MIETINTÖ päivitetyn Euroopan uuden teollisuusstrategian täytäntöönpanosta: menojen sovittaminen toimiin

19.7.2022 - (2022/2008(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Tom Berendsen
PR_INI

SISÄLTÖ

Sivu

PERUSTELUT

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ TAI HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ  ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ  ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

päivitetyn Euroopan uuden teollisuusstrategian täytäntöönpanosta: menojen sovittaminen toimiin

(2022/2008(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 9, 151 ja 152 artiklan ja 153 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 173 artiklan, joka koskee EU:n teollisuuspolitiikkaa ja jossa viitataan muun muassa unionin teollisuuden kilpailukykyyn,

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan sekä siihen liitetyn toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),

– ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” (COM(2020)0067),

– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” (COM(2020)0102),

– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten” (COM(2020)0103),

– ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020)0098),

– ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle” (COM(2020)0301),

– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” (COM(2021)0350),

– ottaa huomioon 14. heinäkuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta” (COM(2021)0550),

– ottaa huomioon 19. tammikuuta 2022 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Teolliset ekosysteemit, strateginen riippumattomuus ja hyvinvointi”,

– ottaa huomioon 2. joulukuuta 2021 annetun Euroopan alueiden komitean lausunnon ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten”[1],

– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Annual Single Market Report 2021” (SWD(2021)0351),

– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Strategic dependencies and capacities” (SWD(2021)0352),

– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Towards competitive and clean European steel” (SWD(2021)0353),

– ottaa huomioon vuonna 2019 julkaistun komission energiaintensiivisen teollisuuden korkean tason ryhmän raportin ”Masterplan for a Competitive Transformation of EU Energy-Intensive Industries – Enabling a Climate-neutral, Circular Economy by 2050”,

– ottaa huomioon energia-alan etenemissuunnitelmasta vuonna 2021 julkaistun Kansainvälisen energiajärjestön erityisraportin ”Net Zero by 2050: A Roadmap for the Global Energy Sector”,

– ottaa huomioon 21. marraskuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta,

– ottaa huomioon 27. toukokuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät ”EU:n teollisuuspolitiikan strategia: Visio vuoteen 2030”,

– ottaa huomioon 16. marraskuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät ”Euroopan teollisuuden dynaamisuuden, kestokyvyn ja kilpailukyvyn paranemista edistävä elpyminen”,

– ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät ”Tehdään elpymisestä kiertotalous- ja ympäristömyönteistä”,

– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta[2],

– ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi[3],

– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta[4],

– ottaa huomioon 16. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta pk‑yritysstrategiasta[5],

– ottaa huomioon 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta[6],

– ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman Euroopan vetystrategiasta[7],

– ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman energiajärjestelmien integrointia koskevasta EU:n strategiasta[8],

– ottaa huomioon 24. marraskuuta 2021 antamansa päätöslauselman kriittisiä raaka-aineita koskevasta eurooppalaisesta strategiasta[9],

– ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn sopimuksen (Pariisin sopimus),

– ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten” (COM(2020)0628),

– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan lääkestrategiasta (COM(2020)0761),

– ottaa huomioon 26. tammikuuta 2022 annetun komission tiedonannon digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan eurooppalaisen julistuksen laatimisesta digitaalista vuosikymmentä varten (COM(2022)0027),

– ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2019 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Technology Infrastructures” (SWD(2019)0158),

– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta[10],

– ottaa huomioon 28. syyskuuta 2021 annetun komission suosituksen (EU) 2021/1749 energiatehokkuudesta etusijalle: periaatteesta käytäntöön – Suuntaviivat ja esimerkkejä periaatteen noudattamiseksi päätöksenteossa energia-alalla ja sen ulkopuolella,

– ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2022 julkaistun YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportin ”Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change”,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

– ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot,

– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0214/2022),

A. katsoo, että on ratkaisevan tärkeää, että teollisuus voi toteuttaa vihreän ja digitaalisen siirtymän ja luoda samalla korkealaatuisia työpaikkoja ja varmistaa kilpailukykynsä ja kykynsä kehittää ja tuottaa puhtaita tuotteita, palveluja ja tuotantoprosesseja;

B. katsoo, että teollisuusstrategian tavoitteena on oltava myös sisämarkkinoiden vahvistaminen ja teknologisten läpimurtojen edistäminen, jotta EU:sta voidaan tehdä vihreän ja digitaalisen teknologian maailmanlaajuinen johtava toimija;

C. toteaa, että teollisuus- ja valmistusprosessit ovat EU:n työmarkkinoiden selkäranka, ja katsoo, että niiden olisi edistettävä korkealaatuisten työpaikkojen luomista;

D. katsoo, että muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä on elintärkeää vahvistaa strategista riippumattomuutta ja vähentää EU:n riippuvuutta kriittisistä materiaaleista, tuotteista, energiasta, valmistuskapasiteetista ja teknologioista samalla, kun säilytetään talous mahdollisimman avoimena ja niin suljettuna kuin on tarpeen;

E. ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jälleen kerran osoittanut, että EU on erittäin riippuvainen kolmansien maiden energiatoimituksista; katsoo, että EU:n on kohdennettava teollisuus- ja energiapolitiikkansa uudelleen ja pyrittävä monipuolistamaan energialähteitään mahdollisimman nopeasti, lisäämään energiansäästöjä ja energiatehokkuustoimenpiteitä sekä ottamaan käyttöön valtavia määriä uusiutuvia energialähteitä ja omaksumaan häiriönsietokykyisiin ja kestäviin toimitusketjuihin perustuva paljon vahvempi kiertotalousmalli eri toimialoilla;

F. ottaa huomioon, että suuri riippuvuus energiatoimituksista, kuten Venäjältä tulevista toimituksista, ja korkeat energian hinnat voivat haitata eurooppalaisten yritysten tuotantokapasiteettia; ottaa huomioon, että materiaalien ja komponenttien sekä valmistuskapasiteetin saatavuus Euroopassa on olennaisen tärkeää, jotta vältetään EU:n energiariippuvuuden korvaaminen kasvaneella riippuvuudella harvinaisten maametallien, muiden kriittisten metallien tai laitteiden toimittamisesta tai tuotantovalmiuksista;

G. toteaa, että EU:ssa on maailman johtavia tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja osaajia ja että sillä on valmiudet maailmanlaajuiseen johtoasemaan teollisessa innovoinnissa;

H. ottaa huomioon, että tunnistettuaan EU:n strategiset riippuvuudet herkimmissä teollisissa ekosysteemeissä komissio on ilmoittanut aikovansa ehdottaa konkreettisia systeemisiä (taloudellisia ja sääntelyyn liittyviä) toimenpiteitä näiden riippuvuuksien vähentämiseksi muun muassa turvaamalla ja edistämällä tuotantoa ja investointeja Euroopassa;

I. katsoo, että EU:n on tarkasteltava toimitusketjujen häiriönsietokykyä ja luotava samalla houkutteleva innovatiivinen korkean lisäarvon valmistus- ja toimitusekosysteemi, joka on sopusoinnussa tutkimukseen ja kehittämiseen (T&K), innovointiin, ilmastoon ja ympäristöön liittyvien EU:n tavoitteiden kanssa;

J. toteaa, että teollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 35 prosenttia vuodesta 1990 lähtien ja että osa tästä laskusta johtuu tuotannon siirrosta;

K. toteaa, että arvioitu taloudellinen potentiaali energian loppukulutuksen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä verrattuna tavanomaiseen liiketoimintaan on Euroopan teollisuuden osalta 23,5 prosenttia[11];

L. ottaa huomioon, että komissio on todennut, että useammat talouden alat, kuten terveydenhuoltoala, maatalouselintarvikeala, kaivosteollisuus ja raaka-aineiden louhinta, ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n strategisen riippumattomuuden saavuttamiseksi;

M. ottaa huomioon, että komissio on uudessa päivitetyssä teollisuusstrategiassa todennut, että kestämätön markkinapolitiikka, myös julkisten hankintojen alalla, voi johtaa markkinoiden keskittymiseen;

1. pitää myönteisenä teollisuusstrategian päivittämistä; korostaa, että vihreän kehityksen ohjelmaa olisi täydennettävä kunnianhimoisella teollisuuspolitiikalla, jotta se voisi olla todellinen kestävän ja muutosvoimaisen kasvun strategia ja jotta sen avulla voitaisiin vähentää riippuvuuksia ja säilyttää Euroopan teollisuuden tasapuoliset toimintaedellytykset vihreän ja digitaalisen siirtymän aikana kilpailukykyisen edelläkävijän aseman saavuttamiseksi kasvihuonekaasujen nollanettopäästöissä ja kestävässä taloudessa ja synergioiden luomiseksi yritysten, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ja startup-yritysten välillä, ja että sitä olisi tuettava kunnianhimoisella T&K-politiikalla ja pk-yrityksille suotuisalla kehyksellä; korostaa, että tämä tarve on kasvanut merkittävästi meneillään olevan ilmasto- ja energiakriisin ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksena; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan kohdennettuja tukitoimia haavoittuvassa asemassa oleville teollisuusasiakkaille, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville pk-yrityksille ja mikroyrityksille, joita myös covid-19-pandemian vaikutukset ovat koetelleet voimakkaasti;

2. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan nykyisissä ja tulevissa aloitteissa ja tavoitteissa Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutuksia Euroopan teollisuuteen ja sen kapasiteettiin sekä omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan luodessaan kannustimia sellaisten strategisten teollisuudenalojen ja niiden toimitusketjujen tukemiseksi, joiden energia-, kuljetus- ja raaka-ainekustannukset nousevat jyrkästi; toteaa, että on lukuisia toimia, joilla voidaan auttaa vähentämään näitä vaikutuksia samalla kun vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja ilman epäpuhtauksia;

3. korostaa, että toimivat Euroopan sisämarkkinat ovat tärkeä voimavara, jolla lujitetaan teollisuuden selviytymiskykyä, Euroopan houkuttelevuutta investointikohteena ja EU:n kilpailukykyä sekä vahvistetaan vihreää ja digitaalista siirtymää teollisuudenalojen uuden kasvun perustana;

4. painottaa, että EU ei voi olla riippuvainen EU:n ulkopuolisista maista taloudelle ja tulevaisuuden yhteiskunnalle välttämättömien tuotteiden, energian, valmistuskapasiteetin ja teknologioiden suhteen; korostaa, että EU:n on saavutettava uudelleen vahva asema keskeisissä globaaleissa arvoketjuissa ja turvattava kriittisten raaka-aineiden toimitus kriisiaikoina, myös lisäämällä kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöä; korostaa lyhyempien toimitusketjujen hyötyjä Euroopan talouden häiriönsietokyvylle ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiselle;

5. korostaa kansainvälisen yhteistyön, tasa-arvoisten kumppanuuksien ja avoimen maailmanlaajuisen reilun kaupan merkitystä Euroopan taloudelle ja toteaa, että yksi tehokkaimmista tavoista vahvistaa Euroopan teollisuuden selviytymiskykyä ja vähentää riippuvuuksia on monipuolistaa toimitusketjuja kunnianhimoisilla kauppapoliittisilla toimenpiteillä, kuten strategisilla kauppa- ja investointisopimuksilla;

6. kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian teolliselle ekosysteemille selkeitä ja tieteeseen perustuvia siirtymäväyliä muun muassa yksilöimällä infrastruktuuriin, teknologioihin ja taitoihin liittyvät tarpeet, jotta siirtymä olisi onnistunut; kehottaa komissiota varmistamaan johdonmukaisuuden, koordinoinnin ja synergiat kaikissa aloitteissa, tavoitteissa sekä rahoitus- ja sääntelyvälineissä, joilla tuetaan teollisuutta siirtymissä; korostaa tarvetta yhdenmukaistaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvien eurooppalaisten kumppanuuksien siirtymäväyliä, teollisuusteknologian etenemissuunnitelmia ja strategisia tutkimus- ja innovointiohjelmia; kehottaa seuraamaan vuosittain EU:n teollisten ekosysteemien kilpailukykyä, teknologista edistystä, työllistävyyttä ja selviytymiskykyä sekä edistymistä kunkin alan siirtymäväylissä, mukaan lukien niiden johdonmukaisuus EU:n ilmastotavoitteiden kanssa, ja raportoimaan niistä vuosittain, jotta välineitä voidaan tarvittaessa mukauttaa nopeasti; korostaa, että kaikki arvoketjun sidosryhmät, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta, akateeminen yhteisö, kuluttajajärjestöt, ammattiliitot ja ilmastonmuutosta käsittelevä eurooppalainen tieteellinen neuvottelukunta, olisi otettava avoimesti mukaan siirtymäväyliin, millä varmistetaan edistymisen jatkuva ja tieteeseen perustuva seuranta;

7. kehottaa komissiota esittämään strategian, jossa keskitytään energiaintensiivisimpien teollisuudenalojen siirtymään ja jonka avulla ne voisivat säilyttää kilpailukykynsä ja samalla tukea EU:n strategisen riippumattomuuden vahvistamista, koska näillä teollisuudenaloilla on usein strategista merkitystä;

8. muistuttaa, että Euroopan teollisuuden kilpailukyky on suurelta osin riippuvainen sen innovointikyvystä; panee merkille, että EU on T&K-menojen osuudessa BKT:stä muita teollisuusmahteja jäljessä; muistuttaa T&K-investointien kunnianhimoisen tason merkityksestä EU:n kilpailuaseman parantamiseksi maailmassa; pitää valitettavana, että suurimmassa osassa jäsenvaltioita ei edelleenkään ole saavutettu T&K-investointien tavoitetta, joka on kolme prosenttia BKT:stä; kehottaa komissiota koordinoimaan jäsenvaltioiden toimia, joilla pyritään lisäämään edelleen sitoutumista tiukempiin T&K-investointien tavoitteisiin kansallisella tasolla erityisesti teollisen innovoinnin ja tutkimuksen kansallisen julkisen ja yksityisen rahoituksen osalta, jotta voidaan siirtyä kohti uteliaisuuslähtöistä ja alhaisen teknologisen valmiustason tutkimusta, jotta voidaan ylläpitää ja parantaa tietopohjaa, joka tukee Euroopan teollista innovointia; korostaa tässä yhteydessä roolia, joka avoimen tieteen kumppanuuksilla voi olla; kehottaa komissiota varmistamaan, että T&K-investoinnit suunnataan myös mikroyritysten osallistumiseen;

9. huomauttaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman työohjelmissa sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa on otettava huomioon uudet olosuhteet, jotka johtuvat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, ja erityisesti klusterit 4 ja 5, jotka koskevat digitaalitaloutta ja -teknologiaa, teollisuutta ja avaruutta sekä ilmastoa, energiaa ja liikkuvuutta, ja että teollisuuteen keskittyvä T&K on kohdistettava fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen ja EU:n teollisuuden energiantuonnista riippuvuuden vähentämiseen;

10. kehottaa komissiota edistämään investointivajeen umpeen kuromista globaaleihin kilpailijoihin keskeisten mahdollistavien teknologioiden osalta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission ehdotusta eurooppalaisesta sirusäädöksestä ja eurooppalaista teollisuusdataa sekä reuna- ja pilviteknologiaa koskevan allianssin perustamista; kehottaa komissiota käynnistämään nopeasti eurooppalaista prosessi- ja puolijohdeteknologian teollista allianssia koskevan viivästyneen työn; kehottaa komissiota laajentamaan nopeasti näitä aloitteita muihin tutkimus-, kehittämis- ja innovointivälineisiin ja keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, kuten akkuihin, tekoälyyn, kyberturvallisuuteen, automaatioon ja robotiikkaan, bioteknologiaan, reunalaskentaan, fotoniikkaan sekä kvanttilaskentaan ja -teknologiaan;

11. pitää myönteisinä Euroopan puolijohde-ekosysteemiin liittyviä komission toimia, mukaan lukien paikallisen tuotantokapasiteetin lisääminen, pilottituotantolinjat ja laatuaan ensimmäiset valmistuspaikat kehittynyttä siruteknologiaa sekä siru- ja järjestelmäsuunnittelua varten; korostaa tarvetta varmistaa, että eurooppalaisen sirusäädöksen rahoitus ei johda muiden asiaan liittyvien EU:n ohjelmien rahoituksen vähenemiseen; pitää myönteisenä eurooppalaiseen sirusäädökseen liittyvää komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa (SWD(2022)0147); kehottaa kuitenkin komissiota laatimaan vaikutustenarvioinnin, jossa otetaan huomioon myös ympäristövaikutukset, ja kattavan analyysin tulevista sirutarpeista, Euroopan kilpailuedusta erityyppisten sirujen tuotannossa ja sirujen tuotantomahdollisuuksista Euroopassa;

12. korostaa, että on tärkeää panna täysimääräisesti täytäntöön keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen (KDT-yhteisyritys) nykyinen strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma, koska se on ratkaisevan tärkeä ohjelma unionin strategiselle riippumattomuudelle useiden keskeisten mahdollistavien teknologioiden suhteen; katsoo, että KDT-yhteisyrityksen rahoituksen uudelleensuuntaamisen erityisesti siruja koskevaan tutkimukseen olisi tapahduttava ensisijaisesti nykyisen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman puitteissa;

13. korostaa, että Made in EU -aloitetta on vahvistettava ja Teollisuus 4.0 -teknologioiden käyttöönottoa on nopeutettava erityisesti pk-yrityksissä; kehottaa komissiota juurruttamaan Made in EU -kumppanuuden vankasti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja edistämään pk-yritysten yhteistyötä yliopistojen sekä tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden kanssa; korostaa, että Made in EU -aloitteen ei pitäisi edustaa ainoastaan laatua ja innovointia vaan myös erittäin kestäviä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia teollisuustuotteita, prosesseja ja palveluja ja sen pitäisi edistää laadukkaiden työllistymis- ja valmistusmahdollisuuksien elpymistä kaikkialla unionissa, jotta voidaan tukea kaikkien EU:n alueiden tasavertaista ja kestävää kehitystä;

14. korostaa teollisuusstrategialla perustetun teollisuusfoorumin merkitystä ja panee merkille, että viidestä perustetusta työryhmästä yksi on suoraan merkityksellinen sisämarkkinoiden kannalta ja analysoi sisämarkkinoiden horisontaalisia näkökohtia ja esteiden poistamista, kun taas toisessa keskitytään erityisesti pitkälle kehitettyyn valmistukseen monien eri ekosysteemien laaja-alaisena mahdollistajana;

15. korostaa unionin saasteettomuustavoitteen ja täysin integroidun kiertotalouden merkitystä tehokkaan ja vähähiilisen teollisuuden luomiseksi; kehottaa komissiota tekemään analyyseja siitä, miten tuotteet voidaan kierrättää ja ottaa uudelleen käyttöön tuotantosyklissä; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota rahoitus- ja tarjouskilpailumahdollisuuksiin sellaisten yritysten hankkeissa, jotka ovat innovoinnin edelläkävijöitä kiertotaloudessa, sekä tarpeeseen edistää edelläkävijämarkkinoiden kehittämistä; katsoo, että jätteiden syntymisen ehkäiseminen ja jätteisiin liittyvän energian ja resurssien kulutuksen vähentäminen sekä suljetun kierron kierrätys kaikilla teollisuudenaloilla ovat välttämättömiä kiertotalouden kannalta; korostaa lisäksi standardien, ostomääräysten, kiintiöiden, kestävyyden ja sisäänrakennetun korjattavuuden merkitystä, sillä näin varmistetaan tärkeiden (kriittisten) raaka-aineiden kierrätys ja uudelleenkäyttö sekä tuotteiden parempi käyttö ja pitkäikäisyys;

16. pitää myönteisenä komission ilmoitusta julkisia hankintoja koskevien ohjeiden antamisesta ja sen pyrkimyksiä edistää vastavuoroisuutta pääsyssä julkisten hankintojen markkinoille; korostaa, että julkiset hankinnat ovat keskeinen väline kansallisen ja taloudellisen turvallisuuden, teollisuuspolitiikan, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden sekä kestävien tuotteiden ja palvelujen käyttöönoton ja kysynnän tukemisen kannalta; korostaa, että julkisia hankintoja koskevilla mekanismeilla olisi tuettava edelleen Euroopan teollisuuden muutosta edistämällä ekologisesti innovatiivisten, kustannustehokkaiden ja kestävien tavaroiden ja palvelujen tuotantoa sekä lisäämällä kiertotalouteen perustuvien tuotantoprosessien käyttöönoton myötä saatavien uusioraaka-aineiden kysyntää; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tarkistamaan tarvittaessa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja kilpailusääntöjä ja varmistamaan samalla sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan; palauttaa mieliin niiden komission laatimien suuntaviivojen merkityksen, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä tulostavoitteet ja laatukriteerit, kuten kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta koskeva kriteeri, julkisten hankintojen tekemiseen; kehottaa komissiota turvaamaan pk-yritysten pääsyn ja torjumaan hankintakriteerejä, joissa asetetaan vaatimuksia tai edellytyksiä, jotka ylittävät ostetun palvelun tai tavaran keskeiset osatekijät, jotta pk-yrityksillä olisi oikeudenmukaiset mahdollisuudet osallistua merkittäville julkisten hankintojen markkinoille; kehottaa valvomaan mahdollisimman tarkasti EU:n ulkopuolisia toimijoita, jotka hankkivat kriittistä infrastruktuuria;

17. muistuttaa kestävien hankintakäytäntöjen merkityksestä lääkepulan ehkäisemisessä, toimitusvarmuuden varmistamisessa ja valmistukseen tehtävien investointien turvaamisessa; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita laatimalla nykyisen julkisia hankintoja koskevan direktiivin nojalla lääkkeiden hankintaa koskevat kohdennetut EU:n säännöt, joilla pyritään varmistamaan pitkän aikavälin kestävyys, kilpailu ja toimitusvarmuus sekä kannustetaan tekemään investointeja valmistukseen;

18. kehottaa komissiota arvioimaan covid-19-pandemian aikana käynnistettyjä yhteishankintoja, vertailemaan niitä pitkälle kehitettyyn ostosopimukseen ja hyödyntämään saatuja kokemuksia tämän välineen parantamiseksi välttämällä sisämarkkinoiden häiriöitä;

19. painottaa, että siirtymäväyliin on tärkeää sisällyttää koulutus, täydennyskoulutus ja uudelleenkoulutus tärkeinä välineinä EU:n teollisuuden muutoksessa ja pyrkimyksissä parantaa tuottavuutta ottaen huomioon alueiden työmarkkinoiden tarpeet talouden elvyttämisprosessissa, jotta estetään alueiden köyhtyminen; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ammatillista koulutusta ja yritysten ja oppilaitosten välisiä kumppanuuksia erityisesti alueellisissa teollisuusklustereissa koskevan strategian, jotta voidaan parantaa taitoja ja lisätä markkinavalmiiden innovaatioiden käyttöönottoa pk-yrityksissä ja luoda pk-yrityksille kannustimia henkilöstönsä ja työntekijöidensä kouluttamiseksi ja taitojen parantamiseksi erityisesti digitaalisten taitojen alalla; korostaa tarvetta vahvistaa T&K:n ja teollisuuden välistä yhteistyötä erityisesti pk-yrityksille suunnattujen teknologian siirtojen muodossa; korostaa, että sukupuolten tasa-arvon, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen, yhtäläisten mahdollisuuksien sekä naisten työmarkkinoille osallistumisen ja yrittäjyyden edistäminen olisi varmistettava;

20. korostaa sellaisen ennakoivan koulutuspolitiikan merkitystä, jolla edistetään lahjakkuuksien rekrytointia ja pitämistä EU:ssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan maailmanluokan tutkijoita ja opettajia EU:ssa, jotta he voivat johtaa tulevan työvoiman koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, ja tehostamaan yhteistyötä koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä;

21. korostaa, että jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön osaamissopimus ja muut unionin aloitteet, joilla pyritään luomaan uudelleen- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia työvoimalle, antamaan yksilöille ammatilliseen monipuolistamiseen johtavat tarvittavat taidot ja puuttumaan työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen sekä nopeuttamaan työntekijöiden ja työttömien uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta, erityisesti niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat siirtymän kannalta haavoittuvimpia; korostaa tarvetta panna täytäntöön aloitteet, joilla pyritään vahvistamaan eurooppalaista tutkimusaluetta, eurooppalaista koulutusaluetta ja eurooppalaisia innovaatioekosysteemejä, jotta voidaan luoda vahvat eurooppalaiset tutkimuksen ja innovoinnin sisämarkkinat;

22. korostaa, että vähemmän koulutetut työntekijät ovat erityisen haavoittuvassa asemassa; korostaa tässä yhteydessä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston merkitystä sen rajallisesta soveltamisalasta huolimatta;

23. korostaa, että pk- ja startup-yrityksillä on keskeinen rooli EU:n teollisessa ekosysteemissä, erityisesti EU:n digitaalisessa siirtymässä, ja että ne ovat tärkeä kestävien ja sosiaalisesti vastuullisten liiketoimintamallien ja tuoteinnovaatioiden lähde; korostaa tarvetta parantaa niiden mahdollisuuksia saada kansallista ja EU:n rahoitusta erityisesti perinteisillä aloilla, joilla digitaalinen siirtymä ei ole vielä edistynyt; pitää valitettavana sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai alkuperästä johtuvaa yrittäjien rahoitusvajetta; korostaa Euroopan innovaationeuvoston roolia sellaisen eurooppalaisen startup- ja investointiekosysteemin edistämisessä, joka hyödyttää paremmin syväteknologian ja sellaisten innovaatioiden kehittämistä, joihin sisältyy suuria riskejä ja suuria hyötyjä;

24. katsoo, että aloitteet, joilla toteutetaan digitaalinen vuosikymmen, edistävät yritysten digitaalista siirtymää, erityisesti pk-yritysten, jotka ovat edelleen jäljessä suurista yrityksistä digitaalisten taitojen ja niiden toiminnan digitaalisen siirtymän osalta;

25. korostaa tarvetta puuttua nykyisiin sisämarkkinoiden esteisiin, jotka haittaavat pk-yritysten ja startup-yritysten kasvua Euroopassa, sekä tarvetta parantaa oikeudellista ja sääntelykehystä ja ottaa näin ollen käyttöön pk-yritysten kannalta suotuisia toimia;

26. korostaa tarvetta nykyaikaistaa sääntelykehystä ja tehdä siitä tulevaisuuteen suuntautunut, jotta voidaan varmistaa sääntelyn vakaus ja ennustettavuus, mikä helpottaa innovointia, investointeja ja innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hyväksymistä ja mahdollistaa siirtymisen kasvihuonekaasupäästöjen osalta neutraaliin talouteen, ja turvata Euroopan kilpailukyky ja laadukkaat työpaikat samalla kun otetaan huomioon taloudelliset, ympäristöön ja sukupuoleen liittyvät sekä sosiaaliset näkökohdat; kehottaa komissiota sisällyttämään siirtymäväyliin etenemissuunnitelmia, joihin sisältyy sitovia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita, vaikutustenarvioinnin tekemisen jälkeen ja vähentämään eurooppalaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, tarpeettomia hallinnollisia rasitteita; korostaa ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatetta;

27. korostaa tarvetta vähentää erityisesti pk- ja startup-yritysten tarpeettomia hallinnollisia rasitteita samalla kun säilytetään kuluttajia, työntekijöitä sekä terveyttä ja ympäristönsuojelua koskevat mahdollisimman tiukat normit; korostaa, että Euroopalla on edessään käännekohta, joka johtuu Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta ja covid-19-pandemian seurauksista; kehottaa komissiota arvioimaan, aiheuttavatko uudet lainsäädäntöehdotukset tarpeettomia sääntely- tai hallinnollisia rasitteita yrityksille;

28. muistuttaa julkishallinnon roolista yrityksille suotuisan talousympäristön varmistamisessa ja yritysten tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden keventämisessä samalla kun varmistetaan tiukimmat avoimuutta ja työntekijöiden turvallisuutta koskevat normit; katsoo, että sähköisen hallinnon välineitä, digitaalisia innovaatioita koskevia toimia ja digitaalisten taitojen parantamista olisi edistettävä julkisella sektorilla ja sen työntekijöiden keskuudessa;

29. korostaa teollisuuspolitiikan kansallisia ja alueellisia ulottuvuuksia ja alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden merkitystä työllisyyden sekä talouden ja teollisuuden kehittämisen osalta kaikkialla jäsenvaltioiden alueella; kehottaa tässä yhteydessä analysoimaan älykkään erikoistumisen strategioiden saavutuksia tulevien alueellisten toimenpiteiden alustana; korostaa kaikkien paikallisten sidosryhmien, myös kansalaisyhteiskunnan ja yhteisöjen edustajien, osallistumisen merkitystä alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön välineitä Made in EU -aloitteen hyödyntämisen lisäämiseksi aluetasolla;

30. kehottaa komissiota hyödyntämään alueellisia ekosysteemejä, jotka käsittävät niiden oman älykkään erikoistumisen ja auttavat kaventamaan alueellisia eroja ja joissa otetaan julkishallinto, korkeakoulut, tutkijat, kansalaisyhteiskunta ja teollisuus mukaan yhdistämään tietämystään ja luomaan yhdessä sisältöä, kontekstia ja oppimiskokemuksia;

31. korostaa tarvetta varmistaa teollisuuden siirtymän sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja laatia asianmukaisia toimenpiteitä siirtymäalueiden uudelleenteollistamisen tukemiseksi alueiden välisten strategisten investointihankkeiden ja haavoittuvassa asemassa olevien alueiden, erityisesti maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden, uudelleenkehityssuunnitelmien avulla;

32. korostaa tarvetta suunnata EU:n energiapolitiikka perusteellisesti uudelleen vastauksena Venäjän väkivaltaiseen hyökkäykseen Ukrainaan; kehottaa vähentämään merkittävästi EU:n energiariippuvuutta etenkin venäläisestä kaasusta, öljystä, hiilestä ja ydinpolttoaineesta; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään kestävän, kohtuuhintaisen, turvallisen ja runsaan uusiutuvan energian sekä siirtymäkauden vähähiilisen energian tuotantokapasiteettia ja lisäämään energiansäästöjä ja energiatehokkuustoimenpiteitä; kehottaa komissiota tukemaan enemmän sellaisten energialähteiden kehittämistä, joilla voidaan vastata sähkön kasvavaan kysyntään, ja parantamaan tarvittavan infrastruktuurin, erityisesti tarvittavan sähkö-, energia-, älykkäiden verkkojen, vety-, hiilidioksidi- sekä lämmitys- ja jäähdytysinfrastruktuurin, suunnittelun ja rahoituksen koordinointia;

33. korostaa, että Euroopan teollisen ekosysteemin moitteeton toiminta edellyttää vakaata energian toimitusta; varoittaa, että energian toimituksen supistuminen voisi vaikuttaa haitallisesti tuotantokoneistoon; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan koordinointijärjestelmä, jolla seurattaisiin järjestelmällisesti kaasun saatavuutta kriisiaikoina, jotta edistetään yhteisiä eurooppalaisia strategioita kriisin ratkaisemiseksi;

34. huomauttaa, että lämmitys ja -jäähdytysprosessit ovat edelleen yksi teollisuuden merkittävimmistä energian käyttötarkoituksista; korostaa, että teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen nopeuttamiseksi on hyödynnettävä täysimääräisesti teollisuuden lämmityksen ja jäähdytyksen energiatehokkuuspotentiaalia; korostaa tarvetta hyödyntää paremmin väistämätöntä hukkalämpöä ja -kylmää sekä teollisia klustereita ja symbiooseja, jotka tarjoavat merkittäviä synergioita ja energiansäästömahdollisuuksia monilla aloilla, kuten tekstiili-, kemikaali-, elintarvikkeiden jalostus- ja koneteollisuudessa;

35. kehottaa komissiota lisäämään toimiaan kiertobiotalouden tarjoamien mahdollisuuksien käyttöönottamiseksi, kun kestäviä ja uusiutuvia resursseja käytetään kilpailukykyisten ja kestävien teollisuudenalojen edistämiseksi pitkällä aikavälillä; korostaa tässä yhteydessä, että biomassajätteen käytöllä voidaan tehokkaasti korvata fossiilisia polttoaineita ja samalla pienentää hiilidioksidijalanjälkeä; kehottaa siksi EU:n, kansallisia ja paikallisia viranomaisia kannustamaan tällaiseen kiertotalousmalliin kaikissa politiikoissa;

36. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lyhentämään merkittävästi lupien myöntämiseen tarvittavaa aikaa ja luomaan nopeutettuja lupaprosesseja infrastruktuurille, joka tukee teollisuuden siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen rajoittamatta kuitenkaan menettelyjen avoimuutta, legitiimiyttä ja laillisuutta; korostaa tässä yhteydessä tarvetta kehittää eurooppalainen vedynsiirron runkoverkko, kehittää edelleen yhteenliitäntöjä koko mantereella ja tukea energiaa säästävien teknologioiden laajaa käyttöönottoa, kuten erittäin tehokkaiden paikallisten uusiutuvan energian tuotantolaitosten asentamista ja yhteistuotantoa, erityisesti pk-yrityksiä varten;

37. muistuttaa, että tarvitaan mahdollistava kehys kestävän liikkuvuuden kehittämiseksi ja alojen yhteenliittämisen tukemiseksi;

38. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota nopeuttamaan kaikkien EU:n tutkimus-, kehittämis- ja innovointi- sekä infrastruktuuri- ja digitaaliohjelmien ja -välineiden täytäntöönpanoa älykkäällä ja valikoivalla tavalla, mukaan lukien Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet, joilla pyritään puuttumaan markkinoiden toimintapuutteisiin, ja teolliset allianssit sekä teknologiainfrastruktuurit, joilla testataan, validoidaan ja parannetaan uusia teknologisia ratkaisuja, erityisesti niitä, joissa kehitetään innovatiivisia läpimurtoteknologioita, joita tarvitaan vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti niitä, jotka liittyvät energiantuotantoon, polttoaineisiin ja keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, sekä tehokkaan kiertotalouden toteuttamiseen, kuten puhdasta terästä, puhdasta ilmailua, sähköstä tuotettua polttoainetta, puhtaita lannoitteita ja sähköistä krakkausta;

39. korostaa, että komission suorittama Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden arviointi on ratkaisevan tärkeää Euroopan teollisuuden selviytymiskyvyn kannalta; kehottaa komissiota laatimaan selkeät, tehokkaat, yksinkertaiset ja kattavat suuntaviivat erityisesti Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille; muistuttaa, että on tärkeää vähentää rahoituksen riskiä, esimerkiksi InvestEU-ohjelman tai innovaatiorahaston avulla, mikä on välttämätöntä EU:n tuotantovalmiuksien parantamiseksi keskeisillä strategisilla aloilla, kuten aurinkoenergiateollisuus, jotta EU voi rakentaa uudelleen vakaan eurooppalaisen tuotantoteollisuuden perustan;

40. korostaa hiilen hinnanerosopimusten suurta potentiaalia tärkeänä välineenä, jolla saadaan aikaan päästövähennyksiä ja vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista teollisuudessa; pitää niitä tärkeinä erityisesti aloilla, joilla on vaikea saada aikaan päästövähennyksiä, teknologioiden parantamiseksi ja niiden leviämisen tukemiseksi eri aloilla; korostaa, että hiilen hinnanerosopimusten olisi oltava oikeasuhteisia, EU:n lainsäädännön ja WTO:n sääntöjen mukaisia eivätkä ne saisi johtaa EU:n sisämarkkinoiden kohtuuttomaan vääristymiseen;

41. pitää myönteisenä komission analyysia strategisista riippuvuuksista ja valmiuksista strategisen riippumattomuuden tavoitteen mukaisesti; kehottaa komissiota viimeistelemään analyysit ja teollisuuden teknologiset etenemissuunnitelmat mahdollisimman pian ja ehdottamaan toimia, myös kierrätys- ja resurssitehokkuustoimia, joilla vähennetään riippuvuutta yksilöidyistä kriittisistä tuotteista ja toimituksista, energiatoimitukset mukaan lukien; korostaa, että on tärkeää varmistaa keskeisten lääkinnällisten ja terveydenhuollon laitteiden keskeytymätön pääsy EU:n sisämarkkinoille covid-19-pandemian alussa esiintyneistä alkuvaiheen puutteista saatujen kokemusten perusteella; korostaa, että tarvitaan keskinäisten riippuvuuksien perusteelliseen analyysiin perustuva strategia kriittisiä arvoketjuja ja valmistusta koskevan EU:n kapasiteetin parantamiseksi; toteaa, että samalla on pidettävä kiinni monenvälisyydestä ja vapaakaupasta;

42. kehottaa komissiota omaksumaan kokonaisvaltaisen arvoketjuun perustuvan lähestymistavan analysoidessaan strategisia riippuvuuksia 14 kriittisessä teollisessa ekosysteemissä, jotka se on yksilöinyt vuotuisessa sisämarkkinaraportissaan 2021; suosittaa, että nämä perusteelliset tutkimukset laajennetaan koskemaan kaikkia strategisiksi katsottuja aloja; pyytää komissiota ottamaan huomioon EU:n ulkopuolisten maiden toteuttamien ekstraterritoriaalisten toimenpiteiden vaikutukset EU:n teollisuuteen erityisesti vientivalvonnan osalta; huomauttaa, että päivitetyn uuden teollisuusstrategian olisi perustuttava EU:n resursseihin ja teknologisiin valmiuksiin, jotta vältetään uusien riippuvuuksien ja haavoittuvuuksien syntyminen;

43. korostaa, että kierrätyksellä on oltava ratkaiseva merkitys raaka-aineiden ja uusiomateriaalien tarjonnan lisäämisessä, mikä vähentää EU:n riippuvuutta tuonnista EU:n ulkopuolisista maista; kehottaa komissiota tukemaan edelleen primääriraaka-aineiden kysynnän kasvua rajoittavia toimia, esimerkiksi edistämällä kiertotaloutta, tukemalla materiaalien korvaamiseen liittyvää tutkimusta ja innovointia, sisällyttämällä kestävät toimitukset kauppasopimuksiin ja raaka-aineita koskevien strategisten kumppanuuksien avulla;

44. kehottaa komissiota laajentamaan EU:n kriittisten teknologioiden seurantakeskuksen tehtävänantoa niin, että se kattaa EU:n teollisuudenalojen selviytymiskyvyn indikaattoreiden, kuten keskeistä teknologiaa koskevien keskinäisten riippuvuuksien, valmistuskapasiteetin, mahdollista pulaa koskevan ennakkovaroitusjärjestelmän, strategisten riippuvuuksien ja strategisilla aloilla annettavien ulkomaisten tukien, jatkuvan seurannan ja arvioinnin ja raportoinnin;

45. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan tapauskohtaisia kannustimia kriittisten tuotteiden, kuten olennaislääkkeiden tuotantoon tehtäviin investointeihin, jotta EU saavuttaa avoimen strategisen riippumattomuuden, sekä valmistusteknologioihin kaikenlaisten kriisien, myös sodan, varalta samalla kun varmistetaan pitkän aikavälin häiriönsietokykyiset toimitusketjut;

46. kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n lääkestrategiassa ehdotetuilla toimenpiteillä varmistetaan EU:n asema T&K:n innovoijana sekä taataan kilpailukyky, tarjotaan luotettavia ja kohtuuhintaisia toimituksia sekä mahdollistetaan nykyaikaisten lääkkeiden saatavuus, ja että ne edistävät innovointia sekä T&K-investointeja; panee merkille, että vahvan tutkimukseen perustuvan lääketeollisuuden houkutteleminen EU:hun tukee myös EU:n selviytymiskykyä; korostaa tarvetta lisätä tukea kohdennettuja investointeja tutkimukseen ja innovointiin, lääkkeiden ja vaikuttavien aineiden valmistukseen EU:ssa ja elinvoimaisten tutkimus- ja tuotantolaitosten pitämiseen sen alueella;

47. pitää erittäin huolestuttavana EU:n ulkopuolisten valtiorahoitteisten yritysten epäreilua kilpailua, investointeja ja yritysostoja sisämarkkinoilla, erityisesti energian toimituksen kaltaisilla strategisilla aloilla, joita tarvitaan unionin riippumattomuuden ja energiavarmuuden varmistamiseen; kehottaa komissiota analysoimaan tällaista toimintaa ja takaamaan tasapuoliset toimintaedellytykset erityisesti pk-yrityksille, jotta voidaan kehittää kestäviä ja oikeudellisesti päteviä toimia häiriöiden ehkäisemiseksi samalla kun varmistetaan yleisesti, että EU:n kilpailupolitiikan vakiintuneita puitteita ei heikennetä ja että EU:n sisämarkkinoilla toimivien EU:n ulkopuolisten ja eurooppalaisten yritysten välistä reilua kilpailua edistetään;

48. suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin, joilla pyritään luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset sekä eurooppalaisille että EU:n ulkopuolisille yrityksille; korostaa tarvetta säilyttää eurooppalaisten yritysten vientiin liittyvä kilpailukyky näiden ehdotusten yhteydessä;

49. kehottaa komissiota seuraavaa uudelleentarkastelua silmällä pitäen laajentamaan suoria ulkomaisia investointeja koskevien puitteiden soveltamisalaa ja määritelmiä, jotta voidaan tarkastella ulkomaisten tukien vaikutuksia EU:n taloudelliseen turvallisuuteen sekä EU:n yritysten EU:n ulkopuolisiin maihin strategisilla aloilla tekemien teknologian siirtojen vaikutuksia;

50. kehottaa komissiota edistämään ympäristöteknologioiden siirtoa kehitysmaihin vihreän siirtymän helpottamiseksi maailmanlaajuisesti;

51. pitää huolestuttavana kasvavaa riippuvuutta EU:n ulkopuolisista turvallisuuslaitteiden valmistajista yhteiskuntamme elintärkeillä ja herkillä osa-alueilla, kuten rajojen turvallisuus, kyberturvallisuus ja puolustusalan turvallisuus; korostaa tarvetta määritellä turvallisuusteknologia ja -laitteet strategiseksi alaksi; kehottaa laatimaan toimintasuunnitelman EU:n tämän teollisuudenalan edistämiseksi, myös mukauttamalla julkisia hankintoja koskevia sääntöjä;

52. nostaa esille päätelmät, jotka Euroopan tilintarkastustuomioistuin teki 5G-verkkojen käyttöönoton viiveitä ja EU:n ulkopuolisiin toimittajiin liittyviä riskejä käsittelevässä erityiskertomuksessaan[12]; kehottaa komissiota edistämään 5G-verkkojen koordinoitua käyttöönottoa EU:ssa ja vähentämään ulkoisia riippuvuuksia ja häiriöriskejä 5G- ja 6G‑viestintäteknologian alalla koordinoidulla tuella, jotta eurooppalaiset toimijat voivat rakentaa 6G-järjestelmien T&K-kapasiteettia ja kehittää 5G-infrastruktuurin johtavia markkinoita digitaalisen ja vihreän siirtymän perustana; kehottaa komissiota varmistamaan riittävän kilpailukyvyn 5G-teknologioiden alalla ja takaamaan samalla 5G-verkkojen turvallisuuden;

53. korostaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat ovat keskeisessä asemassa uudessa eurooppalaisessa Bauhaus-liikkeessä, josta tulee ratkaisevan tärkeä aloite; ottaa huomioon, että kulttuuriala ja luovat toimialat ovat innovointia ja kehittämistä edistävä voima Euroopassa; kehottaa komissiota luomaan kattavan, johdonmukaisen ja pitkän aikavälin teollisuuspolitiikan kehyksen kulttuurialalle ja luoville toimialoille;

54. pitää myönteisenä komission ehdotusta datasäädökseksi ja yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia koskevan aloitteen kehittämistä; korostaa yhteentoimivien, kilpailukykyisten ja Euroopan laajuisten data-avaruuksien merkitystä useilla teollisuudenaloilla, mukaan lukien tekoälyn kehittäminen, liikkuvuus, ympäristö, terveys ja älykäs valmistus; korostaa tarvetta eriytettyyn lähestymistapaan, jossa otetaan huomioon kunkin alan ominaispiirteet; katsoo, että EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolisten yritysten johtava rooli EU:n data-avaruuksia koskevissa aloitteissa voi vesittää EU:n teknologisen suvereniteetin vahvistamista koskevan tavoitteen; korostaa datatalouden merkitystä ja pyytää komissiota vauhdittamaan kaikkia dataan liittyviä aloitteita ja tukemaan sellaisen eurooppalaisen data-avaruuden ekosysteemin kehittämistä, joka perustuu luotettavuuteen, kilpailukykyyn ja yhteentoimivuuteen, ja edistämään yhteisten eurooppalaisten infrastruktuurien luomista datan käytön ja vaihdon helpottamiseksi eri teollisuudenaloilla lujittamalla dataa, pilvipalveluja ja reuna-alueita koskevia ekosysteemejä ja lisäämällä investointeja nopeaan viestintään; korostaa tässä yhteydessä eurooppalaisten yritysten innovointikyvyn kannalta keskeisen oikeusvarmuuden merkitystä;

55. korostaa tarvetta varmistaa viestintäverkkojen häiriönsietokyky ja data-avaruuksien turvallisuus ja edistää siten sellaisten kuituverkkojen nopeaa käyttöönottoa, joilla voitaisiin varmistaa useat väylät ja kyky sietää fyysisiä ja kyberhyökkäyksiä;

56. kehottaa komissiota varmistamaan, että digitaalisessa siirtymässä käytetään uusimman tekniikan mukaisia menetelmiä ja parhaita käytäntöjä kasvihuonekaasupäästöjen ja laskentakompleksisuuden vähentämiseksi sekä energiatehokkuuden ja järjestelmän datan tehokkuuden parantamiseksi tuottavassa käytössä; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan menetelmä, jolla digitaaliseen siirtymään, myös energiankäyttöön, sisällytetään ympäristökestävyysarviointi tuotteiden ja järjestelmien koko elinkaaren ajalta;

57. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön toimenpiteitä sen estämiseksi, että EU:n ilmoitettujen laitosten omistus on EU:n ulkopuolisten tahojen käsissä, ja toteaa, että kyse on laitoksista, joille jokin EU:n maa antaa tehtäväksi arvioida tiettyjen tuotteiden vaatimustenmukaisuuden ennen niiden saattamista markkinoille;

58. suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen eurooppalaisesta standardointistrategiasta, jolla pyritään tukemaan digitaalista ja vihreää siirtymää, ja tukee pyrkimystä omaksua ennakoivampi lähestymistapa standardien asettamista koskevaan strategiaan myös kansainvälisellä tasolla keskeisten kauppakumppanien kanssa;

59. huomauttaa, että strategisen riippumattomuuden saavuttaminen edellyttää EU:n puolustusvalmiuksien kehittämistä; korostaa, että on tärkeää näyttää politiikan suuntaa ja kehittää kunnianhimoisia julkisia ohjelmia, joilla tuetaan ja tehostetaan avaruus- ja puolustusteollisuuteen tehtäviä investointeja; katsoo, että on äärimmäisen tärkeää toteuttaa luotettavat, vaatimattomat ja tehokkaat Euroopan puolustustarvikemarkkinat, mukaan lukien korkea teknologinen suvereniteetti;

60. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 

PERUSTELUT

Euroopan teollisuudella on keskeinen merkitys tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntien vauraudelle. Teollisuus tarjoaa 35 miljoonaa työpaikkaa, ja sen lisäksi se innovoi ja luo kestäviä materiaaleja ja tuotteita, joita tulevaisuuden talous ja yhteiskunta tarvitsevat.

 

Tarvitsemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi nopean energiasiirtymän, uusien teknologioiden ja prosessien nopeampaa tutkimusta ja kehittämistä ja tarvittavien ratkaisujen pikaista käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa. Esittelijä katsoo, että EU:n kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kilpailukykyinen ja innovatiivinen Euroopan teollisuuspolitiikka.

 

EU:n on pidettävä lupauksensa siitä, että vihreän kehityksen ohjelma on kasvustrategia, jolla edistetään sekä vihreää että digitaalista siirtymää. Yhtenä keskeisenä näkökohtana on sellaisten yhteistyöpuitteiden luominen teollisuuden ja jäsenvaltioiden välille, jotka antavat mahdollisuuden maailman johtavien eurooppalaisten innovaatioiden kehittämiselle, käyttöönotolle ja viennille. Tämän ansiosta voidaan tehokkaasti vähentää päästöjä, mutta samalla se mahdollistaa sellaisten teknologioiden, tavaroiden ja palvelujen kehittämisen, joita yhteiskuntamme ja muu maailma tarvitsevat. Näin luodaan todellinen Euroopan kasvustrategia.

 

EU:n teollisen muutoksen suunnitelmat sisältävät monia haasteita. On selvää, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on sitouduttava tarvittaessa edistämään ja koordinoimaan teollisuutta ja toimimaan sen puolesta koko siirtymän ajan. Muutoksen aikaansaamiseksi on otettava käyttöön räätälöityjä ratkaisuja ja välineitä, jotka ovat EU:n eri teollisten ekosysteemien kannalta soveltuvia.

 

Puhtaan energian infrastruktuuri-investointeja, strategista innovaatio-ohjelmaa, hallinnollisen taakan vähentämistä ja julkisten varojen käyttöä koskevan julkisen sitoumuksen vastapainona odotetaan, että tukea saavat yritykset sitoutuvat pitkäaikaisesti tekemään investointeja alueisiinsa, niiden ihmisiin ja niiden ympäristöön paikallisyhteisöjen hyväksi.

 

Kilpailukykyinen ja puhdas teollisuus

 

Nopeasti muuttuvassa maailmassa on välttämätöntä edistää EU:n teollisuuden kilpailukykyä. EU:ssa on maailman johtavia tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja osaajia. Eurooppalaisilla yrityksillä on merkittävää työpaikkojen luomisen, viennin ja kestävän kasvun potentiaalia. Globaalien arvoketjujen eurooppalaiset vahvuudet on säilytettävä ja niitä on vahvistettava geopoliittisen todellisuuden osalta muuttuvassa maailmassa.

 

Teollisuuden, yliopistojen ja muiden oppilaitosten, tutkimus- ja innovointitoiminnan sekä hallitusten välinen eurooppalainen yhteistyö on olennaisen tärkeää tarvittavan infrastruktuurin käyttöön ottamiseksi ja tarvittavien läpimurtoteknologioiden kehittämiseksi, jotta voidaan valmistaa jokapäiväisiä hyödykkeitä, kuten puhdasta terästä, puhtaita kemikaaleja ja lannoitteita, sähköstä tuotettua polttoainetta, aurinkopaneeleja, tuuliturbiineja ja olennaislääkkeitä. Tarvitsemme kaikille ekosysteemeille siirtymäväylät, jotka muodostavat läpimurtoteknologioiden kehittämisen ja käyttöönoton yhteisen toimintaohjelman.

 

Toinen erillinen ja suuri haaste on varmistaa, että voimme tulevaisuudessa vastata teollisuuden energiatarpeisiin. On käynyt selväksi, että Euroopassa tuotettu uusiutuva energia ei siihen yksinään riitä. Näin ollen EU:n on sitouduttava energiadiplomatiaan muiden maiden kanssa muun muassa synteettisten polttoaineiden toimituksen varmistamiseksi.

 

Selviytymiskykyinen teollisuus

 

Koronakriisi sai meidät ymmärtämään entistä paremmin, että EU on ensisijaisten tuotteiden ja resurssien suhteen liian riippuvainen muista maailman osista. EU:n sisäisen tuotannon toimintamallissa lyhyen aikavälin kustannukset ovat liian pitkään menneet turvallisuuden, kestävyyden ja selviytymiskyvyn edelle. Emme voi sallia sitä, että EU:n taloudelle ja tulevaisuuden yhteiskunnalle välttämättömien tuotteiden ja teknologioiden saatavuus ja kohtuulliset hinnat ovat vahvasti muista maailman osista riippuvaisia. EU:n on saavutettava uudelleen vahva asema keskeisissä globaaleissa arvoketjuissa ja turvattava kriittisten materiaalien toimitus kriisiaikoina.

 

EU on liian pitkään jättänyt huomiotta sen tosiasian, että Kiina, Venäjä ja muut maat pelaavat eri säännöillä. Jotkut maat eivät epäröi hyödyntää strategisia julkisia investointeja ja suojatoimia teollisuuden edelläkävijäaseman luomiseksi. EU:ssa ei ole mahdollista antaa valtion rahoitusta kaikille aloille. Siksi tarvitaan suojaavia välineitä Euroopan teollisuuden tasapuolisten toimintaedellytysten säilyttämiseksi omilla markkinoillamme, haitallisten ulkomaisten tukien torjumiseksi, ulkopuolisilta valtioilta rahoitusta saavien yritysten epäreilun kilpailun ehkäisemiseksi ja keskeisten eurooppalaisten toimialojen ja teknologioiden suojelemiseksi. Tämän lisäksi tarvitaan rohkeita strategisia toimia EU:n valmiuksien vahvistamiseksi.

 

Kilpailukykyisellä, puhtaalla ja selviytymiskykyisellä teollisuudella on olennainen merkitys EU:n seuraaville sukupolville.

 

 

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

Teollisuuden alasajo on koetellut vakavasti alueita kaikkialla Euroopan unionissa. Voittojen maksimoimiseksi ja niin kutsutun kilpailukyvyn varmistamiseksi yritykset vähensivät tai siirsivät valmistuskapasiteettia vapaaehtoisesti. Lisäksi teollisuus on edelleen merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Kun perustavaa laatua olevat päätökset jätettiin markkinoiden ja yritysten tehtäväksi, EU:n teollisuuspolitiikka pahensi alueellista eriarvoisuutta, sosiaalista kriisiä ja ilmastokriisiä. Valitettavasti tämä mietintö ei poikkea teollisuusstrategiaa koskevasta EU:n perinteisestä lähestymistavasta, jossa tavoitteiden maksimointi määrittelee asialistan sosiaalisten ja ilmastollisten tarpeiden sijasta. Mietinnössä kannatetaan julkisten tukien laajamittaista siirtoa yksityisille yrityksille, millä tuetaan osinkoja takaamatta sijoituksille oikeudenmukaista tuottoa yhteiskunnan kannalta tai asettamatta ehtoja julkiselle rahoitukselle. Ehdotettu sotateollisuuden ”tehostaminen” ei luo rauhaa eikä turvallisuutta. Asioiden ei kuitenkaan tarvitse olla näin. Ihmisten ja maapallon vuoksi meidän on tehtävä – ja me voimme tehdä – asiat toisin. Teollisuusstrategialla voidaan taata laadukkaat työpaikat kaikkialla unionissa ja tehdä teollisuudesta voimavara ilmastonmuutoksen torjunnassa asettamalla yleinen etu etusijalle ja yhdistämällä julkiset aloitteet ja julkiset investoinnit. Tarvitsemme kunnianhimoisen julkisen suunnitelman strategisille aloille, joita ovat terveydenhuolto, liikenne, asuminen, digitaalinen siirtymä ja energia.

 

Marc BOTENGA

Marisa MATIAS

Sira REGO

Sandra PEREIRA

Giorgos GEORGIOU

 

 

 

 

LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ TAI HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

Seuraavan luettelon laatiminen on täysin vapaaehtoista, ja esittelijä on siitä yksin vastuussa. Esittelijä on saanut tietoja seuraavilta yhteisöiltä tai henkilöiltä valmistellessaan mietintöluonnosta:

 

Yhteisö ja/tai henkilö

Alstom

ASD

ASML

BASF

Cecimo

Damen Shipyards

E3G

ECFR

EFPIA

ERT

Eurometaux

FME

France Industrie

HydrogenEurope

Industriall

Katapult

NXP

SeaEurope

SEMI Europe

Signify

SolarPower Europe

Tata Steel

TenneT

TNO

UNIFE

VNO-NCW

 

 

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.5.2022)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

päivitetyn Euroopan uuden teollisuusstrategian täytäntöönpanosta: menojen sovittaminen toimiin

(2022/2008(INI))

Valmistelija: Angelika Winzig 

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. katsoo, että kaikille aloille on annettava riittävästi kohdennettua tukea kestävän teknologisen perustan kehittämiseksi ja julkisten ja yksityisten sidosryhmien tutkimus- ja innovointitoimien lisäämiseksi ja helpottamiseksi, jotta EU voisi säilyttää merkittävän asemansa maailmantaloudessa, saavuttaa uudelleen sillä aiemmin olleen vahvan aseman tärkeissä maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa ja olla kilpailukykyinen avoimilla markkinoilla;

2 katsoo, että EU:n teollisuusstrategia on pantava täytäntöön johdonmukaisesti ja koordinoidusti noudattaen kunnianhimoisia tavoitteita, jotta voidaan vahvistaa EU:n toimitusketjuja; korostaa, että vapaa, oikeudenmukainen, kestävä ja arvoihin perustuva kauppa, jossa tasapainotetaan asianmukaisesti tarve kansainvälistä oikeutta noudattaville avoimille markkinoille ja strategiselle suvereniteetille, sekä toimet strategisen solidaarisuuden kehittämiseksi samanmielisten kumppanien kanssa kansainvälisten normien asettamisen kaltaisissa kysymyksissä, vahvistavat EU:n teollista perustaa; kehottaa komissiota laatimaan kunnianhimoisen kaupan toimintaohjelman Pariisin sopimuksen, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti;

3. toteaa, että EU:n teollisuus sekä pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) muodostavat EU:n talouden ja sen menestyksen selkärangan; korostaa pk-yritysten keskeistä roolia vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamisessa; korostaa, että teollisuutta ja pk-yrityksiä on tuettava kaikilta osin vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä ja uusien teknologioiden kehittämisessä tarjoamalla niille räätälöityjä rahoitusmahdollisuuksia ja riittävästi varoja sekä kohdennettua tukea tutkimukseen ja kehitykseen, innovointiin ja työntekijöiden kouluttamiseen digitaalisten taitojen alalla, ja toteaa, että kyse on laajamittaisesta muutoksesta, joka voidaan saavuttaa ainoastaan, jos tarjotaan riittävät kannustimet innovoivien ilmastoratkaisujen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseksi;

4. korostaa, että tarvitaan sääntelyn vakautta ja ennustettavuutta, jotka edistävät ja palkitsevat innovointia ja investointeja uusiin teknologioihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan kyberturvallisuutta koskevien toimenpiteiden vahvistamiseksi kaikilla tasoilla; korostaa, että on tärkeää toteuttaa kunnianhimoinen EU:n digitaalistrategia EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvoston kaltaisten strategisten kansainvälisten kumppanuuksien rakentamiseksi varmistaen EU:n johtava asema digitaalisessa kaupassa; pyytää jatkamaan sähköistä kaupankäyntiä koskevia Maailman kauppajärjestön (WTO) neuvotteluja, joissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pk-yrityksiin ja kuluttajiin; pitää myönteisenä siruja koskevasta säädöksestä tehtyä komission aloitetta, jolla turvataan puolijohteiden saanti EU:lle ja siten autetaan sitä saavuttamaan strateginen riippumattomuus; ehdottaa myös, että laaditaan strategia materiaaleista, kuten harvinaisista maametalleista, jotka ovat vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta keskeisiä; korostaa, että tällaiset aloitteet on sijoitettava laajempaan kehykseen, jossa olisi yksilöitävä toimitusketjun keskeiset riippuvuudet ja seurattava niitä olennaisena virstanpylväänä EU:n yhdennetyssä ja kestävässä teollisuusstrategiassa, joka on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa;

5. on huolissaan siitä, että sekä nykyisessä että ehdotetussa EU:n lainsäädännössä on liian monia hallinnollisia ja byrokraattisia esteistä EU:n yrityksille; korostaa tarvetta vähentää EU:n yritysten ja erityisesti pk-yritysten tarpeetonta hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa; pitää myönteisenä ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatetta; kehottaa komissiota panemaan kaikilta osin täytäntöön EU:n nykyisen paremman sääntelyn agendan ja sisällyttämään siihen määrällisiä ja laadullisia tavoitteita sisältäviä etenemissuunnitelmia, jotta EU:n yritysten ja erityisesti pk-yritysten hallinnollista taakkaa voidaan vähentää vähintään 30 prosenttia; korostaa tarvetta tarjota tulevaisuuteen suuntautuvia sääntely- ja rahoituskannustimia ja seurata niitä kestävään taloudelliseen toimintaan siirtymisen helpottamiseksi; muistuttaa komissiota siitä, että sen on sovellettava ”pienet ensin” -periaatetta ja sisällytettävä vaikutustenarviointeihinsa ja lainsäädäntötyöhönsä pk-yritystesti erityisesti energiasiirtymän alalla ja vientiin suuntautuneilla talouden aloilla;

6. korostaa, että on tärkeää edistää yliopistojen, tutkimuskeskusten, yritysten ja julkisen sektorin välisen nk. neloskierreyhteistyön mallia; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä EU:n teollisuusstrategian suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, jotta synergioita monipuolistamalla ja hyödyntämällä voidaan varmistaa, että se noudattaa paremmin EU:n kauppapolitiikkaa, ja jotta eri aloista saadaan kansainvälisesti kilpailukykyisempiä; kehottaa komissiota laatimaan parlamentille esiteltävät täytäntöönpanokertomukset;

7. pitää myönteisenä komission aikomusta antaa ohjeita julkisista hankinnoista; korostaa, että julkiset hankinnat ovat kansallisen ja taloudellisen turvallisuuden kannalta välttämätön väline; korostaa tässä yhteydessä, että EU:n ulkopuolisille maille on välitettävä viesti siitä, että EU:n julkisten hankintojen markkinat pysyvät avoimina, samalla kun keskitytään tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseen sekä yritysten ja hankintaviranomaisten byrokraattisen taakan vähentämiseen;

8. korostaa, että viimeaikainen kansainvälisen tason kehitys ja erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan huomioon ottaen on pantava täytäntöön EU:n keskeiset poliittiset aloitteet, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Euroopan digitaalinen vuosikymmen ja EU:n selviytymiskykyä koskevat tavoitteet, EU:n teollisuuden kilpailukyky huomioiden;

9. toistaa tukevansa monenvälisten kauppaneuvottelujen ohjelmaa ja kehottaa WTO:n jäseniä sopimaan tulevassa 12. ministerikokouksessa työsuunnitelmasta Maailman kauppajärjestön sääntöjen päivittämiseksi sekä oikeudenmukaisten kilpailuedellytysten palauttamiseksi yrityksille ja työntekijöille;

10. korostaa, että on tärkeää jatkaa neuvotteluja, jotta voidaan varmistaa kunnianhimoiset, uudenaikaiset, tulevaisuuteen suuntautuvat ja kestävät vapaakauppasopimukset, joihin sisältyy kunnianhimoiset ja täytäntöönpanokelpoiset kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut, sekä pyrkiä tasapuolisiin toimintaedellytyksiin ja vastavuoroisuuteen muiden suurten kauppakumppanien kanssa käyttämällä EU:n kaupan välineistöä, kuten kansainvälisten julkisten hankintojen välinettä, asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää, pakottamistoimien vastaista välinettä ja ulkomaisia tukia; korostaa kansainvälisen yhteistyön ja avoimen maailmankaupan merkitystä EU: taloudelle;

11. huomauttaa, että kestävät sisäiset ja ulkopuoliset investoinnit, kauppa ja pääsy EU:n ulkopuolisten maiden markkinoille ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n talouden elpymisen tukemiseksi covid-19-pandemian jälkeen ja pitkän aikavälin selviytymiskyvyn varmistamiseksi, jotta voidaan vahvistaa EU:n suvereniteettia kunnianhimoisella strategisen riippumattomuuden suunnitelmalla ja vähentää riippuvuuksia EU:n ulkopuolisista maista, varmistaa EU:n sisäisen tuotannon optimaalinen käyttö, vahvistaa EU:n tason ja maailmanlaajuista kiertotaloutta, monipuolistaa EU:n toimitusketjuja, tarpeen mukaan siirtää toimintoja takaisin EU:hun, ystävällismielisiin maihin tai lähialueille, taata sen riippumattomuus yksittäisistä tuottajista erityisesti keskeisten raaka-aineiden ja välituotteiden ja -materiaalien suhteen, maatalouselintarvikkeet ja -tuotteet mukaan lukien, sekä turvata kestävät toimitusketjut Pariisin sopimuksen mukaisesti;

12. korostaa, että on helpotettava suoria ulkomaisia investointeja, jotka edistävät EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista; korostaa, että on kiinnitettävä huomiota markkinoiden monipuolistamiseen erityisesti samanmielisten kumppanien kanssa ja pidettävä yllä kunnianhimoista kaupan toimintaohjelmaa maailmanlaajuisten kumppanien kanssa;

13. vaatii painokkaasti, että laittoman kaupan torjunta, epäreilun kilpailun estäminen, ympäristölle erittäin haitallisen taloudellisen toiminnan tukien asteittainen poistaminen sekä sellaisten strategisten investointien asteittainen lakkauttaminen, jotka olisivat ristiriidassa kansallisen turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kanssa, on säilytettävä keskeisenä painopisteenä, jotta voidaan turvata EU:n teollisuuden riippumattomuus ja kilpailukyky; korostaa myös tarvetta korjata nykyinen sääntelyvaje, joka koskee EU:n osallistumista ulkomaisiin yhteisyrityksiin; kehottaa komissiota jatkamaan sellaisen kauppa- ja investointiohjelman toteuttamista, jolla torjutaan epäoikeudenmukaisia politiikkoja ja käytäntöjä;

14. kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan EU:n teollisuuden tarvitseman energiansaannin turvaamiseksi monipuolistamalla energialähteitä ja -toimittajia ja vähentämällä ulkoista riippuvuutta – erityisesti hyödyntämällä yhteyksiä samanmielisiin kumppaneihin – ja Ukrainan sota huomioon ottaen vähentämällä EU:n riippuvuutta fossiilisesta energiasta, erityisesti venäläisestä hiilestä, öljystä ja kaasusta;

15. korostaa erityisesti, että EU:n on poistettava riippuvuutensa öljyn, hiilen ja kaasun tuonnista nopeuttamalla siirtymää uusiutuvan energian käyttöön ja saavuttamalla ilmastoa koskevat välitavoitteensa, ja että sen on lopetettava asteittain fossiilisille polttoaineille annettavat tuet, jotta se voi saavuttaa pitkän aikavälin ilmastotavoitteensa;

16. kehottaa komissiota tähän liittyen aloittamaan välittömästi neuvottelut kestävän vedyn tuotantoa ja kauppaa koskevista kauppa- ja yhteistyösopimuksista mahdollisten kansainvälisten kumppanien kanssa, jotta voidaan varmistaa muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuleva saanti EU:n teollisuudelle sekä lämmityksen ja liikenteen aloille;

17. korostaa, että EU:n nykyistä kaasuinfrastruktuuria ja jäsenvaltioiden välistä yhteenliitettävyyttä on parannettava, mukaan lukien tarvittavat terminaalit, joilla on riittävä kapasiteetti ammoniakin ja vedyn tuomiseksi ja kuljettamiseksi kaikkialla EU:ssa vetytalouden kasvun mahdollistamiseksi; korostaa, että tehokkaiden ja integroitujen logistiikkaverkkojen ja -infrastruktuurin kehittäminen varmistaa liikenne- ja energiapalvelujen sekä digitaalisten palvelujen sujuvamman saannin, parantaa yritysten kilpailukykyä ja vähentää kaupan esteitä edistämällä avointa ja sääntöihin perustuvaa kauppaa muun maailman kanssa;

18. korostaa vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttävän, että sellaisten strategisten ja keskeisten raaka-aineiden, kuten litiumin, harvinaisten maametallien ja koboltin, joita on tuotava ja joiden suhteen geopoliittinen kilpailu lisääntyy, louhinta- ja jalostusmahdollisuudet turvataan ja että niitä laajennetaan voimakkaasti;

19.  ehdottaa myös, että laaditaan eurooppalainen säädös harvinaisista maametalleista.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	16.5.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 0 5

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

37	+
ECR	Geert Bourgeois, Emmanouil Fragkos, Dominik Tarczyński, Jan Zahradil
ID	Herve Juvin, Danilo Oscar Lancini
NI	Tiziana Beghin, Carles Puigdemont i Casamajó, Ernő Schaller‑Baross
PPE	Anna‑Michelle Asimakopoulou, Daniel Caspary, Arnaud Danjean, Christophe Hansen, Danuta Maria Hübner, Gabriel Mato, Massimiliano Salini, Sven Simon, Jörgen Warborn, Angelika Winzig, Juan Ignacio Zoido Álvarez
RENEW	Jordi Cañas, Svenja Hahn, Karin Karlsbro, Samira Rafaela, Catharina Rinzema, Marie‑Pierre Vedrenne
S&D	Paolo De Castro, Agnes Jongerius, Miapetra Kumpula‑Natri, Bernd Lange, Margarida Marques, Inma Rodríguez‑Piñero, Mihai Tudose, Kathleen Van Brempt
VERTS/ALE	Anna Cavazzini, Heidi Hautala, Sara Matthieu

 

0	-

 

5	0
ID	Markus Buchheit, Roman Haider
S&D	Raphaël Glucksmann
THE LEFT	Emmanuel Maurel, Helmut Scholz

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.6.2022)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

päivitetyn Euroopan uuden teollisuusstrategian täytäntöönpanosta: menojen sovittaminen toimiin

(2022/2008(INI))

Valmistelija: Maria da Graça Carvalho

 

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Uusi teollisuusstrategia covid-pandemian jälkeen

1. muistuttaa, että uutta teollisuusstrategiaa päivitettiin covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi ja sisämarkkinoiden elpymisen vauhdittamiseksi ja että tämä strategia on avainasemassa EU:n kilpailukyvyn parantamisessa, vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän toteuttamisessa ja sen varmistamisessa, että sisämarkkinoilla on paremmat valmiudet selviytyä tulevista kriiseistä; muistuttaa, että vahva hallintojärjestelmä ja digitalisoitu markkinavalvontajärjestelmä ovat olennaisen tärkeitä sisämarkkinoiden toteutumisen vauhdittamiseksi ja sen moitteettoman toiminnan ja syventämisen varmistamiseksi; kehottaa komissiota keskittymään sen varmistamiseen, että teollisuusstrategia auttaa poistamaan sisämarkkinoiden perusteettomia esteitä ja välttämään lisähajanaisuutta ja toisistaan yhä enemmän poikkeavia kansallisia lähestymistapoja ja ottamaan samalla huomioon tarpeen vahvistaa kuluttajansuojaa; palauttaa mieliin, että on tärkeää poistaa sisämarkkinoilla toimivien pk- ja mikroyritysten kohtuuton byrokratia ja kustannukset;

2. korostaa, että unionin keskeisiä politiikkoja on tarkasteltava teollisuusstrategiassa kokonaisvaltaisesti ja tavoitteena olisi oltava eri välineiden yhdenmukaistaminen ja integroiminen kaikilta osin olemassa oleviin aloitteisiin; korostaa lisäksi, että teollisuusstrategian on oltava johdonmukainen ja siinä on turvattava ja edistettävä teollisuuden kilpailukykyä kaikilla EU-politiikan aloilla ja samalla varmistettava kuluttajansuoja ja edistyminen ympäristötavoitteiden saavuttamisessa; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää ylläpitää ja kehittää edelleen Euroopan johtoasemaa strategisilla aloilla ja erityisesti aloilla, jotka osoittautuivat olennaisiksi covid-19-pandemian aikana; painottaa, että EU:n teollisuuspolitiikan on hyödytettävä kaikkia jäsenvaltioita; korostaa, että on tärkeää pitää yllä avointa vuoropuhelua kaikkien teollisuudenalojen ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa;

3. muistuttaa koordinoimattomista rajoituksista, jotka häiritsivät vakavasti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa pandemian aikana ja johtivat toimitusketjujen merkittäviin häiriöihin monissa teollisissa ekosysteemeissä ja erityisesti elintarvike- ja lääkealalla; korostaa tässä yhteydessä tarvetta ehkäistä epätasapainoa Euroopan elintarvikeketjussa ja varmistaa elintarviketurva sekä taata lääkevalmisteiden ja farmaseuttisten tuotteiden tuotannon häiriönsietokyky; palauttaa myös mieliin, että rajatarkastukset ja rajojen sulkemiset aiheuttavat vaikeuksia raja- tai kausityöntekijöille, ja korostaa esteettömän liikkuvuuden merkitystä; kehottaa komissiota arvioimaan edelleen pandemiaan liittyviä häiriöitä rajat ylittävissä arvoketjuissa, koska teollisuusstrategian on mahdollistettava arvoketjujen päätökseen saattaminen tietyillä teollisuudenaloilla, jotta voidaan edistää EU:n avointa strategista riippumattomuutta;

4. pitää myönteisenä, että komissio on julkaissut kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia tekstiilejä koskevan EU:n strategian; muistuttaa, että tekstiiliteollisuus on elpymässä hitaasti pandemian aikana tapahtuneesta romahduksesta ja että siihen vaikuttaa myös tuotantolaitosten laajamittainen uudelleensijoittaminen kolmansiin maihin; korostaa tarvetta kohdentaa toimet pk-yrityksiin, jotka ovat alan tärkeimpiä toimijoita;

Teollisuusstrategia ja Ukrainan tilanne

5. korostaa, että Venäjän laiton, provosoimaton ja perusteeton sota Ukrainaa vastaan lisää tarvetta rakentaa entistä joustavampi, kestävämpi ja vakaampi taloudellinen perusta EU:lle ja saattaa sisämarkkinat päätökseen keskeisillä teollisuuden aloilla ja strategisilla aloilla; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää monipuolistaa tarjontaa ja ehkäistä liiallista riippuvuutta energian, raaka-aineiden ja kriittisten tuotteiden kaltaisilla aloilla, koska se voi johtaa haavoittuvuuksiin ja heikentää EU:n toimintakykyä; korostaa, että tarvitaan koordinoitua eurooppalaista lähestymistapaa energiantuotannon ja liikenneinfrastruktuurin (TEN-T) alalla samalla kun parannetaan resurssitehokkuutta ja edistetään kiertotaloutta teollisuusstrategian vahvistamiseksi;

6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan, kun se luo kannustimia strategisten teollisuudenalojen ja niiden toimitusketjujen, kuten elintarvikkeiden, lääkkeiden ja muiden toimitusketjujen, tukemiseksi, koska sota Ukrainassa aiheuttaa energiakustannusten, liikenteen ja raaka-aineiden kustannusten jyrkkää nousua; kehottaa komissiota erityisesti panemaan täytäntöön strategian, joka koskee keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin sekä digitaaliseen ja vihreään siirtymään tarvittavia kriittisiä raaka-aineita ja resursseja; tukee kohdennettuja tukitoimenpiteitä haavoittuvassa asemassa oleville asiakkaille ja yrityksille teollisessa kontekstissa ja erityisesti heikossa asemassa oleville pk- ja mikroyrityksille, jotta voidaan lieventää energian korkeiden hintojen pahimpia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia;

Avoimen strategisen riippumattomuuden vahvistaminen

7. palauttaa mieliin, että Euroopan avointa strategista riippumattomuutta on parannettava puuttumalla toimitusketjujen häiriöihin ja haavoittuvuuksiin ja varmistamalla niiden häiriönsietokyky sekä investoimalla taitoihin, ammattipätevyyteen, kyberturvallisuuteen, digitaaliseen infrastruktuuriin, datatalouteen ja keskeisiin teknologioihin, kuten tekoälyyn, 5G- ja 6G-teknologiaan, mikroprosessoreihin ja puolijohteisiin, akkuihin, 3D-tuotantoon, suurteholaskentaan ja kvanttiteknologioihin; korostaa, että innovatiivisia teollisuuden läpimurtoteknologioita on kiireellisesti lisättävä kaikkialla unionissa, erityisesti kriittisillä energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla, myös hiilikierron sulkemiseksi energiaintensiivisten teollisuudenalojen arvoketjuissa resurssien uudelleenkäytön ja kierrätyksen avulla; toteaa, että tekoälyä on hyödynnettävä täysimääräisesti ja vastuullisesti; korostaa, että myös maaseudun, syrjässä olevien alueiden ja syrjäisimpien alueiden on hyödyttävä näistä investoinneista;

8. korostaa, että on tärkeää parantaa datan saatavuutta tietosuojasääntöjä kuitenkin noudattaen, ja kannattaa datan sisämarkkinoita, joilla tuetaan EU:n teollista kehitystä, edistetään innovointia ja vahvistetaan digitaalisia sisämarkkinoita kokonaisuudessaan; pyytää komissiota nopeuttamaan edistymistä kaikissa dataan liittyvissä aloitteissa, parantamaan datan jakamista ja vaihtoa, tukemaan yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien kehittämistä ja edistämään yhteisen eurooppalaisen infrastruktuurin luomista; katsoo, että EU:n olisi tehtävä tehokasta yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa yhteensopivien digitaalisten standardien saavuttamiseksi;

Vihreä ja digitaalinen siirtymä

9. muistuttaa, että avoimen strategisen riippumattomuuden saavuttamiseksi vihreää ja digitaalista siirtymää on nopeutettava kaikkialla; korostaa, että teknologiateollisuudessa, joka mahdollistaa yhteiskuntamme digitaalisen ja vihreän siirtymän, on valtava investointivaje, ja muistuttaa tarpeesta vahvistaa investointeja digitaaliseen ja vihreään teknologiaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan täysimääräisesti tällaista horisontaalista lähestymistapaa, jotta varmistetaan, että Eurooppa on edelleen maailmanlaajuisesti johtoasemassa keskeisissä mahdollistavissa teknologioissa;

10. muistuttaa, että vihreän kehityksen ohjelma voidaan toteuttaa vain lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä, ja toteaa samalla, että on tärkeää toteuttaa energiatehokkuustoimenpiteitä, jotka johtavat primäärienergian kulutuksen vähenemiseen, ja varmistaa kohtuuhintaisen, turvallisen ja monipuolisen puhtaan energian riittävä saatavuus, jotta voidaan edistää Euroopan teollisuuden vihreää siirtymää ja sen maailmanlaajuista kilpailukykyä; suhtautuu lisäksi myönteisesti uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen käynnistämiseen teollisuusstrategian yhteydessä, jotta voidaan edistää ja kehittää kestävyyttä erityisesti arkkitehtonisella, rakennus- ja asuntosektorilla ja keskittyä samalla kestävään kaupunkisuunnitteluun ja -kehitykseen ja varmistaa kaikkien Euroopan kansalaisten osallisuus;

11. korostaa, että teollisuusstrategiassa olisi puututtava uusiutuvien energialähteiden nopeamman kehittämisen keskeisiin esteisiin ja lisättävä kestävää kulutusta muun muassa löytämällä keinoja pk-yritysten ja energiantuottajien liittämiseksi paremmin järjestelmään; korostaa, että luotettavat ja todennettavissa olevat ympäristötiedot sekä tiedot tuotteiden kestävyydestä ja korjattavuudesta ovat avainasemassa kulutustottumusten muuttamiseksi kestävään suuntaan;

Sisämarkkinoiden lujittaminen

12. kehottaa käynnistämään sisämarkkinastrategian uudelleen, jotta sisämarkkinoiden potentiaalia voidaan hyödyntää edelleen vähentämällä sääntelyn hajanaisuutta, hyväksymällä oikeasuhteista lainsäädäntöä, nykyaikaistamalla julkishallintoja ja keventämällä yritysten byrokraattisia rasitteita sekä poistamalla nykyiset investointien esteet, jotta voidaan vähentää säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, edistää kilpailua, suosia markkinavetoista innovointia ja edistää EU:ta maailmanlaajuisena johtavana toimijana kuluttajansuojan alalla; korostaa, että EU:n teollisuuden kilpailukyky perustuu kaikilta osin toimiviin ja häiriönsietokykyisiin sisämarkkinoihin, jotka hyödyttävät kaikkia jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia erityisesti keskittymällä kuluttajien oikeuksiin sekä yritysten ja myös pk-, mikro- ja startup-yritysten tarpeisiin;

13. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan keskinäistä ja talouden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja käyttämään uutta teknologiaa perusteettomien sääntelyesteiden ja muiden esteiden ja hallinnollisten rasitteiden poistamiseksi sisämarkkinoilla, myös palvelualalla; korostaa sisämarkkinoiden päätökseen saattamisen taloudellisia hyötyjä ja panee erityisesti merkille komission arviot, joiden mukaan teollisuustuotteiden sisämarkkinoiden lisäparannukset voisivat tuottaa 183–269 miljardia euroa vuodessa, kun taas palvelumarkkinoiden integroinnin jatkamisesta saatavat voitot voisivat nousta 297 miljardiin euroon vuodessa, mikä yksinään voisi kasvattaa sisämarkkinoista saatavia taloudellisia hyötyjä 8–9 prosentista noin 12 prosenttiin BKT:n kasvusta[13];

14. kehottaa komissiota esittämään kunnianhimoisen sisämarkkinoiden hätäapuvälineen, jolla vahvistetaan häiriönsietokykyä ja varmistetaan hyvin toimivat sisämarkkinat kriisiaikoina samalla kun kehitetään vahvoja kriisivalmiustoimenpiteitä heikentämättä pyrkimyksiä poistaa perusteettomia esteitä sisämarkkinoilla; pyytää lisäksi komissiota parantamaan nykyisten hallintovälineiden tehokkuutta;

15. muistuttaa, että vertikaalisten ekosysteemien lisäksi tarvitaan horisontaalisia toimintamalleja muun muassa mahdollistavien teknologioiden osalta, ja että digitaalinen ekosysteemi on integroitava horisontaalisesti kaikkiin muihin teollisiin ekosysteemeihin. muistuttaa, että matkailuekosysteemi kärsi eniten pandemian aikana ja että monia muita ekosysteemejä, kuten tekstiiliteollisuus sekä kulttuuriala ja luovat alat, odottaa myös hidas elpyminen, kun taas digitaalinen ekosysteemi lisäsi liikevaihtoaan kriisin aikana; korostaa teollisuusstrategialla perustetun teollisuusfoorumin merkitystä ja panee merkille, että viidestä perustetusta työryhmästä yksi on suoraan merkityksellinen sisämarkkinoiden kannalta ja analysoi sisämarkkinoiden horisontaalisia näkökohtia ja perusteettomien esteiden poistamista ja että toisessa keskitytään erityisesti kehittyneeseen valmistukseen monien eri ekosysteemien laaja-alaisena mahdollistajana;

16. korostaa, että teollisuusstrategiaan on sisällytettävä peliala yhtenä niistä aloista, joilla on suurin kehityspotentiaali, ja muistuttaa, että useimmat pelien tuottajat ja kehittäjät eivät ole eurooppalaisia toimijoita; kehottaa luomaan selkeitä väyliä Euroopan tasolla, jotta tämä ala voi nopeuttaa toimintansa kehittämistä ja tulla johtavaksi toimijaksi;

Standardoinnin edistäminen

17. panee merkille eurooppalaisen standardointistrategian ja korostaa, että yhdenmukaistetut standardit yhdessä innovoinnin kanssa voivat lisätä taloudellista, yhteiskunnallista ja ympäristöön liittyvää hyvinvointia, mukaan lukien kuluttajien ja työntekijöiden terveys ja turvallisuus; katsoo, että hyvin toimivat standardit ovat siksi olennaisen tärkeitä hyvin toimivien sisämarkkinoiden, tuoteturvallisuuden, maailmanlaajuisen kilpailukyvyn sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän ja kuluttajansuojan kannalta; korostaa avoimuuden ja osallistavuuden sekä standardoinnin liiallisen byrokratian välttämisen merkitystä; katsoo, että standardointistrategialla olisi pyrittävä parantamaan materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä ja edistämään uusioresurssien käyttöönottoa;

18. korostaa, että on ratkaisevan tärkeää, että standardointistrategia houkuttelee edelleen parhaita asiantuntijoita ja edistää koordinoidumpaa lähestymistapaa kansainvälisten standardien asettamisessa ja että strategisista tavoitteista keskustellaan ja sovitaan kaikkien aktiivisesti osallistuvien asianosaisten sidosryhmien kanssa;

19. kehottaa komissiota esittämään kunnianhimoisia ehdotuksia tulevasta tulliuudistuksesta ja myös unionin tullikoodeksista; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että tullivalvonnassa kaikkialla EU:ssa noudatetaan samoja normeja; kehottaa toteuttamaan uudistuksen, jolla varmistetaan avoin, oikeudenmukainen ja kestävä kauppa ja suojellaan kuluttajia vaarallisilta ja vaatimusten vastaisilta tuotteilta; kehottaa komissiota ottamaan uudistuksessaan huomioon viisaiden ryhmän raportin EU:n tulliliiton uudistamisesta[14];

Julkiset hankinnat ja pk-yritysten kilpailukyky

20. painottaa, että pk- ja mikroyritysten ja teollisuuden kilpailukykyä on vahvistettava puuttumalla toimitusriskeihin, riippuvuuksiin, häiriöihin ja haavoittuvuuksiin erityisesti vihreässä ja digitaalisessa taloudessa; korostaa, että julkisten investointien ohella myös toimivalla, avoimella, oikeudenmukaisella ja yhteistyöhön perustuvalla julkisten hankintojen kehyksellä voi olla tärkeä rooli työpaikkojen, kestävän kasvun, kilpailukyvyn ja innovatiivisten investointien tukemisessa samoin kuin kestävän kulutuksen ja kestävien tuotteiden käyttöönoton edistämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan työtä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia heijastavan julkisia hankintoja koskevan EU:n lainsäädännön panemiseksi asianmukaisesti täytäntöön, jotta voidaan luoda hyvin toimivat ja yhdenmukaistetut sisämarkkinat; muistuttaa ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien komission ohjeiden merkityksestä, sillä ne auttavat EU:ta muuntautumaan resurssitehokkaaksi taloudeksi ja auttavat lisäämään kestävämpien tavaroiden ja palvelujen kysyntää ja edistävät samalla ekoinnovointia;

21. palauttaa mieliin tärkeät komission laatimat suuntaviivat, joissa annetaan käytännön viitteitä siitä, miten jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä tulostavoitteet ja laatukriteerit, kuten taloudellisesti edullisin tarjous (MEAT), julkisilla hankintamenettelyillä tehtyihin sopimuksiin ja miten monet valmistajat, myös pk- ja mikroyritykset, voidaan ottaa paremmin mukaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan tarkasti pk‑yritysten asemaa julkisiin hankintoihin osallistumisessa; korostaa pk-yritysten merkitystä sisämarkkinoiden kilpailukyvylle ja innovoinnille ja tunnustaa niiden aseman tuottajina ja myös teollisten palvelujen tarjoajina muille valmistajille; kehottaa komissiota tukemaan pk-, mikro- ja startup-yrityksiä parantamalla rahoituksen saatavuutta ja auttamalla samalla vähentämään eurooppalaisten yritysten yritysostoja, jos tällaiset yritysostot uhkaavat eurooppalaista innovointia, ja antamaan tarvittaessa selkeitä ohjeita siitä, miten EU:n alakohtaisia sääntöjä noudatetaan;

22. muistuttaa tehokkaiden ja kestävien julkisia hankintoja koskevien käytäntöjen merkityksestä erityisesti terveysalan ekosysteemin yhteydessä; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita sellaisten kohdennettujen sääntöjen kehittämisessä, jotka koskevat olennaisten hyödykkeiden, kuten lääkkeiden, yhteishankintoja ja joilla pyritään varmistamaan pitkän aikavälin kestävyys, toimitusvarmuus, oikeudenmukainen kilpailu ja investoinnit valmistusvalmiuksiin;

23. muistuttaa EU:n markkinoiden uuteen dynamiikkaan ja muuttuvaan globaaliin toimintaympäristöön mukautettujen kilpailusääntöjen merkityksestä tehokkaan ja oikeudenmukaisen kilpailun takaamiseksi sisämarkkinoilla ja kuluttajien valinnanvaran lisäämiseksi;

Tutkimus, innovointi ja läpimurtoteknologiat

24. muistuttaa sitoumuksista, joiden mukaan T&K-investointeja lisätään kolmeen prosenttiin BKT:stä, vahvistetaan eurooppalaista tutkimusaluetta ja luodaan tutkimuksen ja innovoinnin sisämarkkinat; suhtautuu myönteisesti teollisten allianssien perustamiseen eri aloilla ja korostaa, että tällaiset allianssit yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kanssa ovat tärkeitä läpimurtoteknologioiden kehittämiseksi; korostaa, että tutkimukseen ja kehitykseen tehtävien investointien lisääminen on ehdottoman välttämätöntä, jos halutaan säilyttää EU:n kilpailukyky; korostaa, että T&K-investoinneissa olisi keskityttävä kaikkiin teollisuudenaloihin eikä ainoastaan valmistusteollisuuteen, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan pk- ja mikroyritysten laajempaa osallistumista tutkimus- ja kehitysmarkkinoille; kehottaa komissiota varmistamaan avoimuuden, osallistavuuden, johdonmukaisuuden ja synergian kaikissa teollisuutta sekä pk- ja mikroyrityksiä tukevissa aloitteissa, rahoituksessa ja sääntelyvälineissä erityisesti, kun on kyse vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä; kehottaa komissiota kehittämään eurooppalaisen innovaatioalueen, jolla pyritään muuntamaan tieteelliset tulokset kaupallisiksi tuotteiksi, tukemaan startup- ja pk-yrityksiä ja pitämään yritykset unionin sisämarkkinoilla;

25. korostaa, että on pantava täytäntöön aloitteet, joilla pyritään vahvistamaan eurooppalaista tutkimusaluetta, eurooppalaista koulutusaluetta ja eurooppalaisia innovaatioekosysteemejä ja joilla pyritään luomaan vahvat eurooppalaiset tutkimuksen ja innovoinnin sisämarkkinat;

26. kehottaa komissiota laatimaan selkeät, tehokkaat, yksinkertaiset ja kattavat suuntaviivat nykyisistä välineistä, joilla olisi puututtava politiikan painopisteisiin useilla teollisuudenaloilla, erityisesti Euroopan yhteistä etua koskevissa tärkeissä hankkeissa, erilaisissa alliansseissa (teolliset tiedot, kantoraketit, päästötön ilmailu, akut jne.), eurooppalaisissa digitaali-infrastruktuurikonsortioissa jne.; painottaa, että on tärkeää varmistaa oikeat synergiat eri välineiden, ohjelmien ja rahastojen välillä elpymis- ja palautumistukivälineestä aina rakennerahastoihin, ja korostaa, että on tärkeää integroida ne paremmin yhteisyrityksiin ja muihin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta johdettuihin aloitteisiin, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin ja Euroopan innovaationeuvostoon;

Osaamisen parantaminen

27. kehottaa komissiota kehittämään konkreettisia toimenpiteitä, joilla tuetaan jäsenvaltioita osaamisen kysynnän ja tarjonnan epätasapainon korjaamisessa tietyillä aloilla ja edistetään samalla asiallisia työoloja; kehottaa toteuttamaan sisämarkkinoilla toimia uuden tasapainon löytämiseksi lahjakkuuksien, teknologia-alan asiantuntijoiden ja taitotiedon pois siirtymisen osalta ja parantamaan tutkimuksen, innovoinnin ja teknologisen kehittämisen rahoitusta; korostaa lisäksi, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä päättäväisiin toimiin kansallisten kehystensä kautta pannakseen asianmukaisesti täytäntöön osaamissopimuksen ja muut EU:n aloitteet, joilla pyritään luomaan työvoiman uudelleenkoulutus- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia; muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa opetusta ja koulutusta ja erityisesti kehittää osaamista, jota tarvitaan tukemaan sisämarkkinoiden vihreää ja digitaalista siirtymää;

28. korostaa tarvetta käydä jatkuvaa vuoropuhelua asiaankuuluvien viranomaisten ja talouden toimijoiden välillä sen varmistamiseksi, että työvoima on valmistautunut paremmin teollisuuden uusiin tarpeisiin; muistuttaa, että teollisuuden alojen vihreä ja digitaalinen siirtymä edellyttävät korkean osaamistason ammattilaisten ja koulutettujen ammattilaisten ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista;

29. painottaa, että naisten puuttumista teollisuudesta koskeva ongelma vaikuttaa osaltaan sukupuolten väliseen palkka- ja eläke-eroon; kehottaa toteuttamaan teollisuusstrategian yhteydessä toimia, joilla puututaan sukupuolten epätasa-arvoon Euroopan teollisuudessa ja naisten mahdollisuuksien puutteeseen erityisesti STEM-aloilla; muistuttaa lisäksi, että perinteisten teollisuudenalojen digitalisoinnin seurauksena voi syntyä työpaikkoja uusilla teollisuudenaloilla, mutta se voi myös mullistaa nykyisiä työmarkkinoita ja johtaa epävarmoihin työoloihin tietyissä tapauksissa; muistuttaa, että nämä haasteet edellyttävät toimia ja asianmukaisia taloudellisia investointeja teollisuusstrategian puitteissa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	16.6.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	36 0 6
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pablo Arias Echeverría, Alessandra Basso, Brando Benifei, Adam Bielan, Andrea Caroppo, Anna Cavazzini, Dita Charanzová, Deirdre Clune, Alexandra Geese, Sandro Gozi, Maria Grapini, Krzysztof Hetman, Virginie Joron, Eugen Jurzyca, Arba Kokalari, Marcel Kolaja, Andrey Kovatchev, Maria-Manuel Leitão-Marques, Adriana Maldonado López, Beata Mazurek, Leszek Miller, René Repasi, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Tomislav Sokol, Ivan Štefanec, Róża Thun und Hohenstein, Kim Van Sparrentak, Marion Walsmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Marco Campomenosi, Maria da Graça Carvalho, Geoffroy Didier, Malte Gallée, Karen Melchior, Tsvetelina Penkova, Antonio Maria Rinaldi, Marc Tarabella, Kosma Złotowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Nicola Beer, Rosanna Conte, Vlad Gheorghe, Ondřej Kovařík

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

36	+
ECR	Adam Bielan, Beata Mazurek, Kosma Złotowski
PPE	Pablo Arias Echeverría, Andrea Caroppo, Maria da Graça Carvalho, Deirdre Clune, Geoffroy Didier, Krzysztof Hetman, Arba Kokalari, Andrey Kovatchev, Andreas Schwab, Tomislav Sokol, Ivan Štefanec, Marion Walsmann
RENEW	Nicola Beer, Dita Charanzová, Vlad Gheorghe, Sandro Gozi, Ondřej Kovařík, Karen Melchior, Róża Thun und Hohenstein
S&D	Brando Benifei, Maria Grapini, Maria-Manuel Leitão-Marques, Adriana Maldonado López, Leszek Miller, Tsvetelina Penkova, René Repasi, Christel Schaldemose, Marc Tarabella
VERTS/ALE	Anna Cavazzini, Malte Gallée, Alexandra Geese, Marcel Kolaja, Kim Van Sparrentak

 

0	-

 

6	0
ECR	Eugen Jurzyca
ID	Alessandra Basso, Marco Campomenosi, Rosanna Conte, Virginie Joron, Antonio Maria Rinaldi

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.6.2022)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

päivitetyn Euroopan uuden teollisuusstrategian täytäntöönpanosta: menojen sovittaminen toimiin

(2022/2008(INI))

Valmistelija: Carlo Fidanza

 

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” (COM(2020)0102) ja 25. marraskuuta 2020 annetun sitä koskevan parlamentin päätöslauselman[15],

– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten” (COM(2020)0103),

– ottaa huomioon 9. joulukuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle” (COM(2020)0789),

– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” (COM(2021)0350),

– ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman kestävää matkailua koskevan EU:n strategian laatimisesta[16],

– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Annual Single Market Report 2021” (SWD(2021)0351),

– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Strategic dependencies and capacities” (SWD(2021)0352),

– ottaa huomioon 21. kesäkuuta 2021 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Scenarios towards co-creation of transition pathway for tourism for a more resilient, innovative and sustainable ecosystem” (SWD(2021)0164),

– ottaa huomioon 4. helmikuuta 2022 julkaistun komission kertomuksen ”Transition Pathway for Tourism”,

A. ottaa huomioon, että matkailu- ja liikenneala kärsi kaikkien eniten covid-19-pandemian johdosta käyttöön otetuista rajoituksista ja että vuonna 2021 saapuvien kansainvälisten matkailijoiden määrä väheni pandemian johdosta 72 prosenttia ennen pandemiaa vallinneeseen tasoon verrattuna[17];

B. toteaa, että vuonna 2019 matkailualan osuus kaikista työpaikoista oli 11,6 prosenttia; ottaa huomioon, että Maailman matkailuneuvoston mukaan Euroopassa menetettiin 3,6 miljoonaa matkailuun liittyvää työpaikkaa vuonna 2020[18]; toteaa, että covid-19-pandemialla on ollut ennennäkemätön vaikutus matkailualaan, sillä se vähensi jyrkästi matkailua ja siten matkailualalla toimivien yritysten tuloja; ottaa huomioon, että matkailun kokonaisosuus BKT:sta Euroopassa oli 9,9 prosenttia vuonna 2019 ja se puolittui 4,9 prosenttiin vuonna 2020; ottaa huomioon, että liikenneala ja liikenteen infrastruktuuri ovat Euroopan talouden elinehto; ottaa huomioon, että vankat infrastruktuuriverkostot ja elinkelpoiset liikenneyritykset ovat yhteiskunnan kilpailukyvyn kaikkien osa-alueiden perusedellytyksiä;

C. ottaa huomioon, että liikennealan taloudelliset olosuhteet vaikuttavat suoraan teollisuusyrityksiin, koska raaka-aineiden, tuotantopanosten ja valmiiden tuotteiden kuljetuskustannukset vaikuttavat tuotteiden hintoihin, jotka viime kädessä tulevat kuluttajien maksettaviksi; ottaa huomioon, että polttoaineiden ja energian hintojen viimeaikainen jyrkkä nousu lisää inflaatiota ja heikentää kotitalouksien ostovoimaa, ja toteaa, että siksi tarvitaan EU:n tasolla yhteinen strategia, joka on sovitettu yhteen jäsenvaltioiden vankkojen toimenpiteiden kanssa, jotta voidaan hillitä hintojen nousua ja kielteisten taloudellisten vaikutusta eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn ja eurooppalaisten kotitalouksien ostovoimaan;

D. ottaa huomioon, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja mikroyritykset muodostavat suurimman osan liikennealan yrityksistä ja että ne ovat erityisen herkkiä suhdannevaihteluille, hintojen muutoksille ja sääntelytaakan lisääntymiselle; toteaa, että Euroopan teollisuusstrategiassa on otettava asianmukaisesti huomioon pienyritysten edellytykset ja että strategia on suunniteltava ”pienet ensin” -periaatteen mukaisesti;

E. toteaa, että komission kertomuksessa matkailualan siirtymäpolusta ”Transition Pathway for Tourism” korostetaan tarvetta nopeuttaa entisestään matkailuekosysteemin vihreää ja digitaalista siirtymää jäsenvaltioissa, ja ottaa huomioon, että yli 99 prosenttia EU:n matkailualan yrityksistä on pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä; toteaa, että tarvitaan toimenpiteitä alalta lähteneiden työntekijöiden uudelleen työllistämiseksi, työntekijöiden työttömyysjärjestelmiä ja oikeudenmukaisia työoloja alalla;

F. ottaa huomioon, että matkustustottumukset ovat muuttuneet terveyshätätilanteen vuoksi ja matkat suuntautuvat nyt useammin matkakohteisiin, joissa ei ole tungosta, ja paikallisiin kohteisiin; ottaa huomioon, että geopoliittinen tilanne aiheuttaa uusia haasteita;

G. ottaa huomioon, että komission kertomuksessa matkailualan siirtymäpolusta korostetaan, että jäsenvaltioiden matkailustrategioiden olisi perustuttava kestävän kehityksen periaatteisiin, joilla varmistetaan taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä kestävyys;

H. toteaa, että matkailu on tärkeä ja monipuolinen toimiala, jolla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muihin toimialoihin, minkä vuoksi se on yksi EU:n painopisteistä, mutta matkailu on sisällytettävä paremmin rahoitusohjelmiin ja EU:n politiikkoihin;

I. ottaa huomioon, että syrjäisillä alueilla, maaseudulla ja saarilla, muun muassa EU:n syrjäisimmillä alueilla, sijaitsevilla matkakohteilla on erityisiä, käytettävissä oleviin liikennevaihtoehtoihin liittyviä haasteita ja että siksi ne ovat myös alttiimpia vihreän siirtymän kielteisille sosioekonomisille vaikutuksille;

J. katsoo, että Euroopan laajuisella liikenneverkolla (TEN-T) olisi varmistettava taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus ja saavutettavuus kaikkialla EU:ssa ja sen alueilla, mukaan lukien maaseutualueet, syrjäiset, vuoristoiset ja harvaan asutut alueet, reuna- ja saarialueet sekä syrjäisimmät alueet, ja että näin edistettäisiin talouskasvua ja työpaikkojen luomista, vähennettäisiin eriarvoisuutta, tuettaisiin digitalisaatiota ja innovointia sekä parannettaisiin sopeutumis- ja häiriönsietokykyä, jolloin vaikutukset kohdistuisivat suoraan matkailualaan;

K. toteaa, että liikennekäytäviä on tarpeen kehittää tasapainoisesti siten, että varmistetaan pohjoisen ja etelän sekä idän ja lännen väliset liikenneyhteydet koko Euroopassa, jotta voidaan edistää matkailun elpymistä ja häiriönsietokykyä; ottaa huomioon, että liikkuvuus- ja liikenneala tarjoaa valtavia mahdollisuuksia tuottaville investoinneille jäsenvaltioissa, erityisesti alan uudelleenteollistamisen kautta, sillä se yhdistää laitteiden valmistuksen ja korjauksen julkisen liikenteen, rautateiden ja kestävän ja älykkään liikkuvuuden edistämiseen sekä yhteenliitettävyyteen, yhteenkuuluvuuteen ja kehitykseen perustuvaan aluesuunnitteluun;

L. toteaa, että komission hyväksymällä 55-valmiuspaketilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, mutta siinä ei oteta huomioon joidenkin säädösten vaikutuksia matkailuekosysteemiin ja sen kilpailukykyyn;

M. ottaa huomioon, ettei komission kertomus matkailualan siirtymäpolusta sisällä ohjeita selkeästä hallintotavasta eikä toimintasuunnitelmaa, joilla vastattaisiin matkailun haasteisiin ja esitettäisiin yhteisiä ratkaisuja;

1. pitää matkailualan siirtymäpolkua myönteisenä ja kehottaa komissiota noudattamaan sitä ja toteuttamaan sen johdosta jatkotoimia esittämällä konkreettisia toimia eri aloilla, joita ovat muun muassa tutkimus ja kehittäminen, infrastruktuuri, teknologian kehittäminen ja taidot, jotta voidaan edistää kestävän matkailun kehittämistä kaikissa Euroopan matkailukohteissa sekä matkailijoiden että paikallisväestön kannalta ja varmistaa samalla johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus EU:n toimien ja tavoitteiden, rahoitusvälineiden ja sääntelyvälineiden välillä alojen tukemiseksi niiden kestävässä siirtymässä;

2. kehottaa komissiota tekemään edelleen yhteistyötä matkailun siirtymäpolun seuranta- ja toteutusprosessissa parlamentin (etenkin liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja sen matkailua käsittelevän työryhmän) ja muiden EU:n toimielinten, kuten alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa; pyytää komissiota siksi ottamaan parlamentin matkailua käsittelevän työryhmän mukaan matkailualan neuvoa-antavan komitean kokouksiin Euroopan matkailustrategian vahvistamiseksi;

3. vaatii komissiota perustamaan sidosryhmien yhteistyötä varten verkkoalustan ja pitämään sitä yllä, jotta voidaan edistää edelleen yhteistä kehittämisprosessia;

4. korostaa, että covid-19-pandemiaan reagoiminen tarjoaa historiallisen tilaisuuden uudenaikaistaa matkailua EU:ssa ja tehdä siitä kestävämpää, myös liikkuvuuden osalta, ja esteettömämpää vammaisille henkilöille; kehottaa komissiota julkaisemaan kestävää matkailua koskevan toimintasuunnitelman, joka sisältää lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet mukaan luettuina, ja korostaa, että näitä toimia on edistettävä koordinoidusti parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa; toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että matkailukohteiden ja -tilojen on oltava fyysisesti kaikkien yhteiskunnan jäsenten ja erityisesti vammaisten saavutettavissa, ja tukee matkailualan siirtymäpolkuun sisältyvää kantaa, jonka mukaan lomiaan ja aktiviteettejaan suunnittelevien ja varaavien matkailijoiden käytössä on oltava kaikissa kohteissa esteettömiä matkailutiloja ja niitä koskevaa selkeää ja helposti saatavilla olevaa tietoa;

5. katsoo, että kestävän matkailun on edistettävä talouskehityksen ja työpaikkojen luomisen ohella luonnon ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelua ja ennallistamista, etenkin kun otetaan huomioon tarve rajoittaa liikamatkailua, ja kannustettava kehittämään vaihtoehtoisia malleja ja digitaaliteknologian käyttöä; kehottaa komissiota helpottamaan matkailualan sidosryhmien mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta, jotta voidaan erityisesti auttaa pieniä majoitusliikkeitä parantamaan energiatehokkuuttaan ja lisäämään energian säästöjään;

6. katsoo, että strategialla olisi vahvistettava edelleen sisämarkkinoiden eheyttä matkailun ja liikenteen aloilla; kehottaa mukauttamaan Euroopan uuden teollisuusstrategian asiaan liittyviin politiikkatavoitteisiin, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja digitalisaation saavuttamiseen, tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseen Euroopan teollisuudelle ja yrityksille, energia- ja liikenneköyhyyden torjumiseen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamiseen, multimodaalisuuden vahvistamiseen ja matkailun ekosysteemin tukemiseen, esimerkiksi jakamalla hyviä käytäntöjä, jotta voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä siitä, kuinka toimintapolitiikkaa voidaan parantaa molemmilla aloilla;

7. kehottaa komissiota ehdottamaan kriisinhallintamekanismia sen varmistamiseksi, että matkailuala on asianmukaisesti valmistautunut tuleviin kriiseihin, mikäli kansalliset toimet osoittautuvat riittämättömiksi;

8. toistaa kehotuksensa perustaa Euroopan matkailuvirasto, jonka tehtävänä on muun muassa

– antaa yleiskuva ja tietoja EU:n ja jäsenvaltioiden päättäjille, joiden avulla he voivat laatia tietoon perustuvia strategioita sellaisten kerättyjen ja arvioitujen matkailutietojen pohjalta, jotka koskevat muun muassa näiden strategioiden mahdollisia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia alaan;

– käyttää kriisinhallintamekanismia sen varmistamiseksi, että matkailuala on asianmukaisesti valmistautunut tuleviin kriiseihin, mikäli kansalliset toimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi;

– tarjota teknistä ja hallinnollista tukea mikroyrityksille ja pk-yrityksille, jotta parannetaan niiden valmiuksia saada ja käyttää EU:n rahoitusta ja välineitä;

– tukea matkailun ekosysteemiä esimerkiksi jakamalla hyviä käytäntöjä, jotta voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä matkailupolitiikan parantamisesta;

– edistää Euroopan brändiä kolmansissa maissa sekä keskittyä Euroopan matkailutuotteen monipuolistamiseen;

9. kehottaa komissiota laatimaan kattavan EU:n matkailupolitiikan, jolla tähdätään Euroopan matkailu-unionin luomiseen;

10. kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä eri viranomaisten kanssa kaikilla hallinnon tasoilla ja alan toimijoiden kanssa kattavan EU:n matkailustrategian (Euroopan matkailuohjelma 2030/2050), jossa esitetään selkeitä päämääriä, tavoitteita ja rahoitusmahdollisuuksia sekä täytäntöönpanosuunnitelmia;

11. pitää valitettavana, ettei EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä ja Next Generation EU -välineessä ole osoitettu rahoitusta erityisesti matkailualalle, johon covid-19-pandemia, Ukrainassa käynnissä oleva sota, korkea inflaatio ja energian ja polttoaineiden hintojen nousu ovat vaikuttaneet erityisen kielteisesti, vaikka vuonna 2019 alan osuus EU:n BKT:sta oli 9,9 prosenttia; pitää EU:n ja jäsenvaltioiden julkisia investointeja olennaisen tärkeinä, jotta voidaan kehittää matkailualaa tukevaa infrastruktuuria ja liikkuvuutta;

12. suhtautuu myönteisesti matkailualan EU-rahoitusta koskevaan oppaaseen; pyytää komissiota kuitenkin systematisoimaan ja levittämään elpymis- ja palautumistukivälineen ja vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitusmahdollisuuksia, jotta saadaan enemmän tietoa tiettyjen toimien kehittymisestä; kehottaa tarjoamaan jäsenvaltioiden matkailualan sidosryhmille rahoitusmahdollisuuksia;

13. kannustaa jäsenvaltioita helpottamaan investointien päätymistä matkailualan ekosysteemiin EU:n eri rahoitusvälineiden, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, kautta; pitää tärkeänä tarjota matkailualan ekosysteemin sidosryhmille alakohtaista rahoitusta koskevaa koulutusta lisäkeinona parantaa rahoituksen saatavuutta;

14. korostaa, että liikennealan lisämaksut vaikuttavat ihmisiin etenkin harvaan asutuilla ja erittäin syrjäisillä alueilla ja yrityksiin, joilla on pienimmät taloudelliset marginaalit (erityisesti pienet yritykset); pitää polttoaineen ja energian hintojen viimeaikaista jyrkkää nousua vakavana uhkana unionin kilpailukyvylle ja EU:n kotitalouksien taloudelliselle tilanteelle; kehottaa asianomaisia EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tukemaan toimenpiteitä ja järjestelmiä, joilla torjutaan hintojen nousua esimerkiksi edistämällä siirtymistä kestäviin liikennemuotoihin, kuten rautatieliikenteeseen ja aktiiviseen liikkuvuuteen, kannustamalla julkista liikennettä ja jaetun liikkuvuuden järjestelmiä ja niihin liittyviä aloitteita;

15. muistuttaa komissiota mahdollisuuksista, joita unionin talousarviossa ehdotettujen pilottihankkeiden ja valmistelutoimien esittäminen tarjoaa; kehottaa komissiota tiedottamaan säännöllisesti parlamentille pilottihankkeiden ja valmistelutoimien valmistelutyöstä ja niiden kehittämisessä saavutetusta edistyksestä ja tekemään parlamentin kanssa tähän liittyvää yhteistyötä sekä pitämään parlamentin jäsenet osallisina tässä prosessissa;

16. kehottaa komissiota tukemaan matkailualan pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä (käsityöläiset mukaan lukien) edistämällä innovatiivisia, kestäviä aloitteita, vähentämällä byrokratiaa, kannustamalla koulutusta ja tarjoamalla rahoitusta työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, etenkin uusien digitaalisten taitojen osalta, matkailun uuden matkakohde- ja elämystarjonnan edistämiseksi ja alueellisten tuotteiden ja paikallisten perinteiden arvon lisäämiseksi; painottaa tarvetta vähentää merkittävästi pk-yritysten hallinnollista taakkaa ja mukauttaa EU:n sääntelykehystä paremmin tähän tarkoitukseen sopivaksi;

17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ja tukemaan uusia toimenpiteitä, joilla edistetään digitalisaatiota; muistuttaa, että digitaalinen siirtymä on yksi EU:n keskeisistä horisontaalisista painopisteistä, joka auttaa parantamaan EU:n yritysten kilpailukykyä, jotta voidaan edistää yrittäjyyttä, innovointia ja tutkimusta, kehittää luovia ja innovatiivisia ratkaisuja ja toimia korkeakoulujen, matkailualan oppilaitosten ja osaamiskeskusten kanssa osaamisen siirtämiseksi ja tuottamiseksi alaa varten, mikä vahvistaa entisestään näiden yritysten kykyä selviytyä taloudellisista tai muunlaisista kriiseistä;

18. kehottaa komissiota sisällyttämään matkailualan Euroopan datastrategiaan ja tukemaan data-avaruuksien luomista, mikä hyödyttää alaa luomalla julkisen kehyksen paremmalle tiedonvaihdolle ja saavutettavuudelle; pyytää tässä yhteydessä komissiota yhdenmukaistamaan matkailutilastoihin liittyvän tiedonkeruun sääntöjä;

19. panee merkille, että tietojen hyvä saatavuus on ratkaisevan tärkeää kehitettäessä tekoälyteknologiaa, josta tulee yhä tärkeämpää liikenne- ja matkailualalla älykkäiden ja verkkoon yhdistettyjen ajoneuvokalustojen käyttöönoton myötä, mutta toteaa, että vielä on ratkaistava monia haasteita pyrittäessä varmistamaan turvalliset, turvatut ja avoimet tekoälysovellukset; korostaa, että liikenteen ja liikkuvuuden alalla tapahtuva teknologinen kehitys, erityisesti tekoälysovellukset ja autonomiset ajoneuvot, tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia yksinkertaistaa ihmisten ja yritysten arkea, lyhentää matka-aikoja, vähentää ruuhkia, ehkäistä onnettomuuksia, vähentää päästöjä ja alentaa kustannuksia;

20. kannattaa liikennealan laajempaa automatisointia alan tehokkuuden, kestävyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi;

21. kehottaa komissiota tukemaan päästöttömien ajoneuvojen käyttöönottoa, vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kannustamalla vähäpäästöisten ja päästöttömien liikennemuotojen käyttöön ja kannustamaan sellaisten kestävien vaihtoehtoisten liikenneratkaisujen käyttöä, jotka ovat kansalaisten ja yritysten saatavilla, tukemalla digitalisaatiota ja automatisointia ja parantamalla liikenneyhteyksiä ja saatavuutta kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian mukaisesti;

22. kehottaa tekemään julkisia investointeja jäsenvaltioiden uudelleenteollistumiseen, jotta voidaan auttaa niiden kehitystä ja riippumattomuutta, erityisesti kannustamalla liikkuvan kaluston ja alusten rakentamista ja korjaamista sekä varmistamalla, että liikennealan energian uudelleenjärjestely edistää kotimaista energiantuotantoa ja että kestävän ja älykkään liikkuvuuden edistämisestä tulee tuottavan toiminnan veturi;

23. katsoo, että edistettäessä Euroopan brändiä kolmansissa maissa olisi keskityttävä monipuolistamaan EU:n tarjontaa kulttuuri- ja luonnonperinnön ja historiallisen perinnön, paikallisen gastronomian ja terveyden alalla yhteistyössä matkakohteiden ja matkanjärjestäjien kanssa; katsoo, että tiettyjä kohteita olisi edistettävä strategisesti, jotta matkailua voidaan kehittää ympäri vuoden ja luoda tarkoitusta varten matkareittejä käsityötoiminnan ja käsityöläisten toimipaikkojen arvostuksen lisäämiseksi ja vastata siten matkailutarjonnan standardoitumiseen ja monien paikallisyhteisöjen käynnissä olevaan katoamiseen, sillä ne ovat matkailijoiden tärkeimpiä nähtävyyksiä ja välttämättömiä Euroopan maiden matkailutarjonnan kokonaisvaltaiselle elvyttämiselle; muistuttaa, että syrjäisiä alueita varten tarvitaan kattavia älykkään matkailun strategioita ja että uusia matkailumahdollisuuksia on edistettävä;

24. katsoo, että mahdolliset haasteet ja vihreän siirtymän kasvavat kustannukset liikennealalla, etenkin lento- ja meriliikenteessä, voivat vaikuttaa matkailualan kysyntään; kehottaa siksi komissiota arvioimaan säännöllisesti näiden haasteiden sosioekonomisia vaikutuksia, myös tämän siirtymän kilpailukykyä, ottaen huomioon kaikki jäsenvaltioiden matkailualalla ehdotetut toimenpiteet;

25. painottaa, että kaikki jäsenvaltiot tarvitsevat kehittynyttä, älykästä, turvallista ja kestävää TEN-T-verkkoa, jolla helpotetaan kestävää liikennettä, liikenneyhteyksiä ja alueellista saavutettavuutta kaikkialla EU:ssa ja erityisesti syrjäisillä alueilla, saarilla ja syrjäisimmillä alueilla, jotta voidaan edistää ja lisätä eurooppalaista ja kansainvälistä matkailua; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota puuttuviin rajatylittäviin yhteyksiin ja niiden valmiiksi saattamiseen sekä yhteyksien toimivuuteen; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään Next Generation EU- ja Verkkojen Eurooppa -välineen resursseja nopeuttamaan näitä infrastruktuuri-investointeja ja saavuttamaan nopeasti lisääntyneen investointikapasiteetin liikennejärjestelmään teollisuuden kilpailukyvyn ja kotitalouksien taloudellisen aseman parantamiseksi; katsoo, että TEN-T-verkon sekä sen ja kaupunki-, paikallis- ja rannikkoalueiden välisten maayhteyksien kehittäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta matkustamiseen ja matkailulle voidaan tarjota kestäviä, vaihtoehtoisia ja joustavia liikenneratkaisuja myös pitkille välimatkoille silloin, kun lentoliikenne ei ole ihanteellinen tai välttämätön ratkaisu;

26. toistaa komissiolle 16. joulukuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa[19] esittämänsä kehotuksen hyväksyä etenemissuunnitelma, jossa asetetaan konkreettisia ja sitovia tavoitteita ja indikaattoreita, jotta varmistetaan parempi sääntely ja hallinnollisen rasitteen yksinkertaistaminen ja voidaan siten vauhdittaa talouden elpymistä ja vahvistaa unionin kilpailukykyä; muistuttaa komissiota sen lupauksesta työskennellä ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteen mukaisesti; panee merkille, että tämän periaatteen mukaisesti jokainen käyttöön otettu uusi sääntelytaakka on korvattava vastaavan kustannustaakan poistamisella samalla politiikan alalla; kehottaa komissiota vastaamaan mahdollisimman pian kattavalla suunnitelmalla liikennealalle aiheutuneen sääntelytaakan kompensoimiseksi ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteen mukaisesti;

27. kehottaa komissiota helpottamaan matkojen suunnittelua, myös tarjoamalla käyttöön mahdollisimman pian yksinkertaistettuja menettelyjä yhdistelmälippujen myyntiä varten digitaalisten palvelujen avulla sekä tähän liittyviä oikeuksia ja parantamaan samalla verkossa toimivien varausalustojen ja niiden välittäjien toiminnan sääntelyä; kehottaa vahvistamaan EU:n lyhytkestoisen vuokrauksen palvelukehystä ja tekemään siitä oikeasuhteisen ja panemaan täytäntöön uusia toimintamalleja avoimuuden ja reilun kilpailun lisäämiseksi majoitus- ja ravitsemisalalla ja asiakkaiden suojelemiseksi spekuloinnilta;

28. kehottaa jäsenvaltioita ja matkailualaa kiinnittämään matkailustrategioitaan esittäessään erityistä huomiota matkailukohteiden erityisiin vahvuuksiin luonnon ekosysteemien ja luonnonvarojen suojelun ja ennallistamisen sekä kulttuuriperinnön ja historiallisen perinnön osalta, mahdollisuuksiin tarjota asiakkaille ainutlaatuisia ja aitoja kokemuksia sekä osallistavuuteen ja esteettömyyteen, myös vammaisten henkilöiden kannalta; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan pk-yrityksiä sekä kulttuurialaa ja luovia aloja niiden keskeisessä tehtävässä matkailun ekosysteemissä ja kehottaa tarjoamaan teknistä apua ja rahoitusta, jota tarvitaan strategian tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa tekemään laajempia innovatiivisia aloitteita, joilla kannustetaan tarjoamaan digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta;

29. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan työntekijöiden tilanteeseen matkailualan koko arvoketjussa tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja yritysten kanssa käymällä rakentavaa vuoropuhelua alan työoloista, joille on ominaista kausiluonteisuus ja osa-aikatyön muotojen käyttö; korostaa työntekijäpulan kielteisiä vaikutuksia matkailualaan useissa jäsenvaltioissa ja kehottaa niitä puuttumaan nopeasti taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin syihin;

30. pitää valitettavana, että matkailualalla tuntipalkat ja työvoimakustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat kuin koko taloudessa, määräaikaisten työsopimusten osuus on melko suuri ja työsuhteen pituus lyhyempi; on huolissaan siitä, että naiset ansaitsevat matkailualalla noin 15 prosenttia vähemmän kuin miespuoliset kollegansa; kehottaa komissiota edistämään oikeudenmukaista ja osallistavaa työllisyyttä tällä alalla;

31. pitää sinistä taloutta ensiarvoisen tärkeänä kestävän matkailun edistämiseksi; painottaa tässä yhteydessä, että komission olisi varmistettava direktiivin 2006/123/EY[20] oikeudenmukainen ja syrjimätön soveltaminen matkailuun tarkoitettujen valtio-omisteisia merenranta-alueita koskevien käyttöoikeussopimusten suhteen; huomauttaa, että on ratkaisevan tärkeää turvata maaseutu- ja rannikkoalueiden ekosysteemit rikkaan biologisen monimuotoisuuden ja ekomatkailun säilyttämiseksi ja parantamiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan syrjäisille ja syrjäisimmille alueille kattavia älykkään matkailun strategioita rajallisiin liikenneyhteyksien ja digitaalisten yhteyksien rajallisuuteen puuttumiseksi;

32. korostaa jaetun liikkumisen, kuten autojen, potkulautojen ja polkupyörien yhteiskäytön, myönteistä vaikutusta matkailuun osana liikkuvuusstrategiaa, joka on yhdistetty julkisiin (linja- ja tilausliikenteen) palveluihin ja yksityisiin liikennepalveluihin.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	15.6.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Paolo Borchia, Karolin Braunsberger-Reinhold, Ciarán Cuffe, Jakop G. Dalunde, Karima Delli, Gheorghe Falcă, Giuseppe Ferrandino, Carlo Fidanza, Mario Furore, Jens Gieseke, Elsi Katainen, Elena Kountoura, Peter Lundgren, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Tilly Metz, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, João Pimenta Lopes, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Vera Tax, Barbara Thaler, Petar Vitanov, Lucia Vuolo, Roberts Zīle, Kosma Złotowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Tom Berendsen, Maria Grapini, Roman Haider, Pär Holmgren, Ondřej Kovařík, Colm Markey, Dorien Rookmaker, Annalisa Tardino
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Alessandra Basso

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON
ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

37	+
ECR	Carlo Fidanza, Peter Lundgren, Dorien Rookmaker, Roberts Zīle, Kosma Złotowski
ID	Alessandra Basso, Paolo Borchia, Roman Haider, Annalisa Tardino
NI	Mario Furore
PPE	Tom Berendsen, Karolin Braunsberger-Reinhold, Gheorghe Falcă, Jens Gieseke, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Colm Markey, Massimiliano Salini, Barbara Thaler, Lucia Vuolo
RENEW	José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Elsi Katainen, Ondřej Kovařík, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, Dominique Riquet
S&D	Giuseppe Ferrandino, Maria Grapini, Vera Tax, Petar Vitanov
THE LEFT	Elena Kountoura
VERTS/ALE	Ciarán Cuffe, Jakop G. Dalunde, Karima Delli, Pär Holmgren, Tilly Metz

 

0	-

 

1	0
THE LEFT	João Pimenta Lopes

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ  ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	13.7.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	70 0 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Matteo Adinolfi, Nicola Beer, François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Paolo Borchia, Marc Botenga, Markus Buchheit, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Nicola Danti, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Claudia Gamon, Jens Geier, Nicolás González Casares, Christophe Grudler, Henrike Hahn, Ivo Hristov, Ivars Ijabs, Romana Jerković, Eva Kaili, Seán Kelly, Łukasz Kohut, Zdzisław Krasnodębski, Andrius Kubilius, Marisa Matias, Iskra Mihaylova, Dan Nica, Angelika Niebler, Niklas Nienaß, Ville Niinistö, Mauri Pekkarinen, Tsvetelina Penkova, Morten Petersen, Markus Pieper, Sira Rego, Robert Roos, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Riho Terras, Grzegorz Tobiszowski, Patrizia Toia, Marie Toussaint, Isabella Tovaglieri, Henna Virkkunen, Pernille Weiss, Carlos Zorrinho
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Andrus Ansip, Pascal Arimont, Tiziana Beghin, Franc Bogovič, Gheorghe Falcă, Andreas Glück, Klemen Grošelj, Elżbieta Kruk, Adriana Maldonado López, Sandra Pereira, Bronis Ropė, Ernő Schaller-Baross, Jordi Solé, Marion Walsmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Biljana Borzan, Rosanna Conte, Erik Marquardt, Liudas Mažylis, Matjaž Nemec, Antonio Maria Rinaldi, Christel Schaldemose, Alexandr Vondra

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ  ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

70	+
ECR	Zdzisław Krasnodębski, Elżbieta Kruk, Robert Roos, Grzegorz Tobiszowski, Alexandr Vondra
ID	Matteo Adinolfi, Paolo Borchia, Markus Buchheit, Rosanna Conte, Antonio Maria Rinaldi, Isabella Tovaglieri
NI	Tiziana Beghin, Ernő Schaller-Baross
PPE	Pascal Arimont, François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Franc Bogovič, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Gheorghe Falcă, Seán Kelly, Andrius Kubilius, Liudas Mažylis, Angelika Niebler, Markus Pieper, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Riho Terras, Henna Virkkunen, Marion Walsmann, Pernille Weiss
RENEW	Andrus Ansip, Nicola Beer, Nicola Danti, Claudia Gamon, Andreas Glück, Klemen Grošelj, Christophe Grudler, Ivars Ijabs, Iskra Mihaylova, Mauri Pekkarinen, Morten Petersen
S&D	Biljana Borzan, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Jens Geier, Nicolás González Casares, Ivo Hristov, Romana Jerković, Eva Kaili, Łukasz Kohut, Adriana Maldonado López, Matjaž Nemec, Dan Nica, Tsvetelina Penkova, Christel Schaldemose, Patrizia Toia, Carlos Zorrinho
VERTS/ALE	Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Henrike Hahn, Erik Marquardt, Niklas Nienaß, Ville Niinistö, Bronis Ropė, Jordi Solé, Marie Toussaint

 

4	-
THE LEFT	Marc Botenga, Marisa Matias, Sandra Pereira, Sira Rego

 

0	0

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

• [1] EUVL C 97, 28.2.2022, s. 43.
• [2] EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2.
• [3] EUVL C 316, 6.8.2021, s. 2.
• [4] EUVL C 425, 20.10.2021, s. 43.
• [5] EUVL C 445, 29.10.2021, s. 2.
• [6] EUVL C 465, 17.11.2021, s. 11.
• [7] EUVL C 15, 12.1.2022, s. 56.
• [8] EUVL C 15, 12.1.2022, s. 45.
• [9] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0468.
• [10] EUVL C 238, 6.7.2018, s. 28.
• [11] Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 02/2022: ”Yritysten energiatehokkuus – Jonkin verran energiansäästöjä mutta puutteita suunnittelussa ja hankevalinnassa” https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR22_02/SR_Energy-effic-enterpr_FI.pdf
• [12] Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 03/2022: ”5G-verkot EU:ssa: viiveitä käyttöönotossa ja ratkaisemattomia turvallisuusongelmia”, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2022.
• [13] Komission 2. maaliskuuta 2022 antama tiedonanto ”Eurooppalainen kasvumalli: tavoitteena vihreä, digitaalinen ja sopeutumiskykyinen talous” (COM(2022)0083).
• [14] Putting more Union in the European Customs – Ten proposals to make the EU Customs Union fit for a Geopolitical Europe. Viisaiden ryhmän raportti EU:n tulliliiton uudistamisesta, Bryssel, maaliskuu 2022.
• [15] EUVL C 425, 20.10.2021, s. 43.
• [16] EUVL C 494, 8.12.2021, s. 106.
• [17] https://www.unwto.org/unwto-world-tourism-barometer-data
• [18] Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2020 Euroopan uudesta pk-yritysstrategiasta (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 2), 5 kohta.
• [19] Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2020 Euroopan uudesta pk-yritysstrategiasta (EUVL C 445, 29.10.2021, s. 2), 5 kohta.
• [20] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12. joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).