MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, annetun asetuksen (EU) 2018/842 muuttamisesta

24.5.2022 - (COM(2021)0555 – C9‑0321/2021 – 2021/0200(COD)) - ***I

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Valmistelija: Jessica Polfjärd 

Tarkistukset

• 001-043 (PDF - 186 KB)
• 001-043 (DOC - 57 KB)
• 044-049 (PDF - 123 KB)
• 044-049 (DOC - 29 KB)
• 050-050 (PDF - 105 KB)
• 050-050 (DOC - 73 KB)
• 051-051 (PDF - 95 KB)
• 051-051 (DOC - 70 KB)
• 052-052 (PDF - 94 KB)
• 052-052 (DOC - 20 KB)
• 053-053 (PDF - 99 KB)
• 053-053 (DOC - 20 KB)
• 054-060 (PDF - 148 KB)
• 054-060 (DOC - 34 KB)
• 061-070 (PDF - 125 KB)
• 061-070 (DOC - 32 KB)
• 071-078 (PDF - 118 KB)
• 071-078 (DOC - 29 KB)
• 079-084 (PDF - 117 KB)
• 079-084 (DOC - 28 KB)
• 085-085 (PDF - 201 KB)
• 085-085 (DOC - 75 KB)
• 086-086 (PDF - 102 KB)
• 086-086 (DOC - 70 KB)
• 087-087 (PDF - 95 KB)
• 087-087 (DOC - 27 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, annetun asetuksen (EU) 2018/842 muuttamisesta

(COM(2021)0555 – C9‑0321/2021 – 2021/0200(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0555),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0321/2021),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 8. joulukuuta 2021 antaman lausunnon[1],

– ottaa huomioon alueiden komitean ... antaman lausunnon[2],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot,

– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A9-0163/2022),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(1) Pariisin sopimus, joka hyväksyttiin joulukuussa 2015 ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ’UNFCCC’, nojalla, tuli voimaan marraskuussa 2016. Sen osapuolet ovat sopineet maapallon keskilämpötilan nousun pitämisestä selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja toimien jatkamisesta lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna.	(1) Pariisin sopimus, joka hyväksyttiin joulukuussa 2015 ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ’UNFCCC’, nojalla, tuli voimaan marraskuussa 2016. Sen osapuolet ovat sopineet maapallon keskilämpötilan nousun pitämisestä selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja toimien jatkamisesta lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna noudattaen muun muassa tasapuolisuuden periaatetta sekä periaatetta yhteisistä mutta eriytetyistä vastuista ja niitä vastaavista valmiuksista. Hyväksymällä Glasgow’n ilmastosopimuksen marraskuussa 2021 Pariisin sopimuksen osapuolet tunnustivat, että maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna vähentäisi merkittävästi ilmastonmuutoksen riskejä ja vaikutuksia, ja sitoutuivat vahvistamaan vuoden 2030 tavoitteitaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(1 a) Tarve toteuttaa toimia päästöjen vähentämiseksi on yhä kiireellisempi, kuten hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) totesi tuoreimmissa raporteissaan eli 7 päivänä elokuuta 2021 julkaistussa raportissa ”Climate Change 2021: The Physical Science Basis” ja 28 päivänä helmikuuta 2022 julkaistussa raportissa ”Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability”. IPCC totesi erittäin suurella varmuudella, että ilmastonmuutos uhkaa ihmisten hyvinvointia ja maapallon terveyttä ja että lisäviivytykset yhteisissä ja maailmanlaajuisissa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi toteutettavissa ennakoivissa toimissa saavat aikaan sen, että vähäinen aika, joka on käytettävissä elämänlaatua tarjoavan ja kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi kaikille, loppuu. IPCC on arvioinut uudelleen sen todennäköisyyttä, että maapallon lämpötila nousee tulevina vuosikymmeninä yli 1,5 celsiusastetta, ja todennut, että maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen lähelle 1,5 celsiusastetta tai edes 2 celsiusasteeseen ei ole mahdollista, ellei kasvihuonekaasupäästöjä vähennetä välittömästi, nopeasti ja laajamittaisesti. Unionin olisi tämän vuoksi reagoitava tähän kiireelliseen tilanteeseen tehostamalla toimiaan ja ottamalla ilmastonmuutoksen torjunnassa kansainvälinen johtoasema.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(3) Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa31 esitetään laaja kokoelma toisiaan vahvistavia toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius unionissa vuoteen 2050 mennessä, sekä uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa taloudelliseen kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta. Tämä siirtymä vaikuttaa naisiin ja miehiin eri tavoin, ja sillä on erityinen vaikutus eräisiin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten ikääntyneisiin, vammaisiin ja rodullisten tai etnisten vähemmistöjen edustajiin. Sen vuoksi on varmistettava, että siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava ja ettei ketään jätetä.	(3) Euroopan vihreän kehityksen ohjelma31 tarjoaa lähtökohdan Euroopan unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiselle viimeistään vuoteen 2050 mennessä sekä tavoitteelle saavuttaa sen jälkeen negatiiviset päästöt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/111931 a 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Siinä esitetään laaja kokoelma toisiaan vahvistavia toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä, sekä uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen. Tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta. Tämä siirtymä vaikuttaa kaikkiin sukupuoliin eri tavoin, ja sillä on erityinen vaikutus eräisiin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten ikääntyneisiin, vammaisiin, energia- tai liikenneköyhyydestä kärsiviin ihmisiin ja rodullisten tai etnisten vähemmistöjen edustajiin. Siirtymä myös vaikuttaa jäsenvaltioihin ja alueisiin eri tavoin. Sen vuoksi on varmistettava, että siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava ja ettei ketään jätetä.
__________________	__________________
31 Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final, 11.12.2019.	31 Komission tiedonanto ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, COM(2019) 640 final, 11.12.2019.
	31 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) Jotta tässä asetuksessa asetettu ilmastotavoite olisi sosiaalisesti hyväksyttävä, on asetettava vastaava sosiaalinen tavoite. Tavoitetason nostaminen edellyttää merkittäviä muutoksia asianomaisilla aloilla, millä voi olla sosiaalisia ja työvoimavaikutuksia. Tarkistettujen päästövähennystavoitteiden lisäksi on otettava käyttöön riittävät rahoitus- ja politiikkatoimet sen varmistamiseksi, että kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Toimiin voi kuulua muun muassa työllisyysvaikutusten arviointi, jossa arvioidaan vaikutuksia työpaikkoihin ja työoloihin sekä kansallisella että alueellisella tasolla, sekä kansallisten ja unionin resurssien kohdentaminen sosiaalisen mukautumisen toimenpiteiden ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen, sukupuolten tasa-arvon, elinikäisen oppimisen, ammatillisen koulutuksen ja sosiaalisen suojelun rahoittamiseen ja tehokkaiden työehtosopimusneuvottelujen varmistamiseen. On myös tärkeää, että tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitettujen alojen kansallisia työmarkkinaosapuolia kuullaan oikea-aikaisesti tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevien kansallisten toimenpiteiden laatimisesta ja täytäntöönpanosta ja ne otetaan niihin tehokkaasti mukaan.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(3 b) Siirtyminen unionin talouteen, joka olisi ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen mukainen, voisi lisäksi vaikuttaa erityisesti tiettyihin talouden aloihin, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin näillä aloilla. On tärkeää, että jäsenvaltiot luovat tätä asetusta täytäntöön pannessaan suotuisan toimintaympäristön, jossa nämä yritykset voivat siirtyä käytäntöihin, joista aiheutuu vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja jotka eivät lopulta aiheuta lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 c kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(3 c) Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma ja OECD:n maailmanlaajuinen ympäristöfoorumi ovat korostaneet, että ympäristömuutoksilla on sukupuolikohtaisia vaikutuksia. Sukupuolen mukaan eriytyneet roolit johtavat myös siihen, että eri sukupuolet ovat eri tavalla haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset pahentavat sukupuolten epätasa-arvoa.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/111932 (eurooppalainen ilmastolaki) unioni on kirjannut lainsäädäntöön tavoitteen koko talouden laajuisen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös sitovaksi unionin sisäiseksi tavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.	(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/111932 (eurooppalainen ilmastolaki) unioni on kirjannut lainsäädäntöön tavoitteen koko talouden laajuisen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta viimeistään vuoteen 2050 mennessä sekä tavoitteen saavuttaa negatiiviset päästöt sen jälkeen. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös sitovaksi unionin sisäiseksi tavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi siinä säädetään, että tavoitetta täytäntöönpantaessa on asetettava etusijalle nopeat ja ennakoitavissa olevat päästövähennykset ja lisättävä samalla luonnollisten nielujen aiheuttamia poistumia. Nettopoistumien osuus vuoteen 2030 ulottuvaan unionin ilmastotavoitteeseen on rajattu 225 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin, ja loput tavoitteesta on saavutettava suorien päästövähennysten avulla.
__________________	__________________
32 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).	32 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(5) Unionin sääntelykehystä kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi olisi mukautettava, jotta kyseiset sitoumukset sekä UNFCCC:n nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen33 mukaiset unionin osuudet voitaisiin panna täytäntöön.	(5) Unionin sääntelykehystä kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi olisi mukautettava, jotta kyseiset sitoumukset sekä UNFCCC:n nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen33 mukaiset kansallisesti määrätyt unionin osuudet voitaisiin panna täytäntöön.
__________________	__________________
33 Pariisin sopimus (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).	33 Pariisin sopimus (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(7) Vaikka päästökauppajärjestelmää sovelletaan myös tie- ja meriliikenteestä sekä rakennuksista peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisala säilyy ennallaan. Asetusta (EU) 2018/842 sovelletaan sen vuoksi edelleen kotimaan vesiliikenteestä, mutta ei kansainvälisestä vesiliikenteestä, peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin. Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat, vaatimustenmukaisuustarkastuksissa huomioon otettavat jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt määritetään edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/199934 mukaisten inventaarion tarkastusten jälkeen.	(7) Vaikka päästökauppajärjestelmää voidaan soveltaa myös tie- ja meriliikenteestä sekä rakennuksista peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisala säilyy ennallaan. Asetusta (EU) 2018/842 sovelletaan sen vuoksi edelleen kotimaan vesiliikenteestä, mutta ei kansainvälisestä vesiliikenteestä, peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin. Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat, vaatimustenmukaisuustarkastuksissa huomioon otettavat jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt määritetään edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/199934 mukaisten inventaarion tarkastusten jälkeen. Joidenkin alojen päästöt ovat kuitenkin joko kasvaneet tai pysyneet vakaina viime vuosina.
__________________	__________________
34 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).	34 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(9) Eurooppa-neuvosto esitti 11 päivänä joulukuuta 2020 antamissaan päätelmissä, että EU saavuttaa vuotta 2030 koskevan tavoitteen kollektiivisesti mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ponnisteluihin ottaen huomioon oikeudenmukaisuus- ja solidaarisuusnäkökohdat ja ketään jättämättä ja että vuotta 2030 koskeva uusi tavoite on saavutettava siten, että turvataan EU:n kilpailukyky ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden, mukaan luettuina saarijäsenvaltiot ja saaret, erilaiset lähtökohdat, kansalliset erityisolosuhteet ja päästövähennyspotentiaali sekä tähän mennessä toteutetut toimet.	(9) Eurooppa-neuvosto esitti 11 päivänä joulukuuta 2020 antamissaan päätelmissä, että EU saavuttaa vuotta 2030 koskevan tavoitteen kollektiivisesti mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ponnisteluihin ottaen huomioon oikeudenmukaisuus- ja solidaarisuusnäkökohdat ja ketään jättämättä ja että vuotta 2030 koskeva uusi tavoite on saavutettava siten, että turvataan EU:n kilpailukyky ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden, mukaan luettuina saarijäsenvaltiot ja saaret, erilaiset lähtökohdat, jo toteuttamat päästövähennykset, kansalliset erityisolosuhteet ja päästövähennyspotentiaali sekä tähän mennessä toteutetut toimet.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Vuoden 2030 jälkeen unionin ja kunkin jäsenvaltion on saavutettava unionin laajuinen ilmastoneutraaliustavoite viimeistään vuoteen 2050 mennessä, jotta sen jälkeen voidaan saavuttaa negatiiviset päästöt. Asetuksella (EU) 2018/842 olisi varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot pääsevät päästöjen kehityspoluille, ja hyväksyttävä konkreettisia pitkän aikavälin toimintapolitiikkoja, jotka johtavat tämän tavoitteen saavuttamiseen.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(10) Jotta kasvihuonekaasupäästöjä koskeva 55 prosentin vähennystavoite voitaisiin saavuttaa, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvien alojen on vähennettävä päästöjään asteittain, kunnes tavoitteena oleva 40 prosentin vähennys vuoden 2005 tasosta on saavutettu vuoteen 2030 mennessä.	(10) Jotta voitaisiin panna täytäntöön Pariisin sopimuksen mukaiset unionin sitoumukset ja saavuttaa kasvihuonekaasupäästöjä koskeva vähintään 55 prosentin vähennystavoite, kaikkien asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvien alojen on vähennettävä päästöjään asteittain, kunnes tavoitteena oleva 40 prosentin vähennys vuoden 2005 tasosta on saavutettu vuoteen 2030 mennessä.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(11) Tätä varten on tarkistettava kullekin jäsenvaltiolle vuodeksi 2030 asetettua kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta. Tarkistettaessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta olisi käytettävä samoja menetelmiä kuin silloin, kun asetus (EU) 2018/842 alun perin hyväksyttiin. Kansalliset osuudet määritettiin silloin ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset valmiudet ja kustannustehokkuusmahdollisuudet, jotta varmistettaisiin oikeudenmukainen ja tasapainoinen taakanjako. Kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärän vähennys vuonna 2030 olisi näin ollen määritettävä suhteessa asianomaisen jäsenvaltion tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, tarkistettujen kasvihuonekaasupäästöjen tasoon vuonna 2005 lukuun ottamatta sellaisten laitosten todennettuja kasvihuonekaasupäästöjä, jotka olivat toiminnassa vuonna 2005 ja jotka otettiin unionin päästökauppajärjestelmään vasta vuoden 2005 jälkeen.	(11) Tätä varten on tarkistettava kullekin jäsenvaltiolle vuodeksi 2030 asetettua kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta tarkistettaessa käytetään samoja menetelmiä kuin silloin, kun asetus (EU) 2018/842 alun perin hyväksyttiin. Kansalliset osuudet määritettiin silloin ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset valmiudet ja kustannustehokkuusmahdollisuudet, jotta varmistettaisiin oikeudenmukainen ja tasapainoinen taakanjako. Jäsenvaltioiden tavoitteet eivät kuitenkaan lähenny toisiaan, mikä olisi otettava huomioon arvioitaessa, miten kansalliset tavoitteet edistävät ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä kustannustehokkaalla ja oikeudenmukaisella tavalla. Kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärän vähennys vuonna 2030 olisi näin ollen määritettävä suhteessa asianomaisen jäsenvaltion tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, tarkistettujen kasvihuonekaasupäästöjen tasoon vuonna 2005 lukuun ottamatta sellaisten laitosten todennettuja kasvihuonekaasupäästöjä, jotka olivat toiminnassa vuonna 2005 ja jotka otettiin unionin päästökauppajärjestelmään vasta vuoden 2005 jälkeen.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(11 a) Komission 14 päivänä lokakuuta 2020 antamassa tiedonannossa EU:n strategiasta metaanipäästöjen vähentämiseksi korostettiin, että metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jolla on hiilidioksidin jälkeen toiseksi suurin ilmastonmuutosta voimistava vaikutus. Molekyylitasolla metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Vaikka metaani säilyy ilmakehässä lyhyemmän ajan, tuona aikana sillä on merkittävä vaikutus ilmastoon. Euroopan unioni ja Yhdysvallat ilmoittivat syyskuussa 2021 maailmanlaajuisesta metaanisitoumuksesta, johon on sittemmin liittynyt yhteensä yli 100 maata. Sitoumuksen allekirjoittajat pyrkivät yhteiseen tavoitteeseen vähentää maailmanlaajuisia metaanipäästöjä vähintään 30 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja parantaa raportointistandardeja. Metaanin, typpioksiduulin ja fluorattujen kaasujen yhteenlaskettu osuus unionin kasvihuonekaasupäästöistä on yli 20 prosenttia. Kun otetaan huomioon nämä sitoumukset ja monien kasvihuonekaasujen lyhytikäisyys, on aiheellista vahvistaa yksi tai useampi unionin tavoite kaikkien muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöille kaikilla aloilla.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(13) Covid-19-pandemian vaikutusta unionin talouteen ja päästötasoihin ei voida vielä täysin määrittää. Toisaalta unioni on ottanut käyttöön kaikkien aikojen suurimman elvytyspakettinsa, jolla voi myös olla vaikutusta päästötasoihin. Näiden epävarmuuksien vuoksi on aiheellista tarkastella päästötietoja uudelleen vuonna 2025 ja mukauttaa vuotuisia päästökiintiöitä tarvittaessa.	(13) Covid-19-pandemian vaikutusta unionin talouteen ja päästötasoihin ei voida vielä täysin määrittää. Toisaalta unioni on ottanut käyttöön kaikkien aikojen suurimman elvytyspakettinsa, jolla pyritään varmistamaan vihreä elpyminen ja jolla voi myös olla vaikutusta päästötasoihin. On aiheellista säilyttää vakaa, ennakoitavissa oleva ja kunnianhimoinen säännelty päästöjen kehityskulku koko kuluvan vuosikymmenen ajan, jotta voidaan varmistaa sekä tarvittavat päästövähennykset että suunnitteluvarmuus.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(14) Näin ollen on aiheellista päivittää vuosien 2026–2030 päästökiintiöitä vuonna 2025. Päivityksen olisi perustuttava komission suorittamaan kansallisten inventaariotietojen perusteelliseen tarkasteluun, jonka avulla määritetään kunkin jäsenvaltion keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2021, 2022 ja 2023.	Poistetaan.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(14 a) Asetuksen (EU) 2021/1119 mukaisesti etusijalle olisi asetettava suorien päästöjen vähennykset, joita olisi täydennettävä lisäämällä hiilidioksidipoistumia ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Asetuksessa (EU) 2021/1119 todetaan, että hiilinielut sisältävät luonnollisia ja teknologisia ratkaisuja. Hiilen poistamiseen käytettävien teknologisten ratkaisujen roolia on käsitelty myös useissa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raporteissa, erityisesti työryhmän III kannanotossa kuudenteen arviointiraporttiin. On tärkeää ottaa käyttöön unionin järjestelmä, jolla sertifioidaan teknisten ratkaisujen avulla turvallisesti ja pysyvästi varastoidut hiilipoistumat ja joka selventää asiaa jäsenvaltioille ja markkinatoimijoille tällaisten poistumien tehostamiseksi. Kun tällainen sertifiointijärjestelmä on otettu käyttöön, voidaan tehdä analyysi tällaisten poistumien kirjaamisesta unionin lainsäädännön mukaisesti, myös siitä, vaikuttaako tällaisten poistumien kirjaaminen asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluviin päästöihin, ottaen täysimääräisesti huomioon asetuksen (EU) 2021/1119 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset. Tällaiset poistumat ovat täydentäviä, eivätkä ne kompensoi tarvittavia päästövähennyksiä asetuksessa (EU) 2021/1119 säädettyjen unionin ilmastotavoitteiden mukaisesti.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(15) Asetuksen (EU) 2018/842 mukaan eräillä jäsenvaltioilla on asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi mahdollisuus mitätöidä rajallinen määrä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia. Maltan kansallinen, bruttokansantuotteeseen asukasta kohti perustuva vähennystavoite ylittää kyseisen jäsenvaltion talouden erityisen rakenteen vuoksi selvästi maan kustannustehokkaan vähennyspotentiaalin. Sen vuoksi on asianmukaista parantaa Maltan mahdollisuuksia käyttää kyseistä joustomahdollisuutta vaarantamatta vuotta 2030 koskevan unionin päästötavoitteen toteutumista.	(15) Asetuksen (EU) 2018/842 mukaan eräillä jäsenvaltioilla on asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi mahdollisuus mitätöidä rajallinen määrä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia. Maltan kansallinen, bruttokansantuotteeseen asukasta kohti perustuva vähennystavoite ylittää kyseisen jäsenvaltion talouden erityisen rakenteen vuoksi selvästi maan kustannustehokkaan vähennyspotentiaalin. Sen vuoksi on asianmukaista parantaa Maltan mahdollisuuksia käyttää kyseistä joustomahdollisuutta vaarantamatta vuotta 2030 koskevan unionin päästötavoitteen toteutumista. Jäsenvaltioille, joilla on oikeus tähän joustomahdollisuuteen mutta jotka eivät hyödyntäneet sitä asetuksen (EU) 2018/842 yhteydessä vuonna 2019, olisi annettava mahdollisuus tarkistaa kyseistä päätöstä uusien ehdotettujen kansallisten vähennystavoitteiden huomioon ottamiseksi. Kyseisten jäsenvaltioiden olisi myös voitava tarkistaa ilmoittamiaan prosenttiosuuksia useammin.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(16 a) Korjaavia toimia olisi vahvistettava, ja ne olisi kytkettävä tiiviimmin asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisiin yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat niille asetuksessa (EU) 2018/842, sellaisena kuin se on muutettuna, kaudelle 2021–2030 asetettuja vähimmäisosuuksia, ja kannustaa niitä noudattamaan kyseisiä osuuksia. Jos jäsenvaltio ylittää vuotuiset päästökiintiönsä kahtena peräkkäisenä vuotena, kyseisen jäsenvaltion olisi tarkistettava sille asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti toimitettua yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaansa ja annettava yleisölle mahdollisuus osallistua prosessiin.

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(16 b) Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimuksen, jäljempänä ’Århusin yleissopimus’, osapuolia1 a. Julkinen valvonta ja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ovat olennainen osa unionin demokraattisia arvoja ja oikeusvaltioperiaatteen turvaamisen välineitä. Aiheesta ”Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden edistäminen ympäristöasioissa EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa” 14. lokakuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa todetaan, että muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ei ole taattu kaikissa jäsenvaltioissa, ja kehotetaan neuvostoa ja Euroopan parlamenttia sisällyttämään alakohtaiseen lainsäädäntöön nimenomaisia säännöksiä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta. Näin ollen on aiheellista antaa säännös sen varmistamiseksi, että yleisöllä on muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus asetuksen (EU) 2018/842, sellaisena kuin se on muutettuna, täytäntöönpanotoimien osalta.
	__________________
	1 a EUVL L 124, 17.5.2005, s. 4.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 c kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(16 c) Asetuksen (EU) 2018/842, sellaisena kuin se on muutettuna, ja muun unionin lainsäädännön, erityisesti asetuksen (EU) 2021/1119, tavoitteiden saavuttamiseksi unionin ja jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä uusinta tiedettä toimintapolitiikkojen täytäntöönpanon yhteydessä. Asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklan mukaisen ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan neuvot olisi siksi tarvittaessa otettava huomioon koko asetuksessa (EU) 2018/842, sellaisena kuin se on muutettuna.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(18) Kunnianhimoisempien tavoitteiden asettaminen asetuksen (EU) 2018/841 nojalla heikentää jäsenvaltioiden kykyä tuottaa nettopoistumia, joita voidaan käyttää asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Lisäksi LULUCF-joustomahdollisuuden käytön jakaminen kahdelle ajanjaksolle rajoittaa edelleen mahdollisuutta käyttää nettopoistumia asetuksen (EU) 2018/842 vaatimusten täyttämiseksi. Tästä seuraa, että asetuksen (EU) 2018/842 tavoitteiden saavuttaminen voi olla haastavaa joillekin jäsenvaltioille, ja nämä tai muut jäsenvaltiot voivat tuottaa nettopoistumia, joita ei voida käyttää asetuksen (EU) 2018/842 vaatimusten täyttämiseksi. Jos asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklassa asetetut unionin tavoitteet täyttyvät, erityisesti nettopoistumien enimmäisosuuden osalta, on aiheellista perustaa uusi vapaaehtoinen lisävarantomekanismi, joka auttaa sitä käyttäviä jäsenvaltioita täyttämään velvoitteensa.	Poistetaan.

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(18 a) Kun otetaan huomioon tehokkaan ilmastonsuojelun pitkän aikavälin ulottuvuus asetuksen (EU) 2021/1119 mukaisesti ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, selkeys jäsenvaltioiden yksittäisistä pitkän aikavälin päästövähennyspoluista vuoden 2030 jälkeen mahdollistaisi tarkemman politiikan suunnittelun. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön prosessi, jossa kullekin jäsenvaltiolle vahvistetaan kansalliset päästövähennyspolut ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

Otsikko

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(-1) Korvataan otsikko seuraavasti:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 ja tämän jälkeen, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta.

Perustelu

Otsikossa olisi ilmoitettava selkeästi, että tämä asetus ei koske ainoastaan vuoteen 2030 ulottuvaa aikaa, vaan myös sen jälkeistä aikaa.

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

1 artikla

Komission teksti	Tarkistus
(1) Korvataan asetuksen 1 artiklassa ilmaisu ”30 prosentilla” ilmaisulla ”40 prosentilla”.	(1) Korvataan asetuksen 1 artikla seuraavasti:
	”Tässä asetuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden velvoitteet niiden vähimmäisosuuksista kaudelle 2021–2030 siihen, että täytetään unionin tavoite vähentää sen kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosentilla vuoden 2005 tasoihin verrattuna viimeistään vuonna 2030 tämän asetuksen 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Sillä edistetään pitkän aikavälin tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä, jotta tämän jälkeen voidaan saavuttaa negatiivisia päästöjä koskeva tavoite. Sillä edistetään siten asetuksen (EU) 2021/1119 ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Tässä asetuksessa vahvistetaan myös säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja sen arvioimiseksi, kuinka jäsenvaltiot etenevät vähimmäisosuuksia koskevien tavoitteidensa saavuttamisessa, ja sillä tasoitetaan tietä vuoden 2030 jälkeisten unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden asettamiselle tämän asetuksen 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.”

(32018R0842)

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

2 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(2 a) Lisätään 2 artiklaan kohta seuraavasti:
	”1 a.  Tätä asetusta sovellettaessa päästöttöminä voidaan pitää ainoastaan biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita, jotka täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/20011 a asetetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit. Jos ravinto- tai rehukasveista tuotettujen biopolttoaineiden ja bionesteiden sekä liikenteessä kulutettujen biomassapolttoaineiden osuus ylittää direktiivin (EU) 2018/2001 26 artiklassa säädetyn enimmäisosuuden, niitä ei enää pidetä päästöttömiä tämän asetuksen soveltamisen yhteydessä. Komissio esittää tarvittaessa tammikuuhun 2024 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen niiden asetuksessa (EU) 2018/1999 säädettyjen sääntöjen muuttamiseksi, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjen määrittelyä ja raportointivaatimuksia, tämän artiklan mukaisesti.”
	_________
	1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

Perustelu

Biomassaa polttavat laitokset tuottavat energiayksikköä kohti enemmän hiilidioksidia kuin vastaavat fossiilisia polttoaineita polttavat laitokset. Kun suorat ja epäsuorat päästöt lasketaan yhteen, tietyt biopolttoaineet tuottavat enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin niiden fossiiliset vastineet. Näitä teknologioita ei siksi pitäisi pitää päästöttöminä.

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

4 artikla – 2–3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
(3)  Korvataan 4 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:	(3)  Korvataan 4 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:
”2.  Jollei tämän asetuksen 5, 6 ja 7 artiklan joustomahdollisuuksista ja tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista mukautuksista muuta johdu ja ottaen huomioon mahdolliset päätöksen N:o 406/2009/EY 7 artiklan soveltamisen seurauksena saatavat vähennykset, jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt	”2.  Jollei tämän asetuksen 5, 6 ja 7 artiklan joustomahdollisuuksista ja tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista mukautuksista muuta johdu ja ottaen huomioon mahdolliset päätöksen N:o 406/2009/EY 7 artiklan soveltamisen seurauksena saatavat vähennykset, jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt
(a)  eivät ylitä vuosina 2021 ja 2022 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen sen keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2016, 2017 ja 2018 määritettyinä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 1 määritettyyn rajaan. Jäsenvaltion lineaarinen kehityspolku alkaa joko viidestä kahdestoistaosasta etäisyydestä vuodesta 2019 vuoteen 2020 tai vuodesta 2020 sen perusteella, kumpi johtaa pienempään kiintiöön kyseiselle jäsenvaltiolle;	(a)  eivät ylitä vuosina 2021 ja 2022 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen sen keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2016, 2017 ja 2018 määritettyinä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 1 määritettyyn rajaan. Jäsenvaltion lineaarinen kehityspolku alkaa joko viidestä kahdestoistaosasta etäisyydestä vuodesta 2019 vuoteen 2020 tai vuodesta 2020 sen perusteella, kumpi johtaa pienempään kiintiöön kyseiselle jäsenvaltiolle;
(b) eivät ylitä vuosina 2023, 2024 ja 2025 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen vuonna 2022 kyseisen jäsenvaltion vuotuisesta päästökiintiöstä määritettynä kyseisen vuoden osalta tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 2 määritettyyn rajaan;	(b) eivät ylitä vuosina 2023–2030 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta sen keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2016, 2017 ja 2018 määritettynä kyseisen vuoden osalta tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 2 määritettyyn rajaan. Jäsenvaltion lineaarinen kehityspolku alkaa joko viidestä kahdestoistaosasta etäisyydestä vuodesta 2019 vuoteen 2020 tai vuodesta 2020 sen perusteella, kumpi johtaa pienempään kiintiöön kyseiselle jäsenvaltiolle.
(c) eivät ylitä vuosina 2026–2030 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen vuonna 2024 kyseisen jäsenvaltion asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan mukaisesti ilmoittamista keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2021, 2022 ja 2023 ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 2 määritettyyn rajaan.	Poistetaan.
3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion vuotuiset päästökiintiöt vuosille 2021–2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina 2 kohdassa esitettyjen kehityspolkujen mukaisesti.	3. Komissio hyväksyy jäsenvaltioita tiiviisti kuultuaan täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion vuotuiset päästökiintiöt vuosille 2021–2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina 2 kohdassa esitettyjen kehityspolkujen mukaisesti.
Vuosien 2021 ja 2022 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan mukaisesti toimittamien, vuotta 2005 ja vuosia 2016–2018 koskevien uusimpien kansallisten inventaariotietojen perusteellisen tarkastelun pohjalta ja ilmoittaa kunkin jäsenvaltion vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöille arvon, jota käytetään määrittämään kyseiset vuotuiset päästökiintiöt.	Vuosien 2021 ja 2022 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan mukaisesti toimittamien, vuotta 2005 ja vuosia 2016–2018 koskevien uusimpien kansallisten inventaariotietojen perusteellisen tarkastelun pohjalta ja ilmoittaa kunkin jäsenvaltion vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöille arvon, jota käytetään määrittämään kyseiset vuotuiset päästökiintiöt.
Vuosien 2023, 2024 ja 2025 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt kunkin jäsenvaltion toisen alakohdan mukaisesti ilmoitetun vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöjen arvon sekä toisessa alakohdassa tarkoitettujen vuosia 2016, 2017 ja 2018 koskevien kansallisten inventaariotietojen tarkastettujen arvojen perusteella.	Vuosien 2023–2030 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt kunkin jäsenvaltion toisen alakohdan mukaisesti ilmoitetun vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöjen arvon sekä toisessa alakohdassa tarkoitettujen vuosia 2016, 2017 ja 2018 koskevien kansallisten inventaariotietojen tarkastettujen arvojen perusteella.
Vuosien 2026–2030 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt kunkin jäsenvaltion toisen alakohdan mukaisesti ilmoitetun vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöjen arvon sekä jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan mukaisesti toimittamien, vuosia 2021, 2022 ja 2023 koskevien uusimpien kansallisten inventaariotietojen perusteellisen tarkastelun pohjalta.”	Poistetaan.

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

4 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(3 a)  Lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti:
	5 a. ”Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamistoimet on toteutettava kaikille oikeudenmukaisen ja tasapuolisen siirtymän mukaisesti. Komissio hyväksyy yhteiset suuntaviivat, joissa määritellään menetelmät jäsenvaltioiden tukemiseksi kyseisen kaikille oikeudenmukaisen ja tasapuolisen siirtymän täytäntöönpanossa.”

 

 

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

4 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(3 b) Lisätään artikla seuraavasti:
	”4 a artikla
	Muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjen vähentämisen vähimmäisosuus vuodelle 2030
	1.  Komissio esittää heinäkuuhun 2023 mennessä tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen, jossa asetetaan yksi tai useampi unionin laajuinen tavoite tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvien muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoite tai tavoitteet on mukautettava arvioituihin päästövähennyksiin, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen 1 artiklassa asetetun tavoitteen ja asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi, ja niitä on ehdotettava sen jälkeen, kun ilmastonmuutosta käsittelevää tieteellistä neuvottelukuntaa on kuultu tiiviisti.
	2.  Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2023 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan unionin laajuisia muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjen vähennyksiä, jotka on suunniteltu ja toteutettu noudattaen asiaankuuluvia unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja politiikkoja, mukaan lukien asetuksen (EU) 2018/1999 mukaiset yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/21151 a mukaiset yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmat. Jos komissio esittää 1 kohdan mukaisen lainsäädäntöehdotuksen ja arvioi, että muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjen vähennysten ei odoteta saavuttavan kyseisessä kohdassa tarkoitettua tavoitetta tai tarkoitettuja tavoitteita, se antaa suosituksia täydentäviksi hillitsemistoimenpiteiksi, ja jäsenvaltioiden on toteutettava asiaankuuluvia toimia.
	3.  Jos komissio toteaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa tai asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan mukaisessa vuotuisessa arvioinnissaan, että unioni ei edisty riittävästi muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjen vähimmäisosuuden saavuttamisessa tämän asetuksen 1 artiklan mukaisesti, se esittää tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksia, joihin voi sisältyä asiaa koskevia alakohtaisia tavoitteita tai alakohtaisia toimenpiteitä tai molempia.
	___________
	1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1).”

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 c alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

5 artikla – 1–2 kohta

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(3 c) Korvataan 5 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:
1. Vuosina 2021–2025 jäsenvaltio voi ottaa lainaksi määrän, joka on enintään 10 prosenttia sen seuraavan vuoden vuotuisesta päästökiintiöstä.	”1. Vuosina 2021–2029 jäsenvaltio voi ottaa lainaksi määrän, joka on enintään 5 prosenttia sen seuraavan vuoden vuotuisesta päästökiintiöstä.”
2. Vuosina 2026–2029 jäsenvaltio voi ottaa lainaksi määrän, joka on enintään viisi prosenttia sen seuraavan vuoden vuotuisesta päästökiintiöstä.	Poistetaan.

(32018R0842)

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 d alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

5 artikla – 3 kohta – a alakohta

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(3 d) Korvataan 5 artiklan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:
(a) vuoden 2021 osalta tallettaa kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään seuraavia vuosia varten, vuoteen 2030 asti; ja	”(a) vuoden 2021 osalta tallettaa yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään enintään 5 prosenttiin saakka vuotuisesta päästökiintiöstään seuraavia vuosia varten, vuoteen 2025 asti; ja”

(32018R0842)

Tarkistus  32

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 e alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

5 artikla – 3 kohta – b alakohta

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(3 e) Korvataan 5 artiklan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:
b)  vuosien 2022–2029 osalta tallettaa kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään enintään 30 prosenttiin saakka kyseisen vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään seuraavia vuosia varten, vuoteen 2030 asti.	b) vuosien 2022–2024 osalta tallettaa kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään enintään 10 prosenttiin saakka kyseisen vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään seuraavia vuosia varten, vuoteen 2025 asti;

(32018R0842)

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 f alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

5 artikla – 3 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(3 f) Lisätään 5 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:
	”b a)  vuosien 2026–2029 osalta tallettaa kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään enintään 10 prosenttiin saakka kyseisen vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään seuraavia vuosia varten, vuoteen 2030 asti.”

Tarkistus  34

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 g alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

5 artikla – 4 kohta

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(3 g) Korvataan 5 artiklan 4 kohta seuraavasti:
4.  Jäsenvaltio voi siirtää tietyn vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltiolle enintään viisi prosenttia vuosien 2021–2025 osalta ja enintään 10 prosenttia vuosien 2026–2030 osalta. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämiseksi kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti.	”4.  Jäsenvaltio voi siirtää tietyn vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltiolle enintään viisi prosenttia vuosien 2021–2025 osalta. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämiseksi kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2025 asti.
	Jäsenvaltio voi siirtää tietyn vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltiolle enintään viisi prosenttia vuosien 2026–2030 osalta. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämiseksi kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti.
	Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tämän kohdan nojalla toteuttamistaan toimista ja siirtohinnasta hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohti.”

(32018R0842)

 

Tarkistus  35

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 h alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

5 artikla – 6 kohta

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(3 h) Korvataan 5 artiklan 6 kohta seuraavasti:
Jäsenvaltiot voivat käyttää 4 ja 5 kohdan mukaisista vuotuisten päästökiintiöiden siirroista saadut tulot ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa tai kolmansissa maissa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan nojalla toteuttamistaan toimista.	”Jäsenvaltioiden on käytettävä 4 ja 5 kohdan mukaisista vuotuisten päästökiintiöiden siirroista saadut tulot ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa tai kolmansissa maissa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan nojalla toteuttamistaan toimista ja saatettava tällaiset tiedot julkisesti saataville helposti käytettävässä muodossa. Jäsenvaltion, joka siirtää vuotuisia päästökiintiöitä toiselle jäsenvaltiolle, on julkaistava siirtoa koskevat tiedot ja julkistettava kiintiöistä saatu korvaus.”

(32018R0842)

Tarkistus  36

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 i alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

6 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(3 i) Korvataan 6 artiklan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
Liitteessä II luetellut jäsenvaltiot voivat päättää tarkistaa ilmoitettua prosenttiosuutta alaspäin yhden kerran vuonna 2024 ja yhden kerran vuonna 2027. Tällaisessa tapauksessa kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle tapauksen mukaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 tai viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.	”Liitteessä II luetellut jäsenvaltiot voivat päättää tarkistaa ilmoituspäätöstään vuoteen 2023 mennessä ja tarkistaa ilmoitettua prosenttiosuutta alaspäin yhden kerran vuonna 2024 ja yhden kerran vuonna 2027. Tällaisessa tapauksessa kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle tapauksen mukaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 tai viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.”

(32018R0842)

Tarkistus  37

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

8 artikla

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(5 a) Korvataan 8 artikla seuraavasti:
8 artikla	8 artikla
Korjaavat toimet	Korjaavat toimet
1.  Jos komissio toteaa asetuksen (EU) N:o 525/2013 21 artiklan mukaisessa vuotuisessa arvioinnissaan ja ottaen huomioon tämän asetuksen 5, 6 ja 7 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien aiotun käytön, että jäsenvaltion edistyminen tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä ei ole ollut riittävää, kyseisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa toimitettava komissiolle korjaava toimintasuunnitelma, joka sisältää	”1.  Jos komissio toteaa asetuksen (EU) 2018/1999 29 artiklan mukaisessa vuotuisessa arvioinnissaan ja ottaen huomioon tämän asetuksen 5, 6 ja 7 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien aiotun käytön, että jäsenvaltion edistyminen tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä ei ole ollut riittävää, kyseisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa toimitettava komissiolle korjaava toimintasuunnitelma, joka sisältää
	-a)  yksityiskohtaisen selvityksen, jossa määritetään syyt sille, miksi jäsenvaltio ei edisty riittävästi tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä;
	-a b)  tiedot unionin rahoituksen kokonaismäärästä, jonka jäsenvaltio on saanut ilmastoon ja vihreään siirtymään liittyviin menoihin ja investointeihin, sekä siitä, miten tämän rahoituksen käyttö on edistänyt sen tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteiden täyttämistä ja miten se aikoo käyttää tällaista rahoitusta kyseisten velvoitteiden täyttämiseksi;
a)  lisätoimet, jotka jäsenvaltio toteuttaa tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi, kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden ja unionin toimien täytäntöönpanon avulla;	a)  lisätoimet, jotka jäsenvaltio toteuttaa tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi, kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden ja unionin toimien täytäntöönpanon avulla;
b)  näiden toimien tiukan toteuttamisaikataulun, joka mahdollistaa täytäntöönpanon vuosittaisen edistymisen arvioinnin.	b)  näiden toimien tiukan toteuttamisaikataulun, joka mahdollistaa täytäntöönpanon vuosittaisen edistymisen arvioinnin; jos jäsenvaltio on perustanut kansallisen ilmastoalan neuvoa-antavan elimen, sen on pyydettävä kyseiseltä elimeltä neuvoja tarvittavien toimien määrittämiseksi;
	b a)  selvitys päästöjen lisävähennysten määrästä, jonka jäsenvaltio arvioi saavutettavan näillä politiikoilla, sekä tiedot menetelmästä, jota käytetään näiden päästöjen lisävähennysten arvioimiseksi;
	b b)  tiedot siitä, miten korjaavalla toimintasuunnitelmalla vahvistetaan asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti hyväksyttyä jäsenvaltion yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa.
	1a.  Jos jäsenvaltio ylittää vuotuisen päästökiintiönsä kahtena tai useampana peräkkäisenä vuotena, sen on tarkasteltava uudelleen yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaansa ja pitkän aikavälin strategiaansa, joista säädetään asetuksessa (EU) 2018/1999. Jäsenvaltion on saatettava uudelleentarkastelu päätökseen kuuden kuukauden kuluessa. Komissio antaa suosituksia, joissa määritetään, miten yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa tai kansallista pitkän aikavälin strategiaa tai kumpaakin niistä olisi tarkistettava. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tarkistetuista suunnitelmista ja toimitettava sille selvitys siitä, miten ehdotetuilla tarkistuksilla korjataan sen kansallisten vuosittaisten päästökiintiöiden noudattamatta jättäminen ja, tarvittaessa, mitä toimia se on toteuttanut komission suositusten perusteella. Jos yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa tai pitkän aikavälin strategiaa ei muuteta merkittävästi, jäsenvaltion on julkistettava selvitys, jossa esitetään perustelut.
2.  Euroopan ympäristökeskus avustaa komissiota tällaisten korjaavien toimintasuunnitelmien arvioinnissa vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti.	2.  Euroopan ympäristökeskus ja asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklalla perustettu ilmastonmuutosta käsittelevä eurooppalainen tieteellinen neuvottelukunta avustavat komissiota korjaavien toimintasuunnitelmien arvioinnissa vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti.
3.  Komissio voi antaa lausunnon 1 kohdan mukaisesti toimitettujen korjaavien toimintasuunnitelmien toteutettavuudesta ja tekee tässä tapauksessa niin neljän kuukauden kuluessa tällaisten suunnitelmien vastaanottamisesta. Kyseessä olevan jäsenvaltion on otettava komission lausunto tarkoin huomioon, ja se voi tarkistaa korjaavaa toimintasuunnitelmaansa vastaavasti.	3.  Komissio antaa lausunnon 1 kohdan mukaisesti toimitettujen korjaavien toimintasuunnitelmien toteutettavuudesta ja tekee tässä tapauksessa niin neljän kuukauden kuluessa tällaisten suunnitelmien vastaanottamisesta. Kyseessä olevan jäsenvaltion on otettava komission lausunto tarkoin huomioon ja tarkistettava korjaavaa toimintasuunnitelmaansa. Jos asianomainen jäsenvaltio ei ota huomioon jotakin suositusta tai sen merkittävää osaa, kyseisen jäsenvaltion on toimitettava perustelut komissiolle.
	3 a.  Edellä 1, 1 a ja 3 kohdassa tarkoitettujen korjaavien toimintasuunnitelmien, komission lausuntojen sekä jäsenvaltioiden vastausten ja perustelujen on oltava yleisön saatavilla.
	3 b.  Päivittäessään yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaansa asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on viitattava mahdollisiin korjaaviin toimintasuunnitelmiinsa 1 ja 1 a kohdan mukaisesti ja kaikkiin komission tämän artiklan nojalla antamiin lausuntoihin soveltuvin osin.”

(32018R0842)

Tarkistus  38

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

9 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2.  Jos asetuksen (EU) 2018/841 4 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt ylittävät kaudella 2021–2025 sen poistumat, jotka on määritetty mainitun asetuksen 12 artiklan mukaisesti, keskusvalvoja vähentää kyseisen jäsenvaltion vuotuisista päästökiintiöistä asianomaisten vuosien osalta näitä ylimääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä vastaavan määrän hiilidioksidiekvivalenttitonneina.”	”2.  Jos asetuksen (EU) 2018/841 4 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt ylittävät joko kaudella 2021–2025 tai kaudella 2026–2030 sen poistumat, jotka on määritetty mainitun asetuksen 12 artiklan mukaisesti, keskusvalvoja vähentää kyseisen jäsenvaltion vuotuisista päästökiintiöistä asianomaisten vuosien osalta näitä ylimääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä vastaavan määrän hiilidioksidiekvivalenttitonneina.”

(32018R0842)

Tarkistus  39

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

”11 a artikla

Komission teksti	Tarkistus
(7) Lisätään artikla seuraavasti:	Poistetaan.
11 a artikla
Lisävaranto
1. Jos unioni on vuoteen 2030 mennessä vähentänyt kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119** 3 artiklan mukaisesti ja nettopoistumien enimmäisosuus huomioon ottaen, unionin rekisteriin perustetaan lisävaranto.
2.  Jäsenvaltioiden, jotka päättävät olla osallistumatta lisävarantoon ja olla käyttämättä sitä, on ilmoitettava päätöksestään komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
3.  Lisävaranto koostuu nettopoistumista, jotka osallistuvat jäsenvaltiot ovat tuottaneet kaudella 2026–2030 ja jotka ylittävät niiden asetuksen (EU) 2018/841 mukaiset tavoitteet, vähennettynä kummallakin seuraavista:
(a) asetuksen (EU) 2018/841 11–13 b artiklan nojalla käytetyt joustomahdollisuudet;
(b) määrät, jotka on otettu huomioon vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämisessä tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti.
4.  Jos 1 kohdassa tarkoitettu lisävaranto perustetaan, osallistuva jäsenvaltio voi käyttää sitä edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:
(a) jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt ylittävät sen vuotuiset päästökiintiöt kaudella 2026–2030;
(b) jäsenvaltio on käyttänyt kaikki 5 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaiset joustomahdollisuudet;
(c) jäsenvaltio on käyttänyt suurimmassa mahdollisessa määrin 7 artiklan mukaiset nettopoistumat vaikka kyseinen määrä ei saavutakaan liitteessä III vahvistettua tasoa; ja
(d) jäsenvaltio ei ole tehnyt nettosiirtoja muille jäsenvaltioille 5 artiklan nojalla.
5.  Jos jäsenvaltio täyttää 4 kohdassa asetetut edellytykset, se saa lisävarannosta enintään vajettaan vastaavan ylimääräisen määrän käytettäväksi 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämiseksi.
Jos kaikkien tämän artiklan 4 kohdassa asetetut edellytykset täyttävien jäsenvaltioiden saama yhteenlaskettu määrä ylittää lisävarantoon tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti kohdennetun määrän, kaikkien näiden yksittäisten jäsenvaltioiden saamaa määrää vähennetään suhteutetusti.”
_________
** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

Tarkistus  40

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

15 artikla

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(7 a) Korvataan 15 artikla seuraavasti:
15 artikla	”15 artikla
Uudelleentarkastelu	Uudelleentarkastelu
1.  Tätä asetusta tarkastellaan uudelleen ottaen huomioon muun muassa muuttuvat kansalliset olosuhteet, tapa jolla kaikki talouden alat edistävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, kansainvälinen kehitys ja toteutetut pyrkimykset saavuttaa Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteet.	1.  Tätä asetusta tarkastellaan uudelleen ottaen huomioon muun muassa muuttuvat kansalliset olosuhteet, tapa jolla kaikki talouden alat edistävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, kansainvälinen kehitys ja toteutetut pyrkimykset saavuttaa Pariisin sopimuksen ja asetuksen (EU) 2021/1119 pitkän aikavälin tavoitteet.
2.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa kustakin Pariisin sopimuksen 14 artiklan nojalla hyväksytystä maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, mukaan lukien vuotuisten päästökiintiöiden tarjonnan ja kysynnän välinen tasapaino, sekä siitä, miten asetus edistää unionin kokonaistavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, erityisesti ottaen huomioon tarve uusille unionin politiikoille ja toimenpiteille pitäen silmällä tarvittavia kasvihuonekaasujen vähennyksiä unionissa ja sen jäsenvaltioissa, mukaan lukien vuoden 2030 jälkeiset puitteet, ja voi tarvittaessa tehdä ehdotuksia.	2. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa kustakin Pariisin sopimuksen 14 artiklan nojalla hyväksytystä maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, mukaan lukien vuotuisten päästökiintiöiden tarjonnan ja kysynnän välinen tasapaino, sekä siitä, miten asetus edistää asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan mukaista unionin ilmastoneutraaliustavoitetta ja kyseisen asetuksen 4 artiklan mukaisia ilmastoa koskevia välitavoitteita, ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, erityisesti ottaen huomioon tarve uusille unionin politiikoille ja toimenpiteille pitäen silmällä tarvittavia kasvihuonekaasujen vähennyksiä unionissa ja sen jäsenvaltioissa, mukaan lukien vuoden 2030 jälkeiset puitteet, ja voi tarvittaessa tehdä ehdotuksia.
Kyseisissä kertomuksissa on otettava huomioon strategiat, jotka on laadittu asetuksen (EU) N:o 525/2013 4 artiklan mukaisesti unionin pitkän aikavälin strategian laatimisen edistämiseksi.	Kyseisissä kertomuksissa on otettava huomioon strategiat, jotka on laadittu asetuksen (EU) 2018/1999 15 artiklan mukaisesti unionin pitkän aikavälin strategian laatimisen edistämiseksi.”

(32018R0842)

Tarkistus  41

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

15 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(7 b) Lisätään artikla seuraavasti:
	”15 a artikla
	Sovittaminen unionin ja jäsenvaltioiden ilmastoneutraaliustavoitteeseen
	1.  Komissio antaa ennen asetuksen (EU) 2021/1119 4 artiklan 3 kohdan mukaisen vuoteen 2040 ulottuvan unionin ilmastotavoitteen asettamista koskevan säädöksen hyväksymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa esitetään
	a)  miten soveltuvia tämän asetuksen liitteen I mukaiset kansalliset tavoitteet ovat asetuksen (EU) 2021/1119 mukaisen tavoitteen edistämiseksi, jonka mukaan ilmastoneutraalisuus on saavutettava viimeistään vuoteen 2050 mennessä kustannustehokkaalla ja oikeudenmukaisella tavalla;
	(b)  kunkin jäsenvaltion tämän asetuksen kattamien kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspolku, joka on yhteensopiva sen tavoitteen kanssa, jonka mukaan kunkin jäsenvaltion on oltava ilmastoneutraali viimeistään vuoteen 2050 mennessä.
	2.  Komissio esittää kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen julkaisemisesta ehdotuksia kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Ehdotuksilla on varmistettava vähennystoimien kustannustehokas ja oikeudenmukainen jakautuminen koko unionissa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen vähennyspolkujen perusteella.”

Tarkistus  42

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 7 c alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

15 b artikla (uusi)

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(7 c) Lisätään artikla seuraavasti:
	”15 b artikla
	Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus
	1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisöllä, joka täyttää 2 kohdassa säädetyt edellytykset, luonnolliset ja oikeushenkilöt ja näiden yhdistykset, järjestöt ja ryhmät mukaan lukien, on kansallisen lainsäädännön mukaisesti mahdollisuus käyttää tuomioistuimessa tai muussa riippumattomassa ja puolueettomassa lakisääteisessä elimessä muutoksenhakumenettelyä riitauttaakseen sellaisten päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisällön taikka niihin liittyvien menettelyjen laillisuuden,
	a)  jotka eivät täytä tämän asetuksen 4–8 artiklassa säädettyjä oikeudellisia velvoitteita; tai
	b)  joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1999 10 artiklaa.
	Tätä kohtaa sovellettaessa toimi tai laiminlyönti, joka ei täytä 4 tai 8 artiklasta johtuvia oikeudellisia velvoitteita, sisältää toimet tai laiminlyönnit, jotka liittyvät kyseisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi hyväksyttyyn politiikkaan tai toimenpiteeseen, jos kyseinen politiikka tai toimenpide ei edistä riittävällä tavalla tällaista täytäntöönpanoa.
	2.  Asianomaisen yleisön katsotaan täyttävän 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset, kun
	a)  asia koskee riittävästi sen etua; tai
	b)  se väittää oikeuksiensa heikentyvän, jos jäsenvaltion hallintolainkäyttöä koskevassa säännöstössä on asetettu tällainen edellytys.
	Jäsenvaltioiden on määritettävä, mitä yleisön etua riittävästi koskevalla tarkoitetaan, asianomaiselle yleisölle laajan muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden antamista koskevan tavoitteen kanssa johdonmukaisella tavalla ja Århusin yleissopimuksen mukaisesti. Tältä osin tätä kohtaa sovellettaessa kaikkien ympäristönsuojelua edistävien ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset täyttävien valtioista riippumattomien järjestöjen edun katsotaan olevan sellaista, että asia koskee sitä riittävästi.
	3.  Edellä olevilla 1 ja 2 kohdalla ei suljeta pois mahdollisuutta saattaa asia alustavaan muutoksenhakumenettelyyn hallintoviranomaisessa, eivätkä ne vaikuta edellytykseen, että hallinnolliset muutoksenhakumenettelyt on saatettava loppuun ennen kuin asia saatetaan tuomioistuimessa tutkittavaksi, silloin kun kansallisessa lainsäädännössä on tällainen edellytys. Kyseisen menettelyn on oltava oikeudenmukainen, tasapuolinen ja nopea, eikä se saa olla niin kallis, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle.
	4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytännön tietoja mahdollisuudesta turvautua hallinnollisiin ja tuomioistuimessa toteutettaviin muutoksenhakumenettelyihin on helposti yleisön saatavilla.”

(32018R0842)

 

Tarkistus  43

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 7 d alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

16 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(7 d) Lisätään artikla seuraavasti:
	”16 a artikla
	ESR/CARE-aloja koskeva tieteellinen neuvonta
	Ilmastonmuutosta käsittelevää eurooppalaista tieteellistä neuvottelukuntaa on pyydettävä asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tehtäviensä mukaisesti antamaan omasta aloitteestaan tieteellistä neuvontaa ja raportteja tämän asetuksen kehityspolusta, vuotuisista päästötasoista ja joustomahdollisuuksista sekä niiden johdonmukaisuudesta ilmastotavoitteiden kanssa, erityisesti jotta tätä voidaan hyödyntää tämän asetuksen mahdollisten myöhempien tarkistusten yhteydessä. Komissio ottaa neuvottelukunnan neuvot asianmukaisesti huomioon tai perustelee julkisesti, miksi se ei noudata niitä.”

 

 

 

PERUSTELUT

Ilmastonmuutoksen torjuminen kunnianhimoisemmin

 

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuonna 2020 asetuksen (EU) 2021/1119 eli eurooppalaisen ilmastolain. Tämä merkittävä aloite velvoittaa EU:n vähentämään päästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Tämän sopimuksen vuoksi on tarpeen päivittää EU:n ilmastopolitiikan rakennetta.

Taakanjakoasetus on kyseisen rakenteen kulmakivi, ja sillä säännellään tällä hetkellä noin 60:tä prosenttia unionin päästöistä. Osana 55-valmiuspakettia Euroopan komissio on ehdottanut taakanjakoasetuksen muuttamista niin, että sillä voidaan edistää ilmastolain tavoitteita.

Taakanjakoasetuksen soveltamisalaan kuuluvat nykyisin kaikki kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään eivätkä maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevan asetuksen, jäljempänä ’LULUCF-asetus’, soveltamisalaan. Tämä tarkoittaa sitä, että taakanjakoasetus kattaa suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat peräisin useilta keskeisiltä aloilta, kuten liikenteestä (lukuun ottamatta lentoliikennettä ja muuta kuin kansallista merenkulkua), rakennuksista, maataloudesta ja teollisuuslaitoksista sekä kaasuista, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin, ja jätteistä, sekä energiasta ja tuotteiden käytöstä peräisin olevat, muut kuin poltosta aiheutuvat päästöt. Se kattaa sekä hiilidioksidipäästöt että merkittävän osan muista päästöistä.

Komission ehdotuksen yleistavoitteena on taakanjakoasetuksen tarkistaminen niin, että sillä edistetään sen tavoitteen saavuttamista, jonka mukaan kasvihuonekaasujen nettopäästöjä olisi vähennettävä vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon kustannustehokkaalla ja johdonmukaisella tavalla ottaen samalla huomioon oikeudenmukaisen siirtymän tarve sekä tarve saada kaikki alat osallistumaan EU:n ilmastotoimiin. Tavoitteena on saavuttaa asteittainen ja tasapainoinen kehityspolku kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

Tämä edellyttää enemmän asteittaisia toimia taakanjakoasetuksen kattamilla aloilla. Ehdotuksella päivitetään kansallisia tavoitteita vastaamaan taakanjakoasetuksen soveltamisalaan kuuluvien alojen EU:n laajuista 40 prosentin vähennystä vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltiot osallistuvat tähän kokonaisvähennykseen, ja niiden vähennystavoitteet vaihtelevat 10 prosentista 50 prosenttiin. Nämä kansalliset tavoitteet perustuvat pääasiassa bruttokansantuotteeseen asukasta kohti.

EU:n ilmastotoimien lisääminen

 

Esittelijä kannattaa komission ehdotusta päivittää taakanjakoasetuksen tavoitteita EU:n koko taloutta koskevan vuoteen 2030 ulottuvan päästövähennystavoitteen mukaisesti. Esittelijä on kuitenkin vakuuttunut siitä, että EU:n ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan vahvemmalla lainsäädäntökehyksellä, joka edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden toimia.

 

Esittelijä on sen vuoksi vahvistanut komission ehdotusta monin paikoin, jotta se vastaisi paitsi EU:n vuoteen 2030 ulottuvaa tavoitetta myös yleistä tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

 

Kaikkien jäsenvaltioiden on edistettävä EU:n uusien ilmastotavoitteiden saavuttamista

 

Taakanjakoasetuksen nykyiset kansalliset tavoitteet eivät edellytä, että kaikki jäsenvaltiot vähentävät päästöjään. Tätä muutetaan komission uudessa ehdotuksessa, jossa edellytetään kaikkien jäsenvaltioiden osallistumista. Euroopan parlamentti on jo kauan toivonut tätä, mutta toiveen toteutuminen on viivästynyt pitkään.

 

Esittelijä kannattaa näitä muutoksia mutta toteaa, että jäsenvaltioiden kansallisten tavoitteiden välillä on edelleen merkittäviä eroja. Sen vuoksi on tarpeen lähentää jäsenvaltioiden toimia asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Esittelijä on tehnyt tämän vuoksi kansallisista tavoitteista mahdollisimman tiukat, jotta voidaan varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot toteuttavat riittäviä toimia hiilestä irtautumiseksi.

 

Vuoden 2030 tavoitteiden tosiasiallisen saavuttamisen varmistaminen

 

On erittäin tärkeää säilyttää taakanjakoasetuksen mukaisten uusien päästövähennystavoitteiden eheys ja varmistaa, että jäsenvaltiot todella saavuttavat ne.

 

Esittelijä on näin ollen poistanut tai rajoittanut useita asetuksen mahdollisia porsaanreikiä. Tähän sisältyy rajoituksia jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin ”lainata” päästöoikeuksia tulevasta päästöbudjetistaan sekä jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin käydä kauppaa päästöoikeuksilla. Esittelijä on myös lisännyt vaatimuksen, jonka mukaan jäsenvaltion taakanjakoasetuksen mukaisesta päästökaupasta mahdollisesti saamat tulot on kohdennettava ilmastotoimiin, mikä on olennaisen tärkeä askel sen varmistamiseksi, että koko asetuksessa keskitytään ilmastotoimiin.

 

Lisäksi esittelijä on poistanut ehdotuksen ottaa käyttöön ylimääräinen turvavaranto, joka koostuu jäsenvaltioiden tuottamista poistumista, jotka ylittävät niille LULUCF-asetuksessa asetetut tavoitteet. Näin varmistetaan myös hiilestä irtautumista koskevat toimenpiteet kaikilla asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

 

Kansallisten tavoitteiden sovittaminen tavoitteeseen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä

 

Asetuksessa asetetaan jäsenvaltioiden päästövähennystavoitteet vuoteen 2030 asti. On kuitenkin suotavaa kytkeä taakanjakoasetus selkeästi ilmastolaissa vahvistettuun ilmastoneutraaliustavoitteeseen. Euroopan parlamentti on jo ilmaissut selkeästi, että sen mukaan kunkin yksittäisen jäsenvaltion olisi saavutettava ilmastolain tavoitteet. Siksi esittelijä on kytkenyt taakanjakoasetuksen selkeästi ilmastolakiin, jotta voidaan kodifioida joitakin toimia, joita jäsenvaltioiden on toteutettava vuoden 2030 jälkeen, ja saada EU etenemään kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

 

Jäsenvaltioiden saavutettava tavoitteensa niille parhaalla mahdollisella tavalla

 

EU on monimuotoinen, ja jäsenvaltioilla on omat erityispiirteensä ja erilaiset talouden rakenteensa. Jäsenvaltioilla olisi sen vuoksi oltava jonkin verran joustovaraa saavuttaa ilmastotavoitteensa niille parhaiten sopivalla tavalla. Uuden lainsäädäntöehdotuksen myötä jäsenvaltioilla on jonkin verran joustovaraa vähentää päästöjä aloilla, joilla se on kustannustehokkainta.

 

Esittelijä katsoo, että näillä yhdistetyillä ehdotuksilla vahvistetaan taakanjakoasetusta, edistetään hiilestä irtautumista koskevia toimenpiteitä koko unionissa ja saatetaan EU:n politiikat sellaisiksi, että ilmastohaasteeseen voidaan vastata yhtenäisin tavoittein. 

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (29.4.2022)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, annetun asetuksen (EU) 2018/842 muuttamisesta

(COM(2021)0555 – C9‑0321/2021 – 2021/0200(COD))

Valmistelija: Angel Dzhambazki

 

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotus taakanjakoasetuksen tarkistamiseksi

 

Eurooppalaisen ilmastolain myötä EU ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon ja tulemaan maailman ensimmäiseksi ilmastoneutraalien valtioiden ryhmäksi vuoteen 2050 mennessä. Kesällä 2020 komissio ehdotti Fit for 55 -lainsäädäntöpakettia, jolla päivitetään EU:n nykyistä ilmastopoliittista kehystä, jotta voidaan saavuttaa tämän tavoitteen edellyttämät päästöjen lisävähennykset.

 

Taakanjakoasetuksella (ESR) on keskeinen rooli tässä poliittisessa kehyksessä, jossa se kattaa päästöt sellaisilta aloilta kuin liikenne (lukuun ottamatta lentoliikennettä ja muuta kuin kansallista merenkulkua), rakennukset, maatalous, jätteiden käsittely, ja useista muista lähteistä, joita nykyinen EU:n päästökauppajärjestelmä ei kata, tulevat päästöt sekä energiasta ja tuotteiden käytöstä peräisin olevat, muut kuin poltosta aiheutuvat päästöt. Taakanjakoasetus kattaa siten 60 prosenttia EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Nykyisessä, vuonna 2018 säädetyssä taakanjakoasetuksessa asetetaan vuosille 2021–2030 koko EU:n kollektiivinen kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskeva tavoite, jonka mukaan päästöt vähenisivät 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Jäsenvaltiot osallistuvat EU:n laajuisiin päästöjenvähentämistoimiin sitovilla kansallisilla vähennystavoitteilla, jotka määritellään pääasiassa asukasta kohti lasketun BKT:n perusteella.

 

Mukauttaakseen taakanjakoasetusta vuoden 2030 korkeampaan ilmastotavoitteeseen komissio ehdottaa, että koko unionin päästövähennystavoitteeksi vuonna 2030 olisi asetettava päästöjen vähentäminen 40 prosenttia ja kansallisiksi tavoitteiksi päästöjen vähentäminen 10–50 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioille jää tiettyjä joustomahdollisuuksia niiltä edellytettyjen päästötoimien toteuttamiseksi vuodesta toiseen. Lisäksi tieliikenneala ja rakennusala jäävät taakanjakoasetuksen soveltamisalaan, vaikka komissio ehdotti erillisessä aloitteessa, että myös nämä alat sisällytettäisiin EU:n laajuiseen uuteen päästökauppajärjestelmään.

 

Esittelijän arvio ehdotuksesta

 

Esittelijä panee merkille, että Fit for 55 -paketilla pyritään rohkeampiin tavoitteisiin EU:n kasvihuonekaasujen vähentämiseksi nopeasti kohti ilmastoneutraaliuden saavuttamista tulevien kolmen vuosikymmenen kuluessa. Esittelijä pitää kuitenkin valitettavana, että ehdotetuissa aloitteissa ei ole perusteellista analyysia, joissa rehellisesti käsiteltäisiin hätiköidyn siirtymän (jollaista ei yleisesti toteuteta muualla maailmassa) kielteisiä vaikutuksia talouden kilpailukykyyn ja työpaikkoihin jäsenvaltioissa. Tämä koskee erityisesti liikennettä, jonka osalta ei vieläkään ole selvyyttä siitä, ovatko vaihtoehtoiset vähäpäästöiset ja päästöttömät ratkaisut ja energia niiden käyttöä varten saatavilla tarpeeksi laajasti ja nopeasti niin, että voidaan varmistaa kansalaisille ja yrityksille kohtuuhintainen liikkuminen, joka on yksi yhteiskuntiemme toiminnan kulmakivistä. EU:n onkin ilmasto- ja energiapolitiikassaan tehtävä kaikki voitava sen varmistamiseksi, että tarvittava siirtymä vaihtoehtoisiin polttoaineteknologioihin ja infrastruktuureihin, kuten sähköenergiaan ja vetyyn perustuviin polttoaineisiin, etenee sen ilmastotavoitteiden tahdissa. Kestävämmäksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä pyrkivä liikenneala on riippuvainen sääntelyn asettamista edellytyksistä, joilla voimakkaasti tuetaan innovatiivisia teknologioita ja niihin liittyviä investointeja.

 

Esittelijä varoittaa, että kansalaisille ja kotitalouksille aiheutuvat lisäkustannukset, joita odotetaan tieliikenteen ja rakennusten sisällyttämisestä päästökauppajärjestelmään ja epäsuoremmin taakanjakoasetuksen nostetusta tavoitteesta, pahentavat nykyisen energian hinnannousun vaikutuksia ja lisäävät jo olemassa olevaa energia- ja liikenneköyhyyttä. Siksi on välttämätöntä harkita pysyvämpiä tukimekanismeja komission ehdottaman sosiaalisen ilmastorahaston puitteissa.

 

Esittelijä kannattaa ehdotusta tieliikenteen (ja rakennusten) pitämisestä taakanjakoasetuksen soveltamisalassa, koska jäsenvaltioilla on parhaat mahdollisuudet toteuttaa asianmukaisia sääntelytoimenpiteitä, jotka on räätälöity niiden erityistilanteen ja kansalaisten liikenne- ja asumistarpeiden mukaan, jotta kaikilla aloilla voidaan saavuttaa suunnitellut päästövähennykset. Esittelijä tukee myös ehdotusta, että jäsenvaltioille annetaan joustomahdollisuuksia päästöjensä vähentämiseen ja vähennystavoitteidensa tehokkaaseen noudattamiseen.

 

Esittelijä pitää tärkeänä, että jäsenvaltioille ja asiaankuuluvien alojen sidosryhmille tarjotaan ennakoitava ja vakaa polku tarvittaviin päästövähennyksiin, ja katsoo, että se on itse asiassa ennakkoedellytys ilmastoystävällisiä ratkaisuja koskevien investointien ja ilmastoystävällisen innovoinnin tehostamiselle. Päästökiintiöihin liittyvät maakohtaiset kehityspolut olisi siksi asetettava vain kerran vuodet 2021–2030 kattavan ajanjakson alussa. Oikeudenmukainen ja tasapuolinen taakanjako jäsenvaltioiden välillä on avain EU:n laajuisen tavoitteen saavuttamiseksi. Siksi komission olisi kansallisia kehityspolkuja määritellessään analysoitava ja otettava huomioon kustannustehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta koskevat näkökohdat muutenkin kuin henkeä kohti lasketun BKT:n osalta. Esittelijä korostaa lopuksi tieliikenteen mahdollisen päästökauppajärjestelmään sisällyttämisen osalta, että on tarpeen pitää kaikki EU:n tason säännöt taakanjakoasetuksessa ja tarkistettavana olevassa päästökauppajärjestelmässä ja välttää mahdollista ylisäätelyä. Tämän takia komission olisi raportoitava kattavammin tosiasiallisista päästövähennyksistä eri aloilla esimerkiksi energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen mukaisissa edistymiskertomuksissa.

 

 

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(1) Pariisin sopimus, joka hyväksyttiin joulukuussa 2015 ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ’UNFCCC’, nojalla, tuli voimaan marraskuussa 2016. Sen osapuolet ovat sopineet maapallon keskilämpötilan nousun pitämisestä selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja toimien jatkamisesta lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna.	(1) Pariisin sopimus, joka hyväksyttiin joulukuussa 2015 ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ’UNFCCC’, nojalla, tuli voimaan marraskuussa 2016. Sen osapuolet ovat sopineet maapallon keskilämpötilan nousun pitämisestä selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja toimien jatkamisesta lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, samalla kun otetaan huomioon tasapuolisuuden periaate ja periaate, jonka mukaan vastuut ovat yhteisiä mutta eriytettyjä, ja kansakuntien vastaava valmiudet.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(1 a) Euroopan parlamentin 28. marraskuuta 2019 annetussa päätöslauselmassa ilmasto- ja ympäristöhätätilasta parlamentti kehotti komissiota ryhtymään kiireellisiin ja kunnianhimoisiin toimiin ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen ja luonnon monimuotoisuuden laajamittaisen häviämisen estämiseksi, myös puuttumalla unionin nykyisten politiikkojen epäjohdonmukaisuuksiin ilmasto- ja ympäristöhätätilan kanssa ja varmistamalla, että kaikki asiaankuuluvat tulevat lainsäädäntö- ja talousarvioehdotukset vastaavat täysin tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 1,5 celsiusasteeseen ja että ne eivät edistä luonnon monimuotoisuuden häviämistä.

Tarkistus  3

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(3) Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa31 esitetään laaja kokoelma toisiaan vahvistavia toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius unionissa vuoteen 2050 mennessä, sekä uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa taloudelliseen kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta. Tämä siirtymä vaikuttaa naisiin ja miehiin eri tavoin, ja sillä on erityinen vaikutus eräisiin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten ikääntyneisiin, vammaisiin ja rodullisten tai etnisten vähemmistöjen edustajiin. Sen vuoksi on varmistettava, että siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava ja ettei ketään jätetä.	(3) Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa31 esitetään laaja kokoelma toisiaan vahvistavia toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius unionissa vuoteen 2050 mennessä, sekä uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen. Tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta. Tämä siirtymä vaikuttaa jäsenvaltioihin, alueisiin, talouden sektoreihin ja kansalaisiin eri tavoin, ja riippuu niiden erityistilanteesta/heidän erityistilanteestaan. Se vaikuttaa esimerkiksi naisiin ja miehiin eri tavoin ja vaikuttaa erityisesti joihinkin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää varmistaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma pannaan täytäntöön tavalla, joka edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unionissa, myös sen syrjäisimmillä alueilla, ja että siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava, ottaen asianmukaisesti huomioon heikommassa asemassa olevat ryhmät, kuten ikääntyneet henkilöt, vammaiset henkilöt, energia- tai liikenneköyhyydestä kärsivät henkilöt, haavoittuvassa asemassa olevat mikroyritykset, pienet ja keskisuuret yritykset sekä vähemmistötaustaiset henkilöt. On erityisesti varmistettava, että vältetään häiriöitä sellaisilla kriittisillä aloilla, joilla täytetään talouden ja yhteiskunnan perustarpeita, kuten liikennetarpeita.
__________________	__________________
31 Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final, 11.12.2019.	31 Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final, 11.12.2019.

Tarkistus  4

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) Unionin liikenneala on olennaisen tärkeä unionin taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta sekä kaikkien EU:n alueiden saavutettavuuden ja yhteyksien varmistamiseksi; Samalla hiilestä irtautuminen on avainasemassa unionin pyrkimyksissä saavuttaa tavoitteensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja pitkän aikavälin tavoitteensa ilmastoneutraaliudesta viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Siksi unionin on toteutettava kestävä liikenne varmistaen sisämarkkinoiden toiminta ja unionin maailmanlaajuinen kilpailukyky häiriöitä välttäen ja sosiaaliset normit turvaten. Toimissa on keskityttävä erityisesti tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan ja sietokykyisen liikennealan edistämiseen, kun saavutetaan tällä asetuksella vuodeksi 2030 asetetut jäsenvaltioiden ilmastotavoitteet. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi käytettävä kaikkia saatavilla olevia unionin varoja liikennealan tukemiseen hiilestä irtautumisessa ottaen samalla huomioon, että siirtyminen vähähiiliseen talouteen useissa liikennemuodoissa on edelleen teknisesti vaikeaa ja aiheuttaa tehokkuuteen ja kilpailukykyyn liittyviä haasteita. Liikennealan hiilestä irtautumisen seuraavissa vaiheissa on noudatettava teknologianeutraaliuden periaatetta.

Tarkistus  5

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(3 b) Hiilineutraaliin talouteen siirtymisen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset on otettava huomioon. Hiilestä irtautumisen periaatteen on liityttävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon ja on varmistettava, että ketään ja yhtäkään aluetta ei jätetä jälkeen.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/111932 (eurooppalainen ilmastolaki) unioni on kirjannut lainsäädäntöön tavoitteen koko talouden laajuisen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös sitovaksi unionin sisäiseksi tavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.	(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/111932 (eurooppalainen ilmastolaki) unioni on kirjannut lainsäädäntöön tavoitteen koko talouden laajuisen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös sitovaksi unionin sisäiseksi tavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
__________________	__________________
32 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).	32 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Koska liikenne on keskeinen tekijä kestävyyteen siirtymisessä, on sen pysyttävä asetuksessa (EU) 2018/842 riippumatta päästökauppajärjestelmän mahdollisista uusista kehittämistoimista. Samanaikaisesti yksikään uusi tai tuleva markkinalähtöinen ratkaisu ei saa koskaan olla liikennealan päästöjen vähentämiseen tähtäävien muiden tai täydentävien lainsäädäntötoimenpiteiden esteenä kansallisella tai unionin tasolla.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Kun otetaan huomioon koko liikennealan, mukaan luettuina tie-, raide-, sisävesi-, meri- ja lentoliikenne, ratkaiseva rooli yhteiskuntiemme toiminnan kannalta, alalla odotetaan olevan merkittävä rooli eurooppalaisessa ilmastolaissa asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(5 b) Vetyä voidaan käyttää raaka-aineena tai energialähteenä teollisissa ja kemiallisissa prosesseissa sekä lento- ja meriliikenteessä, hiilestä irtautumisessa aloilla, joilla suora sähköistäminen ei ole teknisesti mahdollista tai kilpailukykyistä, sekä energian varastoinnissa tarvittaessa energiajärjestelmän tasapainottamiseksi, joten sillä on merkittävä rooli energiajärjestelmien integroinnissa.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 c kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(5 c) Sekä vähähiilisen että uusiutuvan vedyn olisi kehityttävä unionin energiamarkkinoilla, ottaen huomioon, että niillä on erilaiset infrastruktuuri- ja investointitarpeet, asettamalla etusijalle tarve sellaisiin investointeihin, joilla voidaan lisätä uusiutuvaa tuotantoa tarpeeksi nopeasti unionin ilmastotavoitteiden ja vuosille 2030 ja 2050 asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, ja hyödyntämällä vähähiilistä vetyä siirtymäteknologiana lyhyellä aikavälillä. Komission olisi sen vuoksi arvioitava, kuinka paljon vähähiilistä vetyä suurin piirtein tarvitaan hiilestä irtautumiseen, missä tapauksissa ja kuinka pitkään, kunnes uusiutuva vety pystyy yksin hoitamaan tämän tehtävän. Komission ja jäsenvaltioiden olisi lisäksi vähennettävä sääntelyyn liittyviä ja taloudellisia esteitä, jotta voidaan nopeuttaa uusiutuvan vedyn käyttöönottoa markkinoilla.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 d kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(5 d) Komissio on ehdottanut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/8421 a mukaisesti perustetun EU:n luokitusjärjestelmän mukaista luonnosta säännöiksi, joilla maakaasu ja ydinenergia luokitellaan ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden yhteydessä vihreiksi energiamuodoiksi. Tällainen luokitus auttaisi valtavasti liikennealaa vähentämään hiilijalanjälkeään ja saavuttamaan Euroopan vihreää kehitystä koskevan suunnitelman ja Fit for 55 -paketin tavoitteet. Tämä on erityisen tärkeää, kun tarkastellaan polttomoottoriajoneuvojen tuotannon mahdollista kieltämistä vuoden 2030 jälkeen, koska päästöttömien ajoneuvojen lataus on erittäin riippuvainen sähköenergiasta ja luotettava ydinenergia kykenisi täyttämään päästöttömien ajoneuvojen energiatarpeet.
	_______________
	1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 e kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(5 e) Asetuksella (EU) 2020/852 perustettu EU:n luokitusjärjestelmä tarjoaa yrityksille, sijoittajille ja poliittisille päättäjille asianmukaisia määritelmiä, joiden perusteella taloudellisia toimintoja voidaan katsoa ympäristön kannalta kestäviksi. Se voi tarjota turvallisuutta sijoittajille, suojella yksityisiä sijoittajia viherpesulta, auttaa yrityksiä tulemaan ympäristöystävällisemmiksi, vähentää markkinoiden hajanaisuutta ja auttaa siirtämään investointeja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Tarkistus  13

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(7) Vaikka päästökauppajärjestelmää sovelletaan myös tie- ja meriliikenteestä sekä rakennuksista peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisala säilyy ennallaan. Asetusta (EU) 2018/842 sovelletaan sen vuoksi edelleen kotimaan vesiliikenteestä, mutta ei kansainvälisestä vesiliikenteestä, peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin. Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat, vaatimustenmukaisuustarkastuksissa huomioon otettavat jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt määritetään edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/199934 mukaisten inventaarion tarkastusten jälkeen.	(7) Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisala säilyy ennallaan. Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat, vaatimustenmukaisuustarkastuksissa huomioon otettavat jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt määritetään edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/199934 mukaisten inventaarion tarkastusten jälkeen. Sääntelytaakan keventämiseksi komission olisi tarkasteltava asianmukaisesti päästövähennyksiä koskevaa lainsäädäntökehystä erityisesti liikenteen kaltaisilla aloilla, joihin sovelletaan erilaista lainsäädäntöä ja hinnoitteluvälineitä, ja ehdotettava tarvittaessa mukautuksia mahdollisen ylisääntelyn välttämiseksi.
__________________	__________________
34 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).	34 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).
	(ESR:n soveltamisala)

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan huomioiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen pyrkimykset ja tavoitteet olisi mukautettava vallitseviin tilanteisiin syrjäytyneimmillä alueilla, joille on rakenteellisesti ominaista etäisyys, eristäytyneisyys, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamasta harvasta tuotteesta.

Tarkistus  15

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(10) Jotta kasvihuonekaasupäästöjä koskeva 55 prosentin vähennystavoite voitaisiin saavuttaa, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvien alojen on vähennettävä päästöjään asteittain, kunnes tavoitteena oleva 40 prosentin vähennys vuoden 2005 tasosta on saavutettu vuoteen 2030 mennessä.	(10) Jotta kasvihuonekaasupäästöjä koskeva 55 prosentin vähennystavoite voitaisiin saavuttaa, jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvien alojen on vähennettävä päästöjään asteittain, kunnes ne yhteisesti saavuttavat EU:n laajuisen 40 prosentin vähennystavoitteen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Tarkistus  16

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(12 a) Jotta kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti kaikilla sekä asetuksen (EU) 2018/842 että direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, jäsenvaltioiden olisi voitava tasapainottaa näillä aloilla saavuttamiaan vähennyksiä kyseisten välineiden nojalla. Jos jäsenvaltiot ovat vähentäneet kyseisenä vuonna päästöjään asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvilla aloilla suhteellisesti enemmän, on reilua, että he voivat tarjota hyvitystä näille aloille. Siten jäsenvaltioiden olisi tällaisissa tapauksissa voitava myöntää direktiivin 2003/87/EY mukaisesti rajoitetusti maksutta jaettavia päästöoikeuksia kyseisillä aloilla varmistaen samalla, että vastaavat kustannusedut siirretään kansalaisille ja yrityksille. Komission olisi näin ollen määritettävä näiden alojen alakohtaiset vuotuiset päästöjen vertailuarvot, joihin jäsenvaltioiden kyseisten alojen tarkistettuja kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vertailla. Tällaista alakohtaista vuotuista päästöjen vertailuarvoa ei tulisi pitää alakohtaisena vähimmäistavoitteena vaan ennemminkin direktiivin 2003/87/EY mukaisen joustomahdollisuuden sallivana kynnysarvona.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(12 b) Jäsenvaltioiden vähentämispyrkimysten olisi jatkossakin perustuttava jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun periaatteeseen ja tarpeeseen lisätä kestävää talouskasvua kaikkialla unionissa, ja niissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden suhteellinen bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden. Jäsenvaltioiden vuosittaiset päästökiintiöt olisi vastaavasti asetettava oikeudenmukaisuuden ja kustannustehokkuuden periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon muun muassa taloudelliset valmiudet ja suhteellinen päästövähennyspotentiaali ja -kustannukset.

Tarkistus  18

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(13) Covid-19-pandemian vaikutusta unionin talouteen ja päästötasoihin ei voida vielä täysin määrittää. Toisaalta unioni on ottanut käyttöön kaikkien aikojen suurimman elvytyspakettinsa, jolla voi myös olla vaikutusta päästötasoihin. Näiden epävarmuuksien vuoksi on aiheellista tarkastella päästötietoja uudelleen vuonna 2025 ja mukauttaa vuotuisia päästökiintiöitä tarvittaessa.	(13) Uudet uhkat, kuten Venäjän sota Ukrainassa ja covid-19-pandemia vaikuttavat unioniin ja sen jäsenvaltioihin ja niiden päästötasoihin eri tavoilla ja eri pituisina ajanjaksoina, joita ei voida vielä täysin määrittää. Lisäksi nämä kriisit voivat vaikuttaa siihen, miten jäsenvaltiot voivat vähentää päästöjään. Näiden epävarmuuksien vuoksi on aiheellista, että asetuksessa (EU) 2018/842 säädetään jäsenvaltioille ja aloille ennakoitavia kehityspolkuja vaadittujen päästövähennysten saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Strategisten hätä- tai kriisitilanteiden osalta vuotuisten päästökiintiöiden tilapäisten mukautusten olisi tarvittaessa kuitenkin oltava edelleen mahdollisia edellyttäen, että vuodelle 2030 asetettuja kansallisia päästövähennystavoitteita noudatetaan ja asetuksessa (EU) 2018/842 säädetyt joustomahdollisuudet otetaan asianmukaisesti huomioon. Lisäksi jos jäsenvaltio ylittää vuotuiset määrärahansa, sen olisi edellytettävä ainoastaan tämän asetuksen mukaista oikaisumenettelyä.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(13 a) Covid-19-pandemia on osoittanut liikennealan strategisen merkityksen. Vihreiden kaistojen käyttöönotolla, jolla turvattiin terveydenhuollon toimitusketjut ja pelastustoiminta sekä olennaisten elintarvikkeiden ja lääkkeiden toimitukset, oli hyvä käytäntö, joka tulevina kriisiaikoina olisi asetettava päästövähennysten edelle.

Tarkistus  20

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(14) Näin ollen on aiheellista päivittää vuosien 2026–2030 päästökiintiöitä vuonna 2025. Päivityksen olisi perustuttava komission suorittamaan kansallisten inventaariotietojen perusteelliseen tarkasteluun, jonka avulla määritetään kunkin jäsenvaltion keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2021, 2022 ja 2023.	Poistetaan.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(17) Koska asetuksella (EU) 2018/841 otetaan käyttöön tiukennettu vaatimustenmukaisuuden valvontajärjestelmä vuodesta 2026 alkaen, on aiheellista jättää vähentämättä kunkin jäsenvaltion maankäyttösektorilla kaudella 2026–2030 syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, jotka ylittävät kyseisen jäsenvaltion poistumat. Asetuksen 9 artiklan 2 kohtaa olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.	(17) Asetuksen (EU) 2018/842 noudattamista koskevia säännöksiä olisi tiukennettava siten, että yhtäältä varmistettaisiin muun muassa taloudellisten seuraamusten avulla, että jäsenvaltiot välttävät päästökiintiöidensä ylittämisen, ja toisaalta lisättäisiin korjaavien toimien avoimuutta ja vaikuttavuutta.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(18) Kunnianhimoisempien tavoitteiden asettaminen asetuksen (EU) 2018/841 nojalla heikentää jäsenvaltioiden kykyä tuottaa nettopoistumia, joita voidaan käyttää asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Lisäksi LULUCF-joustomahdollisuuden käytön jakaminen kahdelle ajanjaksolle rajoittaa edelleen mahdollisuutta käyttää nettopoistumia asetuksen (EU) 2018/842 vaatimusten täyttämiseksi. Tästä seuraa, että asetuksen (EU) 2018/842 tavoitteiden saavuttaminen voi olla haastavaa joillekin jäsenvaltioille, ja nämä tai muut jäsenvaltiot voivat tuottaa nettopoistumia, joita ei voida käyttää asetuksen (EU) 2018/842 vaatimusten täyttämiseksi. Jos asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklassa asetetut unionin tavoitteet täyttyvät, erityisesti nettopoistumien enimmäisosuuden osalta, on aiheellista perustaa uusi vapaaehtoinen lisävarantomekanismi, joka auttaa sitä käyttäviä jäsenvaltioita täyttämään velvoitteensa.	Poistetaan.

Tarkistus  23

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(18 a) Asetuksen (EU) 2018/842 tavoitteiden saavuttaminen asettaa joillekin jäsenvaltioille suuria haasteita. Siksi on tärkeää taata joustavuus sekä ennakointi ja siirtymä. Jotta voitaisiin arvioida jäsenvaltioiden edistystä asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisissa arvioissa edistymisestä olisi arvioitava erityisesti päästövähennyksiä – ja raportoitava niistä – esittäen alan tosiasialliset vuotuiset päästöt sekä asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten vuotuisten päästökiintiöiden vastaavat määrät. Tämän ei kuitenkaan pitäisi merkitä minkäänlaista alakohtaisten vähimmäisosuuksien käyttöönottoa, koska se paitsi vaarantaisi tavoitteet myös estäisi niiden saavuttamisen.

Tarkistus  24

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(18 b) Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus asetuksen (EU) 2018/842 toiminnasta kuuden kuukauden kuluessa kustakin Pariisin sopimuksen 14 artiklan nojalla hyväksytystä maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta. Laatiessaan tätä kertomusta komission olisi pyrittävä ottamaan tarvittaessa huomioon asetuksella (EY) N:o 2021/1119 perustetun ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan, riippumattomien ammattilaiselinten sekä, mikäli mahdollista, kansallisten neuvoa-antavien ilmastoelinten neuvot.

Tarkistus  25

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

4 artiklan 2 ja 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
(3) Korvataan 4 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:	(3) Korvataan 4 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:
”2. Jollei tämän asetuksen 5, 6 ja 7 artiklan joustomahdollisuuksista ja tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista mukautuksista muuta johdu ja ottaen huomioon mahdolliset päätöksen N:o 406/2009/EY 7 artiklan soveltamisen seurauksena saatavat vähennykset, jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt	”2. Jollei tämän asetuksen 5, 6 ja 7 artiklan joustomahdollisuuksista ja tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista mukautuksista muuta johdu ja ottaen huomioon mahdolliset päätöksen N:o 406/2009/EY 7 artiklan soveltamisen seurauksena saatavat vähennykset, jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt
a) eivät ylitä vuosina 2021 ja 2022 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen sen keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2016, 2017 ja 2018 määritettyinä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 1 määritettyyn rajaan. Jäsenvaltion lineaarinen kehityspolku alkaa joko viidestä kahdestoistaosasta etäisyydestä vuodesta 2019 vuoteen 2020 tai vuodesta 2020 sen perusteella, kumpi johtaa pienempään kiintiöön kyseiselle jäsenvaltiolle;	a) eivät ylitä vuosina 2021 ja 2022 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen sen keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2016, 2017 ja 2018 määritettyinä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 1 määritettyyn rajaan. Jäsenvaltion lineaarinen kehityspolku alkaa joko viidestä kahdestoistaosasta etäisyydestä vuodesta 2019 vuoteen 2020 tai vuodesta 2020 sen perusteella, kumpi johtaa pienempään kiintiöön kyseiselle jäsenvaltiolle;
b) eivät ylitä vuosina 2023, 2024 ja 2025 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen vuonna 2022 kyseisen jäsenvaltion vuotuisesta päästökiintiöstä määritettynä kyseisen vuoden osalta tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 2 määritettyyn rajaan;	b) eivät ylitä vuosina 2023–2030 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen vuonna 2022 kyseisen jäsenvaltion vuotuisesta päästökiintiöstä määritettynä kyseisen vuoden osalta tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 2 määritettyyn rajaan;
c) eivät ylitä vuosina 2026–2030 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen vuonna 2024 kyseisen jäsenvaltion asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan mukaisesti ilmoittamista keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2021, 2022 ja 2023 ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 2 määritettyyn rajaan.
3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion vuotuiset päästökiintiöt vuosille 2021–2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina 2 kohdassa esitettyjen kehityspolkujen mukaisesti.	3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion vuotuiset päästökiintiöt vuosille 2021–2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina 2 kohdassa esitettyjen kehityspolkujen mukaisesti.
Vuosien 2021 ja 2022 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan mukaisesti toimittamien, vuotta 2005 ja vuosia 2016–2018 koskevien uusimpien kansallisten inventaariotietojen perusteellisen tarkastelun pohjalta ja ilmoittaa kunkin jäsenvaltion vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöille arvon, jota käytetään määrittämään kyseiset vuotuiset päästökiintiöt.	Vuosien 2021 ja 2022 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan mukaisesti toimittamien, vuotta 2005 ja vuosia 2016–2018 koskevien uusimpien kansallisten inventaariotietojen perusteellisen tarkastelun pohjalta ja ilmoittaa kunkin jäsenvaltion vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöille arvon, jota käytetään määrittämään kyseiset vuotuiset päästökiintiöt.
Vuosien 2023, 2024 ja 2025 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt kunkin jäsenvaltion toisen alakohdan mukaisesti ilmoitetun vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöjen arvon sekä toisessa alakohdassa tarkoitettujen vuosia 2016, 2017 ja 2018 koskevien kansallisten inventaariotietojen tarkastettujen arvojen perusteella.	Vuosien 2023–2030 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt perustuen lineaariseen kehityspolkuun, joka alkaa vuonna 2022 ja on kyseisen jäsenvaltion kyseisen vuoden vuotuisesta päästökiintiöstä määritelty toisen alakohdan mukaisesti, ja päättyy vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 2 määritettyyn rajaan.
Vuosien 2026–2030 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt kunkin jäsenvaltion toisen alakohdan mukaisesti ilmoitetun vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöjen arvon sekä jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan mukaisesti toimittamien, vuosia 2021, 2022 ja 2023 koskevien uusimpien kansallisten inventaariotietojen perusteellisen tarkastelun pohjalta.”
	Tämän kohdan mukaisia päästökiintiöitä kullekin jäsenvaltiolle määritellessään komissio varmistaa, että tämän asetuksen mukainen unionin tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi saavutetaan oikeudenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa ottaen huomioon tämän asetuksen 5 artiklassa säädetyt joustavuusmahdollisuudet.
	Kun komissio määrittää vuotuisia päästökiintiöitä vuosille 2026–2030 tämän asetuksen ja direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan samanaikaisesti kuuluvilla aloilla, sen on lisäksi täsmennettävä kunkin jäsenvaltion osalta niiden vuotuisten päästökiintiöiden osuus, joka vastaa näiden alojen päästöjä, jäljempänä ’alakohtainen vuotuinen päästöjen vertailuarvo’.

Tarkistus  26

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

4 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) Lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti:
	”4 a.  Alkaen välittömästi [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] komissio seuraa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jatkuvasti riskiä siitä, että jäsenvaltiot ylittävät vuotuiset päästökiintiönsä johtuen välttämättömistä suuremmista päästöistä toimenpiteissä, joilla puututaan strategisiin hätätilanteisiin tai kriisitilanteisiin, esimerkiksi energian ja polttoaineen toimituksiin liittyvien riskien lieventämiseksi, elpymisen varmistamiseksi tai humanitaarisen avun antamiseksi.
	Jos komissio toteaa, että jäsenvaltion vuotuisia päästökiintiöitä voidaan tai ei voida saavuttaa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainituista syistä, se voi väliaikaisesti mukauttaa kyseisen jäsenvaltion vuotuisia päästökiintiöitä täytäntöönpanosäädöksellä, joka kattaa välttämättömiin suurempiin päästöihin perustuvat päästöt, ottaen asianmukaisesti huomioon 5 artiklan mukaisten joustomahdollisuuksien käytön ja 11 artiklan mukaisen turvavarannon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 1 kohdan soveltamista.”

Tarkistus  27

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 b alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

4 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(3 b) Lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti:
	”5 a. Tehdessään asetuksen (EU) 2018/1999 29 artiklan mukaista kertomusta vuotuisesta arvioinnistaan komissio määrittää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat päästöt ja ilmoittaa erityisesti vuotuiset päästökiintiöt ja vuotuiset päästöt liikennealalla. Kertomuksessa on lisäksi otettava huomioon kansalliset olosuhteet ja lueteltava kansalliset toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi korostaen EU:n lisäarvoa.”

Tarkistus  28

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 c alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

5 artikla

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(3 c) Korvataan 5 artikla seuraavasti:
5 artikla	”5 artikla
Joustomahdollisuudet talletuksen, lainauksen ja siirron keinoin	Joustomahdollisuudet talletuksen, lainauksen ja siirron keinoin
1.  Vuosina 2021–2025 jäsenvaltio voi ottaa lainaksi määrän, joka on enintään 10 prosenttia sen seuraavan vuoden vuotuisesta päästökiintiöstä.	1.  Vuosina 2021–2029 jäsenvaltio voi ottaa lainaksi määrän, joka on enintään kymmenen prosenttia sen seuraavan vuoden päästökiintiöstä.
2.  Vuosina 2026–2029 jäsenvaltio voi ottaa lainaksi määrän, joka on enintään viisi prosenttia sen seuraavan vuoden vuotuisesta päästökiintiöstä.
3.  Jos jäsenvaltion tietyn vuoden kasvihuonekaasupäästöt ovat sen kyseisen vuoden vuotuista päästökiintiötä pienemmät, se voi tässä artiklassa ja 6 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien käytön huomioon ottaen:	3.  Jos jäsenvaltion tietyn vuoden kasvihuonekaasupäästöt ovat sen kyseisen vuoden vuotuista päästökiintiötä pienemmät, se voi tässä artiklassa ja 6 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien käytön huomioon ottaen:
a)  vuoden 2021 osalta tallettaa kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään seuraavia vuosia varten, vuoteen 2030 asti; ja	a)  vuoden 2021 osalta tallettaa kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään seuraavia vuosia varten, vuoteen 2030 asti; ja
b)  vuosien 2022–2029 osalta tallettaa kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään enintään 30 prosenttiin saakka kyseisen vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään seuraavia vuosia varten, vuoteen 2030 asti.	b)  vuosien 2022–2029 osalta tallettaa kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään enintään 30 prosenttiin saakka kyseisen vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään seuraavia vuosia varten, vuoteen 2030 asti.
4.  Jäsenvaltio voi siirtää tietyn vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltiolle enintään viisi prosenttia vuosien 2021–2025 osalta ja enintään 10 prosenttia vuosien 2026–2030 osalta. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämiseksi kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti.	4.  Jäsenvaltio voi siirtää tietyn vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltiolle enintään viisi prosenttia vuosien 2021–2025 osalta ja enintään 10 prosenttia vuosien 2026–2030 osalta.
5.  Jos jäsenvaltion tietyn vuoden tarkistetut kasvihuonekaasupäästöt ovat sen kyseisen vuoden vuotuista päästökiintiötä pienemmät, se voi tämän artiklan 1–4 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien käytön huomioon ottaen siirtää kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltioille. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämiseksi kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti.	5.  Jos jäsenvaltion tietyn vuoden tarkistetut kasvihuonekaasupäästöt ovat sen kyseisen vuoden vuotuista päästökiintiötä pienemmät, se voi tämän artiklan 1–4 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien käytön huomioon ottaen siirtää kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltioille. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämiseksi kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti.
6.  Jäsenvaltiot voivat käyttää 4 ja 5 kohdan mukaisista vuotuisten päästökiintiöiden siirroista saadut tulot ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa tai kolmansissa maissa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan nojalla toteuttamistaan toimista.	6.  Jäsenvaltioiden on käytettävä 4 ja 5 kohdan mukaisista vuotuisten päästökiintiöiden siirroista saadut tulot ilmastonmuutoksen ja energia- ja liikenneköyhyyden torjumiseen unionissa 2 artiklan mukaisilla aloilla. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan nojalla toteuttamistaan toimista ja saatettava tällaiset tiedot julkisesti saataville.
7.  Edellä olevien 4 ja 5 kohdan mukaiset vuotuisten päästökiintiöiden siirrot voivat olla seurausta kasvihuonekaasujen hillitsemistä koskevasta hankkeesta tai ohjelmasta, joka toteutetaan myyvässä jäsenvaltiossa ja jonka rahoittaa vastaanottava jäsenvaltio, edellyttäen että vältetään kaksinkertainen laskenta ja varmistetaan jäljitettävyys.	7.  Edellä olevien 4 ja 5 kohdan mukaiset vuotuisten päästökiintiöiden siirrot voivat olla seurausta kasvihuonekaasujen hillitsemistä koskevasta hankkeesta tai ohjelmasta, joka toteutetaan myyvässä jäsenvaltiossa ja jonka rahoittaa vastaanottava jäsenvaltio, edellyttäen että vältetään kaksinkertainen laskenta ja varmistetaan jäljitettävyys.
8.  Jäsenvaltiot voivat ilman mitään määrällistä rajoitusta ja edellyttäen, että vältetään kaksinkertainen laskenta, käyttää tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämiseksi hyvityksiä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY 24 a artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetyistä hankkeista.	8.  Jäsenvaltiot voivat ilman mitään määrällistä rajoitusta ja edellyttäen, että vältetään kaksinkertainen laskenta, käyttää tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämiseksi hyvityksiä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY 24 a artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetyistä hankkeista.
	8 a.  Jos jäsenvaltion tämän asetuksen ja direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan samanaikaisesti kuuluvien alojen tarkistetut kasvihuonekaasupäästöt kyseisenä vuonna kaudella 2026–2030 ovat vähemmän kuin alakohtaisten päästöarvojen vertailuarvo tuolta vuodelta, voi se myöntää ilmaisia päästökauppajärjestelmän kiintiöitä säännellyille yhteisöille direktiivin 2003/87/EY mukaisesti kyseistä vuotta seuraavina 24 kuukautena. Ilmaisten kiintiöiden määrä on rajattava asianomaisten alojen alakohtaisten päästöarvojen vuotuisen vertailuarvon ja tarkistettujen kasvihuonekaasupäästöjen väliseen eroon. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, kuinka paljon ilmaisia kiintiöitä se aikoo käyttää. Kyseinen määrä peruutetaan jäsenvaltion vuotuisesta päästökiintiöstä.”

(Asetus (EU) 2018/842)

Tarkistus  29

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

8 artikla

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(5 a) Korvataan 8 artikla seuraavasti:
8 artikla	”8 artikla
Korjaavat toimet	Korjaavat toimet
1. Jos komissio toteaa asetuksen (EU) N:o 525/2013 21 artiklan mukaisessa vuotuisessa arvioinnissaan ja ottaen huomioon tämän asetuksen 5, 6 ja 7 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien aiotun käytön, että jäsenvaltion edistyminen tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä ei ole ollut riittävää, kyseisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa toimitettava komissiolle korjaava toimintasuunnitelma, joka sisältää	1.  Jos komissio toteaa asetuksen (EU) 2018/1999 29 artiklan mukaisesti joka toinen vuosi tekemässään arvioinnissa ja ottaen huomioon tämän asetuksen 5, 6 ja 7 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien aiotun käytön, että jäsenvaltion edistyminen tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä ei ole ollut riittävää, kyseisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa toimitettava komissiolle korjaava toimintasuunnitelma, joka sisältää
	-a)  perusteellisen analyysin jäsenvaltioiden tilanteesta, mukaan lukien sosioekonominen arvio jäsenvaltioiden mahdollisuuksista vähentää päästöjä;
a)  lisätoimet, jotka jäsenvaltio toteuttaa tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi, kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden ja unionin toimien täytäntöönpanon avulla;	a)  lisätoimet, jotka jäsenvaltio toteuttaa tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi, kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden ja unionin toimien täytäntöönpanon avulla samalla varmistaen, että toimenpiteet ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestäviä;
b)  näiden toimien tiukan toteuttamisaikataulun, joka mahdollistaa täytäntöönpanon vuosittaisen edistymisen arvioinnin.	b)  näiden toimien tiukan toteuttamisaikataulun, joka mahdollistaa täytäntöönpanon vuosittaisen edistymisen arvioinnin.
2.  Euroopan ympäristökeskus avustaa komissiota tällaisten korjaavien toimintasuunnitelmien arvioinnissa vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti.	2.  Euroopan ympäristökeskus avustaa komissiota tällaisten korjaavien toimintasuunnitelmien arvioinnissa vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti.
3.  Komissio voi antaa lausunnon 1 kohdan mukaisesti toimitettujen korjaavien toimintasuunnitelmien toteutettavuudesta ja tekee tässä tapauksessa niin neljän kuukauden kuluessa tällaisten suunnitelmien vastaanottamisesta. Kyseessä olevan jäsenvaltion on otettava komission lausunto tarkoin huomioon, ja se voi tarkistaa korjaavaa toimintasuunnitelmaansa vastaavasti.	3.  Komissio antaa lausunnon 1 kohdan mukaisesti toimitettujen korjaavien toimintasuunnitelmien toteutettavuudesta neljän kuukauden kuluessa tällaisten suunnitelmien vastaanottamisesta. Kyseessä olevan jäsenvaltion on otettava komission lausunto kaikilta osin huomioon, ja sen on tarkistettava korjaavaa toimintasuunnitelmaansa vastaavasti. Jos asianomainen jäsenvaltio päättää olla ottamatta huomioon jonkin suosituksen tai sen merkittävän osan, sen on annettava selvitys päätöksestä.
	Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen korjaavien toimintasuunnitelmien, sekä mahdollisten tarkastusten, ja komission lausuntojen on oltava yleisön saatavilla.”

(Asetus (EU) 2018/842)

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

9 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jos asetuksen (EU) 2018/841 4 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt ylittävät joko kaudella 2021–2025 tai kaudella 2026–2030 sen poistumat, jotka on määritetty mainitun asetuksen 12 artiklan mukaisesti, keskusvalvoja vähentää kyseisen jäsenvaltion vuotuisista päästökiintiöistä asianomaisten vuosien osalta näitä ylimääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä vastaavan määrän hiilidioksidiekvivalenttitonneina.	2. Jos jäsenvaltio ylittää vuotuisen päästöoikeutensa kahtena tai useampana peräkkäisenä vuotena, sen on tarkistettava kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelmansa ja kansallinen pitkän aikavälin strategiansa. Tarkistus on saatava päätökseen 12 kuukauden kuluessa. Komissio voi antaa suosituksia, joissa määritetään, miten jäsenvaltion kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa ja kansallista pitkän aikavälin strategiaa olisi tarkistettava. Jäsenvaltion on ilmoitettava tarkistetusta suunnitelmasta komissiolle ja annettava selvitys siitä, miten ehdotetut tarkistukset korjaavat kansallisten vuosittaisten päästökiintiöiden noudattamatta jättämisen ja, tarvittaessa, miten ne ovat vastanneet komission suosituksiin. Jos kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa tai kansallista pitkän aikavälin strategiaa ei muuteta merkittävästi, komissio aloittaa tarvittaessa rikkomismenettelyn.

Tarkistus  31

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

15 artikla

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(7 a) Korvataan 15 artikla seuraavasti:
15 artikla	”15 artikla
Uudelleentarkastelu	Uudelleentarkastelu
1.  Tätä asetusta tarkastellaan uudelleen ottaen huomioon muun muassa muuttuvat kansalliset olosuhteet, tapa jolla kaikki talouden alat edistävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, kansainvälinen kehitys ja toteutetut pyrkimykset saavuttaa Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteet.	1.  Tätä asetusta tarkastellaan uudelleen ottaen huomioon muun muassa muuttuvat kansalliset olosuhteet, tapa jolla kaikki talouden alat edistävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kiinnittäen erityistä huomiota liikennealan kehitykseen, vastaavien toimenpiteiden, kuten kaikkien asiaankuuluvien ilmastosäädösten, aiheuttamat kustannukset ja hyödyt talouden eri sektoreille ja kansalaisille, kansainvälinen kehitys ja toteutetut pyrkimykset saavuttaa Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteet, samalla kun minimoidaan sääntelyn aiheuttamaa rasitusta ja vältetään liiallista sääntelyä.
2.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa kustakin Pariisin sopimuksen 14 artiklan nojalla hyväksytystä maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, mukaan lukien vuotuisten päästökiintiöiden tarjonnan ja kysynnän välinen tasapaino, sekä siitä, miten asetus edistää unionin kokonaistavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, erityisesti ottaen huomioon tarve uusille unionin politiikoille ja toimenpiteille pitäen silmällä tarvittavia kasvihuonekaasujen vähennyksiä unionissa ja sen jäsenvaltioissa, mukaan lukien vuoden 2030 jälkeiset puitteet, ja voi tarvittaessa tehdä ehdotuksia.	2.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa kustakin Pariisin sopimuksen 14 artiklan nojalla hyväksytystä maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, mukaan lukien vuotuisten päästökiintiöiden tarjonnan ja kysynnän välinen tasapaino, sekä siitä, miten asetus edistää unionin kokonaistavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, erityisesti ottaen huomioon tarve uusille unionin politiikoille ja toimenpiteille pitäen silmällä tarvittavia kasvihuonekaasujen vähennyksiä unionissa ja sen jäsenvaltioissa, mukaan lukien vuoden 2030 jälkeiset puitteet, tai tarve peruuttaa tämän asetuksen olemassa olevia politiikkoja ja toimenpiteitä, kun ylisääntelyä tapahtuu tietyillä aloilla, kuten tie- ja meriliikennealalla, ja voi tarvittaessa tehdä ehdotuksia.”

(Asetus (EU) 2018/842)

 

ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, annetun asetuksen (EU) 2018/842 muuttaminen
Viiteasiakirjat	COM(2021)0555 – C9-0321/2021 – 2021/0200(COD)
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 13.9.2021
Lausunnon antanut valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 13.9.2021
Valmistelija:  Nimitetty (pvä)	Angel Dzhambazki 10.11.2021
Valiokuntakäsittely	7.2.2022
Hyväksytty (pvä)	28.4.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	28 8 12
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Magdalena Adamowicz, Andris Ameriks, José Ramón Bauzá Díaz, Erik Bergkvist, Izaskun Bilbao Barandica, Paolo Borchia, Karolin Braunsberger-Reinhold, Marco Campomenosi, Massimo Casanova, Karima Delli, Anna Deparnay-Grunenberg, Ismail Ertug, Gheorghe Falcă, Giuseppe Ferrandino, Carlo Fidanza, Mario Furore, Søren Gade, Isabel García Muñoz, Jens Gieseke, Elsi Katainen, Elena Kountoura, Julie Lechanteux, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Benoît Lutgen, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Tilly Metz, Cláudia Monteiro de Aguiar, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, Philippe Olivier, Rovana Plumb, Tomasz Piotr Poręba, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Vera Tax, Barbara Thaler, István Ujhelyi, Henna Virkkunen, Petar Vitanov, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Lucia Vuolo, Roberts Zīle, Kosma Złotowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Leila Chaibi, Clare Daly, Pär Holmgren

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

 

28	+
ECR	Carlo Fidanza, Tomasz Piotr Poręba, Roberts Zīle, Kosma Złotowski
ID	Paolo Borchia, Marco Campomenosi, Massimo Casanova
PPE	Magdalena Adamowicz, Karolin Braunsberger-Reinhold, Gheorghe Falcă, Jens Gieseke, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Benoît Lutgen, Marian-Jean Marinescu, Cláudia Monteiro de Aguiar, Massimiliano Salini, Barbara Thaler, Henna Virkkunen, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Lucia Vuolo
Renew	José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Søren Gade, Elsi Katainen, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, Dominique Riquet
S&D	István Ujhelyi

 

8	-
NI	Mario Furore
The Left	Leila Chaibi, Clare Daly, Elena Kountoura
Verts/ALE	Karima Delli, Anna Deparnay-Grunenberg, Pär Holmgren, Tilly Metz

 

12	0
ECR	Peter Lundgren
ID	Julie Lechanteux, Philippe Olivier
S&D	Andris Ameriks, Erik Bergkvist, Ismail Ertug, Giuseppe Ferrandino, Isabel García Muñoz, Bogusław Liberadzki, Rovana Plumb, Vera Tax, Petar Vitanov

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.3.2022)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, annetun asetuksen (EU) 2018/842 muuttamisesta

(COM(2021)0555 – C9‑0321/2021 – 2021/0200(COD))

Valmistelija: Vlad‑Marius Botoş

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Pariisin sopimuksessa korostetaan, että on toteutettava toimia, joilla torjutaan ilmastonmuutosta ja vähennetään elämään maapallolla ja ihmiskunnan tulevaisuuteen kohdistuvia dramaattisia vaikutuksia. Euroopan unioni on sitoutunut näyttämään esimerkkiä ja mukautumaan ympäristöystävälliseen lähestymistapaan kaikilla talouden aloilla sekä kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla alueilla.

 

Koheesiopolitiikassa on otettava huomioon, että kunkin alueen on pyrittävä saavuttamaan EU:n tavoitteet ja edistettävä ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Samalla on pyrittävä aluekehitykseen. Strategioita on mukautettava ja koheesio-ohjelmissa on asetettava etusijalle ratkaisut tavoitteiden saavuttamiseksi erityisesti alueilla, joilla on saastuttavaa taloutta eniten.

 

Ympäristönsuojelun sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen on oltava kaikkien kehitysstrategioiden päätavoite kaikilla tasoilla. Alueet tarvitsevat tukea ja teknistä apua ympäristötavoitteidensa saavuttamiseksi kaikilla saastuttavilla sektoreilla teollisuus- ja liikennesektoreilta aina sisäisille sektoreille ja sosiaalisektorille. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on mahdollista vain, jos koko yhteiskunta osallistuu ja sitoutuu siihen. Tämä koskee myös sisäisiä sektoreita, jotka saastuttavat.

 

Unionin tasolla ja kansallisella tasolla asetettujen tavoitteiden on oltava realistisia ja saavutettavissa olevia, ja niiden tueksi on esitettävä tarkkaa dataa. Kansalliset inventaariotiedot on vahvistettava erilaisten tieteellisten elinten ja virastojen unionin tasolla ja kansainvälisesti keräämillä tiedoilla. Näin edistetään mittausten paranemista erityisesti raja-alueilla, jotta voidaan asettaa realistisia tavoitteita ja suunnitelmia alueellisen tason kehitys- ja koheesiostrategioille ottaen huomioon kaikkien alueiden erityispiirteet energiaköyhyyden vähentämiseksi ja kaikkien pitämiseksi mukana kehityksessä.

 

Ilmastotavoitteiden on kuljettava käsi kädessä kaikkien Euroopan unionin alueiden, myös vähemmän kehittyneiden ja syrjäisimpien alueiden, koheesiopolitiikan sekä sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kanssa.

 

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

 

 

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(3) Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa31 esitetään laaja kokoelma toisiaan vahvistavia toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius unionissa vuoteen 2050 mennessä, sekä uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa taloudelliseen kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta. Tämä siirtymä vaikuttaa naisiin ja miehiin eri tavoin, ja sillä on erityinen vaikutus eräisiin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten ikääntyneisiin, vammaisiin ja rodullisten tai etnisten vähemmistöjen edustajiin. Sen vuoksi on varmistettava, että siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava ja ettei ketään jätetä.	(3) Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa31 esitetään laaja kokoelma toisiaan vahvistavia toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius unionissa vuoteen 2050 mennessä, sekä uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous perustuu tutkimukseen ja innovointiin sekä vihreisiin työpaikkoihin, on moderni, resurssitehokas, teknologianeutraali ja kilpailukykyinen ja jossa taloudelliseen kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta kaikilla alueilla. Tämä siirtymä vaikuttaa naisiin ja miehiin eri tavoin, ja sillä on erityinen vaikutus eräisiin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten ikääntyneisiin, vammaisiin, pienituloisiin ihmisiin ja perheisiin ja rodullisten tai etnisten vähemmistöjen edustajiin. Siirtymä myös haastaa alueita eri tavoin. Sen vuoksi on varmistettava, että tällainen siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava ja siinä otetaan huomioon alueet, toimialat ja sisäiset sektorit, jotka kohtaavat suurimmat haasteet, ja, ettei siirtymässä jätetä ketään. Olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden, alueiden ja kaupunkien erilaiset lähtökohdat ja niiden erilaiset reagointivalmiudet, jotta paikallis- ja alueviranomaisia voidaan voimaannuttaa ja jotta niille voidaan tarjota riittävät varat ja hallinnolliset valmiudet ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi osallistavalla lähestymistavalla, jossa noudatetaan vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla koskevassa alueiden komitean aloitteessa esitettyjä periaatteita.
_________________	_________________
31 Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final, 11.12.2019.	31 Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final, 11.12.2019.

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/111932 (eurooppalainen ilmastolaki) unioni on kirjannut lainsäädäntöön tavoitteen koko talouden laajuisen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös sitovaksi unionin sisäiseksi tavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.	(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/111932 (eurooppalainen ilmastolaki) unioni on kirjannut lainsäädäntöön tavoitteen koko talouden laajuisen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä samalla kun varmistetaan, että unionin talouden kilpailukyky ja teknologianeutraalius säilyvät. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös sitovaksi unionin sisäiseksi tavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden ja alueiden erilaiset lähtökohdat sekä periaate, jonka mukaan siirtymässä ei saa jättää ketään. Kyseisessä asetuksessa säädetään myös komission velvollisuudesta tehdä tarvittaessa lainsäädäntöehdotus uusien, vuotta 2040 koskevien välitavoitteiden käyttöönottamiseksi, jotta varmistetaan kasvihuonekaasupäästöjen nopea ja peruuttamaton vähentäminen ajan mittaan, jotta unionin ilmastoneutraaliustavoite saavutetaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja sen jälkeen negatiiviset päästöt.
_________________	_________________
32 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).	32 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(5) Unionin sääntelykehystä kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi olisi mukautettava, jotta kyseiset sitoumukset sekä UNFCCC:n nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen33 mukaiset unionin osuudet voitaisiin panna täytäntöön.	(5) Unionin sääntelykehystä kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi olisi mukautettava, jotta kyseiset sitoumukset sekä UNFCCC:n nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen33 mukaiset unionin osuudet voitaisiin panna täytäntöön, ja kehitettävä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kehitysstrategioita ottaen huomioon sisäisen energiatehokkuuden, -omavaraisuuden ja -riippumattomuuden merkitys sekä siirtymän sosiaaliset seuraukset. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa alue- ja paikallistason yksityiset ja julkiset toimijat mukaan, jotta varmistetaan tarvittavien toimenpiteiden tehokkuus ja hyväksyttävyys. Olisi otettava huomioon paikallisesti tuotettu kestävä energia sekä energiatehokkuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia alueelliseen talouteen.
_________________	_________________
33 Pariisin sopimus (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).	33 Pariisin sopimus (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(6) Asetuksessa (EU) 2018/842 vahvistetaan jäsenvaltioiden vähimmäisosuuksia kaudelle 2021–2030 koskevat velvoitteet, joiden avulla voidaan saavuttaa unionin nykyisenä tavoitteena oleva unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 30 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä kyseisen asetuksen 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Lisäksi siinä vahvistetaan säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja sen arvioimiseksi, kuinka jäsenvaltiot edistyvät vähimmäisosuuksia koskevien tavoitteidensa saavuttamisessa.	(6) Asetuksessa (EU) 2018/842 vahvistetaan jäsenvaltioiden vähimmäisosuuksia kaudelle 2021–2030 koskevat velvoitteet, joiden avulla voidaan saavuttaa unionin nykyisenä tavoitteena oleva unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 30 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä kyseisen asetuksen 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Lisäksi siinä vahvistetaan säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja sen arvioimiseksi, kuinka jäsenvaltiot edistyvät vähimmäisosuuksia koskevien tavoitteidensa saavuttamisessa. Tätä varten jäsenvaltioille olisi mahdollistettava asianmukainen jousto kyseisen tavoitteen saavuttamista koskevien keinojen ja menetelmien valinnassa. Koheesiopolitiikan rahastojen ohjelmasuunnittelussa olisi otettava huomioon päivitetyt kehitysstrategiat, joilla pyritään parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja siten edistämään niiden tavoitteiden parempaa lähentymistä jo tällä ohjelmakaudella.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(7) Vaikka päästökauppajärjestelmää sovelletaan myös tie- ja meriliikenteestä sekä rakennuksista peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisala säilyy ennallaan. Asetusta (EU) 2018/842 sovelletaan sen vuoksi edelleen kotimaan vesiliikenteestä, mutta ei kansainvälisestä vesiliikenteestä, peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin. Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat, vaatimustenmukaisuustarkastuksissa huomioon otettavat jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt määritetään edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/199934 mukaisten inventaarion tarkastusten jälkeen.	(7) Vaikka päästökauppajärjestelmää sovelletaan myös tie- ja meriliikenteestä sekä rakennuksista peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisala säilyy ennallaan. Asetusta (EU) 2018/842 sovelletaan sen vuoksi edelleen kotimaan vesiliikenteestä, mutta ei kansainvälisestä vesiliikenteestä, peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin. Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat, vaatimustenmukaisuustarkastuksissa huomioon otettavat jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt määritetään edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/199934 mukaisten inventaarion tarkastusten jälkeen, ja ne vahvistetaan unionissa ja kansainvälisesti saatavilla olevilla tiedoilla, jolloin vaatimustenmukaisuustarkastuksissa on ehdottomasti otettava huomioon uusimmat kansallisesti, unionissa ja kansainvälisesti saatavilla olevat tiedot, jotta tilanteesta saadaan realistinen kuva.
_________________	_________________
34 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).	34 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(8) Komissio totesi 17 päivänä syyskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa35, että vuotta 2030 koskeva tiukennettu kokonaistavoite voidaan saavuttaa vain, jos kaikki alat ovat mukana.	(8) Komissio totesi 17 päivänä syyskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa35, että vuotta 2030 koskeva tiukennettu kokonaistavoite voidaan saavuttaa vain, jos kaikki alat ovat mukana. Siirtymän sosiaaliset näkökohdat on kuitenkin otettava huomioon ja varmistettava, että vihreitä työpaikkoja ylläpidetään tai luodaan, muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin avulla, ja että kokonaistavoitteiden saavuttaminen ei johda energiaköyhyyteen, joka vaikuttaa eniten taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleviin.
_________________	_________________
35 COM/2020/562 final.	35 COM/2020/562 final.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(9) Eurooppa-neuvosto esitti 11 päivänä joulukuuta 2020 antamissaan päätelmissä, että EU saavuttaa vuotta 2030 koskevan tavoitteen kollektiivisesti mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ponnisteluihin ottaen huomioon oikeudenmukaisuus- ja solidaarisuusnäkökohdat ja ketään jättämättä ja että vuotta 2030 koskeva uusi tavoite on saavutettava siten, että turvataan EU:n kilpailukyky ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden, mukaan luettuina saarijäsenvaltiot ja saaret, erilaiset lähtökohdat, kansalliset erityisolosuhteet ja päästövähennyspotentiaali sekä tähän mennessä toteutetut toimet.	(9) Eurooppa-neuvosto esitti 11 päivänä joulukuuta 2020 antamissaan päätelmissä, että EU saavuttaa vuotta 2030 koskevan tavoitteen kollektiivisesti mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ponnisteluihin ottaen huomioon oikeudenmukaisuus- ja solidaarisuusnäkökohdat ja ketään jättämättä ja että vuotta 2030 koskeva uusi tavoite on saavutettava siten, että turvataan EU:n taloudellinen kilpailukyky, myös teollisuudessa ja maataloudessa, ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden, mukaan luettuina saarijäsenvaltiot ja saaret sekä syrjäiset alueet, erilaiset lähtökohdat, kansalliset erityisolosuhteet, maantieteelliset ominaisuudet ja luonnonolot sekä päästövähennyspotentiaali sekä tähän mennessä toteutetut toimet.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(10) Jotta kasvihuonekaasupäästöjä koskeva 55 prosentin vähennystavoite voitaisiin saavuttaa, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvien alojen on vähennettävä päästöjään asteittain, kunnes tavoitteena oleva 40 prosentin vähennys vuoden 2005 tasosta on saavutettu vuoteen 2030 mennessä.	(10) Jotta kasvihuonekaasupäästöjä koskeva 55 prosentin vähennystavoite voitaisiin saavuttaa, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvien alojen on vähennettävä päästöjään asteittain, kunnes tavoitteena oleva vähintään 40 prosentin vähennys vuoden 2005 tasosta on saavutettu vuoteen 2030 mennessä. Samalla on tärkeää säilyttää teollisuuden kilpailukyky ottamalla käyttöön innovatiivisia ja ilmastoneutraaleja teknologioita.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(11) Tätä varten on tarkistettava kullekin jäsenvaltiolle vuodeksi 2030 asetettua kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta. Tarkistettaessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta olisi käytettävä samoja menetelmiä kuin silloin, kun asetus (EU) 2018/842 alun perin hyväksyttiin. Kansalliset osuudet määritettiin silloin ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset valmiudet ja kustannustehokkuusmahdollisuudet, jotta varmistettaisiin oikeudenmukainen ja tasapainoinen taakanjako. Kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärän vähennys vuonna 2030 olisi näin ollen määritettävä suhteessa asianomaisen jäsenvaltion tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, tarkistettujen kasvihuonekaasupäästöjen tasoon vuonna 2005 lukuun ottamatta sellaisten laitosten todennettuja kasvihuonekaasupäästöjä, jotka olivat toiminnassa vuonna 2005 ja jotka otettiin unionin päästökauppajärjestelmään vasta vuoden 2005 jälkeen.	(11) Tätä varten on tarkistettava kullekin jäsenvaltiolle vuodeksi 2030 asetettua kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta ja otettava asianmukaisesti huomioon sosiaaliset näkökohdat ja vaikutukset, joita päästövähennystoimenpiteiden seurauksista voi aiheutua. Tarkistettaessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta olisi käytettävä samoja menetelmiä kuin silloin, kun asetus (EU) 2018/842 alun perin hyväksyttiin. Kansalliset osuudet määritettiin silloin ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset valmiudet ja kustannustehokkuusmahdollisuudet, jotta varmistettaisiin oikeudenmukainen ja tasapainoinen taakanjako sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja kehitys kussakin maassa ja unionin tasolla. Kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärän vähennys vuonna 2030 olisi näin ollen määritettävä suhteessa asianomaisen jäsenvaltion tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, tarkistettujen kasvihuonekaasupäästöjen tasoon vuonna 2005 lukuun ottamatta sellaisten laitosten todennettuja kasvihuonekaasupäästöjä, jotka olivat toiminnassa vuonna 2005 ja jotka otettiin unionin päästökauppajärjestelmään vasta vuoden 2005 jälkeen.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(11 a) Kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kehitysstrategioita on myös mukautettava Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi siten, että niihin sisällytetään selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet, joissa otetaan huomioon alueiden erityispiirteet ja kehitystarpeet ja joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kaikilla alueilla, jotta voidaan myötävaikuttaa tavoitteiden saavuttamisen lisäksi ympäristön laadun parantamiseen kaikkialla unionissa.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(12) Näin ollen on tarpeen määrittää tämän asetuksen hyväksymisvuodesta lukien uudet sitovat, vuotuisina päästökiintiöinä ilmaistut kansalliset rajat, jotka johtavat asteittain kunkin jäsenvaltion vuoden 2030 tavoitteeseen, ja pitää samalla voimassa sitä edeltäville vuosille vahvistetut vuotuiset rajat komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/212636 mukaisesti.	(12) Näin ollen on tarpeen määrittää tämän asetuksen hyväksymisvuodesta lukien uudet sitovat, vuotuisina päästökiintiöinä ilmaistut kansalliset rajat, joissa jäsenvaltioilla on joustoa kyseisen rajan saavuttamiskeinojen osalta ja jotka johtavat asteittain kunkin jäsenvaltion vuoden 2030 tavoitteeseen, ja pitää samalla voimassa sitä edeltäville vuosille vahvistetut vuotuiset rajat komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/212636 mukaisesti.
_________________	_________________
36 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/2126, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, jäsenvaltioiden vuotuisten päästökiintiöiden vahvistamisesta kaudelle 2021–2030 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842 mukaisesti (EUVL L 426, 17.12.2018, s. 58).	36 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/2126, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, jäsenvaltioiden vuotuisten päästökiintiöiden vahvistamisesta kaudelle 2021–2030 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842 mukaisesti (EUVL L 426, 17.12.2018, s. 58).

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(12 a) Jotta voidaan varmistaa, että hallinnollinen rasite sekä maille että taloudelle minimoidaan ja että vuoden 2030 tavoitteet saavutetaan tehokkaasti kussakin jäsenvaltiossa, on aiheellista, että kaikille jäsenvaltioille laaditaan EU:n tasolla ei-sitova yhdenmukaistettu toimintamalli tai että komissio antaa ehdotuksen mahdollisista perustason täytäntöönpanotoimenpiteistä ja että tarvittaessa annetaan teknistä tukea, joka voi auttaa jäsenvaltioita tavoitteiden saavuttamisessa.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(13) Covid-19-pandemian vaikutusta unionin talouteen ja päästötasoihin ei voida vielä täysin määrittää. Toisaalta unioni on ottanut käyttöön kaikkien aikojen suurimman elvytyspakettinsa, jolla voi myös olla vaikutusta päästötasoihin. Näiden epävarmuuksien vuoksi on aiheellista tarkastella päästötietoja uudelleen vuonna 2025 ja mukauttaa vuotuisia päästökiintiöitä tarvittaessa.	(13) Covid-19-pandemian vaikutusta unionin talouteen ja päästötasoihin ei voida vielä täysin määrittää. Toisaalta unioni on ottanut käyttöön kaikkien aikojen suurimman elvytyspakettinsa, jolla voi myös olla vaikutusta päästötasoihin. Näiden epävarmuuksien vuoksi voisi olla aiheellista tarkastella päästötietoja uudelleen ja mukauttaa vuotuisia päästökiintiöitä tarvittaessa siten, että ne ovat realistisia ja sosiaalisesti vastuullisia, ottaen huomioon uusimmat tiedot. Tämä ei saisi vaarantaa vuodelle 2050 asetettua unionin ilmastoneutraaliustavoitetta.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(13 a) Jos mukauttaminen on tarpeen, jäsenvaltioiden olisi mukautettava kehitysstrategioitaan kaikilla tasoilla vastaavasti ottaen huomioon kunkin alueen erityispiirteet ja kehitystarpeet ja mukautettava myös Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ohjelmasuunnittelua. Komission olisi arvioitava kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita ja varmistettava tekninen apu mitattavissa olevien tavoitteiden asettamisessa, kehitysstrategioiden tarkistamisessa ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan optimaalisen etenemistavan määrittämisessä erityisesti alueilla, joilla on paljon saastuttavaa teollisuutta, jotta voidaan varmistaa, että kukin jäsenvaltio saavuttaa tavoitteet.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(14) Näin ollen on aiheellista päivittää vuosien 2026–2030 päästökiintiöitä vuonna 2025. Päivityksen olisi perustuttava komission suorittamaan kansallisten inventaariotietojen perusteelliseen tarkasteluun, jonka avulla määritetään kunkin jäsenvaltion keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2021, 2022 ja 2023.	(14) Jos jäsenvaltioiden tiedot poikkeavat huomattavasti rajasta, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta, voisi olla aiheellista päivittää vuosien 2026–2030 päästökiintiöitä vuonna 2025. Päivityksen olisi perustuttava komission suorittamaan unionissa ja kansainvälisesti saatavilla olevilla tiedoilla vahvistettujen kansallisten inventaariotietojen perusteelliseen tarkasteluun, jonka avulla määritetään kunkin jäsenvaltion keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(18) Kunnianhimoisempien tavoitteiden asettaminen asetuksen (EU) 2018/841 nojalla heikentää jäsenvaltioiden kykyä tuottaa nettopoistumia, joita voidaan käyttää asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Lisäksi LULUCF-joustomahdollisuuden käytön jakaminen kahdelle ajanjaksolle rajoittaa edelleen mahdollisuutta käyttää nettopoistumia asetuksen (EU) 2018/842 vaatimusten täyttämiseksi. Tästä seuraa, että asetuksen (EU) 2018/842 tavoitteiden saavuttaminen voi olla haastavaa joillekin jäsenvaltioille, ja nämä tai muut jäsenvaltiot voivat tuottaa nettopoistumia, joita ei voida käyttää asetuksen (EU) 2018/842 vaatimusten täyttämiseksi. Jos asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklassa asetetut unionin tavoitteet täyttyvät, erityisesti nettopoistumien enimmäisosuuden osalta, on aiheellista perustaa uusi vapaaehtoinen lisävarantomekanismi, joka auttaa sitä käyttäviä jäsenvaltioita täyttämään velvoitteensa.	(18) Kunnianhimoisempien mutta realististen tavoitteiden asettaminen asetuksen (EU) 2018/841 nojalla heikentää jäsenvaltioiden kykyä tuottaa nettopoistumia, joita voidaan käyttää asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Lisäksi LULUCF-joustomahdollisuuden käytön jakaminen kahdelle ajanjaksolle rajoittaa edelleen mahdollisuutta käyttää nettopoistumia asetuksen (EU) 2018/842 vaatimusten täyttämiseksi. Tästä seuraa, että asetuksen (EU) 2018/842 tavoitteiden saavuttaminen voi olla haastavaa joillekin jäsenvaltioille, ja nämä tai muut jäsenvaltiot voivat tuottaa nettopoistumia, joita ei voida käyttää asetuksen (EU) 2018/842 vaatimusten täyttämiseksi. Jos asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklassa asetetut unionin tavoitteet täyttyvät, erityisesti nettopoistumien enimmäisosuuden osalta, on aiheellista perustaa uusi vapaaehtoinen lisävarantomekanismi, joka auttaa sitä käyttäviä jäsenvaltioita täyttämään velvoitteensa.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(18 a) Pariisin sopimuksen 1,5 celsiusasteen tavoitteen pitäminen saavutettavissa edellyttää yhteisiä ponnisteluja kaikilta talouden sektoreilta, myös maataloudelta, kuten komission pitkän aikavälin strategisessa visiossa kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta1 a esitetään. Jäsenvaltioiden on laadittava pitkän aikavälin strategioita Pariisin sopimuksen tavoitteita koskevien sitoumusten täyttämiseksi sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja hiilinielujen aikaansaamien poistumien tehostamista pitkällä aikavälillä kaikilla aloilla unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Komission olisi käytettävä näitä strategioita sekä muita asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisia jäsenvaltioiden suunnitelmia ja kertomuksia määrittääkseen taakanjakoasetuksen piiriin kuuluvien alojen unionin tason tavoitteet ja seuratakseen niiden yhteistä saavuttamista.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

1 artikla

Komission teksti	Tarkistus
(1) Korvataan asetuksen 1 artiklassa ilmaisu ”30 prosentilla” ilmaisulla ”40 prosentilla”.	(1) Korvataan asetuksen 1 artiklassa ilmaisu ”30 prosentilla” ilmaisulla ”vähintään 40 prosentilla”.

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

4 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) eivät ylitä vuosina 2023, 2024 ja 2025 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen vuonna 2022 kyseisen jäsenvaltion vuotuisesta päästökiintiöstä määritettynä kyseisen vuoden osalta tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 2 määritettyyn rajaan;	b) eivät ylitä vuosina 2023–2030 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen vuonna 2022 kyseisen jäsenvaltion vuotuisesta päästökiintiöstä määritettynä kyseisen vuoden osalta tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 2 määritettyyn rajaan;

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

4 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti	Tarkistus
c) eivät ylitä vuosina 2026–2030 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen vuonna 2024 kyseisen jäsenvaltion asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan mukaisesti ilmoittamista keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2021, 2022 ja 2023 ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 2 määritettyyn rajaan.	Poistetaan.

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

4 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Vuosien 2021 ja 2022 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan mukaisesti toimittamien, vuotta 2005 ja vuosia 2016–2018 koskevien uusimpien kansallisten inventaariotietojen perusteellisen tarkastelun pohjalta ja ilmoittaa kunkin jäsenvaltion vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöille arvon, jota käytetään määrittämään kyseiset vuotuiset päästökiintiöt.	Vuosien 2021 ja 2022 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan mukaisesti toimittamien, vuotta 2005 ja vuosia 2016–2018 koskevien unionissa ja kansainvälisesti saatavilla olevilla tiedoilla vahvistettujen uusimpien kansallisten inventaariotietojen perusteellisen tarkastelun pohjalta ja ilmoittaa kunkin jäsenvaltion vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöille vastaavan arvon, jota käytetään määrittämään kyseiset vuotuiset päästökiintiöt.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

4 artikla – 3 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Vuosien 2023, 2024 ja 2025 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt kunkin jäsenvaltion toisen alakohdan mukaisesti ilmoitetun vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöjen arvon sekä toisessa alakohdassa tarkoitettujen vuosia 2016, 2017 ja 2018 koskevien kansallisten inventaariotietojen tarkastettujen arvojen perusteella.	Vuosien 2023–2030 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt kunkin jäsenvaltion toisen alakohdan mukaisesti ilmoitetun vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöjen arvon sekä toisessa alakohdassa tarkoitettujen vuosia 2016, 2017 ja 2018 koskevien unionissa ja kansainvälisesti saatavilla olevilla tiedoilla vahvistettujen kansallisten inventaariotietojen tarkastettujen arvojen perusteella.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

4 artikla – 3 kohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Vuosien 2026–2030 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt kunkin jäsenvaltion toisen alakohdan mukaisesti ilmoitetun vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöjen arvon sekä jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan mukaisesti toimittamien, vuosia 2021, 2022 ja 2023 koskevien uusimpien kansallisten inventaariotietojen perusteellisen tarkastelun pohjalta.”	Poistetaan.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

4 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jos jäsenvaltio on ylittänyt vuotuiset päästökiintiöt kolmen vuoden ajan, komissio antaa teknistä apua kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien mitattavissa olevien tavoitteiden asettamisessa, kehitysstrategioiden mukauttamisessa ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien etenemistapojen vahvistamisessa erityisesti alueilla, joilla on paljon saastuttavaa teollisuutta ja sisäisiä sektoreita, ja myös sen, että siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava, vähentää energiaköyhyyttä eikä ketään jätetä.

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

8 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Korvataan 8 artiklan 3 kohta seuraavasti:
	3. ”Komissio antaa julkisesti saatavilla olevan lausunnon 1 kohdan mukaisesti toimitettujen korjaavien toimintasuunnitelmien toteutettavuudesta ja tekee tässä tapauksessa niin neljän kuukauden kuluessa tällaisten suunnitelmien vastaanottamisesta. Asianomaisen jäsenvaltion on otettava komission lausunto mahdollisimman hyvin huomioon, ja sen on tarkistettava korjaavaa toimintasuunnitelmaansa vastaavasti. Asianomaisen jäsenvaltion on perusteltava tapaukset, joissa se ei ota huomioon suositusta tai sen merkittävää osaa, ja julkaistava perustelut.”

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

9 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jos jäsenvaltio ylittää vuotuisen päästöoikeutensa kahtena peräkkäisenä vuotena, sen on tarkistettava kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaansa ja kansallista pitkän aikavälin strategiaansa. Tarkistaminen on saatettava päätökseen 12 kuukauden kuluessa. Jäsenvaltion on ilmoitettava tarkistetusta suunnitelmasta komissiolle ja annettava selvitys siitä, miten ehdotetut tarkistukset korjaavat kansallisten vuosittaisten päästökiintiöiden noudattamatta jättämistä. Jos kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa tai kansallista pitkän aikavälin strategiaa ei muuteta merkittävästi, jäsenvaltion on julkaistava perustelut selvityksessä.

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

11 a artikla – 4 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	d a) jäsenvaltio on pannut täytäntöön 4 artiklan 3 a kohdan mukaiset mukautetut kehitysstrategiat.

ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, annetun asetuksen (EU) 2018/842 muuttaminen
Viiteasiakirjat	COM(2021)0555 – C9-0321/2021 – 2021/0200(COD)
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 13.9.2021
Lausunnon antanut valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 13.9.2021
Valmistelija  Nimitetty (pvä)	Vlad-Marius Botoş 27.9.2021
Valiokuntakäsittely	6.12.2021
Hyväksytty (pvä)	15.3.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	23 7 11
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Matteo Adinolfi, François Alfonsi, Pascal Arimont, Adrian-Dragoş Benea, Tom Berendsen, Erik Bergkvist, Stéphane Bijoux, Franc Bogovič, Vlad-Marius Botoş, Rosanna Conte, Andrea Cozzolino, Corina Crețu, Rosa D’Amato, Christian Doleschal, Raffaele Fitto, Chiara Gemma, Mircea-Gheorghe Hava, Krzysztof Hetman, Peter Jahr, Manolis Kefalogiannis, Ondřej Knotek, Constanze Krehl, Cristina Maestre Martín De Almagro, Nora Mebarek, Martina Michels, Alin Mituța, Dan-Ştefan Motreanu, Niklas Nienaß, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Alessandro Panza, Tsvetelina Penkova, Caroline Roose, Marcos Ros Sempere, André Rougé, Susana Solís Pérez, Irène Tolleret, Valdemar Tomaševski, Monika Vana
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Mathilde Androuët, Daniel Buda

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

23	+
NI	Chiara Gemma
Renew	Stéphane Bijoux, Vlad-Marius Botoş, Ondřej Knotek, Alin Mituța, Susana Solís Pérez, Irène Tolleret
S&D	Adrian-Dragoş Benea, Erik Bergkvist, Andrea Cozzolino, Corina Crețu, Constanze Krehl, Cristina Maestre Martín De Almagro, Nora Mebarek, Tsvetelina Penkova, Marcos Ros Sempere
The Left	Martina Michels, Younous Omarjee
Verts/ALE	François Alfonsi, Rosa D'Amato, Niklas Nienaß, Caroline Roose, Monika Vana

 

7	-
ECR	Raffaele Fitto, Valdemar Tomaševski
ID	Matteo Adinolfi, Mathilde Androuët, Rosanna Conte, Alessandro Panza, André Rougé

 

11	0
PPE	Pascal Arimont, Tom Berendsen, Franc Bogovič, Daniel Buda, Christian Doleschal, Mircea-Gheorghe Hava, Krzysztof Hetman, Peter Jahr, Manolis Kefalogiannis, Dan‑Ştefan Motreanu, Andrey Novakov

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (24.3.2022)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, annetun asetuksen (EU) 2018/842 muuttamisesta

(COM(2021)0555 – C9‑0321/2021 – 2021/0200(COD))

Valmistelija: Norbert Lins

 

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Taustaa – 55-valmiuspaketti

 

Komissio esitteli heinäkuussa 2021 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista koskevan pakettinsa. EU:n historian suurimmalla ilmastotoimenpidepaketilla, 55‑valmiuspaketilla, on tarkoitus tarkistaa eri säädöksiä, jotta voidaan saavuttaa EU:n uusi tavoite vähentää nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Ehdotetulla paketilla pyritään saavuttamaan vähintään 52,8 prosentin päästövähennykset ja vähintään 310 miljoonaa tonnia nettopoistumia hiilinielujen avulla vuoteen 2030 mennessä. Jotta kyseinen tavoite olisi yhdenmukainen tieteellisen tiedon kanssa, sen on oltava kunnianhimoisempi ja sitä on täydennettävä konkreettisilla toimenpiteillä.

 

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) on varoitellut asiasta jo vuosia: ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteella on vakavaa, mutta lämpeneminen 2 celsiusasteella olisi katastrofaalista. Tähän mennessä tapahtunut 1,2 celsiusasteen lämpeneminen on jo johtanut luonnonkatastrofeihin, väestön siirtymiseen, satojen epäonnistumiseen ja luonnon monimuotoisuuden häviämiseen unionissa ja sen ulkopuolella. Viimeisimmän YK:n ilmastopuitesopimuksen osapuolikonferenssin, COP26-ilmastokokouksen, tulos on myös hyvin selvä: nykyisten kansallisesti määriteltyjen panosten mukaan maailmanlaajuiset päästöt jatkavat kasvuaan vuoteen 2030 asti ja sen jälkeen, vaikka niitä olisi vähennettävä vähintään 45 prosenttia vuoden 2010 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa 1,5 celsiusasteeseen. Erityisesti COP26-ilmastokokouksen jälkeen on selvää, että Euroopan unioni on velvollinen nopeuttamaan päästövähennyksiään tällä vuosikymmenellä ja osoittamaan suurempaa kunnianhimoa ilmastohätätilan ratkaisemiseksi.

 

Varhainen toiminta on asetettava etusijalle kunnianhimoisella kehityspolulla. Valtaosa tieteellisistä tutkimuksista, mukaan lukien IPCC:n viimeisin raportti[3], on osoittanut maailmanlaajuista yksimielisyyttä heijastellen, että vuosikymmen 2020–2030 on ratkaiseva ilmasto- ja biodiversiteettikriisin torjumisessa.

 

Taakanjako 55-valmiuspaketissa

 

Yksi osa 55-valmiuspakettia on taakanjakoasetus, jossa asetetaan tavoitteita ja seurataan jäsenvaltioiden toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi aloilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin. Koska taakanjakoasetus kattaa 60 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä, se on yksi EU:n ilmastopolitiikan kulmakivistä ja sen on johdettava merkittäviin päästövähennyksiin. Säädösten tarkistus tarjoaa mahdollisuuden saattaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden tavoitteet Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi ja samalla tukkia porsaanreiät, jotka tällä hetkellä heikentävät lainsäädännön tehokkuutta.

 

Taakanjakoasetuksen soveltamisalaan kuuluvien alojen toimien pitäminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisina

 

Taakanjakoasetuksessa asetetaan jäsenvaltioille sitovat päästövähennystavoitteet, jotka kattavat useita aloja, mukaan lukien maatalousalan. Komission ehdotuksessa taakanjakoasetuksen soveltamisala pidetään ennallaan ja lisätään EU:n kokonaispäästövähennystavoitetta 30 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2005 verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa päästövähennysten aikaansaamisesta kaikilla taakanjakoasetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

 

Vaikka tämä tarkistus on tervetullut, tarkistettuun taakanjakoasetukseen sisältyvä tavoitetaso ei ole läheskään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukainen. Sen saavuttamiseksi tarvitaan taakanjakoasetuksen kattamilla aloilla kaiken kaikkiaan vähintään 55 prosentin päästövähennys vuoden 2005 tasoon verrattuna.

 

Kunnianhimoisempia tavoitteita on lisättävä samalla, kun kannustetaan sellaisia aloja, joilla ei ole tähän mennessä saavutettu merkittävää päästövähennystä, kuten maatalousalaa. Se vastasi vain yhden prosentin päästövähennystoimista taakanjaon piiriin kuuluvilla sektoreilla vuosina 2005–2018, vaikka se on edelleen kolmanneksi suurin päästöjen aiheuttaja[4]. Jäsenvaltiot ovat usein päättäneet keskittää vähennystoimensa muille aloille, mutta nyt myös maatalouden on edistettävä merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaa. Mahdollisuus kehittää alojen vähimmäispanoksia unionin tasolla on tunnistettava, jotta taakka voidaan jakaa tasapuolisesti ja kaikki alat saadaan tekemään oma osansa.

 

Taakanjakoasetuksen asema edettäessä kohti EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä

 

Nykyisen asetuksen mukaan jäsenvaltioille on myönnetty useita joustomahdollisuuksia taakanjakotavoitteidensa saavuttamiseksi. Nämä joustomahdollisuudet ovat osoittautuneet asetuksen yleistä tavoitetta heikentäviksi, sillä ne hidastavat kaikkien jäsenvaltioiden hiilestä irtautumiseen tähtääviä toimia taakanjakoasetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, etenkin maatalousalalla. Näiden joustomahdollisuuksien laajentaminen heikentäisi entisestään EU:n ilmastotoimia. Erityisesti ehdotus lisätä LULUCF-sektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous) nettopoistumia taakanjakoasetuksen soveltamisalaan kuuluvien alojen päästövähennysten puutteen kompensoimiseksi on vastoin periaatetta, jonka mukaan kaikkien alojen on edistettävä EU:n ilmastolaissa asetettua ilmastotavoitetta. Luonnollisten hiilinielujen aikaansaamien poistumien on lisäännyttävä samalla, kun fossiilisia päästöjä vähennetään voimakkaasti.

 

Komission on asetettava tavoitteita vuoden 2030 jälkeiselle ajalle, jotta voidaan tarjota ennustettavuutta ja luottamusta kaikille talouden toimijoille, mukaan lukien yritykset, työntekijät, sijoittajat ja kuluttajat, ja varmistaa kasvihuonekaasupäästöjen nopea ja peruuttamaton vähentäminen ajan mittaan, jotta voidaan saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja sen jälkeen negatiiviset päästöt. Vuoden 2025 loppuun mennessä ja EU:n ilmastolain mukainen kasvihuonekaasupäästöbudjetti sekä ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan neuvot huomioon ottaen komission olisi esitettävä ehdotus EU:n ja jäsenvaltioiden taakanjakoasetuksen mukaisista tavoitteista sekä EU:n tason alakohtaisista vähimmäisosuuksista vuoden 2030 jälkeiselle kaudelle. Näiden tavoitteiden olisi oltava viisivuotistavoitteita, jotta ne olisivat yhteneväisiä COP26-ilmastokokouksessa sovittujen yhteisten aikataulujen kanssa. Näin voitaisiin saavuttaa EU:n ilmastositoumukset täysimääräisesti ja ilmastoneutraaliustavoite sellaisena kuin se on tällä hetkellä vahvistettu EU:n ilmastolaissa.

 

TARKISTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(3) Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa31 esitetään laaja kokoelma toisiaan vahvistavia toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius unionissa vuoteen 2050 mennessä, sekä uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa taloudelliseen kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta. Tämä siirtymä vaikuttaa naisiin ja miehiin eri tavoin, ja sillä on erityinen vaikutus eräisiin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten ikääntyneisiin, vammaisiin ja rodullisten tai etnisten vähemmistöjen edustajiin. Sen vuoksi on varmistettava, että siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava ja ettei ketään jätetä.	(3) Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa31 esitetään laaja kokoelma toisiaan vahvistavia, tehokkaita ja tasapuolisia toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius unionissa vuoteen 2050 mennessä, mikä on valtava haaste, sekä uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta asteittain ja vastuullisesti oikeudenmukainen ja vauras tutkimukseen ja innovointiin sekä vihreisiin työpaikkoihin perustuva yhteiskunta, jonka talouden on tarkoitus olla moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa talous ja ihmisten hyvinvointi varmistetaan lisäämättä resurssien käyttöä. Tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta. Samalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistetaan tarve varmistaa tehokas ja oikeudenmukainen siirtymä, jotta sijoittajille voidaan tarjota ennustettavuutta ja varmistaa siirtymäprosessin peruuttamattomuus. Tällä siirtymällä on erilaisia vaikutuksia eri jäsenvaltioihin ja alueisiin erityisesti fyysisistä maantieteellisistä ominaisuuksista ja luonnonolosuhteista riippuen. Se vaikuttaa naisiin ja miehiin eri tavoin, ja sillä on erityinen vaikutus eräisiin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten ikääntyneisiin, vammaisiin ja energiaköyhyyden vaarassa oleviin henkilöihin ja rodullisten tai etnisten vähemmistöjen edustajiin. Sen vuoksi on varmistettava, että siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava, että se perustuu realistisiin tavoitteisiin ja oikeudenmukaiseen ja tasapainoiseen taakanjakoon jäsenvaltioiden kesken ja ettei ketään jätetä. Maatalousalalla olisi tunnustettava ulkoisen yhdenmukaistamisen merkitys YMP:ssä, koska jäsenvaltiot hyötyvät eri tavoin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/211531 a mukaisista YMP:n maksuista, mikä vaikuttaa jäsenvaltioiden viljelijöiden taloudelliseen asemaan ja valmiuksiin osallistua toimiin, joita tämän asetuksen mukaisen panoksen antaminen edellyttää.
__________________	__________________
31 Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final, 11.12.2019.	31 Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final, 11.12.2019.
	31 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1).

Tarkistus  2

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/111932 (eurooppalainen ilmastolaki) unioni on kirjannut lainsäädäntöön tavoitteen koko talouden laajuisen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös sitovaksi unionin sisäiseksi tavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.	(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/111932 (eurooppalainen ilmastolaki) unioni on kirjannut lainsäädäntöön tavoitteen koko talouden laajuisen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös sitovaksi unionin sisäiseksi tavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kyseisessä asetuksessa säädetään myös komission velvollisuudesta antaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotus uusien välitavoitteiden käyttöönottamiseksi, jotta varmistetaan kasvihuonekaasupäästöjen nopea ja peruuttamaton vähentäminen ajan mittaan, jotta unionin ilmastoneutraaliustavoite saavutetaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tällä asetuksella varmistetaan, että alat, jotka eivät kuulu päästökauppajärjestelmän piiriin, edistävät osaltaan ilmastolain tavoitteiden saavuttamista ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat, siirtymän sosiaaliset näkökohdat, jakaumavaikutusten arvioinnit ja niiden vaikutukset alakohtaiseen kilpailukykyyn. Tällä asetuksella myös tasoitetaan tietä unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien vuoden 2030 jälkeisten tavoitteiden asettamiselle tämän asetuksen 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla ja jäsenvaltioiden vähimmäisosuuksia koskevien tavoitteiden asettamiselle näiden vuoden 2030 jälkeisten unionin tavoitteiden saavuttamiseksi.
__________________	__________________
32 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).	32 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

Tarkistus  3

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(5) Unionin sääntelykehystä kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi olisi mukautettava, jotta kyseiset sitoumukset sekä UNFCCC:n nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen33 mukaiset unionin osuudet voitaisiin panna täytäntöön.	(5) Unionin sääntelykehystä kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi olisi mukautettava, jotta kyseiset sitoumukset sekä UNFCCC:n nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen33 mukaiset unionin osuudet voitaisiin panna täytäntöön sekä vuoteen 2030 saakka että sen jälkeen. Siinä olisi erityisesti varmistettava, että yhtäältä tarve saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja toisaalta tarve varmistaa optimaalinen eri alojen välinen taakanjako jäsenvaltioissa tavoitteisiin mukautumiseksi ovat tasapainossa, jotta varmistetaan alueiden välinen lähentyminen. Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä on saavutettava tavalla, jolla varmistetaan riittävä pitkän aikavälin elintarviketuotanto ja turvataan oikeudenmukainen siirtymä ja joka ei uhkaa elintarviketurvaa ja ottaa huomioon maatalousalalla jo toteutettavat toimet.
__________________	__________________
33 Pariisin sopimus (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).	33 Pariisin sopimus (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).

Tarkistus  4

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(7) Vaikka päästökauppajärjestelmää sovelletaan myös tie- ja meriliikenteestä sekä rakennuksista peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisala säilyy ennallaan. Asetusta (EU) 2018/842 sovelletaan sen vuoksi edelleen kotimaan vesiliikenteestä, mutta ei kansainvälisestä vesiliikenteestä, peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin. Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat, vaatimustenmukaisuustarkastuksissa huomioon otettavat jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt määritetään edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/199934 mukaisten inventaarion tarkastusten jälkeen.	(7) Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisala säilyy ennallaan ja päästökauppaan olisi liitettävä kansallisia päästövähennystoimenpiteitä, jotta voidaan lieventää hiilen hinnoittelun kielteisiä vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin kuluttajiin. Asetusta (EU) 2018/842 sovelletaan sen vuoksi edelleen kotimaan vesiliikenteestä, mutta ei kansainvälisestä vesiliikenteestä, peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin. Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat, vaatimustenmukaisuustarkastuksissa huomioon otettavat jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt määritetään edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/199934 mukaisten inventaarion tarkastusten jälkeen, ja on olennaisen tärkeää, että vaatimustenmukaisuutta tarkastettaessa otetaan huomioon uusimmat kansallisesti, unionissa ja kansainvälisesti saatavilla olevat tiedot, jotta tosiasiallisesta tilanteesta saadaan realistinen kuva.
__________________	__________________
34 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).	34 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artikla, jossa tunnustetaan syrjäisimpien alueiden erityinen haavoittuvuus, joka johtuu niiden syrjäisestä sijainnista mannermaan alueisiin nähden, saaristoluonteesta, pienestä koosta, vaikeasta pinnanmuodostuksesta ja ilmastosta sekä taloudellisesta riippuvuudesta muutamista harvoista tuotteista, jotka yhdessä haittaavat suuresti näiden alueiden kehitystä ja aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia monilla aloilla, erityisesti liikenteessä. Unionin tasolla kasvihuonekaasujen vähentämiseksi toteutettavat toimet ja asetettavat tavoitteet on mukautettava tähän vaikeaan tilanteeseen sovittamalla yhteen ympäristötavoitteet ja näille alueille aiheutuvat suuret sosiaaliset kustannukset.

Tarkistus  6

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(11) Tätä varten on tarkistettava kullekin jäsenvaltiolle vuodeksi 2030 asetettua kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta. Tarkistettaessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta olisi käytettävä samoja menetelmiä kuin silloin, kun asetus (EU) 2018/842 alun perin hyväksyttiin. Kansalliset osuudet määritettiin silloin ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset valmiudet ja kustannustehokkuusmahdollisuudet, jotta varmistettaisiin oikeudenmukainen ja tasapainoinen taakanjako. Kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärän vähennys vuonna 2030 olisi näin ollen määritettävä suhteessa asianomaisen jäsenvaltion tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, tarkistettujen kasvihuonekaasupäästöjen tasoon vuonna 2005 lukuun ottamatta sellaisten laitosten todennettuja kasvihuonekaasupäästöjä, jotka olivat toiminnassa vuonna 2005 ja jotka otettiin unionin päästökauppajärjestelmään vasta vuoden 2005 jälkeen.	(11) Tätä varten on tarkistettava kullekin jäsenvaltiolle vuodeksi 2030 asetettua kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta ottamalla asianmukaisesti huomioon sosiaaliset seuraukset, joita kasvihuonekaasupäästövähennysten dynamiikasta voi aiheutua, jotta kukin jäsenvaltio voi tehdä osuutensa tähän ylikansalliseen haasteeseen vastaamiseksi. Tarkistettaessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta olisi noudatettava ketään ei jätetä -periaatetta ja vältettävä vastuun siirtämistä jäsenvaltioille, jotka kohtaavat suurimmat muutoshaasteet. Olisi käytettävä samoja menetelmien osatekijöitä kuin silloin, kun asetus (EU) 2018/842 alun perin hyväksyttiin. Kansalliset osuudet määritettiin silloin ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset valmiudet ja kustannustehokkuusmahdollisuudet, jotta varmistettaisiin oikeudenmukainen ja tasapainoinen taakanjako. Kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärän vähennys vuonna 2030 olisi näin ollen määritettävä suhteessa asianomaisen jäsenvaltion tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, tarkistettujen kasvihuonekaasupäästöjen tasoon vuonna 2005 lukuun ottamatta sellaisten laitosten todennettuja kasvihuonekaasupäästöjä, jotka olivat toiminnassa vuonna 2005 ja jotka otettiin unionin päästökauppajärjestelmään vasta vuoden 2005 jälkeen. Koska jäsenvaltioiden on saavutettava nämä tavoitteet kansallisilla toimenpiteillä, niille olisi annettava jonkin verran joustomahdollisuuksia valita keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(12) Näin ollen on tarpeen määrittää tämän asetuksen hyväksymisvuodesta lukien uudet sitovat, vuotuisina päästökiintiöinä ilmaistut kansalliset rajat, jotka johtavat asteittain kunkin jäsenvaltion vuoden 2030 tavoitteeseen, ja pitää samalla voimassa sitä edeltäville vuosille vahvistetut vuotuiset rajat komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/212636 mukaisesti.	(12) Näin ollen on tarpeen määrittää tämän asetuksen hyväksymisvuodesta lukien ja asiaankuuluvan ympäristövaikutusten arvioinnin mukaisesti uudet sitovat, vuotuisina päästökiintiöinä ilmaistut kansalliset rajat, jotka johtavat asteittain kunkin jäsenvaltion vuoden 2030 tavoitteeseen, ja pitää samalla voimassa sitä edeltäville vuosille vahvistetut vuotuiset rajat komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/212636 mukaisesti ja huomioida kunkin alueen erityinen kustannus-hyötysuhde.
__________________	__________________
36 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/2126, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, jäsenvaltioiden vuotuisten päästökiintiöiden vahvistamisesta kaudelle 2021–2030 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842 mukaisesti (EUVL L 426, 17.12.2018, s. 58).	36 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/2126, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, jäsenvaltioiden vuotuisten päästökiintiöiden vahvistamisesta kaudelle 2021–2030 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842 mukaisesti (EUVL L 426, 17.12.2018, s. 58).

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(13) Covid-19-pandemian vaikutusta unionin talouteen ja päästötasoihin ei voida vielä täysin määrittää. Toisaalta unioni on ottanut käyttöön kaikkien aikojen suurimman elvytyspakettinsa, jolla voi myös olla vaikutusta päästötasoihin. Näiden epävarmuuksien vuoksi on aiheellista tarkastella päästötietoja uudelleen vuonna 2025 ja mukauttaa vuotuisia päästökiintiöitä tarvittaessa.	(13) Covid-19-pandemian vaikutusta unionin talouteen ja päästötasoihin ei voida vielä täysin määrittää. Toisaalta unioni on ottanut käyttöön kaikkien aikojen suurimman elvytyspakettinsa, jolla voi myös olla vaikutusta päästötasoihin. Olisi kiinnitettävä huomiota sen varmistamiseen, että tämän asetuksen mukaiset tavoitteet eivät johda elintarviketuotannon siirtymiseen unionin ulkopuolelle ja että kyseiset alat säilyvät kansainvälisesti kilpailukykyisinä. Näiden epävarmuuksien vuoksi on aiheellista tarkastella päästötietoja uudelleen vuonna 2025 ja mukauttaa vuotuisia päästökiintiöitä tarvittaessa.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(15) Asetuksen (EU) 2018/842 mukaan eräillä jäsenvaltioilla on asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi mahdollisuus mitätöidä rajallinen määrä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia. Maltan kansallinen, bruttokansantuotteeseen asukasta kohti perustuva vähennystavoite ylittää kyseisen jäsenvaltion talouden erityisen rakenteen vuoksi selvästi maan kustannustehokkaan vähennyspotentiaalin. Sen vuoksi on asianmukaista parantaa Maltan mahdollisuuksia käyttää kyseistä joustomahdollisuutta vaarantamatta vuotta 2030 koskevan unionin päästötavoitteen toteutumista.	(15) Asetuksen (EU) 2018/842 mukaan eräillä jäsenvaltioilla on asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi mahdollisuus mitätöidä rajallinen määrä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia. Maltan kansallinen, bruttokansantuotteeseen asukasta kohti perustuva vähennystavoite ylittää kyseisen jäsenvaltion talouden erityisen rakenteen vuoksi selvästi maan kustannustehokkaan vähennyspotentiaalin. Sen vuoksi on asianmukaista parantaa Maltan mahdollisuuksia käyttää kyseistä joustomahdollisuutta vaarantamatta vuotta 2030 koskevan unionin päästötavoitteen toteutumista. Jäsenvaltioille, joilla on oikeus tähän joustomahdollisuuteen mutta jotka eivät hyödyntäneet sitä vuonna 2019, olisi annettava mahdollisuus tarkistaa kyseistä päätöstä uusien kansallisten vähennystavoitteiden huomioon ottamiseksi. Kyseisten jäsenvaltioiden olisi myös voitava tarkistaa ilmoittamiaan prosenttiosuuksia kohdennetummin.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(16) Kyseisen joustomahdollisuuden lisäksi jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi voidaan ottaa huomioon rajallinen määrä maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta, jäljempänä ’LULUCF’, peräisin olevia nettopoistumia ja nettopäästöjä, jäljempänä ’LULUCF-joustomahdollisuus’. Jotta varmistetaan riittävien hillintätoimien käyttöönotto vuoteen 2030 saakka, on aiheellista rajoittaa LULUCF-joustomahdollisuuden käyttöä jakamalla käyttö kahdelle ajanjaksolle ja asettamalla kummallekin ajanjaksolle yläraja, joka vastaa puolta asetuksen (EU) 2018/842 liitteessä III esitettyjen kokonaisnettopoistumien enimmäismäärästä. On myös aiheellista saattaa liitteen III otsikko vastaamaan 28 päivänä lokakuuta 2020 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2021/26837 tehtyä asetuksen (EU) 2018/841 muutosta. Tämän seurauksena asetuksessa (EU) 2018/842 ei tarvitse enää säätää oikeusperustasta, jonka nojalla komissio voi antaa delegoituja säädöksiä asetuksen liitteen III otsikon muuttamiseksi. Asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan 2 kohta olisi sen vuoksi poistettava.	(16) Kyseisen joustomahdollisuuden lisäksi, kun määritetään uutta poliittista ja oikeudellista kehystä unionin ilmastotavoitteille maa- ja metsätalousalojen läheinen suhde huomioon ottaen, jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi voidaan ottaa huomioon rajallinen määrä maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta, jäljempänä ’LULUCF’, peräisin olevia nettopoistumia ja nettopäästöjä, jäljempänä ’LULUCF-joustomahdollisuus’. Jotta varmistetaan riittävien hillintätoimien käyttöönotto vuoteen 2030 saakka, on aiheellista rajoittaa LULUCF-joustomahdollisuuden käyttöä jakamalla käyttö kahdelle ajanjaksolle ja asettamalla kummallekin ajanjaksolle yläraja, joka vastaa puolta asetuksen (EU) 2018/842 liitteessä III esitettyjen kokonaisnettopoistumien enimmäismäärästä. On myös aiheellista saattaa liitteen III otsikko vastaamaan 28 päivänä lokakuuta 2020 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2021/26837 tehtyä asetuksen (EU) 2018/841 muutosta. Tämän seurauksena asetuksessa (EU) 2018/842 ei tarvitse enää säätää oikeusperustasta, jonka nojalla komissio voi antaa delegoituja säädöksiä asetuksen liitteen III otsikon muuttamiseksi. Asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan 2 kohta olisi sen vuoksi poistettava.
__________________	__________________
37 Komission delegoitu asetus (EU) 2021/268, annettu 28 päivänä lokakuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 liitteen IV muuttamisesta niiden metsien vertailutasojen vahvistamiseksi, joita jäsenvaltioiden on sovellettava kaudella 2021–2025 (EUVL L 60, 22.2.2021, s. 21)	37 Komission delegoitu asetus (EU) 2021/268, annettu 28 päivänä lokakuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 liitteen IV muuttamisesta niiden metsien vertailutasojen vahvistamiseksi, joita jäsenvaltioiden on sovellettava kaudella 2021–2025 (EUVL L 60, 22.2.2021, s. 21)

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(17 a) Jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten viranomaisten olisi osoitettava erityisiä määrärahoja, joilla kannustetaan viljelijöitä saavuttamaan päästövähennykset, ja tarjottava investointeja hiilestä irtautumista edistävän teknologian infrastruktuuriin, myös pienille ja keskisuurille tiloille. Unionin ja kansallisten viranomaisten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voidaan kehittää suotuisaa ympäristöä ja elintärkeitä rahoitustukimekanismeja hiilineutraaliuteen siirtymiseksi, niin että ala voi edistää täysimääräisesti kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjä koskevan tavoitteen saavuttamista.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(17 b) Sellaiset välineet kuin hyväksytyt ilmastoa, energiaa ja ympäristöä koskevan valtiontuen suuntaviivat (CEEAG) ovat ratkaisevan tärkeitä sen varmistamiseksi, että maatalousala tekee osuutensa unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi samalla kun ylläpidetään kohtuuhintaisten elintarvikkeiden tuotantoa. Komission olisi varmistettava, että suuntaviivoihin lisätään tarvittaessa uusia alasektoreita, kuten päästökauppajärjestelmän kattamia tai hiilivuotoluetteloon sisältyviä alasektoreita.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(18) Kunnianhimoisempien tavoitteiden asettaminen asetuksen (EU) 2018/841 nojalla heikentää jäsenvaltioiden kykyä tuottaa nettopoistumia, joita voidaan käyttää asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Lisäksi LULUCF-joustomahdollisuuden käytön jakaminen kahdelle ajanjaksolle rajoittaa edelleen mahdollisuutta käyttää nettopoistumia asetuksen (EU) 2018/842 vaatimusten täyttämiseksi. Tästä seuraa, että asetuksen (EU) 2018/842 tavoitteiden saavuttaminen voi olla haastavaa joillekin jäsenvaltioille, ja nämä tai muut jäsenvaltiot voivat tuottaa nettopoistumia, joita ei voida käyttää asetuksen (EU) 2018/842 vaatimusten täyttämiseksi. Jos asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklassa asetetut unionin tavoitteet täyttyvät, erityisesti nettopoistumien enimmäisosuuden osalta, on aiheellista perustaa uusi vapaaehtoinen lisävarantomekanismi, joka auttaa sitä käyttäviä jäsenvaltioita täyttämään velvoitteensa.	(18) Kunnianhimoisempien tavoitteiden asettaminen asetuksen (EU) 2018/841 nojalla heikentää jäsenvaltioiden kykyä tuottaa nettopoistumia, joita voidaan käyttää asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Lisäksi LULUCF-joustomahdollisuuden käytön jakaminen kahdelle ajanjaksolle rajoittaa edelleen mahdollisuutta käyttää nettopoistumia asetuksen (EU) 2018/842 vaatimusten täyttämiseksi. Tästä seuraa, että asetuksen (EU) 2018/842 tavoitteiden saavuttaminen voi olla haastavaa joillekin jäsenvaltioille, ja nämä tai muut jäsenvaltiot voivat tuottaa nettopoistumia, joita ei voida käyttää asetuksen (EU) 2018/842 vaatimusten täyttämiseksi. Jos asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklassa asetetut unionin tavoitteet täyttyvät, erityisesti nettopoistumien enimmäisosuuden osalta, on aiheellista perustaa uusi vapaaehtoinen lisävarantomekanismi, joka auttaa sitä käyttäviä jäsenvaltioita täyttämään velvoitteensa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(18 a) Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttaminen asettaa joillekin jäsenvaltioille suuria haasteita. Sen vuoksi on tärkeää taata joustomahdollisuus, ennakointi ja siirrettävyys. Alakohtaisten vähimmäisosuuksien käyttöönotto ei ainoastaan vaaranna tavoitteita vaan estää myös niiden saavuttamisen.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(18 b) Tämän asetuksen tavoitteiden asettamisessa olisi otettava huomioon, että jäsenvaltioissa on erilaisia toimintaolosuhteita eri alojen välillä mutta myös niiden sisällä. Vähennystavoitteiden saavuttaminen ei saisi vaarantaa maatalousalan kykyä varmistaa elintarviketurva Euroopassa ja maailmassa.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 c kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(18 c) Komissiota kehotetaan laatimaan etenemissuunnitelma unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden määrittämiseksi tietyillä aloilla vuoden 2030 jälkeen. Komissiota kehotetaan lisäksi tutkimaan, miten maatalousala voidaan yhdistää LULUCF-sektoreihin vuoden 2030 jälkeen. Sääntelyn vaikutusten arviointi olisi tehtävä ennen lainsäädäntötoimenpiteiden käyttöönottoa.

Tarkistus  17

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

1 artikla

Komission teksti	Tarkistus
(1) Korvataan asetuksen 1 artiklassa ilmaisu ”30 prosentilla” ilmaisulla ”40 prosentilla”.	Poistetaan.

Tarkistus  18

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

1 artikla

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(1 a) Korvataan 1 artikla seuraavasti:
1 artikla	1 artikla
Kohde	Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden velvoitteet niiden vähimmäisosuuksista kaudelle 2021–2030 siihen, että täytetään unionin tavoite vähentää sen kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosentilla vuoden 2005 tasoihin verrattuna viimeistään vuonna 2030 tämän asetuksen 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla ja edistetään Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Tässä asetuksessa vahvistetaan myös säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja sen arvioimiseksi, kuinka jäsenvaltiot etenevät vähimmäisosuuksia koskevien tavoitteidensa saavuttamisessa.	1. Tällä asetuksella edistetään Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja unionin tavoitetta tasapainottaa kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja saavuttaa sen jälkeen negatiiviset päästöt asetuksen (EU) 2021/1119 (’eurooppalainen ilmastolaki’) 2 artiklan mukaisesti.
	Lineaarisia vähennystavoitteita asettaessaan komissiota kehotetaan ottamaan huomioon tarve yhdenmukaistaa asteittain taakanjako jäsenvaltioiden kesken. Tavoitteena on, että kaikki jäsenvaltiot ovat ilmastoneutraaleja vuoteen 2050 mennessä. Sen vuoksi on tärkeää välttää suuria jäsenvaltioiden välisiä eroja. Taakanjakoa määritettäessä on otettava entistä enemmän huomioon kustannustehokkuus ja oikeudenmukaisuus asukaskohtaisen BKT:n ohella, myös vuoden 2030 jälkeen.
	2. Tässä asetuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden vähimmäisosuuksia kaudelle 2021–2030 koskevat velvoitteet, joiden avulla voidaan saavuttaa unionin tavoitteena oleva unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 40 prosentilla vuoden 2005 tasosta viimeistään vuonna 2030 tämän asetuksen 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

(https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32018R0842&from=FI#d1e508-26-1)

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

3 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(2 a) Lisätään 3 a artikla seuraavasti:
	”3 a artikla
	Biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kestävyyskriteerien luokittelua säännellään direktiivillä (EU) 2018/2001.”

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

4 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion vuotuiset päästökiintiöt vuosille 2021–2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina 2 kohdassa esitettyjen kehityspolkujen mukaisesti.	3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion vuotuiset päästökiintiöt vuosille 2021–2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina 2 kohdassa esitettyjen kehityspolkujen mukaisesti, ottaen huomioon kustannustehokkuuden ja suhteellisuuden.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

5 artikla – 4 kohta

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(3 a) Muutetaan 5 artiklan 4 kohta seuraavasti:
4. Jäsenvaltio voi siirtää tietyn vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltiolle enintään viisi prosenttia vuosien 2021–2025 osalta ja enintään 10 prosenttia vuosien 2026–2030 osalta. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämiseksi kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti.	”4. Jäsenvaltio voi siirtää tietyn vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltiolle enintään viisi prosenttia vuosien 2021–2025 osalta ja enintään 10 prosenttia vuosien 2026–2030 osalta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan nojalla toteutetuista toimista, myös siirtohinnasta hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohti.”

(https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32018R0842&from=EN#d1e642-26-1)

Tarkistus  22

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta – ii alakohta

Asetus (EU) 2018/842

7 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
”a) vuosilta 2021–2025 kyseisen jäsenvaltion osalta huomioon otettu kumulatiivinen määrä ei ylitä puolta tämän asetuksen liitteessä III kyseiselle jäsenvaltiolle asetetusta kokonaisnettopoistumien enimmäismäärästä;	”a) vuosilta 2021–2025 kyseisen jäsenvaltion osalta huomioon otettu kumulatiivinen määrä ei ylitä 75 prosenttia tämän asetuksen liitteessä III kyseiselle jäsenvaltiolle asetetusta kokonaisnettopoistumien enimmäismäärästä;
a a) vuosilta 2026–2030 kyseisen jäsenvaltion osalta huomioon otettu kumulatiivinen määrä ei ylitä puolta tämän asetuksen liitteessä III kyseiselle jäsenvaltiolle asetetusta kokonaisnettopoistumien enimmäismäärästä;”;	a a) vuosilta 2026–2030 kyseisen jäsenvaltion osalta huomioon otettu kumulatiivinen määrä ei ylitä 75 prosenttia tämän asetuksen liitteessä III kyseiselle jäsenvaltiolle asetetusta kokonaisnettopoistumien enimmäismäärästä;
	(aa a) vuosilta 2021–2030 kyseisen jäsenvaltion osalta huomioon otettu kumulatiivinen määrä ei ylitä tämän asetuksen liitteessä III kyseiselle jäsenvaltiolle asetettua kokonaisnettopoistumien enimmäismäärää;”;

Tarkistus  23

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

8 artikla – 3 kohta

Nykyinen teksti	Tarkistus
	(5 a) korvataan 8 artiklan kolmas kohta seuraavasti:
3. Komissio voi antaa lausunnon 1 kohdan mukaisesti toimitettujen korjaavien toimintasuunnitelmien toteutettavuudesta ja tekee tässä tapauksessa niin neljän kuukauden kuluessa tällaisten suunnitelmien vastaanottamisesta. Kyseessä olevan jäsenvaltion on otettava komission lausunto tarkoin huomioon, ja se voi tarkistaa korjaavaa toimintasuunnitelmaansa vastaavasti.	”3. Komissio antaa lausunnon 1 kohdan mukaisesti toimitettujen korjaavien toimintasuunnitelmien toteutettavuudesta ja tekee tässä tapauksessa niin neljän kuukauden kuluessa tällaisten suunnitelmien vastaanottamisesta. Kyseessä olevan jäsenvaltion on otettava komission lausunto tarkoin huomioon ja tarkistettava korjaavaa toimintasuunnitelmaansa vastaavasti. Jos kyseessä oleva jäsenvaltio ei ota huomioon jotakin suositusta tai sen merkittävää osaa, kyseisen jäsenvaltion on julkistettava perustelunsa.

(https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32018R0842&from=FI#d1e508-26-1)

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

9 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
”2. Jos asetuksen (EU) 2018/841 4 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt ylittävät kaudella 2021–2025 sen poistumat, jotka on määritetty mainitun asetuksen 12 artiklan mukaisesti, keskusvalvoja vähentää kyseisen jäsenvaltion vuotuisista päästökiintiöistä asianomaisten vuosien osalta näitä ylimääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä vastaavan määrän hiilidioksidiekvivalenttitonneina.”	”2. Jos asetuksen (EU) 2018/841 4 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt ylittävät kaudella 2021–2025 sen poistumat, jotka on määritetty mainitun asetuksen 12 artiklan mukaisesti, keskusvalvoja vähentää kyseisen jäsenvaltion vuotuisista päästökiintiöistä asianomaisten vuosien osalta näitä ylimääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä vastaavan määrän hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Jos jäsenvaltio ylittää vuotuisen päästöoikeutensa kahtena peräkkäisenä vuotena, sen on esitettävä perustelut kertomuksessa komissiolle ja selitettävä, mitä muutoksia se tekee kansalliseen pitkän aikavälin strategiaansa.”

ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, annetun asetuksen (EU) 2018/842 muuttaminen
Viiteasiakirjat	COM(2021)0555 – C9-0321/2021 – 2021/0200(COD)
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 13.9.2021
Lausunnon antanut valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AGRI 13.9.2021
Valmistelija  Nimitetty (pvä)	Norbert Lins 23.3.2022
Alkuperäinen valmistelija	Pär Holmgren
Valiokuntakäsittely	25.1.2022
Hyväksytty (pvä)	22.3.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 14 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mazaly Aguilar, Clara Aguilera, Atidzhe Alieva-Veli, Álvaro Amaro, Carmen Avram, Adrian-Dragoş Benea, Mara Bizzotto, Daniel Buda, Isabel Carvalhais, Asger Christensen, Angelo Ciocca, Ivan David, Paolo De Castro, Jérémy Decerle, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Luke Ming Flanagan, Dino Giarrusso, Francisco Guerreiro, Martin Häusling, Martin Hlaváček, Krzysztof Jurgiel, Jarosław Kalinowski, Elsi Katainen, Camilla Laureti, Gilles Lebreton, Julie Lechanteux, Norbert Lins, Colm Markey, Ulrike Müller, Maria Noichl, Juozas Olekas, Eugenia Rodríguez Palop, Bronis Ropė, Bert-Jan Ruissen, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Annie Schreijer-Pierik, Marc Tarabella, Veronika Vrecionová, Sarah Wiener, Juan Ignacio Zoido Álvarez
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Pär Holmgren, Cristina Maestre Martín De Almagro, Alin Mituța, Christine Schneider

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

30	+
ID	Ivan David
PPE	Álvaro Amaro, Daniel Buda, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Jarosław Kalinowski, Norbert Lins, Colm Markey, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Christine Schneider, Annie Schreijer-Pierik, Juan Ignacio Zoido Álvarez
Renew	Atidzhe Alieva-Veli, Asger Christensen, Jérémy Decerle, Martin Hlaváček, Elsi Katainen, Alin Mituța, Ulrike Müller
S&D	Clara Aguilera, Carmen Avram, Adrian-Dragoş Benea, Isabel Carvalhais, Paolo De Castro, Camilla Laureti, Cristina Maestre Martín De Almagro, Juozas Olekas, Marc Tarabella

 

14	-
ECR	Mazaly Aguilar, Krzysztof Jurgiel, Bert-Jan Ruissen, Veronika Vrecionová
ID	Gilles Lebreton, Julie Lechanteux
S&D	Maria Noichl
The Left	Luke Ming Flanagan, Eugenia Rodríguez Palop
Verts/ALE	Francisco Guerreiro, Martin Häusling, Pär Holmgren, Bronis Ropė, Sarah Wiener

 

3	0
ID	Mara Bizzotto, Angelo Ciocca
NI	Dino Giarrusso

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, annetun asetuksen (EU) 2018/842 muuttaminen
Viiteasiakirjat	COM(2021)0555 – C9-0321/2021 – 2021/0200(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	14.7.2021
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 13.9.2021
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 13.9.2021	ITRE 13.9.2021	TRAN 13.9.2021	REGI 13.9.2021
	AGRI 13.9.2021
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa  Päätös tehty (pvä)	BUDG 31.8.2021	ITRE 15.9.2021
Esittelijät  Nimitetty (pvä)	Jessica Polfjärd 17.9.2021
Valiokuntakäsittely	27.9.2021	10.2.2022
Hyväksytty (pvä)	17.5.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	61 20 6
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mathilde Androuët, Margrete Auken, Simona Baldassarre, Marek Paweł Balt, Traian Băsescu, Hildegard Bentele, Alexander Bernhuber, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Pascal Canfin, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Nathalie Colin-Oesterlé, Esther de Lange, Christian Doleschal, Marco Dreosto, Bas Eickhout, Cyrus Engerer, Agnès Evren, Pietro Fiocchi, Raffaele Fitto, Catherine Griset, Jytte Guteland, Teuvo Hakkarainen, Martin Hojsík, Pär Holmgren, Yannick Jadot, Adam Jarubas, Petros Kokkalis, Ewa Kopacz, Peter Liese, Sylvia Limmer, Javi López, César Luena, Marian-Jean Marinescu, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Joëlle Mélin, Tilly Metz, Silvia Modig, Dolors Montserrat, Alessandra Moretti, Ville Niinistö, Ljudmila Novak, Grace O’Sullivan, Jutta Paulus, Stanislav Polčák, Jessica Polfjärd, Nicola Procaccini, Luisa Regimenti, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Sándor Rónai, Rob Rooken, Silvia Sardone, Christine Schneider, Günther Sidl, Ivan Vilibor Sinčić, Linea Søgaard-Lidell, Nils Torvalds, Edina Tóth, Véronique Trillet-Lenoir, Petar Vitanov, Alexandr Vondra, Mick Wallace, Pernille Weiss, Emma Wiesner, Michal Wiezik, Tiemo Wölken, Anna Zalewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Michael Bloss, Manuel Bompard, Milan Brglez, Stelios Kympouropoulos, Manuela Ripa, Christel Schaldemose, Vincenzo Sofo, Idoia Villanueva Ruiz
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	24.5.2022

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

61	+
NI	Ivan Vilibor Sinčić
PPE	Hildegard Bentele,Alexander Bernhuber,Nathalie Colin‑Oesterlé, Christian Doleschal, Agnès Evren, Adam Jarubas, Ewa Kopacz, Stelios Kympouropoulos, Peter Liese, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Dolors Montserrat, Ljudmila Novak, Jessica Polfjärd, Stanislav Polčák, Luisa Regimenti, Christine Schneider, Maria Spyraki, Pernille Weiss, Esther de Lange
Renew	Pascal Canfin, Andreas Glück, Martin Hojsík, Jan Huitema, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Linea Søgaard‑Lidell, Nils Torvalds, Véronique Trillet‑Lenoir, Emma Wiesner, Michal Wiezik, Nicolae Ştefănuță
S&D	Marek Paweł Balt, Monika Beňová, Simona Bonafè, Milan Brglez, Delara Burkhardt, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Cyrus Engerer, Jytte Guteland, César Luena, Javi López, Alessandra Moretti, Sándor Rónai, Christel Schaldemose, Günther Sidl, Petar Vitanov, Tiemo Wölken
Verts/ALE	Margrete Auken, Michael Bloss, Bas Eickhout, Pär Holmgren, Yannick Jadot, Tilly Metz, Ville Niinistö, Grace O'Sullivan, Jutta Paulus, Manuela Ripa

 

20	-
ECR	Sergio Berlato, Pietro Fiocchi, Raffaele Fitto, Nicola Procaccini, Rob Rooken, Vincenzo Sofo, Alexandr Vondra, Anna Zalewska
ID	Mathilde Androuët, Simona Baldassarre, Aurélia Beigneux, Marco Dreosto, Catherine Griset, Teuvo Hakkarainen, Sylvia Limmer, Joëlle Mélin, Silvia Sardone
NI	Edina Tóth
PPE	Traian Băsescu, Marian‑Jean Marinescu

 

6	0
The Left	Malin Björk, Manuel Bompard, Petros Kokkalis, Silvia Modig, Idoia Villanueva Ruiz, Mick Wallace

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

• [1] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
• [2] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
• [3] https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/
   
• [4] Euroopan ympäristökeskus, ”National action across all sectors needed to reach greenhouse gas Effort Sharing targets”, Briefing, 10. maaliskuuta 2020 – https://www.eea.europa.eu/themes/climate/trends-and-projections-in-europe/national-action-across-all-sectors