MIETINTÖ EU:sta ja monenvälisyyden puolustamisesta

8.6.2022 - (2020/2114(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Javi López
Valmistelija (*):
Anna-Michelle Asimakopoulou, kansainvälisen kaupan valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

PR_INI

SISÄLTÖ

Sivu

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

 

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:sta ja monenvälisyyden puolustamisesta

(2020/2114(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 28. kesäkuuta 2016 esittelemän asiakirjan ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia”,

– ottaa huomioon Euroopan parlamentille ja neuvostolle 17. helmikuuta 2021 annetun unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisen tiedonannon EU:n vahvemmasta panostuksesta sääntöihin perustuvaan monenvälisyyteen (JOIN(2021)0003),

– ottaa huomioon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle annetun unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisen tiedonannon ”EU:n ja Yhdysvaltojen uusi toimintasuunnitelma kansainvälisen muutoksen aikaansaamiseksi” (JOIN(2020)0022),

– ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2021 hyväksytyt neuvoston päätelmät EU:n painopisteistä YK:ssa sen yleiskokouksen 76. istunnossa,

– ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission 25. maaliskuuta 2020 antaman yhteisen tiedonannon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta 2020–2024 (JOIN(2020)0005), erityisesti sen III luvun, joka koskee maailmanlaajuisen ihmisoikeus- ja demokratiajärjestelmän edistämistä, ja sen monenvälistä yhteistyötä koskevan A jakson, jossa vahvistetaan EU:n sitoutuminen vahvaan monenväliseen ihmisoikeusjärjestelmään,

– ottaa huomioon Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevan suhteen kehystä koskevan poliittisen julkilausuman tarkistetun tekstin sellaisena kuin siitä on sovittu neuvottelijoiden tasolla 17. lokakuuta 2019,

– ottaa huomioon naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman (WPS) 2019–2024 sekä 25. marraskuuta 2020 esitetyn sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman (GAP III),

– ottaa huomioon 22. helmikuuta 2021 hyväksytyt neuvoston päätelmät EU:n prioriteeteista YK:n ihmisoikeusfoorumeilla vuonna 2021,

– ottaa huomioon YK:n pääsihteerin vuonna 2021 julkaiseman raportin ”Our Common Agenda”,

– ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n tehtävästä laajemman transatlanttisen kumppanuuden edistämisessä[1],

– ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi[2],

– ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2021 antamansa suosituksen neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 75. ja 76. istunnosta[3],

– ottaa huomioon 10. joulukuuta 2003 hyväksytyn joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan EU:n strategian ja 17. joulukuuta 2008 hyväksytyt neuvoston päätelmät Euroopan unionin uusista toimintalinjoista joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi,

– ottaa huomioon 21. lokakuuta 2021 antamansa suosituksen komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n ja Taiwanin poliittisista suhteista ja yhteistyöstä[4],

– ottaa huomioon 24. tammikuuta 2022 hyväksytyt neuvoston päätelmät YK:n ja EU:n rauhanoperaatioiden ja kriisinhallinnan alan strategisen kumppanuuden viemisestä seuraavalle tasolle: Ensisijaiset tavoitteet vuosiksi 2022–2024,

– ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

– ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet,

– ottaa huomioon Pekingissä syyskuussa 1995 pidetyn YK:n neljännen naisten maailmankonferenssin, Pekingissä hyväksytyn julistuksen ja naisten voimaannuttamista koskevan toimintaohjelman sekä myöhemmin YK:n Peking +5 -erityisistunnossa 9. kesäkuuta 2000, Peking +10 -erityisistunnossa 11. maaliskuuta 2005, Peking +15 ‑erityisistunnossa 2. maaliskuuta 2010 ja Peking +20 -erityisistunnossa 9. maaliskuuta 2015 hyväksytyt päätösasiakirjat, jotka koskivat uusia toimia ja aloitteita Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toteuttamiseksi,

– ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen syyskuussa 2006 hyväksymän maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian, joka on määrä saattaa pian ajan tasalle,

– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 31. lokakuuta 2000 antaman YK:n päätöslauselman 1325 (2000),

– ottaa huomioon 3. toukokuuta 2011 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 65/276 EU:n osallistumisesta YK:n työhön,

– ottaa huomioon YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2018 annetut neljä EU:n ja YK:n yhteistä julkilausumaa,

– ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman autonomisista asejärjestelmistä[5],

– ottaa huomioon 29. syyskuuta 2020 esitetyn ehdotuksen Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimukseksi keskinäisen tuen antamisesta niiden kenttäoperaatioiden yhteydessä,

– ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan[6],

– ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 24.–25. maaliskuuta 2022 pidetyn kokouksen päätelmistä, mukaan lukien Ukrainaa vastaan käytävän sodan viimeisin kehitys ja EU:n pakotteet Venäjälle ja niiden täytäntöönpano[7],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

– ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon,

– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0172/2022),

A. ottaa huomioon, että maailmanjärjestys on yhä epävakaampi, polarisoituu yhä enemmän ja sitä leimaavat kilpailevat ohjelmat ja poliittiset kannat sekä sääntelyn hajanaisuuden ja sääntelystandardeja koskevan kilpailun kasvava riski; toteaa, että demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuu yhä suurempi uhka maailman eri alueilla; toteaa, että ihmisoikeuksien puolustajat ja kansalaisyhteiskunnan aktivistit kohtaavat laillisessa työssään yhä enemmän uhkia ja riskejä;

B. ottaa huomioon, että monenvälinen järjestys on rakennettu vastaamaan aikamme haasteisiin, kuten nälkään ja äärimmäiseen köyhyyteen, eriarvoisuuteen, ympäristön pilaantumiseen, sairauksiin, taloudellisiin häiriöihin ja konfliktien ehkäisemiseen, ja ratkaisemaan niitä; ottaa huomioon, että merkittävästä edistyksestä huolimatta useilla aloilla on taannuttu viime vuosikymmenen aikana;

C. katsoo, että yhteiskuntasopimus on uusittava ja luottamus on palautettava;

D. ottaa huomioon, että syyskuussa 2015 kaikki maat sitoutuivat kunnianhimoiseen toimintasuunnitelmaan siitä, miten maailmanlaajuisiin haasteisiin voidaan vastata yhdessä, eli YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan;

E. katsoo, että vaikka monenvälisyys on edelleen paras organisaatiojärjestelmä maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi, on tunnustettava, että sillä on vaikeuksia löytää tietä tehokkaaseen täytäntöönpanoon;

F. ottaa huomioon, että maailma on siirtynyt uuteen, myllerryksille, vastakkainasettelulle ja epävakaudelle erittäin alttiiseen moninapaiseen aikakauteen jolle on ominaista voimakas geopoliittinen kilpailu, johon liittyy muita kuin perinteisiä uhkia ja konflikteja, kuten hybridi- ja kyberhyökkäyksiä, hybridisotaa ja disinformaatiota, jotka usein tapahtuvat osaksi julkisuudelta piilossa mutta joilla on merkittäviä vaikutuksia EU:n ja maailmanlaajuisen turvallisuuden kannalta ja joiden torjuntaan ja joihin reagoimiseen meillä ei ole asianmukaisia välineitä; katsoo, että nykyisen monenvälisen järjestelmän valmiudet löytää tehokkaita ja osallistavia ratkaisuja eivät ehkä riitä vastaamaan nykyisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin;

G. ottaa huomioon, että samaan aikaan maailmanjärjestykseen kohdistuu yhä enemmän toimintapoliittisia kysymyksiä ja haasteita, jotka edellyttävät kansainvälisen tason toimia, kuten tehokasta maailmanlaajuista politiikkavuoropuhelua, yhteistyötä ja kantojen lähentämistä, jotta voidaan kehittää tuloksellisia ja kestäviä ratkaisuja, koordinoituja toimia ja sääntöihin perustuvaan järjestelmään sisältyviä yhteisesti sovittuja standardeja, jotka voivat toimia tehokkaasti kaikkien edun mukaisesti ja edistää ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta; katsoo, että näiden normien olisi edistettävä kansainvälistä rauhaa, vakautta ja kestävää kehitystä; ottaa huomioon, että EU tukee kansainvälisiä lakeja ja normeja;

H. ottaa huomioon, että maailmasta on tullut entistä yhteenliitetympi, jolloin kansainvälisen näyttämön toimijoista on tullut toisistaan riippuvaisempia ja haasteista monimutkaisempia; katsoo, että tästä johtuvat monitasoiset ongelmat edellyttävät yhteisiä toimia, joustavia rakenteita ja kaikkien sidosryhmien osallistumista;

I. ottaa huomioon, että nykyinen monenvälinen järjestys perustuu vuoden 1945 jälkeiseen maailmanjärjestykseen, joka ei välttämättä täysin kuvasta nykymaailmaa, koska kaikkia nykyisiä maailmanlaajuisia toimijoita ei otettu asianmukaisesti huomioon monenvälisen rakenteen suunnittelussa,

J. ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesta asevalvonta-, aseriisunta- ja asesulkupolitiikasta ja -normeista luovutaan ja niitä heikennetään aikana, jolloin tavanomaisten aseiden myynti lisääntyy, asejärjestelmien riippumattomuus lisääntyy ja uusiin joukkotuhoaseisiin investoidaan;

K. ottaa huomioon, että monenvälisyyteen itsenäisten valtioiden välisten suhteiden rauhanomaisena organisointikeinona kohdistuu haasteita, jotka johtuvat osittain kansainvälisen järjestelmän muutoksista, kuten uusien toimijoiden ilmaantumisesta maailmannäyttämölle ja niiden aiheuttamista hybridiuhista, monenvälisten instituutioiden luonteesta johtuvista jännitteistä ja vuosikymmeniä vanhojen instituutioiden uudistamisen tarpeesta, kasvavasta kuilusta yleisen mielipiteen ja instituutioiden välillä, globalisaation vastaisten tunteiden noususta, perinteisesti hallitsevien geopoliittisten voimatekijöiden taantumisesta ja sitä seuranneesta maailmanlaajuisten vapauksien ja demokratian heikkenemisestä; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia ja sen ennennäkemätön vaikutus kansainväliseen yhteisöön ovat sekä voimistaneet että nopeuttaneet näitä muutoksia; ottaa huomioon, että edessämme on uusi aikakausi, joka uhkaa vaarantaa yli 70 vuotta jatkuneen edistyksen ja suhteellisen rauhan ja tuoda mukanaan voimapolitiikan aikakauden, joka pyrkii heikentämään kansainvälistä sääntöihin perustuvaa järjestystä, jonka pohjana ovat kansainvälinen oikeus ja oikeusvaltioperiaate, vastuullisuus, demokratia ja ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja monimuotoisuus; katsoo, että kansallisten populististen impulssien, toisistaan poikkeavien ja muuttuvien tavoitteiden sekä täytäntöönpano- ja vastuuvelvollisuusmenetelmien puuttumisen yhdistelmä pakottaa monenvälisen järjestelmän kohtaamaan kolme toisiinsa liittyvää kriisiä: valta-, merkityksellisyys- ja legitimiteettikriisit, jotka johtuvat lähinnä länsimaissa vallitsevasta poliittisen tahdon ja koordinoinnin puutteesta;

L. katsoo, että monenvälisyyden kriisi voi tarjota tilaisuuden rakentaa uudelleen yhteisymmärrys monenvälisyyteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvasta kansainvälisestä järjestyksestä tehokkaan yhteistyön, solidaarisuuden ja koordinoinnin avulla; katsoo, että EU:n olisi tuettava aloitteita, joilla pyritään sisällyttämään kansalaisyhteiskunnan näkemykset Yhdistyneiden kansakuntien kaltaisten monenvälisten foorumien päätöksentekoprosesseihin; katsoo, että EU:n olisi edistettävä YK:n parlamentaarisen yleiskokouksen perustamista YK:n järjestelmään, jotta voidaan lisätä globaalin hallinnon demokraattista luonnetta, demokraattista vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta;

M. katsoo, että monenvälisyys on elvytettävä nopeasti tämän moniulotteisen ja monitahoisen kriisin ratkaisemiseksi; ottaa huomioon, että rauhaan ja turvallisuuteen, perusvapauksiin ja demokratiaan kohdistuvat uhat, ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden katoaminen, ympäristön tilan heikkeneminen, katastrofien riskinhallinta, maailmanlaajuiset kansanterveyshaasteet, protektionismin lisääntyminen, disinformaatio, ulkomainen sekaantuminen, sukupuolten tasa-arvo, kestävä kehitys sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden syveneminen maailmanlaajuisella tasolla ovat kiireellisiä haasteita, joita maailmalla on nyt edessään; katsoo, että ainoastaan vahvistetun monenvälisen järjestyksen ja poliittisen johtajuuden avulla kansainvälinen yhteisö voi löytää pysyviä ja kestäviä ratkaisuja näihin ja tuleviin haasteisiin;

N. katsoo, että monenvälisyyden elvyttämiseksi ja puolustamiseksi EU:n on autettava pitämään monenväliset instituutiot ja kansainväliset järjestöt elossa ja toiminnassa ja pyrittävä samalla syventämään yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden kanssa, jotta se voi taistella arvojensa ja etujensa puolesta; toteaa, että nämä koalitiot muuttuvat kulloisenkin tapauksen mukaan eivätkä ne saisi heikentää olemassa olevia instituutioita; katsoo, että EU:n olisi pyrittävä rakentamaan avoimia koalitioita poissulkevien ryhmittymien sijaan; katsoo, että EU:n on löydettävä uusia tapoja tehdä yhteistyötä globaalin etelän maiden kanssa ja tehdä se samalla tasolla niiden kanssa tasavertaisina kumppaneina;

O. ottaa huomioon, että ilmastonmuutos ja covid-19-pandemia ovat osoittaneet globaalien julkishyödykkeiden, kuten terveydenhuollon, puhtaan ilman, veden, ruoan ja luonnonvarojen, koulutuksen, teknologian ja kyberavaruuden osallistavan, turvallisen ja vakaan saatavuuden merkityksen ja toimintapoliittisen ensisijaisuuden; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on muistuttanut meitä ilmeisestä seikasta: pandemiatilanteessa terveys- ja turvallisuusketjumme on vain yhtä vahva kuin heikoin terveydenhuoltojärjestelmä; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on kaikkialla uhka ihmisille ja talouksille; katsoo, että globaalien julkishyödykkeiden saatavuus ja politiikkatoimet, joilla pyritään standardoimaan ja laajentamaan tällaista saatavuutta eri maissa ja yhteisöissä, edellyttävät maailmanlaajuista yhteistyötä tavoitteiden, yhteisten vaatimusten ja heikoimmassa asemassa olevien maiden ja yhteisöjen aktiivisen tuen osalta; katsoo, että tämä edellyttää tehokasta monenvälistä ohjelmaa, jossa keskitytään globaaleihin julkishyödykkeisiin ja hallintorakenteisiin, joilla vahvistetaan tällaisten tavaroiden saatavuutta; katsoo, että globaalien julkishyödykkeiden saatavuutta koskevaa tehokasta politiikkavuoropuhelua, yhteistyötä ja toteutusta ei voida eikä saa missään tapauksessa erottaa perusoikeuksien edistämisestä ja suojelusta ja ihmisarvosta sekä kaikkien ja erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten voimaannuttamisesta; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on osoittanut, että WHO:n työ ja WHO:n valmiudet hallinnoida pandemian johdosta toteutettavia toimia nopeasti ja tehokkaasti ovat tärkeitä ja että samalla on tuotu esiin huolenaiheita, kuten pyrkimyksiä häiritä ja manipuloida WHO:n pandemiatoimia;

P. ottaa huomioon, että terrorismi on edelleen yksi vakavimmista uhkista rauhalle ja kansainväliselle turvallisuudelle;

Q. ottaa huomioon, että autoritaaristen ja totalitarististen hallintojen ja epäliberaalien valtiokoneistojen kasvava määrätietoisuus monenvälisillä foorumeilla ja kansainvälisissä järjestöissä, mukaan lukien yritykset heikentää ja muuttaa kansainvälisiä normeja sekä vahva osallisuus asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen ja monenvälisten foorumien hallinto- ja päätöksentekoprosesseissa, voi johtaa epäsymmetrisiin ja tehottomampiin tai jopa puolueellisiin politiikkatoimiin, jos kaikille kansainvälisen yhteisön jäsenille ei ole tasapuolisia toimintaedellytyksiä, ja kansainvälisen yhteisön paljon heikompaan sitoutumiseen yleismaailmallisten arvojen ja yleismaailmallisten oikeuksien puolustamiseen; ottaa huomioon, että omat ohjelmat, yksipuoliset toimet sekä monenvälisiin ratkaisuihin sitoutumisen ja niiden tukemisen puute voivat heikentää entisestään monenvälisyyttä keskeisenä järjestelyperiaatteena ylikansallisiin haasteisiin vastaamiseksi; katsoo, että tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää vahvistaa sääntöihin perustuvan hallinnon, kansainvälisen yhteistyön, perusoikeuksiin sitoutumisen ja kansainvälisen yhteisön kaikkien jäsenten aidosti tasapuolisten toimintaedellytysten arvo; katsoo, että asiaankuuluvat kansainväliset järjestöt ja monenväliset foorumit ovat avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa; katsoo, että nämä tavoitteet paitsi mahdollistavat tehokkaamman myönteisen poliittisen vaikutuksen maailmanlaajuisiin haasteisiin niin myös hillitsevät ja ehkäisevät konfliktiriskiä;

R. katsoo, että EU:n olisi investoitava enemmän kuin koskaan monenvälisten järjestöjen vahvistamiseen yhtenä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) prioriteeteista; ottaa huomioon, että EU:n strategisessa kompassissa kiinnitetään erityistä huomiota kansainvälisiin ja monenvälisiin kumppanuuksiin yhtenä YTPP:n peruspilareista;

S. katsoo, että tarvitaan samanmielisten kumppaneiden monenvälistä yhteistyötä vastaamaan ulkomaiseen pahantahtoiseen sekaantumiseen;

T. ottaa huomioon, että YK:n pääsihteerin raportti ”Our Common Agenda”, joka esiteltiin YK:n yleiskokoukselle syyskuussa 2021 ja johon yleiskokous suhtautui myönteisesti marraskuussa 2021 ja joka laadittiin laaja-alaisessa kuulemisprosessissa, johon osallistui YK:n jäsenvaltioita, mielipidevaikuttajia, nuoria, kansalaisyhteiskuntaa, asiaankuuluvia sidosryhmiä ja kansalaisia sekä YK:n järjestelmän ja sen monien kumppaneiden edustajia, osoittaa, että tulevaisuudessa tarvitaan tehokkaampaa, osallistavampaa, sääntöihin perustuvampaa ja verkottuneempaa monenvälisyyttä; katsoo, että tämä on olennaisen tärkeää YK:n järjestelmälle ja muille monenvälisille foorumeille, jotta ne voivat edelleen toimia tehokkaan maailmanlaajuisen kuulemisen ja päätöksenteon foorumina; ottaa huomioon, että EU:lla on tässä yhteydessä ainutlaatuinen tilaisuus auttaa YK:ta ja muita asiaankuuluvia kansainvälisiä järjestöjä uudistumaan ja elvyttämään tuloksentekokykykään ja valmiuksiaan olla yhteydessä myös paikallisen ja alueellisen tason asiaankuuluviin sidosryhmiin, kuten nuoriin tai yhteisöihin, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten; katsoo, että tässä yhteydessä EU:n olisi tartuttava tilaisuuteen toimia rakentavasti ja tehokkaasti kilpailevien voimien kanssa samalla kun se säilyttää vankan kannan perusoikeuksiin ja vapauksiin, edistää yleismaailmallisiin arvoihin perustuvaa sosiaalista ja poliittista mallia ja pyrkii tiiviimpään yhteistyöhön ja koordinointiin samanmielisten maiden kanssa vahvistaakseen yleismaailmallisten arvojen ja perusoikeuksien ensisijaisuutta ja löytääkseen tehokkaita ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin; ottaa huomioon, että parlamentaarinen diplomatia on keskeinen tekijä sääntöihin perustuvan, osallistavan, verkottuneen ja tehokkaan monenvälisyyden vahvistamisessa;

U. ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat edelleen täysin sitoutuneita monenvälisyyteen, maailmanlaajuiseen hallintotapaan, YK:n perusarvojen edistämiseen olennaisena osana EU:n ulkopolitiikkaa ja YK:n järjestelmän kolmeen pilariin, jotka ovat ihmisoikeudet, rauha ja turvallisuus sekä kehitys;

V. ottaa huomioon, että EU ja YK tekevät edelleen tiivistä yhteistyötä yli 170 maassa kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien suojelun parantamiseksi, nälän ja aliravitsemuksen vähentämiseksi, kriisien ehkäisemiseksi ja voittamiseksi, demokraattisten ja osallistavien yhteiskuntien rakentamiseksi, keskeisten palvelujen tarjoamiseksi, vihreän kasvun ja ihmisarvoisten työpaikkojen edistämiseksi sekä luonnonvarojen kestävän hoidon varmistamiseksi;

W. toteaa, että parlamentin rooli ja välineet parlamentaarisen diplomatian, välitystoiminnan ja vuoropuhelun alalla voivat aktiivisesti edesauttaa monenvälisyyden lujittamista;

X. ottaa huomioon, että uusi ”Globaali Eurooppa – Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline” (Globaali Eurooppa -rahoitusväline) yhdistettynä Team Europe ‑lähestymistapaan ja Global Gateway -strategiaan antaa EU:lle ja sen jäsenvaltioille mahdollisuuden yhdistää resursseja synergisesti ja koordinoida paremmin apua ja saada aikaan myönteisiä vaikutuksia EU:n ulkoisissa toimissa myös monenvälisillä foorumeilla kumppanimaiden tarpeet huomioon ottaen, myös YK:n kanssa paikan päällä tapahtuva jatkuva ja lujitettu yhteistyö mukaan lukien; katsoo, että EU:n olisi asetettava etusijalle avun antaminen maille, jotka noudattavat hyvää hallintotapaa ja jotka ovat sitoutuneet demokratian periaatteisiin ja ihmisoikeuksiin; ottaa huomioon, että uusi Globaali Eurooppa -rahoitusväline mahdollistaa komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja parlamentin välisen korkean tason poliittisen vuoropuhelun ohjelmasuunnittelun painopisteistä ja antaa parlamentille mahdollisuuden kytkeä tämä toimintapoliittisia linjauksia ja ohjelmasuunnittelua koskeva vuoropuhelu uudelleen poliittiseen tiedottamiseen ja kolmansien maiden kanssa käytäviin kuulemisiin, mikä sen parlamentaarisen diplomatian ja tiedotustoiminnan avulla vahvistaa EU:n kykyä avustaa asianomaisia kolmansia maita ja vaikuttaa niihin myönteisesti;

Y. katsoo, että jotta EU voisi puhua yhdellä äänellä, on tehtävä huomattavia muutoksia ulkoasioita koskevaan päätöksentekoprosessiin; ottaa huomioon, että yksimielinen päätöksenteko ainoastaan haittaa EU:n kykyä toimia vahvana toimijana kansainvälisellä näyttämöllä ja että EUH:n ja jäsenvaltioiden olisi sovittava määräenemmistöpäätöksistä ulkopoliittisissa asioissa, koska se on tehokkaampi päätöksenteon muoto;

Rakennetaan uudelleen EU:n arvojen ytimeen kirjattu monenvälisyys

1. pitää myönteisenä komission ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan yhteistä tiedonantoa Euroopan parlamentille ja neuvostolle EU:n vahvemmasta panostuksesta sääntöihin perustuvaan monenvälisyyteen; katsoo, että tämä tiedonanto edistää hyvin suoraan ja vie pidemmälle pohdintaa EU:n ulkopolitiikan suunnasta alkaen sen tärkeästä mutta yleisemmästä sitoutumisesta Euroopan vuoden 2003 turvallisuusstrategiassa määriteltyyn tehokkaaseen monenvälisyyteen ja siirtyen tarpeeseen yhdistää tehokkaan monenvälisyyden arvo ja tavoite periaatteelliseen pragmaattisuuteen sekä tarpeeseen edistää ja säilyttää EU:n etuja ja arvoja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevassa vuoden 2016 globaalistrategiassa todetulla tavalla; muistuttaa, että paras strategia monenvälisyyden puolustamiseksi on rakentaa se uudelleen tekemällä siitä merkityksellisempi, häiriönsietokykyisempi ja tuloksellisempi;

2. tukee yhteisen tiedonannon lausumaa, jonka mukaan neuvoston on käytettävä perussopimusten määräyksiä, jotka mahdollistavat rakentavan äänestämästä pidättymisen ja päätösten tekemisen määräenemmistöllä yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa; korostaa tarvetta ankkuroida määräenemmistöpäätöksenteko ulkopoliittisissa asioissa tulevissa EU:n perussopimusten muutoksissa, jolloin EU:sta voisi tulla vaikuttavampi globaali toimija;

3. on komission ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan kanssa samaa mieltä siitä, että EU:n on toimittava määrätietoisemmin ajaessaan etujaan ja edistäessään yleismaailmallisia arvoja, joiden perustalle se on rakennettu, ja on siksi samaa mieltä siitä, että EU:n on puolustettava ja vahvistettava näihin arvoihin ja sääntöihin perustuvaa järjestystä ja monenvälisyyttä keinona varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset kansainväliselle yhteisölle, tarjota foorumi osallistavalle politiikkavuoropuhelulle, yhteistyölle ja lähentymiselle sekä saada aikaan kansainvälisen yhteisön yleisesti tukemia poliittisia toimia, joilla voidaan todella saavuttaa tuloksia;

4. korostaa, että on ensiarvoisen tärkeää, että EU lujittaa ulkoisen toiminnan ja diplomatian välineistöään omilla itsenäisillä välineillä, joilla lisätään sen kykyä olla globaali toimija ja ”puhua yhdellä äänellä” monenvälisyyden puolustamiseksi ja joihin olisi sisällyttävä eurooppalaisen diplomaattiakatemian perustaminen Euroopan parlamentin äskettäin ehdottamalla tavalla; toistaa kehotuksensa sisällyttää ”Uusi eurooppalainen Bauhaus” uutena välineenä EU:n ulkoisen toiminnan välineistöön sekä hyödyllisenä kulttuurisena ja julkisena diplomaattisena työkaluna, joka on olennaisen tärkeä arvoihin perustuvan monenvälisen järjestyksen edistämiseksi ja kansainvälisten kumppanuuksien lujittamiseksi;

5. muistuttaa EU:n kyvystä laatia erittäin tehokkaita ja osallistavia sääntelystandardeja sisämarkkinoitaan varten ja katsoo, että EU:n olisi myös pyrittävä edistämään tällaisia standardeja ulkoisen toimintansa puitteissa mallina ja panoksena keskusteluun tehokkaista maailmanlaajuisista sääntelystandardeista; palauttaa mieliin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 24 artiklan, jonka mukaan ”jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksettomasti unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uskollisuuden ja keskinäisen yhteisvastuullisuuden hengessä” ja ”pidättyvät kaikista toimista, jotka ovat unionin etujen vastaisia tai jotka ovat omiaan haittaamaan sen tehokkuutta yhtenäisenä voimana kansainvälisissä suhteissa”; on huolissaan eräiden jäsenvaltioiden toimista, kuten kolmansien maiden kanssa käynnistetyistä kahdenvälisistä diplomaattisista aloitteista, jotka voivat olla SEU:n 24 artiklan määräysten vastaisia;

6. katsoo, että EU:n on jatkossakin toimittava monenvälisyyden vankkumattomana ja keskeisenä puolustajana maailmassa ja vältettävä toimia, jotka heikentävät näitä tavoitteita; toteaa kuitenkin, että säilyttääkseen kilpailuetunsa EU:n on vastattava maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten hajanaisuuden lisääntymiseen sekä kaupan ja protektionismin käyttämiseen välineenä;

7. katsoo, että EU:n olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, tai edistämään vakautta ja rauhaa, jotta voidaan luoda laajempia diplomaattisia suhteita kolmansiin maihin, joiden kanssa vuoropuhelu ja yhteistyö muiden politiikan alojen kanssa ei aina ole välittömästi mahdollista;

8. kehottaa EU:ta käsittelemään entistä määrätietoisemmin ja strategisemmin kasvavia globaaleja uhkia; korostaa, että nopeasti muuttuvassa geopoliittisessa maisemassa maailma on tienhaarassa ja vaarana on, että epädemokraattiset hallinnot pääsevät vallalle monenvälisissä instituutioissa; peräänkuuluttaa vahvaa, toimintaperusteista sitoutumista demokratian ja perusoikeuksien suojeluun monenvälisillä foorumeilla;

9. muistuttaa, että EU on pelkästään tarkkailijan asemassa lähes kaikissa kansainvälisissä järjestöissä ja monenvälisillä foorumeilla ja että tämä tilanne ei kuvasta EU:n toimivallan laajuutta eikä ylikansallisten alueellisten järjestöjen kasvavaa merkitystä globaalissa päätöksenteossa; uskoo, että EU:n vaikuttavuus globaalilla näyttämöllä on tiiviisti sidoksissa sen asemaan monenvälisillä foorumeilla ja järjestöissä; kehottaakin jäsenvaltioita keräämään poliittista tahtoa lujittaa EU:n asemaa monenvälisissä järjestöissä ja foorumeilla ja hakemaan tukea kolmansilta mailta tähän arvoaseman muutokseen, jotta EU voi aidosti täyttää sitoumuksensa puolustaa monenvälisyyttä tuloksellisella tavalla;

Lujitetaan Yhdistyneitä kansakuntia ja Euroopan unionin osallistumista sen järjestelmään

10. toistaa tukevansa voimakkaasti YK:n pääsihteerin António Guterresin käynnistämää uudistusohjelmaa ja tuo esille tarpeen edetä vielä pidemmälle, varsinkin kun on kyse naisten, nuorten ja haavoittuvassa tilanteessa olevien ihmisten osallistamisesta sekä intersektionaalisuutta koskevan tietoisuuden lisäämisestä YK:n rakenteissa; pitää tärkeänä YK:n järjestelmää, joka voi edelleen tuottaa tuloksia tehokkaasti; pitää arvokkaana YK:n pääsihteerin YK-järjestelmää koskevaa ”One UN” -visiota, jossa YK:n eri virastot ja osat voidaan aidosti yhdistää toisiinsa ja ne voivat toimia yhdessä yhtenäisen talousarvio- ja hallintorakenteen pohjalta ja vahvistaa YK:n tavoitteiden saavuttamista; huomauttaa erityisesti, että YK:n kehitysjärjestelmän uudistamisen myötä YK:n maakoordinaattorien rooli on vahvistunut, ja katsoo, että näiden nykyisin yli 130 maassa toimivien YK:n maakoordinaattorien olisi paitsi johdettava YK:n ohjelmien täytäntöönpanon koordinointia paikan päällä YK:n toimien yhtenäisyyden vahvistamiseksi niin myös pidettävä yhteyttä EU:lla asianomaisessa YK:n jäsenvaltiossa oleviin edustustoihin ja kuultava niitä tiiviisti, jotta voidaan pyrkiä synergioihin ja keskinäiseen vahvistamiseen EU:n kyseistä maata koskevien temaattisten ja maantieteellisten ohjelmien kanssa;

11. vahvistaa, että EU:n ja YK:n olisi työskenneltävä tiiviisti päämajatasolla sekä alueilla ja maissa, joihin ne toimittavat tukea analyysien vaihtamiseksi ja sovitettava yhteen toimintapoliittinen ja ohjelmasuunnittelu ihmisten ja maapallon hyvinvointiin kohdistuvan vaikutuksen maksimoimiseksi; muistuttaa, että EU voi vahvistaa merkittävästi YK:n ohjelmien tavoittavuutta ja vaikutusta kolmansissa maissa ja että se voi määritellä ohjelmasuunnittelunsa ja apunsa synergisellä ja vahvistavalla tavalla YK:n tavoitteiden mukaisesti; korostaa siksi EU:n ja YK:n tiiviin kuulemisen ja yhteistyön merkitystä ja kehottaa komissiota ja EUH:ta samoin kuin EU:n edustustoja kolmansissa maissa aktiivisesti lähestymään YK:ta ja kuulemaan sitä YK:n toimintapolitiikasta ja ohjelmasuunnittelusta vuosiksi 2021–2027 ja sen jälkeen; kehottaa YK:ta kuulemaan säännöllisesti EU:ta YK:n päämajassa mutta myös kentällä kolmansissa maissa;

12. katsoo, että EU:n ja YK:n olisi järjestettävä vuotuisia huippukokouksia, joissa YK:n pääsihteerillä olisi mahdollisuus keskustella neuvoston, komission, EUH:n ja parlamentin kanssa; kehottaa YK:ta varmistamaan YK:n korkean tason keskustelukumppaneiden jatkuvan läsnäolon parlamentissa jäsennellyn ja johdonmukaisen politiikkavuoropuhelun edistämiseksi ja YK:n toimien näkyvyyden lisäämiseksi; korostaa tarvetta parantaa YK:n poliittista toimivuutta ja kehottaa vahvistamaan rajapintaa YK:n ja alueellisten järjestöjen välillä, kuten YK:n pääsihteeri Guterres painotti; korostaa tarvetta lujittaa YK:n virastojen koordinointia kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (Ecosoc) kautta; tukee YK:n pääsihteerin Guterresin ehdotuksia antaa nuorille ja kansalaisyhteiskunnalle kuuluvampi ääni YK:n järjestelmässä;

13. korostaa, että jotta EU:sta voisi tulla vaikuttavampi globaali kumppani, joka pystyy puolustamaan monenvälistä järjestystä, EU:n kykyä toimia varmasti ja ripeästi luotettavana turvallisuustoimijana on tehostettava; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota perusteellisesti arvioimaan, tutkimaan ja kehittämään vaihtoehtoja perustaa pysyviä monikansallisia sotilasyksikköjä, jotka olisivat pysyvästi sijoitettuina ja harjoittelevat yhdessä;

14. kehottaa YK:n pääsihteeriä tehostamaan toimiaan sukupuolten tasa-arvoa koskevan YK:n strategian täytäntöönpanossa, koska se on tärkeä väline naisten tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi YK:n järjestelmän kaikilla hierarkiatasoilla; muistuttaa, että sitten YK:n perustamisen vuonna 1945 sen pääsihteeriksi ei ole nimitetty yhtään naista; tuo esille yleisluonteisen tarpeen varmistaa naisten ja marginalisoitujen ryhmien tasapuolinen edustus sekä lisätä monimuotoisuutta kansainvälisissä järjestöissä; tukee voimakkaasti nuoriso-, rauha- ja turvallisuusagendaa ja sen tavoitetta, jonka mukaan nuoria on kuultava enemmän päätöksenteossa paikallisella, kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla;

15. katsoo, että EU:n olisi yksilöitävä YK:n elimet ja muut monenväliset järjestöt, jotka ovat keskeisiä edistettäessä politiikkavuoropuhelua, lähentymistä ja maailmanlaajuisten haasteiden toimintapoliittisia ratkaisuja ja asetettaessa standardeja sekä määriteltävä selkeät tavoitteet ja selkeät painopisteet vuoropuhelulle tällaisten elinten ja järjestöjen kanssa ja niille annettavalle tuelle, myös talousarviotuelle; muistuttaa tässä yhteydessä, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat jo nyt YK:n, monien sen virastojen ja ohjelmien johtavia avunantajia mutta tämä sitoutuminen ja YK:n tukeminen ei aina merkitse EU:n, sen jäsenvaltioiden ja samanmielisten kumppanien vahvempaa vaikuttavuutta YK:n virastojen toimien suhteen tai monenvälisillä foorumeilla, mikä on erityisen huolestuttavaa aikana, jona Venäjän kaltaisten autoritaaristen ja totalitaaristen hallintojen määrätietoisuus tällaisilla foorumeilla kasvaa;

16. panee merkille standardien kasvaneen geopoliittisen merkityksen, etenkin teknologian alalla, ja kehottaa EU:ta toimimaan strategisesti, jotta siitä tulisi standardien asettamisen suurvalta monenvälisillä foorumeilla;

17. kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja samanmielisiä kumppaneita parantamaan edelleen koordinointiaan etsittäessä yhteistä tukea johtotehtäviin pyrkiville ehdokkaille monenvälisillä foorumeilla; korostaa tarvetta harjoittaa koordinointia muiden maailman alueiden samanmielisten kumppanien kanssa ja tarkastella johtoasemien tasapuolisen maantieteellisen jakautumisen periaatteen merkitystä siten, että demokraattiset arvot pidetään vahvasti keskiössä;

18. korostaa tältä osin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) keskeistä roolia Euroopan turvallisuuden pilarina ja kehottaa entisestään lujittamaan järjestön kattavaa turvallisuustoimintamallia;

19. kehottaa EU:ta tekemään yhteistyötä YK:n, alueellisten järjestöjen, kansainvälisten foorumien, kuten G7- ja G20-ryhmien, ja tilapäisten liittoumien kanssa globaaleihin haasteisiin vastaamisessa nyt ja tulevaisuudessa;

20. kehottaa komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa kehittämään edelleen strategiaa monenvälisyyden edistämiseksi, mukaan lukien päivitetyt suuntaviivat siitä, miten olisi edettävä eri foorumeilla YK:n järjestelmän uudistuksen kaltaisten kysymysten suhteen, ja miten visiota uudeksi globaaliksi järjestykseksi voitaisiin muovata tavalla, jolla voitaisiin elvyttää monenvälisyys; uskoo, että EU:n on tarpeen muodostaa liittoumia samanmielisten kumppanien kanssa monenvälisen yhteistyön kehittämiseksi erilaisilla foorumeilla mutta että näihin liittoumiin ei aina tarvitse kuulua samoja toimijoita, ja huomauttaa, että tavoitteena on aina oltava tuloksellisen, sääntöihin perustuvan globaalin hallinnan järjestelmän vaaliminen;

21. toistaa aiemmissa päätöslauselmissa esittämänsä kannan Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan;

22. tuomitsee mitä jyrkimmin Venäjän federaation hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan sekä Valko-Venäjän osallistumisen tähän sotaan ja vaatii Venäjää lopettamaan välittömästi kaikki sotatoimet Ukrainassa ja vetämään ehdoitta kaikki joukot ja sotilastarvikkeet Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta; korostaa, että sotilaallinen hyökkäys ja maahantunkeutuminen rikkovat törkeästi kansainvälistä oikeutta; pitää Venäjän hyökkäystä Ukrainaan hyökkäyksenä suvereenia maata vastaan mutta myös Euroopan yhteistyön ja turvallisuuden periaatteita ja mekanismia sekä sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä vastaan, sellaisina kuin ne on määritelty YK:n peruskirjassa;

23. pitää myönteisenä Venäjän sulkemista YK:n ihmisoikeusneuvoston ulkopuolelle; pitää myönteisinä kansainvälisten järjestöjen myös kulttuurin ja urheilun alalla tekemiä päätöksiä Venäjän osallistumisen keskeyttämisestä; kehottaa EU:n johtajia ja muiden valtioiden johtajia sulkemaan Venäjän pois G20-järjestöstä ja muista monenvälisistä yhteistyöjärjestöistä, kuten Maailman kauppajärjestöstä, Unescosta ja muista, sillä se olisi tärkeä merkki siitä, että kansainvälinen yhteisö ei palaa tavanomaiseen toimintaan tämän hyökkääjävaltion kanssa;

24. korostaa, että nykyisten pakotteiden täysipainoinen ja tehokas täytäntöönpano kaikkialla EU:ssa ja EU:n kansainvälisten liittolaisten keskuudessa on nyt asetettava etusijalle; kehottaa EU:ta käyttämään monenvälisiä foorumeita näiden pakotteiden tehokkuuden varmistamiseksi;

25. vaatii, että venäläisen öljyn, hiilen, ydinpolttoaineen ja kaasun tuonti kielletään välittömästi kokonaisuudessaan ja että kaasuputkista Nordstream 1 ja 2 luovutaan täysin ja että esitetään suunnitelma, jolla jatketaan EU:n energian toimitusvarmuuden turvaamista lyhyellä aikavälillä; kehottaa EU:ta varmistamaan monenvälisten foorumien kautta tuen kolmansille maille, jotka haluavat asettaa venäläisen energian tuontikieltoon;

26. suhtautuu myönteisesti EU:n ja sen jäsenvaltioiden kykyyn työskennellä koordinoidusti ja esittää yhtenäisiä kantoja YK:n järjestelmässä erityisesti YK:n yleiskokouksen, YK:n turvallisuusneuvoston ja YK:n ihmisoikeusneuvoston osalta; antaa tässä yhteydessä tunnustusta EU:n New Yorkissa ja Genevessä olevien YK-edustustojen arvokkaille koordinointiponnisteluille; katsoo, että tämä yhtenäinen ja synerginen lähestymistapa olisi toistettava kaikissa YK:n elimissä, virastoissa tai muissa kansainvälisissä järjestöissä, jotta EU voi toimia yhtenä kokonaisuutena monenvälisillä foorumeilla; pitää valitettavana, että turvallisuusneuvosto on jatkuvasti kykenemätön tekemään päätöksiä eikä siksi reagoi yhtä tehokkaasti Ukrainan, Syyrian, Etiopian ja Sudanin kriiseihin kuin muihin aikaisempiin kriiseihin ja että tällä on ollut kielteinen vaikutus näiden kriisien ehkäisemiseen, hallintaan ja ratkaisemiseen laajan veto-oikeuden takia; korostaa, että on anteeksiantamatonta, että yksi valtio voi pysäyttää torjuntatoimet, kun tehdään kansanmurhia, rikoksia ihmisyyttä vastaan tai sotarikoksia;

27. kehottaa YK:ta nimittämään erityislähettilään Libyaan, sillä tehtävä on ollut avoinna marraskuun 2021 jälkeen, ja demokraattinen prosessi Libyassa on käännekohdassa;

28. pitää valitettavana, että vuonna 2022 vain kaksi EU:n jäsenvaltiota on turvallisuusneuvostossa; katsoo, että EU:n olisi edistettävä mahdollisuutta uudistaa turvallisuusneuvostoa ehdoin, jotka voivat palauttaa sen kyvyn käsitellä kriisejä oikea-aikaisesti ja tehokkaasti, rajoittaa perusteellisesti veto-oikeutta ja muuttaa turvallisuusneuvoston kokoonpanoa niin, että se vastaa paremmin nykymaailmaa;

29. toistaa tässä yhteydessä näkemyksensä, jonka mukaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä pääsemään laajaan yhteisymmärrykseen turvallisuusneuvoston uudistamisesta muun muassa antamalla EU:lle pysyvä paikka EU:n jäsenvaltioiden jo olemassa olevien paikkojen lisäksi; kannustaa EU:n jäsenvaltioita olemaan kilpailematta toisiaan vastaan, kun halutaan turvata paikka turvallisuusneuvostossa;

30. on huolissaan nykyisen asevalvonta- ja aseriisuntajärjestelmän ja sen oikeudellisten välineiden heikkenemisestä; tukee kaikkia toimia, joilla asevalvonta- ja aseistariisuntaohjelma pyritään saattamaan takaisin kansainväliseksi tavoitteeksi, myös aseidenriisuntakonferenssin palauttamista käyttöön; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tarkastelemaan ja päivittämään joukkotuhoaseiden leviämisen vastaista EU:n strategiaa niin, että siinä otetaan huomioon viimeaikainen geopoliittinen, teknologinen ja oikeudellinen kehitys sekä luodaan ajantasainen ja kunnianhimoinen perusta EU:n monenväliselle sitoutumiselle asesulkuun ja aseistariisuntaan; on huolissaan uusien sotilasteknologioiden, kuten tekoälyn, ulkoavaruuteen sijoitettavien aseiden, bioteknologioiden ja hypersoonisten aseiden kehittämisestä ja tukee aktiivisesti toimia ja aloitteita, joilla pyritään pysäyttämään joidenkin YK:n jäsenvaltioiden käynnissä olevat aseohjelmat; tukee YK:n aseidenriisuntatoimikunnan ulkoavaruustyöryhmän työtä avoimuuden ja luottamusta lisäävien toimien käytännön toteuttamisesta ulkoavaruustoiminnassa;

31. tukee YK:n pääsihteerin rauhanturvatoimia koskevaa aloitetta päivittämällä YK:n ja EU:n kriisinhallinnan ja rauhanoperaatioiden alan kumppanuutta ja selvittämällä mahdollisuuksia uusiin kumppanuuksiin, mukaan lukien EU, YK ja Afrikan unioni sekä yhteistyö muiden alueellisten järjestöjen kanssa; tuo jälleen esille naisten keskeisen roolin konfliktien sovittelussa ja rauhanturvaoperaatioissa ja muistuttaa, että he ovat aliedustettuina kaikilla tasoilla YK:ssa, EU:ssa ja muissa monenvälisissä järjestöissä ja tehtävissä;

32. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita parantamaan valmiuksiaan tietojen jakamiseen sekä strategioita, politiikkoja ja kantoja koskevaan kuulemiseen ja koordinointiin myös monenvälisten elinten hallintoelimissä ja johtokunnissa, joissa EU ei ole suoraan edustettuna, alkaen YK:n turvallisuusneuvostosta; yhtyy varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja komission näkemykseen, jonka mukaan EU:n olisi perustettava koordinointimekanismeja kaikissa kansainvälisissä instituutioissa, myös rahoituslaitoksissa; katsoo, että samoja koordinointivalmiuksia olisi laajennettava kaikkien YK:n elinten johtokuntiin;

33. katsoo, että uusi Globaali Eurooppa -rahoitusväline ja Team Europe -lähestymistapa maantieteelliseen ja temaattiseen apuun ja ohjelmasuunnitteluun sekä Global Gateway ‑strategia yhdistävien infrastruktuurien kehittämisestä tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden määritellä yhteinen toimielinten välinen ohjelma, jossa annetaan asianmukaista huomiota ja arvoa EU:n jäsenvaltioiden panokselle tavalla, joka tuo lisäarvoa monenväliseen tapaan lähestyä haasteita ja kriisejä maailmassa ja vahvistaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden vipuvoimaa; vahvistaa olevansa sitoutunut tasapainoiseen ja painopistevetoiseen maantieteelliseen lähestymistapaan EU:n rajojen ulkopuolella käynnistetyissä EU:n toimissa, avussa ja ohjelmissa;

34. varoittaa, että joidenkin epäliberaalien hallitusten tai autoritaaristen ja totalitaaristen hallintojen pyrkimykset saada ja vakiinnuttaa vipuvaikutusta rahoittamalla kansainvälisiä järjestöjä nostaa esiin kysymyksen rahoitukseen liittyvästä vastakkainasettelusta monenvälisillä foorumeilla, ja kehottaa pohtimaan maailmanlaajuisella ja EU:n tasolla, miten voidaan varmistaa asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen ja monenvälisten foorumien riippumattomuus ja tehokkuus käyttämällä kaikkia EU:n toimielinten käytettävissä olevia välineitä, aiheellisissa ja relevanteissa tapauksissa myös asianmukaisen EU:n rahoituksen ja muista lähteistä saatavan rahoituksen avulla; muistuttaa, että useiden jäsenvaltioiden vahvistettujen rahoitusosuuksien maksuviivästyksillä on erittäin kielteisiä vaikutuksia kansainvälisten järjestöjen työhön eikä niitä voida siksi hyväksyä;

35. muistuttaa, että EU:n humanitaarinen apu ja kehitysapu kolmansille maille kanavoidaan hyvin usein YK:n järjestelmän kautta; tukee tätä EU:n ja YK:n kumppanuutta mutta kehottaa EU:ta varmistamaan suuremman näkyvyyden erityisroolilleen ja -panoksilleen YK:n piirissä; pitää tässä yhteydessä tärkeänä tehdä EU:n tasolla perusteellinen arviointi sekä nykyisistä että suunnitelluista EU:n ja YK:n kumppanuuksista sen arvioimiseksi, onko EU:n panos riittävän näkyvä, antaako se vastinetta veronmaksajien rahoille unionin arvoja vastaavasti ja ovatko EU:lle ja sen jäsenvaltioille annetut johtotehtävät oikeassa suhteessa EU:n vahvaan sitoutumiseen ja omistautumiseen YK-järjestelmään; kehottaa komissiota ja EUH:ta toteuttamaan tämän uudelleentarkastelun ja keskustelemaan parlamentin kanssa havainnoistaan ja etenemistavoista sen varmistamiseksi, että EU:n YK-järjestelmään antamalle panokselle, rahoitusosuudelle, sitoutumiselle ja omistautumiselle annetaan riittävä tunnustus;

36. korostaa, että EU:n tuen kansainvälisille järjestöille ja läsnäolon monenvälisillä foorumeilla olisi oltava kansalaisten nähtävissä EU:n jäsenvaltioissa; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa käynnistämään EU:n laajuisen tiedotuskampanjan EU:n kansainvälisille järjestöille antamasta tuesta ja sen näkyvyyttä koskevista tavoitteista ja toiminnasta monenvälisillä foorumeilla; kehottaa yhtä lailla komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita edistämään EU:n aktiivista roolia monenvälisillä foorumeilla ja antamaan enemmän tietoa EU:n panoksesta ja saavutuksista kansainvälisissä järjestöissä myös YK:n päätöslauselmia koskevien yhteisten narratiivien, kantojen ja lausuntojen avulla;

37. korostaa, että EU:n jäsenvaltioiden on tehostettava YK:n rahastojen ja ohjelmien koordinointia ja määriteltävä keskeiset tavoitteet ja yhteinen lähestymistapa johtokuntien ohjaamiseen; pitää tärkeänä varmistaa monenvälisten järjestöjen rahoituksen ja varainkäytön avoimuus ja vastuullisuus;

38. antaa tunnustusta ”monenvälisyysallianssille” (Alliance for Multilateralism) maiden epävirallisena verkostona, jonka jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että sääntöihin perustuva monenvälinen järjestys on kansainvälisen vakauden ja rauhan ainoa luotettava tae ja että yhteiset haasteet voidaan ratkaista vain yhteistyön avulla;

Monenvälisyyden palauttaminen tehostamalla maailmanlaajuisia kumppanuuksia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi

39. korostaa tarvetta pyrkiä tehokkaaseen, tuloskeskeiseen, arvopohjaiseen ja osallistavaan monenvälisyyteen, jossa hallitukset, kansalaisyhteiskunta, uskonnolliset toimijat, yksityinen sektori, tiedeyhteisö ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät voivat työskennellä tehokkaasti yhdessä maailmanlaajuisten tavoitteiden, arvojen ja etujen saavuttamiseksi; toteaa, että on tärkeää sovittaa yhteen kaksi kriittistä EU:n tavoitetta, jotka ovat EU:n näkyvyyden ja vipuvaikutuksen lisääminen maailmanlaajuisena toimijana ja monenvälisten foorumien roolin tukeminen; muistuttaa, että näihin jännitteisiin on puututtava ja niitä on hallittava ja että on tuotava esiin näiden kahden tavoitteen välinen periaatteellinen ja vakaa kanta EU:n perusarvojen, ajatusten ja etujen mukaisesti; huomauttaa, että näiden kahden kriittisen eurooppalaisen tavoitteen välisistä näennäisistä jännitteistä huolimatta ne tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia, sillä EU:n lisääntynyt strateginen riippumattomuus voi antaa mahdollisuuden solmia liittoumia kahdenvälisten kumppaneiden kanssa monenvälisissä neuvotteluissa sekä edistää ja puolustaa monenvälisiä sitoumuksia kahdenvälisten neuvottelujen jatkuessa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita puolustamaan johdonmukaisesti ja aktiivisesti monenvälisyyttä ja asiaankuuluvia monenvälisiä instituutioita aina, kun niitä heikennetään millään tavalla tai keinolla;

40. korostaa, että on tärkeää jatkaa monenvälistä yhteistyötä turvallisuus- ja puolustusasioissa; korostaa EU:n ja Naton kumppanuuden puitteissa tehtävää työtä sekä EU:n ja Etyjin yhteistyötä, jotka perustuvat yhteiseen tukeen demokratian, vapauden, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen, oikeusvaltion sekä rauhan ja kansainvälisen yhteistyön edistämisen jaetuille perusarvoille samalla, kun suojellaan sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä; kehottaa niitä EU:n ja Naton jäseniä, jotka eivät ole jo EU:n turvallisuus- ja puolustusaloitteiden jäseniä, liittymään niihin yhteisen yhteistyön täydentämiseksi ja vahvistamiseksi entisestään;

41. korostaa, että monenvälisyyden ja nykyisen järjestelmän uudistamisen olisi keskityttävä avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseen sekä yhteistyöhön valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa, jotta voidaan palauttaa kansalaisten luottamus näihin instituutioihin ja antaa niille lisää legitimiteettiä; korostaa tarvetta vastata haasteisiin, jotka liittyvät laittomien rahavirtojen ehkäisemiseen ja torjumiseen sekä kansainvälisen yhteistyön ja hyvien käytäntöjen vahvistamiseen varojen palauttamisen ja takaisinperinnän alalla, mukaan lukien tehokkaammat toimenpiteet, joilla pannaan täytäntöön korruption vastainen YK:n yleissopimus ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen YK:n yleissopimus; korostaa tarvetta toteuttaa tehokkaita, osallistavia ja kestäviä toimenpiteitä korruption ehkäisemiseksi ja torjumiseksi Agenda 2030:n puitteissa; korostaa, että laittomien rahavirtojen torjuntaa on virtaviivaistettava maailmanlaajuisesti;

42. korostaa, että on tärkeää edelleen tavoittaa liittolaiset ja samanmieliset kumppanit kansainvälisissä järjestöissä ja monenvälisillä foorumeilla, jotta voidaan vahvistaa samanmielisten maiden koalitio, joka on sitoutunut yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin sekä politiikkavuoropuheluun ja tehokkaaseen yhteistyöhön maailmanlaajuisesti; korostaa tarvetta lisätä EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopolitiikkaa ja turvallisuusyhteistyötä koskeva sopimus EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimuksen liitteeksi, jotta molemmat osapuolet voisivat paremmin vastata yhteisiin maailmanlaajuisiin turvallisuus- ja ulkopoliittisiin haasteisiin; korostaa, että tällainen sopimus helpottaisi myös yhteistyötä monenvälisissä järjestöissä ja erityisesti YK:ssa, kun otetaan huomioon osapuolten monet yhteiset arvot ja edut;

43. pitää erityisen tärkeänä perinteisten transatlanttisten tai eurooppalaisten kumppanien, kuten Yhdysvaltain ja Kanadan, sekä Yhdistyneen kuningaskunnan, Länsi-Balkanin ja muiden eteläisten ja itäisten naapurimaiden lisäksi myös muita samanmielisiä demokraattisia liittolaisia Latinalaisessa Amerikassa, indopasifisella alueella ja Afrikassa, jotka voivat luoda kumppanuudessa laajemman yhteisten arvojen ja normien alueen ja sitoutua edistämään maailmanlaajuisia vastauksia maailmanlaajuisiin haasteisiin sekä samanmielisten kumppanien laajemman kansainvälisen liittouman merkitystä; pitää tässä suhteessa tärkeänä vuoropuhelun ja yhteistyön lisäämistä samanmielisten Afrikan maiden kanssa sekä niiden tukemista demokratiaan, osallisuuteen ja vaurauteen perustuvan tulevaisuuden rakentamisessa Afrikalle, samalla kun otetaan huomioon tarve torjua ilmastonmuutoksen, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamia haasteita ja turvallisuusuhkia;

44. korostaa, että EU:n suhteilla Afrikan unioniin (AU) sekä Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian alueeseen on itsessään oma arvonsa ja että ne ovat ratkaisevan tärkeitä uudistetun monenvälisyyden näkökulmasta; muistuttaa, että yhteisessä julkilausumassaan ”Afrikka ja Eurooppa: kaksi maanosaa, joilla on yhteinen visio vuodelle 2030”, EU ja AU sitoutuivat työskentelemään yhdessä tehokkaan monenvälisyyden edistämiseksi sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen puitteissa siten, että YK on sen ytimessä, ja sitoutuivat pyrkimään lähentämään kantojaan monenvälisillä foorumeilla maailmanlaajuisen eriarvoisuuden vähentämiseksi, solidaarisuuden vahvistamiseksi, ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ”maailmanlaajuisten julkishyödykkeiden” saatavuuden parantamiseksi kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja AU:n Agenda 2063 -toimintaohjelman mukaisesti;

45. tukee siksi varapuheenjohtajan / korkean edustajan, neuvoston ja komission pyrkimyksiä vahvistaa edelleen EU:n kumppanuutta Afrikan unionin sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön kanssa; korostaa, että on tärkeää lähentää EU:n sekä liittymisneuvotteluja käyvien maiden ja kumppanimaiden kantoja YK:ssa ja muilla monenvälisillä foorumeilla; kehottaa EU:ta laajentamaan valmiuksiaan auttaa kumppanimaita ja samanmielisiä maita muun muassa valmiuksien kehittämisen, tietämyksen jakamisen, koulutuksen ja ystävyyskaupunkitoiminnan avulla, jotta ne voivat osallistua tehokkaammin monenväliseen järjestelmään, sekä vaihtamalla niiden kanssa parhaita käytäntöjä, jotta voidaan myös oppia niiden kokemuksista; toistaa, että on tärkeää vahvistaa nykyisiä monenvälisiä foorumeja samanmielisten kumppanien kanssa, erityisesti EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden välisiä huippukokouksia;

46. korostaa, että EU:n ja ASEANin on tehtävä yhteistyötä keinona vastata Aasian ja Tyynenmeren alueen yhteisiin haasteisiin; korostaa tarvetta vahvistaa alueellisten järjestöjen roolia YK:n järjestelmässä ehdottamalla alueellisten järjestöjen johtajien vuosittaista huippukokousta;

47. kehottaa komissiota ja EUH:ta ehdottamaan uusia aloitteita, joilla vastataan ilmastoon liittyviin turvallisuusriskeihin ja edistetään samalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa kansainvälisillä foorumeilla; katsoo, että EU:n olisi tuettava kunnianhimoisia hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteita kolmansissa maissa, ja korostaa, että ilmastodiplomatia on asetettava EU:n ulkoisen toiminnan keskiöön maailmanlaajuisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi;

48. tukee sitä, että EU väsymättä edistää ja puolustaa yleismaailmallisia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, tukee vankkumatta kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön yleismaailmalliseksi saattamista, tukee ja käyttää aktiivisesti YK:n ihmisoikeusfoorumeita kiireellisten ihmisoikeuskysymysten käsittelemiseksi, tukee määrätietoisesti vastuuvelvollisuuden ja kansainvälisen oikeuden mekanismien vahvistamista ja taistelee rankaisemattomuutta vastaan ja valtioiden itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittamisen puolesta; korostaa tässä yhteydessä EU:n tukea vakiintuneille ja tunnustetuille kansainvälisille rajoille ja torjuu kaikki yritykset muuttaa niitä voimakeinoin;

49. tukee varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota näiden pyrkiessä varmistamaan, että YK:n ihmisoikeusneuvosto toimii tehokkaammin, käsittelee nopeasti kaikkia ihmisoikeuskysymyksiä ja maakohtaisia tilanteita tehokkaasti, uskottavasti ja puolueettomasti ja varmistaa synergiat muiden monenvälisten ihmisoikeusfoorumien kanssa;

50. kehottaa pyrkimään mahdollisimman suureen puolueettomuuteen ihmisoikeuksia puolustavissa elimissä ja suojelemaan niitä sellaisten valtioiden mahdollisilta toimilta, joiden ihmisoikeusloukkaukset ovat tiedossa; korostaa siksi tarvetta määritellä selkeät normit ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittamiselle, jotta maa voidaan hyväksyä ihmisoikeusneuvoston jäseneksi, ja katsoo, että EU:n olisi toimittava tässä suhteessa ennakoivammin ja tuettava ihmisoikeusneuvoston kattavaa uudistusta;

51. antaa tunnustusta YK:n ihmisoikeusvaltuutetun työlle ja katsoo, että ihmisoikeusvaltuutetun toimisto tarjoaa ainutlaatuisia tilaisuuksia osallistua tehokkaaseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön siinä, miten YK:n ihmisoikeusjärjestelmän valmiuksia voidaan virtaviivaistaa ja vahvistaa käyttämällä keinoina muun muassa sitä, että lisätään ihmisoikeusneuvoston jäsenvelvoitteiden julkista valvontaa ja vastuita ja velvoitetaan ihmisoikeusneuvoston jäsenehdokkaat esittämään lupauksensa YK:n yleiskokouksessa, kuten varapuheenjohtaja / korkea edustaja ja komissio ovat ehdottaneet yhteisessä tiedonannossaan; pitää myönteisenä, että 12. lokakuuta 2021 käynnistettiin vuotuinen strateginen vuoropuhelu YK:n kanssa;

52. panee merkille, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun työhön osoitetut taloudelliset resurssit ovat huomattavan riittämättömät ja että monet maat pyrkivät vähentämään niitä, vaikka EU on jo pitkään vaatinut YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston rahoituksen lisäämistä; suhtautuu myönteisesti ihmisoikeuksia koskeviin EU:n aloitteisiin ja toimiin YK:n yleiskokouksen kolmannessa komiteassa ja YK:n turvallisuusneuvostossa sekä EU:n ja YK:n väliseen yhteistyöhön monissa aihe- ja maakohtaisissa ihmisoikeuskysymyksissä;

53. kehottaa luomaan enemmän synergioita UPR-mekanismin (yleinen määräaikaisarviointi) suositusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden puitteissa toteutettavien vapaaehtoisten maakatsausten (VNR) välille ja yhdistämään ne EU:n erityisten ihmisoikeushankkeiden ohjelmasuunnitteluun; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, joilla torjutaan autoritaaristen maiden pyrkimyksiä tuottaa vastapropagandaa, jolla pyritään muuttamaan käsitystä ihmisoikeuksista korostamalla kollektiivisia oikeuksia yksilön oikeuksien ylitse; kehottaa EU:ta tukemaan kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien työtä ihmisoikeusneuvostossa, sillä autoritaariset valtiot painostavat ja uhkaavat niitä yhä enemmän;

54. pitää valitettavana, että autoritaariset ja totalitaariset hallinnot edelleen käyttävät ihmisoikeusneuvostoa väärin omiin tarkoituksiinsa erityisesti heikentääkseen sen toimintaa ja ihmisoikeusnormijärjestelmää; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan ihmisoikeusneuvoston kokonaisvaltaista uudistamista;

55. korostaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen ja sukupuolten tasa-arvoa koskeva EU:n kolmas toimintasuunnitelma (GAP III) on pantava pikaisesti täysimääräisesti täytäntöön ja sisällytettävä järjestelmällisesti kaikkiin ulkoisiin toimiin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan johtoaseman naisista, rauhasta ja turvallisuudesta annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (2000) täytäntöönpanossa; korostaa, että naisilla on keskeinen rooli konfliktien ehkäisemisessä, rauhanneuvotteluissa, rauhanrakentamisessa, rauhanturvaamisessa, humanitaarisessa toiminnassa ja konfliktin jälkeisessä jälleenrakentamisessa; korostaa näin ollen, että EU:n on varmistettava naisten tasavertainen osallistuminen ja täysipainoinen osallistuminen kaikkiin rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tähtääviin toimiin ja sisällytettävä sukupuolinäkökulma kaikkiin ulkoisiin toimiinsa;

Euroopan parlamentin osallistumisen lisääminen

56. muistuttaa, että sääntöihin perustuvan, tehokkaan, tuloskeskeisen ja verkottuneen monenvälisyyden kukoistamiseksi on tärkeää, että demokraattisesti valitut parlamentit otetaan mukaan, jotta varmistetaan laajempi pääsy laajalle sidosryhmäjoukolle ja laajennetaan vuoropuhelua ja yhteistyötä valtiosta riippumattomiin yksiköihin, kuten aluehallintoihin, kuntiin, tutkijoihin. kansalaisyhteiskuntaan ja talouselämään; tukee kansainvälisiä aloitteita kutsua Taiwan osallistumaan merkityksellisellä tavalla tarkkailijana monenvälisten elinten, kuten Maailman terveysjärjestön (WHO), Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO), Kansainvälisen rikospoliisijärjestön (Interpol) ja ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen, kokouksiin, mekanismeihin ja toimintaan; muistuttaa, että demokraattisesti valitut parlamentit voivat antaa näkyvyyttä ja voimaannuttaa monenvälisyyttä tukevia ääniä keinona toteuttaa tehokkaita politiikkatoimia, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa, ja ne voivat edelleen varmistaa tarvittavan yhteyden kansainvälisten järjestöjen ja monenvälisten päätöksentekofoorumien ja kansalaisten välillä;

57. katsoo, että EU:n olisi edistettävä sellaisen elimen perustamista YK:n järjestelmään, jolla voidaan lisätä globaalin hallinnon demokraattista luonnetta, demokraattista vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta;

58. muistuttaa synergiaroolista, joka parlamentilla voi olla sen säännöllisessä poliittisessa ja toimintapoliittisessa tiedottamisessa EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden parlamenteille, koska tällainen tiedotus voi vahvistaa ja laajentaa edelleen samanmielisten maiden koalitiota kansainvälisissä järjestöissä ja monenvälisillä foorumeilla ja lisäämään sen kykyä saada aikaan myönteisiä muutoksia; katsoo, että parlamentin olisi harkittava mahdollisuutta perustaa erityinen YK-valtuuskunta, jossa otetaan erityisesti huomioon YK:n yleiskokous ja muut kansainvälisten järjestöjen ja monenvälisten foorumien parlamentaariset ulottuvuudet, jotta voidaan vahvistaa parlamentaarista yhteyttä ja vuoropuhelua YK:n järjestelmän ja muiden asiaankuuluvien monenvälisten foorumien kanssa ja varmistaa demokraattinen vuoropuhelu ja strateginen keskustelu EU:n toimielinten välisellä tasolla;

59. korostaa, että EU:n olisi tuettava aloitteita, joilla pyritään sisällyttämään kansalaisyhteiskunnan näkemykset paremmin YK:n päätöksentekoprosessiin; kehottaa perustamaan YK:n järjestelmään uusia foorumeita, jotka antaisivat kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden käydä poliittista vuoropuhelua YK:n kanssa, ja kehottaa käyttämään jo olemassa olevia foorumeita tehokkaasti;

60. katsoo, että YK:n elinten tai EU:n ulkosuhteiden kannalta merkityksellisten kansainvälisten järjestöjen isäntäkaupungeissa toimivien parlamentin edustustojen olisi pyrittävä tavoittamaan ja kattamaan näiden elinten ja järjestöjen toiminta, jotta voidaan luoda tiiviimpi yhteys monenvälisyyteen liittyviin toimiin, sitoumuksiin ja visioihin EU:n ja parlamentin tasolla; katsoo, että olisi pohdittava, miten parlamentti voi maksimoida parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien, valiokuntien ja vaalitarkkailusta ja demokratiatuesta vastaavien parlamentin yksiköiden väliset synergiat, jotta EU:n ulkoista toimintaa voidaan vahvistaa entisestään näiden parlamentin elinten toiminnan avulla; korostaa parlamenttien välisen liiton (IPU) työn merkitystä;

61. ilmaisee tukensa parlamentin roolille sekä parlamentaarisen toiminnan vahvistamisessa, valmiuksien kehittämisessä, maailmanlaajuisessa demokratiatuessa että sen erityisessä roolissa parlamentaarisessa sovittelussa ja vuoropuhelussa muun muassa Jean Monnet ‑vuoropuhelun kautta; korostaa parlamentin erityisen roolin tuomaa lisäarvoa vuoropuhelun edistämisessä sekä parhaiden käytäntöjen ja demokraattisten normien jakamisessa;

62. muistuttaa parlamentin tärkeästä roolista demokraattisena ja kokoavana toimielimenä, joka voi tarjota ainutlaatuisen julkisen foorumin ja ainutlaatuisen perspektiivin monenvälisyyden edistämiseksi; katsoo, että parlamentin olisi edelleen kutsuttava säännöllisesti asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen korkean tason johtajia keskustelemaan yhteisistä eduista ja prioriteeteista; katsoo, että monenvälisten foorumien parlamentaarisen ulottuvuuden vahvistamiseksi parlamentin olisi järjestettävä tiloissaan vuosittain G7- ja G20-maiden edustajien konferenssi; kehottaa vahvistamaan parlamentin ja YK:n järjestelmän välistä jäsenneltyä vuoropuhelua; pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että järjestetään säännöllisiä kokouksia, joissa vaihdetaan näkemyksiä ulkoasiainvaliokunnan ja muiden asiaankuuluvien valiokuntien sekä EU:lla New Yorkissa ja Genevessä olevien YK-edustustojen päälliköiden kanssa sekä näiden valiokuntien ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyviä tai vaihtuvia jäseniä olevien EU:n jäsenvaltioiden edustustojen päälliköiden välillä; korostaa, että ulkoasiainvaliokunnan ja sen alivaliokuntien vuotuisilla valtuuskuntamatkoilla YK:n päämajaan New Yorkissa on myönteinen vaikutus; kehottaa virallistamaan osan EU:n ja YK:n turvallisuusneuvoston välisistä epävirallisista kokouksista; kannustaa luomaan virallisen yhteyden parlamentin ja YK:n yleiskokouksen välille;

Monenvälisyys kiireellisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisen vauhdittajana

63. korostaa monenvälisen järjestelmän ratkaisevaa panosta ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa; kehottaa tehostamaan, vahvistamaan ja vakiinnuttamaan entisestään nykyisiä monenvälisiä puitteita, joilla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta, kuten YK:n ilmastonmuutoskokousta, jolla on 197 sopimuspuolta, mukaan lukien kaikki YK:n jäsenvaltiot, ja jonka jäsenyys on siten lähes yleismaailmallinen, ottamalla käyttöön vastuumekanismeja ja konkreettisia periaatteita, joilla varmistetaan niiden toimeksiantojen tehokkuus; korostaa tarvetta tehostaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, sillä vain yhteisten, välittömien ja kunnianhimoisten maailmanlaajuisten toimien avulla maailma voi rajoittaa lämpötilan nousun 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna;

64. katsoo, että ilmaston lämpenemisen torjunnassa teollisuusmaiden olisi tuettava kehitysmaita siirtymisessä fossiilisista polttoaineista vihreään energiaan siirtämällä rahoituksen lisäksi myös asiantuntemusta ja teknologiaa;

65. muistuttaa, että on tärkeää keskittyä kansallisen tason täytäntöönpanoon siten, että hyväksytään ja pannaan täytäntöön kansallisesti määritellyt panokset samalla kun varmistetaan, että kansainvälinen yhteisö on kollektiivisesti saavuttamassa Pariisin sopimuksen tavoitteet monenvälisellä tasolla; kehottaa hallituksia asettamaan kunnianhimoiset kansallisesti määritellyt panokset, joita ilman 1,5 asteen tavoitetta ei saavuteta, ja kehottaa niitä kannustamaan toisiaan pysymään aikataulussa;

66. muistuttaa, että on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä suurimpien päästöjen aiheuttajien, ilmaston kannalta haavoittuvien maiden ja transatlanttisten kumppanien kanssa, jotta YK:n vuoden 2022 ilmastonmuutoskonferenssissa edistytään vuoden 2030 tavoitteen saavuttamisessa; vaatii jatkuvia monenvälisiä ponnisteluja, jotta kestävän kehityksen tavoitteita ja ilmastoa varten saadaan rahoitusta, mukaan luettuna se, että 50 prosenttia ilmastorahoituksesta osoitetaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen; suhtautuu myönteisesti YK:n vuoden 2021 ilmastonmuutoskonferenssin (COP26) pyrkimyksiin vahvistaa määritelmät ilmastonmuutokseen liittyvälle disinformaatiolle;

67. muistuttaa, että ympäristöoikeuksien loukkauksilla on syvällinen vaikutus monenlaisiin ihmisoikeuksiin, mukaan lukien oikeus elämään, itsemääräämisoikeuteen, ruokaan, veteen ja terveyteen sekä kansalaisoikeudet ja kulttuuriset ja poliittiset oikeudet; korostaa, että luonnon monimuotoisuus ja ihmisoikeudet ovat yhteydessä toisiinsa ja toisistaan riippuvaisia, ja muistuttaa valtioiden ihmisoikeusvelvoitteista suojella luonnon monimuotoisuutta, josta nämä oikeudet ovat riippuvaisia, muun muassa mahdollistamalla kansalaisten osallistuminen luonnon monimuotoisuuteen liittyviin päätöksiin ja tarjoamalla tehokkaita toimenpidevaihtoehtoja, joilla voidaan puuttua luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja häviämiseen; ilmaisee tukensa uusille ympäristörikoksia koskeville kansainvälisen tason normatiivisille toimille; kannustaa tässä yhteydessä EU:ta ja jäsenvaltioita edistämään ympäristötuhoa aiheuttavien rikosten tunnustamista Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön mukaisiksi kansainvälisiksi rikoksiksi;

68. muistuttaa monenvälisten foorumien keskeisestä roolista covid-19-pandemian haasteisiin vastaamisessa ja korostaa tätä esimerkkinä niiden merkityksestä maailmanlaajuisen kansanterveyden ja yleisen sairausvakuutusturvan edistämisessä ja suojelemisessa; antaa tunnustusta covid-19-rokotteiden maailmanlaajuista saatavuutta koskevalle aloitteelle (COVAX), joka on ennennäkemätön kansainvälisen solidaarisuuden osoitus, ja kiittää sen avunantajia ja tukijoita ja korostaa samalla tarvetta jatkaa lahjoittamista ja resurssien lisäämistä sekä rokotteiden valmistamiseen ja jakeluun liittyvien valmiuksien kehittämistä, jotta rokotteita ja hoitoja voidaan tarjota ilmaiseksi kaikille maille siten, että kaikki maat tavoitetaan hyvissä ajoin;

69. antaa tunnustusta WHO:n työlle pandemian torjumiseksi sen tieteelliseen tietoon ja näyttöön perustuvien päätösten avulla ja siten, että varmistetaan samalla WHO:n covid-19-pandemian hallinnan riippumaton valvonta ja vastuuvelvollisuus; korostaa, että sen toimeksiantoa ja toimeenpanovalmiuksia on vahvistettava erityisesti tietojen jakamisen ja resurssien käyttöönoton osalta ja sen hätätilakomitean päätöksentekoprosessia on uudistettava ja sen päätöksiä ja määräyksiä varten on luotava täytäntöönpanomekanismeja;

70. pitää myönteisenä uuden kansainvälisen pandemiasopimuksen valmistelun aloittamista sen jälkeen, kun kaikki 194 WHO:n jäsentä olivat hyväksyneet päätöksen 31. toukokuuta 2021; kehottaa unionia työskentelemään monenvälisten järjestöjen puitteissa, jotta voidaan parantaa pandemioiden maailmanlaajuisia ehkäisy- ja torjuntamekanismeja covid-19-pandemian kansainvälisistä toimista saadun kokemuksen pohjalta;

71. kehottaa vahvistamaan lainsäädäntö- ja sääntelykehyksiä ja edistämään politiikan johdonmukaisuutta terveyspalvelujen todellisen saatavuuden varmistamiseksi muun muassa lainsäädännöllä ja panemalla täytäntöön toimintapolitiikkoja, joilla taataan terveyspalvelujen ja -tuotteiden sekä rokotteiden parempi saatavuus erityisesti kaikkein heikommassa asemassa oleville;

72. vaatii kansainvälistä yhteistyötä, jotta sukupuolinäkökulma voidaan valtavirtaistaa koko järjestelmän laajuisesti terveyspolitiikkaa suunniteltaessa, toteutettaessa ja valvottaessa ottaen huomioon kaikkien naisten ja tyttöjen erityistarpeet sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi terveyspolitiikassa ja terveydenhuoltojärjestelmien toteuttamisessa;

73. vaatii unionia edistämään YK:ssa tehtävää työtä terrorismin torjumiseksi panemalla täytäntöön YK:n yleiskokouksen syyskuussa 2006 hyväksymän maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian neljä pilaria ja saattamalla ne ajan tasalle;

74. vaatii erityisiä toimia suojelemaan lapsia, joiden haavoittuvuutta covid-19-pandemia saattaa erityisesti pahentaa, mukaan lukien heidän mahdollisuutensa saada terveydenhuoltoa, koulutusta, kohtuuhintaisia elintarvikkeita, puhdasta vettä, saniteettitiloja ja asianmukaiset asumisolot; muistuttaa ilmastonmuutoksen ja ympäristöhaittojen kielteisistä vaikutuksista lasten oikeuksien toteutumiseen;

75. korostaa, että talouden ohjausjärjestelmässä tarvitaan lisää monenvälisiä toimia erityisesti verotuksen alalla; pitää myönteisenä suuntaa, johon OECD:n / G20:n osallistava BEPS-toimenpiteitä koskeva täytäntöönpanokehys osoitti viimeisimmällä ehdotuksellaan 15 prosentin vähimmäisyhtiöverokannaksi ja tulevaksi pilariksi, joka mahdollistaa verotusoikeuksien oikeudenmukaisemman kohdentamisen; panee merkille komission ehdotuksen omista varoista, jotka vastaavat 15:tä prosenttia suurimpien ja kannattavimpien monikansallisten yritysten jäännösvoitoista, jotka siirretään EU:n jäsenvaltioille tämän sopimuksen mukaisesti; kannustaa kansainvälistä yhteisöä jatkamaan yhdentymiseen pyrkimistä tällä alalla, jotta vältetään epäoikeudenmukaiset käytännöt ja väärinkäytökset; kehottaa kansainvälisten standardien ja normien panemista laajemmin täytäntöön tällä toimintapolitiikan alalla; muistuttaa Maailman kauppajärjestön (WTO) keskeisestä merkityksestä maailmankaupan sääntelyssä ja helpottamisessa;

76. toteaa, että EU:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä samanmielisten kumppanien kanssa, jotta WTO voidaan nykyaikaistaa ja sille voidaan tarjota välineitä, joilla voidaan vastata 2000-luvun kaupan haasteisiin, muun muassa digitaaliseen vallankumoukseen sekä vihreään, oikeudenmukaiseen ja kestävään siirtymään; kehottaa EU:ta tekemään yhteistyötä kaikkien WTO:n jäsenten kanssa myönteisen uudistusohjelman ja konkreettisen työsuunnitelman esittämiseksi 12. ministerikokouksessa; toteaa, että EU:n ja Yhdysvaltain yhteistyö on ollut monenvälisten kauppaneuvottelujen edistymisen liikkeellepaneva voima;

77. korostaa, että on tärkeää toteuttaa ja tukea aloitteita veronkierron, rahanpesun ja korruption torjumiseksi; tuetaan verotusta koskevaa työtä YK:n tasolla, jotta kehitysmaat saavat äänensä kuuluviin verotusasioissa; pyritään nopeuttamaan neuvotteluja tehokkaista käytännesäännöistä kansainvälisen veronkierron torjumiseksi verotietojen vaihtoa koskevien sopimusten avulla;

78. panee merkille monenvälisyyden tärkeyden selvitettäessä uusia haasteita ja realiteetteja, kuten luonnon monimuotoisuus, kyberturvallisuus, bioteknologia, digitalisaatio, geopoliittiset toimet ja napaseutujen hallinta, tekoäly sekä uudet uhat, kuten valeuutisten teknologiapohjainen kirjo, valetiede ja disinformaatio; katsoo, että asiantuntijoiden, tutkijoiden ja asianomaisten kansalaisyhteiskunnan edustajien olisi oltava osapuolena monenvälisissä monen sidosryhmän järjestelyissä;

79. pitää myönteisenä EU:n ja Yhdysvaltain kauppa- ja teknologianeuvoston perustamista;

80. muistuttaa, että on tärkeää valtavirtaistaa sukupuolten tasa-arvon periaate ja tavoite kaikilla politiikan aloilla;

81. suhtautuu myönteisesti YK:n pääsihteerin pyrkimyksiin tehostaa ja koordinoida Yhdistyneiden kansakuntien digitalisaatiota, jotta internet palvelee YK:n pilareja: rauhaa ja turvallisuutta, ihmisoikeuksia ja kehitystä;

82. korostaa, että uudistettu monenvälisyys voi edistää digitalisaatiota paitsi toimimalla vahvana vipuna kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa niin myös vaikuttamalla kiireelliseen tarpeeseen asettaa perusstandardeja ja -normeja sekä puuttua sen riskeihin ja haasteisiin;

83. muistuttaa, että yhä kunnianhimoisemman, määrätietoisemman ja aggressiivisemman Kiinan edessä EU:n ja sen demokraattisten samanmielisten kumppanien olisi koordinoitava toimintaansa monenvälisillä foorumeilla demokratioiden teknologisessa liittoumassa, jotta voidaan ylläpitää sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää, torjua autoritaarista koordinointia, jolla pyritään kaappaamaan kansainvälisiä foorumeita, ja varmistaa standardien asettamisen ja maailmanlaajuisten sääntöjen avulla, että uudet teknologiat ovat ihmiskeskeisiä;

84. huomauttaa, että digitaalista maailmaa olisi käsiteltävä myös erittäin tärkeänä uutena verolähteenä;

85. korostaa monenvälisyyden keskeistä merkitystä ulkoavaruuden järjestyksen tehokkaassa ylläpidossa ja tarvetta syventää nykyisiä aloitteita ja käynnistää uusia aloitteita ulkoavaruuden rauhanomaisen käytön säilyttämiseksi; korostaa, että ulkoavaruuden käyttöä olisi säänneltävä parannetuilla kansainvälisillä säännöillä ja normeilla sekä järjestelmällä, jolla pyritään takaamaan avaruuden pitkäaikainen, kestävä, vastuullinen ja rauhanomainen käyttö;

86. kehottaa EU:ta toimimaan aktiivisemmin ja kehittämään kansainvälistä kehystä ihmiskeskeisille ja luotettaville tekoälyteknologioille erityisesti autonomisten asejärjestelmien osalta;

87. korostaa samanmielisten kumppanien monenvälisen yhteistyön merkitystä valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden levittämän pahantahtoisen ja manipuloivan disinformaation torjunnassa; korostaa, että EU:n on tärkeää ottaa maailmanlaajuinen johtoasema, kun laaditaan kansainvälisiä määritelmiä, normeja ja periaatteita näiden kysymysten ratkaisemiseksi, mukaan lukien ulkomainen sekaantuminen vaaleihin;

88. korostaa, että parlamentilla on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen biologisen monimuotoisuuden, luonnonympäristön ja luonnonvarojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden täytäntöönpanoprosessin tarkassa seurannassa ja tukemisessa, muun muassa siten, että se ei ainoastaan seuraa edistymistä vaan myös tehostaa resurssien kohdentamista ja ehdottaa parannuksia tai konkreettisia ehdotuksia; korostaa YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin yhteistä toimintaohjelmaa koskevan ehdotuksen kahta keskeistä strategista ajatusta, jotka ovat Global New Deal ‑sopimuksen ja uuden yhteiskuntasopimuksen tarve; huomauttaa, että nämä voitaisiin muuntaa hyvin konkreettisiksi toimenpiteiksi, kuten vahvemmaksi Global Green -rahastoksi ja taloudellisen tuen mekanismiksi erittäin velkaantuneille maille edellyttäen, että ne panevat täytäntöön kestävän kehityksen tavoitteet ja torjuvat köyhyyttä;

89. kehottaa unionia varmistamaan Euroopan kulttuuriperinnön ja historiallisen perinnön suojelun, säilyttämisen ja puolustamisen kaikilla monenvälisillä foorumeilla, kuten Unescossa;

90. pitää elintärkeänä puolustaa maailmanlaajuisesti sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten, tyttöjen ja syrjäytyneiden ryhmien syrjimättömyyttä ja perusoikeuksia, mukaan luettuina seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet; odottaa, että komissio, jäsenvaltiot ja EUH sisällyttävät sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan EU:n kolmannen toimintasuunnitelman (GAP III) järjestelmällisesti kaikkeen ulkoiseen toimintaansa myös monenvälisellä tasolla ja tekevät tiivistä yhteistyötä kumppanimaiden hallitusten, kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa; kehottaa komissiota ja EUH:ta vahvistamaan synergioita kumppanien kanssa, jotta voidaan yhdessä edistää sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja saavuttaa menestyksekkäästi kansainväliset tasa-arvotavoitteet; painottaa, että EU:n olisi näytettävä kansainvälisessä yhteisössä esimerkkiä ja tehostettava pyrkimyksiä lopettaa seksuaalisen ja sukupuolistuneen väkivallan käyttö aseellisissa selkkauksissa;

91. kehottaa ratifioimaan kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja panemaan sen tehokkaasti täytäntöön; kehottaa kiireellisesti poistamaan kaikki rotusyrjinnän muodot kaikin asianmukaisin keinoin, myös lainsäädännöllä; tunnustaa koulutuksen ja kulttuurin ensisijaisen aseman ihmisoikeuksien edistämisessä ja rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden moniperustaisessa torjunnassa, erityisesti etniseen alkuperään, uskontoon ja kulttuuriin liittyvään monimuotoisuuteen kohdistuvan suvaitsevaisuuden, osallisuuden ja kunnioittamisen periaatteiden edistämisessä sekä rasististen ja muukalaisvihamielisten ääriliikkeiden ja ajatusten leviämisen ehkäisemisessä; vahvistaa tarpeen varmistaa alkuperäiskansoille, myös naisille ja tytöille, yhtäläinen lain suoja ja yhdenvertaisuus tuomioistuimissa, vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä täysipainoinen ja tehokas osallistuminen poliittiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuurisen elämään; vaatii suojelemaan paremmin vammaisia henkilöitä ja kiinnittämään huomiota intersektionaalista syrjintää kohtaaviin henkilöihin, erityisesti vammaisiin naisiin ja alkuperäiskansoihin kuuluviin vammaisiin henkilöihin;

92. pyytää EU:ta lisäämään kansainvälistä oikeutta koskevaa monenvälistä yhteistyötä, koska kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden loukkaukset lisääntyvät; kehottaa EU:ta ja sen kumppaneita kehittämään ja käyttämään kansainvälisten elinten, kuten ihmisoikeusneuvoston, YK:n erityismenettelyjen, YK:n erityisraportoijien, Etyjin mekanismien, Euroopan neuvoston tai kansainvälisten tuomioistuinten välineitä, jotta voidaan tehostaa sitä, että valtiolliset ja valtiosta riippumattomat toimijat noudattavat kansainvälistä oikeutta, ja edistää yleismaailmallisen toimivallan periaatteen soveltamista kansallisissa oikeusjärjestelmissä; kehottaa EU:ta vahvistamaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja sen henkilöstön asemaa antamalla sille vahvaa diplomaattista, poliittista ja taloudellista tukea; pyytää komissiota, varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita kehottamaan kaikkia niitä monenvälisten instituutioiden jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet Rooman perussääntöä, tekemään niin;

93. kehottaa komissiota saattamaan nopeasti päätökseen yritysten huolellisuusvelvoitetta koskevan kehyksen laatimisen ja työskentelemään samanmielisten kumppanien kanssa autoritaaristen ja totalitaaristen hallintojen tekemien vakavien ihmisoikeusrikkomusten torjumiseksi ja siten kestävien ja kestävien globaalien toimitusketjujen turvaamiseksi autoritaaristen ja totalitaaristen hallintojen pahantahtoiselta vaikutukselta;

94. vaatii kansainvälistä politiikkaa, jolla suojellaan ja tuetaan vaarassa olevia ihmisoikeuksien puolustajia; tuomitsee joidenkin hallitusten kansalaisjärjestöjä, aktivisteja ja ihmisoikeuksien puolustajia vastaan toteuttamat vastatoimet, joilla puututaan näiden legitiimiin vuorovaikutukseen kansainvälisten elinten kanssa, ja kehottaa neuvostoa ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa reagoimaan järjestelmällisesti ja näkyvästi kaikkiin tällaisiin tapauksiin; kehottaa EU:ta tukemaan vaatimusta perustaa pysyvä YK:n mekanismi toimittajiin kohdistuvien rikosten tutkimiseksi ja määrätä kohdennettuja pakotteita niille, jotka ovat vastuussa toimittajiin kohdistuvalla väkivallalla uhkailusta tai sen määräämisestä, jotta voidaan lopettaa rankaisemattomuus, estää toimittajiin kohdistuva väkivalta ja edistää heidän turvallisuuttaan parantavia toimia;

95. kehottaa jälleen EU:ta vaatimaan vahvempia monenvälisiä sitoumuksia kestävien poliittisten ratkaisujen löytämiseksi nykyisiin konflikteihin ja sen varmistamiseksi, että ihmisoikeudet ovat konfliktinesto- ja välityspolitiikan ytimessä; muistuttaa kansainvälisen rauhanturvaamisen ja konfliktinratkaisun merkityksestä sekä EU:n tuesta asiaankuuluville operaatioille; korostaa, että tarvitaan selkeät tavoitteet, selkeät toteutusvalmiudet ja tehokkaat mekanismit, mukaan lukien naisten näkymät YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ja kaikkien sitä seuraavien päätöslauselmien mukaisesti; kehottaa uudistamaan asiaankuuluvia rakenteita siten, että lopetetaan sotilas- ja siviilioperaatioissa sekä muissa monenvälisissä virastoissa, toimistoissa ja elimissä tapahtuvaan hyväksikäyttöön ja seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyvän henkilöstön rankaisemattomuus ja perustetaan toimivia ja avoimia valvonta- ja vastuumekanismeja;

96. korostaa, että monenvälisten järjestöjen menestyksellä on ratkaiseva merkitys, kun pyritään palauttamaan kansalaisten luottamus demokratiaan, liberalismiin ja sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen merkitykseen;

97. korostaa, että avoimen, osallistavan, sääntöihin perustuvan ja syrjimättömän monenvälisen kauppajärjestelmän on oltava keskeinen tekijä maailmanlaajuisen kaupan vapauttamisessa ja johdettava parempaan talouskasvuun, kilpailukykyyn ja innovointiin, työpaikkojen luomiseen, elintason parantumiseen, tulojen kasvuun ja kestävään talouskehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vahvistettava siten vaurautta, rauhaa ja turvallisuutta kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti; panee lisäksi merkille sen roolin ennakoitavan kauppaympäristön edistämisessä kauppaa koskevien vastavuoroisten, avoimempien ja oikeudenmukaisten sääntöjen ja määräysten kehittämisen kautta johdonmukaisella, täytäntöönpantavalla ja yhdenmukaisella tavalla; palauttaa mieleen marraskuussa 2021 julkaistun raportin ”EU exports to the world: effects on employment” tulokset, joiden mukaan 38 miljoonaa työpaikkaa EU:ssa on viennin varassa; kehottaa komissiota jatkamaan työtään näistä tuloksista tiedottamiseksi sekä lisäämään tietoisuutta kansainvälisen kaupan hyödyistä ja myönteisistä näkökohdista; katsoo kuitenkin, että on kiireesti palautettava luottamus monenvälisiin instituutioihin maailmanlaajuisten haasteiden edessä, erityisesti kun otetaan huomioon yhteisten aloitteiden täytäntöönpano globaalien julkishyödykkeiden tarjoamiseksi maailman valtadynamiikan muutosten keskellä; muistuttaa EU:n roolista tässä prosessissa;

98. pitää valitettavana protektionismin voimistumista ja kaupan käyttämistä yhä enemmän pakottamisen välineenä joissakin maailmantalouden osissa, mikä on johtanut vääristymiin ja geopoliittisiin jännitteisiin; muistuttaa, että kansallismielinen talouspolitiikka on globalisoituneen kauppajärjestelmämme täydellinen vastakohta, rikkoo kansainvälisen kauppaoikeuden vakiintuneita sääntöjä ja yllyttää kauppakumppaneita vastatoimiin; vaatii näihin uusiin haasteisiin vastaamista varten edelleen vahvistamaan EU:n kauppasopimusten täytäntöönpanon valvontaa ja kehittämään autonomisia kaupan välineitä, kuten pakottamistoimien ja vääristävien tukien vastaiset välineet ja kansainvälisten julkisten hankintojen väline sekä kauppasopimusten valvojan toimen perustaminen; toteaa, että tavoitteena on uudistettu ja hyvin toimiva monenvälinen säännöstö, jonka keskiössä on tehokkaasti toimiva WTO:n riitojenratkaisujärjestelmä; korostaa kuitenkin, että on jatkettava täysipainoista sitoutumista pyrkimyksiin WTO:n uudistamiseksi sen tehokkuuden, osallistavuuden, avoimuuden ja legitimiteetin parantamiseksi avoimen, oikeudenmukaisen ja kestävän sääntöihin perustuvan maailmantalouden kulmakivenä ja vastattava muiden kuin markkinatalouksien asettamiin haasteisiin ja riskeihin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä helmikuussa 2021 julkaistun ”Kauppapolitiikan uudelleentarkastelun” liitettä, jossa hahmotellaan kattava lähestymistapa WTO:n nykyaikaistamiseen; korostaa, että sääntöihin perustuvan maailmanlaajuisen kaupan edistämiseksi EU:n tehokas sitoutuminen edellyttää tulevaisuuteen suuntautuvaa lähestymistapaa kauppaan;

99. korostaa, että demokraattisen, legitiimin, vastuullisen ja avoimen globaalihallinnan olisi sisällettävä parlamentaaristen elinten laajempi osallistuminen, sillä suorilla vaaleilla valitut parlamentin jäsenet voivat toimia ratkaisevana linkkinä kansalaisten ja monenvälisen järjestelmän välillä; pitää tässä yhteydessä merkittävänä horisontaalista ja johdonmukaista monenvälisyyttä sekä Euroopan parlamentin ja Parlamenttienvälisen liiton (IPU) yhteisen WTO:ta käsittelevän parlamentaarisen konferenssin työtä; pitää tärkeänä varmistaa, että parlamenttien jäsenet voivat entistä paremmin osallistua kauppaneuvotteluihin ja että heidät otetaan mukaan WTO:n päätöksiin sisältyvien toimeksiantojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon sekä neuvotteluihin kauppaan liittyvistä kysymyksistä muiden monenvälisten elinten ja instituutioiden kanssa; toistaa, että EU:n ja kaikkien WTO:n jäsenten on tehostettava yhteydenpitoaan sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan, liike-elämän järjestöjen ja laajemman liike-elämän kanssa; kehottaa komissiota syventämään yhteistyötään kaikkien asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen työjärjestön, YK:n järjestelmän, G7-maiden, OECD:n, Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa, ja korostaa niiden roolia avoimen ja sääntöihin perustuvan kauppajärjestelmän edistämisessä;

100. pitää myönteisenä WTO:n sekä Maailman terveysjärjestön ja muiden kansainvälisten järjestöjen tiivistä yhteistyötä, jolla varmistetaan kaupan myönteinen rooli pandemioiden ja niitä seuranneiden kriisien torjunnassa ja maailmantalouden elpymisen tukemisessa; toteaa covid-19-pandemian osoittaneen, että kansainvälisissä instituutioissamme on puutteita; kehottaa komissiota tarkastelemaan covid-19-pandemiasta saatuja kokemuksia ja tekemään yhteistyötä maailmanlaajuisten kumppaneiden kanssa näiden kokemusten käsittelemiseksi uudistusohjelmassa; kehottaa toteuttamaan kaupan ja terveyden alalla kunnianhimoisen aloitteen; panee merkille WTO:n pyrkimykset laajentaa toimeksiantoaan, jotta se voisi kasvattaa merkitystään julkisessa toiminnassa sitoutumalla voimakkaammin esimerkiksi terveyttä, kestävää kehitystä, vaurauden epätasaista jakautumista, sukupuolta ja naisten voimaannuttamista koskeviin aiheisiin kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen mukaisesti; katsoo näiden toimien olevan merkittäviä WTO:n uudistusprosessissa samalla kun se keskittyy ydintehtäviinsä eli monenvälisten kauppasääntöjen vahvistamiseen, kaupan esteiden vähentämiseen sekä tarjoamaan keinoja WTO:n jäsenten välisten kauppariitojen säänneltyä ratkaisemista varten;

101. kehottaa neuvostoa vahvistamaan pyrkimyksiään vapaakauppasopimusten tekemiseksi kolmansien maiden kanssa; toteaa, että vapaakauppasopimukset lisäävät maiden välisiä taloudellisia vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteita ja voivat näin ollen toimia aktiivisemman ja kunnianhimoisemman monenvälisen sitoutumisen edelläkävijöinä;

102. kehottaa neuvostoa, komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ottamaan tämän mietinnön asianmukaisesti huomioon määriteltäessä EU:n painopisteitä YK:n 77. yleiskokoukseen sekä muissa kansainvälisissä organisaatioissa ja monenvälisillä foorumeilla;

°

° °

103. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle ja tiedoksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokoukselle ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille.

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.3.2022)

ulkoasiainvaliokunnalle

EU:sta ja monenvälisyyden puolustamisesta

(2020/2114(INI))

Valmistelija (*): Anna‑Michelle Asimakopoulou

 (*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

 

 

 

 

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa, että avoimen, osallistavan, sääntöihin perustuvan ja syrjimättömän monenvälisen kauppajärjestelmän on oltava keskeinen tekijä maailmanlaajuisen kaupan vapauttamisessa ja johdettava parempaan talouskasvuun, kilpailukykyyn ja innovointiin, työpaikkojen luomiseen, elintason parantumiseen, tulojen kasvuun ja kestävään talouskehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vahvistettava siten vaurautta, rauhaa ja turvallisuutta kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti; panee lisäksi merkille sen roolin ennakoitavan kauppaympäristön edistämisessä kauppaa koskevien vastavuoroisten, avoimempien ja oikeudenmukaisten sääntöjen ja määräysten kehittämisen kautta johdonmukaisella, täytäntöönpantavalla ja yhdenmukaisella tavalla; palauttaa mieleen marraskuussa 2021 julkaistun raportin ”EU exports to the world: effects on employment” tulokset, joiden mukaan 38 miljoonaa työpaikkaa EU:ssa on viennin varassa; kehottaa komissiota jatkamaan työtään näistä tuloksista tiedottamiseksi sekä lisäämään tietoisuutta kansainvälisen kaupan hyödyistä ja myönteisistä näkökohdista; katsoo kuitenkin, että on kiireesti palautettava luottamus monenvälisiin instituutioihin maailmanlaajuisten haasteiden edessä, erityisesti kun otetaan huomioon yhteisten aloitteiden täytäntöönpano globaalien julkishyödykkeiden tarjoamiseksi ja maailman valtadynamiikan muutokset; muistuttaa EU:n roolista tässä prosessissa;

2. pitää valitettavana protektionismin voimistumista ja kaupan käyttämistä yhä enemmän pakottamisen välineenä joissakin maailmantalouden osissa, mikä on johtanut vääristymiin ja geopoliittisiin jännitteisiin; muistuttaa, että kansallismielinen talouspolitiikka on globalisoituneen kauppajärjestelmämme täydellinen vastakohta, rikkoo kansainvälisen kauppaoikeuden vakiintuneita sääntöjä ja yllyttää kauppakumppaneita vastatoimiin; vaatii näihin uusiin haasteisiin vastaamista varten edelleen vahvistamaan EU:n kauppasopimusten täytäntöönpanon valvontaa ja kehittämään autonomisia kaupan välineitä, kuten pakottamistoimien ja vääristävien tukien vastaiset välineet ja kansainvälisten julkisten hankintojen väline sekä kauppasopimusten valvojan toimen perustaminen; toteaa, että tavoitteena on uudistettu ja hyvin toimiva monenvälinen säännöstö, jonka keskiössä on tehokkaasti toimiva riitojenratkaisujärjestelmä Maailman kauppajärjestössä (WTO); korostaa kuitenkin, että on jatkettava täysipainoista sitoutumista pyrkimyksiin uudistaa Maailman kauppajärjestöä (WTO) sen tehokkuuden, osallistavuuden, avoimuuden ja legitimiteetin parantamiseksi avoimen, oikeudenmukaisen ja kestävän sääntöihin perustuvan maailmantalouden kulmakivenä ja vastata muiden kuin markkinatalouksien asettamiin haasteisiin ja riskeihin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä helmikuussa 2021 julkaistun ”Kauppapolitiikan uudelleentarkastelun” liitettä, jossa hahmotellaan kattava lähestymistapa WTO:n nykyaikaistamiseen; korostaa, että sääntöihin perustuvan maailmanlaajuisen kaupan edistämiseksi EU:n tehokas sitoutuminen edellyttää tulevaisuuteen suuntautuvaa lähestymistapaa kauppaan;

3. toteaa, että EU:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä samanmielisten kumppanien kanssa, jotta WTO voidaan nykyaikaistaa ja sille voidaan tarjota välineitä, joilla voidaan vastata 2000-luvun kaupan haasteisiin, muun muassa digitaaliseen vallankumoukseen sekä vihreään, oikeudenmukaiseen ja kestävään siirtymään, ja saada kaikki WTO:n jäsenet mukaan kehittämään positiivista uudistusohjelmaa ja konkreettista työsuunnitelmaa 12. ministerikokoukseen mennessä; toteaa, että EU:n ja Yhdysvaltain yhteistyö on ollut monenvälisten kauppaneuvottelujen edistymisen liikkeellepaneva voima; suhtautuu näin ollen myönteisesti Yhdysvaltain nykyisen hallinnon WTO:n uudistuksesta antamiin julkilausumiin, mutta kannustaa Yhdysvaltoja esittämään yksityiskohtaisempaa toimintapoliittista alustaa järjestön uudistamista varten ja tekemään yhteistyötä EU:n kanssa korkeimmalla tasolla pyrittäessä yhteisymmärrykseen, joka voisi tarjota perustan uudistetulle sitoutumiselle toteuttamiskelpoisiin tuloksiin; tukee tulevaisuuteen suuntautuvaa transatlanttista toimintaohjelmaa, joka perustuu yhteisiin etuihin ja arvoihin ja jolla pyritään aktiivisesti saavuttamaan merkityksellinen WTO:n uudistus, johon kuuluvat myös WTO:n valvonta-, neuvottelu- ja riitojenratkaisutehtävät; pahoittelee WTO:n valituselimen pattitilannetta, jonka vuoksi maailmanlaajuisessa kauppajärjestelmässä ei ole täytäntöönpanokelpoista riitojenratkaisujärjestelmää; kehottaa kaikkia WTO:n jäseniä sitoutumaan etsimään ratkaisuja, jotta saadaan aikaan täysin toimintakykyinen ja riippumaton valituselin; pitää myönteisenä EU:n sekä sen Latinalaisessa Amerikassa, indopasifisella alueella ja Afrikassa olevien strategisten kumppanien sitoutumista, joka on maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän edistämisen ja uudistamisen välttämätön edellytys; kehottaa komissiota ottamaan kehitysmaat huomioon ja etenemään kohti niiden talouksien sisällyttämistä maailmanlaajuiseen kauppajärjestelmään ja määrittelemään samalla uudelleen kehitysmaiden aseman;

4. pitää myönteisenä EU:n ja Yhdysvaltain kauppa- ja teknologianeuvoston perustamista kesäkuussa 2021 ja kyseisen neuvoston marraskuussa 2021 pidettyä ensimmäistä kokousta; katsoo, että kauppa- ja teknologianeuvosto tarjoaa EU:lle ja Yhdysvalloille ratkaisevan mahdollisuuden tehdä maailmanlaajuista kauppaa, taloutta ja teknologiaa koskeviin tärkeisiin kysymyksiin liittyvää yhteistyötä; katsoo, että transatlanttinen yhteistyö sekä yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden kanssa voisivat osaltaan edistää monenvälisen vision ylläpitämistä, vastata yhdessä monenvälisen järjestelmän nykyisiin haasteisiin ja edistää yhteiseen vaurauteen tähtäävää ohjelmaa;

5. korostaa, että demokraattisen, legitiimin, vastuullisen ja avoimen globaalihallinnan olisi sisällettävä parlamentaaristen elinten laajempi osallistuminen, sillä suorilla vaaleilla valitut parlamentin jäsenet voivat toimia ratkaisevana linkkinä kansalaisten ja monenvälisen järjestelmän välillä; pitää tässä yhteydessä merkittävänä horisontaalista ja johdonmukaista monenvälisyyttä sekä Euroopan parlamentin ja Parlamenttienvälisen liiton (IPU) yhteisen WTO:ta käsittelevän parlamentaarisen konferenssin työtä; pitää tärkeänä varmistaa, että parlamenttien jäsenet voivat entistä paremmin osallistua kauppaneuvotteluihin ja että heidät otetaan mukaan WTO:n päätöksiin sisältyvien toimeksiantojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon sekä neuvotteluihin kauppaan liittyvistä kysymyksistä muiden monenvälisten elinten ja instituutioiden kanssa; toistaa, että EU:n ja kaikkien WTO:n jäsenten on tehostettava yhteydenpitoaan sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan, liike-elämän järjestöjen ja laajemman liike-elämän kanssa; kehottaa komissiota syventämään yhteistyötään kaikkien asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen työjärjestön, YK:n järjestelmän, G7-maiden, OECD:n, Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa, ja korostaa niiden roolia avoimen ja sääntöihin perustuvan kauppajärjestelmän edistämisessä;

6. pitää myönteisenä WTO:n sekä Maailman terveysjärjestön ja muiden kansainvälisten järjestöjen tiivistä yhteistyötä, jolla varmistetaan kaupan myönteinen rooli pandemioiden ja niitä seuranneiden kriisien torjunnassa ja maailmantalouden elpymisen tukemisessa; toteaa covid-19-pandemian osoittaneen, että kansainvälisissä instituutioissamme on puutteita; kehottaa komissiota tarkastelemaan covid-19-pandemiasta saatuja kokemuksia ja tekemään yhteistyötä maailmanlaajuisten kumppaneiden kanssa näiden kokemusten käsittelemiseksi uudistusohjelmassa; kehottaa toteuttamaan kaupan ja terveyden alalla kunnianhimoisen aloitteen; panee merkille WTO:n pyrkimykset laajentaa toimeksiantoaan, jotta se voisi kasvattaa merkitystään julkisessa toiminnassa sitoutumalla voimakkaammin esimerkiksi terveyttä, kestävää kehitystä, vaurauden epätasaista jakautumista, sukupuolta ja naisten voimaannuttamista koskeviin aiheisiin kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen mukaisesti; katsoo näiden toimien olevan merkittäviä WTO:n uudistusprosessissa samalla kun se keskittyy ydintehtäviinsä eli monenvälisten kauppasääntöjen vahvistamiseen, kaupan esteiden vähentämiseen sekä tarjoamaan keinoja WTO:n jäsenten välisten kauppariitojen säänneltyä ratkaisemista varten;

7. kehottaa neuvostoa vahvistamaan pyrkimyksiään vapaakauppasopimusten tekemiseksi kolmansien maiden kanssa; toteaa, että vapaakauppasopimukset lisäävät maiden välisiä taloudellisia vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteita ja voivat näin ollen toimia aktiivisemman ja kunnianhimoisemman monenvälisen sitoutumisen edelläkävijöinä;

8. korostaa, että kauppaan liittyvien jännitteiden lisääntyminen on muokannut kansainvälisen ja alueellisen kaupan rakennetta asteittain ja perusteellisesti; katsoo, että EU:n on jatkossakin toimittava monenvälisyyden vankkumattomana ja keskeisenä puolustajana maailmassa ja vältettävä toimia, jotka heikentävät näitä tavoitteita; toteaa kuitenkin, että säilyttääkseen kilpailuetunsa EU:n on vastattava maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten hajanaisuuden lisääntymiseen, kaupan käyttämiseen välineenä ja protektionismiin.

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	28.2.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 2 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Barry Andrews, Anna-Michelle Asimakopoulou, Tiziana Beghin, Geert Bourgeois, Saskia Bricmont, Jordi Cañas, Daniel Caspary, Arnaud Danjean, Paolo De Castro, Emmanouil Fragkos, Markéta Gregorová, Christophe Hansen, Danuta Maria Hübner, Herve Juvin, Karin Karlsbro, Maximilian Krah, Danilo Oscar Lancini, Bernd Lange, Margarida Marques, Gabriel Mato, Emmanuel Maurel, Carles Puigdemont i Casamajó, Samira Rafaela, Catharina Rinzema, Inma Rodríguez-Piñero, Massimiliano Salini, Ernő Schaller-Baross, Helmut Scholz, Sven Simon, Dominik Tarczyński, Mihai Tudose, Kathleen Van Brempt, Marie-Pierre Vedrenne, Jörgen Warborn, Iuliu Winkler, Jan Zahradil, Juan Ignacio Zoido Álvarez
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Markus Buchheit, Claudiu Manda, Javier Moreno Sánchez, Manuela Ripa, Joachim Schuster

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

37	+
ECR	Geert Bourgeois, Emmanouil Fragkos, Dominik Tarczyński, Jan Zahradil
ID	Markus Buchheit, Herve Juvin, Maximilian Krah, Danilo Oscar Lancini
NI	Tiziana Beghin, Carles Puigdemont i Casamajó, Ernő Schaller-Baross
PPE	Anna-Michelle Asimakopoulou, Daniel Caspary, Arnaud Danjean, Christophe Hansen, Danuta Maria Hübner, Gabriel Mato, Massimiliano Salini, Sven Simon, Jörgen Warborn, Iuliu Winkler, Juan Ignacio Zoido Álvarez
Renew	Barry Andrews, Jordi Cañas, Karin Karlsbro, Samira Rafaela, Catharina Rinzema, Marie-Pierre Vedrenne
S&D	Paolo De Castro, Bernd Lange, Claudiu Manda, Margarida Marques, Javier Moreno Sánchez, Inma Rodríguez-Piñero, Joachim Schuster, Mihai Tudose, Kathleen Van Brempt

 

2	-
The Left	Emmanuel Maurel, Helmut Scholz

 

3	0
Verts/ALE	Saskia Bricmont, Markéta Gregorová, Manuela Ripa

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	2.6.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	55 13 7
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alviina Alametsä, Alexander Alexandrov Yordanov, François Alfonsi, Maria Arena, Petras Auštrevičius, Traian Băsescu, Anna Bonfrisco, Reinhard Bütikofer, Fabio Massimo Castaldo, Susanna Ceccardi, Włodzimierz Cimoszewicz, Katalin Cseh, Anna Fotyga, Michael Gahler, Giorgos Georgiou, Sunčana Glavak, Raphaël Glucksmann, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Márton Gyöngyösi, Sandra Kalniete, Karol Karski, Peter Kofod, Dietmar Köster, Andrius Kubilius, Ilhan Kyuchyuk, Jean-Lin Lacapelle, David Lega, Miriam Lexmann, Nathalie Loiseau, Antonio López-Istúriz White, Claudiu Manda, Lukas Mandl, Thierry Mariani, Pedro Marques, David McAllister, Vangelis Meimarakis, Sven Mikser, Francisco José Millán Mon, Gheorghe-Vlad Nistor, Urmas Paet, Demetris Papadakis, Kostas Papadakis, Tonino Picula, Manu Pineda, Giuliano Pisapia, Thijs Reuten, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Jacek Saryusz-Wolski, Andreas Schieder, Radosław Sikorski, Jordi Solé, Sergei Stanishev, Tineke Strik, Hermann Tertsch, Dragoş Tudorache, Hilde Vautmans, Harald Vilimsky, Idoia Villanueva Ruiz, Viola Von Cramon-Taubadel, Thomas Waitz, Witold Jan Waszczykowski, Charlie Weimers, Isabel Wiseler-Lima, Bernhard Zimniok, Željana Zovko
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Vladimír Bilčík, Marc Botenga, Corina Crețu, Assita Kanko, Andrey Kovatchev, Georgios Kyrtsos, Marisa Matias, María Soraya Rodríguez Ramos

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

55	+
NI	Fabio Massimo Castaldo, Márton Gyöngyösi
PPE	Alexander Alexandrov Yordanov, Traian Băsescu, Vladimír Bilčík, Michael Gahler, Sunčana Glavak, Sandra Kalniete, Andrey Kovatchev, Andrius Kubilius, David Lega, Miriam Lexmann, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Lukas Mandl, Vangelis Meimarakis, Francisco José Millán Mon, Gheorghe-Vlad Nistor, Radosław Sikorski, Isabel Wiseler-Lima, Željana Zovko
Renew	Petras Auštrevičius, Katalin Cseh, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Georgios Kyrtsos, Ilhan Kyuchyuk, Nathalie Loiseau, Urmas Paet, María Soraya Rodríguez Ramos, Dragoş Tudorache, Hilde Vautmans
S&D	Maria Arena, Włodzimierz Cimoszewicz, Corina Crețu, Raphaël Glucksmann, Dietmar Köster, Claudiu Manda, Pedro Marques, Sven Mikser, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Giuliano Pisapia, Thijs Reuten, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Andreas Schieder, Sergei Stanishev
Verts/ALE	Alviina Alametsä, François Alfonsi, Reinhard Bütikofer, Jordi Solé, Tineke Strik, Viola Von Cramon-Taubadel, Thomas Waitz

 

13	-
ECR	Anna Fotyga, Assita Kanko, Karol Karski, Jacek Saryusz-Wolski, Hermann Tertsch, Witold Jan Waszczykowski, Charlie Weimers
ID	Peter Kofod, Jean-Lin Lacapelle, Thierry Mariani, Harald Vilimsky, Bernhard Zimniok
NI	Kostas Papadakis

 

7	0
ID	Anna Bonfrisco, Susanna Ceccardi
The Left	Marc Botenga, Giorgos Georgiou, Marisa Matias, Manu Pineda, Idoia Villanueva Ruiz

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

• [1] EUVL C 65, 19.2.2016, s. 120.
• [2] EUVL C 316, 6.8.2021, s. 2.
• [3] EUVL C 67, 8.2.2022, s. 150.
• [4] EUVL L 184, 5.5.2022, s. 170.
• [5] EUVL C 433, 23.12.2019, s. 86.
• [6] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0052.
• [7] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0121.