiä ja osallistua vapaa-ajantoimintaan, sillä ne ovat keskeisellä sijalla heidän kehityksessään, kuten lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 31 artiklassa todetaan; kehottaa toteuttamaan toimia, joilla parannetaan lasten mahdollisuuksia vapaa-ajan- ja kulttuuritoimintaan sekä heille kuuluvana oikeutena että keinona parantaa heidän mielenterveyttään ja yleistä hyvinvointiaan;

45. toistaa kehotuksensa kaikille YK:n jäsenvaltioille, jotka eivät ole vielä ratifioineet YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista, ratifioida se, ja korostaa, että on tärkeää tehdä tästä keskeisestä ihmisoikeusvälineestä vaikuttava kaikkialla maailmassa;

46. korostaa tarvetta arvioida, seurata ja valvoa asianmukaisesti kriisin aikana toteutettujen aloitteiden vaikutuksia, jotta voidaan tunnistaa puutteet ja määrittää, miten ne voidaan korjata;

47. sitoutuu tekemään koulutuksesta keskeisen keskustelunaiheen parlamentaaristen valtuuskuntien työssä ja erityisesti yhteisissä parlamentaarisissa edustajakokouksissa, kuten AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa;

48. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

työjärjestyksen 55 artiklan 4 kohdan mukaisesti

Bernhard Zimniok

Vaikuttaa siltä, että tällä mietinnöllä puututaan kolmansissa maissa esiintyviin koulutuspuutteisiin, jotka johtuvat määrätyistä covid-seuraamuksista. Mietintöön sisältyy kuitenkin monia asiaan osittain liittyviä, mutta myös siihen liittymättömiä seikkoja. Näin ollen mietinnön keskipiste ei ole täysin selvä ja huomio lasten koulutusta koskevasta tärkeästä kysymyksestä siirtyy muualle, minkä vuoksi mietintö olisi laadittava uudelleen. Toinen ja selvempi ongelma on, että mietinnön tavoitteena on varmistaa jäsenvaltioiden veronmaksajien velvollisuus huolehtia koulutuksesta suurimmalle osalle tai jopa kaikille kehitysmaiden lapsista. Vaikka kyseessä on erittäin arvokas sitoumus, se ei ole mahdollista nyt eikä tulevaisuudessakaan, koska siihen liittyy valtavia taloudellisia vaikutuksia, kun otetaan huomioon väestön räjähdysmäinen kasvu. Kehotan parlamentin jäseniä äänestämään tätä mietintöä vastaan täysistunnossa sen sijaan, että tuhlataan resursseja antamalla arvosignaali. Tämän sijasta voimme yhdessä laatia realistisen ehdotuksen, jolla varmistetaan hoiva ja tuki kaikille EU:n jäsenvaltioissa asuville lapsille, jotka ovat kärsineet ja kärsivät edelleen kahden viime vuoden aikana toteutettujen suhteettomien toimenpiteiden seurauksena, joiden tekosyynä oli covid-19-pandemia, ja lisäksi on varmistettava riittävä tilapäinen koulutus Ukrainasta tuleville pakolaislapsille.

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.3.2022)

ulkoasiainvaliokunnalle

Maailman lasten koulutuksen edistämistä koskevan EU:n strategian kehittäminen: covid-19-pandemian vaikutusten lieventäminen

(2021/2209(INI))

Valmistelija (*): György Hölvényi

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. palauttaa mieliin, että koulutus on perusihmisoikeus ja että se on taattava; painottaa, että lapsen edun periaate on aina turvattava; kehottaa tässä yhteydessä EU:ta asettamaan lasten oikeudet keskeiselle sijalle toimissaan ja politiikoissaan covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi maailmanlaajuisesti;

Laadukkaan koulutuksen saatavuuden esteet

2. toteaa, että kehitysmaat, erityisesti Saharan eteläpuolisen alueen maat, kohtaavat monia erilaisia haasteita pyrkiessään varmistamaan pääsyn laadukkaaseen koulutukseen, kuten kansallisten säännösten ja strategioiden puutteet, koulutettujen ammattilaisten ja riittävän rahoituksen puuttuminen, tarvittavan infrastruktuurin, välineiden, tilojen ja oppimateriaalien puuttuminen, vakauden ja turvallisuuden puuttuminen sekä eriarvoisuus, jotka muodostavat esteitä oikeudelle saada laadukasta koulutusta ja koulutuksen saatavuudelle kaikilla tasoilla useissa kehitysmaissa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota kehittämään maakohtaisia strategioita koulutuksen rahoituksen täytäntöönpanemiseksi siten, että otetaan huomioon alueelliset ja kansalliset herkkyystekijät; panee erittäin huolestuneena merkille, että Unescon mukaan covid‑19‑pandemian myötä on menetetty 20 vuoden aikana koulutuksessa saavutettu edistys;

Väestönkasvu ja nuoret

3. panee merkille, että maailman väkiluvun ennustetaan nousevan 9,7 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja että väestö kasvaa erityisesti kehitysmaissa; panee merkille, että maailman nuorisoväestön ennustetaan kasvavan 1,3 miljardiin vuoteen 2030 mennessä ja että nuorisoväestön osuus on suurin Keski-, Etelä- ja Itä-Aasiassa sekä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa; panee merkille, että Afrikan väestö kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä ja että suurin osa nykyväestöstä on alle 25-vuotiaita; pitää valitettavana, että alle 10 prosenttia Afrikan alle 25-vuotiaasta väestöstä osallistuu jonkinlaiseen keskiasteen jälkeiseen koulutukseen;

4. on huolissaan siitä, että Maailmanpankin ja Unescon 22. helmikuuta 2021 julkaiseman koulutuksen rahoitusta koskevan yhteisen raportin ”Education Finance Watch 2021” mukaan kaksi kolmasosaa alhaisen ja alemman keskitulotason maista on leikannut julkisia koulutusmäärärahojaan pandemian puhkeamisen jälkeen;

Nuoret ja taloudellinen osallistuminen

5. panee merkille, että Afrikassa tulee työmarkkinoille vuosittain 10–12 miljoonaa nuorta, mutta Afrikassa syntyy vain 3,1 miljoonaa työpaikkaa, ja että covid-19-pandemian aiheuttama talouden taantuma on pahentanut tätä kuilua entisestään; korostaa, että nuoret ovat arvokkain voimavara kehitysmaiden talouskehityksen vauhdittamiseksi ja että paikallisten talouksien ja elämän tarpeisiin 2000-luvulla vastaavien taitojen ja osaamisen opettaminen ja oppiminen on olennaisen tärkeää;

Koulut ja covid-19

6. painottaa, että covid-19-pandemia on pahentanut oppimiskriisiä ja lisännyt sosiaalipalvelujen nykyisiä haavoittuvuuksia Afrikassa ja monissa kehitysmaissa erityisesti koulutuksen alalla ja että vaikutus tämän oppijasukupolven inhimilliseen pääomaan tulee todennäköisesti olemaan pitkäkestoinen; kehottaa EU:ta tekemään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa niiden koulujärjestelmien häiriönsietokyvyn parantamiseksi hätätilanteissa ja kriiseissä erityisesti sen varmistamiseksi, että kaikki lapset voivat tarvittaessa saada verkkokoulutusta; korostaa syvästi huolestuneena, että koulujen sulkeminen vaikutti noin 250 miljoonaan opiskelijaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mikä on lisäystä niiden 100 miljoonan lapsen määrään, jotka olivat poissa koulusta jo ennen pandemiaa; korostaa, että koulujen sulkemisesta opiskelijoiden oppimiselle, terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvat vaikutukset ovat olleet tuhoisia ja että vaikutukset lapsiin, heidän perheisiinsä ja yhteisöihinsä sekä talouteen saattavat kestää vuosia; toistaa, että koulutuksen olisi oltava Afrikan ja EU:n kumppanuuden keskeinen pilari;

Rakennetaan parempaa covid-19:n jälkeen

7. korostaa, että tämä kriisi voisi tarjota tilaisuuden rakentaa osallistavampia, tehokkaampia ja kestävämpiä koulutusjärjestelmiä; painottaa, että koulutukseen investoiminen on edellytys kestävän tulevaisuuden rakentamiselle, ja muistuttaa, että oikeus koulutukseen on perusoikeus ja että maailmanlaajuinen yhteisö on sitoutunut parantamaan koulutuksen laatua vuoteen 2030 mennessä (YK:n kestävän kehityksen tavoite 4);

Koulutus monialaisena kysymyksenä

8. toteaa, että koulutus on monialainen kysymys, joka on olennainen kestävän kehityksen kaikkien osa-alueiden kannalta; huomauttaa, että koulutus on myös ensisijainen keino lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja tukea kestävää talouskasvua ja inhimillistä kehitystä Afrikassa ja kaikissa kehitysmaissa, ja että pitkällä aikavälillä se tarjoaa välittömän ja voimakkaan panoksen köyhyyden poistamiseen;

9. korostaa, että koulutusmahdollisuuksien puutteella on sekä lyhyen että pitkän aikavälin seurauksia, jotka johtavat sekä koulunkäynnin keskeyttämisten lisääntymiseen että lapsityövoiman käytön, lapsiavioliittojen ja seksuaalisen hyväksikäytön riskien lisääntymiseen ja pitkällä aikavälillä sosioekonomisiin seurauksiin, jotka lisäävät köyhyyden ja eriarvoisuuden riskiä ja heikentävät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista;

10. on huolissaan lapsityövoiman käytön jatkumisesta ja kehottaa laatimaan johdonmukaisia strategioita tämän ilmiön ehkäisemiseksi ja entisten lapsityöntekijöiden kuntouttamiseksi; painottaa, että kohtuuhintaisen ja laadukkaan koulutuksen tarjoaminen ja perheiden voimaannuttaminen ihmisarvoisella työllä ovat ensisijaisia välineitä lapsityövoiman käytön ehkäisemiseksi;

Koulutus ja syrjimättömyys

11. vahvistaa, että oikeanlaiset mahdollisuudet saadessaan jokainen ihminen voi vaikuttaa edistykseen, kestävään kehitykseen ja kasvuun; korostaa tässä yhteydessä, että laadukkaaseen koulutukseen pääsy on taattava kaikille riippumatta sosioekonomisesta asemasta, kulttuuritaustasta, uskonnosta, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai maaseutu- ja kaupunkialueiden välisestä kuilusta ja se on turvattava hauraissa ja konflikteista kärsivissä maissa; panee merkille, että sukupuolten tasa-arvoa koskevan lähestymistavan mukaisesti on erityisen tärkeää tukea tyttöjä laadukkaaseen koulutukseen pääsemisessä ja korjata tilanne, jossa tytöt keskeyttävät koulunkäynnin varhaisessa vaiheessa; korostaa, että on tärkeää poistaa esteet, jotka estävät tyttöjä pääsemästä tehokkaasti koulutukseen, kuten vesi-, saniteetti- ja hygieniapalvelujen puute kouluissa; korostaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, jotta taataan oikeus koulutukseen kaikille, myös tukemalla heikoimmassa asemassa olevia perheitä;

Koulutus, terveys ja ravitsemus

12. panee huolestuneena merkille, että Maailman terveysjärjestön ja Unicefin mukaan kaksi viidestä lapsesta, joilla ei ollut perustason vesihuoltoa koulussa, asui Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuonna 2019; korostaa, että veden saanti liittyy erottamattomasti terveyteen ja koulutukseen; korostaa näin ollen, että on tärkeää huolehtia perustason vesi-, sanitaatio- ja jätehuoltopalveluista kouluissa; kehottaa tätä varten EU:ta lisäämään teknistä ja taloudellista tukeaan; korostaa, että tällä hetkellä 17,7 miljoonalla lapsella ei ole mahdollisuutta saada perusrokotuksia, mikä tarkoittaa määrän kasvua 3,1 miljoonalla lapsella covid-19-pandemian ja sen kielteisten vaikutusten vuoksi, mikä mitätöi aikaisemmin saavutetun edistyksen; pyytää koulutukseen ja lasten immunisaatiopolitiikkaan integroitua ja sukupuolten tasa-arvoon perustuvaa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon myös se, että joissakin yhteyksissä koulut ovat olennaisen tärkeitä perusrokotteiden jakelustrategiassa; korostaa, että on harkittava kouluihin liittyviä rokotusstrategioita, jotta voidaan varmistaa koulutuksen jatkuvuus matalan ja alemman keskitulotason kehitysmaissa;

13. korostaa, että oikeus koulutukseen liittyy läheisesti terveyteen ja ravitsemukseen liittyviin oikeuksiin, kun otetaan huomioon, että koulujen ravitsemusohjelmilla edistetään miljoonien lasten ruokkimista;

14. korostaa, että tämä kriisi voisi toimia tilaisuutena rakentaa osallistavampia, tehokkaampia ja kestävämpiä koulutusjärjestelmiä ja laajentaa koulujen terveys- ja ravitsemuspalveluja asianmukaisesti hyödyntämällä monialaisia kumppanuuksia;

15. korostaa, että on tärkeää sisällyttää häiriönsietokyky ja katastrofivalmius suoraan terveys-, sosiaaliturva-, vesi-, saniteetti- ja hygieniapalveluihin sekä koulutusjärjestelmiin sen varmistamiseksi, että ihmisiä suojellaan paremmin sekä pandemioilta että myös ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen vaikutuksilta; korostaa, että vesi-, terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmien sietokyvyn parantaminen voi vähentää yli 400 miljoonan lapsen ilmastoriskiä;

16. painottaa, että tarvitaan ikätasolle sopivia, näyttöön perustuvia ja kattavia seksuaalikasvatusohjelmia, joilla vähennetään tyttöjen ja nuorten naisten alttiutta varhaiselle synnytykselle ja tahattomalle raskaudelle, lapsiavioliitoille, prostituutiolle, hiv-tartunnalle ja sukupuolistuneelle väkivallalle;

17. korostaa, että laadukkaan koulutuksen varmistamiseksi kehitysmaiden yhteisöissä on ratkaisuihin otettava mukaan vanhemmat, opiskelijat ja opettajat ja vastattava ensin paikallisyhteisön ja sen jälkeen koko yhteiskunnan tarpeisiin;

Puutteet koulutuksen rahoituksessa

18. toteaa tässä yhteydessä tarpeen lisätä kansallista ja kansainvälistä rahoitusta, jotta katetaan kestävän kehityksen tavoitteen 4 saavuttamisen edellyttävä rahoitusvaje; muistuttaa, että hallitusten olisi varmistettava, että kaikilla opiskelijoilla on pääsy maksuttomaan perus- ja keskiasteen koulutukseen; panee merkille, että covid‑19‑pandemia on pahentanut koulutuksen rahoitusvajetta ja kasvattanut kolmanneksella vuotuista rahoitusvajetta, joka on nyt 200 miljardia Yhdysvaltain dollaria [9], ja että tulonmenetykset ja koulunkäynnin keskeyttämiset ovat yleistyneet, mikä on lisännyt merkittävästi lapsiavioliittojen, radikalisoitumisen ja laittoman muuttoliikkeen riskiä;

19. toteaa, että laadukkaan koulutuksen saatavuuden on oltava unionin ja jäsenvaltioiden julkisen kehitysavun painopiste; kehottaa investoimaan valtavasti koulutusjärjestelmiin, erityisesti infrastruktuuriin ja opettajien koulutukseen, ja panee tyytyväisenä merkille komission sitoumuksen lisätä koulutuksen rahoitusta 7 prosentista vähintään 10 prosenttiin kehitysyhteistyön kokonaisrahoituksesta;

Opettajakoulutus

20. panee merkille, että oppilaiden määrä yhtä koulutettua ammattilaista kohtaan on edelleen suuri Saharan eteläpuolisella alueella EU:n monista ponnisteluista ja sen antamasta avusta huolimatta; painottaa, että alemman perusasteen koulutetulla opettajalla on alueellisen keskiarvon mukaan 58 oppilasta ja keskiasteen opettajalla 43 oppilasta; huomauttaa, että monilla kehitysmailla on vaikeuksia resurssien tehokkaassa käytössä ja että hyvin usein koulutusmenojen lisääminen ei paranna oppimista eikä kasvata inhimillistä pääomaa; korostaa opettajien roolia kaikilla tasoilla oppimisen helpottamisessa, teknologian merkitystä oppimiselle ja koulujen ja koulutusjärjestelmien tehokkaalle hallinnoinnille näissä maissa; muistuttaa, että Unescon mukaan on tarpeen palkata vähintään 15 miljoonaa opettajaa, jotta voidaan saavuttaa koulutukseen liittyvät tavoitteet Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuoteen 2030 mennessä kestävän kehityksen tavoitteen 4 mukaisesti; katsoo, että covid-19-pandemiasta elpymisen yhteydessä tarvitaan asianmukaista valmistautumista ja resurssitukea opettajille, koulutusjärjestelmille ja infrastruktuurille, ja on pyrittävä erityisesti investoimaan hyvin koulutettuihin opettajiin, jotta lapsille voidaan opettaa heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeitä ja työmarkkinoilla tarvittavia taitoja; painottaa tarvetta omaksua joustavampi lähestymistapa yksittäisen työntekijän urakehitykseen ja elinikäiseen oppimiseen ja koulutukseen läpi työuran;

Ammatillinen koulutus, koulutus ja työpaikkojen luominen

21. korostaa, että on tärkeää tukea koulutukseen tehtäviä investointeja tukemalla työpaikkojen luomista, jotta voidaan tarjota paremmat tulevaisuudennäkymät Afrikassa ja muilla kehittyvillä alueilla olevien nuorten seuraavalle sukupolvelle; panee merkille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden erityisen merkityksen ihmisarvoista työtä koskevan kestävän kehityksen tavoitteen 8 saavuttamiselle; korostaa keskiasteen ja ammatillisen koulutuksen merkitystä nuorten työllistettävyydelle ja kestävälle kehitykselle; toteaa lisäksi, että Afrikan nuorisoväestön kasvu edellyttää ennen kaikkea laadukkaan koulutuksen tukemista ja ammatillisen koulutuksen edistämistä liikkuvuuden sekä markkinoille pääsyn ja oikeuksien lisäämiseksi;

Digitaidot

22. muistuttaa, että internetyhteyden puuttuminen on nyt covid-19-pandemian yhteydessä enemmän kuin koskaan muodostunut keskeiseksi esteeksi lasten oppimiselle; korostaa digitaalisen syrjäytymisen haastetta erityisesti covid-19-pandemian yhteydessä ja kehottaa lisäämään digitaalisten taitojen opetusta ja koulutusta sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön helpottamista koskevia toimia; huomauttaa, että digitalisaatio on valtava kehityksen viputekijä koulutuksen saatavuudessa, jonka avulla nuoret ja opettajat voivat saada digitaalista opetussisältöä ja parantaa koulutuksen laatua kaikkein syrjäytyneimmissä yhteisöissä; korostaa, että digilukutaito ja osaamisen kehittäminen ovat avainasemassa nuorisotyöttömyyden torjunnassa; korostaa tarvetta varmistaa erilaiset etäopiskeluratkaisut resurssiköyhissä ja eristyksissä olevissa ympäristöissä;

Koulutus epävakaissa oloissa

23. toteaa, että väestön pakkosiirrot johtavat pakolaisympäristöissä elävien ihmisten määrän kasvuun; kehottaa komissiota tukemaan osaamisen siirtoa pakolaisleireillä ja tarjoamaan vahvaa koulutustukea pakolaisille ja kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille, jotta voidaan tukea heidän integroitumistaan ja osallistumistaan tuloja tuottavaan toimintaan; kehottaa EU:ta tekemään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa niiden koulujärjestelmien häiriönsietokyvyn parantamiseksi hätätilanteissa ja kriiseissä; korostaa tarvetta tarjota tukiopetusta lapsille, jotka eivät kykene osallistumaan etäopiskeluun, erityisesti vammaisille lapsille, köyhyydessä eläville lapsille, pakolais- ja muuttajalapsille, työssäkäyville lapsille sekä maaseutualueiden lapsille, kiinnittäen erityistä huomiota näiden ryhmien tyttöihin;

EU:n toimet ja yhteistyö EU:n kanssa

24. muistuttaa, että alhaisen tulotason ja alemman keskitulotason maissa julkisten menojen nykyinen taso jää alle kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämän tason; kehottaa komissiota laatimaan etenemissuunnitelman, jolla tarjotaan ja tehostetaan teknistä ja taloudellista tukea kehittyvien kumppanimaiden koulutusalalle yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan laatia asianmukaisia kansallisia säännöksiä ja strategioita, ottaa käyttöön tehokkaita tiedonkeruu- ja hallintajärjestelmiä, jotka mahdollistavat asianmukaisen politiikan täytäntöönpanon, ja jakaa tässä yhteydessä parhaita käytäntöjä;

25. kehottaa komissiota luomaan yhteyden mahdollisten investointien riskinvähentämistoimien ja yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen saatavuutta koskevan taloudellisen tuen välille, erityisesti asianmukaisen infrastruktuurin ja opettajien koulutuksen aikaansaamiseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa (NDICI) puitteissa;

26. kehottaa lisäämään kansainvälistä koulutusvaihtoa Afrikan ja EU:n nuorten välillä Erasmus- ja Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmien kaltaisilla ohjelmilla, joilla pyritään auttamaan uusia yrittäjiä hankkimaan yritysten johtamiseen tarvittavat taidot;

27. kehottaa EU:ta edistämään investointeja ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen ja vahvistamaan koulutusrakenteita yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa inhimillisen pääoman hyödyntämiseksi;

28. kehottaa EU:ta tukemaan kehitysmaiden hallituksia sen varmistamisessa, että kaikki niiden verkko-oppimista varten suosittelemat teknologiat suojelevat lasten yksityisyyttä koskevia oikeuksia; korostaa erityisesti, että hallitusten ja koulujen olisi sisällytettävä tietosuojalausekkeita kaikkiin sopimuksiin, joita ne allekirjoittavat teknologian tai koulutusteknologian (EdTech) palveluntarjoajien kanssa;

29. kehottaa komissiota ottamaan huomioon kumppanimaiden vastaanottokyvyn lisättäessä koulutuksen rahoitusta, jotta varmistetaan koulutuksen jatkuvuus ja kaikkien oppijoiden paluu, kun koulut avataan uudelleen; korostaa tarvetta olla yhteydessä luotettaviin paikallisiin kumppaneihin, erityisesti kansalaisyhteiskuntaan, kansalaisjärjestöihin ja paikallisiin uskonnollisiin järjestöihin, koulutusrahoituksen täytäntöönpanossa ja käsitellä monialaisia terveys-, sosiaali- ja koulutuskysymyksiä, jotka vaikuttavat oppimisen jatkuvuuteen ja oppijoiden paluuseen kouluihin; kehottaa komissiota määrittelemään selkeät ja täytäntöönpanokelpoiset vertailuarvot ja indikaattorit koulutuksen saatavuuden ja laadun parantamiseksi kehitysmaissa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	28.2.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	25 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Barry Andrews, Eric Andrieu, Anna-Michelle Asimakopoulou, Hildegard Bentele, Dominique Bilde, Udo Bullmann, Catherine Chabaud, Antoni Comín i Oliveres, Ryszard Czarnecki, Gianna Gancia, Charles Goerens, Mónica Silvana González, Pierrette Herzberger-Fofana, György Hölvényi, Rasa Juknevičienė, Beata Kempa, Karsten Lucke, Pierfrancesco Majorino, Erik Marquardt, Janina Ochojska, Christian Sagartz, Tomas Tobé, Miguel Urbán Crespo, Bernhard Zimniok
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	María Soraya Rodríguez Ramos, Caroline Roose

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

25	+
ECR	Ryszard Czarnecki, Beata Kempa
ID	Dominique Bilde, Gianna Gancia
NI	Antoni Comín i Oliveres
PPE	Anna-Michelle Asimakopoulou, Hildegard Bentele, György Hölvényi, Rasa Juknevičienė, Janina Ochojska, Christian Sagartz, Tomas Tobé
Renew	Barry Andrews, Catherine Chabaud, Charles Goerens, María Soraya Rodríguez Ramos
S&D	Eric Andrieu, Udo Bullmann, Mónica Silvana González, Karsten Lucke, Pierfrancesco Majorino
The Left	Miguel Urbán Crespo
Verts/ALE	Pierrette Herzberger-Fofana, Erik Marquardt, Caroline Roose

1	-
ID	Bernhard Zimniok

0	0

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.2.2022)

ulkoasiainvaliokunnalle

maailman lasten koulutuksen edistämistä koskevan EU:n strategian kehittämisestä: covid-19-pandemian vaikutusten lieventäminen

(2021/2209(INI))

Valmistelija (*): Sabine Verheyen

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää myönteisenä sitoumuksia, joita tehtiin vuonna 2021 pidetyssä kestävää kehitystä edistävää koulutusta käsitelleessä Unescon maailmankonferenssissa, sekä Berliinin julistuksen hyväksymistä; vaatii varmistamaan kaikille lapsille laadukkaan koulutuksen, sillä näin edesautetaan kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, ja korostaa, että kestävä kehitys on tärkeää sisällyttää kaiken tasoiseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle ja aikuiskoulutukseen, mukaan lukien ammatillinen koulutus, epävirallinen koulutus ja arkioppiminen;

2. korostaa, että covid-19-pandemia ja koulujen tilapäinen sulkeminen sen vuoksi eivät saa estää perusoikeutta laadukkaaseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen toteutumasta; korostaa, että kaikille lapsille on opetettava tiedot, taidot, arvot ja asenteet, joita he tarvitsevat voidakseen toimia kansalaisina, voimaantua yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti ja kehittyä ihmisinä riippumatta siitä, keitä he ovat, missä he asuvat, mikä on heidän sosiaalis-taloudellinen taustansa ja onko heillä mahdollisesti fyysinen tai kehitysvamma;

3. kehottaa EU:n ulkopuolisten maiden viranomaisia asettamaan keskeiseksi tavoitteeksi pitää koulut avoinna pandemioiden aikana ja varmistaa kaikkien lasten koulunkäynnin jatkuminen muun muassa terveydensuojelu- ja turvallisuustoimenpiteiden, rokotusstrategioiden ja etäopiskelumahdollisuuksien avulla; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) lisäämään antamaansa ohjausta ja tukea, jotta hallitukset kaikkialla maailmassa voivat saavuttaa nämä tavoitteet, sekä asettamaan etusijalle alhaisen tulotason ja alemman keskitulotason maat varmistaen, että perusterveydenhuolto ja saniteetti-infrastruktuuri ovat niiden oppilaitosten saatavilla;

4. on huolissaan pandemian pysyvistä taloudellisista vaikutuksista koulutuksen rahoitukseen, sillä suurin osa Unescon jäsenvaltioista ei ole vielä saavuttanut tavoiteosuutta, joka on 4–6 prosenttia BKT:stä tai 15–20 prosenttia julkisista menoista; kannustaa EU:n ulkopuolisia maita menemään elpymissuunnitelmiaan pidemmälle, kun ne ohjaavat varoja koulutukseen niin esiasteella kuin alemmalla ja ylemmällä perusasteella; korostaa, että kohdennetusta rahoituksesta huolimatta alhaisen tulotason ja alemman keskitulotason maat ovat käyttäneet alle prosentin covid-19-elvytyspakettiensa varoista koulutukseen [10] ja 67 prosenttia niistä rahoittaa covid-19-pandemiaan liittyviä koulutusalan kustannuksiaan ulkopuolisella tuella [11];

5. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja EU:n ulkopuolisten maiden kansallisia hallituksia kehittämään koulutusalan strategioita ja suuntaviivoja, jotta pandemian uusiin aaltoihin voidaan reagoida koordinoidusti ja organisoidusti ja minimoiden oppimisprosessiin kohdistuvat vaikutukset;

6. pitää myönteisenä Unescon Pariisin julistusta koulutuksen tulevaisuuteen panostamisesta (”Paris Declaration: A Global Call for Investing in the Futures of Education”); kehottaa maailman maita pitämään koulutusta sijoituksena eikä menoeränä; katsoo, että koulutuksen riittävä ja tehokas taloudellinen tukeminen on ennakkoedellytys köyhyyden poistamiselle ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiselle erityisesti aikana, jolloin julkisiin varoihin kohdistuu yhä enemmän kilpailevia vaatimuksia terveydenhuollon ja koulutuksen kaltaisilla kriisiytetyillä aloilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään huomattavasti koulutuksen rahoitusta kansainvälisissä kehitys- ja avustusstrategioissaan; kehottaa luomaan maailmanlaajuisen koulutuskumppanuuden ja vahvistamaan samalla asiaan liittyvät kansainväliset normit;

7. korostaa, että on tärkeää parantaa kustannusten ja vaikutusten analysointia valittaessa ja seurattaessa koulutushankkeita, varmistaa hankkeiden riittävä kesto, jotta voidaan vastata asianmukaisesti lasten koulutustarpeisiin, välttää liiallisen hallinnollisen taakan lankeaminen toteutuskumppaneille ja varmistaa pitkän aikavälin kestävyys hankkeissa, joissa tarjotaan taloudellista tukea koulutukseen; kehottaa lisäämään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia perusopetuksen fyysisiä infrastruktuureja koskevissa hankkeissa;

8. kehottaa arvioimaan ja valvomaan tiukasti EU:n rahoituksen myöntämistä EU:n ulkopuolisten maiden koulutushankkeille, jotta voidaan varmistaa, että tuki todella päätyy rakenteille ja kansalaisjärjestöille, jotka ovat eurooppalaisten arvojen mukaisia, turvaavat opettajille asianmukaisen koulutuksen ja käyttävät oppimateriaaleja, jotka eivät yllytä vihaan muita kohtaan;

9. kehottaa komissiota kehittämään menetelmiä ja suuntaviivoja, joilla parannetaan sen avustushankkeiden kykyä tavoittaa kaikki oppijat, erityisesti ne, jotka eivät ehkä pääse koulutukseen, kuten tytöt, heikommista lähtökohdista tulevat oppijat ja erityisopetusta tarvitsevat oppijat, poistamalla laadukkaan, turvallisen ja osallistavan koulutuksen esteitä kaikilla tasoilla; korostaa, että koko yhteisön, myös perheiden, on tärkeää osallistua tähän prosessiin; pyytää komissiota tukemaan sukupuolen ja iän mukaan eriteltyjen vertailukelpoisten tietojen keräämistä ja tehokasta seurantaa, jotta toimia voidaan paremmin räätälöidä eri oppijaryhmien tarpeisiin;

10. huomauttaa, että covid-19-pandemialla on ollut tuhoisa vaikutus vammaisiin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat tarvinneet erityishuolenpitoa ja -huomiota sulkutoimien aikana ja saavat nyt kantaa seuraukset;

11. korostaa, että oppijat kaikkialla maailmassa ovat maksaneet pandemiasta kalliin hinnan oppimisen ja osaamisen menetyksenä samalla, kun menetelmissä on otettu takapakkia, mikä on vaikuttanut heidän kykyynsä kehittää kriittistä ajatteluaan; kehottaa siksi komissiota ja EUH:ta tukemaan kansallisia viranomaisia, kun ne vahvistavat koulutusjärjestelmiä sekä kansallisella että alueellisella tasolla ja panostavat tasa-arvoon ja tulevaisuuden taitoihin;

12. kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaisia lainsäädäntötoimia kansainvälisen kaupan ja yhteistyön alalla, jotta vältetään lapsityövoiman käytön lisääntyminen, koska jokaisella lapsella on perusoikeus laadukkaaseen koulutukseen; kannustaa maailman maita panemaan täytäntöön julkisen perusopetuksen oikeudelliset kehykset ja vahvistamaan oppivelvollisuuden päättymisiän;

13. korostaa, että alhaisen tulotason ja alemman keskitulotason maissa on kehitettävä ja vahvistettava edelleen ohjelmia, joilla pyritään torjumaan disinformaatiota, lieventämään vanhempien pandemiasta johtuvia pelkoja ja havainnollistamaan kouluopetuksen etuja ja mahdollisia hyötyjä, jotta voidaan lisätä koulunkäyntiä ja auttaa lapsia kouluttautumaan mahdollisimman pitkälle;

14. kehottaa nostamaan opettajat keskeiselle sijalle koulutusjärjestelmissä, tekemään opettajan ammattia tunnetuksi ja lisäämään sen arvostetusta; korostaa, että on tärkeää parantaa opettajien ja kouluttajien työoloja ja maksaa heille riittävä korvaus työstään; kiinnittää huomiota verkkoalustojen, kuten eTwinning ja Erasmus+ -ohjelman Teacher Academies -toiminnot, mahdollisuuksiin lisätä opettajien vaikutusmahdollisuuksia – jopa EU:n ulkopuolisissa maissa – ja auttaa heitä pitämään yhteyttä kollegoihin, kehittymään ammatissaan ja hyödyntämään mahdollisuudet ammatilliseen koulutukseen; kehottaa lisäämään tukea opettajien jatkokoulutukselle; muistuttaa, että on tärkeää tiedottaa opettajille kansallisista ehkäisevistä terveystoimenpiteistä; korostaa tarvetta ratkaista sijaisopettajien löytämisen ongelmat pandemia-aikoina;

15. korostaa epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen, kansalaiskasvatuksen ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä; kehottaa komissiota tukemaan EU:n ulkopuolisia maita pehmeiden taitojen tunnustamisen parantamisessa; vaatii edistämään sukupolvien välistä solidaarisuutta ja mentorointia keinoina vähentää eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja koulunkäynnin keskeyttämistä;

16. kehottaa nopeuttamaan maailmanlaajuista tietämyksen vaihtoa ja liikkuvuutta kaikilla koulutustasoilla ja eri maiden ja alueiden sisällä ja välillä, samalla kun tunnustetaan maailman maiden välisten suhteiden monimutkainen ja kiistanalainen historia ja painotetaan kulttuuriperinnön, kulttuuri-identiteetin, historian tuntemuksen, taiteiden ja maailmankansalaisuuden edistämistä koulutuksen avulla; panee merkille mahdollisuudet, joita verkossa tapahtuvan vaihdon ja matkustamisen yhdistäminen tarjoavat tätä varten;

17. kehottaa komissiota kutsumaan kiireesti koolle kansainvälisen avunantajien konferenssin EU:n ja YK:n johdolla, jotta voidaan vahvistaa Covax-aloitetta ja asettaa yhteinen tavoite lapsille sopivan hyväksytyn rokotteen saattamiseksi kaikkien lasten saataville, koska covid-19-pandemia vaikuttaa tuhoisasti maailman nuorten koulutukseen; katsoo, että tämä tavoite olisi sisällytettävä maailmanlaajuiseen terveyssopimukseen ja sitä olisi rahoitettava poikkeuksellisesti myönnettävillä Kansainvälisen valuuttarahaston erityisnosto-oikeuksilla ja kehittyneiden maiden avustuksilla;

18. kiinnittää huomiota tarpeeseen hyödyntää kulttuurin ja koulutuksen välisiä synergioita muovattaessa kestäviä, osallistavia ja muutosjoustavia yhteiskuntia; kehottaa komissiota ja EUH:ta tukemaan kansallisia viranomaisia taideaineiden ja kulttuurin sisällyttämisessä koulujen opetussuunnitelmiin ja opetussuunnitelman ulkopuoliseen toimintaan, jotta voidaan rikastuttaa EU:n ulkopuolisten maiden oppijoiden koulutus- ja oppimiskokemuksia;

19. painottaa ammatillisen koulutuksen, epävirallisen koulutuksen, mentoroinnin ja harjoittelun merkitystä kaikille oppijoille; katsoo, että EU:n ulkopuolisten maiden oppijoille ammatillinen koulutus on perustavanlaatuinen lisävaihtoehto, joka auttaisi heitä siirtymään onnistuneesti työmarkkinoille ja antaisi heille ja heidän perheilleen syyn käydä koulunsa loppuun; kehottaa edistämään ammatillista koulutusta työllistymiseen johtavana huippuosaamisen väylänä; toteaa jälleen, että eurooppalaisen koulutusalueen ulkoinen ulottuvuus ja siihen kuuluva ammatillisen koulutuksen ala ovat tärkeitä; korostaa tarvetta mahdollistaa kansainvälinen liikkuvuus ja alan parhaiden käytäntöjen vaihto sekä edistää kulttuurienvälisiä kokemuksia ja oppimiskokemuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa virallisen koulutuksen ulkopuolella; kehottaa toteuttamaan tehokkaita toimia koulutusjärjestelmien ja työmarkkinoiden vaatimusten välisen epäsuhdan vähentämiseksi;

20. korostaa, että on tärkeää kehittää ja lisätä tiedotustoimia, joissa käsitellään ilmastonmuutosta ja ympäristönsuojelua ja niiden vaikutusta lapsiin ja tuleviin sukupolviin; kehottaa tekemään ympäristökasvatuksesta keskeisen osan opetussuunnitelmia;

21. kehottaa komissiota ja EUH:ta edistämään ja tukemaan kattavaa seksuaalikasvatusta, joka on kaikkien lasten, murrosikäisten ja nuorten ymmärrettävissä, heille soveltuvaa eikä stigmatisoi ketään, niin virallisessa kuin epävirallisessakin koulutuksessa sekä antamaan tietoa myös seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluista;

22. korostaa liikunnanopetuksen merkitystä kouluissa, sillä liikunta ja terveellinen elämäntapa ovat keskeisiä oppijoiden hyvän terveyden kannalta; kehottaa siksi komissiota ja EUH:ta tukemaan kansallisia viranomaisia, jotta ne huolehtisivat koulujen riittävistä ja turvallisista urheilutiloista ja pätevien liikunnanopettajien kouluttamisesta;

23. pitää valitettavana, että covid-19-kriisi on pahentanut pakolaislasten syrjintää, joilla on ollut huonot mahdollisuudet tai ei ollenkaan mahdollisuutta saada opetusta; toteaa, että koulunkäyntiä ei voida korvata vastaanottoleireillä usein vapaaehtoisvoimin järjestettävällä erillisopetuksella; kehottaa asettamaan muuttoliikealan EU-rahoituksen saamisen edellytykseksi sen, että pakolaislapsille järjestetään oppivelvollisuuskoulutus vastaanottavan maan koulujärjestelmässä; kehottaa komissiota ja EUH:ta tukemaan pakolaisia vastaanottavia maita niiden pyrkiessä vahvistamaan paikallisia koulutusjärjestelmiään ja auttamaan vastaanottavia yhteisöjä pakolaisten kestävässä osallistamisessa; kehottaa EUH:ta edistämään koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen koordinointia; muistuttaa, että koulujen olisi oltava lapsille turvallinen paikka ja tarjottava julkinen tila demokraattisten oikeuksien ja sananvapauden harjoittamiselle; vahvistaa, että koulutusmaksut eivät saisi estää pääsyä laadukkaaseen koulutukseen varsinkin, kun pandemia on johtanut lasten ja lapsiperheiden köyhtymiseen;

24. vaatii, että teknologioiden, digitaalisten välineiden ja oppimateriaalien on oltava helposti saatavilla, kohtuuhintaisia ja opettajien, oppilaiden ja oppisopimuskoulutettavien käytettävissä kaikkialla maailmassa, ja korostaa, että näitä teknologioita ja välineitä on edelleen tuettava ja laajennettava; kehottaa komissiota ja EUH:ta tukemaan EU:n ulkopuolisten maiden viranomaisia digitaalisen koulutuksen tarjoamisessa opettajille ja kouluttajille, jotta heitä voidaan auttaa hankkimaan tai parantamaan digitaalisia taitojaan ja lisäämään tietojaan osatakseen käyttää digitaalisia oppimateriaaleja; kehottaa komissiota tukemaan EU:n ulkopuolisia maita kahden- ja monenvälisillä aloitteilla, joilla helpotetaan oppimateriaalien digitaalista saatavuutta ja kehitetään ratkaisuja rajatylittävän käytön mahdollistamiseksi; muistuttaa, että on tärkeää varmistaa, että yksikään lapsi ei jää jälkeen digitalisaation vuoksi, ja kehottaa komissiota ja EUH:ta tekemään tiivistä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden ja yksityisen sektorin kanssa, jotta luokkahuoneisiin saadaan laajakaista- ja internetyhteys; kehottaa sisällyttämään opetussuunnitelmiin tieto- ja viestintätekniikan ja digitaaliteknologian opetusta ja kannustamaan tyttöjä opiskelemaan luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä, taidealaa ja matematiikkaa (STEAM-aineita); vaatii, että koulujärjestelmät eri puolilla maailmaa varautuvat toteuttamaan opetuksen digitaalisesti pakkotilanteissa; korostaa, että vaikka monimuoto-opetus ei saisi korvata lähiopetusta, se voi luoda uusia mahdollisuuksia toteuttaa digitaalinen siirtymä; kannustaa maailman johtajia pitämään tietoliikenneyhteyksiä ja digitaalista infrastruktuuria, kuten kohtuuhintaisen ja laadukkaan tietoverkon saatavuutta, oikeutena, joka liittyy erottamattomasti koulutusta koskevaan perusoikeuteen;

25. korostaa, että EU:n on näytettävä esimerkkiä koulutuksen suurvaltana, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tukea kaikin käytettävissään olevin tavoin lasten koulutusta kautta maailman ja toimia näin vakaumuksensa mukaisesti; korostaa tulevan eurooppalaisen koulutusalueen keskeistä tehtävää, sillä se tarjoaa merkittävän tilaisuuden lisätä kansainvälistä yhteistyötä koulutusalan synergioiden luomiseksi Euroopan ulkopuolella, jotta voidaan kehittää yhteisiä toimintamalleja ja ratkaisuja yhteisiin haasteisiin; kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään määritellä asiaan liittyvä strategia, joka sisältää selkeän suunnitelman ja tavoitteet;

26. toteaa, että covid-19-kriisi on tehnyt entistä kiireellisemmäksi torjua lasten kokemaa väkivaltaa; korostaa tarvetta toteuttaa kaikki tarkoituksenmukaiset toimenpiteet lasten ruumiillisen kurituksen kaikkien muotojen kieltämiseksi sekä selkeästi tuomita ja sitoutua lopettamaan haitalliset käytännöt, kuten lapsityövoiman käyttö, lapsikauppa, sukupuolistunut väkivalta, naisten sukuelinten silpominen sekä lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitot; kehottaa komissiota ja EUH:ta edistämään konflikti- tai hätätilanteissa laadukasta koulutusta, jossa noudatetaan koulutusta kriisitilanteissa käsittelevän järjestöjen välisen verkoston vahvistamia vähimmäisvaatimuksia; korostaa, että on tärkeää varmistaa lasten kuuleminen päätöksissä, jotka vaikuttavat heidän pääsyynsä laadukkaaseen, turvalliseen ja osallistavaan koulutukseen, lapsen oikeuksia koskevan EU:n strategian ja sen maailmanlaajuisen ulottuvuuden mukaisesti; korostaa, että lasten pitää voida hankkia ennen kaikkea lähiopetuksessa taitoja, joiden avulla he voivat edistyä koko elämänsä ajan, niin henkilökohtaisissa suhteissaan, opiskelutaidoissaan, empatiassa kuin yhteistyössä; korostaa, että lasten on tärkeää voida leikkiä ja osallistua vapaa-ajantoimintaan, sillä ne ovat keskeisellä sijalla heidän kehityksessään, kuten lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 31 artiklassa todetaan; kehottaa toteuttamaan toimia, joilla parannetaan lasten mahdollisuuksia vapaa-ajan- ja kulttuuritoimintaan sekä heille kuuluvana oikeutena että keinona parantaa heidän mielenterveyttään ja yleistä hyvinvointiaan;

27. sitoutuu tekemään koulutuksesta keskeisen keskustelunaiheen parlamentaaristen valtuuskuntien työssä ja erityisesti yhteisissä parlamentaarisissa edustajakokouksissa, kuten AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	7.2.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 1 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Asim Ademov, Ilana Cicurel, Gianantonio Da Re, Laurence Farreng, Tomasz Frankowski, Alexis Georgoulis, Catherine Griset, Sylvie Guillaume, Hannes Heide, Irena Joveva, Petra Kammerevert, Niyazi Kizilyürek, Predrag Fred Matić, Dace Melbārde, Victor Negrescu, Peter Pollák, Marcos Ros Sempere, Monica Semedo, Andrey Slabakov, Massimiliano Smeriglio, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Salima Yenbou, Theodoros Zagorakis
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Christian Ehler, Loucas Fourlas, Elżbieta Kruk, Viola Von Cramon-Taubadel

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

24	+
ECR	Dace Melbārde
PPE	Asim Ademov, Christian Ehler, Loucas Fourlas, Tomasz Frankowski, Peter Pollák, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Theodoros Zagorakis
Renew	Ilana Cicurel, Laurence Farreng, Irena Joveva, Monica Semedo
S&D	Sylvie Guillaume, Hannes Heide, Petra Kammerevert, Predrag Fred Matić, Victor Negrescu, Marcos Ros Sempere, Massimiliano Smeriglio
The Left	Alexis Georgoulis, Niyazi Kizilyürek
Verts/ALE	Viola Von Cramon-Taubadel, Salima Yenbou

1	-
ID	Catherine Griset

3	0
ECR	Elżbieta Kruk, Andrey Slabakov
ID	Gianantonio Da Re

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	15.3.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	65 2 6
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alviina Alametsä, Alexander Alexandrov Yordanov, François Alfonsi, Maria Arena, Petras Auštrevičius, Traian Băsescu, Anna Bonfrisco, Reinhard Bütikofer, Fabio Massimo Castaldo, Susanna Ceccardi, Włodzimierz Cimoszewicz, Katalin Cseh, Tanja Fajon, Anna Fotyga, Michael Gahler, Giorgos Georgiou, Sunčana Glavak, Raphaël Glucksmann, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Márton Gyöngyösi, Sandra Kalniete, Peter Kofod, Andrius Kubilius, Ilhan Kyuchyuk, Jean-Lin Lacapelle, David Lega, Miriam Lexmann, Nathalie Loiseau, Leopoldo López Gil, Antonio López-Istúriz White, Jaak Madison, Claudiu Manda, Lukas Mandl, Thierry Mariani, Pedro Marques, David McAllister, Vangelis Meimarakis, Sven Mikser, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Gheorghe-Vlad Nistor, Urmas Paet, Demetris Papadakis, Kostas Papadakis, Tonino Picula, Manu Pineda, Giuliano Pisapia, Thijs Reuten, María Soraya Rodríguez Ramos, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Jacek Saryusz-Wolski, Andreas Schieder, Radosław Sikorski, Jordi Solé, Sergei Stanishev, Tineke Strik, Hermann Tertsch, Dragoş Tudorache, Hilde Vautmans, Harald Vilimsky, Idoia Villanueva Ruiz, Viola Von Cramon-Taubadel, Thomas Waitz, Witold Jan Waszczykowski, Charlie Weimers, Isabel Wiseler-Lima, Bernhard Zimniok, Željana Zovko
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Özlem Demirel, Peter van Dalen
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Alexandr Vondra

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

65	+
ECR	Anna Fotyga, Jacek Saryusz-Wolski, Alexandr Vondra, Witold Jan Waszczykowski, Charlie Weimers
ID	Anna Bonfrisco, Susanna Ceccardi
NI	Fabio Massimo Castaldo, Márton Gyöngyösi
PPE	Alexander Alexandrov Yordanov, Traian Băsescu, Peter van Dalen, Michael Gahler, Sunčana Glavak, Sandra Kalniete, Andrius Kubilius, David Lega, Miriam Lexmann, Leopoldo López Gil, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Lukas Mandl, Vangelis Meimarakis, Francisco José Millán Mon, Gheorghe-Vlad Nistor, Radosław Sikorski, Isabel Wiseler-Lima, Željana Zovko
Renew	Petras Auštrevičius, Katalin Cseh, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Ilhan Kyuchyuk, Nathalie Loiseau, Javier Nart, Urmas Paet, María Soraya Rodríguez Ramos, Dragoş Tudorache, Hilde Vautmans
S&D	Maria Arena, Włodzimierz Cimoszewicz, Tanja Fajon, Raphaël Glucksmann, Claudiu Manda, Pedro Marques, Sven Mikser, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Giuliano Pisapia, Thijs Reuten, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Andreas Schieder, Sergei Stanishev
The Left	Özlem Demirel, Giorgos Georgiou, Manu Pineda, Idoia Villanueva Ruiz
Verts/ALE	Alviina Alametsä, François Alfonsi, Reinhard Bütikofer, Jordi Solé, Tineke Strik, Viola Von Cramon-Taubadel, Thomas Waitz

2	-
ID	Bernhard Zimniok
NI	Kostas Papadakis

6	0
ECR	Hermann Tertsch
ID	Peter Kofod, Jean-Lin Lacapelle, Jaak Madison, Thierry Mariani, Harald Vilimsky

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

[1] Erityisesti yleiskommentin nro 5 lapsen oikeuksista tehdyn yleissopimuksen yleisistä täytäntöönpanotoimenpiteistä, yleiskommentin nro 6 ilman huoltajaa olevien ja huoltajastaan eroon joutuneiden lasten kohtelusta alkuperämaan ulkopuolella, yleiskommentin nro 10 lasten oikeuksista nuoriso-oikeudessa, yleiskommentin nro 12 lapsen oikeudesta tulla kuulluksi, yleiskommentin nro 13 lapsen oikeudesta olla joutumatta väkivallan kohteeksi, yleiskommentin nro 14 lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon, yleiskommentin nro 15 lapsen oikeudesta parhaimpaan mahdolliseen terveyteen ja yleiskommentin nro 16 valtion velvoitteista, jotka koskevat yrityssektorin vaikutusta lasten oikeuksiin.
[2] EUVL C 232, 16.6.2021, s. 2.
[3] EUVL C 474, 24.11.2021, s. 130.
[4] Unicefin tutkimustoimisto, COVID-19: Missing More Than a Classroom – The impact of school closures on children’s nutrition, tammikuu 2019
[5] UNESCO, Fact Sheet No 46, More Than One-Half of Children and Adolescents Are Not Learning Worldwide, syyskuu 2017.
[6]YK:n kestävän kehityksen tavoitteita koskeva raportti 2021, 15. heinäkuuta 2021.
[7] Unesco, How many students are at risk of not returning to school?, 30. heinäkuuta 2020
[8]Europolin lehdistötiedote, 19. kesäkuuta 2020: Exploiting Isolation: Sexual Predators Increasingly Targeting Children during COVID Pandemic.
[9] https://en.unesco.org/news/unesco-warns-funding-gap-reach-sdg4-poorer-countries-risks-increasing-us-200-billion-annually
[10] Unesco, ”UNESCO Member States unite to increase investment in education”, 10. marraskuuta 2021.
[11] Bae H. ja Costinot M., Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), Education and Skills Today, ”A long road to recovery: National education responses to COVID reveal key equity concerns”, 13. heinäkuuta 2021.

Päivitetty viimeksi: 20. huhtikuuta 2022

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö