MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta

4.10.2022 - (COM(2021)0559 – C9‑0331/2021 – 2021/0223(COD)) - ***I

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Ismail Ertug

Tarkistukset

• 001-274 (PDF - 362 KB)
• 001-274 (DOC - 131 KB)
• 275-275 (PDF - 96 KB)
• 275-275 (DOC - 70 KB)
• 276-278 (PDF - 103 KB)
• 276-278 (DOC - 24 KB)
• 279-280 (PDF - 108 KB)
• 279-280 (DOC - 23 KB)
• 283-292 (PDF - 131 KB)
• 283-292 (DOC - 34 KB)
• 293-300 (PDF - 127 KB)
• 293-300 (DOC - 31 KB)
• 301-304 (PDF - 108 KB)
• 301-304 (DOC - 24 KB)
• 305-305 (PDF - 99 KB)
• 305-305 (DOC - 20 KB)
• 306-306 (PDF - 98 KB)
• 306-306 (DOC - 20 KB)
• 307-307 (PDF - 397 KB)
• 307-307 (DOC - 127 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta

(COM(2021)0559 – C9‑0331/2021 – 2021/0223(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0559),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0331/2021),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon Ranskan kansalliskokouksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 8. joulukuuta 2021 antaman lausunnon,

– ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot,

– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A9-0234/2022),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

 

Tarkistus  1

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/94/EU43 luotiin puitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle. Kyseisen direktiivin soveltamista koskevassa komission tiedonannossa44 viitataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin epätasaiseen kehitykseen unionissa sekä puutteisiin yhteentoimivuudessa ja käyttäjäystävällisyydessä. Tiedonannossa todetaan, että selkeiden yhteisten menetelmien puuttuminen tavoitteiden asettamiseksi ja direktiivissä 2014/94/EU edellytettyjen kansallisten toimintakehysten mukaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi on johtanut tilanteeseen, jossa tavoitteiden asettamisen ja tukemisen tavoitetaso vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä.	(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/94/EU43 luotiin puitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle. Kyseisen direktiivin soveltamista koskevassa komission tiedonannossa44 viitataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin epätasaiseen kehitykseen unionissa sekä puutteisiin yhteentoimivuudessa ja käyttäjäystävällisyydessä. Tiedonannossa todetaan, että selkeiden yhteisten menetelmien puuttuminen tavoitteiden asettamiseksi ja direktiivissä 2014/94/EU edellytettyjen kansallisten toimintakehysten mukaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi on johtanut tilanteeseen, jossa tavoitteiden asettamisen ja tukemisen tavoitetaso vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että kaikkialla unionissa ei ole onnistuttu luomaan kattavaa ja valmista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriverkkoa.
__________________	__________________
43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).	43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).
44 COM(2020) 789 final.	44 COM(2020) 789 final.

Tarkistus  2

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/63146 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU)2019/124247 asetetaan jo hiilidioksidipäästönormit uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille sekä tietyille raskaille hyötyajoneuvoille. Näiden välineiden odotetaan nopeuttavan erityisesti päästöttömien ajoneuvojen käyttöönottoa ja luovan siten kysyntää lataus- ja tankkausinfrastruktuurille.	(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/63146 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU)2019/124247 asetetaan jo hiilidioksidipäästönormit uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille sekä tietyille raskaille hyötyajoneuvoille. Näiden välineiden tarkistamisessa olisi varmistettava yhdenmukaisuus nykyisen asetuksen tarkistamisen kanssa, jotta varmistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja käyttöönottoa tieliikenteessä koskevan kehyksen johdonmukaisuus ja jotta voidaan nopeuttaa erityisesti päästöttömien ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa ja luoda siten kysyntää lataus- ja tankkausinfrastruktuurille.
__________________	__________________
46 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13).	46 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13).
47 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (OJ L 198, 25.7.2019, s. 202).	47 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (OJ L 198, 25.7.2019, s. 202).

Tarkistus  3

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(4) ReFuelEU Aviation48- ja FuelEU Maritime 49-aloitteiden odotetaan lisäävän kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä lento- ja meriliikenteessä. Vaikka kestävien lentopolttoaineiden käyttövaatimukset voivat suurelta osin täyttää nykyisellä tankkausinfrastruktuurilla, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöön tarvitaan investointeja. FuelEU Maritime -aloitteessa asetetaan erityisesti maasähkön käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka voidaan täyttää vain, jos TEN-T-satamissa otetaan käyttöön riittävä määrä maasähköjärjestelmiä. Näihin aloitteisiin ei kuitenkaan sisälly tarvittavaa polttoaineinfrastruktuuria koskevia säännöksiä, jotka ovat edellytys tavoitteiden saavuttamiselle.	(4) ReFuelEU Aviation48- ja FuelEU Maritime49 -aloitteiden odotetaan lisäävän kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä lento- ja meriliikenteessä. Vaikka kestävien lentopolttoaineiden käyttövaatimukset voivat suurelta osin täyttää nykyisellä tankkausinfrastruktuurilla, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöön tarvitaan investointeja. Lisäksi jäsenvaltioiden ja komission olisi arvioitava lentoliikenteen vetymarkkinoiden nykytilaa ja tulevaa kehitystä sekä huolehdittava siitä, että laaditaan toteutettavuustutkimus, joka koskee asiaankuuluvan infrastruktuurin käyttöönottoa ilma-alusten tehonsyötössä, mukaan lukien tarvittaessa suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta lentoasemilla, erityisesti ilma-alusten vetytankkauksen ja sähkölatauksen osalta. FuelEU Maritime -aloitteessa asetetaan erityisesti maasähkön käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka voidaan täyttää vain, jos TEN-T-satamissa otetaan käyttöön riittävä määrä maasähköjärjestelmiä. Näihin aloitteisiin ei kuitenkaan sisälly tarvittavaa polttoaineinfrastruktuuria koskevia säännöksiä, jotka ovat edellytys tavoitteiden saavuttamiselle.
__________________	__________________
48 COM(2021) 561.	48 COM(2021) 561.
49 COM(2021) 562.	49 COM(2021) 562.

Tarkistus  4

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(5) Sen vuoksi kaikkia liikennemuotoja olisi käsiteltävä yhdellä säädöksellä, jossa olisi otettava huomioon erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet. Päästöttömien voimansiirtoteknologioiden käyttö on eri kehitysvaiheissa eri liikennemuodoissa. Erityisesti tieliikenteessä akkukäyttöiset sähköajoneuvot ja ladattavat hybridiajoneuvot yleistyvät nopeasti. Myös vetypolttokennokäyttöisiä tieliikenteen moottoriajoneuvoja on saatavilla markkinoilla. Lisäksi pienempiä vety- ja akkukäyttöisiä sähköaluksia ja vetypolttokennojunia otetaan käyttöön parhaillaan eri hankkeissa ja ensimmäisissä kaupallisissa toiminnoissa, ja laajaa kaupallista käyttöönottoa odotetaan lähivuosina. Sitä vastoin ilmailu- ja vesiliikenneala ovat edelleen riippuvaisia nestemäisistä ja kaasumaisista polttoaineista, sillä päästöttömien ja vähäpäästöisten voimalinjaratkaisujen odotetaan tulevan markkinoille vasta vuoden 2030 tienoilla ja varsinkin ilmailualalla vielä myöhemmin, sillä täysimittainen kaupallistaminen on hidasta. Fossiilisten kaasumaisten tai nestemäisten polttoaineiden käyttö on mahdollista vain, jos se on selkeästi nivottu selkeään hiilestä irtautumisen polkuun, joka on unionin ilmastoneutraaliutta koskevan pitkän aikavälin tavoitteen mukainen edellyttäen, että tällaisiin polttoaineisiin sekoitetaan yhä enenevässä määrin uusiutuvia polttoaineita, kuten biometaania, kehittyneitä biopolttoaineita tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita, tai niitä korvataan tallaisia uusiutuvilla polttoaineilla.	(5) Sen vuoksi kaikkia liikennemuotoja olisi käsiteltävä yhdellä säädöksellä, jossa olisi otettava huomioon erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet. Päästöttömien voimansiirtoteknologioiden käyttö on eri kehitysvaiheissa eri liikennemuodoissa ja eri jäsenvaltioissa ja alueilla. Erityisesti tieliikenteessä akkukäyttöiset sähköajoneuvot ja ladattavat hybridiajoneuvot yleistyvät nopeasti, minkä vuoksi näille kypsille teknologioille täytyy asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita. Myös vetypolttokennokäyttöisiä tieliikenteen moottoriajoneuvoja on saatavilla markkinoilla, vaikkakin vähäisemmässä määrin. Lisäksi pienempiä vety- ja akkukäyttöisiä sähköaluksia ja vetypolttokennojunia otetaan käyttöön parhaillaan eri hankkeissa ja ensimmäisissä kaupallisissa toiminnoissa, ja laajaa kaupallista käyttöönottoa odotetaan lähivuosina. Sitä vastoin ilmailu- ja vesiliikenneala ovat edelleen riippuvaisia nestemäisistä ja kaasumaisista polttoaineista, sillä päästöttömien ja vähäpäästöisten voimalinjaratkaisujen odotetaan tulevan markkinoille vasta vuoden 2030 tienoilla ja varsinkin ilmailualalla vielä myöhemmin, sillä täysimittainen kaupallistaminen on hidasta. Unionin olisi tehostettava toimiaan fossiilisten kaasumaisten tai nestemäisten polttoaineiden asteittaiseksi käytöstä poistamiseksi ja edistettävä uusiutuvia vaihtoehtoja, ja fossiilisten polttoaineiden käytön olisi oltava mahdollista vain, jos se on selkeästi nivottu selkeään hiilestä irtautumisen polkuun, joka on unionin ilmastoneutraaliutta koskevan pitkän aikavälin tavoitteen mukainen edellyttäen, että tällaisiin polttoaineisiin sekoitetaan yhä enenevässä määrin uusiutuvia polttoaineita, kuten biometaania, kehittyneitä biopolttoaineita tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita, tai niitä korvataan tallaisia uusiutuvilla polttoaineilla.

Tarkistus  5

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(6) Tällaisia biopolttoaineita ja synteettisiä polttoaineita, joilla korvataan dieseliä, bensiiniä ja lentopetrolia, voidaan tuottaa eri raaka-aineista, ja niitä voidaan sekoittaa fossiilisiin polttoaineisiin erittäin korkeilla sekoitussuhteilla. Niitä voidaan teknisesti käyttää nykyisellä kulkuneuvoteknologialla vähäisin mukautuksin. Uusiutuvaa metanolia voidaan käyttää myös sisävesiliikenteessä ja lähimerenkulussa. Synteettisillä ja parafiinisilla polttoaineilla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteen energianlähteenä. Kaikkia näitä polttoaineita voidaan jakaa, varastoida ja käyttää olemassa olevan infrastruktuurin tai tarvittaessa samantyyppisen infrastruktuurin kanssa.	(6) Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaalin maksimoimiseksi tällaisia biopolttoaineita, myös biokaasua, ja synteettisiä polttoaineita, joilla korvataan dieseliä, bensiiniä ja lentopetrolia, voidaan tuottaa eri raaka-aineista, ja niitä voidaan sekoittaa fossiilisiin polttoaineisiin erittäin korkeilla sekoitussuhteilla. Tämä on erityisen tärkeää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ilmailu- ja meriliikennealalla, joiden sähköistyminen on hitaampaa. Näitä polttoaineita voidaan teknisesti käyttää nykyisellä kulkuneuvoteknologialla vähäisin mukautuksin. Uusiutuvaa metanolia voidaan käyttää myös sisävesiliikenteessä ja lähimerenkulussa. Synteettisillä ja parafiinisilla polttoaineilla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteen energianlähteenä. Kaikkia näitä polttoaineita voidaan jakaa, varastoida ja käyttää olemassa olevan infrastruktuurin tai tarvittaessa samantyyppisen infrastruktuurin kanssa.

Tarkistus  6

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) On tärkeää noudattaa teknologianeutraaliuden ja energiatehokkuuden yleisiä periaatteita ensisijaisesti niissä teknologioissa, jotka ovat tarpeen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi, koska osa lähitulevaisuudessa tarvittavista teknologioista edellyttää edelleen investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen, samalla kun säilytetään erilaisten vaihtoehtoisten teknologioiden välinen kilpailu markkinoilla ottaen asianmukaisesti huomioon kohtuuhintaisuus ja jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat.

Tarkistus  7

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(7) Nesteytetyllä maakaasulla on todennäköisesti jatkuva rooli meriliikenteessä, jossa ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa päästötöntä voimalinjateknologiaa. Älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että päästöttömiä merialuksia voidaan saada markkinoille vuoteen 2030 mennessä. Aluskannan korvaaminen olisi toteutettava asteittain alusten pitkän käyttöiän vuoksi. Toisin kuin meriliikenteessä, päästöttömien voimansiirtoteknologioiden, kuten vedyn ja sähkön, odotetaan tulevan markkinoille nopeammin sisävesiliikenteessä, jossa alukset ovat yleensä pienempiä ja etäisyydet lyhyempiä. Nesteytetyllä maakaasulla ei enää odoteta olevan merkittävää roolia tällä alalla. Nesteytetyn maakaasun kaltaiset liikenteen polttoaineet on enenevässä määrin irrotettava hiilestä esimerkiksi sekoittamalla niihin nesteytettyä biometaania (nesteytetty biomaakaasu) tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia sähkön avulla tuotettuja polttoaineita (e-kaasuja) tai korvaamalla ne niillä. Näitä vähähiilistettyjä polttoaineita voidaan käyttää samassa infrastruktuurissa kuin kaasumaisia fossiilisia polttoaineita, mikä mahdollistaa asteittaisen siirtymisen kohti vähähiilisiä polttoaineita.	(7) Nesteytetyn maakaasun pitkäaikainen käyttö ei ole unionin ilmastoneutraaliustavoitteen mukaista. Sen vuoksi nesteytetty maakaasu olisi poistettava asteittain käytöstä meriliikenteessä mahdollisimman pian ja korvattava kestävämmillä vaihtoehdoilla. Lyhyellä aikavälillä nesteytetyllä maakaasulla on kuitenkin todennäköisesti siirtymävaiheessa rooli meriliikenteessä, jossa ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa päästötöntä voimalinjateknologiaa. Älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että päästöttömiä merialuksia voidaan saada markkinoille vuoteen 2030 mennessä, ja tällaisia hankkeita toteutetaan jo parhaillaan. Tähän liittyvää kehitystä olisi edistettävä, sitä olisi seurattava asianmukaisesti ja siitä olisi raportoitava. Aluskannan korvaaminen olisi toteutettava asteittain alusten pitkän käyttöiän vuoksi. Kun otetaan huomioon nesteytetyn maakaasun rooli siirtymävaiheessa, nesteytetyn maakaasun alustankkausinfrastruktuurin saatavuuden satamissa olisi oltava kysyntälähtöistä erityisesti uusia julkisia investointeja ajatellen. Toisin kuin meriliikenteessä, päästöttömät voimansiirtoteknologiat, kuten vety ja sähkö, alkavat olla kypsää teknologiaa ja niiden odotetaan tulevan markkinoille nopeammin sisävesiliikenteessä, jossa alukset ovat yleensä pienempiä ja etäisyydet lyhyempiä, ja niillä voisi olla suuri merkitys meriliikenteelle päästöttömien käyttövoimaratkaisujen laajemman käyttöönoton kannalta. Nesteytetyllä maakaasulla ei enää odoteta olevan merkittävää roolia tällä alalla. Nesteytetyn maakaasun kaltaiset liikenteen polttoaineet on enenevässä määrin irrotettava hiilestä esimerkiksi sekoittamalla niihin nesteytettyä biometaania (nesteytetty biomaakaasu) tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia sähkön avulla tuotettuja polttoaineita (e-kaasuja) tai korvaamalla ne niillä. Näitä vähähiilistettyjä polttoaineita voidaan käyttää samassa infrastruktuurissa kuin kaasumaisia fossiilisia polttoaineita, mikä mahdollistaa asteittaisen siirtymisen kohti vähähiilisiä polttoaineita.

Tarkistus  8

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(9) Yleisesti saatavilla olevan kevyiden sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto on ollut epätasaista eri puolilla unionia. Epätasaisen jakautumisen jatkuminen hidastaisi tällaisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja heikentäisi liikenneyhteyksiä eri puolilla unionia. Kansallisten tavoitetasojen ja lähestymistapojen jatkuvat erot eivät luo pitkän aikavälin varmuutta, jota tarvitaan merkittäviin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioille kansallisella tasolla asetettavien pakollisten vähimmäistavoitteiden olisi sen vuoksi tarjottava politiikalle suuntaviivoja ja täydennettävä kansallisia toimintakehyksiä. Tässä lähestymistavassa olisi yhdistettävä kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) etäisyysperusteiset tavoitteet. Kansallisilla ajoneuvokantaperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava, että ajoneuvojen yleistymiseen kussakin jäsenvaltiossa vastataan riittävällä yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla. TEN-T-verkon etäisyysperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava sähkölatauspisteiden täysi kattavuus unionin päätieverkostoissa ja siten varmistettava helppo ja saumaton liikenne kaikkialla unionissa.	(9) Yleisesti saatavilla olevan kevyiden sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto on ollut epätasaista eri puolilla unionia ja sen alueita. Epätasaisen jakautumisen jatkuminen hidastaisi tällaisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja heikentäisi liikenneyhteyksiä eri puolilla unionia. Kansallisten tavoitetasojen ja lähestymistapojen jatkuvat erot haittaavat kipeästi kaivattua liikennealan kestävää siirtymää eivätkä myötävaikuta sellaisen pitkän aikavälin varmuuden luomiseen, jota tarvitaan merkittäviin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioille kansallisella tasolla asetettavien pakollisten vähimmäistavoitteiden olisi sen vuoksi tarjottava politiikalle suuntaviivoja ja täydennettävä kansallisia toimintakehyksiä. Tässä lähestymistavassa olisi yhdistettävä kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) etäisyysperusteiset tavoitteet. Kansallisilla ajoneuvokantaperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava, että ajoneuvojen yleistymiseen kussakin jäsenvaltiossa vastataan riittävällä yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla erityisesti maantieteellisillä alueilla, joilla on harvinaisempaa, että kevyen hyötyajoneuvon omistaja omistaa yksityisen pysäköintipaikan. Keskuksiin, joissa asukastiheys on suhteellisesti suurempi ja sähköajoneuvojen markkinaosuus suurempi, on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, ja niissä myös kansallisen käyttöönottotahdin olisi oltava tiukempi. Markkinoiden olisi säädeltävä itseään, kun tietynsuuruinen sähköajoneuvokanta on saavutettu tietyssä jäsenvaltiossa. TEN-T-verkon etäisyysperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava sähkölatauspisteiden täysi kattavuus unionin päätieverkostoissa ja siten varmistettava helppo ja saumaton liikenne kaikkialla unionissa, myös liikenne unionin syrjäisimmillä alueilla ja saarilla ja niille suuntautuva liikenne, elleivät kustannukset ole suhteettomat hyötyihin nähden, jolloin jäsenvaltiot voivat tehdä poikkeuksia tai harkita sähköverkon ulkopuolisen infrastruktuurin kehittämistä. Tällaisen infrastruktuuriverkoston kehittäminen helpottaisi kaikkien unionin alueiden, myös syrjäisimpien alueiden ja muiden syrjäisten alueiden tai maaseutualueiden, saavutettavuutta ja yhteyksiä ja vahvistaisi niiden välistä sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

Tarkistus  9

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(10) Kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet olisi asetettava kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen sähköajoneuvojen kokonaismäärän perusteella käyttäen yhteistä menetelmää, jossa otetaan huomioon teknologian kehitys, kuten sähköajoneuvojen lisääntynyt ajotoimintasäde tai sellaisten pikalatauspisteiden yleistyminen markkinoilla, jotka voivat ladata suuremman määrän ajoneuvoja latauspistettä kohti kuin tavanomaiset latauspisteet. Menetelmässä on otettava huomioon myös akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen erilaiset lataustarpeet. Menetelmän, jolla asetetaan normit kansalliseen ajoneuvokantaan perustuville, yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin suurinta kokonaisantotehoa koskeville tavoitteille, olisi mahdollistettava riittävä joustavuus jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten latausteknologioiden suhteen.	(10) Kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet olisi asetettava sen perusteella, mikä on rekisteröityjen sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ajoneuvokannasta, käyttäen yhteistä menetelmää, jossa otetaan huomioon teknologian kehitys, kuten sähköajoneuvojen lisääntynyt ajotoimintasäde tai sellaisten pikalatauspisteiden yleistyminen markkinoilla, jotka voivat ladata suuremman määrän ajoneuvoja latauspistettä kohti kuin tavanomaiset latauspisteet. Menetelmässä on otettava huomioon myös akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen erilaiset lataustarpeet sekä asukasluku ja sähköajoneuvojen markkinaosuudet. Menetelmän, jolla asetetaan normit kansalliseen ajoneuvokantaan perustuville, yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin suurinta kokonaisantotehoa koskeville tavoitteille, olisi mahdollistettava riittävä joustavuus jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten latausteknologioiden suhteen. Lisäksi komission olisi arvioitava, miten ajoneuvot, joissa on integroituja aurinkopaneeleja, voivat vaikuttaa yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin käyttöönottoon ja tarvittaessa tämän asetuksen mukaisten latausinfrastruktuurin käyttöönottoa koskevien tavoitteiden vastaavaan mukauttamiseen.

Tarkistus  10

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(11) Käytännön toteutuksessa jäsenvaltioissa olisi varmistettava, että erityisesti julkisen liikenteen keskuksiin, kuten satamien matkustajaterminaaleihin, lentoasemille tai rautatieasemille, asennetaan riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä. Lisäksi olisi otettava käyttöön riittävä määrä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kuluttajien hyödyksi erityisesti TEN-T-verkossa, jotta voidaan varmistaa täysi rajat ylittävä liikkumismahdollisuus ja mahdollistaa sähköajoneuvojen käyttö kaikkialla unionissa.	(11) Käytännön toteutuksessa jäsenvaltioissa olisi varmistettava, että riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia kiinteitä, verkon ulkopuolisia tai liikkuvia latauspisteitä asennetaan tavalla, jolla tuetaan alueellista tasapainoa ja multimodaalista matkustamista, vältetään alueellisia eroja ja varmistetaan, ettei mitään aluetta jätetä jälkeen. Käyttöönotto on erityisen tärkeää asuinalueilla, joilla ei ole saatavilla muita kuin kadunvarsipysäköintipaikkoja ja joilla ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pitkiksi ajoiksi, taksien pysäköintialueet mukaan lukien, sekä julkisen liikenteen keskuksissa, kuten satamien matkustajaterminaaleissa, lentoasemilla tai rautatieasemilla. Lisäksi olisi otettava käyttöön riittävä määrä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kuluttajien hyödyksi erityisesti TEN-T-verkossa, jotta voidaan varmistaa täysi rajat ylittävä liikkumismahdollisuus ja mahdollistaa sähköajoneuvojen käyttö kaikkialla unionissa.

Tarkistus  11

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(11 a) Yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin käyttöönoton olisi ensisijaisesti perustuttava yksityisiin markkinainvestointeihin. Kunnes on luotu kilpailukykyiset markkinat, jäsenvaltioiden olisi kuitenkin tuettava infrastruktuurin käyttöönottoa tapauksissa, joissa markkinaolosuhteet edellyttävät julkista tukea, edellyttäen, että se on täysin valtiontukisääntöjen mukaista. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa otettava huomioon, että niiden alueiden tietyissä osissa, esimerkiksi monissa matkailukohteissa, latauspisteiden riittävän määrän kysyntä saattaa vaihdella vuodenajan mukaan. Tällaisissa tapauksissa mahdollisuus ottaa käyttöön tilapäinen liikkuva verkon ulkopuolinen latausinfrastruktuuri voisi lisätä joustavuutta ja helpottaa kausittaiseen kysyntään vastaamista ilman kiinteän infrastruktuurin asentamista.

Tarkistus  12

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(11 b) Komission olisi tarkasteltava tarvittaessa uudelleen tässä asetuksessa asetettuja kevyille ja raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua sähköistä latausinfrastruktuuria koskevia tavoitteita varmistaakseen niiden yhteensopivuuden niiden vaatimusten kanssa, jotka on vahvistettu hiilidioksidipäästönormien asettamista kevyille ja raskaille hyötyajoneuvoille koskevissa unionin asetuksissa.

Tarkistus  13

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 c kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(11 c) Komission olisi tarkasteltava uudelleen tarvetta ottaa käyttöön latausinfrastruktuuria koskevia vaatimuksia, jotka koskevat sähköavusteisia polkupyöriä ja L-luokan ajoneuvoja, kuten sähkökäyttöisiä polkupyöriä ja sähkömopoja, ja erityisesti mahdollisuutta varustaa latausinfrastruktuuri kotitalouksien virtapistokkeella, joka mahdollistaa tällaisten ajoneuvojen lataamisen helposti, koska ne ovat liikennemuoto, joka voi auttaa vähentämään edelleen hiilidioksidipäästöjä ja ilman saastumista.

Tarkistus  14

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(13) Sähkökäyttöiset raskaat hyötyajoneuvot tarvitsevat varsin erilaisen latausinfrastruktuurin kuin kevyet hyötyajoneuvot. Sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria ei kuitenkaan ole tällä hetkellä unionissa ole juuri lainkaan. TEN-T-verkon etäisyysperusteisten tavoitteiden, yön yli -latausinfrastruktuuria koskevien tavoitteiden ja kaupunkisolmukohtia koskevien tavoitteiden yhdistelmällä olisi varmistettava, että kaikkialla unionissa on sähkökäyttöisille raskaille hyötyajoneuvoille riittävästi yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria tukemaan akkukäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen odotettua yleistymistä markkinoilla.	(13) Sähkökäyttöiset raskaat hyötyajoneuvot tarvitsevat varsin erilaisen latausinfrastruktuurin kuin kevyet hyötyajoneuvot. Sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria ei kuitenkaan ole tällä hetkellä unionissa ole juuri lainkaan, minkä vuoksi on tarpeen nopeuttaa infrastruktuurin käyttöönottoa. TEN-T-verkon etäisyysperusteisten tavoitteiden, yön yli -latausinfrastruktuuria koskevien tavoitteiden ja kaupunkisolmukohtia koskevien tavoitteiden yhdistelmällä olisi varmistettava, että kaikkialla unionissa on sähkökäyttöisille raskaille hyötyajoneuvoille riittävästi yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria tukemaan ennakoivasti akkukäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen markkinaosuuden kasvua.

Tarkistus  15

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(13 a) Tämän vuoksi tarvitaan alkuvaiheen julkisia investointeja sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen infrastruktuuriin, ja tämän asetuksen soveltamisalaa laajemmalle ulottuvassa infrastruktuurin kehittämisen olisi oltava riippuvaista näiden ajoneuvojen markkinaosuuden unionin laajuisesta, kansallisesta ja alueellisesta kehityksestä ja merkityksellisistä liikennetiedoista.

Tarkistus  16

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(14 a) Raskaiden hyötyajoneuvojen latausinfrastruktuuria koskevia uusia standardeja kehitetään parhaillaan. On teknisesti mahdollista varmistaa fyysisten liitäntöjen ja tiedonsiirtoprotokollien päivitettävyys, jotta yksittäiset latausasemat ja -pisteet voidaan myöhemmin päivittää vastaamaan uutta standardia. Sen vuoksi komission olisi harkittava latauspooleissa olevien latausasemien yksilöllisen antotehon kasvattamista heti, kun uudet yhteiset tekniset eritelmät ovat saatavilla.

Tarkistus  17

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(17) Yleisesti saatavilla olevia lataus- tai tankkauspisteitä ovat esimerkiksi yksityisomistuksessa olevat lataus- tai tankkauspisteet, joihin kaikilla on pääsy ja jotka sijaitsevat julkisissa tai yksityisissä tiloissa, kuten julkisilla parkkipaikoilla tai kauppojen parkkipaikoilla. Yksityisessä tilassa sijaitsevaa lataus- tai tankkauspistettä, joka on kaikkien käytettävissä, olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevana, myös tapauksissa, joissa sen käyttö on rajoitettu tiettyyn yleiseen käyttäjäryhmään, esimerkiksi kaupan asiakkaisiin. Autojen yhteiskäyttöjärjestelmien lataus- tai tankkauspisteitä olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevina vain siinä tapauksessa, että niissä nimenomaisesti sallitaan järjestelmään osallistumattomien osapuolten mahdollisuus niiden käyttöön. Yksityisissä tiloissa sijaitsevia lataus- tai tankkauspisteitä, joihin pääsy on rajoitettu ennalta määrätylle henkilöryhmälle, kuten toimistorakennusten pysäköintialueita, joille pääsevät ainoastaan työntekijät tai erityisluvan saaneet henkilöt, ei pitäisi katsoa yleisesti saatavilla oleviksi lataus- tai tankkauspisteiksi.	(17) Yleisesti saatavilla olevia lataus- tai tankkauspisteitä ovat esimerkiksi yksityisomistuksessa olevat lataus- tai tankkauspisteet, joihin kaikilla on pääsy ja jotka sijaitsevat julkisissa tai yksityisissä tiloissa, kuten julkisilla parkkipaikoilla tai kauppojen parkkipaikoilla. Tällaisissa paikoissa, joissa pysäköintitiloissa on yli 30 paikkaa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytössä on riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia lataus- tai tankkauspisteitä. Yksityisessä tilassa sijaitsevaa lataus- tai tankkauspistettä, joka on kaikkien käytettävissä, olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevana, myös tapauksissa, joissa sen käyttö on rajoitettu tiettyyn yleiseen käyttäjäryhmään, esimerkiksi kaupan asiakkaisiin. Autojen yhteiskäyttöjärjestelmien lataus- tai tankkauspisteitä olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevina vain siinä tapauksessa, että niissä nimenomaisesti sallitaan järjestelmään osallistumattomien osapuolten mahdollisuus niiden käyttöön. Yksityisissä tiloissa sijaitsevia lataus- tai tankkauspisteitä, joihin pääsy on rajoitettu ennalta määrätylle henkilöryhmälle, kuten toimistorakennusten pysäköintialueita, joille pääsevät ainoastaan työntekijät tai erityisluvan saaneet henkilöt, ei pitäisi katsoa yleisesti saatavilla oleviksi lataus- tai tankkauspisteiksi.

Tarkistus  18

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(17 a) Jotta voidaan välttää tämän asetuksen tahattomat seuraukset, joilla haitataan latausinfrastruktuurin käyttöönottoa suljetuille kalustokokonaisuuksille, kuten julkiselle liikenteelle, julkisen liikenteen kalustolle osittain tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latausasemat voidaan ottaa huomioon tässä asetuksessa asetettujen asiaankuuluvien tavoitteiden saavuttamisessa. Autojen yhteiskäyttöjärjestelmien latauspisteitä olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevina vain siinä tapauksessa, että niissä nimenomaisesti sallitaan järjestelmään osallistumattomien osapuolten mahdollisuus niiden käyttöön.

Tarkistus  19

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(17 b) Kuluttajien hyödyksi jäsenvaltioiden olisi kannustettava yleisesti saatavilla olevien lataus- tai tankkauspisteiden ylläpitäjiä varmistamaan, että niiden palvelujen aukioloajat ja käyttövalmius vastaavat täysin loppukäyttäjien tarpeita.

Tarkistus  20

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/94452 määritellyt älykkäät mittausjärjestelmät mahdollistavat verkon vakauden varmistamiseksi ja latauspalvelujen järkevän käytön kannustamiseksi tarvittavien reaaliaikaisten tietojen tuottamisen. Tarjoamalla reaaliaikaista energiamittaustietoa sekä tarkkaa ja läpinäkyvää kustannustietoa älymittausjärjestelmät ja älylatauspisteet kannustavat lataamaan sähköä aikoina, jolloin sähkön yleinen kysyntä ja hinnat ovat alhaisempia. Älykkäiden mittausjärjestelmien ja latauspisteiden yhdistelmällä lataustoimintaa voidaan optimoida, mistä on hyötyä sekä sähköjärjestelmälle ja että loppukäyttäjälle. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava älymittausjärjestelmien käyttöön sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, jos se on teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti järkevää, ja varmistettava, että järjestelmät ovat direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.	(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/94452 määritellyt älykkäät mittausjärjestelmät mahdollistavat verkon vakauden varmistamiseksi ja latauspalvelujen järkevän käytön kannustamiseksi tarvittavien reaaliaikaisten tietojen tuottamisen. Tarjoamalla reaaliaikaista energiamittaustietoa sekä tarkkaa ja läpinäkyvää kustannustietoa älymittausjärjestelmät ja älylatauspisteet kannustavat lataamaan sähköä aikoina, jolloin sähkön yleinen kysyntä ja hinnat ovat alhaisempia. Älykkäiden mittausjärjestelmien ja latauspisteiden yhdistelmällä lataustoimintaa voidaan optimoida, mistä on hyötyä sekä sähköjärjestelmälle ja että loppukäyttäjälle. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava älymittausjärjestelmien käyttöön sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, jos se on teknisesti toteutettavissa, ja varmistettava, että järjestelmät ovat direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.

Tarkistus  21

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(21) Sähkökäyttöisten kulkuvälineiden määrän kasvu tie-, raide-, meri- ja muussa liikenteessä edellyttää, että lataustoiminnot optimoidaan ja niitä ohjataan tavalla, joka ei aiheuta ruuhkautumista ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta ja alhaisia sähkön hintoja järjestelmässä. Varsinkin älylataus voi helpottaa sähköajoneuvojen integrointia sähköjärjestelmään, koska se mahdollistaa aggregointiin perustuvan ja hintaperusteisen kysyntäjouston. Järjestelmien integrointia voidaan edelleen helpottaa kaksisuuntaisella lataamisella (ajoneuvosta verkkoon). Kaikkien tavanomaisten latauspisteiden, joiden yhteyteen ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pidemmäksi ajaksi, olisi sen vuoksi tuettava älylatausta.	(21) Sähkökäyttöisten kulkuvälineiden määrän kasvu tie-, raide-, meri- ja muussa liikenteessä edellyttää, että lataustoiminnot optimoidaan ja niitä ohjataan tavalla, joka ei aiheuta ruuhkautumista ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta ja alhaisia sähkön hintoja järjestelmässä. Varsinkin älylatauspisteet ja verkon ulkopuoliset latauspisteet voivat helpottaa sähköajoneuvojen integrointia sähköjärjestelmään ja pienentää sähköajoneuvojen vaikutuksia sähkönjakeluverkkoon, koska ne mahdollistavat aggregointiin perustuvan ja hintaperusteisen kysyntäjouston. Järjestelmien integrointia voidaan edelleen helpottaa kaksisuuntaisella lataamisella (ajoneuvosta verkkoon). Kaikkien latauspisteiden olisi sen vuoksi tuettava älylatausta.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(21 a) Kaksisuuntainen lataus sekä yksityisellä että yleisesti saatavilla olevalla infrastruktuurilla voi kannustaa ihmisiä ostamaan sähköajoneuvoja, koska niitä voitaisiin käyttää sekä liikkumiseen että energian varastointiin. Sen vuoksi olisi vältettävä lainsäädännöllisiä esteitä, kuten kaksinkertaista verotusta, kaksisuuntaisen latauksen liiketoimintaedellytysten kehittämiselle edelleen ja älykästä kaksisuuntaista lataamista varten olisi asetettava saataville riittävä määrä yksityisiä ja yleisesti saatavilla olevia latausasemia.

Perustelu

Kaksisuuntaisen latauksen riittävä saatavuus yksityisellä ja yleisesti saatavilla olevalla infrastruktuurilla mahdollistaa sen, että ajoneuvon omistaja voi käyttää ajoneuvoaan sekä liikkumiseen että energian varastointiin. Näin ollen se kannustaa sähköajoneuvojen käyttöönottoon ja edistää alojen integroitumista.

Tarkistus  23

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(21 b) Jotta voidaan varmistaa, että nopea muutos kohti sähköistä liikennettä tapahtuu kestävällä tavalla, unionin olisi otettava maailmanlaajuinen johtoasema kestävien tuotteiden, teknologioiden, palvelujen ja innovaatioiden osalta, erityisesti kiertotalouteen perustuvan, sosiaalisesti oikeudenmukaisen, ympäristöystävällisen ja kestävän akkujen arvoketjun osalta, mukaan lukien työpaikkojen turvaaminen ja kestävyys siirryttäessä kohti päästötöntä ja vähäpäästöistä maantie-, meri- ja lentoliikennettä.

Tarkistus  24

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(22) Sähköajoneuvoille suunnatun infrastruktuurin kehittämisen, infrastruktuurin ja sähköjärjestelmän vuorovaikutuksen sekä sähköistetyn liikenteen markkinoiden eri toimijoille jakautuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava direktiivissä (EU) 2019/944 vahvistettujen periaatteiden mukaisia. Näin ollen jakeluverkonhaltijoiden olisi tehtävä syrjimättömällä tavalla yhteistyötä kaikkien sellaisten henkilöiden kanssa, jotka perustavat tai ylläpitävät yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä, ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että latauspisteeseen toimitettavasta sähköstä voidaan tehdä sopimus muun toimittajan kuin sen tahon kanssa, joka toimittaa sähköä kotitalouteen tai muuhun tilaan, jossa latauspiste sijaitsee. Unionin sähköntoimittajien pääsyn latauspisteisiin ei pitäisi rajoittaa direktiivin (EU) 2019/944 66 artiklan mukaisia poikkeuksia.	(22) Sähköajoneuvoille suunnatun sähköverkkoon liitetyn ja sen ulkopuolisen infrastruktuurin kehittämisen, infrastruktuurin ja sähköjärjestelmän vuorovaikutuksen sekä sähköistetyn liikenteen markkinoiden eri toimijoille jakautuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava direktiivissä (EU) 2019/944 vahvistettujen periaatteiden mukaisia. Näin ollen jakeluverkonhaltijoiden olisi tehtävä syrjimättömällä tavalla yhteistyötä kaikkien sellaisten henkilöiden kanssa, jotka perustavat tai ylläpitävät yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä, ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että latauspisteeseen toimitettavasta sähköstä voidaan tehdä sopimus muun toimittajan kuin sen tahon kanssa, joka toimittaa sähköä kotitalouteen tai muuhun tilaan, jossa latauspiste sijaitsee. Unionin sähköntoimittajien pääsyn latauspisteisiin ei pitäisi rajoittaa direktiivin (EU) 2019/944 66 artiklan mukaisia poikkeuksia.

Tarkistus  25

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(23) Sähköajoneuvojen latauspisteiden käyttöönotosta ja ylläpidosta olisi luotava kilpailulle avoimet markkinat, joille kaikilla infrastruktuurin rakentamisesta tai ylläpidosta kiinnostuneilla osapuolilla on vapaa pääsy. Koska moottoriteillä on vain vähän vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja latauspisteille, olemassa olevat käyttöoikeussopimukset, kuten tavanomaisia tankkausasemia tai lepoalueita koskevat sopimukset, ovat erityinen huolenaihe, koska ne voivat olla voimassa hyvin pitkiä aikoja ja joskus jopa siten, ettei päättymispäivää ole määritetty lainkaan. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/2353 mukaisesti tekemään kilpailuun perustuvia uusia käyttöoikeussopimuksia latausasemille erityisesti olemassa olevilla lepoalueilla tai niiden yhteydessä, jotta voidaan rajoittaa toteutuskustannuksia ja avata mahdollisuuksia uusille markkinatoimijoille.	(23) Sähköajoneuvojen latauspisteiden käyttöönotosta ja ylläpidosta olisi luotava kilpailulle avoimet markkinat, joille kaikilla infrastruktuurin rakentamisesta tai ylläpidosta kiinnostuneilla osapuolilla on vapaa pääsy. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi estettävä määräävässä asemassa olevien latausinfrastruktuurin ylläpitäjien syntyminen infrastruktuurin kehittämisvaiheessa. Alue- ja paikallisviranomaiset tukevat tätä tavoitetta osoittamalla alueita kilpaileville ylläpitäjille. Koska moottoriteillä on vain vähän vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja latauspisteiden ylläpitäjille, olemassa olevat käyttöoikeussopimukset, kuten tavanomaisia tankkausasemia tai lepoalueita koskevat sopimukset, ovat erityinen huolenaihe, koska ne voivat olla voimassa hyvin pitkiä aikoja ja joskus jopa siten, ettei päättymispäivää ole määritetty lainkaan. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/23/EU53 mukaisesti tekemään kilpailuun perustuvia uusia käyttöoikeussopimuksia latausasemille erityisesti olemassa olevilla lepoalueilla tai niiden yhteydessä, jotta vältetään viheralueiden käyttöä tähän tarkoitukseen ja jotta voidaan rajoittaa toteutuskustannuksia ja avata mahdollisuuksia uusille markkinatoimijoille. Tässä yhteydessä voidaan myös harkita mahdollisuutta perustaa kilpailevien ylläpitäjien latauspisteitä moottoriteiden levähdysalueille.
__________________	__________________
53 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).	53 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

Tarkistus  26

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(23 a) Jäsenvaltioiden käytettävissä on laaja valikoima rahoituslähteitä, joilla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, erityisesti asetuksella (EU) 2021/2411 a perustettu elpymis- ja palautumistukiväline, asetuksella (EU) 2021/2401 b perustettu komission teknisen tuen väline, asetuksella (EU) 2021/11531 c perustettu verkkojen Eurooppa -väline sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kumppanuudet ja missiot, erityisesti ehdotettu ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskeva missio, jonka tavoitteena on muuttaa sata kaupunkia ilmastoneutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi käytettävissä ovat asetuksella (EU) 2021/10581 d perustetut Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto, joilla tuetaan investointeja tutkimukseen, innovointiin ja käyttöönottoon, erityisesti vähemmän kehittyneissä jäsenvaltioissa ja vähemmän kehittyneillä alueilla, ja Invest EU -ohjelma voi kestävän infrastruktuurin ikkunansa kautta vahvistaa tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia investointeja kaikkialla Euroopan unionissa, auttaa saamaan yksityisiä investointeja ja tarjota neuvontapalveluja hankkeiden toteuttajille ja ylläpitäjille, jotka työskentelevät kestävän infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston parissa. Viime vuosina EIP-ryhmä on myös lisännyt tukeaan uudempien teknologioiden, kuten sähköisen liikenteen ja digitalisaation, nopeuttamiseksi Cleaner Transport Facility -aloitteella, ja EIP:n odotetaan edelleen tarjoavan useita rahoitusrakenteita, jotka auttavat nopeuttamaan käyttöönottoa. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä näitä rahoitusmahdollisuuksia erityisesti julkisen liikenteen ja aktiivisten liikenneratkaisujen tukemiseen sekä energia- ja liikenneköyhyydessä eläviä kansalaisia tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen.
	__________________
	1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta.
	1 b Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta.
	1 c Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta.
	1 d Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta.

Tarkistus  27

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(24) Hintojen läpinäkyvyys on ratkaisevan tärkeää saumattoman ja helpon latauksen ja tankkauksen varmistamiseksi. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjille olisi annettava tarkat hintatiedot ennen latauksen tai tankkauksen aloittamista. Hinta olisi ilmoitettava selkeästi jäsennellyllä tavalla, jotta loppukäyttäjät voivat ymmärtää, mistä hinta koostuu.	(24) Hintojen läpinäkyvyys ja edullisuus ovat ratkaisevan tärkeitä saumattoman ja helpon latauksen ja tankkauksen varmistamiseksi. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjille olisi annettava tarkat hintatiedot ennen latauksen tai tankkauksen aloittamista. Hinta olisi ilmoitettava selkeästi jäsennellyllä tavalla tarvittaessa kilowattitunnin tai kilogramman hintana, jotta loppukäyttäjät voivat ymmärtää ja ennakoida lataus- tai tankkaustapahtuman tosiasialliset kokonaiskustannukset.

Tarkistus  28

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(24 a) Akkukäyttöisten sähkö- ja vetyajoneuvojen käyttöönotto muuttaa merkittävästi lataustarpeita, minkä vuoksi tiedot sähkölatauspisteiden ja tankkausasemien saatavuudesta ovat olennaisen tärkeitä saumattoman liikkumisen kannalta EU:ssa. Kuljettajille olisi annettava kattavat tiedot tiettyjen lataus- ja tankkauspisteiden saatavuudesta ja odotettavissa olevista odotusajoista sekä matkasuunnittelun että latauksen tai tankkausten tehokkuuden optimoimiseksi. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi kannustettava operaattoreita tarjoamaan loppukäyttäjille tietojärjestelmiä. Järjestelmien olisi oltava täsmällisiä, käyttäjäystävällisiä ja käytettävissä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä sekä englanniksi.

Tarkistus  29

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(25) Erityisesti sähköajoneuvojen käytön tueksi on nousemassa esiin uusia palveluja. Näitä palveluja tarjoavien tahojen, kuten liikennepalvelun tarjoajien, olisi voitava toimia tasapuolisin markkinaehdoin. Latauspisteiden ylläpitäjien ei etenkään pitäisi myöntää perusteettomia etuuksia tietyille tällaisille palveluntarjoajille esimerkiksi soveltamalla perusteetonta hintaerottelua, joka voi haitata kilpailua ja johtaa lopulta korkeampiin kuluttajahintoihin. Komission olisi seurattava latausmarkkinoiden kehitystä. Asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio ryhtyy toimiin markkinoiden kehityksen niin vaatiessa, esimerkiksi jos loppukäyttäjäpalveluja rajoitetaan tai markkinoilla esiintyy kilpailua mahdollisesti rajoittavia käytäntöjä.	(25) Erityisesti sähköajoneuvojen käytön tueksi on nousemassa esiin uusia palveluja. Näitä palveluja tarjoavien tahojen, kuten liikennepalvelun tarjoajien, olisi voitava toimia tasapuolisin markkinaehdoin. Latauspisteiden ylläpitäjien ei etenkään pitäisi myöntää perusteettomia etuuksia tietyille tällaisille palveluntarjoajille esimerkiksi soveltamalla perusteetonta hintaerottelua, joka voi haitata kilpailua ja johtaa lopulta korkeampiin kuluttajahintoihin. Kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission olisi seurattava latausmarkkinoiden kehitystä. Viimeistään asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio ryhtyy toimiin markkinoiden kehityksen niin vaatiessa, esimerkiksi jos loppukäyttäjäpalveluja rajoitetaan tai markkinoilla esiintyy kilpailua mahdollisesti rajoittavia käytäntöjä.

Tarkistus  30

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(26) Vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen markkinaosuus on tällä hetkellä hyvin pieni. Riittävän vetytankkausinfrastruktuurin rakentaminen on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen laajamittainen käyttöönotto olisi mahdollista ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan komission vetystrategian mukaisesti54. Tällä hetkellä vetytankkauspisteitä on vain muutamissa jäsenvaltioissa, eivätkä ne juurikaan sovellu raskaille hyötyajoneuvoille, minkä vuoksi vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei voida hyödyntää kaikkialla unionissa. Yleisesti saatavilla olevia vetytankkauspisteitä koskevilla pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa otetaan käyttöön riittävän tiheä vetytankkauspisteiden verkosto, jotta vetykäyttöisiä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja voidaan käyttää saumattomasti kaikkialla unionissa.	(26) Vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen markkinaosuus on tällä hetkellä hyvin pieni. Riittävän vetytankkausinfrastruktuurin rakentaminen on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen laajamittainen käyttöönotto olisi mahdollista ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan komission vetystrategian mukaisesti54. Tällä hetkellä vetytankkauspisteitä on vain muutamissa jäsenvaltioissa, eivätkä ne juurikaan sovellu raskaille hyötyajoneuvoille, minkä vuoksi vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei voida hyödyntää kaikkialla unionissa. Yleisesti saatavilla olevia vetytankkauspisteitä koskevilla pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa otetaan käyttöön riittävän tiheä vetytankkauspisteiden verkosto, jotta vetykäyttöisiä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja sekä pitkän matkan joukkoliikenteen ajoneuvoja voidaan käyttää saumattomasti kaikkialla unionissa.
__________________	__________________
54 COM(2020) 301 final.	54 COM(2020) 301 final.

Tarkistus  31

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(27) Vetykäyttöisiä ajoneuvoja olisi voitava tankata määränpäässä tai sen läheisyydessä, eli yleensä kaupunkialueella. Kaikissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/201355 määritellyissä kaupunkisolmukohdissa olisi oltava tällaisia tankkausasemia, jotta varmistetaan, että tarjolla on yleisesti saatavilla oleva tankkausmahdollisuus määränpäässä ainakin tärkeimmillä kaupunkialueilla. Kaupunkisolmukohdissa viranomaisten olisi harkittava asemien sijoittamista multimodaalisiin rahtikeskuksiin, koska ne ovat raskaiden hyötyajoneuvojen tyypillinen määränpää ja niissä voitaisiin myös toimittaa vetyä muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- ja sisävesiliikenteeseen.	(27) Vetykäyttöisiä ajoneuvoja olisi voitava tankata määränpäässä tai sen läheisyydessä, eli yleensä kaupunkialueella. Kaikissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/201355 määritellyissä kaupunkisolmukohdissa olisi oltava tällaisia tankkausasemia, jotta varmistetaan, että tarjolla on yleisesti saatavilla oleva tankkausmahdollisuus määränpäässä ainakin tärkeimmillä kaupunkialueilla. Kaupunkisolmukohdissa viranomaisten olisi harkittava asemien sijoittamista multimodaalisiin rahtikeskuksiin, koska ne ovat raskaiden hyötyajoneuvojen tyypillinen määränpää ja niissä voitaisiin myös toimittaa vetyä muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- ja sisävesiliikenteeseen sekä pitkän matkan joukkoliikenteeseen.
__________________	__________________
55 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).	55 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

Tarkistus  32

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(28) Käyttöönoton alkuvaiheessa on vielä jonkin verran epävarmuutta siitä, millaisia ajoneuvoja markkinoille tulee ja minkä tyyppisiä teknologioita tulee laajamittaiseen käyttöön. Komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle”56 raskaat hyötyajoneuvot määriteltiin todennäköisimmäksi markkinasegmentiksi, jolla vetykäyttöisiä ajoneuvoja tulee varhaisessa vaiheessa laajamittaiseen käyttöön. Siksi vetytankkausinfrastruktuurissa olisi keskityttävä alustavasti tähän segmenttiin. Samalla olisi mahdollistettava myös kevyiden hyötyajoneuvojen tankkaaminen yleisesti saatavilla olevilla vetytankkausasemilla. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kaikilla yleisesti saatavilla olevilla vetyasemilla olisi vähintään voitava tankata kaasumaista vetyä 700 baarin paineella. Infrastruktuurin käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon nestemäinen vety ja muut uudet teknologiat, jotka tuovat lisää kantamaa raskaille hyötyajoneuvoille ja ovat joidenkin ajoneuvovalmistajien ensisijainen teknologiavalinta. Tämän vuoksi tietty vähimmäismäärä vetytankkausasemista olisi oltava sellaisia, joilta voidaan tankata 700 baarin kaasumaisen vedyn lisäksi myös nestemäistä vetyä.	(28) Käyttöönoton alkuvaiheessa on vielä epävarmuutta siitä, millaisia ajoneuvoja markkinoille tulee ja minkä tyyppisiä teknologioita tulee laajamittaiseen käyttöön. Komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle”56 raskaat hyötyajoneuvot määriteltiin todennäköisimmäksi markkinasegmentiksi, jolla vetykäyttöisiä ajoneuvoja tulee varhaisessa vaiheessa laajamittaiseen käyttöön. Siksi vetytankkausinfrastruktuurissa olisi keskityttävä alustavasti tähän segmenttiin. Samalla olisi mahdollistettava myös kevyiden hyötyajoneuvojen tankkaaminen yleisesti saatavilla olevilla vetytankkausasemilla. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kaikilla yleisesti saatavilla olevilla vetyasemilla olisi vähintään voitava tankata kaasumaista vetyä 700 baarin paineella. Infrastruktuurin käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon nestemäinen vety ja muut uudet teknologiat, jotka tuovat lisää kantamaa raskaille hyötyajoneuvoille ja ovat joidenkin ajoneuvovalmistajien ensisijainen teknologiavalinta. Tämän vuoksi tietty vähimmäismäärä vetytankkausasemista olisi oltava sellaisia, joilta voidaan tankata 700 baarin kaasumaisen vedyn lisäksi myös nestemäistä vetyä.
__________________	__________________
56 COM(2020) 301 final	56 COM(2020) 301 final

Tarkistus  33

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(28 a) On tärkeää tukea suunnitellun vetytankkausinfrastruktuurin tehokasta käyttöönottoa jäsenvaltioissa. Tämä edellyttää koordinointia kaikkien sidosryhmien kesken, mukaan lukien unionin toimielimet ja kansalliset ja alueelliset instituutiot, ammattiliitot ja toimiala. Myös sellaisia aloitteita kuin neuvoston asetuksella (EU) 2021/2085 perustettu puhtaan vedyn yhteisyritys olisi hyödynnettävä yksityisen rahoituksen saannin helpottamiseksi ja sen houkuttelemiseksi, jotta saavutetaan sille tässä asetuksessa määritellyt tavoitteet.

Tarkistus  34

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(30) Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjien olisi voitava maksaa helposti ja vaivattomasti kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä sopimusta lataus- tai tankkauspisteen ylläpitäjän tai liikennepalvelun tarjoajan kanssa. Sen vuoksi kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä olisi kertalatausta tai -tankkausta varten hyväksyttävä maksuvälineet, joita käytetään laajalti unionissa, ja erityisesti sähköiset maksut maksupäätteiden ja -välineiden kautta. Tämän kertamaksutavan olisi aina oltava kuluttajien saatavilla, myös silloin, kun lataus- tai tankkauspisteessä tarjotaan sopimusperusteisia maksutapoja.	(30) Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjien olisi voitava maksaa helposti ja vaivattomasti kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä sopimusta lataus- tai tankkauspisteen ylläpitäjän tai liikennepalvelun tarjoajan kanssa. Sen vuoksi kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä olisi kertalatausta tai -tankkausta varten hyväksyttävä sähköiset korttimaksut tai laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja, ja mahdollisuuksien mukaan myös muut maksuvälineet, joita käytetään laajalti unionissa. Tämän kertamaksutavan olisi aina oltava kuluttajien saatavilla, myös silloin, kun lataus- tai tankkauspisteessä tarjotaan sopimusperusteisia maksutapoja. Jotta voidaan taata kuluttajaystävälliset ja saumattomat maksut lataus- ja tankkausasemilla, komissiota olisi kannustettava muuttamaan direktiiviä (EU) 2015/2366 sen varmistamiseksi, että lähimaksaminen kortilla on mahdollista lataus- ja tankkausasemilla.

Tarkistus  35

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(30 a) Jotta varmistetaan, että latausinfrastruktuuria käytetään tehokkaasti ja että se on omiaan lisäämään toimintavarmuutta ja kuluttajien luottamusta sähköiseen liikenteeseen, on olennaisen tärkeää varmistaa, että yleisesti saatavilla olevien latausasemien käyttö on käyttäjäystävällisellä ja syrjimättömällä tavalla avointa kaikille käyttäjille riippumatta automerkistä.

Tarkistus  36

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(31) Liikenneinfrastruktuurin olisi mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja esteettömyys kaikille käyttäjille, myös vammaisille ja ikäihmisille. Lähtökohtaisesti lataus- ja tankkausasemien sijainnit sekä itse lataus- ja tankkausasemat olisi suunniteltava siten, että mahdollisimman monet käyttäjät, ja erityisesti ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt, voivat käyttää niitä. Tähän liittyen olisi esimerkiksi varmistettava, että pysäköintipaikan ympärillä on riittävästi tilaa, että latausasemaa ei ole asennettu korotetulle pinnalle, että latausaseman painikkeet tai näyttöruudut ovat sopivalla korkeudella ja että latauskaapelit ja tankkausletkut ovat painoltaan sellaisia, ettei niiden käsittelyyn tarvita suurta voimaa. Lisäksi latausasemien käyttöliittymien olisi oltava esteettömiä. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin olisi näin ollen sovellettava direktiivin 2019/88257 liitteissä I ja III vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia.	(31) Liikenneinfrastruktuurin olisi mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja esteettömyys kaikille käyttäjille, myös vammaisille ja ikäihmisille. Lataus- ja tankkausasemien sijainnit sekä itse lataus- ja tankkausasemat olisi suunniteltava siten, että kaikki käyttäjät, ja erityisesti ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt, voivat käyttää niitä ja ne ovat käyttäjäystävällisiä kaikille. Tähän liittyen olisi esimerkiksi varmistettava, että pysäköintipaikan ympärillä on riittävästi tilaa, että latausasemaa ei ole asennettu korotetulle pinnalle, että latausaseman painikkeet tai näyttöruudut ovat sopivalla korkeudella ja että latauskaapelit ja tankkausletkut ovat painoltaan sellaisia, ettei niiden käsittelyyn tarvita suurta voimaa. Lisäksi latausasemien käyttöliittymien olisi oltava esteettömiä. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin olisi näin ollen sovellettava direktiivin 2019/88257 liitteissä I ja III vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia.
__________________	__________________
57 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151. 7.6.2019, s. 70).	57 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151. 7.6.2019, s. 70).

Tarkistus  37

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(32) Maasähköpalvelut voivat toimia meri- ja sisävesiliikenteen puhtaan energian lähteenä ja auttaa vähentämään meri- ja sisävesialusten ympäristövaikutuksia. FuelEU Maritime -aloitteen mukaisesti kontti- ja matkustaja-alusten liikennöitsijöiden on noudatettava säännöksiä, joilla vähennetään päästöjä kiinnityspaikassa. Pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, TEN-T-ydinmerisatamissa ja kattavissa TEN-T-merisatamissa on saatavilla riittävästi maasähköä, jotta alalla voidaan vastata kyseisten säännösten vaatimuksiin. Näiden tavoitteiden kohdistamisen kaikkiin TEN-T-merisatamiin pitäisi varmistaa satamien tasapuoliset toimintaedellytykset.	(32) Maasähköpalvelut, jotka voivat olla kiinteitä tai liikuteltavia, voivat toimia meri- ja sisävesiliikenteen puhtaan energian lähteenä ja auttaa vähentämään meri- ja sisävesialusten ympäristövaikutuksia. Maasähköjärjestelmien käytöllä on satamia ympäröivien kaupunkialueiden ilmanlaadun kannalta merkittäviä kansanterveydellisiä ja ilmastohyötyjä. FuelEU Maritime -aloitteen mukaisesti kontti- ja matkustaja-alusten liikennöitsijöiden on noudatettava säännöksiä, joilla vähennetään päästöjä kiinnityspaikassa. Pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, TEN-T-ydinmerisatamissa ja kattavissa TEN-T-merisatamissa on saatavilla riittävästi maasähköä, jotta alalla voidaan vastata kyseisten säännösten vaatimuksiin. Koska unionin merisatamia säännellään erilaisilla hallintokehyksillä, jäsenvaltiot voivat päättää, että infrastruktuuri otetaan käyttöön asiaankuuluvissa terminaaleissa, joissa satamakäyntien määrä on suurin kunkin alustyypin osalta, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden tavoitteiden kohdistamisen kaikkiin TEN-T-merisatamiin pitäisi varmistaa satamien tasapuoliset toimintaedellytykset. Koska maasähkön käyttöönotto merisatamissa aiheuttaa kustannuksia ja on monimutkaista, on keskeisen tärkeää asettaa etusijalle investoinnit sellaisissa satamissa ja tarvittaessa sellaisten terminaalien välillä, joissa ne ovat käytön, taloudellisen elinkelpoisuuden, kasvihuonekaasujen ja ilman saastumisen vähentämisen ja verkkokapasiteetin kannalta järkevimpiä. Or.

Tarkistus  38

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(32 a) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen riittävän taajuudenmuunnon ja tehoreservin sekä sen, että sähköverkkoa laajennetaan riittävästi yhteenliitettävyyden ja kapasiteetin osalta sen varmistamiseksi, että pystytään tuottamaan riittävä määrä maasähköä, joka vastaa maasähkön tarjonnasta satamissa johtuvaa sähkön kysyntää, kuten tässä asetuksessa edellytetään. Jatkuvuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi parannettava ja ylläpidettävä verkkoa, jotta se pystyy vastaamaan maasähköpalvelujen nykyiseen ja tulevaan kasvavaan kysyntään satamissa. Jos maasähköä ei voida toimittaa riittävästi satamaan liitetyn paikallisen verkon heikon kapasiteetin vuoksi, jäsenvaltion olisi korjattava tämä eikä tätä olisi pidettävä sataman eikä aluksen omistajan tai liikenteenharjoittajan laiminlyöntinä tämän asetuksen vaatimusten noudattamisessa, kunhan verkonhaltija on asianmukaisesti osoittanut paikallisen verkon kapasiteetin riittämättömyyden.

Tarkistus  39

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(32 b) Vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto meriliikennealalla edellyttävät koordinoitua lähestymistapaa tarjonnan ja kysynnän yhteensovittamiseksi ja hukkainvestointien välttämiseksi. Sen vuoksi kaikki asiaankuuluvat julkiset ja yksityiset toimijat olisi otettava mukaan vaihtoehtoisten polttoaineiden ja erityisesti maasähkön käyttöönottoon, mukaan lukien muun muassa paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset, satamaviranomaiset, terminaalioperaattorit, verkonhaltijat, maasähkön toimittajat, alusten omistajat ja muut asiaankuuluvat meriliikennealan markkinatoimijat.

Tarkistus  40

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 c kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(32 c) Jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja käyttöönottoa koskeva lainsäädäntökehys olisi varmasti johdonmukainen, tämä asetus olisi yhdenmukaistettava asetuksen XXXX-XXX [FuelEU Maritime] sekä direktiivin 2003/96/EY [energiaverodirektiivi] kanssa. Yhdenmukaistamisella olisi varmistettava, että maasähkön jakelua koskevien säännösten lisäksi otetaan käyttöön sääntöjä, joilla alukset velvoitetaan käyttämään maasähköä ja joilla niitä kannustetaan maasähkön käyttöön verovapautuksen avulla.

Tarkistus  41

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 d kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(32 d) Merenkulun tiettyjen segmenttien asettaminen etusijalle maasähkön toimittamisessa ja käytössä kiinnityspaikoissa tapahtuvien päästöjen vähentämiseksi ei saisi vapauttaa muita segmenttejä osallistumasta ilmasto- ja päästöttömyystavoitteiden edistämiseen. Sen vuoksi komission olisi osana tämän asetuksen uudelleentarkastelua arvioitava maasähkön vähimmäistarjontaa TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa koskevien säännösten ulottamista myös pienempiin aluksiin ja muihin alustyyppeihin. Komission olisi erityisesti tarkasteltava asiaankuuluvien tietojen saatavuutta, kasvihuonekaasupäästöjen ja ilman saastumisen mahdollista vähentämistä, teknologian kehitystä ja soveltamisalan laajentamisen tehokkuutta ilmasto- ja terveyshyötyjen kannalta, hallinnollisen taakan laajuutta sekä sen taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Lisäksi komission olisi arvioitava säännösten soveltamisalan laajentamista siten, että mahdollistetaan se, että maasähköä tuottava infrastruktuuri koskee satama-alueella sijaitsevassa ankkuripaikassa olevia aluksia.

Tarkistus  42

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 e kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(32 e) On tärkeää välttää hukkainvestointeja ja varmistaa, että nyt tehtävät julkiset ja yksityiset investoinnit ovat hyödyllisiä myös tulevaisuudessa ja edistävät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistettua ilmastoneutraalia kehityspolkua. Maasähkön käyttöönottoa merisatamissa pitää tarkastella yhdessä vastaavien vaihtoehtoisten kasvihuonekaasupäästöjä ja epäpuhtauspäästöjä aiheuttamattomien teknologioiden nykyisen ja tulevan käyttöönoton kanssa ottaen huomioon erityisesti teknologiat, jotka vähentävät kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjä sekä kiinnityspaikassa että merenkulun aikana.

Tarkistus  43

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(34) Matkustaja-aluksia koskevissa tavoitteissa olisi otettava huomioon alusten tyypit ja liikennemäärät. Merisatamat, joiden liikennemäärät ovat tiettyjen alusluokkien osalta pienet, olisi vapautettava näitä alusluokkia koskevista pakollisista vaatimuksista liikenteen vähimmäistason perusteella, jotta vältetään luomasta käyttämätöntä kapasiteettia. Pakollisilla tavoitteilla ei myöskään pitäisi pyrkiä vastaamaan enimmäiskysyntään, vaan riittävän suureen kapasiteettiin, jotta voidaan välttää kapasiteetin vajaakäyttö ja ottaa huomioon satamien operatiiviset ominaispiirteet. Meriliikenne luo tärkeitä yhteyksiä, jotka vahvistavat unionin saarten yhteenkuuluvuutta ja tukevat niiden taloudellista kehitystä. Energiantuotantokapasiteetti saarilla ei välttämättä aina riitä siihen, että pystyttäisiin tuottamaan maasähkön tarjoamiseen tarvittava sähkömäärä. Tällaisessa tapauksessa saaret olisi vapautettava tästä vaatimuksesta, paitsi jos ja kunnes sähköyhteys mantereeseen on saatu valmiiksi tai paikallinen tuotantokapasiteetti puhtaista energialähteistä on riittävä.	(34) Matkustaja-aluksia koskevissa tavoitteissa olisi otettava huomioon alusten tyypit ja liikennemäärät. Merisatamat, joiden liikennemäärät ovat tiettyjen alusluokkien osalta pienet, olisi vapautettava näitä alusluokkia koskevista pakollisista vaatimuksista liikenteen vähimmäistason perusteella, jotta vältetään luomasta käyttämätöntä kapasiteettia. Pakollisilla tavoitteilla ei myöskään pitäisi pyrkiä vastaamaan enimmäiskysyntään, vaan riittävän suureen kapasiteettiin, jotta voidaan välttää kapasiteetin vajaakäyttö ja ottaa huomioon satamien operatiiviset ominaispiirteet. Meriliikenne luo tärkeitä yhteyksiä, jotka vahvistavat unionin saarten samoin kuin syrjäisimpien alueiden yhteenkuuluvuutta ja tukevat taloudellista kehitystä, koska meriliikennettä käytetään niillä matkailutoimintaan. Niiden energiantuotantokapasiteetti ei välttämättä aina riitä siihen, että pystyttäisiin tuottamaan maasähkön tarjoamiseen tarvittava sähkömäärä. Tällaisessa tapauksessa nämä alueet olisi vapautettava tästä vaatimuksesta, paitsi jos ja kunnes sähköyhteys mantereeseen on saatu valmiiksi tai paikallinen tuotantokapasiteetti puhtaista energialähteistä on riittävä.

Tarkistus  44

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(35) Merisatamien nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden ydinverkoston olisi oltava käytettävissä vuoteen 2025 mennessä. Nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun terminaalit, säiliöt, siirrettävät säiliöt, tankkausalukset ja tankkausproomut.	(35) Merisatamien nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteiden ydinverkoston olisi oltava käytettävissä vuoteen 2025 mennessä. Koska nesteytetyn maakaasun rooli liittyy nimenomaan siirtymävaiheeseen, siihen liittyvän infrastruktuurin käyttöönoton olisi hukkainvestointien ja käyttämättömän kapasiteetin välttämiseksi seurattava markkinakysyntää. Nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun terminaalit, säiliöt, siirrettävät säiliöt, tankkausalukset ja tankkausproomut.

Tarkistus  45

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 36 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(36) Lentokentillä pysäköityinä oleville ilma-aluksille toimitettavalla sähköllä olisi korvattava nestemäisten polttoaineiden käyttöä puhtaammalla voimanlähteellä apumoottoreita tai maavirtalaitteita varten. Tämän pitäisi vähentää epäpuhtaus- ja melupäästöjä, parantaa ilmanlaatua ja vähentää ilmastonmuutosvaikutuksia. Sen vuoksi kaikessa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi voitava hyödyntää ulkoista sähkönsyöttöä TEN-T-lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla.	(36) Lentokentillä pysäköityinä oleville ilma-aluksille toimitettavalla sähköllä olisi korvattava nestemäisten polttoaineiden käyttöä puhtaammalla voimanlähteellä apumoottoreita tai maavirtalaitteita varten. Sen vuoksi kaikessa tämän asetuksen soveltamisalan kattamassa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi hyödynnettävä ulkoista sähkönsyöttöä lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla. Lisäksi olisi otettava huomioon TEN-T-ydinverkon lentoasemilla käytettävät pca-ilmastointijärjestelmät, jotka mahdollistavat kaupallisten matkustajailma-alusten moottoreiden sammuttamisen kokonaan aluksen ollessa pysäköitynä. Tämä vähentäisi epäpuhtaus- ja melupäästöjä, parantaisi ilmanlaatua ja vähentäisi ilmastonmuutosvaikutuksia. Sen vuoksi kaikessa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi voitava hyödyntää ulkoista sähkönsyöttöä sekä pca-ilmastointijärjestelmiä, TEN-T-lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla.

Tarkistus  46

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 37 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(37) Direktiivin 2014/94/EU 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot ovat laatineet kansalliset toimintakehykset, joissa esitetään niiden vahvistamat suunnitelmat ja tavoitteet sen varmistamiseksi, että kyseiset tavoitteet saavutetaan. Sekä kansallisten toimintakehysten että direktiivin 2014/94/EU arvioinnin yhteydessä on todettu, että tavoitetasoa on nostettava ja tarvitaan parempaa koordinointia jäsenvaltioiden kesken, jotta vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien kulkuvälineiden, erityisesti sähköajoneuvojen, käyttöönoton odotettuun nopeutumiseen voidaan vastata. Lisäksi kaikissa liikennemuodoissa tarvitaan vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisiä kansallisia toimintakehyksiä olisi tarkistettava, jotta voidaan selkeästi kuvata, miten jäsenvaltiot aikovat vastata entistä huomattavasti suuremman yleisesti saatavilla olevan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin määrän tarpeeseen, joka on esitetty pakollisissa tavoitteissa. Tarkistetuissa toimintakehyksissä olisi käsiteltävä yhtäläisesti kaikkia liikennemuotoja, myös niitä, joille ei ole asetettu pakollisia käyttöönottotavoitteita.	(37) Direktiivin 2014/94/EU 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot ovat laatineet kansalliset toimintakehykset, joissa esitetään niiden vahvistamat suunnitelmat ja tavoitteet sen varmistamiseksi, että kyseiset tavoitteet saavutetaan. Sekä kansallisten toimintakehysten että direktiivin 2014/94/EU arvioinnin yhteydessä on todettu, että tavoitetasoa on nostettava ja tarvitaan parempaa koordinointia jäsenvaltioiden kesken, jotta vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien kulkuvälineiden, erityisesti sähköajoneuvojen, käyttöönoton odotettuun nopeutumiseen voidaan vastata. Lisäksi kaikissa liikennemuodoissa olisi luovuttava asteittain fossiilisista polttoaineista ja niille tarvitaan kestäviä vaihtoehtoja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisiä kansallisia toimintakehyksiä olisi tarkistettava, jotta voidaan selkeästi kuvata, miten jäsenvaltiot aikovat vastata entistä huomattavasti suuremman yleisesti saatavilla olevan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin määrän tarpeeseen, joka on esitetty pakollisissa tavoitteissa. Kansallisten toimintakehysten olisi perustuttava alueelliseen analyysiin, jossa yksilöidään erilaiset tarpeet ja otetaan tarvittaessa huomioon olemassa olevat lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa koskevat alueelliset ja paikalliset suunnitelmat. Maaseutualueisiin olisi kiinnitettävä huomiota sen varmistamiseksi, että tällainen infrastruktuuri on täysin saatavilla. Lisäksi tarkistetuissa toimintakehyksissä olisi käsiteltävä yhtäläisesti kaikkia liikennemuotoja, myös niitä, joille ei ole asetettu pakollisia käyttöönottotavoitteita.

Tarkistus  47

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 38 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(38) Tarkistettuihin kansallisiin toimintakehyksiin olisi sisällyttävä läheisessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden kanssa toteutettavia sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioivia tukitoimia vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto. Tarkistetuissa kehyksissä olisi lisäksi kuvattava infrastruktuurin suunnittelua, lupia ja hankintaa koskeva yleinen kansallinen kehys, mukaan lukien havaitut esteet ja toimet niiden poistamiseksi siten, että infrastruktuurin käyttöönotto nopeutuu.	(38) Tarkistetut kansalliset toimintakehykset olisi sovitettava yhteen unionin ilmastotavoitteiden kanssa, ja niihin olisi sisällyttävä yksityiskohtaisia markkina- ja liikenneosuuksia, erityisesti kauttakulkuliikenteen osalta, usein toteutettavaa tietojen seurantaa ja arviointia, markkinaennusteiden mahdollistamista ja läheisessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden kanssa toteutettavia sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioivia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän varmistavia tukitoimia vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto. Tarkistetuissa kehyksissä olisi lisäksi kuvattava infrastruktuurin suunnittelua, lupia ja hankintaa koskeva yleinen kansallinen kehys, mukaan lukien havaitut esteet ja toimet niiden poistamiseksi siten, että infrastruktuurin käyttöönotto nopeutuu. Tarkistetuissa kansallisissa toimintakehyksissä olisi kaikilta osin otettava huomioon energiatehokkuus etusijalle -periaate. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava periaatteen täytäntöönpanoon liittyviä äskettäin julkaistuja suositusta ja suuntaviivoja, joissa selitetään, miten poliittisilla sekä suunnittelua ja investointia koskevilla päätöksillä voidaan vähentää energiankulutusta useilla keskeisillä aloilla, kuten liikenteen alalla.

Tarkistus  48

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 39 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(39) Komission olisi helpotettava jäsenvaltioiden tarkistettujen kansallisten toimintakehysten laadintaa ja toteutusta jäsenvaltioiden välisellä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla.	(39) Komission olisi helpotettava jäsenvaltioiden tarkistettujen kansallisten toimintakehysten laadintaa ja toteutusta jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten välisellä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla.

Tarkistus  49

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(40) Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi ja asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseksi kansallisissa toimintakehyksissä olisi oltava yksityiskohtaisia strategioita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton tukemiseksi aloilla, joita on vaikea irrottaa hiilestä, kuten ilmailu, meriliikenne, sisävesiliikenne ja rautatieliikenne verkkosegmenteillä, joita ei voida sähköistää. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti laadittava selkeät strategiat sisävesiliikenteen hiilestä irtautumiseksi TEN-T-verkossa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin strategioita olisi laadittava myös TEN-T-satamia ja TEN-T-lentoasemia varten. Strategioissa olisi keskityttävä infrastruktuurin käyttöönottoon vähäpäästöisten ja päästöttömien alusten ja ilma-alusten osalta sekä niiden raideosuuksien osalta, joita ei ole tarkoitus sähköistää. Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen näiden strategioiden pohjalta, jotta kyseisille aloille voidaan mahdollisesti asettaa lisää pakollisia tavoitteita.	(40) Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi ja asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseksi kansallisissa toimintakehyksissä olisi oltava yksityiskohtaisia strategioita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton tukemiseksi aloilla, joita on vaikea irrottaa hiilestä, kuten ilmailu, meriliikenne, sisävesiliikenne ja rautatieliikenne verkkosegmenteillä, joita ei voida sähköistää. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti laadittava selkeät strategiat sisävesiliikenteen hiilestä irtautumiseksi TEN-T-verkossa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin strategioita olisi laadittava myös TEN-T-satamia ja TEN-T-lentoasemia varten. Strategioissa olisi keskityttävä infrastruktuurin käyttöönottoon vähäpäästöisten ja päästöttömien alusten ja ilma-alusten osalta sekä niiden raideosuuksien osalta, joita ei ole tarkoitus sähköistää. Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen näiden strategioiden pohjalta ja ottaen huomioon kansalliset markkina- ja liikenneosuustiedot ja markkinaennusteet, jotta kyseisille aloille voidaan mahdollisesti asettaa lisää pakollisia tavoitteita.

Tarkistus  50

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(40 a) Vaikka vain noin 56 prosenttia Euroopan nykyisestä rautatieverkosta on sähköistetty, sähkökäyttöisten junien osuus kaikista ajetuista junakilometreistä on yli 80 prosenttia. Tällä hetkellä käytössä on kuitenkin edelleen arviolta 6 000 dieseljunaa. Koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, ne aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä ja ilman saastumista. Siksi raideliikenteen alalla on tarpeen ja kiireellistä laajentaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, jotta voidaan varmistaa siirtyminen pois fossiilisia polttoaineita käyttävistä junista, ja varmistaa sen myötä, että kaikki liikenteen alat tekevät oman osuutensa ilmastoneutraaliin talouteen siirtymiseksi. Näin ollen on aiheellista, että tässä asetuksessa vahvistetaan konkreettiset tavoitteet. Rautatiealalla on saatavilla erilaisia teknologioita, joiden avulla voidaan siirtyä pois dieseljunien käytöstä, mukaan lukien suora sähköistäminen, akkukäyttöiset junat ja vetysovellukset, jos segmentin suora sähköistäminen ei ole mahdollista palvelun kustannustehokkuuteen liittyvistä syistä. Näiden tekniikoiden kehittäminen edellyttää soveltuvan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa jäsenvaltioissa. Ennen käyttöönottoa jäsenvaltioiden olisi arvioitava huolellisesti tällaisen infrastruktuurin parhaita sijaintipaikkoja ja harkittava erityisesti niiden käyttöönottoa multimodaalisissa keskuksissa ja kaupunkisolmukohdissa. Energiatehokkuus etusijalle -periaate olisi otettava suunnittelu- ja investointipäätöksissä täysin huomioon.

Tarkistus  51

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 41 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(41) Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä sääntelyllisiä ja muita kannustimia ja toimenpiteitä pakollisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kansallisten toimintakehystensä toteuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, joilla olisi oltava keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen tukemisessa.	(41) Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä markkinapohjaisia ja sääntelyllisiä kannustimia ja toimenpiteitä pakollisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kansallisten toimintakehystensä toteuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, joilla olisi oltava keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen tukemisessa ja rahoittamisessa.

Tarkistus  52

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 41 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(41 b) Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön kannustinjärjestelmiä ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet pyrkiessään edistämään kestäviä liikennemuotoja. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kunta- tai alueviranomaisten rooliin, sillä ne voivat helpottaa vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen käyttöönottoa erityisillä verokannustimilla, julkisilla hankinnoilla tai paikallisilla liikennemääräyksillä.

Tarkistus  53

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 42 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY58 mukaisesti julkisissa hankinnoissa on varattu kansallinen vähimmäisosuus puhtaille ja päästöttömille linja-autoille, kun puhtaat linja-autot käyttävät tämän asetuksen 2 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita. Koska yhä useammat julkisen liikenteen viranomaiset ja liikenteenharjoittajat siirtyvät puhtaiden ja päästöttömien linja-autojen käyttöön näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi painotettava tarvittavan linja-autoinfrastruktuurin kohdennettua edistämistä ja kehittämistä kansallisissa toimintakehyksissään. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön ja ylläpidettävä asianmukaisia keinoja, joilla edistetään lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa myös suljetuille kalustokokonaisuuksille, erityisesti paikallisliikenteen puhtaille ja päästöttömille linja-autoille.	(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY58 mukaisesti julkisissa hankinnoissa on varattu kansallinen vähimmäisosuus puhtaille ja päästöttömille linja-autoille, kun puhtaat linja-autot käyttävät tämän asetuksen 2 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita. Koska yhä useammat julkisen liikenteen viranomaiset ja liikenteenharjoittajat siirtyvät puhtaiden ja päästöttömien linja-autojen käyttöön näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi painotettava tarvittavan linja-autoinfrastruktuurin kohdennettua edistämistä ja kehittämistä kansallisissa toimintakehyksissään. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön ja ylläpidettävä asianmukaisia keinoja, joilla edistetään lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa teiden varsilla myös suljetuille kalustokokonaisuuksille, erityisesti päästöttömille linja-autoille, kaukoliikenteen linja-autoille sekä yhteiskäyttöautoille, ja niiden olisi voitava ottaa huomioon tällaisen infrastruktuurin käyttöönotto tässä asetuksessa asetetuissa tavoitteissa.
__________________	__________________
58 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).	58 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).

Tarkistus  54

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 43 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(43) Koska moottoriajoneuvoille tarkoitettuja eri polttoainelajeja on yhä enemmän ja tieliikenne eri puolilla unionia edelleen lisääntyy, on tarpeen antaa ajoneuvojen käyttäjille selkeää ja helppotajuista tietoa tankkauspisteissä saatavilla olevista polttoaineista ja siitä, miten heidän ajoneuvonsa voi käyttää eri polttoaineita tai eri latauspisteitä unionin markkinoilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että ne toteuttavat tällaisia tiedotustoimenpiteitä myös jo ennen 18. marraskuuta 2016 markkinoille saatettujen ajoneuvojen osalta.	(43) Koska moottoriajoneuvoille tarkoitettuja eri polttoainelajeja on yhä enemmän ja tieliikenne eri puolilla unionia edelleen lisääntyy, on tarpeen antaa ajoneuvojen käyttäjille selkeää ja helppotajuista tietoa tankkauspisteissä saatavilla olevista polttoaineista ja siitä, miten heidän ajoneuvonsa voi käyttää eri polttoaineita tai eri latauspisteitä unionin markkinoilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että ne toteuttavat tällaisia tiedotustoimenpiteitä myös jo aiemmin markkinoille saatettujen ajoneuvojen osalta.

Tarkistus  55

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 44 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(44) Yksinkertaiset ja helposti vertailtavissa olevat tiedot eri polttoaineiden hinnoista voisivat antaa ajoneuvojen käyttäjille paremmat mahdollisuudet arvioida markkinoilla saatavilla olevien eri polttoaineiden suhteellisia kustannuksia. Sen vuoksi kaikilla asiaankuuluvilla huoltoasemilla olisi esitettävä tiedotustarkoituksessa tiettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja perinteisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailu, joka on ilmaistu polttoaineen hintana 100 kilometriä kohti.	(44) Yksinkertaiset ja helposti vertailtavissa olevat tiedot eri polttoaineiden hinnoista voisivat antaa ajoneuvojen käyttäjille paremmat mahdollisuudet arvioida markkinoilla saatavilla olevien eri polttoaineiden suhteellisia kustannuksia. Sen vuoksi kaikilla asiaankuuluvilla huoltoasemilla olisi esitettävä tiedotustarkoituksessa tiettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja perinteisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailu, joka on ilmaistu polttoaineen hintana 100 kilometriä kohti. Kuluttajille olisi tehtävä selväksi, että tämä hintavertailu koskee polttoaineen keskimääräistä hintaa jäsenvaltiossa, joka voi poiketa kyseisellä jakeluasemalla veloitettavista todellisista hinnoista. Lisäksi sähkön kertalatauksessa ja vedyn kertatankkauksessa kyseisellä asemalla veloitettava hinta olisi ilmoitettava myös kilowattituntia ja kiloa kohti.

Tarkistus  56

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 46 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(46) Näillä tiedoilla olisi oltava keskeinen rooli lataus- ja tankkausinfrastruktuurin asianmukaisessa toiminnassa. Käyttäjien tarpeita vastaavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriekosysteemin yleisen laadun määräytyy sen mukaan, missä muodossa, miten tiheästi ja minkä laatuisena tällaisia tietoja tuotetaan ja asetetaan saataville. Lisäksi tietojen olisi oltava saatavilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi tiedot olisi toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU59 kansallisille yhteyspisteille asetettujen vaatimusten mukaisesti.	(46) Näillä tiedoilla olisi oltava keskeinen rooli lataus- ja tankkausinfrastruktuurin asianmukaisessa toiminnassa. Käyttäjien tarpeita vastaavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriekosysteemin yleisen laadun määräytyy sen mukaan, missä muodossa, miten tiheästi ja minkä laatuisena tällaisia tietoja tuotetaan ja asetetaan saataville. Lisäksi tietojen olisi oltava saatavilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi tiedot olisi toimitettava avoimena datana Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU59 kansallisille yhteyspisteille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Saumattoman matkustamisen kaikkialla unionissa mahdollistavia palveluja varten olisi myös luotava unionin laajuinen järjestelmä, johon tuodaan standardoituja tietoja kansallisista järjestelmistä. Näin ollen komission olisi perustettava yhteinen eurooppalainen yhteyspiste, joka toimii unionin tasolla tietoliikenneväylänä, jonka kautta loppukäyttäjät ja liikennepalvelun tarjoajat voivat helposti saada käyttöönsä kansallisissa yhteyspisteissä säilytettävät asiaankuuluvat tiedot. Sen olisi mahdollisuuksien mukaan oltava yhteensopiva ja yhteentoimiva jäsenvaltioiden kehittämien olemassa olevien tieto- ja varausjärjestelmien kanssa. Eurooppalainen yhteyspiste voisi helpottaa kuluttajien kannalta parempia hintavertailuja yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkausasemien ylläpitäjien välillä sisämarkkinoilla ja tarjota käyttäjille tietoa tankkaus- ja latauspisteiden esteettömyydestä ja saatavuudesta, odotusajoista ja jäljellä olevasta vaihtoehtoisten polttoaineiden kapasiteetista. Tämä voisi auttaa välttämään liikennehäiriöitä sekä edistää liikenneturvallisuutta. Nämä tiedot olisi asetettava saataville julkisella, ajantasaisella, käyttäjäystävällisellä, helposti saatavilla olevalla ja monikielisellä käyttöliittymällä EU:n tasolla.
__________________	__________________
59 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).	59 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).

Tarkistus  57

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 52 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(52) Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, erityisesti kestävän liikenteen foorumia (Sustainable Transport Forum, STF) ja Euroopan kestävän meriliikenteen foorumia (European Sustainable Shipping Forum, ESSF). Asiantuntijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää silloin, kun komissio aikoo antaa delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä tämän asetuksen nojalla.	(52) Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava laajalti erilaisia organisaatioita ja sidosryhmiä, myös kuluttajaryhmiä, kuntia, kaupunkeja ja alueita, sekä asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, erityisesti kestävän liikenteen foorumia (Sustainable Transport Forum, STF) ja Euroopan kestävän meriliikenteen foorumia (European Sustainable Shipping Forum, ESSF). Asiantuntijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää silloin, kun komissio aikoo antaa delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä tämän asetuksen nojalla.

Tarkistus  58

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 53 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(53) Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on nopeasti kehittyvä ala. Yhteisten teknisten eritelmien puuttuminen muodostaa esteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin sisämarkkinoiden synnylle. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti teknisten eritelmien vahvistamiseksi aloilla, joilla yhteisiä teknisiä eritelmiä ei ole mutta joilla niitä tarvitaan. Tähän olisi sisällyttävä erityisesti sähköajoneuvon ja latauspisteen välinen tiedonsiirto sekä latauspisteen ja latausohjelmiston hallintajärjestelmän (taustajärjestelmän) välinen tiedonsiirto; sähköajoneuvojen verkkovierailupalvelua koskeva tiedonsiirto ja tiedonsiirto sähköverkon kanssa. On myös tarpeen määritellä sopiva hallintokehys ja niiden eri toimijoiden roolit, jotka osallistuvat ajoneuvon ja verkon väliseen tiedonsiirtoekosysteemiin. Lisäksi on otettava huomioon kehittyvä teknologia, kuten sähkötiejärjestelmät. Tietojen toimittamisen osalta on tarpeen säätää muista datatyypeistä ja teknisistä eritelmistä, jotka koskevat sitä, missä muodossa, millaisin aikavälein ja minkä laatuisina tiedot olisi tuotettava ja asetettava saataville.	(53) Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on nopeasti kehittyvä ala. Yhteisten teknisten eritelmien puuttuminen muodostaa esteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin sisämarkkinoiden synnylle. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti teknisten eritelmien vahvistamiseksi aloilla, joilla yhteisiä teknisiä eritelmiä ei ole mutta joilla niitä tarvitaan. Tähän olisi sisällyttävä erityisesti sähköajoneuvon ja latauspisteen välinen tiedonsiirto sekä latauspisteen ja latausohjelmiston hallintajärjestelmän (taustajärjestelmän) välinen tiedonsiirto; sähköajoneuvojen verkkovierailupalvelua koskeva tiedonsiirto ja tiedonsiirto sähköverkon kanssa samalla kun varmistetaan kyberturvallisuuden ja kuluttajien tietosuojan korkea taso. On myös tarpeen määritellä nopeasti sopiva hallintokehys ja niiden eri toimijoiden roolit, jotka osallistuvat ajoneuvon ja verkon väliseen tiedonsiirtoekosysteemiin, ottaen samalla huomioon suuren kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaalin omaava kehittyvä teknologia, kuten sähkötiejärjestelmät, erityisesti induktio- ja ajojohdinratkaisut, ja tukien sitä. Tietojen toimittamisen osalta on tarpeen säätää muista datatyypeistä ja teknisistä eritelmistä, jotka koskevat sitä, missä muodossa, millaisin aikavälein ja minkä laatuisina tiedot olisi tuotettava ja asetettava saataville. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, on erityisen tärkeää, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

Tarkistus  59

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 54 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(54 a) Koska tämä asetus aiheuttaa asianomaisille aloille säännösten noudattamisesta johtuvia lisäkustannuksia, on syytä toteuttaa korvaavia toimia, joilla estetään sääntelytaakan kokonaistason nousu. Komissio olisi sen vuoksi velvoitettava esittämään ennen tämän asetuksen voimaantuloa ehdotuksia tästä asetuksesta aiheutuvan sääntelytaakan kompensoimiseksi tarkistamalla tai kumoamalla sellaisia muiden EU:n asetusten säännöksiä, joista seuraa säännösten noudattamisesta aiheutuvia tarpeettomia kustannuksia asianomaisilla aloilla.

Tarkistus  60

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Tässä asetuksessa vahvistetaan pakolliset kansalliset tavoitteet, jotka koskevat maantieajoneuvojen, vesiliikenteen alusten ja pysäköityjen ilma-alusten riittävän vaihtoehtoisten polttoaineiden riittävän infrastruktuurin käyttöönottoa unionissa. Siinä vahvistetaan yhteiset tekniset eritelmät ja vaatimukset, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttäjille annettavia tietoja, infrastruktuurin toimintaa koskevien tietojen toimittamista ja maksutapoja.	1. Tässä asetuksessa vahvistetaan kansalliset vähimmäistavoitteet, jotka koskevat maantieajoneuvojen, vesiliikenteen alusten, junien ja pysäköityjen ilma-alusten riittävän vaihtoehtoisten polttoaineiden riittävän infrastruktuurin käyttöönottoa unionissa. Siinä vahvistetaan yhteiset tekniset eritelmät ja vaatimukset, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttäjille annettavia tietoja, infrastruktuurin toimintaa koskevien tietojen toimittamista ja maksutapoja.

Tarkistus  61

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Tällä asetuksella perustetaan raportointimekanismi yhteistyön edistämiseksi ja edistymisen luotettavan seurannan varmistamiseksi. Mekanismi käsittää jäsennellyn, läpinäkyvän ja iteratiivisen prosessin komission ja jäsenvaltioiden välillä kansallisten toimintakehysten viimeistelyä ja toteutusta ja vastaavia komission toimia varten.	3. Tällä asetuksella perustetaan raportointimekanismi yhteistyön edistämiseksi ja edistymisen luotettavan seurannan varmistamiseksi. Mekanismi käsittää jäsennellyn, läpinäkyvän ja iteratiivisen sekä monitasohallinnon mukaisen prosessin komission sekä jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten välillä kansallisten toimintakehysten viimeistelyä varten, ottaen huomioon olemassa olevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskevat paikalliset ja alueelliset strategiat, ja toteutusta ja vastaavia komission toimia varten.

Tarkistus  62

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a) ilmaisuilla ’TEN-T-verkon’ ja ’TEN-T-verkossa’ TEN-T-verkon varrella sijaitsevien sähkölataus- ja vetytankkausasemien osalta sitä, että ne sijaitsevat TEN-T-verkossa tai enintään 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä TEN-T-verkkoon kuuluvan tien poistumisliittymästä;

Tarkistus  63

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
a) ’päästöttömien ajoneuvojen vaihtoehtoiset polttoaineet’:	a) ’päästöttömien ajoneuvojen, alusten ja ilma-alusten vaihtoehtoiset polttoaineet’:

Tarkistus  64

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 27 ja 33 alakohdassa määritellyt biomassapolttoaineet ja biopolttoaineet,	– direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 27, 28 ja 33 alakohdassa määritellyt biomassapolttoaineet, mukaan lukien biokaasu, ja biopolttoaineet,

Tarkistus  65

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
c) ’vaihtoehtoiset fossiiliset polttoaineet’ siirtymävaihetta varten:	c) ’vaihtoehtoiset fossiiliset polttoaineet’ rajoitettua siirtymävaihetta varten:

Tarkistus  66

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	9 a) ’kansalaisten energiayhteisöllä’ direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä yhteisöä;

Tarkistus  67

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 17 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
17) ’sähkötiejärjestelmällä’ tiehen asennettua fyysistä laitteistoa, joka mahdollistaa sähkön siirtämisen sähköajoneuvoon ajoneuvon ollessa liikkeessä;	17) ’sähkötiejärjestelmällä’ tiehen asennettua fyysistä laitteistoa, joka mahdollistaa sähkön siirtämisen sähköajoneuvoon antaakseen sille käyttövoimaan tai dynaamiseen lataukseen tarvittavaa energiaa;

Tarkistus  68

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 17 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	17 a) ’dynaamisella latauksella’ sähköajoneuvojen akun lataamista ajoneuvon ollessa liikkeessä;

Tarkistus  69

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 19 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	19 a) ’energiatehokkuus etusijalle -periaatteella’ asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 18 alakohdassa määriteltyä energiatehokkuus etusijalle -periaatetta;

Tarkistus  70

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 19 b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	19 b) ’teknologianeutraaliudella’ direktiivin (EU) 2018/1972 johdanto-osan 25 kappaleessa tarkoitettua teknologianeutraaliutta;

Tarkistus  71

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 35 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	35 a) ’maksukortilla’ maksupalvelua, jonka toiminta perustuu fyysiseen ja digitaaliseen maksu- tai luottokorttiin ja joka kattaa älypuhelinsovellukseen sisällytetyt maksukortit;

Tarkistus  72

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 35 b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	35 b) ’maksupalvelulla’ direktiivin (EU) 2015/2366 4 artiklan 3 alakohdassa määriteltyä maksupalvelua;

Tarkistus  73

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 37 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	37 a) ’pca-ilmastointijärjestelmällä’ lentoasemien kiinteää tai liikuteltavaa järjestelmää, joka tuottaa ulkoisesti ilmastoitua ilmaa pysäköityjen ilma-alusten matkustamon jäähdyttämiseen, tuuletukseen tai lämmittämiseen;

Tarkistus  74

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 38 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
38) ’yleisesti saatavilla olevalla’ vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria, joka sijaitsee paikassa tai alueella, joka on avoin suurelle yleisölle, riippumatta siitä, sijaitseeko vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri julkisessa vai yksityisessä omistuksessa olevalla paikalla ja sovelletaanko sijaintipaikkaan tai -tilaan pääsyä koskevia rajoituksia tai ehtoja, sekä riippumatta sovellettavista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöehdoista;	(38) ’yleisesti saatavilla olevalla’ vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria, joka sijaitsee paikassa tai alueella, joka on avoin suurelle yleisölle, myös liikuntarajoitteisille henkilöille, riippumatta siitä, sijaitseeko vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri julkisessa vai yksityisessä omistuksessa olevalla paikalla ja sovelletaanko sijaintipaikkaan tai -tilaan pääsyä koskevia rajoituksia tai ehtoja, sekä riippumatta sovellettavista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöehdoista;

Tarkistus  75

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 40 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
40) ’kertalatauksella’ loppukäyttäjän ostamaa latauspalvelua, johon ei kyseisen palvelun ostamisen lisäksi sisälly loppukäyttäjää koskevaa velvoitetta rekisteröityä, tehdä kirjallinen sopimus tai solmia pidempikestoinen liikesuhde kyseisen latauspisteen ylläpitäjän kanssa;	40) ’kertalatauksella’ loppukäyttäjän ostamaa latauspalvelua, johon ei kyseisen palvelun ostamisen lisäksi sisälly loppukäyttäjää koskevaa velvoitetta rekisteröityä, tehdä kirjallinen sopimus tai solmia pidempikestoinen liikesuhde kyseisen latauspisteen ylläpitäjän kanssa tai kirjautua sähköisesti verkossa toimiviin välityspalveluihin;

Tarkistus  76

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 41 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
41) latauspisteessä voi olla yksi tai useampi liitin eri liitintyyppejä varten, mutta siinä pystyy lataamaan vain yhden sähköajoneuvon kerrallaan; latauspisteisiin ei lasketa laitteita, joiden antoteho on enintään 3,7 kW ja joiden ensisijainen tarkoitus ei ole sähköajoneuvojen lataaminen;	41) ’latauspisteellä’ kiinteää tai liikkuvaa sähköverkkoon liitettyä tai sen ulkopuolista rajapintaa, joka mahdollistaa sähkön siirtämisen sähköajoneuvoon; latauspisteessä voi olla yksi tai useampi liitin eri liitintyyppejä varten, mutta siinä pystyy lataamaan vain yhden sähköajoneuvon kerrallaan; latauspisteisiin ei lasketa laitteita, joiden antoteho on enintään 3,7 kW ja joiden ensisijainen tarkoitus ei ole sähköajoneuvojen lataaminen;

Tarkistus  77

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 49 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
49) ’tankkauspisteellä’ minkä tahansa nestemäisen tai kaasumaisen vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelupistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta ja jolla voidaan tankata vain yksi ajoneuvo kerrallaan;	49) ’tankkauspisteellä’ minkä tahansa nestemäisen tai kaasumaisen vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelupistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta ja jolla voidaan tankata vain yksi ajoneuvo tai alus kerrallaan;

Tarkistus  78

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 54 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	54 a) ’uusiutuvan energian yhteisöllä’ direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan toisen kohdan 16 alakohdassa määriteltyä yhteisöä;

Tarkistus  79

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 56 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
56) ’turvallisella pysäköintialueella’ 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua pysäköinti- ja levähdysaluetta, joka on tarkoitettu raskaiden hyötyajoneuvojen yöpysäköintiin;	56) ’turvallisella pysäköintialueella’ asetuksen (EU) N:o 1315/2013 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua pysäköinti- ja levähdysaluetta, joka on tarkoitettu raskaiden hyötyajoneuvojen yöpysäköintiin ja joka on sertifioitu asetuksen (EY) N:o 561/2006 8 a artiklan säännösten mukaisesti;

Tarkistus  80

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 57 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
57) ’kiinnityspaikassa olevalla aluksella’ asetuksen (EU) 2015/757 3 artiklan n alakohdassa määriteltyä kiinnityspaikassa olevaa alusta;	57) ’kiinnityspaikassa olevalla aluksella’ alusta, joka on turvallisesti kiinnitettynä laiturissa jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa satamassa, kun sitä lastataan tai puretaan tai kun matkustajat nousevat sille tai poistuvat siltä tai kun se odottaa satamassa, mukaan lukien aika, jolloin se ei osallistu lastin tai matkustajien kuljetuksiin;

Tarkistus  81

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 58 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
58) ’maasähkön syötöllä’ maasähkön toimitusta standardoidun rajapinnan kautta kiinnityspaikassa oleville meri- tai sisävesialuksille;	58) ’maasähkön syötöllä’ maasähkön toimitusta standardoidun kiinteän, kelluvan tai liikkuvan laitteiston kautta kiinnityspaikassa oleville meri- tai sisävesialuksille;

Tarkistus  82

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 66 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	66 a) ’multimodaalikeskuksella’ liikkumispalvelujen infrastruktuuria, kuten rautatie-, maantie-, ilma-, meri- ja sisävesiliikenteen asemia ja terminaaleja, joka mahdollistaa asetuksen (EU) N:o 1315/2013 3 artiklan 1 kohdan n alakohdassa määritellyn multimodaalisen liikenteen;

Tarkistus  83

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 66 b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	66 b) ’L-luokan ajoneuvoilla’ asetuksessa (EU) N:o 168/2013 ja liitteessä I esitetyn luokituksen mukaisia moottorikäyttöisiä kaksi-, kolmi- tai nelipyöräisiä ajoneuvoja, mukaan lukien moottorilla varustetut polkupyörät, kaksi- ja kolmipyöräiset mopot, kaksi- ja kolmipyöräiset moottoripyörät, sivuvaunulliset moottoripyörät, kevyet maantiemönkijät ja maantiemönkijät sekä kevyet ja raskaat nelipyörät.

Tarkistus  84

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– niiden alueella on käytössä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latausasemia, joiden antoteho on riittävä näille ajoneuvoille.	– niiden alueella on alueellista tasapainoa ja multimodaalisia matkustusmuotoja tukevalla tavalla käytössä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latausasemia, joiden antoteho on riittävä näille ajoneuvoille;

Tarkistus  85

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– yleisesti saatavilla olevia kevyiden hyötyajoneuvojen latausasemia on riittävästi yleisillä teillä sellaisilla asuinalueilla, joilla ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pitkäksi ajaksi;

Tarkistus  86

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 b luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista riittävän monessa yleisesti saatavilla olevassa kevyiden hyötyajoneuvojen latausasemassa;

Tarkistus  87

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 c luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– verkkoliitäntä ja -kapasiteetti on asetettu saataville.

Tarkistus  88

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
a) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho; sekä	a) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 3 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on alle 1 prosentti;

Tarkistus  89

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	a a) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti 2,5 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on 1 prosentti tai yli 1 prosentti mutta alle 2,5 prosenttia;

Tarkistus  90

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	a b) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 2 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on 2,5 prosenttia tai yli 2,5 prosenttia mutta alle 5 prosenttia;

Tarkistus  91

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	a c) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,5 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on 5 prosenttia tai yli 5 prosenttia mutta alle 7,5 prosenttia; sekä

Tarkistus  92

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a d alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	a d) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on vähintään 7,5 prosenttia;

Tarkistus  93

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 0,66 kW:n kokonaisantoteho.	b) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 2 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on alle 1 prosentti;

Tarkistus  94

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b a) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,65 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on 1 prosentti tai yli 1 prosentti mutta alle 2,5 prosenttia;

Tarkistus  95

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
	b b) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,33 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on 2,5 prosenttia tai yli 2,5 prosenttia mutta alle 5 prosenttia;

Tarkistus  96

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b c) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on 5 prosenttia tai yli 5 prosenttia mutta alle 7,5 prosenttia; sekä

Tarkistus  97

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b d alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b d) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 0,66 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on vähintään7,5 prosenttia.

Tarkistus  98

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Rajoittamatta 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdan soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella tasolla otetaan käyttöön latausinfrastruktuurin antotehon vähimmäistavoitteita, jotka ovat riittäviä
	– 3 prosentin osuuteen koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä,
	– 5 prosentin osuuteen koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä;

Tarkistus  99

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
a) TEN-T-ydinverkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:	a) TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

Tarkistus  100

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 300 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;	i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 300 kW;

Tarkistus  101

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho, ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;	ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 900 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;

Tarkistus  102

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:	Poistetaan.
i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 300 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;
ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW.

Tarkistus  103

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jos sähköajoneuvojen markkinoille tulo tapahtuu nopeasti jollakin asiaan liittyvällä raportointikaudella, jäsenvaltioiden olisi lyhennettävä 2 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja ja korotettava latauspooleja koskevia tavoitteita vastaavasti.

Tarkistus  104

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, mukaan lukien ympäristöhyödyt, nähden, jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa
	a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin tai
	b) saariin, joita ei ole liitetty mantereen energiaverkkoihin ja jotka kuuluvat direktiivin 2019/944 mukaisen pienten liitettyjen verkkojen tai erillisten verkkojen määritelmän piiriin.
	Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltion on perusteltava päätöksensä komissiolle ja asetettava kaikki asiaankuuluvat tiedot saataville kansallisissa toimintakehyksissään.

Tarkistus  105

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 c kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 c. Komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen 2 kohdassa säädetystä vaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 2 000 kevyttä hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos vapautus myönnetään, jäsenvaltio voi ottaa tällaisilla teillä käyttöön yhden yleisesti saatavilla olevan latauspoolin, joka palvelee molempia kulkusuuntia ja täyttää samalla 2 kohdassa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat etäisyyttä, poolin kokonaisantotehoa, pisteiden lukumäärää ja yksittäisten pisteiden antotehoa, joita sovelletaan yhteen kulkusuuntaan, edellyttäen, että latauspooli on helposti saatavilla molemmista kulkusuunnista. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön.

Tarkistus  106

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 d kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 d. Komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen tämän artiklan 2 kohdassa säädetystä enimmäisetäisyysvaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 1 500 kevyttä hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos tällainen vapautus myönnetään, jäsenvaltiot voivat sallia suuremman, enintään 100 kilometrin enimmäisetäisyyden latauspisteiden välillä. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön.

Tarkistus  107

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 e kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 e. Tiheään asutuilla alueilla ja alueilla, joilla ei ole saatavilla muita kuin kadunvarsipysäköintipaikkoja tai joilla rekisteröityjen kevyiden sähkökäyttöisten hyötyajoneuvojen käyttöaste on korkea, jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisesti saatavilla olevien latausasemien määrää lisätään vastaavasti tarvittavan infrastruktuurin tarjoamiseksi ja markkinoiden kehityksen tukemiseksi.

Tarkistus  108

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.	3. Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.

Tarkistus  109

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus  110

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 1400 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;	i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 2000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW;

Tarkistus  111

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 3500 kW:n antoteho, ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;	ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 5 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään neljä latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW;

Tarkistus  112

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 1 400 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;	i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 2 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW;

Tarkistus  113

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) kunkin latauspoolin on 1 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 3 500 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;	ii) kunkin latauspoolin on 1 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 5 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW;

Tarkistus  114

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b a) komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen 1 kohdassa säädetystä vaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 800 raskasta hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos vapautus myönnetään, jäsenvaltio voi ottaa tällaisilla teillä käyttöön yhden yleisesti saatavilla olevan latauspoolin, joka palvelee molempia kulkusuuntia ja täyttää samalla 1 kohdassa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat etäisyyttä, poolin kokonaisantotehoa, pisteiden lukumäärää ja yksittäisten pisteiden antotehoa, joita sovelletaan yhteen kulkusuuntaan, edellyttäen, että latauspooli on helposti saatavilla molemmista kulkusuunnista. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön;

Tarkistus  115

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b b) komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen tämän artiklan 1 kohdassa säädetystä enimmäisetäisyysvaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 600 raskasta hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos tällainen vapautus myönnetään, jäsenvaltiot voivat sallia suuremman, enintään 100 kilometrin enimmäisetäisyyden latauspisteiden välillä. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön;

Tarkistus  116

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti	Tarkistus
c) 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettu vähintään yksi raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettu latausasema, jonka antoteho on vähintään 100 kW;	c) 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettu vähintään kaksi raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua latausasemaa, joiden antoteho on vähintään 100 kW ja joissa älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista;

Tarkistus  117

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	c a) 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettava vähintään neljä raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua latausasemaa, joiden antoteho on vähintään 100 kW ja joissa älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista;

Tarkistus  118

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti	Tarkistus
d) 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 600 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;	d) 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 1 400 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;

Tarkistus  119

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti	Tarkistus
e) 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 1 200 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho vähintään 150 kW.	e) 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 3 500 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho vähintään 350 kW.

Tarkistus  120

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan 1 kohdan c, c a, d ja e alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

Tarkistus  121

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 b. Komissio harkitsee, lisätäänkö1 kohdan a, b, d ja e alakohdassa tarkoitettua yksilöllistä antotehoa, kun yhteiset tekniset eritelmät ovat saatavilla ja niitä on täydennetty liitteen II mukaisesti osana 22 artiklan mukaista tämän asetuksen uudelleentarkastelua.

Tarkistus  122

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 c kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 c. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarjolla on tarvittava sähköverkkoliitäntä ja verkkokapasiteetti. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa tehtävä ennen vuotta 2025 analyysi, jotta voidaan arvioida ja suunnitella tarvittavia sähköverkon vahvistamisia.

Tarkistus  123

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.	2. Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.

Tarkistus  124

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus  125

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, mukaan lukien ympäristöhyödyt, nähden, jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa
	a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin tai
	b) saariin, joita ei ole liitetty mantereen energiaverkkoihin ja jotka kuuluvat direktiivin 2019/944 mukaisen pienten liitettyjen verkkojen tai erillisten verkkojen määritelmän piiriin.
	Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on perusteltava päätöksensä komissiolle ja asetettava kaikki asiaankuuluvat tiedot saataville kansallisissa toimintakehyksissään.

Tarkistus  126

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
a) latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, joiden antoteho on alle 50 kW, hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:	Tätä varten latauspisteiden ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää maksupäätteitä ja -laitteita, vähintään maksukorttien lukulaitteita tai lähimaksulaitteita, jotka pystyvät lukemaan vähintään maksukortteja. Lisäksi voidaan mahdollisuuksien mukaan tarjota internetyhteyttä käyttäviä laitteita, joilla voidaan luoda esimerkiksi maksun suorittamiseen käytettävä QR-koodi.

Tarkistus  127

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) maksukorttien lukulaitteet;	Poistetaan.

Tarkistus  128

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja;	Poistetaan.

Tarkistus  129

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
iii) laitteet, jotka käyttävät internetyhteyttä, jolla voidaan luoda esimerkiksi maksun suorittamiseen käytettävä QR-koodi;	Poistetaan.

Tarkistus  130

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, joiden antoteho on vähintään 50 kW, hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:	Poistetaan.
i) maksukorttien lukulaitteet;
ii) laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja.

Tarkistus  131

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Latauspisteiden ylläpitäjien on 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen varmistettava, että kaikki yleisesti saatavilla olevat latausasemat, joiden antoteho on vähintään 50 kW, täyttävät b alakohdan vaatimukset.	Latauspisteiden ylläpitäjien on 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät yleisesti saatavilla olevat latausasemat täyttävät tässä kohdassa säädetyt vaatimukset.

Tarkistus  132

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Edellä a ja b alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka eivät edellytä maksua latauspalvelusta.	Tässä kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka eivät edellytä maksua latauspalvelusta.

Tarkistus  133

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Kun latauspisteiden ylläpitäjät tarjoavat automaattista tunnistamista ylläpitämässään yleisesti saatavilla olevassa latauspisteessä, niiden on varmistettava, että loppukäyttäjillä on aina oikeus olla käyttämättä automaattista tunnistamista ja että loppukäyttäjät voivat joko käyttää kertalatausta 3 kohdan mukaisesti tai käyttää kyseisessä latauspisteessä tarjottua muuta sopimusperusteista latauspalvelua. Latauspisteiden ylläpitäjien on tuotava tämä vaihtoehto esille avoimesti ja tarjottava sitä vaivattomasti loppukäyttäjälle kussakin ylläpitämässään yleisesti saatavilla olevassa latauspisteessä, jossa ne tarjoavat automaattista tunnistamista.	3. Kun latauspisteiden ylläpitäjät tarjoavat automaattista tunnistamista ylläpitämässään yleisesti saatavilla olevassa latauspisteessä, niiden on varmistettava, että loppukäyttäjillä on aina oikeus olla käyttämättä automaattista tunnistamista ja että loppukäyttäjät voivat joko käyttää kertalatausta 3 kohdan mukaisesti tai käyttää kyseisessä latauspisteessä tarjottua muuta sopimusperusteista latauspalvelua. Latauspisteiden ylläpitäjien on tuotava tämä vaihtoehto esille avoimesti ja tarjottava sitä vaivattomasti loppukäyttäjälle kussakin ylläpitämässään yleisesti saatavilla olevassa latauspisteessä, jossa ne tarjoavat automaattista tunnistamista, ja varmistettava, että verkkovierailut ovat mahdollisia.

Tarkistus  134

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, helposti ja selkeästi vertailtavia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää vain oikeasuhteisesti ja objektiivisin perustein.	4. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että kaikilla liikennepalvelujen tarjoajilla on syrjimätön pääsy niiden ylläpitämiin latausasemiin. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia ja edullisia, helposti ja selkeästi vertailtavia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää vain oikeasuhteisesti ja objektiivisin perustein tai sopimusehtojen perusteella.

Tarkistus  135

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä estääkseen kuluttajiin kohdistuvat epäreilut käytännöt, kuten hintakiskonnan, myös yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden käyttöhintojen osalta, siten, että yleisenä tavoitteena on turvata kilpailu markkinoilla ja kuluttajien oikeudet. Tällaisten toimenpiteiden toteuttamisen on perustuttava ajoneuvojen valmistajien ja latauspisteiden ylläpitäjien hinnoittelun ja käytäntöjen säännölliseen seurantaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle siitä, että asianomainen sääntelyviranomainen on toteuttanut tällaisia toimenpiteitä.

Tarkistus  136

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
5. Latauspisteiden ylläpitäjien on esitettävä kertahinta ja kaikki sen hintatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla selkeästi siten, että ne ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista. Latausasemalla on esitettävä selkeästi ainakin seuraavat hintatekijät, jos niitä sovelletaan kyseisellä latausasemalla:	5. Latauspisteiden ylläpitäjien on esitettävä kilowattitunnin kertahinta ja kaikki sen hintatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla selkeästi siten, että nämä tiedot ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista.

Tarkistus  137

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– latauskerran hinta,	Poistetaan.

Tarkistus  138

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– minuuttihinta,	Poistetaan.

Tarkistus  139

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– kilowattitunnin hinta.	Poistetaan.

Tarkistus  140

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 kohta

Komission teksti	Tarkistus
6. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen latauskerran alkua ja aiottua latauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi latauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat sähköisen verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. Maksujen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Rajat ylittävästä verkkovierailusta ei saa periä lisämaksuja.	6. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia ja edullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen latauskerran alkua ja aiottua latauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa esitetään selkeästi latauspisteen ylläpitäjän veloittama kilowattitunnin hinta, sovellettavat sähköisen verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. Maksujen on oltava kohtuullisia ja edullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Rajat ylittävästä verkkovierailusta ei saa periä lisämaksuja.

Tarkistus  141

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Älykkäiden tai kaksisuuntaisten latauspisteiden ylläpitäjien on asetettava saataville siirtoverkonhaltijoilta, sähköntoimittajilta tai oman sähköntuotantonsa kautta saamansa tiedot uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuudesta siirtoverkossa ja tähän liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Nämä tiedot on asetettava saataville reaaliaikaisesti säännöllisin väliajoin, niihin on liitettävä ennusteet, jos sellaisia on saatavilla, ja tarvittaessa on sovellettava sähköntoimittajan kanssa tehdyn sopimuksen ehtoja.

Tarkistus  142

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 7 kohta

Komission teksti	Tarkistus
7. Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden hallinnoimat yleisesti saatavilla olevat latauspisteet ovat digitaalisesti liitettyjä latauspisteitä.	7. Latauspisteiden ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen varmistettava, että kaikki niiden hallinnoimat yleisesti saatavilla olevat vastikään rakennetut tai uudistetut latauspisteet ovat digitaalisesti liitettyjä, niissä on verkkovierailut mahdollistava toiminto ja niiden sijainti ja tila ovat helposti näkyvillä verkossa.

Tarkistus  143

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 8 kohta

Komission teksti	Tarkistus
8. Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät yleisesti saatavilla olevat normaaliteholatauspisteet pystyvät älylataukseen.	8. Latauspisteiden ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vastikään rakennetut tai uudistetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet pystyvät älylataukseen.

Tarkistus  144

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 8 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	8 a. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että
	a) latausasemien toimintakunto on asianmukainen koko niiden kaupallisen käyttöiän ajan ja että 2–5 kohdassa säädetyt toiminnot ovat aina loppukäyttäjien saatavilla ja säännölliset huolto- ja korjaustoimet suoritetaan heti, kun toimintahäiriö havaitaan;
	b) kaikissa niiden ylläpitämissä yleisesti saatavilla olevissa latauspisteissä noudatetaan toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6 päivänä heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148 säännöksiä.

Tarkistus  145

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 9 kohta

Komission teksti	Tarkistus
9. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että TEN-T-tieverkon pysäköinti- ja levähdysalueilla, joihin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria on asennettu, otetaan käyttöön asianmukaiset opasteet, jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarkka sijainti selviää helposti.	9. Jäsenvaltioiden on [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että TEN-T-tieverkon pysäköinti- ja levähdysalueilla, joihin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria on asennettu, otetaan käyttöön asianmukaiset opasteet, jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarkka sijainti selviää helposti. Opasteita on myös sijoitettava asianmukaisin etäisyyksin sellaisille pysäköinti- ja levähdysalueille, joihin kyseinen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on asennettu, johtavien TEN-T-tieverkon teiden varsille.

Tarkistus  146

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 9 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	9 a. Jäsenvaltioiden on kannustettava ylläpitäjiä toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä ja tarjoamaan standardoituja ja täysin yhteentoimivia tietojärjestelmiä, jotka tarjoavat tietoa latauspisteiden saatavuudesta. Järjestelmien on oltava täsmällisiä, käyttäjäystävällisiä ja käytettävissä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä sekä englanniksi.

Tarkistus  147

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 11 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	11 a. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että paikallisten hätäpalvelujen tarvittavat yhteystiedot ovat selvästi esillä latausasemilla.

Tarkistus  148

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 11 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	11 b. Jäsenvaltioiden on helpotettava miehittämättömillä latausasemilla kameravalvontajärjestelmien ja hätäpuhelupainikkeen asentamista, jotta on mahdollista ottaa välittömästi yhteyttä paikallisiin hätäpalveluihin.

Tarkistus  149

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella otetaan käyttöön vähimmäismäärä yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella otetaan käyttöön vähimmäismäärä yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä.

Tarkistus  150

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan enintään 150 kilometrin välein käyttöön yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia, joiden kapasiteetti on vähintään 2 tonnia päivässä ja joissa on vähintään 700 baarin jakelulaite. Nestemäistä vetyä on oltava tarjolla yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla enintään 450 kilometrin välein.	Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan enintään 100 kilometrin välein käyttöön yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia, joiden kapasiteetti on vähintään 2 tonnia päivässä ja joissa on vähintään 700 baarin jakelulaite. Nestemäistä vetyä on oltava tarjolla yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla enintään 400 kilometrin välein.

Tarkistus  151

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kussakin kaupunkisolmukohdassa on vähintään yksi yleisesti saatavilla oleva vedyn tankkausasema. Tällaisten tankkausasemien parhaasta sijainnista on tehtävä analyysi, jossa on erityisesti tarkasteltava käyttöönottoa multimodaalikeskuksissa, joissa voidaan palvella myös muita liikennemuotoja.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä kussakin kaupunkisolmukohdassa on vähintään yksi yleisesti saatavilla oleva vedyn tankkausasema. Tällaisten tankkausasemien parhaasta sijainnista on tehtävä analyysi, jossa on erityisesti tarkasteltava käyttöönottoa multimodaalikeskuksissa, joissa voidaan palvella myös muita liikennemuotoja.

Tarkistus  152

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden on julkaistava 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä yksityiskohtainen luettelo vedyn tankkausasemien käyttöönottoon soveltuvista multimodaaliliikennekeskuksista, teollisuusklustereista ja satamista.

Tarkistus  153

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua enimmäisetäisyyttä ei ylitetä rajat ylittävillä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon osuuksilla.	2. Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua enimmäisetäisyyttä ei ylitetä rajat ylittävillä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon osuuksilla.

Tarkistus  154

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, mukaan lukien ympäristöhyödyt, nähden, jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tämän artiklan 1 kohtaa a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin tai b) saariin, joita ei ole liitetty mantereen energiaverkkoihin ja jotka kuuluvat direktiivin 2019/944 mukaisen pienten liitettyjen verkkojen tai erillisten verkkojen määritelmän piiriin; tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on perusteltava päätöksensä komissiolle ja asetettava kaikki asiaankuuluvat tiedot saataville kansallisissa toimintakehyksissään.

Tarkistus  155

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus  156

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Kaikkien yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen annettava loppukäyttäjille mahdollisuus kertatankkaukseen, joka voidaan maksaa laajalti unionissa käytössä olevalla maksuvälineellä. Tätä varten vedyn tankkausasemien ylläpitäjien on varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vedyn tankkausasemat hyväksyvät sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:	Kaikkien yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen annettava loppukäyttäjille mahdollisuus kertatankkaukseen, joka voidaan maksaa laajalti unionissa käytössä olevalla maksuvälineellä. Tätä varten vedyn tankkausasemien ylläpitäjien on varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vedyn tankkausasemat hyväksyvät sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään maksukorttien lukulaitteita tai lähimaksulaitteita, jotka pystyvät lukemaan maksukortteja.

Tarkistus  157

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
a) maksukorttien lukulaitteet;	Poistetaan.

Tarkistus  158

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja.	Poistetaan.

Tarkistus  159

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden on kannustettava ylläpitäjiä tarjoamaan standardoituja ja täysin yhteentoimivia tietojärjestelmiä, jotka tarjoavat tietoa tankkauspisteiden saatavuudesta. Järjestelmien on oltava täsmällisiä, käyttäjäystävällisiä ja käytettävissä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä sekä englanniksi.

Tarkistus  160

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien on asetettava hintatiedot saataville ylläpitämillään tankkausasemilla niin, että asiakas näkee ne ennen tankkauskerran aloittamista.	3. Vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien on asetettava hintatiedot saataville ylläpitämillään tankkausasemilla niin, että asiakas näkee ne ennen tankkauskerran aloittamista. Niiden on esitettävä kertahinta ja kaikki sen osatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla selkeästi siten, että ne ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista. Kilohinta on esitettävä selkeästi.

Tarkistus  161

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Yleisesti saatavilla olevien tankkausasemien ylläpitäjät voivat tarjota vedyn tankkauspalveluja asiakkaille sopimusperusteisesti, myös muiden liikennepalvelun tarjoajien nimissä ja puolesta. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen tankkauskerran alkua ja aiottua tankkauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi tankkauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus  162

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että merisatamissa on tarjolla vähimmäismäärä maasähköä kontti- ja matkustaja-aluksille. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä:	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa on tarjolla vähimmäismäärä maasähköä kontti- ja matkustaja-aluksille. Tämän vuoksi ja täysin asetuksen XXXX-XXX [FuelEU Maritime] 5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on yhteistyössä hallintoelimen tai toimivaltaisen viranomaisen kanssa toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä

Tarkistus  163

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että saatavilla on riittävästi verkkoinfrastruktuuria ja -kapasiteettia, tehoreserviä ja taajuudenmuuntoa 1 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi.

Tarkistus  164

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
2. Satamakäyntien lukumäärää määritettäessä ei oteta huomioon seuraavia satamakäyntejä:	2. Asetuksen XXXX-XXX [FuelEU Maritime] 5 artiklan 3 kohtaa täysimääräisesti noudattaen satamakäyntien lukumäärää määritettäessä ei oteta huomioon seuraavia satamakäyntejä:

Tarkistus  165

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	a a) satamakäynnit, joissa aluksen arvioitiin olevan kiinnityspaikassa alle kaksi tuntia ja joissa alus estyi lähtemästä kyseisessä määräajassa sellaisten tapahtumien vuoksi, joita ei voitu ennakoida satamaan saavuttaessa ja jotka eivät selvästikään olleet operaattorin hallittavissa tai vastuulla;

Tarkistus  166

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	c a) useat lyhyet satamakäynnit rahdin kuormaamiseksi ja purkamiseksi saman sataman eri kiinnityspaikoissa siten, että ei ylitetä a kohdassa määriteltyä aikarajaa;

Tarkistus  167

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jos TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatama sijaitsee saarella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä.	3. Jos TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatama sijaitsee saarella tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetulla unionin syrjäisimmällä alueella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä.

Tarkistus  168

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta Ceutan ja Melillan alueeseen ennen kuin suora yhteys mantereen tai naapurimaan sähköverkkoon on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotetun sähkön kapasiteetti on riittävä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

Tarkistus  169

 

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b a) satamissa on saatavilla riittävä verkkokapasiteetti ja -liitäntä, tehoreservi ja taajuudenmuunto.

Tarkistus  170

 

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Merisatamissa toimitettavaa nesteytettyä maakaasua koskevat tavoitteet	Merisatamissa toimitettavaa nesteytettyä maakaasua, ammoniakkia ja vetyä koskevat tavoitteet

Tarkistus  171

 

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T-ydinverkossa. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn maakaasun, ammoniakin ja vedyn tankkauspisteitä, jotta täytetään tällaisten polttoaineiden markkinakysyntä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T-ydinverkossa. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi.

Tarkistus  172

 

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T-ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös markkinoiden tosiasialliset tarpeet ja kehityssuuntaukset.	2. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T-ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös satamien kehittämisen, nesteytetyn maakaasun nykyiset toimituspaikat, markkinoiden tosiasialliset tarpeet ja kehityssuuntaukset sekä niiden unionin ilmastoneutraaliustavoitteeseen liittyvät velvoitteet.

Tarkistus  173

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemien pitäjät varmistavat sähkön tarjonnan pysäköidyille ilma-aluksille seuraavasti:	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemien pitäjät ja maahuolintapalvelujen tarjoajat varmistavat sähkön tarjonnan pysäköidyille ilma-aluksille seuraavasti:

Tarkistus  174

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Kuitenkaan 1 kohdan a ja b alakohtaa ei sovelleta lyhytaikaisiin seisontapaikkoihin, ilma-alusten jäänpoistopaikkoihin, sotilasalueilla sijaitseviin seisontapaikkoihin ja yleisen lentoliikenteen seisontapaikkoihin (alle 5,7 tonnin suurin lentoonlähtöpaino).

Tarkistus  175

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa säädetään, jos TEN-T-ydinverkon tai kattavan TEN-T-verkon lentoasema sijaitsee saarella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, tai syrjäisimmällä alueella, kyseistä kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä tai jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin, nähden.

Tarkistus  176

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että TEN-T-ydinverkon lentoasemien pitäjät tai maahuolintapalvelujen tarjoajat tarjoavat pca-ilmastointijärjestelmiä.

Tarkistus  177

 

Ehdotus asetukseksi

12 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Raideosuuksien infrastruktuuria koskevat tavoitteet
	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä infrastruktuuri, joka mahdollistaa sen, että raideosuudet kaikkialla unionissa täyttävät asetuksen (EU) N:o 1315/2013 [TEN-T-asetus] sähköistämistavoitteet.
	2. Jos raideosuuksien suora sähköistäminen ei ole mahdollista, muun muassa palvelun kustannustehokkuuteen liittyvistä syistä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että otetaan käyttöön asianmukainen määrä akkukäyttöisten junien latausasemia ja rautateiden vetytankkausasemia. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan käyttöön akkukäyttöisten junien latausasemia ja vetyjunien tankkausasemia kuhunkin suuntaan osuuksilla, joiden sähköistämisestä ei säädetä asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 [TEN-T-asetus].
	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että energiatehokkuus etusijalle -periaate otetaan täysimääräisesti huomioon, kun tehdään päätöksiä 2 kohdan noudattamiseksi käyttöön otettavasta infrastruktuurista.
	4. Ennen käyttöönottoa jäsenvaltioiden on tehtävä analyysi tällaisten asemien parhaasta sijainnista. Näin tehdessään jäsenvaltioiden on harkittava erityisesti asemien käyttöönottoa kaupunkisolmukohdissa ja multimodaalikeskuksissa, joihin voitaisiin integroida myös muita liikennemuotoja.

Tarkistus  178

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä laadittava ja lähetettävä komissiolle kansallisen toimintakehyksen luonnos vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi liikenteen alalla ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi.	Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä koordinoidusti kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa laadittava ja lähetettävä komissiolle kansallisen toimintakehyksen luonnos vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi liikenteen alalla ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi.

Tarkistus  179

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
a) markkinoiden nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi liikenteen alalla käytettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehityksen arviointi ottaen huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin intermodaalinen saatavuus ja tarvittaessa sen rajojen yli ulottuva jatkuvuus;	a) markkinoiden nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi liikenteen alalla käytettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehityksen arviointi ottaen huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin intermodaalinen saatavuus ja tarvittaessa sen rajojen yli ulottuva jatkuvuus sekä liikkuvuus ja saavutettavuus saarten ja syrjäisimpien alueiden välillä sekä niiden ja mantereen välillä;

Tarkistus  180

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	a a) sen arviointi, miten toimenpiteet toteutetaan täysin energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisesti; jäsenvaltioiden on annettava selvitys siitä, miten energiatehokkuus etusijalle -periaatetta on sovellettu tehtäessä suunnittelu- ja investointipäätöksiä, jotka liittyvät vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoon;

Tarkistus  181

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	a b) verkkoliitäntöjen ja -kapasiteetin nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi, mukaan lukien tarvittavat parannus- ja häiriönsietotoimenpiteet sekä tarvittava rahoitus;

Tarkistus  182

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	a c) liikennesektorin käytettävissä olevan sähkön määrän muutosnäkymiä sekä sähkön lähteitä koskeva arviointi;

Tarkistus  183

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) asetuksen 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11 ja 12 artiklan mukaiset kansalliset tavoitteet ja päämäärät, joita koskevat pakolliset kansalliset tavoitteet on vahvistettu tässä asetuksessa;	b) asetuksen 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11, 12 ja 12 a artiklan mukaiset kansalliset tavoitteet ja päämäärät, joita koskevat pakolliset kansalliset tavoitteet on vahvistettu tässä asetuksessa;

Tarkistus  184

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta

Komission teksti	Tarkistus
c) kansalliset tavoitteet ja päämäärät tämän kohdan l, m, n, o ja p alakohtaan liittyvälle vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle, jolle ei ole asetettu pakollisia tavoitteita tässä asetuksessa;	c) kansalliset tavoitteet ja päämäärät tämän kohdan l, l a, m, n, o, p, p a ja p b alakohtaan liittyvälle vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle, jolle ei ole asetettu pakollisia tavoitteita tässä asetuksessa;

Tarkistus  185

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e alakohta

Komission teksti	Tarkistus
e) toimenpiteet, joilla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa suljettujen kalustokokonaisuuksien osalta ja erityisesti julkisen liikenteen kaluston sähkölataus- ja vetytankkausasemien ja autojen yhteiskäyttöön tarkoitettujen sähkölatausasemien osalta;	e) toimenpiteet, joilla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa suljettujen kalustokokonaisuuksien osalta ja erityisesti julkisen liikenteen kaluston sähkölataus- ja vetytankkausasemien ja autojen yhteiskäyttöön ja takseille tarkoitettujen sähkölatausasemien osalta;

Tarkistus  186

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – g alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	g a) kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin edistämiseksi TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon ulkopuolisissa tieverkoissa erityisesti yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden osalta. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti, että latausinfrastruktuuri kattaa asianmukaisesti keski- ja runsasliikenteiset tieverkot sekä kevyen että raskaan liikenteen osalta;

Tarkistus  187

 

Ehdotus asetukseksi

13artikla – 1 kohta – 2alakohta – h alakohta

Komission teksti	Tarkistus
h) toimenpiteet, joilla edistetään sitä, että yleisesti saatavilla olevia suurteholatauspisteitä on riittävästi;	h) toimenpiteet, joilla edistetään sitä, että yleisesti saatavilla olevia suurteholatauspisteitä on riittävästi ja niiden antoteho on riittävä kuluttajien hyödyksi, ja joilla varmistetaan sähköajoneuvojen saumaton liikkuminen sen alueella ja tilanteen mukaan rajojen yli;

Tarkistus  188

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – i a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	i a) toimenpiteet, joilla taataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin saatavuus kaikilla alueilla kiinnittäen erityistä huomiota maaseutualueisiin niin, että taataan niiden saavutettavuus ja alueellinen yhteenkuuluvuus; jäsenvaltioiden olisi harkittava ja toteutettava kohdennettuja politiikkoja ja toimenpiteitä kyseisiä alueita varten;

Tarkistus  189

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – j alakohta

Komission teksti	Tarkistus
j) toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt voivat käyttää yleisesti saatavilla olevia lataus- ja tankkauspisteitä direktiivin 2019/882 liitteissä I ja III vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti;	j) toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt voivat käyttää kaikkia yleisesti saatavilla olevia lataus- ja tankkauspisteitä direktiivin 2019/882 liitteissä I ja III vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti;

Tarkistus  190

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – j a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	j a) toimenpiteet, joita kohdennetaan tarvittaessa syrjäisimpien alueiden erityistarpeisiin;

Tarkistus  191

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k alakohta

Komission teksti	Tarkistus
k) toimenpiteet, joilla poistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin suunnitteluun, lupamenettelyihin ja hankintaan liittyviä mahdollisia esteitä;	k) toimenpiteet, joilla poistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin suunnitteluun, lupamenettelyihin ja hankintaan liittyviä mahdollisia esteitä ja joilla alkuperäisen hakemuksen ja tosiasiallisen käyttöönoton välinen viive rajoitetaan kuuteen kuukauteen ottaen asianmukaisesti huomioon sidosryhmien kuulemiset ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt. Lupamenettely on digitalisoitava kaikilta osin;

Tarkistus  192

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	k a) toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kansallisesti yleisesti saatavilla olevan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kattavuudessa otetaan huomioon asukastiheys ja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen rekisteröintien määrä viimeisimmän NUTS-luokituksen mukaisella NUTS 3 -tasoon perustuvalla paikallisalueella;

Tarkistus  193

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	k b) toimenpiteet, joilla edistetään sähköavusteisten pyörien sekä L-luokan ajoneuvojen, kuten sähkömoottorilla varustettujen pyörien ja sähkömopojen, käyttöä;

Tarkistus  194

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	k c) toimenpiteet, joilla tuetaan uusiutuvan energian yhteisöjä, kansalaisten energiayhteisöjä ja muita kuin kaupallisia toimijoita latauspisteiden käyttöönotossa erityisesti harvaan asutuilla alueilla;

Tarkistus  195

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – l alakohta

Komission teksti	Tarkistus
l) suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, erityisesti ilma-alusten vetytankkauksen ja sähkölatauksen, käyttöönotolle lentoasemilla, lukuun ottamatta sähkönjakelua pysäköidyille ilma-aluksille;	l) arviointi lentoliikenteen vety- ja sähkökäyttövoimailmailun markkinoiden nykytilasta ja tulevasta kehityksestä sekä toteutettavuustutkimus, joka koskee kyseisen infrastruktuurin käyttöönottoa, mukaan lukien tarvittaessa suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, erityisesti ilma-alusten vetytankkauksen ja sähkölatauksen, käyttöönotolle lentoasemilla;

Tarkistus  196

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – l a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	l a) suunnitelma pca-ilmastointijärjestelmien käyttöönotosta TEN-T-ydinverkon lentoasemilla, myös tavoitteet ja tarvittava rahoitus, sekä toteutettavuustutkimus asiaankuuluvan kiinteän tai liikkuvan infrastruktuurin käyttöönotosta;

Tarkistus  197

 

Ehdotus asetukseksi

13artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p alakohta

Komission teksti	Tarkistus
p) käyttöönottosuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, keskeiset välitavoitteet ja tarvittavan rahoituksen vetykäyttöisille junille tai akkukäyttöisille sähköjunille niillä verkon osuuksilla, joita ei sähköistetä.	p) tarvittaessa käyttöönottosuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, keskeiset välitavoitteet ja tarvittavan rahoituksen vetykäyttöisille junille tai akkukäyttöisille sähköjunille niillä verkon osuuksilla, joita ei voida sähköistää.

Tarkistus  198

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	p a) kattava investointisuunnitelma, joka perustuu sosioekonomiseen analyysiin ja ympäristö- ja kustannus-hyötyanalyysiin ja jossa esitetään kansallisessa toimintakehyksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat investoinnit ja johon sisältyvät myös TEN-T-verkon ulkopuoliset infrastruktuurit;

Tarkistus  199

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	p b) julkisesti saataville asetettava kartta kaiken vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tulevista sopivista sijaintipaikoista niiden kehittämistä varten, mukaan lukien tiedot kysynnän perusteella riittävästä verkkokapasiteetista;

Tarkistus  200

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioita kehotetaan esittämään ennen mainitussa kohdassa asetettua määräaikaa alustavat kansalliset toimintakehykset infrastruktuurin sujuvan ja nopean kehittämisen ja käyttöönoton varmistamiseksi. Kun jäsenvaltio päättää esittää alustavan kansallisen toimintakehyksen, komissio arvioi alustavan kansallisen toimintakehyksen ja antaa suosituksia viimeistään kuuden kuukauden kuluttua alustavan kansallisen toimintakehyksen toimittamisesta.

Tarkistus  201

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden alueella olemassa olevien eri liikennemuotojen tarpeet, myös niiden liikennemuotojen, joita varten on käytettävissä vain vähän vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille.	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden alueella olemassa olevien eri alueiden ja liikennemuotojen tarpeet, myös niiden liikennemuotojen, joita varten on käytettävissä vain vähän vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille, ja että lataus- ja tankkausinfrastruktuuri edistää liikennemuotosiirtymää ja helpottaa multimodaaliliikennettä.

Tarkistus  202

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jäsenvaltioiden on arvioitava 1 kohdan säännösten kumulatiivista vaikutusta asetuksessa (EU) 2021/1119 vahvistettuihin vuoteen 2030 ulottuvaan unionin ilmastotavoitteeseen ja tavoitteeseen saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Tarkistus  203

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava tämän asetuksen nojalla käyttöön otettuja vaihtoehtoisia polttoaineita käsittelevien työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus sekä asianmukaiset investoinnit työterveyteen ja -turvallisuuteen sosiaalisen oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi.

Tarkistus  204

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan tarvittaessa huomioon alue- ja paikallisviranomaisten intressit, erityisesti kun on kyse julkisen liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurista, sekä asianomaisten sidosryhmien intressit.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon alue- ja paikallisviranomaisten intressit, erityisesti kun on kyse julkisen liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurista, sekä kaikkien asianomaisten sidosryhmien intressit. Jäsenvaltioiden on kuultava säännöllisesti alue- ja paikallisviranomaisia ja kannustettava niitä laatimaan asiaankuuluvat toimintakehykset, joihin voi sisältyä toimintasuunnitelma, jossa määritellään infrastruktuurin käyttöönottoalueita, nopeita latausmahdollisuuksia, asiaankuuluvia rahoituskehyksiä ja eri toimijoita koskevia konkreettisia toimia vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönoton helpottamiseksi.

Tarkistus  205

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on osana kansallista toimintakehystään arvioitava ja raportoitava, miten lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät ovat panneet täytäntöön 5 ja 7 artiklan säännökset. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät noudattavat 5 ja 7 artiklaa.

Tarkistus  206

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kansallinen koordinaattori, joka valvoo kansallisen toimintakehyksen (ministeriöiden välistä) kansallista koordinointia ja toteutusta, mieluiten siten, että ei luoda uutta vakanssia. Kansallisen koordinaattorin on tehtävä yhteistyötä komission, asiasta vastaavan TEN-T-koordinaattorin ja tarvittaessa muiden kansallisten koordinaattorien kanssa ja avustettava alue- ja paikallisviranomaisia, esimerkiksi tarjoamalla asiantuntemusta, välineitä ja EU:n normeihin perustuvia ohjeita, ja neuvottava asiaankuuluvien paikallisten liikkuvuussuunnitelmien alueellisessa koordinoinnissa.

Tarkistus  207

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä pyytämällä toisiltaan lausuntoja tai laatimalla yhteisiä toimintakehyksiä, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja koordinoituja. Jäsenvaltioiden on erityisesti tehtävä yhteistyötä sellaisten strategioiden laatimisessa, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja vastaavan infrastruktuurin käyttöönottoa vesiliikenteessä. Komissio avustaa jäsenvaltioita yhteistyöprosessissa.	4. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä pyytämällä toisiltaan lausuntoja tai laatimalla yhteisiä toimintakehyksiä, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja koordinoituja. Jäsenvaltioiden on erityisesti tehtävä yhteistyötä sellaisten strategioiden laatimisessa, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja vastaavan infrastruktuurin käyttöönottoa vesiliikenteessä. Komissio avustaa jäsenvaltioita yhteistyöprosessissa. Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkkokäytävien eurooppalaisia koordinaattoreita on kuultava asetuksen (EU) N:o 1315/2013 45 artiklan mukaisesti.

Tarkistus  208

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Jäsenvaltiot toimivat tarvittaessa yhteistyössä kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat. Komissio avustaa jäsenvaltioita tässä yhteistyöprosessissa.

Tarkistus  209

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 5 kohta

Komission teksti	Tarkistus
5. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tukitoimenpiteiden on oltava SEUT-sopimuksen asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisia.	5. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tukitoimenpiteet on sovitettava yhteen ilmastotavoitteiden kanssa hukkainvestointien estämiseksi, ja niiden on oltava SEUT-sopimuksen asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisia.

Tarkistus  210

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 6 kohta

Komission teksti	Tarkistus
6. Kunkin jäsenvaltion on asetettava kansallisen toimintakehyksensä luonnos julkisesti saataville ja varmistettava, että yleisölle annetaan varhaisessa vaiheessa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua kansallisen toimintakehyksen luonnoksen valmisteluun.	6. Kunkin jäsenvaltion on asetettava kansallisen toimintakehyksensä luonnos, mukaan lukien kattava investointisuunnitelma, julkisesti saataville ja varmistettava, että yleisölle annetaan varhaisessa vaiheessa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua kansallisen toimintakehyksen luonnoksen valmisteluun.

Tarkistus  211

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 7 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
7. Komissio arvioi kansallisten toimintakehysten luonnokset ja voi antaa jäsenvaltiolle suosituksia kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdan mukaisen kansallisen toimintakehyksen luonnoksen toimittamisesta. Kyseiset suositukset voivat koskea erityisesti seuraavia:	7. Komissio arvioi kansallisten toimintakehysten luonnokset. Komissio voi pyytää asiasta vastaavalta eurooppalaiselta TEN-T-koordinaattorilta lausuntoa toimintakehystä tarkastellessaan kunkin käytävän johdonmukaisuuden ja edistymisen takaamiseksi ja voi antaa jäsenvaltiolle suosituksia kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdan mukaisen kansallisen toimintakehyksen luonnoksen toimittamisesta. Kyseiset suositukset on asetettava julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa, ja ne voivat koskea erityisesti seuraavia:

Tarkistus  212

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 7 kohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
a) päämäärien ja tavoitteiden tavoitetaso 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11 ja 12 artiklassa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi;	a) päämäärien ja tavoitteiden tavoitetaso 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11, 12 ja 12 a artiklassa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi;

Tarkistus  213

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 7 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b a) sitä, jakautuvatko politiikat ja toimenpiteet maantieteellisesti jäsenvaltion alueiden kesken.

Tarkistus  214

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 9 kohta

Komission teksti	Tarkistus
9. Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2025 toimitettava komissiolle lopullinen kansallinen toimintakehyksensä.	9. Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2025 toimitettava komissiolle lopullinen kansallinen toimintakehyksensä. Toimintakehys on asetettava julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa.

Tarkistus  215

 

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle erillinen edistymisraportti kansallisen toimintakehyksensä toteutuksesta ensimmäisen kerran 1 päivään tammikuuta 2027 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi.	1. Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle erillinen edistymisraportti kansallisen toimintakehyksensä toteutuksesta ensimmäisen kerran 1 päivään tammikuuta 2026 mennessä ja sen jälkeen joka vuosi. Edistymisraportti on asetettava julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa ja asetettava esille Euroopan vaihtoehtoisten polttoaineiden seurantakeskuksessa.

Tarkistus  216

 

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen säännöllisesti joka kolmas vuosi, miten latauspisteiden käyttöönotto ja toiminta voisi sähköajoneuvojen kautta edelleen edistää energiajärjestelmän joustavuutta, mukaan lukien niiden myötävaikutus tasehallintamarkkinoihin, sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hyödyntämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikentyyppiset julkiset tai yksityiset latauspisteet ja annettava suosituksia liittyen latauspisteiden tyyppiin, taustateknologiaan ja maantieteelliseen jakautumiseen, jotta käyttäjien olisi helpompi integroida sähköajoneuvonsa järjestelmään. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet latauspisteiden lisäämiseksi ja sisällytettävä ne 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Verkonhaltijoiden on otettava arviointi ja toimenpiteet huomioon direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan 3 kohdassa ja 51 artiklassa tarkoitetuissa verkon kehittämissuunnitelmissa.	3. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen säännöllisesti joka vuosi, miten latauspisteiden käyttöönotto ja toiminta voisi sähköajoneuvojen kautta edelleen edistää energiajärjestelmän joustavuutta, mukaan lukien niiden myötävaikutus tasehallintamarkkinoihin, sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hyödyntämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikentyyppiset niin julkiset kuin yksityiset latauspisteet, älylatauspisteet ja kaksisuuntaiset latauspisteet antotehosta riippumatta ja annettava suosituksia liittyen latauspisteiden tyyppiin, taustateknologiaan ja maantieteelliseen jakautumiseen, jotta käyttäjien olisi helpompi integroida sähköajoneuvonsa järjestelmään. Siinä on otettava huomioon kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, myös latauspisteiden ylläpitäjien, siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden, kuluttajajärjestöjen ja ratkaisujen tarjoajien, toimittamat tiedot, ja se on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet latauspisteiden lisäämiseksi ja sisällytettävä ne 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Jäsenvaltioiden on myös toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen latausinfrastruktuurin suunnittelun ja vastaavan verkkosuunnittelun välisen johdonmukaisuuden. Verkonhaltijoiden on otettava arviointi ja toimenpiteet huomioon direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan 3 kohdassa ja 51 artiklassa tarkoitetuissa verkon kehittämissuunnitelmissa.

Tarkistus  217

 

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava siirtoverkonhaltijoilta ja jakeluverkonhaltijoilta saatujen tietojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein, kaksisuuntaisen latauksen mahdollisuuksia lisätä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian yleistymistä energiajärjestelmässä. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kaksisuuntaisten latauspisteiden saatavuuden ja maantieteellisen jakautumisen mukauttamiseksi sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa ja sisällytettävä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa.	4. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava siirtoverkonhaltijoilta ja jakeluverkonhaltijoilta saatujen tietojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen vuoden välein, kaksisuuntaisen latauksen mahdollisuuksia tasata huippuja ja lisätä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian yleistymistä energiajärjestelmässä. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kaksisuuntaisten latauspisteiden saatavuuden ja maantieteellisen jakautumisen mukauttamiseksi sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa ja sisällytettävä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa.

Tarkistus  218

 

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 5 kohta

Komission teksti	Tarkistus
5. Komissio hyväksyy ohjeita ja malleja kansallisten toimintakehysten sisällöstä, rakenteesta ja muodosta sekä niiden kansallisten edistymisraporttien sisällöstä, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja kuuden kuukauden kuluessa 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä. Komissio voi antaa ohjeita ja malleja helpottaakseen tämän asetuksen muiden säännösten tuloksellista soveltamista unionissa.	5. Komissio antaa asianomaisille kansallisille viranomaisille teknistä ja neuvoa-antavaa apua ja hyväksyy ohjeita ja malleja kansallisten toimintakehysten sisällöstä, rakenteesta ja muodosta sekä niiden kansallisten edistymisraporttien sisällöstä, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja kuuden kuukauden kuluessa 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä. Komissio voi antaa ohjeita ja malleja helpottaakseen tämän asetuksen muiden säännösten tuloksellista soveltamista unionissa.

Tarkistus  219

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio arvioi jäsenvaltioiden 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamat edistymisraportit ja antaa tarvittaessa suosituksia jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden on päivitettävä edistymisraporttinsa suositusten perusteella kuuden kuukauden kuluessa komission suositusten vastaanottamisesta.	2. Komissio arvioi jäsenvaltioiden 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamat edistymisraportit. Komissio varmistaa, että edistymisraportit asetetaan julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa ja asetetaan esille Euroopan vaihtoehtoisten polttoaineiden seurantakeskuksessa. Komissio antaa tarvittaessa suosituksia jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden on päivitettävä edistymisraporttinsa suositusten perusteella kuuden kuukauden kuluessa komission suositusten vastaanottamisesta.

Tarkistus  220

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Asianomaisen jäsenvaltion on kuuden kuukauden kuluessa suositusten vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle, miten se aikoo panna suositukset täytäntöön.

Tarkistus  221

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Kun 2 a kohdassa tarkoitettu ilmoitus on toimitettu, asianomaisen jäsenvaltion on suositusten antamisvuotta seuraavana vuonna toimittamassaan seurantaraportissa esitettävä, miten se on pannut suositukset täytäntöön. Jos asianomainen jäsenvaltio päättää olla panematta suosituksia tai niiden merkittävää osaa täytäntöön, sen on perusteltava komissiolle, miksi se ei tee niin.

Tarkistus  222

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
3. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisten edistymisraporttien arvioinnista vuoden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansalliset edistymisraporttinsa. Tähän arviointiin on sisällyttävä arvio seuraavista:	3. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisten edistymisraporttien arvioinnista kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansalliset edistymisraporttinsa. Tähän arviointiin on sisällyttävä arvio seuraavista:

Tarkistus  223

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – d alakohta

Komission teksti	Tarkistus
d) pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöinfrastruktuuri TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemilla;	d) pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöinfrastruktuuri TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemilla sekä tarvittaessa lataus- ja tankkauspisteet sähkö- ja vetykäyttöisten ilma-alusten tarpeisiin;

Tarkistus  224

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – e alakohta

Komission teksti	Tarkistus
e) nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden lukumäärä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon meri- ja sisävesisatamissa;	e) nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteiden lukumäärä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon meri- ja sisävesisatamissa;

Tarkistus  225

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – j a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	j a) sellaisten yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden lukumäärä, jotka on osittain tarkoitettu suljetuille kalustokokonaisuuksille, mukaan lukien julkinen liikenne ja autojen yhteiskäyttö;

Tarkistus  226

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – j b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	j b) vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri syrjäisimmillä alueilla ja saarilla.

Tarkistus  227

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä ja aina kolmen vuoden välein vuoteen 2050 asti kertomuksen tämän asetuksen toimintaa koskevan arvioinnin tuloksista painottaen tämän asetuksen vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan, asianomaisten alojen kilpailukykyyn ja hiilivuodon suuruuteen.

Tarkistus  228

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 b. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein vuoteen 2050 asti kertomuksen 55-valmiuspaketin1 a muodostavien asetusten makrotaloudellisen kokonaisvaikutuksen kattavan arvioinnin tuloksista painottaen vaikutuksia unionin kilpailukykyyn, työpaikkojen luomiseen, liikenteen rahtihintoihin, kotitalouksien ostovoimaan ja hiilivuodon suuruuteen.
	_________________
	1 a Komission tiedonanto (COM(2021)0550), annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021.

Tarkistus  229

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 c kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 c. Komission harkitsee mahdollisia muutoksia tähän asetukseen sääntelyn yksinkertaistamiseksi. Komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on mukauduttava jatkuvasti parhaisiin käytäntöihin perustuviin hallinnollisiin menettelyihin ja toteutettava kaikki toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi pitäen hallinnolliset taakat mahdollisimman vähäisinä.

Tarkistus  230

 

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta raportista tai komission käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että on vaarana, että jäsenvaltio ei saavuta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kansallisia tavoitteitaan, komissio voi antaa asiaa koskevan lausunnon ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa komission lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle korjaavat toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Korjaaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä lisätoimia, jotka jäsenvaltion on toteutettava 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selkeä aikataulu toimille, jotta voidaan arvioida vuosittaista edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä, asianomaisen jäsenvaltion on päivitettävä viimeisin 14 artiklassa tarkoitettu edistymisraporttinsa näillä korjaavilla toimenpiteillä ja toimitettava se komissiolle.	2. Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta raportista tai komission käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että on vaarana, että jäsenvaltio ei saavuta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kansallisia tavoitteitaan, komissio antaa asiaa koskevan lausunnon ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa komission lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle korjaavat toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Korjaaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä lisätoimia, jotka jäsenvaltion on toteutettava 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selkeä aikataulu toimille, jotta voidaan arvioida vuosittaista edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä, asianomaisen jäsenvaltion on päivitettävä viimeisin 14 artiklassa tarkoitettu edistymisraporttinsa näillä korjaavilla toimenpiteillä ja toimitettava se komissiolle. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet eivät ole riittäviä, se harkitsee tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista kyseisen jäsenvaltion osalta. Näiden toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia, asianmukaisia ja perussopimusten mukaisia.

Tarkistus  231

 

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Komissio tiedottaa asianmukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä ja asettaa nämä päätökset julkisesti saataville asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti.

Tarkistus  232

 

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. On varmistettava, että saatavilla on merkityksellistä, johdonmukaista ja selkeää tietoa niistä moottoriajoneuvoista, jotka voidaan säännöllisesti tankata markkinoille saatetuilla yksittäisillä polttoaineilla tai ladata latauspisteissä. Nämä tiedot on annettava moottoriajoneuvojen ohjekirjoissa, tankkaus- ja latauspisteissä, moottoriajoneuvoissa ja moottoriajoneuvojen edustusliikkeissä. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin 18 päivän marraskuuta 2016 jälkeen markkinoille saatettuihin moottoriajoneuvoihin ja niiden ohjekirjoihin.	1. On varmistettava, että saatavilla on merkityksellistä, johdonmukaista ja selkeää tietoa niistä moottoriajoneuvoista, jotka voidaan säännöllisesti tankata markkinoille saatetuilla yksittäisillä polttoaineilla tai ladata latauspisteissä. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki moottoriajoneuvoja koskevat tiedot, jotka ovat merkityksellisiä tässä asetuksessa ja muussa sovellettavassa unionin lainsäädännössä esitettyjen polttoaineiden tai sähköisen latauksen osalta, on annettava moottoriajoneuvojen ohjekirjoissa, tankkaus- ja latauspisteissä, moottoriajoneuvoissa ja moottoriajoneuvojen edustusliikkeissä. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin markkinoille saatettuihin moottoriajoneuvoihin ja niiden ohjekirjoihin.
	Sen vuoksi komissio tarkastelee tarvittaessa uudelleen direktiiviä 1999/94/EY viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen 24 artiklassa mainitusta päivämäärästä.

Tarkistus  233

 

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen ja infrastruktuurien yhteensopivuuden sekä polttoaineiden ja ajoneuvojen yhteensopivuus on ilmoitettava liitteessä II olevassa 9.1 ja 9.2 kohdassa tarkoitettujen teknisten eritelmien mukaisesti. Jos tällaisissa standardeissa viitataan graafiseen merkintään, kuten värikoodijärjestelmään, kyseisen graafisen merkinnän on oltava yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä ja se on asetettava esille selkeästi näkyvällä tavalla:	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen ja infrastruktuurien yhteensopivuuden sekä polttoaineiden ja ajoneuvojen yhteensopivuus on ilmoitettava liitteessä II olevassa 9.1 ja 9.2 kohdassa tarkoitettujen teknisten eritelmien mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos tällaisissa standardeissa viitataan graafiseen merkintään, kuten värikoodijärjestelmään, kyseisen graafisen merkinnän on oltava yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä ja se on asetettava esille selkeästi näkyvällä tavalla:

Tarkistus  234

 

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
a) vastaaviin jakelulaitteisiin ja niiden suuttimiin kaikissa tankkauspisteissä siitä päivästä alkaen, jolloin polttoaineita saatetaan markkinoille; tai	a) vastaaviin jakelulaitteisiin ja niiden suuttimiin kaikissa tankkauspisteissä siitä päivästä alkaen, jolloin polttoaineita saatetaan markkinoille; sekä

Tarkistus  235

 

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) 18 päivän marraskuuta 2016 jälkeen markkinoille saatettujen moottoriajoneuvojen osalta kyseisen polttoaineen kanssa suositeltujen ja yhteensopivien moottoriajoneuvojen polttoainesäiliöiden kaikkien täyttöaukkojen kohdalle tai välittömään läheisyyteen ja moottoriajoneuvojen ohjekirjoihin.	b) markkinoille saatettujen moottoriajoneuvojen osalta kyseisen polttoaineen kanssa suositeltujen ja yhteensopivien moottoriajoneuvojen polttoainesäiliöiden kaikkien täyttöaukkojen kohdalle tai välittömään läheisyyteen ja moottoriajoneuvojen ohjekirjoihin.

Tarkistus  236

 

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Esitettäessä polttoaineiden hintoja polttoaineiden jakeluasemalla on tarpeen mukaan esitettävä tiedotustarkoituksessa asiaankuuluvia yksikköhintoja koskeva vertailu erityisesti sähkön ja vedyn osalta liitteessä II olevassa 9.3 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailua koskevaa yhteistä menetelmää noudattaen.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että esitettäessä polttoaineiden hintoja polttoaineiden jakeluasemalla esitetään tarpeen mukaan tiedotustarkoituksessa asiaankuuluvia yksikköhintoja koskeva vertailu erityisesti sähkön ja vedyn osalta liitteessä II olevassa 9.3 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailua koskevaa yhteistä menetelmää noudattaen. Sähkön kertalatauksessa ja vedyn kertatankkauksessa hinta on ilmoitettava myös kilowattituntia ja kiloa kohti.

Tarkistus  237

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
2. Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista on saatavilla staattista ja dynaamista tietoa ja että kyseiset tiedot ovat saatavilla kansallisten yhteyspisteiden kautta maksutta. Saataville on asetettava seuraavat tietotyypit:	2. Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista on saatavilla staattista ja dynaamista tietoa ja että kyseiset tiedot ovat saatavilla kansallisten yhteyspisteiden kautta maksutta. Näin tehdessään kyseisten ylläpitäjien on myös varmistettava kyberturvallisuuden, tietosuojan ja turvallisuuden korkein mahdollinen taso erityisesti todentamis-, laskutus- ja maksuprosesseissa. Kyseisten ylläpitäjien on tarvittaessa noudatettava toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa annetun direktiivin (NIS2-direktiivi) säännöksiä. Saataville on asetettava seuraavat tietotyypit:

Tarkistus  238

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) lataus- tai tankkauspisteen maantieteellinen sijainti,	i) lataus- tai tankkauspisteen maantieteellinen sijainti ja mahdollisuuksien mukaan tiedot lepotiloista ja elintarviketarjonnasta sen läheisyydessä,

Tarkistus  239

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	i a) tilat, jotka suojaavat sateelta tai muilta ankarilta sääoloilta,

Tarkistus  240

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	i b) valaistus yöaikaan tapahtuvan latauksen aikana,

Tarkistus  241

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) liitännän tyyppi,	ii) liitännän tyyppi ja saatavuus,

Tarkistus  242

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv alakohta

Komission teksti	Tarkistus
iv) antoteho (kW),	iv) kokonaisantoteho (kW) ja yksilöllinen enimmäisantoteho,

Tarkistus  243

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iv a) soveltuvuus raskaille hyötyajoneuvoille, mukaan lukien lataus- ja tankkauspisteiden käyttöä koskevat korkeus-, pituus- ja leveysrajoitukset.

Tarkistus  244

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) saatavuus (käytössä/ei käytössä),	ii) saatavuus (käytössä/ei käytössä), saatavillaoloaste sopivaa aikayksikköä kohti (päivä/tunnit),

Tarkistus  245

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii a) uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuus ja kasvihuonekaasupäästöt latauspisteissä tarjotusta sähköstä, jos tiedot ovat saatavilla,

Tarkistus  246

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii b) mahdollisuus kaksisuuntaiseen lataukseen (kyllä/ei),

Tarkistus  247

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii c) älylatausvalmius,

Tarkistus  248

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii d alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii d) hyväksytyt maksutavat,

Tarkistus  249

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii e alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii e) tarvittaessa pysäköinnin hinta ja aikaraja,

Tarkistus  250

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	c a) näytöllä saatavilla olevat kielet,

Tarkistus  251

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajat eivät – noudattaen kuitenkin asiaa koskevaa unionin oikeutta – ole velvollisia antamaan staattisia tai dynaamisia tietoja, jos niiden myötä paljastuisi yrityksen luottamuksellisia tietoja, jotka saattavat vaarantaa yrityksen intressin.

Tarkistus  252

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot ovat avoimesti ja syrjimättömästi kaikkien sidosryhmien saatavilla jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU67 mukaisesti.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava noudattaen asiaa koskevaa unionin oikeutta, että tiedot, lukuun ottamatta yritysten luottamuksellisia tietoja, jotka saattavat vaarantaa yrityksen intressin, ovat avoimesti ja syrjimättömästi kaikkien sidosryhmien saatavilla jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU67 mukaisesti.
__________________	__________________
67 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).	67 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).

Tarkistus  253

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Komissio perustaa 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskevia tietoja varten. Näin tehdessään komissio varmistaa, että direktiivin XX-XXX [ITS-direktiivi] ja multimodaalisen liikkuvuuden digitaalipalveluista annetun asetuksen XX-XXX säännöksiä noudatetaan kaikilta osin. Yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen on perustuttava täysin kansallisiin yhteyspisteisiin ja yhdistettävä ne toisiinsa. Sen on tarjottava pääsy kaikkiin kansallisten yhteyspisteiden saataville asetettuihin tietoihin ja varmistettava, että ne ovat julkisesti ja syrjimättömästi loppukäyttäjien, muiden markkinaosapuolten ja palveluntarjoajien saatavilla näiden käyttöön edellyttäen, että tietosuojavaatimuksia noudatetaan. Komissio varmistaa, että yhteinen eurooppalainen yhteyspiste asetetaan yleisön saataville ja se on helposti käytettävissä, esimerkiksi luomalla tarkoitukseen suunnitellun verkkoportaalin. Komissio varmistaa, että yhteisessä eurooppalaisessa yhteyspisteessä olevat tankkaus- ja latauspisteiden saatavuutta ja esteettömyyttä koskevat tiedot, mukaan lukien odotusajat ja jäljellä olevien vaihtoehtoisten polttoaineiden kapasiteetti, ovat saatavilla yleisesti saatavilla olevan, ajantasaisen, käyttäjäystävällisen ja monikielisen rajapinnan kautta EU:n tasolla.

Tarkistus  254

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset yhteyspisteet mahdollistavat automaattisen ja yhdenmukaisen tiedonsiirron yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen ja yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien kanssa 4 kohdan mukaisesti vahvistettavien menettelyjen ja teknisten vaatimusten mukaisesti.

Tarkistus  255

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 4 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
4. Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:	4. Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:

Tarkistus  256

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 4 kohta – c alakohta

Komission teksti	Tarkistus
c) vahvistetaan yksityiskohtaiset menettelyt 2 kohdassa edellytettyjen tietojen tuottamista ja siirtoa varten.	c) vahvistetaan yksityiskohtaiset menettelyt ja tekniset vaatimukset 2, 3 a ja 3 b kohdassa edellytettyjen tietojen yhdenmukaista eurooppalaista tuottamista ja siirtoa varten.

Tarkistus  257

 

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Yleisesti saatavilla olevien ammoniakin tankkauspisteiden, jotka otetaan käyttöön tai uusitaan [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen, on oltava liitteessä II olevassa 7.1 ja 7.2 kohdassa vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisia.

Tarkistus  258

 

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 7 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
7. Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:	7. Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:

Tarkistus  259

 

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 7 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) muutetaan liitettä II päivittämällä viittaukset standardeihin, joihin viitataan kyseisessä liitteessä vahvistetuissa teknisissä eritelmissä.	b) muutetaan liitettä II päivittämällä viittaukset standardeihin, joihin viitataan kyseisessä liitteessä vahvistetuissa teknisissä eritelmissä, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua niiden teknisestä hyväksymisestä.

Tarkistus  260

Ehdotus asetukseksi

21 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	21 a artikla
	Kompensoiva sääntelyn vähentäminen
	Komissio esittää viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteen soveltamisesta antamansa tiedonannon1 a mukaisesti ehdotuksia tämän asetuksen aiheuttaman sääntelytaakan kompensoimiseksi muuttamalla tai kumoamalla muissa unionin säädöksissä olevia säännöksiä, joista koituu säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia asianomaisilla aloilla.
	_________________
	1 a Euroopan komission lehdistötiedote, annettu 4 päivänä joulukuuta 2019, von der Leyenin komission toimintatavoista.

Tarkistus  261

 

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä sekä tekee tarvittaessa ehdotuksen sen muuttamisesta.	Komissio seuraa asetuksen täytäntöönpanon edistymistä. Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä kiinnittäen erityistä huomiota tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden ja infrastruktuurivaatimusten asianmukaisuuteen. Jos komissio toteaa, että yksi tai useampi säännös ei enää ole asianmukainen tai että uutta teknologiaa on kehitetty, se tekee ehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta. Osana tätä uudelleentarkastelua komissio harkitsee erityisesti seuraavaa:
	– alennetaan tämän asetuksen 9 artiklassa säädetyn bruttovetoisuuden kynnysarvo neljäänsataan sekä ulotetaan nämä säännökset koskemaan myös kaikkia muita asetuksen XXXX-XXX (FuelEU Maritime) soveltamisalaan kuuluvia alustyyppejä;
	– sisällytetään tähän asetukseen asianmukaiset tavoitteet infrastruktuurille, jota tarvitaan sähkö- ja vetykäyttövoimaisten ilma-alusten voimanlähteenä;
	– sähkötiejärjestelmien, kuten kontaktittoman induktiivisen latauksen tai ajojohdinteknologian, teknologinen kehitys ja se, voiko tällaisen infrastruktuurin käyttöönotto vaikuttaa yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin käyttöönottoon, ja tarvittaessa tämän asetuksen latausinfrastruktuurin käyttöönottotavoitteisiin edellytettävät mukautukset. Osana tätä arviointia komissio tarkastelee erityisesti jäsenvaltioiden mahdollisuutta ottaa sähkötiejärjestelmät huomioon 3 artiklassa kevyille hyötyajoneuvoille ja 4 artiklassa raskaille hyötyajoneuvoille vahvistettujen kokonaisantotehoa koskevien tavoitteiden saavuttamisessa.

Tarkistus  262

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
a) ennusteet, jotka koskevat ajoneuvojen käyttöönottoa 31. joulukuuta 2025, 2030 ja 2035 mennessä seuraavien osalta:	a) ennusteet, jotka koskevat ajoneuvojen käyttöönottoa 31. joulukuuta 2025, 2027, 2030, 2032 ja 2035 mennessä seuraavien osalta:

Tarkistus  263

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
b) tavoitteet 31. joulukuuta 2025, 2030 ja 2035 mennessä seuraavien osalta:	b) tavoitteet 31. joulukuuta 2025, 2027, 2030, 2032 ja 2035 mennessä seuraavien osalta:

Tarkistus  264

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 7 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– nesteytetyn maakaasun tankkauspisteet TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien sijaintipaikka (satama) ja satamakohtainen kapasiteetti;	– nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteet TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien sijaintipaikka (satama) ja satamakohtainen kapasiteetti;

Tarkistus  265

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 8 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– maasähkönsyöttö TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien kunkin laitteiston tarkka sijainti (satama) ja kapasiteetti satamassa;	– maasähkönsyöttö TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien kunkin laitteiston tarkka sijainti (satama), verkon kapasiteetti ja kapasiteetti satamassa;

Tarkistus  266

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 11 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– L-luokan ajoneuvojen sähkölatausinfrastruktuuri: latausasemien lukumäärä ja antoteho.

Tarkistus  267

 

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 11 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– Luetelmakohdissa 1–4 olevat latausasemia koskevat tiedot on eriteltävä normaalin, älykkään ja kaksisuuntaisen latauskapasiteetin osalta.

Tarkistus  268

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
2. käyttöaste: edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen luokkien osalta raportointi kyseisen infrastruktuurin käyttöaste;	2. käyttöaste: edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen luokkien osalta raportointi kyseisen infrastruktuurin käyttöasteesta ja sen odotetusta tulevasta kysynnästä;

Tarkistus  269

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen infrastruktuurin käyttöönottoa koskevien tavoitteiden saavuttamisaste kaikkien liikennemuotojen osalta, erityisesti sähkölatausasemien, sähkötiejärjestelmien (tapauksen mukaan), vetytankkausasemien, meri- ja sisävesisatamissa tapahtuvan maasähkönsyötön, TEN-T-ydinverkon merisatamissa tapahtuvan nesteytetyn maakaasun alustankkauksen, satamien muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyötön sekä junien vedyntankkauspisteiden ja sähkönlatauspisteiden osalta;	– edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen infrastruktuurin käyttöönottoa koskevien tavoitteiden saavuttamisaste kaikkien liikennemuotojen osalta, erityisesti sähkölatausasemien, sähkötiejärjestelmien (tapauksen mukaan), vetytankkausasemien, meri- ja sisävesisatamissa tapahtuvan maasähkönsyötön, TEN-T-ydinverkon merisatamissa tapahtuvan nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin alustankkauksen, satamien muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyötön sekä junien vedyntankkauspisteiden ja sähkönlatauspisteiden osalta;

Tarkistus  270

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto kaupunkisolmukohdissa;	– vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto kaupunkisolmukohdissa ja multimodaaliliikennekeskuksissa;

Tarkistus  271

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden sekä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien liikennevaihtoehtojen, erityisesti julkisen liikenteen, laajentaminen on kohtuuhintaista ja että ne ovat helposti saatavilla haavoittuvassa asemassa oleville kuluttajille ja niille, jotka elävät energiaköyhyydessä tai ovat vaarassa joutua energiaköyhyyteen;

Tarkistus  272

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	7 a. selvitys siitä, miten energiatehokkuus etusijalle -periaate on otettu mahdollisimman tarkasti huomioon ajoneuvojen käyttöönottoennusteissa, tavoitteiden asettamisessa, käyttöasteiden arvioinnissa sekä kansallista politiikkakehystä ja siihen liittyviä julkisia investointeja tukevien poliittisten toimenpiteiden kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Tarkistus  273

 

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 3 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– kaksisuuntaisten latauspisteiden lukumäärä kunkin 2 kohdassa mainitun luokan osalta.

Tarkistus  274

 

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 9 kohta – 9.3. a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	9.3. a. Rautatieliikenteen sähkölataus- ja vetytankkausasemia koskeva tekninen eritelmä.

 

PERUSTELUT

Johdanto

 

Liikenne ja liikkuvuus ovat yhteiskunnan elinehto ja olennainen osa jokapäiväistä elämää, joka vaikuttaa unionin kansalaisten hyvinvointiin. Ne koskevat kaikkia meitä. Kestävä, kohtuuhintainen ja hyvin toimiva liikenneala, joka on kaikkien kansalaisten saatavilla, on EU:n sisämarkkinoiden selkäranka ja äärimmäisen tärkeä kaikkien Euroopan unionin alueiden saavutettavuuden ja yhteenliitettävyyden varmistamiseksi.

 

Euroopan liikenneala on parhaillaan historiallisen muutoksen kourissa. Ala tuottaa yli 27 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä unionissa, joten sen ekologinen jalanjälki on merkittävä. Unionin kokonaispäästöt vähenivät vuosina 1990–2019, mutta ainoana merkittävänä päästöjä aiheuttavana alana liikenteen päästöt kasvoivat. Tämä kielteinen suuntaus ei sovi yhteen sen kanssa, että unioni on siirtymässä kohti kestävää yhteiskuntaa, eikä sen ilmastotavoitteiden kanssa. Se ei myöskään riitä maksimoimaan Euroopan teollisuuden mahdollisuuksia toimia maailmanlaajuisena edelläkävijänä, joka näyttää esimerkkiä kestävään liikkuvuuteen siirtymisessä.

 

Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään, liikennealan on leikattava päästöjään vähintään 90 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, joten alan hiilestä irtautuminen on keskeistä, jotta unioni voi saavuttaa ilmastoneutraaliuden eurooppalaisessa ilmastolaissa vahvistetun pitkän aikavälin tavoitteensa mukaisesti.

 

Liikenteen hiilestä irtautumiseen liittyy tietenkin haasteita, mutta se tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia. Siirtymällä kestäviin, uusiutuviin ja tehokkaisiin energiaratkaisuihin kaikissa liikennemuodoissa unioni voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmansaasteita kansalaisten elämänlaadun ja terveyden parantamiseksi, luoda uusia laadukkaita työpaikkoja ja samalla nykyaikaistaa ja vahvistaa Euroopan teollisuutta ja sen kilpailukykyä.

 

Kestävillä vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja niiden infrastruktuurilla on keskeinen rooli tässä siirtymässä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin nopea ja jatkuva käyttöönotto on ympäristökestävien ajoneuvojen, alusten ja liikenneratkaisujen markkinoilla yleistymisen tukemisen ja vauhdittamisen perusedellytys. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että käytössä on paras mahdollinen oikeudellinen kehys, joka mahdollistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin riittävän laajan käyttöönoton ja kannustaa investoimaan kestäviin teknologioihin. Lähitulevaisuudessa tehtävillä investointipäätöksillä on ratkaiseva merkitys liikennealan saattamisessa oikealle tielle alalla meneillään olevassa siirtymässä ja sen varmistamisessa, että se edistää riittävästi unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja nollanettopäästöjen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

 

 

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurien nykytilanne EU:ssa

 

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annettu direktiivi 2014/94/EU tuli voimaan marraskuussa 2014, ja jäsenvaltioiden oli saatettava sen säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä 18. marraskuuta 2016 mennessä.

 

Direktiivillä luodaan kehys yhteisille toimenpiteille vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottamiseksi. Vaikka direktiivillä on ollut jonkin verran myönteisiä vaikutuksia vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon, sen puutteet ovat selvästi nähtävissä. Sisämarkkinat ovat pirstaloituneet, ja edelleen puuttuu unionin kattava saumaton ja yhteentoimiva vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriverkko. On erittäin selvää, että direktiivillä ei ole onnistuttu saavuttamaan keskeistä tavoitetta varmistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin johdonmukainen markkinakehitys EU:ssa.

 

Esittelijä on vakuuttunut siitä, että tarvitaan vahvempi ja johdonmukaisempi oikeudellinen kehys, jotta voidaan lisätä riittävästi kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa ja yleistymistä markkinoilla ja varmistaa täysin yhteenliitetty ja yhteentoimiva verkko kaikkialla unionissa. Ilman EU:n lisätoimia asianmukaisen infrastruktuurin nykyinen puuttuminen todennäköisesti haittaa kehitystä erityisesti muodostamalla esteen vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen, alusten ja ilma-alusten markkinoiden kaivatulle kasvulle.

 

Siksi esittelijä suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen muuttaa direktiivi asetukseksi. Tämä on tarpeen, jotta voidaan tarjota kestäviä, kohtuuhintaisia ja hyvin toimivia liikennemuotoja, jotka ovat kaikkien kansalaisten saatavilla, ja täyttää vuodelle 2030 asetetut kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet ja vuoteen 2050 mennessä tapahtuvan ilmastoneutraaliuteen siirtymisen tarpeet. Esittelijä on samaa mieltä siitä, että tämän infrastruktuurin käyttöönottoa koskevat oikeudellisesti sitovat vähimmäisvaatimukset antavat unionille parhaat mahdolliset valmiudet tukea vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen vaadittua käyttöönottoa kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikissa liikennemuodoissa. Yhdenmukaistetuilla säännöksillä varmistetaan lataus- ja tankkausasemien vaadittu esteettömyys ja helpotetaan kansalaisten jokapäiväistä liikkumista, ja samalla myös vahvistetaan alueellista yhteenkuuluvuutta ja autetaan kaikkia alueita siirtymään kohti vihreämpää ja ilmastoneutraalia tulevaisuutta. Lisäksi tarvitaan avointa ja oikeudenmukaista hinnoittelua sekä yhdenmukaisia ja helppokäyttöisiä maksuratkaisuja käyttäjille, jotta voidaan taata täysi esteettömyys kaikille kansalaisille ja helpottaa siirtymistä kestäviin liikenneratkaisuihin.

 

Komission ehdotus on hyvä lähtökohta monilta osin, mutta esittelijä katsoo, että parantamisen varaa on edelleen, ja ehdottaa siksi poliittisen kehyksen lujittamista seuraavasti:

 

 

Tieliikenteen hiilestä irtautuminen

 

Tieliikenteen hiilestä irtautuminen on ensiarvoisen tärkeää, ja päästöttömät teknologiat kehittyvät nopeasti autoteollisuudessa. Tämän kehityksen tukemiseksi on ratkaisevan tärkeää, että tarvittava infrastruktuuri otetaan laajamittaisesti käyttöön.

 

Esittelijä suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ottaa käyttöön pakolliset tavoitteet kevyiden sähköhyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevien latausasemien käyttöönotolle. Jotta kuitenkin voidaan varmistaa sähköisen liikkuvuuden nopea, täydellinen, oikeudenmukainen ja maantieteellisesti osallistava kehittäminen koko unionissa, esittelijä katsoo, että vuoteen 2025 mennessä on sovellettava etäisyysperusteisia tavoitteita sekä TEN-T-ydinverkossa että kattavassa TEN-T-verkossa. Jotta voidaan tukea sähköajoneuvojen markkinaosuuden kasvua ja maksimoida se, on myös tärkeää tiukentaa ajoneuvokantaan perustuvaa tavoitetta asettamalla korkeamman ajoneuvokohtaisen vähimmäisantotehon. Tämä on erityisen tärkeää lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, jotta varmistetaan peruskattavuus, jonka ansiosta käyttäjät voivat ladata ajoneuvonsa missä tahansa he ajavat. Sen vuoksi ajoneuvokohtaista antotehoa koskeva vaatimus olisi kytkettävä sähköajoneuvojen osuuteen ajoneuvokannasta, jolloin antotehovaatimukset olisivat aluksi suuremmat, minkä jälkeen ne laskisivat ajan mittaan osuuden kasvaessa.

 

Raskaiden hyötyajoneuvojen osalta esittelijä katsoo, että tavoitteita on tiukennettava huomattavasti, jotta voidaan vastata markkinoiden odotettuun kysyntään. Ennen kaikkea on välttämätöntä, että voimassa olevat säännökset suunnitellaan käyttäjäkeskeisestä näkökulmasta ja että ne vastaavat kuorma-autonkuljettajien tarpeita. Tämä tarkoittaa latauslaitteiden vähimmäisantotehon merkittävää lisäämistä, jotta kuljettajat voivat ladata ajoneuvoa lepoaikoina, ja latausasemien kapasiteetin lisäämistä turvallisilla pysäköintialueilla. Myös tässä yhteydessä ehdotetun latausasemien käyttöönoton TEN-T-verkossa on oltava nopeampaa ja täydellisempää kuin komission ehdotuksessa, jotta voidaan tukea akkukäyttöisten sähkökuorma-autojen pääsyä markkinoille.

 

Toisaalta mitä tulee nesteytetyn maakaasun käyttöön tieliikenteessä, esittelijä ei usko, että tämän polttoaineen avulla voitaisiin merkittävästi vähentää raskaiden hyötyajoneuvojen kasvihuonekaasupäästöjä. Näin ollen unionin ei pitäisi kannustaa tämän infrastruktuuriin edelleen kehittämiseen, joka saattaisi johtaa hukkainvestointeihin ja haitalliseen lukkiutumiseen fossiilisiin teknologioihin sellaisten kestävien vaihtoehtojen kustannuksella, joilla on paremmat mahdollisuudet vähentää päästöjä. Näin ollen raskaiden hyötyajoneuvojen nesteytetyn maakaasun tankkausinfrastruktuurin ei pitäisi olla osa tätä asetusta.

 

 

Käyttäjäystävällisen ja esteettömän latauksen varmistaminen

Ajoneuvojen latauksen on oltava helppoa ja tehokasta ja esteettömästi aivan kaikkien ihmisten saatavilla. Sen vuoksi kaikkien yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkausasemien on oltava täysin esteettömästi liikuntarajoitteisten henkilöiden saatavilla. Lisäksi latausasemien ylläpitäjät on velvoitettava esittämään ennen latauskerran alkua kilowattitunnin kertahinta ja varmistamaan, että maksukortilla maksaminen on aina mahdollista. Sähköverkon paremman hallinnan mahdollistamiseksi kaikissa latauspisteissä on oltava valmius älylataukseen, mikä viime kädessä johtaa sähkön kuluttajahintojen alenemiseen.

 

Esittelijä katsoo myös, että on tärkeää parantaa niiden tietojen avoimuutta ja laatua, jotka lataus- ja tankkausasemien ylläpitäjät ovat velvollisia asettamaan saataville. Tähän sisältyy myös säädösvallan siirtäminen komissiolle unionin tason yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen perustamiseksi, jotta voidaan helpottaa toimijoiden välisiä hintavertailuja kaikkialla sisämarkkinoilla, sekä sellaisen EU:n tason rajapinnan perustaminen, jonka avulla käyttäjät voivat saada käyttöönsä koko EU:n kattavan kartan ja reittioppaan, joka sisältää kaikki yleisesti saatavilla olevat lataus- ja tankkausasemat.

 

Vedyn tankkausinfrastruktuuri

Puhdas vety on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaiset unionin tavoitteet sekä ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Teknologia kehittyy nopeasti, ja Euroopan on hyödynnettävä vetytankkausekosysteemin koko potentiaali raskaassa tieliikenteessä, jossa tarvitaan sekä kaasumaista että nestemäistä vetyä. Siksi esittelijä ehdottaa, että raskaiden hyötyajoneuvojen etäisyysperusteisten tankkausasemien käyttöönottoa lisätään edelleen TEN-T-verkon varrella. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että meriliikenteessä otetaan käyttöön asianmukainen määrä vetytankkauspisteitä.

 

Maasähkön jakelu ja sähkön tarjonta pysäköidyille ilma-aluksille

Esittelijä kannattaa komission ehdotusta varmistaa, että kaikki TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemat toimittavat sähköä pysäköidyille ilma-aluksille.

 

Maasähkön jakelun osalta ehdotusta on kuitenkin vahvistettava, jotta alusten kasvihuonekaasupäästöjä kiinnityspaikassa voidaan edelleen vähentää. Vaikka teknologia on ollut käytössä kahden vuosikymmenen ajan, vain harvat alukset unionissa on tällä hetkellä liitetty maasähköön. Jotta voidaan tukea laajemmin tämän infrastruktuurin ja sen liiketoimintamallin käyttöönoton lisäämistä, esittelijä vahvistaa asiaankuuluvia säännöksiä sekä alentamalla alusten vetoisuusrajaa että aikaistamalla käyttöönottoajankohdan vuoteen 2025.

 

Sääntöjen noudattamisen ja avoimuuden varmistaminen

 

Esittelijä pitää erittäin tärkeänä, että direktiivissä säädettyjä velvoitteita noudatetaan. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sääntöjä noudatetaan, ja säädettävä mahdollisista rikkomisista määrättävistä seuraamuksista. Lisäksi kehyksestä, jolla varmistetaan, että jäsenvaltioissa tapahtuu edistystä ja ne saavuttavat kansalliset tavoitteet, on tehtävä avoimempi ja vankempi.

 

 

LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ TAI HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

Seuraavan luettelon laatiminen on täysin vapaaehtoista, ja esittelijä on siitä yksin vastuussa. Esittelijä on saanut tietoja seuraavilta yhteisöiltä tai henkilöiltä valmistellessaan mietintöluonnosta:

Yhteisö ja/tai henkilö

Mazda Motor Europe

EnBW Energie Baden-Württemberg AG

Federation Internationale de l‘Automobile

ChargeUp Europe

Hubject

European Copper Institute

Deutschen Sparkassen- und Giroverband

EDF – European Affairs Division

Daimler

Alstom

Transport & Environment

Volkswagen

European Automobile Manufacturers‘ Association

Deutscher Städtetag

Tesla

Nationale Leitstelle Ladeinfrastruktur

Methanol Institute

VDA - Verband der Deutschen Automobilndustrie e. V.

UNIFE - The European Rail Supply Industry Association

ADAC Automobile Club

BEUC European Consumer Organisation

VZBV Verbraucherzentrale Bundesverband

Monopolkommission

CLEPA

ePURE - European renewable ethanol

SmartEN

NABU (Naturschutzbund Deutschland) e.V.

Zentralverband der deutschen Seehafenbetriebe e.V.

Initiative Deutsche Zahlungssysteme e.V.

ubitricity Gesellschaft für verteilte Energiesysteme

Verband kommunaler Unternehmen e.V.

ÖBB-Holding AG

ADV Flughafenverband

VDR – Verband Deutscher Reeder

Eurocities

Nati

BMW

Honda

European Sea Ports Organisation - ESPO

Clean Air Task Force

SHV Energy

Zürich 5 Coalition

Liquid Gas Europe

Parking Energy

E.ON

Eaton

Transdev

Eurelectric

Shell

Payments Europe

Mastercard

Visa

FedEx

Federation of European Private Port Companies and Terminals

Aena

Union Française de l’Électricité

Volvo

Avis Budget Group

Europcar Mobility Group

Hertz Corporation

Cruise Lines International Association Europe

Robert Bosch GmbH

Scania

Freie und Hansestadt Hamburg

avere

CEDEC - European Federation of Local Energy Companies

BDEW Bundesverband der Energie- und Wasserwirtschaft e.V.

TRATON

Wiener Stadtwerke

Leaseurope

Costa Group

Bundesverband der Deutschen Industrie e.V.

Union Internationale des Transports Publics

GRTgaz

Fastned

International DME Association

The European Association for Storage and Energy - EASE

AeroSpace and Defence Industries Association of Europe

Portugal Shipowners

bp

Verband Deutscher Verkehrsunternehmen e.V.

SHARE NOW

Groupe ADP

Autobahnen- und Schnellstraßen-Finanzierungs-Aktiengesellschaft

Verband der Elektro- und Digitalindustrie e.V.

Charging Interface Initiative e.V.

Fraport

BusinessEurope

Iberdrola

Edison

Natural & Bio Gas Vehicle Association

Lucid Motors

E.DSO – European Distribution System Operators

IONITY

Bauindustrie

Hydrogen Europe

Air Liquide

ACI EUROPE

eurogas

Central and East European Transport Initiative

Card Payment Sweden

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.4.2022)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta

(COM(2021)0559 – C9‑0331/2021 – 2021/0223(COD))

Valmistelija: Alexandr Vondra

 

LYHYET PERUSTELUT

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisellä on keskeinen rooli vähäpäästöisiin – ja viime kädessä päästöttömiin – liikennemuotoihin siirtymisessä. Euroopan liikennealan ensisijainen energialähde on tulevaisuudessa pian sähkö yhdessä vedyn ja ammoniakin kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Eurooppa tarvitsee kuitenkin useita siirtymävaiheen energialähteitä. Näin voidaan tarjota kipeästi kaivattua taloudellista ja sääntelyyn liittyvää joustavuutta erityisesti niille jäsenvaltioille, joissa maatienajoneuvoille tarkoitettua sähkölatausinfrastruktuuria on olemassa vain vähän.

Tästä syystä komission ehdotuksessa vuoden 2014 direktiivin muuttamisesta asetukseksi on otettava perusteellisesti huomioon teknologianeutraaliuden merkitys. Teknologianeutraalius ei saa nojautua epärealistiin odotuksiin kustannuksiltaan korkean infrastruktuurin kehittämis- ja käyttöönottoajoista.

Kevyiden hyötyajoneuvojen sähkölatausinfrastruktuuri on tällä hetkellä kaikkein kehittyneintä. Sen osalta olenkin pitkälti säilyttänyt komission tekstin aiemmin laaditun mukaisena. Raskaiden hyötyajoneuvojen, meri- ja sisävesialusten sekä ilma-alusten osalta katson kuitenkin, että ehdotuksen näkemykset tarvittavan infrastruktuurin kehittämisen näkymistä ja toteutettavuudesta ovat liian kunnianhimoisia. Tämän vuoksi suosittelen tarkistuksissani, että sähköajoneuvojen latauspisteitä ja vetytankkausasemia koskevia tavoitteita lykätään kolmella vuodella ja että samalla pidennetään kolmella vuodella velvoitetta tukea nesteytetyn maakaasun infrastruktuuria. Uskon, että tällainen lähestymistapa tarjoaa kaivattua joustavuutta ja auttaa ottamaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat.

Suhtaudun lisäksi varauksellisesti useisiin vaihtoehtoisten polttoaineiden alaluokkiin, joita komission ehdotuksessa määritellään. Jotkin määritelmät ovat harhaanjohtavia ja voivat johtaa sekoittamiseen ja jakeluun liittyviin ongelmiin erityisesti uusiutuvien polttoaineiden, kuten biometaanin ja uusiutuvan vedyn, osalta. Myös komission alemman tason määritelmä ’päästöttömien ajoneuvojen vaihtoehtoiset polttoaineet’ on ongelmallinen. Jotkin luetelluista polttoaineista edellyttävät suuripäästöisiä tuotantoprosesseja, mikä vaarantaa lopullisen asetuksen uskottavuuden. Siksi olen esittänyt tarkistuksia, joilla vastataan näihin huolenaiheisiin ja varmistetaan oikeudellinen selkeys.

Koska komission ehdotuksessa jäsenvaltioille asetetaan edistymisraportointiin liittyviä raskaita hallinnollisia velvoitteita, suosittelen useiden määräaikojen pidentämistä. Lopuksi todettakoon, että pidän ennenaikaisena komission suunnitelmaa uuden lain uudelleentarkastelemiseksi vuonna 2026. Lain sääntelyvaikutusten perusteellinen arviointi ei ole mahdollista niin lyhyen ajanjakson perusteella, kun otetaan huomioon tarvittavan uuden infrastruktuurin laajuus. Siksi ehdotan uudelleentarkastelun aikatauluun kahden vuoden lykkäystä.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(2) Useissa unionin oikeuden säännöksissä on jo asetettu uusiutuvia polttoaineita koskevia tavoitteita. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2018/2001/EY45 asetetaan uusiutuvien energialähteiden tavoitteeksi neljäntoista prosentin markkinaosuus liikenteen polttoaineista.	(2) Useissa unionin oikeuden säännöksissä on jo asetettu uusiutuvia polttoaineita koskevia tavoitteita. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2018/2001/EY45 asetetaan uusiutuvien energialähteiden tavoitteeksi markkinaosuus liikenteen polttoaineista. Samalla on välttämätöntä ottaa huomioon se tosiseikka, että liikennesektorin päästöjä on vähennettävä noin 90 prosenttia, jos EU:n tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä halutaan saavuttaa.
__________________	__________________
45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).	45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

Tarkistus  2

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/63146 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU)2019/124247 asetetaan jo hiilidioksidipäästönormit uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille sekä tietyille raskaille hyötyajoneuvoille. Näiden välineiden odotetaan nopeuttavan erityisesti päästöttömien ajoneuvojen käyttöönottoa ja luovan siten kysyntää lataus- ja tankkausinfrastruktuurille.	(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/63146 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU)2019/124247 asetetaan jo hiilidioksidipäästönormit uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille sekä tietyille raskaille hyötyajoneuvoille. Näiden välineiden odotetaan nopeuttavan erityisesti päästöttömien ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa ja luovan siten kysyntää lataus- ja tankkausinfrastruktuurille. Tällä asetuksella käyttöön otettujen toimenpiteiden tarkoituksena on auttaa ajoneuvojen valmistajia saavuttamaan tavoitteensa ja vähentää tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä samalla kun mahdollistetaan keskeytymätön matkustaminen ja yhteenliitettävyys kaikkialla Euroopassa.
__________________	__________________
46 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13).	46 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13).
47 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (OJ L 198, 25.7.2019, s. 202).	47 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (OJ L 198, 25.7.2019, s. 202).

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) Yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttaman analyysin, joka kattaa koko polttoaineketjun ja joka koskee EU:n polttoaine- ja voimansiirtovaihtoehtoja, mukaan muuta kuin biologista alkuperää oleviin uusiutuviin polttoaineisiin (RFNBO), kuten synteettiseen dieseliin, liittyy se etu, että se on drop-in-polttoaine, jota on helppo käyttää vakiomuotoisissa infrastruktuureissa ja voimansiirtolaitteissa. Niiden kasvihuonekaasutehokkuus määräytyy pääasiassa tuotantoon käytetyn energialähteen mukaan. Niiden muuntaminen jäännösraaka-aineista tai uusiutuvista energialähteistä tuotetusta sähköstä voi tuottaa huomattavia päästösäästöjä, jotka lähestyvät hiilettömiä päästöjä polttoaineiden koko elinkaaren osalta.
	__________________
	1 a Prussi, M., Yugo, M., De Prada, L., Padella, M., Edwards, JRC Well-To-Wheels report v 5, EUR 30284 EN, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2020, ISBN 978-92-76-20109-0, doi:10.2760/100379, JRC121213.

Perustelu

Viittaus komission omaan sisäiseen tutkimukseen eri polttoaineketjujen toteutettavuudesta, mukaan lukien sähköstä tuotetut polttoaineet.

Tarkistus  4

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(4) ReFuelEU Aviation48- ja FuelEU Maritime49 -aloitteiden odotetaan lisäävän kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä lento- ja meriliikenteessä. Vaikka kestävien lentopolttoaineiden käyttövaatimukset voivat suurelta osin täyttää nykyisellä tankkausinfrastruktuurilla, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöön tarvitaan investointeja. FuelEU Maritime -aloitteessa asetetaan erityisesti maasähkön käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka voidaan täyttää vain, jos TEN-T-satamissa otetaan käyttöön riittävä määrä maasähköjärjestelmiä. Näihin aloitteisiin ei kuitenkaan sisälly tarvittavaa polttoaineinfrastruktuuria koskevia säännöksiä, jotka ovat edellytys tavoitteiden saavuttamiselle.	(4) ReFuelEU Aviation48- ja FuelEU Maritime49 -aloitteiden odotetaan lisäävän kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä pysäköidyissä ilma-aluksissa ja meriliikenteessä. Vaikka kestävien lentopolttoaineiden käyttövaatimukset voivat suurelta osin täyttää nykyisellä tankkausinfrastruktuurilla, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöön tarvitaan investointeja. Lisäksi komission olisi arvioitava lentoliikenteen vetymarkkinoiden nykytilaa ja tulevaa kehitystä sekä laadittava toteutettavuustutkimus, joka koskee kyseisen infrastruktuurin käyttöönottoa ilma-alusten tehonsyötössä, mukaan lukien tarvittaessa suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta lentoasemilla, erityisesti ilma-alusten vety- ja sähkölatauksen osalta. FuelEU Maritime -aloitteessa asetetaan erityisesti maasähkön käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka voidaan täyttää vain, jos TEN-T-satamissa otetaan käyttöön riittävä määrä maasähköjärjestelmiä. Kun muita synteettisiä polttoaineita kuin synteettistä dieseliä käyttäviin aluksiin liittyvä teknologia kypsyy, tarvitaan asiaan liittyvää tankkausinfrastruktuuria. Näihin aloitteisiin ei kuitenkaan sisälly tarvittavaa polttoaineinfrastruktuuria koskevia säännöksiä, jotka ovat tavoitteiden saavuttamisen edellytys. Direktiivin 2014/94/EU uudelleentarkastelussa todetaan, että maasähkön toimitusinfrastruktuurin käyttöönotto satamissa on useimmissa jäsenvaltioissa ollut rajallista. Tämän vuoksi sitovilla tavoitteilla, jotka koskevat asiaankuuluvan infrastruktuurin oikea-aikaista käyttöönottoa, olisi varmistettava, että alusten liikenteenharjoittajilla on riittävä pääsy maasähköön TEN-T-satamissa FuelEU Maritime -aloitteessa asetettujen velvoitteiden täyttämiseksi.
__________________	__________________
48 COM(2021) 561.	48 COM(2021)0561.
49 COM(2021) 562.	49 COM(2021)0562.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Komission olisi varmistettava, että maasähköä käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Jäsenvaltioiden avustamiseksi tätä koskevassa päätöksenteossa komission olisi arvioitava väliarvioinnissa, mitkä satamat soveltuvat parhaiten maasähkön käyttöön ja missä satamissa vaihtoehtoiset ratkaisut olisivat parempia tehokkuuden ja hiilidioksidin vähentämisen kannalta.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(5 b) Lisäksi olisi sovellettava eriytettyä lähestymistapaa unionin jäsenvaltioihin ja alueisiin niiden talouden ja infrastruktuurin kehitystason sekä maantieteellisten ja kansallisten markkinoiden ominaispiirteiden mukaan, mukaan lukien rajat ylittävä infrastruktuuri kolmansien maiden kanssa. Yhtäkään jäsenvaltiota ei kuitenkaan pitäisi vapauttaa unionin yhteisistä tavoitteista, vaikka aikataulut ja välitavoitteet voivat luonnollisesti vaihdella.

Tarkistus  7

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(9) Yleisesti saatavilla olevan kevyiden sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto on ollut epätasaista eri puolilla unionia. Epätasaisen jakautumisen jatkuminen hidastaisi tällaisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja heikentäisi liikenneyhteyksiä eri puolilla unionia. Kansallisten tavoitetasojen ja lähestymistapojen jatkuvat erot eivät luo pitkän aikavälin varmuutta, jota tarvitaan merkittäviin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioille kansallisella tasolla asetettavien pakollisten vähimmäistavoitteiden olisi sen vuoksi tarjottava politiikalle suuntaviivoja ja täydennettävä kansallisia toimintakehyksiä. Tässä lähestymistavassa olisi yhdistettävä kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) etäisyysperusteiset tavoitteet. Kansallisilla ajoneuvokantaperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava, että ajoneuvojen yleistymiseen kussakin jäsenvaltiossa vastataan riittävällä yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla. TEN-T-verkon etäisyysperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava sähkölatauspisteiden täysi kattavuus unionin päätieverkostoissa ja siten varmistettava helppo ja saumaton liikenne kaikkialla unionissa.	(9) Yleisesti saatavilla olevan kevyiden sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto on ollut epätasaista eri puolilla unionia. Epätasaisen jakautumisen jatkuminen hidastaisi tällaisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja heikentäisi liikenneyhteyksiä eri puolilla unionia. Sen vuoksi on tärkeää pyrkiä nostamaan kansalliset lähestymistavat samalle tasolle, jotta voidaan luoda pitkän aikavälin varmuutta, jota tarvitaan merkittäviin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioille kansallisella tasolla asetettavien pakollisten vähimmäistavoitteiden olisi sen vuoksi tarjottava politiikalle suuntaviivoja ja täydennettävä kansallisia toimintakehyksiä. Tässä lähestymistavassa olisi yhdistettävä kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) etäisyysperusteiset tavoitteet. Kansallisilla ajoneuvokantaperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava, että ajoneuvojen yleistymiseen kussakin jäsenvaltiossa vastataan riittävällä yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla. TEN-T-verkon etäisyysperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava sähkölatauspisteiden täysi kattavuus unionin päätieverkostoissa ja siten varmistettava helppo ja saumaton liikenne kaikkialla unionissa, myös liikenne unionin syrjäisimmillä alueilla ja niille suuntautuva liikenne. Tällaisen infrastruktuuriverkoston kehittäminen helpottaisi kaikkien unionin alueiden, myös syrjäisimpien alueiden ja muiden syrjäisten alueiden tai maaseutualueiden, saavutettavuutta ja yhteenliitettävyyttä ja vahvistaisi niiden välistä sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. TEN-T-verkon ominaispiirteet, kuten keskimääräinen liikennetiheys ja asukasluku, olisi kuitenkin otettava huomioon määriteltäessä pakollisia vähimmäisetäisyyteen perustuvia tavoitteita.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Harvaan asutut alueet eivät houkuttele yksityisiä investointeja latausinfrastruktuuriin pienempien liikennevirtojen ja vähäisemmän latauksen tarpeen vuoksi. Jotta jäsenvaltiot voivat tehokkaasti noudattaa tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan ja toteuttaa latausinfrastruktuurin käyttöönoton myös harvaan asutuilla alueilla, unionin valtiontukisäännöissä olisi säädettävä latausinfrastruktuurin julkisen tuen lisäämisestä kyseisillä alueilla.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(9 b) Muut kuin kaupalliset toimijat, kuten yksityisten latauspisteiden omistajat, jotka asettavat pisteensä yleisesti saataville maksutta tai harkinnanvaraisesta maksusta yksin tai vertaisverkon osana, ovat tärkeässä asemassa resurssitehokkaassa siirtymisessä päästöttömään liikkuvuuteen erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä muita kuin kaupallisia hinnoittelujärjestelmiä, vaikka ne eivät kuuluisikaan tässä asetuksessa asetettuihin vaatimuksiin, ja latauspisteet, joiden antoteho on vähintään 11 kW, voidaan ottaa huomioon 50 prosentin osalta tavoitteita määritettäessä.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 c kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(9 c) Kansalaisten energiayhteisöillä ja uusiutuvan energian yhteisöillä, jotka on määritelty direktiiveissä (EU) 2019/944 ja (EU) 2018/2001, on myös merkittävä rooli päästöttömän liikkuvuuden laajentamisessa, kun nämä yhteisöt toimivat lataus- ja tankkauspisteiden kaupallisina toimijoina tai liikennepalvelujen tarjoajina. Nämä yhteisöt voivat 5 ja 7 artiklan mukaisesti veloittaa niiden jäseninä olevilta loppukäyttäjiltä alhaisemman hinnan kuin sellaisilta loppukäyttäjiltä, jotka eivät ole niiden jäseniä, edellyttäen, että tällöin toimitaan oikeasuhteisella tavalla.

Tarkistus  11

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(10) Kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet olisi asetettava kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen sähköajoneuvojen kokonaismäärän perusteella käyttäen yhteistä menetelmää, jossa otetaan huomioon teknologian kehitys, kuten sähköajoneuvojen lisääntynyt ajotoimintasäde tai sellaisten pikalatauspisteiden yleistyminen markkinoilla, jotka voivat ladata suuremman määrän ajoneuvoja latauspistettä kohti kuin tavanomaiset latauspisteet. Menetelmässä on otettava huomioon myös akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen erilaiset lataustarpeet. Menetelmän, jolla asetetaan normit kansalliseen ajoneuvokantaan perustuville, yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin suurinta kokonaisantotehoa koskeville tavoitteille, olisi mahdollistettava riittävä joustavuus jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten latausteknologioiden suhteen.	(10) Kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet olisi asetettava sen perusteella, mikä on sähköajoneuvojen kokonaisosuus henkilöautokannan kokonaismäärästä jäsenvaltioissa, käyttäen yhteistä menetelmää, jossa otetaan huomioon teknologian kehitys, kuten sähköajoneuvojen lisääntynyt ajotoimintasäde tai sellaisten pikalatauspisteiden yleistyminen markkinoilla, jotka voivat ladata suuremman määrän ajoneuvoja latauspistettä kohti kuin tavanomaiset latauspisteet. Menetelmässä on otettava huomioon myös akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen erilaiset lataustarpeet. Menetelmän, jolla asetetaan normit kansalliseen ajoneuvokantaan perustuville, yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin suurinta kokonaisantotehoa koskeville tavoitteille, olisi mahdollistettava riittävä joustavuus jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten latausteknologioiden suhteen. Menetelmässä olisi myös otettava huomioon sähköajoneuvojen markkinoiden kehitys ja mukauduttava siihen vastaavasti mahdollistaen asianmukaisen painotuksen, jotta voidaan varmistaa saavutettavissa olevat tavoitteet, joilla edistetään pienten ajoneuvokantojen markkinoiden kehitystä.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(11 a) Yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin käyttöönoton olisi ensisijaisesti perustuttava yksityisiin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin tuettava infrastruktuurin käyttöönottoa alkuperäisillä julkisilla investoinneilla tapauksissa, joissa markkinaolosuhteet edellyttävät julkista tukea, edellyttäen, että se on täysin valtiontukisääntöjen mukaista, kunnes on luotu kilpailukykyiset markkinat.

Tarkistus  13

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(13) Sähkökäyttöiset raskaat hyötyajoneuvot tarvitsevat varsin erilaisen latausinfrastruktuurin kuin kevyet hyötyajoneuvot. Sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria ei kuitenkaan ole tällä hetkellä unionissa ole juuri lainkaan. TEN-T-verkon etäisyysperusteisten tavoitteiden, yön yli -latausinfrastruktuuria koskevien tavoitteiden ja kaupunkisolmukohtia koskevien tavoitteiden yhdistelmällä olisi varmistettava, että kaikkialla unionissa on sähkökäyttöisille raskaille hyötyajoneuvoille riittävästi yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria tukemaan akkukäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen odotettua yleistymistä markkinoilla.	(13) Sähkökäyttöiset raskaat hyötyajoneuvot tarvitsevat varsin erilaisen latausinfrastruktuurin kuin kevyet hyötyajoneuvot. Sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria ei kuitenkaan ole nykyään unionissa lähes ollenkaan. Tästä syystä raskaat hyötyajoneuvot edellyttävät pidempää kehitys- ja käyttöönottoaikaa kuin kevyiden hyötyajoneuvojen infrastruktuuri. TEN-T-verkon etäisyysperusteisten tavoitteiden, yön yli -latausinfrastruktuuria koskevien tavoitteiden ja kaupunkisolmukohtia koskevat tavoitteet yhdistävällä asteittaisella lähestymistavalla olisi viime kädessä varmistettava, että kaikkialla unionissa on sähkökäyttöisille raskaille hyötyajoneuvoille riittävästi yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria tukemaan proaktiivisesti akkukäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen markkinaosuuden odotettua kehitystä. Tämän vuoksi on tehtävä alkusysäyksen antava investointi sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen infrastruktuuriin, samalla kun infrastruktuurin jatkokehittämisen edellytyksenä olisi oltava markkinaosuuden unionin laajuinen, kansallinen ja alueellinen kehitys ja merkitykselliset liikennetiedot.

Tarkistus  14

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(14) TEN-T-verkossa olisi myös otettava käyttöön riittävä määrä raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kattavien liikkumismahdollisuuksien varmistamiseksi kaikkialla unionissa. Myös infrastruktuurin antotehon olisi oltava riittävä, jotta ajoneuvo voidaan ladata kuljettajan lakisääteisen taukoajan kuluessa. Verkoston varrella olevien pikalatauspisteiden lisäksi raskaiden hyötyajoneuvojen olisi myös voitava käyttää yleisesti saatavilla olevaa latausinfrastruktuuria yön yli -lataukseen pääliikenneverkon varrella, mikä tukisi erityisesti kaukoliikenteen sähköistämistä.	(14) TEN-T-verkossa olisi myös otettava käyttöön riittävä määrä raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kattavien liikkumismahdollisuuksien varmistamiseksi kaikkialla unionissa. Myös infrastruktuurin antotehon olisi oltava riittävä, jotta ajoneuvo voidaan ladata kuljettajan lakisääteisen taukoajan kuluessa. Verkoston varrella olevien pikalatauspisteiden lisäksi raskaiden hyötyajoneuvojen olisi myös voitava käyttää yleisesti saatavilla olevaa latausinfrastruktuuria yön yli -lataukseen pääliikenneverkon varrella, mikä tukisi erityisesti kaukoliikenteen sähköistämistä. TEN-T-verkon ominaispiirteet, kuten keskimääräinen liikennetiheys ja asukasluku, olisi kuitenkin otettava huomioon määriteltäessä pakollisia vähimmäisetäisyyteen perustuvia tavoitteita.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(15 a) Jotta vältetään liikenneruuhkat sähkölatauspisteissä, komission olisi kannustettava nopeita latausasemia koskevia innovaatioita ja varmistettava, että jäsenvaltiot käyttävät tehokkainta infrastruktuuria näiden latauspisteiden ympärillä.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(15 a) TEN-T-ydinverkkoon ja kattavaan TEN-T-verkkoon sovellettavien infrastruktuurivaatimusten olisi mahdollistettava perustellut vapautukset, mukaan lukien tapaukset, joissa investointia ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella.

Tarkistus  17

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/94452 määritellyt älykkäät mittausjärjestelmät mahdollistavat verkon vakauden varmistamiseksi ja latauspalvelujen järkevän käytön kannustamiseksi tarvittavien reaaliaikaisten tietojen tuottamisen. Tarjoamalla reaaliaikaista energiamittaustietoa sekä tarkkaa ja läpinäkyvää kustannustietoa älymittausjärjestelmät ja älylatauspisteet kannustavat lataamaan sähköä aikoina, jolloin sähkön yleinen kysyntä ja hinnat ovat alhaisempia. Älykkäiden mittausjärjestelmien ja latauspisteiden yhdistelmällä lataustoimintaa voidaan optimoida, mistä on hyötyä sekä sähköjärjestelmälle ja että loppukäyttäjälle. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava älymittausjärjestelmien käyttöön sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, jos se on teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti järkevää, ja varmistettava, että järjestelmät ovat direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.	(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/94452 määritellyt älykkäät mittausjärjestelmät mahdollistavat verkon vakauden varmistamiseksi ja latauspalvelujen järkevän käytön kannustamiseksi tarvittavien reaaliaikaisten tietojen tuottamisen. Tarjoamalla reaaliaikaista energiamittaustietoa sekä tarkkaa ja läpinäkyvää kustannustietoa ja uusiutuvien energialähteiden osuutta koskevaa tietoa älymittausjärjestelmät ja älylatauspisteet sekä kaksisuuntaiset latauspisteet kannustavat lataamaan sähköä aikoina, jolloin sähkön yleinen kysyntä ja hinnat ovat alhaisempia. Älykkäiden mittausjärjestelmien ja latauspisteiden yhdistelmällä lataustoimintaa voidaan optimoida, mistä on hyötyä sekä sähköjärjestelmälle ja että loppukäyttäjälle. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava älymittausjärjestelmien käyttöön sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, jos se on teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti järkevää, ja varmistettava, että järjestelmät ovat direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.
__________________	__________________
52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125).	52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125).

Tarkistus  18

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(21) Sähkökäyttöisten kulkuvälineiden määrän kasvu tie-, raide-, meri- ja muussa liikenteessä edellyttää, että lataustoiminnot optimoidaan ja niitä ohjataan tavalla, joka ei aiheuta ruuhkautumista ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta ja alhaisia sähkön hintoja järjestelmässä. Varsinkin älylataus voi helpottaa sähköajoneuvojen integrointia sähköjärjestelmään, koska se mahdollistaa aggregointiin perustuvan ja hintaperusteisen kysyntäjouston. Järjestelmien integrointia voidaan edelleen helpottaa kaksisuuntaisella lataamisella (ajoneuvosta verkkoon). Kaikkien tavanomaisten latauspisteiden, joiden yhteyteen ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pidemmäksi ajaksi, olisi sen vuoksi tuettava älylatausta.	(21) Sähkökäyttöisten kulkuvälineiden määrän kasvu tie-, raide-, meri- ja muussa liikenteessä edellyttää, että lataustoiminnot optimoidaan ja niitä ohjataan tavalla, joka ei aiheuta ruuhkautumista ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta ja alhaisia sähkön hintoja järjestelmässä. Varsinkin älylataus voi helpottaa sähköajoneuvojen integrointia sähköjärjestelmään, koska se mahdollistaa aggregointiin perustuvan ja hintaperusteisen kysyntäjouston. Älylataus pitäisi voida toteuttaa normaaleilla latausnopeuksilla sekä pikalatauksen aikana dynaamisiin hintasignaaleihin reagoinnin tai tehonvirtauksen optimoinnin kautta. Järjestelmien integrointia voidaan edelleen helpottaa kaksisuuntaisella lataamisella (ajoneuvosta verkkoon). Kaksisuuntaiset latauspisteet mahdollistavat verkon vakauttamisen akkujen liikkuvan kaluston avulla alhaisin järjestelmäkustannuksin ja luovat liiketoimintamahdollisuuksia sähköautojen kuljettajille. Kaikkien latauspisteiden, joiden yhteyteen ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pidemmäksi ajaksi, olisi sen vuoksi tuettava älylatausta ja kaksisuuntausta latausta. Latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että kaikki vastikään rakennetut tai uudistetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet pystyvät älylataukseen.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(21 a) Jotta voidaan varmistaa, että nopea muutos kohti sähköistä liikennettä tapahtuu kestävällä tavalla, unionin pitäisi ottaa maailmanlaajuinen johtoasema kestävien tuotteiden, teknologioiden, palvelujen ja innovaatioiden osalta, erityisesti kiertotalouteen perustuvan, sosiaalisesti oikeudenmukaisen, ympäristöystävällisen, kestävän ja eettisesti vastuullisen akkujen arvoketjun osalta.

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(23 a) Jäsenvaltioiden käytettävissä on laaja valikoima rahoituslähteitä, joilla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, erityisesti asetuksella (EU) 2021/2411 a perustettu elpymis- ja palautumistukiväline, asetuksella (EU) 2021/2401 b perustettu teknisen tuen väline, asetuksella (EU) 2021/11531 c perustettu verkkojen Eurooppa -väline, asetuksella 2022/XXX1 d perustettu vaihtoehtoisten polttoaineiden väline sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kumppanuudet ja missiot, erityisesti ehdotettu ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskeva missio, jonka tavoitteena on muuttaa sata kaupunkia ilmastoneutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi käytettävissä ovat asetuksella (EU) 2021/10581 e perustetut Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto, joilla tuetaan investointeja tutkimukseen, innovointiin ja käyttöönottoon, erityisesti vähemmän kehittyneissä jäsenvaltioissa ja alueilla, ja Invest EU -ohjelma voi kestävän infrastruktuurin ikkunansa kautta vahvistaa tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia investointeja kaikkialla Euroopan unionissa, auttaa saamaan yksityisiä investointeja ja tarjota neuvontapalveluja hankkeiden toteuttajille, jotka työskentelevät kestävän infrastruktuurin ja liikkuvuuteen liittyvien varojen parissa. Viime vuosina EIP-ryhmä on myös lisännyt tukeaan uudempien teknologioiden, kuten sähköisen liikenteen ja digitalisaation, nopeuttamiseksi Cleaner Transport Facility -aloitteella, ja EIP:n odotetaan edelleen tarjoavan useita rahoitusrakenteita, jotka auttavat nopeuttamaan käyttöönottoa. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä näitä rahoitusmahdollisuuksia erityisesti julkisen liikenteen ja aktiivisten liikenneratkaisujen tukemiseen sekä energiaköyhyydessä eläviä kansalaisia tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen.
	__________________
	1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta.
	1 b Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta.
	1 c Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta.
	1 d Asetus (EU) 2021/… vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta.
	1 e Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(24) Hintojen läpinäkyvyys on ratkaisevan tärkeää saumattoman ja helpon latauksen ja tankkauksen varmistamiseksi. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjille olisi annettava tarkat hintatiedot ennen latauksen tai tankkauksen aloittamista. Hinta olisi ilmoitettava selkeästi jäsennellyllä tavalla, jotta loppukäyttäjät voivat ymmärtää, mistä hinta koostuu.	(24) Hintojen läpinäkyvyys on ratkaisevan tärkeää saumattoman ja helpon latauksen ja tankkauksen varmistamiseksi. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjille olisi annettava tarkat hintatiedot ennen latauksen tai tankkauksen aloittamista. Hinta olisi ilmoitettava selkeästi jäsennellyllä tavalla, jotta loppukäyttäjät voivat ymmärtää, mistä hinta koostuu. Muista hinnan ilmoittamisen tavoista riippumatta hinta on ilmoitettava aina asianomaisella lataus- tai tankkausasemalla.

Tarkistus  22

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(25) Erityisesti sähköajoneuvojen käytön tueksi on nousemassa esiin uusia palveluja. Näitä palveluja tarjoavien tahojen, kuten liikennepalvelun tarjoajien, olisi voitava toimia tasapuolisin markkinaehdoin. Latauspisteiden ylläpitäjien ei etenkään pitäisi myöntää perusteettomia etuuksia tietyille tällaisille palveluntarjoajille esimerkiksi soveltamalla perusteetonta hintaerottelua, joka voi haitata kilpailua ja johtaa lopulta korkeampiin kuluttajahintoihin. Komission olisi seurattava latausmarkkinoiden kehitystä. Asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio ryhtyy toimiin markkinoiden kehityksen niin vaatiessa, esimerkiksi jos loppukäyttäjäpalveluja rajoitetaan tai markkinoilla esiintyy kilpailua mahdollisesti rajoittavia käytäntöjä.	(25) Erityisesti sähköajoneuvojen käytön tueksi on nousemassa esiin uusia palveluja. Näitä palveluja tarjoavien tahojen, kuten liikennepalvelun tarjoajien, olisi voitava toimia tasapuolisin markkinaehdoin. Latauspisteiden ylläpitäjien ei etenkään pitäisi myöntää perusteettomia etuuksia tietyille tällaisille palveluntarjoajille esimerkiksi soveltamalla perusteetonta hintaerottelua, joka voi haitata kilpailua ja johtaa lopulta korkeampiin kuluttajahintoihin. Kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission olisi seurattava latausmarkkinoiden kehitystä. Viimeistään asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio ryhtyy toimiin markkinoiden kehityksen niin vaatiessa, esimerkiksi jos loppukäyttäjäpalveluja rajoitetaan tai markkinoilla esiintyy kilpailua mahdollisesti rajoittavia käytäntöjä.

Tarkistus  23

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(26) Vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen markkinaosuus on tällä hetkellä hyvin pieni. Riittävän vetytankkausinfrastruktuurin rakentaminen on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen laajamittainen käyttöönotto olisi mahdollista ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan komission vetystrategian mukaisesti54. Tällä hetkellä vetytankkauspisteitä on vain muutamissa jäsenvaltioissa, eivätkä ne juurikaan sovellu raskaille hyötyajoneuvoille, minkä vuoksi vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei voida hyödyntää kaikkialla unionissa. Yleisesti saatavilla olevia vetytankkauspisteitä koskevilla pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa otetaan käyttöön riittävän tiheä vetytankkauspisteiden verkosto, jotta vetykäyttöisiä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja voidaan käyttää saumattomasti kaikkialla unionissa.	(26) Vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen markkinaosuus on tällä hetkellä hyvin pieni. Riittävän vetytankkausinfrastruktuurin rakentaminen on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen suurempi markkinaosuus olisi mahdollinen ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan komission vetystrategian mukaisesti. Tällä hetkellä vetytankkauspisteitä on vain muutamissa jäsenvaltioissa, eivätkä ne juurikaan sovellu raskaille hyötyajoneuvoille, minkä vuoksi vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei voida hyödyntää kaikkialla unionissa. Yleisesti saatavilla olevia vetytankkauspisteitä koskevilla pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa otetaan käyttöön riittävän tiheä vetytankkauspisteiden verkosto, jotta vetykäyttöisiä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja voidaan käyttää saumattomasti kaikkialla unionissa. TEN-T-verkon ominaispiirteet, kuten keskimääräinen liikennetiheys ja asukasluku, olisi kuitenkin otettava huomioon määriteltäessä pakollisia vähimmäisetäisyyteen perustuvia tavoitteita.
__________________	__________________
54 COM(2020) 301 final.	54 COM(2020)0301 final.

Tarkistus  24

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(27) Vetykäyttöisiä ajoneuvoja olisi voitava tankata määränpäässä tai sen läheisyydessä, eli yleensä kaupunkialueella. Kaikissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/201355 määritellyissä kaupunkisolmukohdissa olisi oltava tällaisia tankkausasemia, jotta varmistetaan, että tarjolla on yleisesti saatavilla oleva tankkausmahdollisuus määränpäässä ainakin tärkeimmillä kaupunkialueilla. Kaupunkisolmukohdissa viranomaisten olisi harkittava asemien sijoittamista multimodaalisiin rahtikeskuksiin, koska ne ovat raskaiden hyötyajoneuvojen tyypillinen määränpää ja niissä voitaisiin myös toimittaa vetyä muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- ja sisävesiliikenteeseen.	(27) Vetykäyttöisiä ajoneuvoja olisi voitava tankata määränpäässä tai sen läheisyydessä, eli yleensä kaupunkialueella. Kaikissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/201355 määritellyissä kaupunkisolmukohdissa olisi oltava tällaisia tankkausasemia, jotta varmistetaan, että tarjolla on yleisesti saatavilla oleva vetytankkausmahdollisuus määränpäässä ainakin tärkeimmillä kaupunkialueilla. Kaupunkisolmukohdissa viranomaisten olisi harkittava vetytankkausasemien sijoittamista multimodaalisiin rahtikeskuksiin, koska ne ovat raskaiden hyötyajoneuvojen tyypillinen määränpää ja niissä voitaisiin myös toimittaa vetyä muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- ja sisävesiliikenteeseen.
__________________	__________________
55 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).	55 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

Tarkistus  25

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(28) Käyttöönoton alkuvaiheessa on vielä jonkin verran epävarmuutta siitä, millaisia ajoneuvoja markkinoille tulee ja minkä tyyppisiä teknologioita tulee laajamittaiseen käyttöön. Komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle”56 raskaat hyötyajoneuvot määriteltiin todennäköisimmäksi markkinasegmentiksi, jolla vetykäyttöisiä ajoneuvoja tulee varhaisessa vaiheessa laajamittaiseen käyttöön. Siksi vetytankkausinfrastruktuurissa olisi keskityttävä alustavasti tähän segmenttiin. Samalla olisi mahdollistettava myös kevyiden hyötyajoneuvojen tankkaaminen yleisesti saatavilla olevilla vetytankkausasemilla. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kaikilla yleisesti saatavilla olevilla vetyasemilla olisi vähintään voitava tankata kaasumaista vetyä 700 baarin paineella. Infrastruktuurin käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon nestemäinen vety ja muut uudet teknologiat, jotka tuovat lisää kantamaa raskaille hyötyajoneuvoille ja ovat joidenkin ajoneuvovalmistajien ensisijainen teknologiavalinta. Tämän vuoksi tietty vähimmäismäärä vetytankkausasemista olisi oltava sellaisia, joilta voidaan tankata 700 baarin kaasumaisen vedyn lisäksi myös nestemäistä vetyä.	(28) Käyttöönoton alkuvaiheessa on vielä epävarmuutta siitä, millaisia ajoneuvoja markkinoille tulee ja minkä tyyppisiä teknologioita tulee laajamittaiseen käyttöön. Komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle”56 raskaat hyötyajoneuvot määriteltiin todennäköisimmäksi markkinasegmentiksi, jolla vetykäyttöisiä ajoneuvoja tulee varhaisessa vaiheessa laajamittaiseen käyttöön. Siksi vetytankkausinfrastruktuurissa olisi keskityttävä alustavasti tähän segmenttiin. Samalla olisi mahdollistettava myös kevyiden hyötyajoneuvojen tankkaaminen yleisesti saatavilla olevilla vetytankkausasemilla. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kaikilla yleisesti saatavilla olevilla vetyasemilla olisi vähintään voitava tankata kaasumaista vetyä 700 baarin paineella. Infrastruktuurin käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon nestemäinen vety ja muut uudet teknologiat, jotka tuovat lisää kantamaa raskaille hyötyajoneuvoille ja ovat joidenkin ajoneuvovalmistajien ensisijainen teknologiavalinta. Tämän vuoksi olisi edellytettävä, että sopiva määrä vetytankkausasemista on sellaisia, joilta voidaan tankata 700 baarin kaasumaisen vedyn lisäksi myös nestemäistä vetyä.
__________________	__________________
56 COM(2020) 0301 final.	56 COM(2020)0301 final.

Tarkistus  26

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(30) Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjien olisi voitava maksaa helposti ja vaivattomasti kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä sopimusta lataus- tai tankkauspisteen ylläpitäjän tai liikennepalvelun tarjoajan kanssa. Sen vuoksi kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä olisi kertalatausta tai -tankkausta varten hyväksyttävä maksuvälineet, joita käytetään laajalti unionissa, ja erityisesti sähköiset maksut maksupäätteiden ja -välineiden kautta. Tämän kertamaksutavan olisi aina oltava kuluttajien saatavilla, myös silloin, kun lataus- tai tankkauspisteessä tarjotaan sopimusperusteisia maksutapoja.	(30) Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjien olisi voitava maksaa helposti ja vaivattomasti kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä sopimusta lataus- tai tankkauspisteen ylläpitäjän tai liikennepalvelun tarjoajan kanssa. Sen vuoksi kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä olisi kertalatausta tai -tankkausta varten hyväksyttävä lähtökohtaisesti unionissa laajalti käytetyt maksukortit ja vaihtoehtoisesti käteinen. Kertamaksutavan olisi aina oltava kuluttajien saatavilla, myös silloin, kun lataus- tai tankkauspisteessä tarjotaan sopimusperusteisia maksutapoja.

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(30 a) Sen varmistamiseksi, että käyttöön otettava latausinfrastruktuuri asetetaan saataville mahdollisimman tehokkaasti ja että parannetaan kuluttajien luottamusta sähköiseen liikkuvuuteen, on olennaisen tärkeää varmistaa, että yleisesti saatavilla olevien latausasemien käyttö on avoinna kaikille käyttäjille riippumatta automerkistä ja siitä, kuuluvatko he sopimusperusteiseen maksujärjestelmään vai eivät, tai jostakin muusta ehdosta.

Tarkistus  28

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(31) Liikenneinfrastruktuurin olisi mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja esteettömyys kaikille käyttäjille, myös vammaisille ja ikäihmisille. Lähtökohtaisesti lataus- ja tankkausasemien sijainnit sekä itse lataus- ja tankkausasemat olisi suunniteltava siten, että mahdollisimman monet käyttäjät, ja erityisesti ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt, voivat käyttää niitä. Tähän liittyen olisi esimerkiksi varmistettava, että pysäköintipaikan ympärillä on riittävästi tilaa, että latausasemaa ei ole asennettu korotetulle pinnalle, että latausaseman painikkeet tai näyttöruudut ovat sopivalla korkeudella ja että latauskaapelit ja tankkausletkut ovat painoltaan sellaisia, ettei niiden käsittelyyn tarvita suurta voimaa. Lisäksi latausasemien käyttöliittymien olisi oltava esteettömiä. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin olisi näin ollen sovellettava direktiivin 2019/88257 liitteissä I ja III vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia.	(31) Liikenneinfrastruktuurin olisi mahdollistettava saumaton liikkuvuus, käyttäjäystävällisyys ja esteettömyys kaikille käyttäjille, myös vammaisille, ikäihmisille ja syrjäisimmillä alueilla sekä syrjäisillä alueilla tai maaseutualueilla asuville ihmisille. Lähtökohtaisesti lataus- ja tankkausasemien sijainnit sekä itse lataus- ja tankkausasemat olisi suunniteltava siten, että mahdollisimman monet käyttäjät, mukaan lukien ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt, voivat käyttää niitä. Tähän liittyen olisi esimerkiksi varmistettava, että pysäköintipaikan ympärillä on riittävästi tilaa, että latausasemaa ei ole asennettu korotetulle pinnalle, että latausaseman painikkeet tai näyttöruudut ovat sopivalla korkeudella ja että latauskaapelit ja tankkausletkut ovat painoltaan sellaisia, ettei niiden käsittelyyn tarvita suurta voimaa. Jos liikuntarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden käytettävissä on pysäköintipaikkoja, tietty prosenttiosuus olisi varustettava lataus- ja tankkauspisteillä. Lisäksi latausasemien käyttöliittymien olisi oltava esteettömiä. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin olisi näin ollen sovellettava direktiivin (EU) 2019/88257 liitteissä I ja III vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia. Tarvittaessa olisi otettava huomioon myös syrjäisimpiä alueita koskeva erityistapaus perustettaessa lataus- ja tankkausasemia.
__________________	__________________
57 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151. 7.6.2019, s. 70).	57 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151. 7.6.2019, s. 70).

Tarkistus  29

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(32) Maasähköpalvelut voivat toimia meri- ja sisävesiliikenteen puhtaan energian lähteenä ja auttaa vähentämään meri- ja sisävesialusten ympäristövaikutuksia. FuelEU Maritime -aloitteen mukaisesti kontti- ja matkustaja-alusten liikennöitsijöiden on noudatettava säännöksiä, joilla vähennetään päästöjä kiinnityspaikassa. Pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, TEN-T-ydinmerisatamissa ja kattavissa TEN-T-merisatamissa on saatavilla riittävästi maasähköä, jotta alalla voidaan vastata kyseisten säännösten vaatimuksiin. Näiden tavoitteiden kohdistamisen kaikkiin TEN-T-merisatamiin pitäisi varmistaa satamien tasapuoliset toimintaedellytykset.	(32) Maasähköpalvelut voivat toimia meri- ja sisävesiliikenteen puhtaan energian lähteenä ja auttaa vähentämään meri- ja sisävesialusten ympäristövaikutuksia, mukaan luettuna ympäristövaikutukset ilmanlaatuun, pääasiassa satamien kiinnityspaikoissa. FuelEU Maritime -aloitteen mukaisesti kontti- ja matkustaja-alusten liikennöitsijöiden on noudatettava säännöksiä, joilla vähennetään päästöjä. Pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, TEN-T-ydinmerisatamissa ja kattavissa TEN-T-merisatamissa ja sisävesiväylien varrella on saatavilla riittävästi maasähköä, jotta alalla voidaan vastata kyseisten säännösten vaatimuksiin. Näiden tavoitteiden kohdistamisen kaikkiin TEN-T-merisatamiin ja sisävesisatamiin pitäisi varmistaa satamien tasapuoliset toimintaedellytykset.

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(32 a) Merisatamien koon, palveltavien liikennesegmenttien, hallinnon ja maantieteellisen sijainnin moninaisuus on otettava huomioon maasähköpalvelujen käyttöönotossa ja maasähkön toimituksissa. Euroopan unionin merisatamiin nähden noudatettavista moninaisista hallintotavoista saattaa seurata toisistaan eroavia vastuunjakoja maasähkön käyttöönoton ja tarjonnan osalta.

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(32 b) Kun otetaan huomioon kustannukset ja monimutkaisuus, jotka liittyvät maasähkön käyttöönottoon merisatamissa, on olennaisen tärkeää asettaa investoinnit etusijalle erityisesti silloin, kun sillä on eniten merkitystä päästöjen vähentämisen ja taloudellisen elinkelpoisuuden kannalta. Tältä osin tärkeitä tekijöitä ovat käyttötiheys, päästöjen vähentämismahdollisuudet, käyntien säännöllisyys ja verkkokapasiteetin saatavuus.

Tarkistus  32

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 33 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(33) Maasähkön käyttömahdollisuus olisi tuotava ensisijaisesti konttialuksille ja matkustaja-aluksille, jotka ovat alusluokkia, jotka tuottavat eniten päästöjä alusta kohti kiinnityspaikassa. Jotta voidaan ottaa huomioon erilaisten matkustaja-alusten tehontarveominaisuudet kiinnityspaikassa, sekä satamien operatiiviset ominaispiirteet, on tarpeen tehdä ero ro-ro-matkustaja-aluksia ja suurnopeusmatkustaja-aluksia koskevien ja muita matkustaja-aluksia koskevien vaatimusten välillä.	(33) Maasähkön käyttömahdollisuus olisi tuotava ensisijaisesti konttialuksille ja matkustaja-aluksille, jotka ovat alusluokkia, jotka tuottavat eniten päästöjä alusta kohti kiinnityspaikassa ja siten vaikuttavat paikalliseen ilmanlaatuun. Jotta voidaan ottaa huomioon erilaisten matkustaja-alusten tehontarveominaisuudet kiinnityspaikassa, sekä satamien operatiiviset ominaispiirteet, on tarpeen tehdä ero ro-ro-matkustaja-aluksia, suurnopeusmatkustaja-aluksia ja risteilyaluksia koskevien vaatimusten välillä. Muiden alustyyppien osalta priorisoinnissa olisi otettava huomioon kyseisten alusten käyntien tiheys asianomaisessa satamassa ja mahdollisuudet vähentää päästöjä.

Tarkistus  33

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(34) Matkustaja-aluksia koskevissa tavoitteissa olisi otettava huomioon alusten tyypit ja liikennemäärät. Merisatamat, joiden liikennemäärät ovat tiettyjen alusluokkien osalta pienet, olisi vapautettava näitä alusluokkia koskevista pakollisista vaatimuksista liikenteen vähimmäistason perusteella, jotta vältetään luomasta käyttämätöntä kapasiteettia. Pakollisilla tavoitteilla ei myöskään pitäisi pyrkiä vastaamaan enimmäiskysyntään, vaan riittävän suureen kapasiteettiin, jotta voidaan välttää kapasiteetin vajaakäyttö ja ottaa huomioon satamien operatiiviset ominaispiirteet. Meriliikenne luo tärkeitä yhteyksiä, jotka vahvistavat unionin saarten yhteenkuuluvuutta ja tukevat niiden taloudellista kehitystä. Energiantuotantokapasiteetti saarilla ei välttämättä aina riitä siihen, että pystyttäisiin tuottamaan maasähkön tarjoamiseen tarvittava sähkömäärä. Tällaisessa tapauksessa saaret olisi vapautettava tästä vaatimuksesta, paitsi jos ja kunnes sähköyhteys mantereeseen on saatu valmiiksi tai paikallinen tuotantokapasiteetti puhtaista energialähteistä on riittävä.	(34) Matkustaja-aluksia koskevissa tavoitteissa olisi otettava huomioon alusten tyypit ja liikennemäärät. Meriliikennesatamat, joiden liikennemäärät ovat tiettyjen alusluokkien osalta pienet, olisi vapautettava näitä alusluokkia koskevista pakollisista vaatimuksista liikenteen terminaalikohtaisen vähimmäistason perusteella, jotta asetetaan etusijalle maasähkön käyttöönotto näiden alusluokkien käyttöön tarkoitetuissa terminaaleissa. Pakollisilla tavoitteilla ei myöskään pitäisi pyrkiä vastaamaan enimmäiskysyntään, vaan riittävän suureen kapasiteettiin, jotta voidaan välttää kapasiteetin vajaakäyttö ja ottaa huomioon satamien operatiiviset ominaispiirteet. Meriliikenne luo tärkeitä yhteyksiä, jotka vahvistavat unionin saarten yhteenkuuluvuutta ja taloudellista kehitystä, ja monen saaren osalta sitä käytetään matkailutoimintaan. Energiantuotantokapasiteetti saarilla ei välttämättä aina riitä siihen, että pystyttäisiin tuottamaan maasähkön tarjoamiseen tarvittava sähkömäärä. Tällaisessa tapauksessa saaret olisi vapautettava tästä vaatimuksesta, paitsi jos ja kunnes sähköyhteys mantereeseen on saatu valmiiksi tai paikallinen tuotantokapasiteetti puhtaista energialähteistä on riittävä, jos kustannukset ovat suhteettomat verrattuna hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin. Jäsenvaltioiden olisi tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa puututtava saarisatamien sähkönkysyntään laajentamalla paikallista sähköntuotantokapasiteettia uusiutuvista energialähteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten saarten vapauttamista vaatimuksesta, joilla ei ole yhteyttä mantereen sähköverkkoon tai joiden paikallinen kapasiteetti on alhainen.

Tarkistus  34

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(34 a) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava riittävä energiantuotanto ja verkkoinfrastruktuurin tarjoaminen (sekä saatavuuden että kapasiteetin osalta), jotta täytetään maasähkön tarjoamisesta satamissa tämän asetuksen mukaisesti aiheutuvat tehotarpeet.

Tarkistus  35

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(35 a) Uusien polttoaineiden ja energiaratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät koordinoitua lähestymistapaa tarjonnan ja kysynnän yhteensovittamiseksi ja arvottomien omaisuuserien synnyn estämiseksi. Tämän vuoksi olisi kehitettävä kaikkien asianomaisten sidosryhmien välinen kuulemismekanismi yksittäisten satamien tasolla, jotta varmistetaan koordinointi ja kuuleminen, kun sovelletaan tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia, jotka koskevat maasähköä ja nesteytettyä maakaasua.

Tarkistus  36

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 36 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(36) Lentokentillä pysäköityinä oleville ilma-aluksille toimitettavalla sähköllä olisi korvattava nestemäisten polttoaineiden käyttöä puhtaammalla voimanlähteellä apumoottoreita tai maavirtalaitteita varten. Tämän pitäisi vähentää epäpuhtaus- ja melupäästöjä, parantaa ilmanlaatua ja vähentää ilmastonmuutosvaikutuksia. Sen vuoksi kaikessa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi voitava hyödyntää ulkoista sähkönsyöttöä TEN-T-lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla.	(36) Lentokentillä pysäköityinä oleville ilma-aluksille toimitettavalla sähköllä olisi korvattava nestemäisten polttoaineiden käyttöä puhtaammalla voimanlähteellä apumoottoreita tai maavirtalaitteita varten. Sen vuoksi kaikessa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi voitava hyödyntää ulkoista sähkönsyöttöä TEN-T-lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla. Samanaikaisesti lentokentillä toimivat maa-ajoneuvot olisi sähköistettävä. Tämä vähentää epäpuhtaus- ja melupäästöjä, parantaa ilmanlaatua ja vähentää ilmastonmuutosvaikutuksia. Sen vuoksi kaikessa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi voitava hyödyntää ulkoista sähkönsyöttöä TEN-T-lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla. Jäsenvaltioiden olisi myös seurattava uusiutuviin energialähteisiin perustuvien sähkö- ja vetykäyttöisten ilma-alusten teknologioiden mahdollista kehittymistä ja tarvittaessa taattava lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönotto.

Tarkistus  37

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 38 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(38) Tarkistettuihin kansallisiin toimintakehyksiin olisi sisällyttävä läheisessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden kanssa toteutettavia sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioivia tukitoimia vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto. Tarkistetuissa kehyksissä olisi lisäksi kuvattava infrastruktuurin suunnittelua, lupia ja hankintaa koskeva yleinen kansallinen kehys, mukaan lukien havaitut esteet ja toimet niiden poistamiseksi siten, että infrastruktuurin käyttöönotto nopeutuu.	(38) Tarkistettuihin kansallisiin toimintakehyksiin olisi sisällyttävä yksityiskohtaisia markkina- ja liikenneosuuksia, erityisesti kauttakulkuliikenteen osalta, säännöllistä tietojen seurantaa ja arviointia, markkinaennusteiden mahdollistamista ja läheisessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden kanssa toteutettavia sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioivia tukitoimia vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto. Tarkistetuissa kehyksissä olisi lisäksi kuvattava infrastruktuurin suunnittelua, lupia ja hankintaa koskeva yleinen kansallinen kehys, mukaan lukien havaitut esteet ja toimet niiden poistamiseksi siten, että infrastruktuurin käyttöönotto nopeutuu.

Tarkistus  38

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(40) Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi ja asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseksi kansallisissa toimintakehyksissä olisi oltava yksityiskohtaisia strategioita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton tukemiseksi aloilla, joita on vaikea irrottaa hiilestä, kuten ilmailu, meriliikenne, sisävesiliikenne ja rautatieliikenne verkkosegmenteillä, joita ei voida sähköistää. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti laadittava selkeät strategiat sisävesiliikenteen hiilestä irtautumiseksi TEN-T-verkossa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin strategioita olisi laadittava myös TEN-T-satamia ja TEN-T-lentoasemia varten. Strategioissa olisi keskityttävä infrastruktuurin käyttöönottoon vähäpäästöisten ja päästöttömien alusten ja ilma-alusten osalta sekä niiden raideosuuksien osalta, joita ei ole tarkoitus sähköistää. Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen näiden strategioiden pohjalta, jotta kyseisille aloille voidaan mahdollisesti asettaa lisää pakollisia tavoitteita.	(40) Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi ja asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseksi kansallisissa toimintakehyksissä olisi oltava yksityiskohtaisia strategioita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton tukemiseksi aloilla, joita on vaikea irrottaa hiilestä, kuten ilmailu, meriliikenne, sisävesiliikenne ja rautatieliikenne verkkosegmenteillä, joita ei voida sähköistää. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti laadittava selkeät strategiat sisävesiliikenteen hiilestä irtautumiseksi TEN-T-verkossa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin strategioita olisi laadittava myös TEN-T-satamia ja TEN-T-lentoasemia varten. Strategioissa olisi keskityttävä infrastruktuurin käyttöönottoon vähäpäästöisten ja päästöttömien alusten ja ilma-alusten osalta sekä niiden raideosuuksien osalta, joita ei voida suoraan sähköistää. Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen näiden strategioiden pohjalta ja ottaen huomioon kansalliset markkina- ja liikenneosuustiedot ja markkinaennusteet, jotta kyseisille aloille voidaan mahdollisesti asettaa lisää pakollisia tavoitteita.

Tarkistus  39

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 41 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(41) Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä sääntelyllisiä ja muita kannustimia ja toimenpiteitä pakollisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kansallisten toimintakehystensä toteuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, joilla olisi oltava keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen tukemisessa.	(41) Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä erilaisia markkinapohjaisia ja sääntelyllisiä kannustimia ja toimenpiteitä pakollisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kansallisten toimintakehystensä toteuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, joilla olisi oltava keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen tukemisessa ja rahoittamisessa ja joita olisi osallistettava alusta alkaen aktiivisesti edellä mainittujen kannustimien ja toimenpiteiden suunnitteluun, jotta yksityinen sektori kykenee ennakoimaan niitä.

Tarkistus  40

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 43 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(43) Koska moottoriajoneuvoille tarkoitettuja eri polttoainelajeja on yhä enemmän ja tieliikenne eri puolilla unionia edelleen lisääntyy, on tarpeen antaa ajoneuvojen käyttäjille selkeää ja helppotajuista tietoa tankkauspisteissä saatavilla olevista polttoaineista ja siitä, miten heidän ajoneuvonsa voi käyttää eri polttoaineita tai eri latauspisteitä unionin markkinoilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että ne toteuttavat tällaisia tiedotustoimenpiteitä myös jo ennen 18. marraskuuta 2016 markkinoille saatettujen ajoneuvojen osalta.	(43) Koska moottoriajoneuvoille tarkoitettuja eri polttoainelajeja on monenlaisia ja tieliikenne eri puolilla unionia edelleen lisääntyy, on tarpeen antaa ajoneuvojen käyttäjille selkeää ja helppotajuista tietoa tankkauspisteissä saatavilla olevista polttoaineista ja siitä, miten heidän ajoneuvonsa voi käyttää eri polttoaineita tai eri latauspisteitä unionin markkinoilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että ne toteuttavat tällaisia tiedotustoimenpiteitä myös jo ennen 18. marraskuuta 2016 markkinoille saatettujen ajoneuvojen osalta.

Tarkistus  41

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 45 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(45) Kuluttajille on annettava riittävästi tietoa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, yleisesti saatavilla olevien vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkauspisteiden maantieteellisistä sijainneista, ominaisuuksista ja palveluista. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät tai omistajat antavat käyttöön tarvittavat staattiset ja dynaamiset tiedot. Lisäksi olisi vahvistettava lataus- ja tankkaustietoja ja niiden saatavuutta koskevat tietotyyppivaatimukset vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkauspisteitä ja sähköisen liikenteen toimijoiden tunnistamista koskevan IDACS-ohjelman tukitoimen tulosten pohjalta.	(45) Kuluttajille on annettava riittävästi tietoa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, yleisesti saatavilla olevien vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkauspisteiden maantieteellisistä sijainneista, ominaisuuksista ja palveluista. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät antavat käyttöön tarvittavat staattiset ja dynaamiset tiedot maksutta, myös EU:n laajuista yhdenmukaistettua järjestelmää varten. Näitä tietoja voisivat käyttää kolmannet osapuolet, mukaan lukien yhteisostoryhmät ja kulutusjouston tarjoajat, ja niitä voitaisiin käyttää kuluttajille tarkoitetuissa vertailu- ja tietopalveluissa latausasemilla. Erityisesti tämä koskee lataus- ja tankkauspisteiden sijaintia, kertahintaa, saatavuutta ja muita kuluttajien kannalta hyödyllisiä parametreja. Lisäksi olisi vahvistettava lataus- ja tankkaustietoja ja niiden saatavuutta koskevat tietotyyppivaatimukset vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkauspisteitä ja sähköisen liikenteen toimijoiden tunnistamista koskevan IDACS-ohjelman tukitoimen ja kestävän liikenteen foorumin työn tulosten pohjalta.

Tarkistus  42

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 46 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(46) Näillä tiedoilla olisi oltava keskeinen rooli lataus- ja tankkausinfrastruktuurin asianmukaisessa toiminnassa. Käyttäjien tarpeita vastaavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriekosysteemin yleisen laadun määräytyy sen mukaan, missä muodossa, miten tiheästi ja minkä laatuisena tällaisia tietoja tuotetaan ja asetetaan saataville. Lisäksi tietojen olisi oltava saatavilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi tiedot olisi toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU59 kansallisille yhteyspisteille asetettujen vaatimusten mukaisesti.	(46) Näillä tiedoilla olisi oltava keskeinen rooli lataus- ja tankkausinfrastruktuurin asianmukaisessa toiminnassa. Käyttäjien tarpeita vastaavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriekosysteemin yleisen laadun määräytyy sen mukaan, missä muodossa, miten tiheästi ja minkä laatuisena tällaisia tietoja tuotetaan ja asetetaan saataville. Lisäksi tietojen olisi oltava saatavilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi tiedot olisi toimitettava keskitetyn eurooppalaisen yhteyspisteen kautta, jotta varmistetaan yhdenmukainen muoto ja jotta ylläpitäjät voivat toimittaa tiedot vain kerran. Saumattoman matkustamisen kaikkialla unionissa mahdollistavia palveluja varten olisi myös luotava unionin laajuinen järjestelmä, johon tuodaan standardoituja tietoja kansallisista järjestelmistä.
__________________	__________________
59 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).	59 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).

Tarkistus  43

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 48 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(48) Meri- ja sisävesiliikenne tarvitsee uusia standardeja vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoille tulon helpottamiseksi ja vakiinnuttamiseksi sähkön tarjonnan sekä vedyn, metanolin ja ammoniakin alustankkauksen aloilla. Niiden lisäksi tarvitaan alusten ja infrastruktuurien välistä tiedonvaihtoa koskevia standardeja.	(48) Meri- ja sisävesiliikenne tarvitsee uusia standardeja vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoille tulon helpottamiseksi ja vakiinnuttamiseksi sähkön tarjonnan sekä vedyn, metanolin ja ammoniakin alustankkauksen aloilla. Niiden lisäksi tarvitaan alusten ja infrastruktuurien välistä tiedonvaihtoa koskevia standardeja. Meri- ja sisävesiliikennettä varten tarkoitetun maasähkön osalta olisi vahvistettava tekniset eritelmät infrastruktuurin yhteentoimivuudelle unionin satamien välillä. Vastaavasti olisi vahvistettava tekniset eritelmät, joilla varmistetaan aluksille asennettujen laitteiden yhteensopivuus satamainfrastruktuurin kanssa.

Tarkistus  44

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 49 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(49) Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO laatii yhdenmukaisia ja kansainvälisesti tunnustettuja meriliikenteen turvallisuus- ja ympäristöstandardeja. Meriliikenteen maailmanlaajuinen luonne huomioon ottaen olisi vältettävä ristiriitaisuudet kansainvälisten standardien kanssa. Euroopan unionin olisi tästä syystä varmistettava, että tämän asetuksen nojalla hyväksyttävät meriliikenteen tekniset eritelmät ovat yhdenmukaisia IMOn hyväksymien kansainvälisten sääntöjen kanssa.	(49) Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO varmistaa yhdenmukaiset ja kansainvälisesti tunnustetut meriliikenteen turvallisuus- ja ympäristöstandardit. Meriliikenteen maailmanlaajuinen luonne huomioon ottaen olisi vältettävä ristiriitaisuudet kansainvälisten standardien kanssa. Euroopan unionin olisi tästä syystä varmistettava, että tämän asetuksen nojalla hyväksyttävät meriliikenteen tekniset eritelmät ovat yhdenmukaisia IMOn hyväksymien kansainvälisten sääntöjen kanssa. Unionin olisi samanaikaisesti pyrittävä saamaan IMO varmistamaan, että hyväksytyt standardit kuvastavat unionin ilmastonsuojelutavoitteita.

Tarkistus  45

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 52 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(52) Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, erityisesti kestävän liikenteen foorumia (Sustainable Transport Forum, STF) ja Euroopan kestävän meriliikenteen foorumia (European Sustainable Shipping Forum, ESSF). Asiantuntijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää silloin, kun komissio aikoo antaa delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä tämän asetuksen nojalla.	(52) Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava laajalti sidosryhmiä, myös kuluttajajärjestöjä, sekä asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, erityisesti kestävän liikenteen foorumia (Sustainable Transport Forum, STF) ja Euroopan kestävän meriliikenteen foorumia (European Sustainable Shipping Forum, ESSF). Asiantuntijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää silloin, kun komissio aikoo antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen nojalla.

Tarkistus  46

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 53 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(53) Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on nopeasti kehittyvä ala. Yhteisten teknisten eritelmien puuttuminen muodostaa esteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin sisämarkkinoiden synnylle. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti teknisten eritelmien vahvistamiseksi aloilla, joilla yhteisiä teknisiä eritelmiä ei ole mutta joilla niitä tarvitaan. Tähän olisi sisällyttävä erityisesti sähköajoneuvon ja latauspisteen välinen tiedonsiirto sekä latauspisteen ja latausohjelmiston hallintajärjestelmän (taustajärjestelmän) välinen tiedonsiirto; sähköajoneuvojen verkkovierailupalvelua koskeva tiedonsiirto ja tiedonsiirto sähköverkon kanssa. On myös tarpeen määritellä sopiva hallintokehys ja niiden eri toimijoiden roolit, jotka osallistuvat ajoneuvon ja verkon väliseen tiedonsiirtoekosysteemiin. Lisäksi on otettava huomioon kehittyvä teknologia, kuten sähkötiejärjestelmät. Tietojen toimittamisen osalta on tarpeen säätää muista datatyypeistä ja teknisistä eritelmistä, jotka koskevat sitä, missä muodossa, millaisin aikavälein ja minkä laatuisina tiedot olisi tuotettava ja asetettava saataville.	(53) Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on nopeasti kehittyvä ala. Yhteisten teknisten eritelmien puuttuminen muodostaa esteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin sisämarkkinoiden synnylle. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti teknisten eritelmien vahvistamiseksi aloilla, joilla yhteisiä teknisiä eritelmiä ei ole mutta joilla niitä tarvitaan. Tähän olisi sisällyttävä erityisesti sähköajoneuvon ja latauspisteen välinen tiedonsiirto sekä latauspisteen ja latausohjelmiston hallintajärjestelmän (taustajärjestelmän) välinen tiedonsiirto; sähköajoneuvojen verkkovierailupalvelua koskeva tiedonsiirto ja tiedonsiirto sähköverkon kanssa. On myös tarpeen määritellä kiireellisesti sopiva hallintokehys ja niiden eri toimijoiden roolit, jotka osallistuvat ajoneuvon ja verkon väliseen tiedonsiirtoekosysteemiin. Lisäksi on otettava huomioon kehittyvä teknologia, kuten sähkötiejärjestelmät. Tietojen toimittamisen osalta on tarpeen säätää muista datatyypeistä ja teknisistä eritelmistä, jotka koskevat sitä, missä muodossa, millaisin aikavälein ja minkä laatuisina tiedot olisi tuotettava ja asetettava saataville.

Tarkistus  47

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 54 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(54) Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja erityisesti päästöttömien polttoaineiden markkinat ovat vielä alkuvaiheessa, ja teknologia kehittyy nopeasti. Tämä vaikuttaa todennäköisesti vaihtoehtoisten polttoaineiden kysyntään ja siten myös vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin eri liikennemuodoissa. Komission olisi sen vuoksi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen vuoden 2026 loppuun mennessä erityisesti siltä osin kuin on kyse raskaiden hyötyajoneuvojen sähkölatauspisteitä koskevista tavoitteista sekä päästöttömien vesi- ja lentoliikenteen alusten vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevista tavoitteista.	(54) Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja erityisesti päästöttömien polttoaineiden markkinat ovat vielä alkuvaiheessa, ja teknologia kehittyy nopeasti. Tämä vaikuttaa todennäköisesti vaihtoehtoisten polttoaineiden kysyntään ja siten myös vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin eri liikennemuodoissa. Komission olisi sen vuoksi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen vuoden 2026 loppuun mennessä ottaen huomioon kansalliset markkina- ja liikenneosuustiedot ja markkinaennusteet.

Tarkistus  48

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) ’kansalaisten energiayhteisöllä’ direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 11 kohdassa määriteltyä yhteisöä;

Tarkistus  49

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 14 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(14) ’digitaalisesti liitetyllä latauspisteellä’ latauspistettä, joka voi lähettää ja vastaanottaa tietoja reaaliaikaisesti ja viestiä kaksisuuntaisesti sähköverkon ja sähköajoneuvon kanssa ja jota voidaan etävalvoa ja -ohjata muun muassa latauskerran aloittamista ja lopettamista sekä sähkövirtojen mittaamista varten;	(14) ’digitaalisesti liitetyllä latauspisteellä’ latauspistettä, joka voi lähettää ja vastaanottaa tietoja reaaliaikaisesti ja siirtää tietoja taustajärjestelmään, jota voidaan etävalvoa ja -ohjata muun muassa latauskerran aloittamista ja lopettamista sekä sähkövirtojen mittaamista varten;

Tarkistus  50

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 19 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(19 a) ’energiatehokkuus etusijalle -periaatteella’ asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 18 alakohdassa määriteltyä energiatehokkuus etusijalle -periaateetta;

Tarkistus  51

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 38 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(38) ’yleisesti saatavilla olevalla’ vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria, joka sijaitsee paikassa tai alueella, joka on avoin suurelle yleisölle, riippumatta siitä, sijaitseeko vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri julkisessa vai yksityisessä omistuksessa olevalla paikalla ja sovelletaanko sijaintipaikkaan tai -tilaan pääsyä koskevia rajoituksia tai ehtoja, sekä riippumatta sovellettavista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöehdoista;	(38) ’yleisesti saatavilla olevalla’ vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria, joka sijaitsee paikassa tai alueella, joka on avoin suurelle yleisölle, soveltamatta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöä koskevia rajoituksia ja ehtoja ja riippumatta siitä, sijaitseeko se julkisessa vai yksityisessä omistuksessa olevalla paikalla;

Tarkistus  52

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 38 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(38 a) ’yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla’ latauspoolia, -asemaa tai -pistettä, joka sijaitsee paikassa tai alueella, jotka ovat avoimia suurelle yleisölle vähintään 8 tuntia päivässä ja 6 päivää viikossa, ja joka on toiminnassa vähintään 98 prosenttia ajasta;

Tarkistus  53

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 43 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(43 a) ’kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen latauspisteellä, -asemalla tai -poolilla’ sekä kevyiden että raskaiden hyötyajoneuvojen lataamiseen suunniteltua ja tarkoitettua latauspistettä, -asemaa tai -poolia, jonka tarkoitus käy ilmi joko liittimien/pistotulppien erityisestä rakenteesta tai latauspisteen, -aseman tai -poolin yhteydessä olevan pysäköintipaikan rakenteesta tai molemmista;

Tarkistus  54

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 49 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(49) ’tankkauspisteellä’ minkä tahansa nestemäisen tai kaasumaisen vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelupistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta ja jolla voidaan tankata vain yksi ajoneuvo kerrallaan;	(49) ’tankkauspisteellä’ minkä tahansa nestemäisen tai kaasumaisen vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelupistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta ja jolla voidaan tankata vain yksi ajoneuvo tai alus kerrallaan;

Tarkistus  55

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 54 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(54 a) ’uusiutuvan energian yhteisöllä’ direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 16 kohdassa määriteltyä yhteisöä;

Tarkistus  56

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 56 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(56) ’turvallisella pysäköintialueella’ 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua pysäköinti- ja levähdysaluetta, joka on tarkoitettu raskaiden hyötyajoneuvojen yöpysäköintiin;	(56) ’turvallisella pysäköintialueella’ 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua pysäköinti- ja levähdysaluetta, joka on tarkoitettu raskaiden hyötyajoneuvojen yöpysäköintiin;

Tarkistus  57

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 59 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(59) ’älylatauksella’ lataustoimintoa, jossa akkuun siirrettävän sähkön määrä säätyy reaaliaikaisesti sähköisen tiedonsiirron kautta saadun tiedon perusteella;	(59) ’älylatauksella’ lataustoimintoa, jossa akkuun siirrettävän sähkön määrä säätyy reaaliaikaisesti standardoidun tietoliikenneprotokollan kautta saadun tiedon perusteella; älylataus voidaan toteuttaa normaaleilla latausnopeuksilla sekä pikalatauksen aikana dynaamisiin hintasignaaleihin reagoinnin tai tehovirtauksen optimoinnin välityksellä;

Tarkistus  58

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 66 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(66 a) ’logistiikkakeskuksella’ tietyllä alueella sijaitsevaa tilaa, jossa eri toimijat harjoittavat kaikkea kaupalliselta pohjalta sekä kansalliseen että kansainväliseen kuljetukseen, logistiikkaan ja tavaroiden jakeluun liittyvää toimintaa; toimijat voivat olla rakennusten tai tilojen (esim. varastot, jakelukeskukset, varastoalueet, toimistot ja kuorma-autopalvelut) omistajia tai vuokralaisia;

Tarkistus  59

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 66 b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(66 b) ’maksukortilla’ maksupalvelua, jonka toiminta perustuu fyysiseen tai digitaaliseen maksu- tai luottokorttiin ja joka kattaa älypuhelinsovellukseen sisällytetyt maksukortit;

Tarkistus  60

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 66 c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(66 c) ’maksupalvelulla’ direktiivin (EU) 2015/2366 4 artiklan 3 kohdassa määriteltyä maksupalvelua;

Tarkistus  61

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– kevyiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevia latausasemia otetaan käyttöön riittävästi suhteessa kevyiden sähköajoneuvojen yleisyyteen;	– kevyiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevia latausasemia otetaan käyttöön riittävästi suhteessa kevyiden sähköajoneuvojen, kuten henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen, yleisyyteen;

Tarkistus  62

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 1 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– vähintään yksi latausasema kussakin kaupunkialueilla sekä TEN-T-ydinverkon ja TEN-T-kattavan verkon varrella sijaitsevassa latauspoolissa on tarkoitettu kevyille hyötyajoneuvoille, joissa on perävaunu, ottaen huomioon niiden erityisvaatimukset, jotka liittyvät tällaisten ajoneuvojen käyttämän lastitilan määrään;

Tarkistus  63

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 1 b luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– latausinfrastruktuurin käyttöönotolla tuetaan multimodaaliliikennettä;

Tarkistus  64

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista riittävän monessa yleisesti saatavilla olevassa kevyiden hyötyajoneuvojen latausasemassa.

Tarkistus  65

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
a) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho; sekä	a) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 3 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on alle 2,5 prosenttia; sekä
	yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 2 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 2,5 prosenttia ja alle 5 prosenttia; sekä
	yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,5 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 5 prosenttia ja alle 10 prosenttia; sekä
	yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 10 prosenttia ja alle 15 prosenttia; sekä

Tarkistus  66

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	a a) jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 15 prosenttia, sitovia infrastruktuuritavoitteita ei vaadita, mutta jäsenvaltion on toteutettava lisätoimenpiteitä, jos kunkin akkukäyttöisen kevyen hyötyajoneuvon kokonaisteho laskee alle 1 kW:n;

Tarkistus  67

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 0,66 kW:n kokonaisantoteho.	b) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 2 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on alle 2,5 prosenttia; sekä
	yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,5 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 2,5 prosenttia ja alle 5 prosenttia; sekä
	yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 5 prosenttia ja alle 10 prosenttia; sekä
	yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 0,66 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 10 prosenttia ja alle 15 prosenttia; sekä

Tarkistus  68

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b a) jos jäsenvaltion hybridikäyttöisten kevyiden hyötyajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 15 prosenttia, sitovia infrastruktuuritavoitteita ei vaadita, mutta jäsenvaltion on toteutettava lisätoimenpiteitä, jos kunkin hybridikäyttöisen kevyen hyötyajoneuvon kokonaisteho laskee alle 0,66 kW:n;

Tarkistus  69

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 300 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;	i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;

Tarkistus  70

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho, ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;	ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 1 200 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 300 kW;

Tarkistus  71

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 300 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;	i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;

Tarkistus  72

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW.	ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 1 200 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 300 kW;

Tarkistus  73

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jos latausasema palvelee molempia matkasuuntia, teillä, joiden liikennetiheys on alhainen, ja jos kustannukset ovat suhteettomat verrattuna hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin, latausaseman on katsottava täyttävän tämän artiklan vaatimukset kummankin suunnan osalta edellyttäen, että asennettu kokonaiskapasiteetti ja latureiden lukumäärä vastaavat yhtä matkasuuntaa varten vaadittuja.

Tarkistus  74

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.	3. Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla, ellei se ole taloudellisesti kannattamatonta.

Tarkistus  75

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jos latauspooli palvelee sekä kevyitä että raskaita hyötyajoneuvoja, latauspooli ja sen latausasemat katsotaan yleisesti saatavilla olevaksi sekä kevyiden että raskaiden hyötyajoneuvojen latausinfrastruktuuriksi edellyttäen, että asennettujen latureiden kokonaiskapasiteetti ja tyyppi vastaavat sekä kevyitä että raskaita hyötyajoneuvoja koskevia vaatimuksia.

Tarkistus  76

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta syrjäisimpiin alueisiin ja saariin, jos kustannukset ovat suhteettomat verrattuna hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden on perusteltava päätöksensä ja asetettava nämä kansallisia toimintakehyksiään koskevat tiedot saataville.

Tarkistus  77

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Liikekiinteistöjen, joissa on julkisia pysäköintipaikkoja ja yli 10 pysäköintipaikkaa kevyitä hyötyajoneuvoja varten, on varustettava vähintään 15 prosenttia pysäköintitiloistaan yleisesti saatavilla olevilla latauspisteillä 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Tarkistus  78

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden, erityisesti unionin jäsenehdokkaiden, kanssa ja erityisesti sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus  79

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikissa kattavan TEN-T-verkoston varrella sijaitsevissa pyöräliikenteen mahdollistavissa yleisesti saatavilla olevissa latauspooleissa on kotitalouspistoke, joka mahdollistaa sähköavusteisten polkupyörien lataamisen.

Tarkistus  80

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
a)  TEN-T-ydinverkon varrella otetaan kummankin kulkusuunnan osalta enintään 60 kilometrin välein käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja seuraavasti:	a)  TEN-T-ydinverkon varrella otetaan kummankin kulkusuunnan osalta paikalliset olot huomioon ottaen enintään 60 kilometrin välein käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja seuraavasti:

Tarkistus  81

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
b) kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin kulkusuunnan osalta enintään 100 km välein käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja seuraavasti:	b) kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin kulkusuunnan osalta paikalliset olot huomioon ottaen enintään 100 km välein käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja seuraavasti:

Tarkistus  82

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jos latausasema palvelee molempia matkasuuntia, teillä, joiden liikennetiheys on alhainen, ja jos kustannukset ovat suhteettomat verrattuna hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin, latausaseman on katsottava täyttävän tämän artiklan vaatimukset kummankin suunnan osalta edellyttäen, että asennettu kokonaiskapasiteetti ja latureiden lukumäärä vastaavat yhtä matkasuuntaa varten vaadittuja.

Tarkistus  83

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 b. Teillä, joiden liikennetiheys on alhainen, ja jos kustannukset ovat suhteettomat verrattuna hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin, jäsenvaltiot voivat pidentää tämän artiklan 1 kohdassa raskaiden hyötyajoneuvojen osalta vaadittuja etäisyyksiä siten, että latauspoolien väliset keskimääräiset kokonaisetäisyydet vastaavat etäisyysvaatimuksia.

Tarkistus  84

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.	2. Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.

Tarkistus  85

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Komissio tarkastelee tarvittaessa uudelleen tässä asetuksessa asetettuja raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua sähköistä latausinfrastruktuuria koskevia tavoitteita niiden mukauttamiseksi uusiin vaatimuksiin, jotka on asetettu hiilidioksidipäästönormien asettamisesta raskaille hyötyajoneuvoille annetussa ajan tasalle saatetussa asetuksessa (EU) 2019/1242.

Tarkistus  86

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta syrjäisimpiin alueisiin ja saariin, jos kustannukset ovat suhteettomat verrattuna hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden on perusteltava päätöksensä ja asetettava nämä kansallisia toimintakehyksiään koskevat tiedot saataville.

Tarkistus  87

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden, erityisesti EU:n jäsenehdokkaiden, kanssa ja erityisesti sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus  88

Ehdotus asetukseksi

4 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a artikla
	Kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen sähkölatausinfrastruktuurin tavoitteet
	Jos latauspooli palvelee sekä kevyitä että raskaita hyötyajoneuvoja, latauspooli ja sen latausasemat katsotaan yleisesti saatavilla olevaksi sekä kevyiden että raskaiden hyötyajoneuvojen latausinfrastruktuuriksi, jos asennettujen latureiden kokonaiskapasiteetti ja tyyppi vastaavat sekä kevyitä että raskaita hyötyajoneuvoja koskevia vaatimuksia.

Perustelu

Kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen on teknisesti mahdollista hyödyntää samaa infrastruktuuria, jos se on huomioitu kokonaisantotehon suunnittelussa ja muissa teknisissä ratkaisuissa. Rakentamalla tällainen niin kevyitä kuin raskaita hyötyajoneuvoja palveleva infrastruktuuri voidaan vähentää kustannuksia, minkä lisäksi se tarjoaa kohtuullisen jouston jäsenvaltioille harvaan asutuilla alueilla sekä alueilla, joilla liikennetiheys on alhainen ja joilla tällaisen infrastruktuurin kysyntä on vähäistä.

Tarkistus  89

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Latauspisteiden ylläpitäjien on ylläpitämissään yleisesti saatavilla olevissa latauspisteissä tarjottava loppukäyttäjille mahdollisuus sähköajoneuvon kertalataukseen laajalti unionissa käytössä olevan maksuvälineen avulla. Tätä varten:	Latauspisteiden ylläpitäjien on ylläpitämissään ja 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuissa yleisesti saatavilla olevissa latauspisteissä tarjottava loppukäyttäjille mahdollisuus sähköajoneuvon kertalataukseen laajalti unionissa käytössä olevien maksuvälineiden avulla. Tätä varten:

Tarkistus  90

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, joiden antoteho on alle 50 kW, hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:	latauspisteiden ylläpitäjien on kaikilla 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla hyväksyttävä lähtökohtaisesti sähköiset maksut ja vaihtoehtoisesti käteinen, joiden maksamiseen voidaan käyttää maksupäätteitä ja laitteita, mukaan luettuna vähintään maksukorttien lukulaite.

Tarkistus  91

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) maksukorttien lukulaitteet;	Poistetaan.

Tarkistus  92

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja;	Poistetaan.

Tarkistus  93

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
iii) laitteet, jotka käyttävät internetyhteyttä, jolla voidaan luoda esimerkiksi maksun suorittamiseen käytettävä QR-koodi;	Poistetaan.

Tarkistus  94

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, joiden antoteho on vähintään 50 kW, hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:	Poistetaan.
i) maksukorttien lukulaitteet;
ii) laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja.

Tarkistus  95

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Latauspisteiden ylläpitäjien on 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen varmistettava, että kaikki yleisesti saatavilla olevat latausasemat, joiden antoteho on vähintään 50 kW, täyttävät b alakohdan vaatimukset.	Latauspisteiden ylläpitäjien on 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen varmistettava, että kaikki yleisesti ja osittain yleisesti saatavilla olevat latausasemat täyttävät tämän kohdan vaatimukset.

Tarkistus  96

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Edellä a ja b alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka eivät edellytä maksua latauspalvelusta.	Tässä kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka eivät edellytä maksua latauspalvelusta.

Tarkistus  97

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, helposti ja selkeästi vertailtavia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää vain oikeasuhteisesti ja objektiivisin perustein.	4. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava helposti ja selkeästi vertailtavia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä ja niiden on perustuttava ainoastaan ajoneuvoon ladattuun sähköön, vaikka samalla voidaan soveltaa seuraamusmaksua, jotta estetään ajoneuvoja varaamasta pysäköintipaikkaa latauksen päätyttyä. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää vain oikeasuhteisesti ja objektiivisin perustein.

Tarkistus  98

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Jäsenvaltioiden on annettava kansallisille sääntelyviranomaisille valtuudet toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei tapahdu hintakiskontaa, joka perustuu muun muassa etäisyyteen seuraavaan latauslaitteeseen, akun varaustasoon, ajoneuvomerkkiin tai sopimusperusteiseen maksujärjestelmään osallistumiseen. Kansallisten sääntelyviranomaisten on seurattava hinnoittelua ja ajoneuvovalmistajien ja latauspisteiden ylläpitäjien käytäntöjä, harkittava asianmukaisia toimenpiteitä kilpailun ja kuluttajansuojan turvaamiseksi ja raportoitava myös määräajoin komissiolle.

Tarkistus  99

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Latauspisteiden ylläpitäjien on esitettävä kertahinta ja kaikki sen hintatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla selkeästi siten, että ne ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista. Latausasemalla on esitettävä selkeästi ainakin seuraavat hintatekijät, jos niitä sovelletaan kyseisellä latausasemalla:	Latauspisteiden ylläpitäjien on esitettävä kertahinta ja kaikki sen hintatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla selkeästi siten, että ne ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista. Latausasemalla on esitettävä selkeästi hintatekijät kilowattitunnin hintana. Ylläpitäjien on varmistettava, että niiden ylläpitämät latauspisteet varustetaan sähköenergiamittareilla, jotka mahdollistavat ladatun sähkön määrän tarkan mittaamisen.

Tarkistus  100

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– latauskerran hinta,	Poistetaan.

Tarkistus  101

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– minuuttihinta,	Poistetaan.

Tarkistus  102

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– kilowattitunnin hinta.	Poistetaan.

Tarkistus  103

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 kohta

Komission teksti	Tarkistus
6. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen latauskerran alkua ja aiottua latauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi latauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat sähköisen verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. Maksujen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Rajat ylittävästä verkkovierailusta ei saa periä lisämaksuja.	6. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen latauskerran alkua ja aiottua latauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi latauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat sähköisen verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. Maksujen on oltava läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Esimerkiksi kalibrointipalveluista, tehohäviöstä tai rajat ylittävästä verkkovierailusta ei saa periä lisämaksuja. Nämä tiedot on asetettava loppukäyttäjien saataville digitaalisina, myös kulkuneuvojen tietokoneiden ja sovellusten kautta tai latauspisteissä, ja kaikkien sidosryhmien saataville tämän asetuksen 18 artiklan säännösten mukaisesti.

Tarkistus  104

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Yleisesti saatavilla olevien tankkausasemien ylläpitäjät voivat tarjota tankkauspalveluja asiakkaille sopimusperusteisesti myös muiden liikennepalvelun tarjoajien nimissä ja puolesta. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen tankkauskerran alkua ja aiottua tankkauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi tankkauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut.

Tarkistus  105

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Älykkäiden tai kaksisuuntaisten latauspisteiden ylläpitäjien on asetettava saataville siirtoverkonhaltijoilta, sähköntoimittajilta tai oman sähköntuotantonsa kautta saamansa tiedot uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuudesta järjestelmässä ja tähän liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä reaaliaikaisesti enintään tunnin välein sekä ennusteet, jos ne ovat saatavilla. Tiedot olisi tarvittaessa annettava ylläpitäjien sähköntoimittajan kanssa tekemään sopimukseen perustuen.

Tarkistus  106

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 7 kohta

Komission teksti	Tarkistus
7. Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden hallinnoimat yleisesti saatavilla olevat latauspisteet ovat digitaalisesti liitettyjä latauspisteitä.	7. Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden hallinnoimat yleisesti saatavilla olevat vastikään rakennetut tai uudistetut latauspisteet ovat digitaalisesti liitettyjä, mukaan luettuna verkkovierailut mahdollistava toiminto, ja että niiden sijainti ja tila ovat helposti näkyvillä verkossa.

Tarkistus  107

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 8 kohta

Komission teksti	Tarkistus
8. Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät yleisesti saatavilla olevat normaaliteholatauspisteet pystyvät älylataukseen.	8. Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vastikään rakennetut tai uudistetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet pystyvät älylataukseen. Jos siirtoverkonhaltijat ja jakeluverkonhaltijat katsovat, että tämä on tarpeellista ja täydentää tämän asetuksen 14 artiklan 4 kohdan säännöksiä, yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden olisi pystyttävä kaksisuuntaiseen lataukseen.

Tarkistus  108

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 9 kohta

Komission teksti	Tarkistus
9. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että TEN-T-tieverkon pysäköinti- ja levähdysalueilla, joihin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria on asennettu, otetaan käyttöön asianmukaiset opasteet, jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarkka sijainti selviää helposti.	9. Jäsenvaltioiden on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että TEN-T-tieverkon varrella sekä pysäköinti- ja levähdysalueilla, joihin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria on asennettu, otetaan käyttöön asianmukaiset opasteet, jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarkka sijainti selviää helposti. Tällaisia opasteita on oltava myös paikoissa, joihin tällainen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on asennettu, ja niiden on vastattava tavanomaisten polttoaineiden merkintöjä.

Tarkistus  109

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 11 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	11 a. Ylläpitäjien on varmistettava, että niiden ylläpitämät latauspisteet toimivat hyvin koko niiden kaupallisen käytön ajan ja että 2–5 kohdassa säädetyt vaatimukset ovat aina loppukäyttäjien saatavilla. Ylläpitäjien on 18 artiklassa säädetyn mukaisesti asetettava latauspisteidensä toimivuutta ja huoltotoimia koskevat tiedot saataville. Tämän asetuksen säännöksiä ei sovelleta taannehtivasti yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka on asennettu ennen 24 artiklassa tarkoitettua päivämäärää.

Tarkistus  110

Ehdotus asetukseksi

5 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	5 a artikla
	Dynaaminen latausinfrastruktuuri
	1.  Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön dynaamisen latausinfrastruktuurin, kuten kosketuksettoman induktiolatauksen tai ajojohdintekniikan, ja ottaa ne huomioon pyrittäessä saavuttamaan 3 artiklassa vahvistetut kevyille hyötyajoneuvoille asetetut tavoitteet ja 4 artiklassa vahvistetut raskaille hyötyajoneuvoille asetetut latausinfrastruktuuritavoitteet.
	2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että dynaamisen latausinfrastruktuurin käytön osalta tämän asetuksen 3 ja 4 artiklassa vahvistetut pysyvän latausinfrastruktuurin yleiset tavoitteet saavutetaan yhtäläisesti.

Tarkistus  111

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kussakin kaupunkisolmukohdassa on vähintään yksi yleisesti saatavilla oleva vedyn tankkausasema. Tällaisten tankkausasemien parhaasta sijainnista on tehtävä analyysi, jossa on erityisesti tarkasteltava käyttöönottoa multimodaalikeskuksissa, joissa voidaan palvella myös muita liikennemuotoja.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2029 mennessä kussakin kaupunkisolmukohdassa on vähintään yksi yleisesti saatavilla oleva vedyn tankkausasema. Tällaisten tankkausasemien parhaasta sijainnista on tehtävä analyysi, jossa on erityisesti tarkasteltava käyttöönottoa multimodaalikeskuksissa, joissa voidaan palvella myös muita liikennemuotoja. Komissio julkaisee 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä luettelon vedyn tankkausasemien käyttöönottoon soveltuvista multimodaalisista liikennekeskuksista tukeakseen jäsenvaltioiden suunnitelmia, jotka koskevat vedyn tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa.

Tarkistus  112

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua enimmäisetäisyyttä ei ylitetä rajat ylittävillä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon osuuksilla.	2. Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua enimmäisetäisyyttä ei ylitetä rajat ylittävillä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon osuuksilla.

Tarkistus  113

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden, erityisesti unionin jäsenehdokkaiden, kanssa ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus  114

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Yleisesti saatavilla olevan tankkausaseman ylläpitäjän tai jos ylläpitäjä ei ole omistaja, näiden välisten järjestelyjen mukaisesti kyseisen aseman omistajan, on varmistettava, että asema on suunniteltu palvelemaan kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja. Näiden yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien tai omistajien on varmistettava, että rahtiterminaaleissa nämä asemat tarjoavat myös nestemäistä vetyä.	3. Yleisesti saatavilla olevan tankkausaseman ylläpitäjän tai jos ylläpitäjä ei ole omistaja, näiden välisten järjestelyjen mukaisesti kyseisen aseman omistajan, on varmistettava, että asema voi palvella myös raskaita hyötyajoneuvoja, elleivät kustannukset ole suhteettomat. Näiden yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien tai omistajien on varmistettava, että rahtiterminaaleissa nämä asemat tarjoavat myös nestemäistä vetyä.

Tarkistus  115

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta syrjäisimpiin alueisiin ja saariin, jos kustannukset ovat suhteettomat verrattuna hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden on perusteltava päätöksensä ja asetettava nämä kansallisia toimintakehyksiään koskevat tiedot saataville.

Tarkistus  116

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Kaikkien yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen annettava loppukäyttäjille mahdollisuus kertatankkaukseen, joka voidaan maksaa laajalti unionissa käytössä olevalla maksuvälineellä. Tätä varten vedyn tankkausasemien ylläpitäjien on varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vedyn tankkausasemat hyväksyvät sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:	1. Kaikkien yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen annettava loppukäyttäjille mahdollisuus kertatankkaukseen, joka voidaan maksaa laajalti unionissa käytössä olevilla maksuvälineillä. Tätä varten vedyn tankkausasemien ylläpitäjien on varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vedyn tankkausasemat hyväksyvät sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään seuraavia:

Tarkistus  117

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja.	Poistetaan.

Tarkistus  118

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Yleisesti saatavilla olevien vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, helposti ja selkeästi vertailtavissa, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää ainoastaan objektiivisin perustein.	2. Yleisesti saatavilla olevien vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava helposti ja selkeästi vertailtavissa, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää ainoastaan objektiivisin perustein.

Tarkistus  119

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien on asetettava hintatiedot saataville ylläpitämillään tankkausasemilla niin, että asiakas näkee ne ennen tankkauskerran aloittamista.	3. Vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien on asetettava hintatiedot saataville ylläpitämillään tankkausasemilla niin, että asiakas näkee ne ennen tankkauskerran aloittamista. Niiden on esitettävä kertahinta kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla selkeästi siten, että ne ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauksen aloittamista. Kilowattitunnin hinta on esitettävä selkeästi.

Tarkistus  120

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Yleisesti saatavilla olevien tankkausasemien ylläpitäjät voivat tarjota vedyn tankkauspalveluja asiakkaille sopimusperusteisesti, myös muiden liikennepalvelun tarjoajien nimissä ja puolesta. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen tankkauskerran alkua ja aiottua tankkauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi tankkauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut.	4. Yleisesti saatavilla olevien tankkausasemien ylläpitäjät voivat tarjota vedyn tankkauspalveluja asiakkaille sopimusperusteisesti, myös muiden liikennepalvelun tarjoajien nimissä ja puolesta. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen tankkauskerran alkua ja aiottua tankkauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi tankkauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut.

Tarkistus  121

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Tätä varten jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kaupunkialueilla paineistetun maakaasun asemia rakennetaan alueellista tiheyttä koskevan kriteerin mukaisesti siten, että yksi asema kattaa 20 km²:n vaikutusalueen, jotta voidaan edistää maakaasun ja biometaanin käyttöä kaupungeissa myös joukkoliikenteessä. Jäsenvaltiot voivat arvioida tiukempia parametreja nesteytetyn maakaasun, nestekaasun ja paineistetun maakaasun asemien osalta kaupunki- ja esikaupunkialueilla, joilla ilmanlaatu on erityisen heikko.

Tarkistus  122

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 b.  Komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden, erityisesti unionin jäsenehdokkaiden, kanssa ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus  123

Ehdotus asetukseksi

8 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	8 a artikla
	Uusiutuvien polttoaineiden infrastruktuuri
	1.  Jäsenvaltioiden on suunniteltava kaikkien uusiutuvien polttoaineiden infrastruktuurin kehittämistä sen jälkeen, kun komissio on laatinut arvioinnin kansallisista toimintakehyksistä sekä markkina- ja kauttakulkuliikenneosuuksista ja markkinaennusteista viimeistään 1 päivään joulukuuta 2026 mennessä.
	2.  Komissio sisällyttää tätä asetusta tarkistaessaan uusiutuvien polttoaineiden infrastruktuuria koskevia sitovia tavoitteita, jotka perustuvat kansallisiin raportteihin ja kansallisiin ja EU:n laajuisiin markkinaosuutta sekä kauttakulkuliikenteen osuutta koskeviin indikaattoreihin perustuvaan komission analyysiin.

Tarkistus  124

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että merisatamissa on tarjolla vähimmäismäärä maasähköä kontti- ja matkustaja-aluksille. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä:	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että merisatamissa on tarjolla riittävä määrä maasähköä kontti- ja matkustaja-aluksille. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä:

Tarkistus  125

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	c a) useat lyhyet satamakäynnit rahdin kuormaamiseksi ja purkamiseksi saman sataman eri kiinnityspaikoissa;

Tarkistus  126

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jos TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatama sijaitsee saarella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä.	3. Jos merisatama sijaitsee saarella, jota ei ole liitetty suoraan tai riittävästi sähköverkkoon, tai syrjäisimmällä alueella, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä tai jos kustannukset ovat suhteettomat verrattuna hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin. Maasähkön kysyntään voidaan poikkeuksellisesti vastata sähköverkon avulla.

Tarkistus  127

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikissa merisatamissa on tarjolla riittävä määrä latausasemia suhteessa akkukäyttöisten alusten kysyntään.

Tarkistus  128

 

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Sisävesisatamien maasähkön tavoitteet	Sisävesisatamien maasähkön ja vedyn tavoitteet

Tarkistus  129

 

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) kaikissa kattavan TEN-T-verkon sisävesisatamissa on 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä vähintään yksi laitteisto, joka tarjoaa maasähköä sisävesialuksille.	b) kaikissa TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon sisävesisatamissa on 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä vähintään yksi latauspiste, jonka antoteho on riittävä akkukäyttöisille aluksille; jäsenvaltioiden on varmistettava, että latausasemia on riittävä määrä suhteessa akkukäyttöisten alusten kysyntään;

Tarkistus  130

 

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b a) kaikissa TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon sisävesisatamissa on 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä vähintään yksi tankkauspiste, joka tarjoaa vetyä sisävesialuksille. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tankkausasemia on riittävä määrä suhteessa polttokennokäyttöisten alusten kysyntään.

Tarkistus  131

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b a) Jäsenvaltioiden on varmistettava satamia varten riittävä verkkokapasiteetti ja -yhteydet, tehoreservi ja taajuudenmuutto.

Tarkistus  132

 

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Merisatamissa toimitettavaa nesteytettyä maakaasua koskevat tavoitteet	Merisatamissa toimitettavaa nesteytettyä maakaasua, vetyä ja ammoniakkia koskevat tavoitteet

Tarkistus  133

 

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T-ydinverkossa. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteitä, jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T-ydinverkossa ottaen huomioon markkinoiden tosiasialliset tarpeet ja kehityssuuntaukset. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi.

Tarkistus  134

 

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T-ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös markkinoiden tosiasialliset tarpeet ja kehityssuuntaukset.	2. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T-ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös markkinoiden tosiasialliset tarpeet ja kehityssuuntaukset.

Tarkistus  135

Ehdotus asetukseksi

11 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	11 a artikla
	Merisatamissa toimitettavaa uusiutuvalla energialla tuotettua vetyä ja ammoniakkia koskevat tavoitteet
	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä uusiutuvista energialähteistä tuotetun vedyn ja ammoniakin tankkauspisteitä, jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T-ydinverkossa. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi.
	Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T-ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja uusiutuvista energialähteistä tuotetun vedyn ja ammoniakin tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös markkinoiden tosiasialliset tarpeet ja kehityssuuntaukset.

Tarkistus  136

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Sähkön tarjontaa pysäköidyille ilma-aluksille koskevat tavoitteet	Pysäköidyille ilma-aluksille tarkoitetun sähköisen latauksen ja vetytankkauksen infrastruktuuria koskevat tavoitteet

Tarkistus  137

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemien pitäjät varmistavat sähkön tarjonnan pysäköidyille ilma-aluksille seuraavasti:	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemien pitäjät ja maahuolintapalvelujen tarjoajat varmistavat sähkön tarjonnan pysäköidyille ilma-aluksille seuraavasti:

Tarkistus  138

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Tätä kohtaa ei sovelleta lyhytaikaisiin seisontapaikkoihin, kuten jäänpoistopaikkoihin, sotilasalueilla sijaitseviin seisontapaikkoihin ja yleisen lentoliikenteen seisontapaikkoihin (suurin lentoonlähtöpaino alle 7,5 t).

Tarkistus  139

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2030 toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdan mukaisesti tarjottu sähkö tulee sähköverkosta tai tuotetaan paikan päällä uusiutuvista lähteistä.	2. Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdan mukaisesti tarjottu sähkö tulee sähköverkosta tai tuotetaan paikan päällä uusiutuvista lähteistä tai vaihtoehtoisilla polttoaineilla.

Tarkistus  140

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jos TEN-T-ydinverkon tai kattavan TEN-T-verkon lentoasema sijaitsee saarella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, tai syrjäisimmällä alueella, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä tai jos kustannukset ovat suhteettomat verrattuna hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin.

Tarkistus  141

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä, että kaikkien TEN-T-ydinverkon tai kattavan TEN-T-verkon lentoasemien pitäjät varmistavat uusiutuvaan energiaan perustuvan sähkön lisätarjonnan kaikille lentoasemilla toimiville maa-ajoneuvoille.

Tarkistus  142

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä, että kaikkien lentoasemien pitäjät tarjoavat riittävän määrän sähkönlatausasemia tämän artiklan 3 kohdan mukaisia palveluja sekä sähkökäyttöisiä lentokoneita varten.

Tarkistus  143

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 c kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 c. Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä, että kaikkien lentoasemien pitäjät tarjoavat sähkönlatausinfrastruktuuriin liittyvää kapasiteettia ja vedyntankkausinfrastruktuuriin liittyvää kapasiteettia suhteessa sähkökäyttöisten lentokoneiden ja vetykäyttöisten lentokoneiden käyttöönottoon.

Tarkistus  144

Ehdotus asetukseksi

12 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Raideliikenteen infrastruktuuria koskevat tavoitteet
	1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä infrastruktuuri, joka mahdollistaa raideliikenteen täydellisen sähköistämisen kaikkialla unionissa vuoteen 2030 mennessä.
	2.  Jos raideliikenteen suora sähköistäminen ei ole mahdollista, jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä infrastruktuuri, joka mahdollistaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvat käyttövoimajärjestelmät muussa kuin sähköisessä raideliikenteessä. Jäsenvaltioiden on esitettävä täydelliset perustelut tilanteelle, jossa raideliikennettä ei voida sähköistää.
	3.  Erilliset verkot vapautetaan 1 kohdan vaatimuksista.

Tarkistus  145

Ehdotus asetukseksi

12 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Infrastruktuuri siirtymävaihetta varten tarkoitetuille vaihtoehtoisille fossiilisille polttoaineille
	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että olemassa olevaa nestemäisten ja kaasumaisten fossiilisten polttoaineiden infrastruktuuria voidaan käyttää rajoituksetta vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluun sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden sekoituksia varten.

Tarkistus  146

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä laadittava ja lähetettävä komissiolle kansallisen toimintakehyksen luonnos vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi liikenteen alalla ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi.	Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä yhdessä alueellisten, kansallisten ja paikallisten viranomaisten kanssa laadittava ja lähetettävä komissiolle kansallisen toimintakehyksen luonnos vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi liikenteen alalla ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi. Kansallisen toimintakehyksen on perustuttava yksityiskohtaisiin markkina- ja liikenneosuuksiin erityisesti kauttakulkuliikenteen ja tietojen seurannan osalta, ja siihen on sisällyttävä yksityiskohtaiset markkinaennusteet.

Tarkistus  147

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
a) markkinoiden nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi liikenteen alalla käytettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehityksen arviointi ottaen huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin intermodaalinen saatavuus ja tarvittaessa sen rajojen yli ulottuva jatkuvuus;	a) markkinoiden nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi liikenteen alalla käytettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta, mukaan lukien julkisen liikenteen verkkojen tilanne, sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehityksen arviointi ottaen huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin intermodaalinen saatavuus ja tarvittaessa sen rajojen yli ulottuva jatkuvuus sekä liikkuvuus ja saavutettavuus syrjäisimpien alueiden välillä ja niiden ja mantereen välillä;

Tarkistus  148

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta – i alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	i) kansallisella tasolla yleisesti saatavilla olevan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tiheydessä otetaan huomioon väestöntiheys ja 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen rekisteröintien määrä viimeisimmän NUTS-luokituksen mukaisesti NUTS 3 -tasoon perustuvalla paikallisalueella;

Tarkistus  149

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	a a) arviointi verkkokapasiteetin nykytilasta ja tulevasta kehityksestä, mukaan lukien tarvittavat toimenpiteet ja rahoitus;

Tarkistus  150

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) asetuksen 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11 ja 12 artiklan mukaiset kansalliset tavoitteet ja päämäärät, joita koskevat pakolliset kansalliset tavoitteet on vahvistettu tässä asetuksessa;	b) asetuksen 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11, 12 ja 12 a artiklan mukaiset kansalliset tavoitteet ja päämäärät, joita koskevat pakolliset kansalliset tavoitteet on vahvistettu tässä asetuksessa;

Tarkistus  151

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – d alakohta

Komission teksti	Tarkistus
d) politiikat ja toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että tämän kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut pakolliset tavoitteet ja päämäärät saavutetaan;	d) politiikat ja toimenpiteet, mukaan lukien mutta ei ainoastaan investointisuunnitelma, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että tämän kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut pakolliset tavoitteet ja päämäärät saavutetaan;

Tarkistus  152

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	d a) infrastruktuurin käyttöönoton kokonaisrahoitukseen liittyvät politiikat ja toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut tavoitteet ja päämäärät saavutetaan, mukaan lukien ladatun energian määrää koskevien sopimusten käyttö ja mahdolliset asiaan liittyvät talouden toimijat;

Tarkistus  153

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – g alakohta

Komission teksti	Tarkistus
g) toimenpiteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin edistämiseksi kaupunkisolmukohdissa, erityisesti yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden osalta;	g) toimenpiteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin edistämiseksi kaupunkisolmukohdissa, erityisesti yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden osalta, ja toimenpiteet, joilla tuetaan paikallista ja alueellista multimodaaliliikennettä;

Tarkistus  154

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – h alakohta

Komission teksti	Tarkistus
h) toimenpiteet, joilla edistetään sitä, että yleisesti saatavilla olevia suurteholatauspisteitä on riittävästi;	h) toimenpiteet, joilla edistetään sitä, että yleisesti saatavilla olevia suurteholatauspisteitä on riittävästi, sähköajoneuvokannan kehityksen mukaisesti;

Tarkistus  155

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – j a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	j a) toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden sekä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien liikennevaihtoehtojen, myös julkisen liikenteen, laajentaminen on kohtuuhintaista ja että ne ovat helposti saatavilla haavoittuvassa asemassa oleville kuluttajille ja niille, jotka elävät energiaköyhyydessä tai ovat vaarassa joutua energiaköyhyyteen;

Tarkistus  156

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – j b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	j b) toimenpiteet, joita kohdennetaan tarvittaessa syrjäisimpien alueiden erityistarpeisiin;

Tarkistus  157

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k alakohta

Komission teksti	Tarkistus
k) toimenpiteet, joilla poistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin suunnitteluun, lupamenettelyihin ja hankintaan liittyviä mahdollisia esteitä;	k) toimenpiteet, joilla poistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin suunnitteluun, lupamenettelyihin ja hankintaan liittyviä mahdollisia esteitä ja toimenpiteet, joilla alkuperäisen hakemuksen ja varsinaisen käyttöönoton välinen viive rajoitetaan enintään kuuteen kuukauteen ottaen asianmukaisesti huomioon sidosryhmien kuulemiset ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt. Erityisesti julkisesti saatavilla olevan latauspisteen asentamista koskevan hakemusmenettelyn on oltava täysin digitaalinen;

Tarkistus  158

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	k a) toimenpiteet sen varmistamiseksi, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) voivat täysimääräisesti hyötyä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisestä kolmoisroolissaan tuottajina, ylläpitäjinä ja käyttäjinä;

Tarkistus  159

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	k b) toimenpiteet, joilla tuetaan uusiutuvan energian yhteisöjä, kansalaisten energiayhteisöjä ja muita kuin kaupallisia toimijoita latauspisteiden käyttöönotossa erityisesti harvaan asutuilla alueilla;

Tarkistus  160

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – n alakohta

Komission teksti	Tarkistus
n) suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle merisatamissa, lukuun ottamatta aluksille toimitettavaa nesteytettyä maakaasua ja maasähköä, erityisesti vedyn, ammoniakin ja sähkön osalta;	n) suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle merisatamissa, lukuun ottamatta aluksille toimitettavaa nesteytettyä maakaasua ja maasähköä, erityisesti vedyn, vetypohjaisten polttoaineiden ja sähkön osalta;

Tarkistus  161

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – o alakohta

Komission teksti	Tarkistus
o) suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotolle sisävesiliikenteessä, erityisesti sekä vedyn että sähkön osalta;	o) suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotolle sisävesiliikenteessä, erityisesti vedyn, sähkön, nesteytetyn maakaasun ja muiden asiaankuuluvien vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta;

Tarkistus  162

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	p a) kattava investointisuunnitelma, jossa esitetään kansallisessa toimintakehyksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat investoinnit ja johon sisältyvät myös TEN-T-verkon ulkopuoliset infrastruktuurit;

Tarkistus  163

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	p b) toimenpiteet, joilla varmistetaan, että verkkoyhteyden ja asennetun tehon osalta otetaan huomioon latauspoolien määrä, joka on odotettavissa tulevaisuudessa sähköajoneuvokannan kasvaessa;

Tarkistus  164

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	p c) sopivien, verkkokapasiteetiltaan riittävien paikkojen kartoittaminen niiden kehittämistä varten ja tulevan latauskysynnän mallintaminen. Näiden tietojen on oltava julkisesti saatavilla;

Tarkistus  165

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p d alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	p d) toimenpiteet ja investoinnit, joilla tuetaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotantokapasiteetin käyttöönottoa sähkön toimittamiseksi latausasemille ja vedyn ja ammoniakin tuottamiseksi tankkausasemille, mukaan lukien uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotantokapasiteetti lentoasemilla ja satamissa.

 

Tarkistus  166

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Varhaista palautetta varten jäsenvaltioita kehotetaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista, toimittamaan kansallisten toimintakehysten luonnokset, joita komissio arvioi tämän artiklan sääntöjen mukaisesti. Komissio esittää arvionsa ja antaa suosituksia kuuden kuukauden kuluessa kansallisen toimintakehyksen luonnoksen toimittamisesta.

Tarkistus  167

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden alueella olemassa olevien eri liikennemuotojen tarpeet, myös niiden liikennemuotojen, joita varten on käytettävissä vain vähän vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille.	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon eri alueiden ja jäsenvaltioiden alueella olemassa olevien eri liikennemuotojen tarpeet, myös niiden liikennemuotojen, joita varten on käytettävissä vain vähän vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille.

Tarkistus  168

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan tarvittaessa huomioon alue- ja paikallisviranomaisten intressit, erityisesti kun on kyse julkisen liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurista, sekä asianomaisten sidosryhmien intressit.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan tarvittaessa huomioon alue- ja paikallisviranomaisten intressit, erityisesti kun on kyse julkisen liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurista, sekä asianomaisten sidosryhmien ja erityisesti liikenne- ja energiainfrastruktuurin tarjoajien intressit.

Tarkistus  169

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on toimintakehyksissään otettava huomioon alueelliset erot ja kiinnitettävä erityistä huomiota vähemmän kehittyneisiin alueisiin (NUTS 2 -tasolla), erityisesti alueisiin, joiden alueellinen BKT (asukaskohtainen ostovoimastandardi prosentteina EU27:ssä) on alle 50.

Tarkistus  170

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on osana kansallista toimintakehystään arvioitava ja raportoitava, miten lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät ovat panneet täytäntöön 5 ja 7 artiklan säännökset. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät noudattavat 5 ja 7 artiklaa.

Tarkistus  171

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä pyytämällä toisiltaan lausuntoja tai laatimalla yhteisiä toimintakehyksiä, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja koordinoituja. Jäsenvaltioiden on erityisesti tehtävä yhteistyötä sellaisten strategioiden laatimisessa, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja vastaavan infrastruktuurin käyttöönottoa vesiliikenteessä. Komissio avustaa jäsenvaltioita yhteistyöprosessissa.	4. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä pyytämällä toisiltaan lausuntoja tai laatimalla yhteisiä toimintakehyksiä, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja koordinoituja, mukaan lukien vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin saatavuus TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajatylittävillä osuuksilla. Jäsenvaltioiden on erityisesti tehtävä yhteistyötä sellaisten strategioiden laatimisessa, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja vastaavan infrastruktuurin käyttöönottoa vesiliikenteessä. Komissio avustaa jäsenvaltioita yhteistyöprosessissa.

Tarkistus  172

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden, erityisesti unionin jäsenehdokkaiden, kanssa ja erityisesti sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus  173

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 5 kohta

Komission teksti	Tarkistus
5. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tukitoimenpiteiden on oltava SEUT-sopimuksen asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisia.	5. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tukitoimenpiteet on sovitettava yhteen ilmastotavoitteiden kanssa voimavarojen hukkaamisen estämiseksi ja niiden on oltava SEUT-sopimuksen asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisia.

Tarkistus  174

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 6 kohta

Komission teksti	Tarkistus
6. Kunkin jäsenvaltion on asetettava kansallisen toimintakehyksensä luonnos julkisesti saataville ja varmistettava, että yleisölle annetaan varhaisessa vaiheessa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua kansallisen toimintakehyksen luonnoksen valmisteluun.	6. Kunkin jäsenvaltion on asetettava kansallisen toimintakehyksensä luonnos julkisesti saataville, mukaan lukien kattava rahoitussuunnitelma, ja varmistettava, että yleisölle annetaan varhaisessa vaiheessa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua kansallisen toimintakehyksen luonnoksen valmisteluun.

Tarkistus  175

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 7 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b a) jos politiikat ja toimenpiteet jakautuvat maantieteellisesti jäsenvaltion alueiden kesken.

Tarkistus  176

 

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle erillinen edistymisraportti kansallisen toimintakehyksensä toteutuksesta ensimmäisen kerran 1 päivään tammikuuta 2027 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi.	1. Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle erillinen edistymisraportti kansallisen toimintakehyksensä toteutuksesta ensimmäisen kerran 1 päivään tammikuuta 2026 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi.

Tarkistus  177

 

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen säännöllisesti joka kolmas vuosi, miten latauspisteiden käyttöönotto ja toiminta voisi sähköajoneuvojen kautta edelleen edistää energiajärjestelmän joustavuutta, mukaan lukien niiden myötävaikutus tasehallintamarkkinoihin, sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hyödyntämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikentyyppiset julkiset tai yksityiset latauspisteet ja annettava suosituksia liittyen latauspisteiden tyyppiin, taustateknologiaan ja maantieteelliseen jakautumiseen, jotta käyttäjien olisi helpompi integroida sähköajoneuvonsa järjestelmään. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet latauspisteiden lisäämiseksi ja sisällytettävä ne 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Verkonhaltijoiden on otettava arviointi ja toimenpiteet huomioon direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan 3 kohdassa ja 51 artiklassa tarkoitetuissa verkon kehittämissuunnitelmissa.	3. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen säännöllisesti joka toinen vuosi, miten latauspisteiden käyttöönotto ja toiminta voisi sähköajoneuvojen kautta edelleen edistää energiajärjestelmän joustavuutta, mukaan lukien niiden myötävaikutus tasehallintamarkkinoihin, sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hyödyntämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikentyyppiset julkiset tai yksityiset älylatauspisteet ja kaksisuuntaiset latauspisteet antotehosta riippumatta ja annettava suosituksia liittyen latauspisteiden tyyppiin, taustateknologiaan ja maantieteelliseen jakautumiseen, jotta käyttäjien olisi helpompi integroida sähköajoneuvonsa järjestelmään. Arvioinnin on katettava hinnoittelu ja muut kuluttajien kannalta merkitykselliset näkökohdat 13 artiklan mukaisesti, ja se on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet latauspisteiden lisäämiseksi ja sisällytettävä ne 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Verkonhaltijoiden on otettava arviointi ja toimenpiteet huomioon direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan 3 kohdassa ja 51 artiklassa tarkoitetuissa verkon kehittämissuunnitelmissa.

Tarkistus  178

 

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava siirtoverkonhaltijoilta ja jakeluverkonhaltijoilta saatujen tietojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein, kaksisuuntaisen latauksen mahdollisuuksia lisätä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian yleistymistä energiajärjestelmässä. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kaksisuuntaisten latauspisteiden saatavuuden ja maantieteellisen jakautumisen mukauttamiseksi sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa ja sisällytettävä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa.	4. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava siirtoverkonhaltijoilta, yhteisostoryhmiltä, kysyntäjouston tarjoajilta ja jakeluverkonhaltijoilta saatujen tietojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen kahden vuoden välein, kaksisuuntaisen latauksen mahdollisuuksia huipuntasaukseen ja uusiutuvista lähteistä tuotetun energian yleistymistä energiajärjestelmässä. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa sen jälkeen, kun kaikkia asianmukaisia sidosryhmiä, mukaan lukien latauspisteiden ylläpitäjät ja ratkaisujen tarjoajat, on kuultu, toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kaksisuuntaisten latauspisteiden saatavuuden ja maantieteellisen jakautumisen mukauttamiseksi sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa ja sisällytettävä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa.

Tarkistus  179

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio arvioi 1 päivään tammikuuta 2026 mennessä jäsenvaltioiden 13 artiklan 9 kohdan mukaisesti ilmoittamat kansalliset toimintakehykset ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan kansallisia toimintakehyksiä ja niiden johdonmukaisuutta unionin tasolla sekä annetaan ensimmäinen arvio siitä, missä määrin 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset tavoitteet ja päämäärät on saavutettu.	1. Komissio arvioi 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä jäsenvaltioiden 13 artiklan 9 kohdan mukaisesti ilmoittamat kansalliset toimintakehykset ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan kansallisia toimintakehyksiä ja niiden johdonmukaisuutta unionin tasolla sekä annetaan ensimmäinen arvio siitä, missä määrin 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset tavoitteet ja päämäärät on saavutettu.

Tarkistus  180

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisten edistymisraporttien arvioinnista vuoden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansalliset edistymisraporttinsa. Tähän arviointiin on sisällyttävä arvio seuraavista:	Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisten edistymisraporttien arvioinnista kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansalliset edistymisraporttinsa. Tähän arviointiin on sisällyttävä arvio seuraavista:

Tarkistus  181

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b a) tarve mukauttaa ja/tai muuttaa olemassa olevia sitovia tavoitteita tai asettaa uusia tavoitteita odottamattomien markkinasuuntausten ja/tai teknologisten innovaatioiden vuoksi.

Tarkistus  182

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) yleisesti saatavilla olevien vedyn tankkauspisteiden lukumäärä;	b) yleisesti saatavilla olevien vedyn ja muiden uusiutuvien polttoaineiden tankkauspisteiden lukumäärä;

Tarkistus  183

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b a) asiakkaisiin liittyvät 13 ja 14 artiklan mukaiset näkökohdat;

Tarkistus  184

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – c alakohta

Komission teksti	Tarkistus
c) maasähköinfrastruktuuri meri- ja sisävesisatamissa TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa;	c) maasähköinfrastruktuuri meri- ja sisävesisatamissa TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa, mukaan luettuna sähkölataus- ja vetytankkauspisteiden määrä;

Tarkistus  185

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – d alakohta

Komission teksti	Tarkistus
d) pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöinfrastruktuuri TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemilla;	d) sähkönsyöttöinfrastruktuuri TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemilla, mukaan luettuna ilma-aluksille tarkoitettujen sähkölataus- ja vetytankkauspisteiden lukumäärä sekä maa-ajoneuvoille tarkoitetut sähkölatauspisteet;

Tarkistus  186

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – j a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	j a) vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri syrjäisimmillä alueilla ja saarilla.

Tarkistus  187

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a) Komissio harkitsee mahdollisia muutoksia tähän asetukseen sääntelyn yksinkertaistamiseksi. Komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on mukauduttava jatkuvasti parhaisiin käytäntöihin perustuviin hallinnollisiin menettelyihin ja toteutettava kaikki toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi pitäen hallinnolliset rasitteet mahdollisimman vähäisinä.

Tarkistus  188

 

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta raportista tai komission käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että on vaarana, että jäsenvaltio ei saavuta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kansallisia tavoitteitaan, komissio voi antaa asiaa koskevan lausunnon ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa komission lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle korjaavat toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Korjaaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä lisätoimia, jotka jäsenvaltion on toteutettava 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selkeä aikataulu toimille, jotta voidaan arvioida vuosittaista edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä, asianomaisen jäsenvaltion on päivitettävä viimeisin 14 artiklassa tarkoitettu edistymisraporttinsa näillä korjaavilla toimenpiteillä ja toimitettava se komissiolle.	2. Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta raportista tai komission käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että on vaarana, että jäsenvaltio ei saavuta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kansallisia tavoitteitaan, komissio antaa asiaa koskevan lausunnon ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisessa tapauksessa komissio antaa teknistä ja taloudellista tukea avustaakseen näiden korjaavien toimenpiteiden toteuttamisessa. Asianomaisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa komission lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle korjaavat toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Korjaaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä lisätoimia, jotka jäsenvaltion on toteutettava 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selkeä aikataulu toimille, jotta voidaan arvioida vuosittaista edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä, asianomaisen jäsenvaltion on päivitettävä viimeisin 14 artiklassa tarkoitettu edistymisraporttinsa näillä korjaavilla toimenpiteillä ja toimitettava se komissiolle.

Tarkistus  189

 

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille asianmukaisesti 2 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä.

Tarkistus  190

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Esitettäessä polttoaineiden hintoja polttoaineiden jakeluasemalla on tarpeen mukaan esitettävä tiedotustarkoituksessa asiaankuuluvia yksikköhintoja koskeva vertailu erityisesti sähkön ja vedyn osalta liitteessä II olevassa 9.3 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailua koskevaa yhteistä menetelmää noudattaen.	3. Esitettäessä polttoaineiden hintoja polttoaineiden jakeluasemalla on tarpeen mukaan esitettävä tiedotustarkoituksessa asiaankuuluvia yksikköhintoja koskeva vertailu erityisesti sähkön ja vedyn osalta käypinä hintoina kilowattituntia kohti kertalatauksen yhteydessä.

Tarkistus  191

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on nimettävä tunnisteiden rekisteröintiorganisaatio (Identification Registration Organisation, IDRO). IDROn on annettava ja hallinnoitava yksilöiviä tunnistekoodeja (ID) ainakin latauspisteiden ylläpitäjien ja liikennepalvelun tarjoajien yksilöimiseksi viimeistään vuoden kuluttua 24 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä.	1. Jäsenvaltioiden on annettava ja hallinnoitava yksilöiviä tunnistekoodeja (ID) ainakin latauspisteiden ylläpitäjien ja liikennepalvelun tarjoajien yksilöimiseksi viimeistään vuoden kuluttua 24 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä.

Tarkistus  192

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista on saatavilla staattista ja dynaamista tietoa ja että kyseiset tiedot ovat saatavilla kansallisten yhteyspisteiden kautta maksutta. Saataville on asetettava seuraavat tietotyypit:	Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista on saatavilla staattista ja dynaamista tietoa ja että kyseiset tiedot ovat saatavilla kansallisten yhteyspisteiden ja EU:n keskitetyn yhteyspisteen kautta maksutta. Saataville on asetettava seuraavat tietotyypit:

Tarkistus  193

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	ii a) soveltuvuus raskaille hyötyajoneuvoille, mukaan lukien lataus- ja tankkauspisteiden käyttöä koskevat korkeus-, pituus- ja leveysrajoitukset.

Tarkistus  194

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – iv alakohta

Komission teksti	Tarkistus
iv) lataus- ja tankkausaseman omistajan ja ylläpitäjän yhteystiedot.	iv) lataus- ja tankkausaseman ylläpitäjän yhteystiedot.

Tarkistus  195

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – iv a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iv a) sääsuojauksen ja muiden palvelutoimintojen saatavuus.

Tarkistus  196

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – b alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) tunnistekoodit (ID), ainakin latauspisteen ylläpitäjän ja kyseisessä latauspisteessä palveluja tarjoavien liikennepalvelun tarjoajien osalta 1 kohdan mukaisesti,	i) tunnistekoodit (ID) latauspisteen ylläpitäjän ja kyseisessä latauspisteessä palveluja tarjoavien liikennepalvelun tarjoajien osalta 1 kohdan mukaisesti,

Tarkistus  197

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) liitännän tyyppi,	ii) kiinteän liitännän tyyppi ja saatavuus latauspisteissä tai käyttäjien lakisääteinen velvollisuus tuoda oman teknologiansa mukainen liitin (BYOT),

Tarkistus  198

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iv a) maksutavat,

Tarkistus  199

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) saatavuus (käytössä/ei käytössä),	ii) saatavuus (käytössä/ei käytössä) ja saatavillaolon taso asianmukaista aikayksikköä kohti (päivä/tunti),

Tarkistus  200

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	ii a) pysäköinnin hinta ja mahdollisesti asetettu aikarajoitus,

Tarkistus  201

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii a) mahdollisuus kaksisuuntaiseen lataukseen (kyllä/ei),

Tarkistus  202

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii b) maksutavat,

Tarkistus  203

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii b) tarvittaessa lataus- ja tankkauspisteissä tarjotun sähkön uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuus ja kasvihuonekaasupäästöjen määrä,

Tarkistus  204

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii c) tarvittaessa pysäköinnin aikaraja,

Tarkistus  205

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii d alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii d) maksuvaihtoehdot.

Tarkistus  206

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Tämän kohdan c alakohdassa määriteltyjen dynaamisten tietojen olisi oltava tarkkoja ja ne olisi annettava reaaliaikaisesti enintään tunnin välein, mukaan lukien mahdolliset ennusteet.

Tarkistus  207

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot ovat avoimesti ja syrjimättömästi kaikkien sidosryhmien saatavilla jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU67 mukaisesti.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot ovat avoimesti ja syrjimättömästi kaikkien sidosryhmien saatavilla jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU67 mukaisesti sekä eurooppalaisten yhteyspisteiden järjestelmässä ja varmistettava, että tiedot ovat yleisesti saatavilla ja muiden markkinaosapuolten ja palveluntarjoajien käytettävissä tietosuojavaatimuksia asianmukaisesti noudattaen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisesti käytettävissä olevien latauspisteiden ylläpitäjät välittävät tiedot, erityisesti hintatiedot, kansallisille sääntelyviranomaisille ja markkinoiden avoimuudesta vastaavalle elimelle.
__________________	__________________
67 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).	67 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).

Tarkistus  208

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava kyberturvallisuuden, tietosuojan ja tietoturvan korkea taso erityisesti todentamis-, laskutus- ja maksuprosesseissa toimitusketjussa ja infrastruktuurin ylläpitäjän osalta ottamalla käyttöön ja panemalla täytäntöön yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ehdot.

Tarkistus  209

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liikenteen latausinfrastruktuuri täyttää kyberturvavaatimukset, mukaan luettuna raportointia ja turvallisuutta koskevat lisävaatimukset [direktiivi toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa ja direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta]1 a mukaisesti.
	__________________
	1 a Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa ja direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (COM(2020)0823).

Tarkistus  210

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 4 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:	Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:

Tarkistus  211

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 4 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	c a) perustetaan eurooppalainen keskitetty palvelupiste vuoteen 2024 mennessä.

Tarkistus  212

 

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäljempänä 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen yleisesti saatavilla olevien ammoniakin tankkauspisteiden, jotka otetaan käyttöön tai uusitaan, on oltava liitteessä II olevassa 7.1 ja 7.2 kohdassa vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisia.

Tarkistus  213

 

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 7 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:	Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:

Tarkistus  214

 

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 7 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) muutetaan liitettä II päivittämällä viittaukset standardeihin, joihin viitataan kyseisessä liitteessä vahvistetuissa teknisissä eritelmissä.	b) muutetaan liitettä II päivittämällä viittaukset standardeihin, joihin viitataan kyseisessä liitteessä vahvistetuissa teknisissä eritelmissä, kuuden kuukauden kuluttua niiden teknisestä hyväksymisestä.

Tarkistus  215

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään 18 ja 19 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 24 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.	2. Siirretään 18 ja 19 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 24 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä.

Tarkistus  216

 

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä sekä tekee tarvittaessa ehdotuksen sen muuttamisesta.	Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä sekä tekee tarvittaessa ehdotuksen sen muuttamisesta. Uudelleentarkastelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota tavoitteiden ja infrastruktuurivaatimusten riittävyyteen, kun otetaan huomioon teknologian ja markkinoiden kehitys tämän asetuksen antamisen jälkeisenä aikana. Uudelleentarkasteluun on sisällyttävä arvio ilmailualan sähkö- ja vetymarkkinoiden nykytilasta ja tulevasta kehityksestä sekä toteutettavuustutkimus asiaankuuluvan infrastruktuurin käyttöönotosta ilma-alusten voimanlähteenä.

Tarkistus  217

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden sekä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien liikennevaihtoehtojen, erityisesti julkisen liikenteen, laajentaminen on kohtuuhintaista ja että ne ovat helposti saatavilla haavoittuvassa asemassa oleville kuluttajille ja niille, jotka elävät energiaköyhyydessä tai ovat vaarassa joutua energiaköyhyyteen;

Tarkistus  218

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – 1.1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
1.1. Moottoriajoneuvojen normaaliteholatauspisteet: sähköajoneuvojen vaihtovirtaiset normaaliteholatauspisteet on varustettava yhteentoimivuuden varmistamiseksi vähintään standardissa EN 62196-2:2017 kuvailluilla tyypin 2 pistorasioilla tai ajoneuvoliittimillä.	1.1. Moottoriajoneuvojen normaaliteholatauspisteet: sähköajoneuvojen vaihtovirtaiset normaaliteholatauspisteet on varustettava yhteentoimivuuden varmistamiseksi vähintään standardissa EN 62196-2:2017 kuvailluilla tyypin 2 pistorasioilla tai ajoneuvoliittimillä ja yhdellä sähköavusteisten polkupyörien lataamiseen tarkoitetulla kotitalouspistorasialla.

ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoaminen
Viiteasiakirjat	COM(2021)0559 – C9-0331/2021 – 2021/0223(COD)
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 13.9.2021
Lausunnon antanut valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 13.9.2021
Valmistelija  Nimitetty (pvä)	Alexandr Vondra 29.9.2021
Valiokuntakäsittely	13.1.2022
Hyväksytty (pvä)	31.3.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	71 11 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mathilde Androuët, Bartosz Arłukowicz, Margrete Auken, Simona Baldassarre, Marek Paweł Balt, Aurélia Beigneux, Monika Beňová, Hildegard Bentele, Sergio Berlato, Alexander Bernhuber, Malin Björk, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Pascal Canfin, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Nathalie Colin-Oesterlé, Esther de Lange, Christian Doleschal, Marco Dreosto, Bas Eickhout, Cyrus Engerer, Cornelia Ernst, Eleonora Evi, Agnès Evren, Pietro Fiocchi, Raffaele Fitto, Malte Gallée, Andreas Glück, Catherine Griset, Jytte Guteland, Teuvo Hakkarainen, Anja Hazekamp, Martin Hojsík, Jan Huitema, Yannick Jadot, Adam Jarubas, Petros Kokkalis, Ewa Kopacz, Joanna Kopcińska, Peter Liese, Sylvia Limmer, Javi López, César Luena, Marian-Jean Marinescu, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Joëlle Mélin, Tilly Metz, Silvia Modig, Alessandra Moretti, Ville Niinistö, Ljudmila Novak, Grace O’Sullivan, Jutta Paulus, Stanislav Polčák, Jessica Polfjärd, Nicola Procaccini, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Sándor Rónai, Rob Rooken, Silvia Sardone, Christine Schneider, Günther Sidl, Ivan Vilibor Sinčić, Linea Søgaard-Lidell, Maria Spyraki, Nils Torvalds, Edina Tóth, Véronique Trillet-Lenoir, Petar Vitanov, Alexandr Vondra, Mick Wallace, Pernille Weiss, Emma Wiesner, Michal Wiezik, Tiemo Wölken, Anna Zalewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Maria Arena, Nicolás González Casares, Dan-Ştefan Motreanu, Manuela Ripa, Tomislav Sokol

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

71	+
ECR	Sergio Berlato, Pietro Fiocchi, Raffaele Fitto, Joanna Kopcińska, Nicola Procaccini, Rob Rooken, Alexandr Vondra, Anna Zalewska
ID	Mathilde Androuët, Simona Baldassarre, Aurélia Beigneux, Marco Dreosto, Catherine Griset, Sylvia Limmer, Joëlle Mélin, Silvia Sardone
NI	Ivan Vilibor Sinčić, Edina Tóth
PPE	Bartosz Arłukowicz, Hildegard Bentele, Alexander Bernhuber, Nathalie Colin-Oesterlé, Christian Doleschal, Agnès Evren, Adam Jarubas, Ewa Kopacz, Esther de Lange, Peter Liese, Marian-Jean Marinescu, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Dan-Ştefan Motreanu, Ljudmila Novak, Stanislav Polčák, Jessica Polfjärd, Christine Schneider, Tomislav Sokol, Maria Spyraki, Pernille Weiss
Renew	Pascal Canfin, Andreas Glück, Martin Hojsík, Jan Huitema, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Linea Søgaard-Lidell, Nils Torvalds, Véronique Trillet-Lenoir, Emma Wiesner, Michal Wiezik
S&D	Maria Arena, Marek Paweł Balt, Monika Beňová, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Cyrus Engerer, Nicolás González Casares, Jytte Guteland, Javi López, César Luena, Alessandra Moretti, Sándor Rónai, Günther Sidl, Petar Vitanov, Tiemo Wölken
The Left	Cornelia Ernst, Petros Kokkalis, Mick Wallace

 

11	-
The Left	Malin Björk
Verts/ALE	Margrete Auken, Bas Eickhout, Eleonora Evi, Malte Gallée, Yannick Jadot, Tilly Metz, Ville Niinistö, Grace O'Sullivan, Jutta Paulus, Manuela Ripa

 

3	0
ID	Teuvo Hakkarainen
The Left	Anja Hazekamp, Silvia Modig

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.4.2022)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta

(COM(2021)0559 – C9‑0331/2021 – 2021/0223(COD))

Valmistelija: Michael Bloss

 

LYHYET PERUSTELUT

Tämän vuosikymmenen aikana on saatava aikaan muutos kaikilla aloilla Pariisin sopimuksen noudattamiseksi ja maailmanlaajuisen lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Liikenteen alalla haluamme, että Euroopan autoteollisuudesta tulee maailmanlaajuinen johtaja sähköisen liikenteen alalla ja että samalla siirrytään kohti kestävää liikennemuotosiirtymää muun muassa ajoneuvojen yhteiskäytön, julkisen liikenteen parantamisen ja aktiivisen liikkumisen, kuten pyöräilyn ja kävelyn avulla. Tämän asetuksen on mahdollistettava muutos, edistettävä mahdollisuuksien luomista eurooppalaisille yrityksille ja luotava uusia työpaikkoja.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportissa ”Global Warming of 1.5 °C”[1] varoitetaan, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi päästöjä on vähennettävä merkittävästi tällä vuosikymmenellä, ja jos nyt ei tehdä tarpeeksi, vahinkoa on todennäköisesti mahdotonta korjata myöhemmin. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden päästöjä, joiden osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä[2] on yli 75 prosenttia. Fossiiliset polttoaineet on korvattava erittäin energiatehokkaalla ja täysin uusiutuviin energialähteisiin perustuvalla järjestelmällä. Liikenteen alalla ei ole tilaa uusille polttomoottoriautoille vuoden 2030 jälkeen. Tämä on mahdollistettava ottamalla nopeasti käyttöön vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri. Jotta muutos toimisi, sähköisen liikenteen käyttäjien on voitava ajaa Pohjois-Ruotsista Etelä-Bulgariaan ja jäsenvaltioiden ja alueiden erilaiset lähtökohdat on otettava huomioon.

Tämän asetuksen tavoitteena on edistää huomattavasti tieliikenteen sähköistämistä. Infrastruktuurihankkeiden suunnittelu ja rakentaminen vievät vuosia, ja ne pysyvät toiminnassa vuosikymmenten ajan. Siksi meidän on tehtävä tänään oikeat valinnat, joilla tuetaan tehokkaimpia ja kestävimpiä teknologioita, vältetään voimavarojen hukkaaminen ja luodaan tulevaisuudennäkymät miljoonille hyville työpaikoille autoteollisuudessa ja tuhansille erittäin innovatiivisille yrityksille teollisuudessa.

Energiatehokkuus etusijalla -periaatteen soveltamisen on oltava painopisteenä koko järjestelmässä myös eri päästöttömien teknologioiden koko elinkaaren energiatehokkuuden osalta. Tavoitteena on pitää kustannukset kurissa ja tarjota lukuisia rinnakkaishyötyjä, kuten kasvihuonekaasupäästöjen ja tuontiriippuvuuden vähentäminen, ilmanlaadun parantaminen ja tilan lisääminen erityisesti kaupunkialueilla. Jokaisen uuden infrastruktuurihankkeen tehokkuutta olisi arvioitava asianmukaisesti suhteessa sähköistämiseen ja kestävän liikennemuotosiirtymän vaihtoehtoihin.

Kohtuuhintainen liikkuminen on edellytys aktiiviselle yhteiskuntaan osallistumiselle. Liikennejärjestelmän muutoksen on siksi kuljettava käsi kädessä kohtuuhintaisten liikenneratkaisujen tarjoamisen kanssa. Esittelijän pyrkimyksenä on tehdä kestäviin liikenneratkaisuihin, erityisesti sähköiseen liikenteeseen siirtymisestä mahdollisimman helppoa kansalaisille ja suojella heitä korkeilta hinnoilta. Kuluttajien on voitava osallistua järjestelmään aktiivisesti liikenne- ja tankkausvalinnoillaan. Älylataus ja kaksisuuntainen lataus sekä mahdollisuus osallistua kysyntäjoustoon lisäävät tehokkuutta ja mahdollistavat sen, että kansalaiset voivat saada palkkion valinnoistaan.

Sähköisen liikenteen nopean käyttöönoton varmistamiseksi on tärkeää tehdä lataamisesta vaivatonta asettamalla vaatimuksia maksukorttien lukulaitteille latausasemilla ja esittää hinnat läpinäkyvästi ja vertailukelpoisesti sekä varmistaa loppukäyttäjien ja liikennepalvelujen tarjoajien välinen syrjimättömyys. Vaihtoehtoisten polttoaineiden hintojen on oltava helposti vertailtavissa ja tarjottava kuluttajille merkityksellisiä tietoja, kuten hinta kilowattituntia kohti sähkön kertalatausta varten. 

Komission ehdotus on hyvä alku sitovien tavoitteiden asettamiselle kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen julkisesti saatavilla olevien latausasemien käyttöönottamiseksi. Esittelijä ehdottaa kuitenkin, että tämä vietäisiin pidemmälle ja varmistettaisiin, että ihmiset voivat matkustaa koko mantereella sähköajoneuvoilla jo vuonna 2025.

Uusiutuva vety on siirtymän kannalta ratkaisevan tärkeää, mutta koska sitä on saatavilla tämän vuosikymmenen aikana vain vähän, on erittäin tärkeää varata se aloille, joilla hiilestä irtautuminen on vaikeinta. Akkusähkö on jo osoittautunut kevyissä hyötyajoneuvoissa edullisimmaksi teknologiaksi, ja alan arvioiden mukaan neljä viidestä päästöttömästä kuorma-autosta on akkusähkökäyttöisiä vuonna 2030.[3] Vetytankkausasemia pitäisi olla multimodaalisen liikenteen solmukohdissa. 

Euroopan satamakaupunkien kansalaiset kärsivät risteilyalusten ja muiden alusten aiheuttamasta huonosta ilmanlaadusta ja melusta, minkä vuoksi he ovat painostaneet hallituksiaan kieltämään tällaiset alukset. Saman aikaisesti saatavilla on teknologioita laivojen sähköisiä palveluja varten sekä uusiutuvaa polttoainetta käyttäville ja akkukäyttöisille kuljetusaluksille myös sisävesiväylillä. Esittelijä ehdottaa, että sen vuoksi kaikissa satamissa pitäisi olla tällaista teknologiaa. Tämä nopeuttaa uusien ja kestävämpien teknologioiden käyttöönottoa.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että nesteytetyllä maakaasulla on vain vähäinen ilmastohyöty, ja Maailmanpankki on nimenomaisesti kehottanut sääntelyviranomaisia välttämään kaikenlaista poliittista tukea nesteytetylle maakaasulle merenkulkualalla[4] myös siirtymävaiheen polttoaineena, koska siihen sisältyy voimavarojen hukkaamisen riski. Jo nyt yritykset peruvat nesteytetyn maakaasun hankkeita (esimerkiksi Corkin ja Wilhelmshavenin terminaalit) ja investoivat sen sijaan uusiutuvaa vetyä käyttävän liikenteen solmukohtiin.

Lentoasemilla lentokoneiden ja maapalvelujen energiapalvelut on sähköistettävä.  On myönteistä, että komissio on tunnustanut uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energian paikan päällä tuottamisen potentiaalin. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Jos haluamme saavuttaa ilmastotavoitteemme, kaiken liikkumiseen tarkoitetun sähkön on itse asiassa vähitellen tultava uusiutuvista lisäenergialähteistä.  Synteettisen kerosiinin ja muiden synteettisten polttoaineiden on perustuttava uusiutuviin energialähteisiin ja hiilidioksidin talteenottoon suoraan ilmakehästä ilmastohyötyjen saavuttamiseksi. Esittelijä ehdottaa siksi seuraavia tarkistuksia:

 

 

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

 

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/94/EU43 luotiin puitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle. Kyseisen direktiivin soveltamista koskevassa komission tiedonannossa44 viitataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin epätasaiseen kehitykseen unionissa sekä puutteisiin yhteentoimivuudessa ja käyttäjäystävällisyydessä. Tiedonannossa todetaan, että selkeiden yhteisten menetelmien puuttuminen tavoitteiden asettamiseksi ja direktiivissä 2014/94/EU edellytettyjen kansallisten toimintakehysten mukaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi on johtanut tilanteeseen, jossa tavoitteiden asettamisen ja tukemisen tavoitetaso vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä.	(1) Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto on keskeinen mahdollistava tekijä siirryttäessä päästöttömään, erittäin energiatehokkaaseen ja täysin uusiutuvaan energiaan perustuvaan liikennejärjestelmään Euroopassa unionin ilmastoneutraaliustavoitteen ja Pariisin 1,5 °C:n tavoitteen mukaisesti. Tällaisen käyttöönoton olisi tapahduttava nopeasti, koska 1,5 °C:n lämpenemistä koskevassa IPCC:n raportissa42 a varoitetaan, että päästöjä on vähennettävä merkittävästi tällä vuosikymmenellä, ja jos nyt ei toteutettava riittäviä toimia, vahinkoa on todennäköisesti mahdotonta korjata myöhemmin. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolla on myös merkitystä unionin nollapäästötavoitteen saavuttamisessa. Nykyisin polttomoottoriajoneuvojen osuus kaikista typen oksidien päästöistä on yli kaksi kolmasosaa ja niiden osuus muiden epäpuhtauksien kokonaispäästöistä Euroopassa on merkittävä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/94/EU43 luotiin puitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle. Kyseisen direktiivin soveltamista koskevassa komission tiedonannossa44 viitataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin epätasaiseen kehitykseen unionissa sekä puutteisiin yhteentoimivuudessa ja käyttäjäystävällisyydessä. Tiedonannossa todetaan, että selkeiden yhteisten menetelmien puuttuminen tavoitteiden asettamiseksi ja direktiivissä 2014/94/EU edellytettyjen kansallisten toimintakehysten mukaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi on johtanut tilanteeseen, jossa tavoitteiden asettamisen ja tukemisen tavoitetaso vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä.
_________________	_________________
	42 a IPCC, 2018: Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty [Masson-Delmotte, V., P. Zhai, H.-O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P.R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. Péan, R. Pidcock, S. Connors, J.B.R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M.I. Gomis, E. Lonnoy, T. Maycock, M. Tignor, ja T. Waterfield (toim.)]. Painossa. https://www.ipcc.ch/sr15/
43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).	43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).
44 COM(2020) 789 final.	44 COM(2020) 789 final.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(2) Useissa unionin oikeuden säännöksissä on jo asetettu uusiutuvia polttoaineita koskevia tavoitteita. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2018/2001/EY45 asetetaan uusiutuvien energialähteiden tavoitteeksi neljäntoista prosentin markkinaosuus liikenteen polttoaineista.	(2) Useissa unionin oikeuden säännöksissä on jo asetettu uusiutuvia polttoaineita koskevia tavoitteita. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2018/2001/EY45 asetetaan uusiutuvien energialähteiden tavoitteeksi markkinaosuus liikenteen polttoaineista.
__________________	__________________
45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).	45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

 

Tarkistus  3

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/63146 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU)2019/124247 asetetaan jo hiilidioksidipäästönormit uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille sekä tietyille raskaille hyötyajoneuvoille. Näiden välineiden odotetaan nopeuttavan erityisesti päästöttömien ajoneuvojen käyttöönottoa ja luovan siten kysyntää lataus- ja tankkausinfrastruktuurille.	(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/63146 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU)2019/124247 asetetaan jo hiilidioksidipäästönormit uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille sekä tietyille raskaille hyötyajoneuvoille. Näiden välineiden odotetaan nopeuttavan päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja luovan siten kysyntää lataus- ja tankkausinfrastruktuurille.
__________________	__________________
46 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13).	46 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13).
47 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 202).	47 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 202).

Tarkistus  4

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(4) ReFuelEU Aviation48- ja FuelEU Maritime49 -aloitteiden odotetaan lisäävän kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä lento- ja meriliikenteessä. Vaikka kestävien lentopolttoaineiden käyttövaatimukset voivat suurelta osin täyttää nykyisellä tankkausinfrastruktuurilla, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöön tarvitaan investointeja. FuelEU Maritime -aloitteessa asetetaan erityisesti maasähkön käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka voidaan täyttää vain, jos TEN-T-satamissa otetaan käyttöön riittävä määrä maasähköjärjestelmiä. Näihin aloitteisiin ei kuitenkaan sisälly tarvittavaa polttoaineinfrastruktuuria koskevia säännöksiä, jotka ovat edellytys tavoitteiden saavuttamiselle.	(4) ReFuelEU Aviation48- ja FuelEU Maritime49 -aloitteiden odotetaan lisäävän kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä lento- ja meriliikenteessä. Vaikka kestävien lentopolttoaineiden käyttövaatimukset voivat suurelta osin täyttää nykyisellä tankkausinfrastruktuurilla, tarvitaan investointeja pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöön lentokentillä sekä muuhun sähkökäyttöiseen kalustoon. FuelEU Maritime -aloitteessa asetetaan erityisesti maasähkön käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka voidaan täyttää vain, jos satamissa otetaan käyttöön riittävä määrä maasähköjärjestelmiä. Kun vety- ja ammoniakkikäyttöisten alusten teknologiat kehittyvät, tarvitaan niihin liittyvää tankkausinfrastruktuuria. Näihin aloitteisiin ei kuitenkaan sisälly tarvittavaa polttoaineinfrastruktuuria koskevia säännöksiä, jotka ovat edellytys tavoitteiden saavuttamiselle. Lisäksi kaikkialla unionin satamissa olisi kiinnitettävä huomiota uusiutuvien polttoaineiden tankkausinfrastruktuuriin, jotta merenkulkualan hiilestä irtautumista voidaan nopeuttaa.
__________________	__________________
48 COM(2021) 561.	48 COM(2021) 561.
49 COM(2021) 562.	49 COM(2021) 562.

Tarkistus  5

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja käyttöönottoa koskeva lainsäädäntökehys olisi varmasti johdonmukainen, tämä asetus yhdenmukaistetaan ReFuelEU Aviation- ja FuelEU Maritime -aloitteiden, uusien henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormeja koskevan asetuksen tarkistuksen, raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormeja koskevan asetuksen ja sen tulevien tarkistusten sekä direktiivin 2003/96/EY (energiaverodirektiivi) tarkistuksen kanssa.

Tarkistus  6

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(5) Sen vuoksi kaikkia liikennemuotoja olisi käsiteltävä yhdellä säädöksellä, jossa olisi otettava huomioon erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet. Päästöttömien voimansiirtoteknologioiden käyttö on eri kehitysvaiheissa eri liikennemuodoissa. Erityisesti tieliikenteessä akkukäyttöiset sähköajoneuvot ja ladattavat hybridiajoneuvot yleistyvät nopeasti. Myös vetypolttokennokäyttöisiä tieliikenteen moottoriajoneuvoja on saatavilla markkinoilla. Lisäksi pienempiä vety- ja akkukäyttöisiä sähköaluksia ja vetypolttokennojunia otetaan käyttöön parhaillaan eri hankkeissa ja ensimmäisissä kaupallisissa toiminnoissa, ja laajaa kaupallista käyttöönottoa odotetaan lähivuosina. Sitä vastoin ilmailu- ja vesiliikenneala ovat edelleen riippuvaisia nestemäisistä ja kaasumaisista polttoaineista, sillä päästöttömien ja vähäpäästöisten voimalinjaratkaisujen odotetaan tulevan markkinoille vasta vuoden 2030 tienoilla ja varsinkin ilmailualalla vielä myöhemmin, sillä täysimittainen kaupallistaminen on hidasta. Fossiilisten kaasumaisten tai nestemäisten polttoaineiden käyttö on mahdollista vain, jos se on selkeästi nivottu selkeään hiilestä irtautumisen polkuun, joka on unionin ilmastoneutraaliutta koskevan pitkän aikavälin tavoitteen mukainen edellyttäen, että tällaisiin polttoaineisiin sekoitetaan yhä enenevässä määrin uusiutuvia polttoaineita, kuten biometaania, kehittyneitä biopolttoaineita tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita, tai niitä korvataan tallaisia uusiutuvilla polttoaineilla.	(5) Sen vuoksi kaikkia liikennemuotoja olisi käsiteltävä yhdellä säädöksellä, jossa olisi otettava huomioon erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet ja niiden markkinaosuuden kehitys niiden kohtuuhintaisuus asianmukaisesti huomioon ottaen. Päästöttömien voimansiirtoteknologioiden ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö on eri kehitysvaiheissa eri liikennemuodoissa ja eri jäsenvaltioissa ja alueilla. Erityisesti tieliikenteessä akkukäyttöiset sähköajoneuvot ja ladattavat hybridiajoneuvot yleistyvät nopeasti, minkä vuoksi tätä kehittynyttä teknologiaa koskevia tavoitteita on nostettava. Myös vetypolttokennokäyttöisiä tieliikenteen moottoriajoneuvoja on saatavilla markkinoilla. Lisäksi pienempiä vety- ja akkukäyttöisiä sähköaluksia, vetypolttokennojunia ja aurinkoenergialla toimivia ajoneuvoja otetaan käyttöön parhaillaan eri hankkeissa ja ensimmäisissä kaupallisissa toiminnoissa, ja laajaa kaupallista käyttöönottoa odotetaan lähivuosina. Sitä vastoin ilmailuala ja merenkulku ovat edelleen riippuvaisia nestemäisistä ja kaasumaisista polttoaineista, sillä päästöttömiä ja vähäpäästöisiä voimansiirtoratkaisuja ei ole vielä markkinoilla. Fossiilisten kaasumaisten tai nestemäisten polttoaineiden käyttö on mahdollista vain, jos se on selkeästi nivottu selkeään hiilestä irtautumisen polkuun, joka on unionin ilmastoneutraaliutta koskevan pitkän aikavälin tavoitteen mukainen edellyttäen, että tällaisiin polttoaineisiin sekoitetaan yhä enenevässä määrin uusiutuvia polttoaineita mahdollisimman pian.

Tarkistus  7

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Sen vuoksi on tärkeää noudattaa teknologianeutraaliuden ja energiatehokkuuden yleisiä periaatteita ensisijaisesti niissä teknologioissa, jotka ovat tarpeen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi, koska osa lähitulevaisuudessa tarvittavista teknologioista edellyttää edelleen investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen samalla kun säilytetään erilaisten vaihtoehtoisten teknologioiden välinen kilpailu markkinoilla ottaen asianmukaisesti huomioon kohtuuhintaisuus ja jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat.

Tarkistus  8

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(6) Tällaisia biopolttoaineita ja synteettisiä polttoaineita, joilla korvataan dieseliä, bensiiniä ja lentopetrolia, voidaan tuottaa eri raaka-aineista, ja niitä voidaan sekoittaa fossiilisiin polttoaineisiin erittäin korkeilla sekoitussuhteilla. Niitä voidaan teknisesti käyttää nykyisellä kulkuneuvoteknologialla vähäisin mukautuksin. Uusiutuvaa metanolia voidaan käyttää myös sisävesiliikenteessä ja lähimerenkulussa. Synteettisillä ja parafiinisilla polttoaineilla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteen energianlähteenä. Kaikkia näitä polttoaineita voidaan jakaa, varastoida ja käyttää olemassa olevan infrastruktuurin tai tarvittaessa samantyyppisen infrastruktuurin kanssa.	(6) Tällaisia biopolttoaineita, myös kehittyneitä biopolttoaineita ja synteettisiä polttoaineita, joilla korvataan dieseliä, bensiiniä ja lentopetrolia, voidaan tuottaa eri raaka-aineista, ja niitä voidaan sekoittaa fossiilisiin polttoaineisiin erittäin korkeilla sekoitussuhteilla. Niitä voidaan teknisesti käyttää nykyisellä kulkuneuvoteknologialla vähäisin mukautuksin tai täysin mukautuksitta. Uusiutuvista energialähteistä tuotettua nesteytettyä biomaakaasua voidaan käyttää raskaassa liikenteessä. Uusiutuvaa metanolia voidaan käyttää myös sisävesiliikenteessä ja lähimerenkulussa, ja biokaasun potentiaali olisi otettava huomioon. Synteettisillä ja parafiinisilla polttoaineilla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteen energianlähteenä. Kaikkia näitä polttoaineita voidaan jakaa, varastoida ja käyttää olemassa olevan infrastruktuurin tai tarvittaessa samantyyppisen infrastruktuurin kanssa.

Tarkistus  9

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(7) Nesteytetyllä maakaasulla on todennäköisesti jatkuva rooli meriliikenteessä, jossa ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa päästötöntä voimalinjateknologiaa. Älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että päästöttömiä merialuksia voidaan saada markkinoille vuoteen 2030 mennessä. Aluskannan korvaaminen olisi toteutettava asteittain alusten pitkän käyttöiän vuoksi. Toisin kuin meriliikenteessä, päästöttömien voimansiirtoteknologioiden, kuten vedyn ja sähkön, odotetaan tulevan markkinoille nopeammin sisävesiliikenteessä, jossa alukset ovat yleensä pienempiä ja etäisyydet lyhyempiä. Nesteytetyllä maakaasulla ei enää odoteta olevan merkittävää roolia tällä alalla. Nesteytetyn maakaasun kaltaiset liikenteen polttoaineet on enenevässä määrin irrotettava hiilestä esimerkiksi sekoittamalla niihin nesteytettyä biometaania (nesteytetty biomaakaasu) tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia sähkön avulla tuotettuja polttoaineita (e-kaasuja) tai korvaamalla ne niillä. Näitä vähähiilistettyjä polttoaineita voidaan käyttää samassa infrastruktuurissa kuin kaasumaisia fossiilisia polttoaineita, mikä mahdollistaa asteittaisen siirtymisen kohti vähähiilisiä polttoaineita.	(7) Nesteytetyllä maakaasulla on todennäköisesti jatkuva rooli meriliikenteessä, jossa ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa päästötöntä voimalinjateknologiaa. Älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että päästöttömiä merialuksia voidaan saada markkinoille vuoteen 2030 mennessä. Aluskannan korvaaminen olisi toteutettava asteittain alusten pitkän käyttöiän vuoksi. Päästöttömät voimansiirtoteknologiat, kuten vety ja sähkö, alkavat olla kypsää teknologiaa ja niiden odotetaan tulevan markkinoille nopeammin sisävesiliikenteessä, jossa alukset ovat yleensä pienempiä ja etäisyydet lyhyempiä. Nesteytetyllä maakaasulla ei enää odoteta olevan merkittävää roolia tällä alalla. Nesteytetyn maakaasun kaltaiset liikenteen polttoaineet on enenevässä määrin irrotettava hiilestä esimerkiksi sekoittamalla niihin nesteytettyä biometaania (nesteytetty biomaakaasu) tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia sähkön avulla tuotettuja polttoaineita (e-kaasuja) tai korvaamalla ne niillä. Näitä vähähiilistettyjä polttoaineita voidaan käyttää samassa infrastruktuurissa kuin kaasumaisia fossiilisia polttoaineita, mikä mahdollistaa asteittaisen siirtymisen kohti vähähiilisiä polttoaineita.

Tarkistus  10

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(9) Yleisesti saatavilla olevan kevyiden sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto on ollut epätasaista eri puolilla unionia. Epätasaisen jakautumisen jatkuminen hidastaisi tällaisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja heikentäisi liikenneyhteyksiä eri puolilla unionia. Kansallisten tavoitetasojen ja lähestymistapojen jatkuvat erot eivät luo pitkän aikavälin varmuutta, jota tarvitaan merkittäviin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioille kansallisella tasolla asetettavien pakollisten vähimmäistavoitteiden olisi sen vuoksi tarjottava politiikalle suuntaviivoja ja täydennettävä kansallisia toimintakehyksiä. Tässä lähestymistavassa olisi yhdistettävä kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) etäisyysperusteiset tavoitteet. Kansallisilla ajoneuvokantaperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava, että ajoneuvojen yleistymiseen kussakin jäsenvaltiossa vastataan riittävällä yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla. TEN-T-verkon etäisyysperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava sähkölatauspisteiden täysi kattavuus unionin päätieverkostoissa ja siten varmistettava helppo ja saumaton liikenne kaikkialla unionissa.	(9) Yleisesti saatavilla olevan kevyiden sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto on ollut epätasaista eri puolilla unionia ja sen alueita. Epätasaisen jakautumisen jatkuminen hidastaisi tällaisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja heikentäisi liikenneyhteyksiä eri puolilla unionia. Kansallisten tavoitetasojen ja lähestymistapojen jatkuvat erot eivät luo pitkän aikavälin varmuutta, jota tarvitaan merkittäviin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioille kansallisella tasolla asetettavien pakollisten vähimmäistavoitteiden olisi sen vuoksi tarjottava politiikalle suuntaviivoja ja täydennettävä kansallisia toimintakehyksiä. Tässä lähestymistavassa olisi yhdistettävä kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) etäisyysperusteiset tavoitteet, sekä linnuntienä mitattuun etäisyyteen perustuva lähestymistapa. Kansallisilla ajoneuvokantaperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava, että ajoneuvojen yleistymiseen kussakin jäsenvaltiossa vastataan riittävällä yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla. TEN-T-verkon etäisyysperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava sähkölatauspisteiden täysi kattavuus unionin päätieverkostoissa ja siten varmistettava helppo ja saumaton liikenne kaikkialla unionissa. Näitä tavoitteita on täydennettävä lisäämällä latausinfrastruktuuria kaikilla alueilla, jotta varmistetaan tasainen käyttöönotto koko alueella edistämällä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuureita verkoissa eri tasoilla, myös väestökatoalueilla tai harvaan asutuilla alueilla. Linnuntienä mitattuun etäisyyteen perustuvassa lähestymistavassa olisi otettava huomioon yhtäältä kaupunkialueiden ja suhteellisen tiheästi asuttujen alueiden tilanne ja sähköajoneuvojen suurempi markkinaosuus ja toisaalta harvaan asutut alueet. Markkinoiden olisi säädeltävä itseään, kun tietty sähköajoneuvokanta on saavutettu.

Tarkistus  11

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Vaikka yksityisten investointien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin markkinalähtöisen käyttöönoton merkitys tunnustetaan, jäsenvaltioiden, joilla ei ole asianmukaisia kannustinjärjestelmiä, olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet muuttaakseen erilaista lähtökohtaansa pyrkiessään edistämään kestäviä liikennemuotoja. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kunta- tai alueviranomaisiin, jotka voivat helpottaa vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen käyttöönottoa erityisillä verokannustimilla, julkisilla hankinnoilla tai paikallisliikennettä koskevilla säännöillä. Julkisia investointeja ja valtiontukisääntöjen joustavuuden lisäämistä pidetään tärkeänä, jotta taataan tasainen jakautuminen kaikilla alueilla, erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja väestökatoalueilla.

Tarkistus  12

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(9 b) Muut kuin kaupalliset toimijat ja mahdollisuuksia luovat alhaalta ylöspäin toteutettava aloitteet, kuten yksityisten latauspisteiden omistajat, jotka asettavat pisteensä yleisesti saataville maksutta tai harkinnanvaraisesta maksusta yksin tai vertaisverkon osana, ovat tärkeässä asemassa resurssitehokkaassa siirtymisessä päästöttömään liikkuvuuteen erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä muita kuin kaupallisia hinnoittelujärjestelmiä, vaikka ne eivät vaikuta tämän asetuksen tavoitteisiin, sekä vaatimuksia, jotka johtuvat rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä1 a asetetuista tavoitteista.
	__________________
	1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu).

Tarkistus  13

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(10) Kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet olisi asetettava kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen sähköajoneuvojen kokonaismäärän perusteella käyttäen yhteistä menetelmää, jossa otetaan huomioon teknologian kehitys, kuten sähköajoneuvojen lisääntynyt ajotoimintasäde tai sellaisten pikalatauspisteiden yleistyminen markkinoilla, jotka voivat ladata suuremman määrän ajoneuvoja latauspistettä kohti kuin tavanomaiset latauspisteet. Menetelmässä on otettava huomioon myös akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen erilaiset lataustarpeet. Menetelmän, jolla asetetaan normit kansalliseen ajoneuvokantaan perustuville, yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin suurinta kokonaisantotehoa koskeville tavoitteille, olisi mahdollistettava riittävä joustavuus jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten latausteknologioiden suhteen.	(10) Kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet olisi asetettava kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen sähköajoneuvojen kokonaismäärän perusteella käyttäen yhteistä menetelmää, jossa otetaan huomioon teknologian kehitys, kuten sähköajoneuvojen lisääntynyt ajotoimintasäde tai sellaisten pikalatauspisteiden yleistyminen markkinoilla, jotka voivat ladata suuremman määrän ajoneuvoja latauspistettä kohti kuin tavanomaiset latauspisteet. Menetelmässä on otettava huomioon myös järjestelmän integrointia ja uusiutuvien energialähteiden integrointia koskevat tavoitteet, mukaan lukien niihin liittyvät kustannukset ja hyödyt, jotka mahdollistetaan älykkäillä ja kaksisuuntaisilla latauspisteillä, sekä akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen erilaiset lataustarpeet. Menetelmän, jolla asetetaan normit kansalliseen ajoneuvokantaan perustuville, yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin suurinta kokonaisantotehoa koskeville tavoitteille, olisi mahdollistettava riittävä joustavuus jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten latausteknologioiden suhteen ottaen erityisesti huomioon jäsenvaltioiden maantieteelliset erot, väestötiheys ja sähköajoneuvojen markkinaosuus eri jäsenvaltioissa.

Tarkistus  14

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(11) Käytännön toteutuksessa jäsenvaltioissa olisi varmistettava, että erityisesti julkisen liikenteen keskuksiin, kuten satamien matkustajaterminaaleihin, lentoasemille tai rautatieasemille, asennetaan riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä. Lisäksi olisi otettava käyttöön riittävä määrä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kuluttajien hyödyksi erityisesti TEN-T-verkossa, jotta voidaan varmistaa täysi rajat ylittävä liikkumismahdollisuus ja mahdollistaa sähköajoneuvojen käyttö kaikkialla unionissa.	(11) Käytännön toteutuksessa jäsenvaltioissa olisi varmistettava, että erityisesti julkisen liikenteen keskuksiin, kuten satamien matkustajaterminaaleihin, lentoasemille tai rautatieasemille, asennetaan riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä, ja tuettava multimodaalista liikennettä. Lisäksi olisi otettava käyttöön riittävä määrä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kuluttajien hyödyksi erityisesti TEN-T-verkossa ja kaupunkialueilla, jotta voidaan varmistaa täysi rajat ylittävä liikkumismahdollisuus ja mahdollistaa sähköajoneuvojen käyttö kaikkialla unionissa.

Tarkistus  15

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(13) Sähkökäyttöiset raskaat hyötyajoneuvot tarvitsevat varsin erilaisen latausinfrastruktuurin kuin kevyet hyötyajoneuvot. Sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria ei kuitenkaan ole tällä hetkellä unionissa ole juuri lainkaan. TEN-T-verkon etäisyysperusteisten tavoitteiden, yön yli -latausinfrastruktuuria koskevien tavoitteiden ja kaupunkisolmukohtia koskevien tavoitteiden yhdistelmällä olisi varmistettava, että kaikkialla unionissa on sähkökäyttöisille raskaille hyötyajoneuvoille riittävästi yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria tukemaan akkukäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen odotettua yleistymistä markkinoilla.	(13) Sähkökäyttöiset raskaat hyötyajoneuvot tarvitsevat varsin erilaisen latausinfrastruktuurin kuin kevyet hyötyajoneuvot. Sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria ei kuitenkaan ole tällä hetkellä unionissa ole juuri lainkaan, minkä vuoksi on nopeutettava infrastruktuurin käyttöönottoa. TEN-T-verkon etäisyysperusteisten tavoitteiden, yön yli -latausinfrastruktuuria koskevien tavoitteiden ja kaupunkisolmukohtia koskevien tavoitteiden yhdistelmällä olisi varmistettava, että kaikkialla unionissa on sähkökäyttöisille raskaille hyötyajoneuvoille riittävästi yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria tukemaan akkukäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen odotettua yleistymistä markkinoilla.

Tarkistus  16

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(14) TEN-T-verkossa olisi myös otettava käyttöön riittävä määrä raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kattavien liikkumismahdollisuuksien varmistamiseksi kaikkialla unionissa. Myös infrastruktuurin antotehon olisi oltava riittävä, jotta ajoneuvo voidaan ladata kuljettajan lakisääteisen taukoajan kuluessa. Verkoston varrella olevien pikalatauspisteiden lisäksi raskaiden hyötyajoneuvojen olisi myös voitava käyttää yleisesti saatavilla olevaa latausinfrastruktuuria yön yli -lataukseen pääliikenneverkon varrella, mikä tukisi erityisesti kaukoliikenteen sähköistämistä.	(14) TEN-T-verkossa olisi myös otettava käyttöön riittävä määrä raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kattavien liikkumismahdollisuuksien varmistamiseksi kaikkialla unionissa. Myös infrastruktuurin antotehon olisi oltava riittävä, jotta ajoneuvo voidaan ladata kuljettajan lakisääteisen taukoajan kuluessa. Verkoston varrella olevien pikalatauspisteiden lisäksi raskaiden hyötyajoneuvojen olisi myös voitava käyttää yleisesti saatavilla olevaa latausinfrastruktuuria yön yli -lataukseen pääliikenneverkon varrella yhtenä tapana irrottaa kaukoliikenne hiilestä.

Tarkistus  17

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(14 a) Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus ottaa käyttöön dynaaminen latausinfrastruktuuri, kuten kosketukseton induktiolataus tai ajojohdintekniikka. Jos tällainen latausinfrastruktuuri on myös varustettu latausasemilla tässä asetuksessa määritellyllä tavalla, ne olisi voitava ottaa huomioon laskettaessa 3 artiklassa vahvistettujen kevyille hyötyajoneuvoille asetettujen tavoitteiden ja 4 artiklassa vahvistettujen raskaille hyötyajoneuvoille asetettujen latausinfrastruktuuritavoitteiden saavuttamista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että dynaamisen latausinfrastruktuurin käytön osalta tämän asetuksen 3 ja 4 artiklassa vahvistetut pysyvän latausinfrastruktuurin yleiset tavoitteet saavutetaan yhtäläisesti.

Tarkistus  18

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(14 b) Päästöttömään liikkuvuuteen siirtyminen edellyttää, että infrastruktuurin on tehtävä päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen kuljettajien matkustamisesta yhtä kätevää kuin polttomoottoriajoneuvojen kuljettajien. Siksi käyttöön on otettava nopeasti tiivis yleiseurooppalainen latausasemien verkosto.

Tarkistus  19

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/94452 määritellyt älykkäät mittausjärjestelmät mahdollistavat verkon vakauden varmistamiseksi ja latauspalvelujen järkevän käytön kannustamiseksi tarvittavien reaaliaikaisten tietojen tuottamisen. Tarjoamalla reaaliaikaista energiamittaustietoa sekä tarkkaa ja läpinäkyvää kustannustietoa älymittausjärjestelmät ja älylatauspisteet kannustavat lataamaan sähköä aikoina, jolloin sähkön yleinen kysyntä ja hinnat ovat alhaisempia. Älykkäiden mittausjärjestelmien ja latauspisteiden yhdistelmällä lataustoimintaa voidaan optimoida, mistä on hyötyä sekä sähköjärjestelmälle ja että loppukäyttäjälle. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava älymittausjärjestelmien käyttöön sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, jos se on teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti järkevää, ja varmistettava, että järjestelmät ovat direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.	(20) Älykkäät ja kaksisuuntaiset latauspisteet mahdollistavat lataamisen aikoina, jolloin sähkön yleinen kysyntä ja hinnat ovat alhaisempia, tai kaksisuuntaisten latauspalvelujen tarjoamisen ja korvauksen maksamisen sähköautojen käyttäjille ajoneuvosta verkkoon (V2G) tapahtuvasta lataamisesta. Tämä edellyttää sähköä koskevan tiedon tarjoamista reaaliaikaisesti sekä täsmällistä ja avointa tietoa kustannuksista. Älykkäiden ja kaksisuuntaisten latauspisteiden yhdistelmällä lataustoimintaa voidaan optimoida, mistä on hyötyä sekä sähköjärjestelmälle ja että loppukäyttäjälle. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava älykkään ja kaksisuuntaisen latauksen käyttöön kaikilla sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, jos se on teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti järkevää. Jos tällaiset latausasemat on varustettu myös älykkäillä mittareilla, jäsenvaltioiden on varmistettava, että järjestelmät ovat direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia. Loppukäyttäjän henkilötietoihin liittyvien henkilötietojen ja ajoneuvoihin liittyvien tietojen käsittelyssä, keräämisessä tai tallentamisessa olisi noudatettava [yleistä tietosuoja-asetusta].
__________________	__________________
52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125).	52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125).

Tarkistus  20

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(21) Sähkökäyttöisten kulkuvälineiden määrän kasvu tie-, raide-, meri- ja muussa liikenteessä edellyttää, että lataustoiminnot optimoidaan ja niitä ohjataan tavalla, joka ei aiheuta ruuhkautumista ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta ja alhaisia sähkön hintoja järjestelmässä. Varsinkin älylataus voi helpottaa sähköajoneuvojen integrointia sähköjärjestelmään, koska se mahdollistaa aggregointiin perustuvan ja hintaperusteisen kysyntäjouston. Järjestelmien integrointia voidaan edelleen helpottaa kaksisuuntaisella lataamisella (ajoneuvosta verkkoon). Kaikkien tavanomaisten latauspisteiden, joiden yhteyteen ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pidemmäksi ajaksi, olisi sen vuoksi tuettava älylatausta.	(21) Sähkökäyttöisten kulkuvälineiden määrän kasvu tie-, raide-, meri- ja muussa liikenteessä edellyttää, että lataustoiminnot optimoidaan ja niitä ohjataan tavalla, joka ei aiheuta ruuhkautumista ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta ja alhaisia sähkön hintoja järjestelmässä. Varsinkin älylataus voi helpottaa sähköajoneuvojen integrointia sähköjärjestelmään, koska se mahdollistaa aggregointiin perustuvan ja hintaperusteisen kysyntäjouston. Älylataus pitäisi voida toteuttaa normaaleilla latausnopeuksilla sekä pikalatauksen aikana dynaamisiin hintasignaaleihin reagoinnin tai tehonvirtauksen optimoinnin kautta. Järjestelmien integrointia voidaan edelleen helpottaa kaksisuuntaisella lataamisella (ajoneuvosta verkkoon). Kaikkien tavanomaisten latauspisteiden olisi sen vuoksi tuettava älylatausta.

Tarkistus  21

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(21 a) Mahdollisuus kaksisuuntaiseen lataukseen sekä yksityisellä että julkisella infrastruktuurilla voi kannustaa ihmisiä ostamaan sähköajoneuvoja, koska niitä voidaan käyttää liikkumiseen ja energian varastointiin. Näin ollen olisi rohkaistava ottamaan käyttöön kannustimia, joilla taataan riittävä määrä yksityisiä ja yleisesti saatavilla olevia latausasemia, jotka mahdollistavat älykkään kaksisuuntaisen latauksen (V2G).

Tarkistus  22

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(21 b) Jotta voidaan varmistaa, että nopea muutos kohti sähköistä liikennettä tapahtuu kestävällä tavalla, unionin olisi otettava maailmanlaajuinen johtoasema kestävien tuotteiden, teknologioiden, palvelujen ja innovaatioiden osalta, erityisesti kiertotalouteen perustuvan, sosiaalisesti oikeudenmukaisen, ympäristöystävällisen ja kestävän akkujen arvoketjun osalta, mukaan luettuna työpaikkojen turvaaminen ja kestävyys siirryttäessä päästötöntä ja vähäpäästöistä maantie-, meri- ja lentoliikennettä.

Tarkistus  23

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 c kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(21 c) Päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen ilmastovaikutusten lieventäminen maksimoidaan, kun näiden ajoneuvojen käyttämä sähkö ja polttoaine tuotetaan uusiutuvasta energiasta. Vaikka Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2018/2001/EU nopeutetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, tällä asetuksella luodaan suoraan näiden energialähteiden kysyntää liikennealalla edellyttämällä, että ajoneuvoihin, ilma-aluksiin ja aluksiin toimitetaan sähköä, vetyä, metanolia tai ammoniakkia, joka on peräisin uusiutuvasta energiasta, joka mahdollisesti tuotetaan paikan päällä ja joka tiettyjen polttoaineiden tapauksessa tuotetaan käyttämällä suoraan ilmasta talteen otettua hiilidioksidia. Asetuksella luodaan välillisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kysyntää myös siten, että lisätään kuluttajien tietoisuutta edellyttämällä, että maksupisteiden ylläpitäjät ilmoittavat toimitetun sähkön uusiutuvan energian pitoisuuden, joka perustuu sähköntoimittajan kanssa tehtyyn sopimukseen siinä määrin kuin tätä edellytetään direktiivin 2019/944 liitteen I 5 kohdan määräyksillä.

Tarkistus  24

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(23 a) Jäsenvaltioiden käytettävissä on laaja valikoima rahoituslähteitä, joilla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, erityisesti asetuksella (EU) 2021/2411 a perustettu elpymis- ja palautumistukiväline, asetuksella (EU) 2021/2401 b perustettu teknisen tuen väline, asetuksella (EU) 2021/11531 c perustettu verkkojen Eurooppa -väline, asetuksella 2022/XXX1 d perustettu vaihtoehtoisten polttoaineiden väline sekä Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kumppanuudet ja missiot, erityisesti ehdotettu ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskeva missio, jonka tavoitteena on muuttaa sata kaupunkia ilmastoneutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi käytettävissä ovat asetuksella (EU) 2021/10581 e perustetut Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto, joilla tuetaan investointeja tutkimukseen, innovointiin ja käyttöönottoon, erityisesti vähemmän kehittyneissä jäsenvaltioissa ja alueilla, ja Invest EU -ohjelma voi kestävän infrastruktuurin ikkunansa kautta vahvistaa tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia investointeja kaikkialla Euroopan unionissa, auttaa saamaan yksityisiä investointeja ja tarjota neuvontapalveluja hankkeiden toteuttajille, jotka työskentelevät kestävän infrastruktuurin ja liikkuvuuteen liittyvien varojen parissa. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta [1] voidaan tukea älykästä ja kestävää paikallista liikkuvuutta, infrastruktuuri mukaan luettuna. Viime vuosina EIP-ryhmä on myös lisännyt tukeaan uudempien teknologioiden, kuten sähköisen liikenteen ja digitalisaation, nopeuttamiseksi Cleaner Transport Facility -aloitteella, ja EIP:n odotetaan edelleen tarjoavan useita rahoitusrakenteita, jotka auttavat nopeuttamaan käyttöönottoa. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä näitä rahoitusmahdollisuuksia erityisesti julkisen liikenteen ja aktiivisten liikenneratkaisujen tukemiseen sekä energiaköyhyydessä eläviä kansalaisia tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen.
	__________________
	1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta.
	1 b Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta.
	1 c Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta.
	1 d Asetus (EU) 2021/… vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta.
	1 e Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta.

Tarkistus  25

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(24) Hintojen läpinäkyvyys on ratkaisevan tärkeää saumattoman ja helpon latauksen ja tankkauksen varmistamiseksi. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjille olisi annettava tarkat hintatiedot ennen latauksen tai tankkauksen aloittamista. Hinta olisi ilmoitettava selkeästi jäsennellyllä tavalla, jotta loppukäyttäjät voivat ymmärtää, mistä hinta koostuu.	(24) Hintojen läpinäkyvyys on ratkaisevan tärkeää saumattoman ja helpon latauksen ja tankkauksen varmistamiseksi. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjille olisi annettava tarkat hintatiedot ennen latauksen tai tankkauksen aloittamista. Hinta olisi ilmoitettava selkeästi jäsennellyllä tavalla, jotta loppukäyttäjät voivat ymmärtää kaikki hintaan vaikuttavat osatekijät.

Tarkistus  26

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(25) Erityisesti sähköajoneuvojen käytön tueksi on nousemassa esiin uusia palveluja. Näitä palveluja tarjoavien tahojen, kuten liikennepalvelun tarjoajien, olisi voitava toimia tasapuolisin markkinaehdoin. Latauspisteiden ylläpitäjien ei etenkään pitäisi myöntää perusteettomia etuuksia tietyille tällaisille palveluntarjoajille esimerkiksi soveltamalla perusteetonta hintaerottelua, joka voi haitata kilpailua ja johtaa lopulta korkeampiin kuluttajahintoihin. Komission olisi seurattava latausmarkkinoiden kehitystä. Asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio ryhtyy toimiin markkinoiden kehityksen niin vaatiessa, esimerkiksi jos loppukäyttäjäpalveluja rajoitetaan tai markkinoilla esiintyy kilpailua mahdollisesti rajoittavia käytäntöjä.	(25) Erityisesti sähköajoneuvojen käytön tueksi on nousemassa esiin uusia palveluja. Näitä palveluja tarjoavien tahojen, kuten liikennepalvelun tarjoajien, olisi voitava toimia tasapuolisin markkinaehdoin. Latauspisteiden ylläpitäjien ei etenkään pitäisi myöntää perusteettomia etuuksia tietyille tällaisille palveluntarjoajille esimerkiksi soveltamalla perusteetonta hintaerottelua, joka voi haitata kilpailua ja johtaa lopulta korkeampiin kuluttajahintoihin. Kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission olisi seurattava latausmarkkinoiden kehitystä. Viimeistään asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio ryhtyy toimiin markkinoiden kehityksen niin vaatiessa, esimerkiksi jos loppukäyttäjäpalveluja rajoitetaan tai markkinoilla esiintyy kilpailua mahdollisesti rajoittavia käytäntöjä.

Tarkistus  27

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(25 a) Eri puolilla unionia toimivien latauspisteiden verkon turvallisuuden ja vakauden varmistamiseksi digitaalisesti liitettyjen latauspisteiden ylläpitäjien olisi noudatettava kyberturvallisuutta koskevia vähimmäissääntöjä, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä toimenpiteistä yhteisen kyberturvallisuuden korkean tason saavuttamiseksi koko unionissa ja direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta.

Tarkistus  28

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(25 b) Kattava periaate, jonka mukaan energiatehokkuus on asetettava etusijalle, olisi otettava huomioon kaikilla aloilla, ja se pitäisi ulottaa energiajärjestelmää laajemmalle myös tie- ja meriliikenteessä sekä ilmailussa. Se olisi erityisesti otettava huomioon toimintapoliittisissa päätöksissä sekä suunnittelu- ja investointipäätöksissä, jotka liittyvät vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoon myös erilaisten päästöttömien teknologioiden koko elinkaaren energiatehokkuuden osalta sekä ottaen huomioon kohtuuhintaisuus, elinkaariajattelu ja teknologianeutraalius ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi.

Tarkistus  29

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(26) Vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen markkinaosuus on tällä hetkellä hyvin pieni. Riittävän vetytankkausinfrastruktuurin rakentaminen on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen laajamittainen käyttöönotto olisi mahdollista ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan komission vetystrategian mukaisesti54. Tällä hetkellä vetytankkauspisteitä on vain muutamissa jäsenvaltioissa, eivätkä ne juurikaan sovellu raskaille hyötyajoneuvoille, minkä vuoksi vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei voida hyödyntää kaikkialla unionissa. Yleisesti saatavilla olevia vetytankkauspisteitä koskevilla pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa otetaan käyttöön riittävän tiheä vetytankkauspisteiden verkosto, jotta vetykäyttöisiä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja voidaan käyttää saumattomasti kaikkialla unionissa.	(26) Vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen markkinaosuus on tällä hetkellä hyvin pieni. Riittävän vetytankkausinfrastruktuurin rakentaminen on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen laajamittainen käyttöönotto olisi mahdollista ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan komission vetystrategian mukaisesti54. Tällä hetkellä vetytankkauspisteitä on vain muutamissa jäsenvaltioissa, eivätkä ne juurikaan sovellu raskaille hyötyajoneuvoille, minkä vuoksi vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei voida hyödyntää kaikkialla unionissa. Yleisesti saatavilla olevia vetytankkauspisteitä koskevilla pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa otetaan multimodaalisen liikenteen solmukohdissa käyttöön riittävän tiheä vetytankkauspisteiden verkosto, jotta vetykäyttöisiä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja voidaan käyttää saumattomasti kaikkialla unionissa.
__________________	__________________
54 COM(2020) 301 final.	54 COM(2020) 301 final.

Tarkistus  30

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(27) Vetykäyttöisiä ajoneuvoja olisi voitava tankata määränpäässä tai sen läheisyydessä, eli yleensä kaupunkialueella. Kaikissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/201355 määritellyissä kaupunkisolmukohdissa olisi oltava tällaisia tankkausasemia, jotta varmistetaan, että tarjolla on yleisesti saatavilla oleva tankkausmahdollisuus määränpäässä ainakin tärkeimmillä kaupunkialueilla. Kaupunkisolmukohdissa viranomaisten olisi harkittava asemien sijoittamista multimodaalisiin rahtikeskuksiin, koska ne ovat raskaiden hyötyajoneuvojen tyypillinen määränpää ja niissä voitaisiin myös toimittaa vetyä muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- ja sisävesiliikenteeseen.	(27) Vetykäyttöisiä ajoneuvoja olisi voitava tankata määränpäässä tai sen läheisyydessä, eli yleensä kaupunkialueella. Kaikissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/201355 määritellyissä kaupunkisolmukohdissa olisi oltava tällaisia tankkausasemia, jotta varmistetaan, että tarjolla on yleisesti saatavilla oleva tankkausmahdollisuus määränpäässä ainakin tärkeimmillä kaupunkialueilla. Kaupunkisolmukohdissa viranomaisten olisi harkittava asemien sijoittamista multimodaalisiin rahtikeskuksiin, ellei niitä kehitetä markkinaperusteisesti, koska ne ovat raskaiden hyötyajoneuvojen tyypillinen määränpää ja niissä voitaisiin myös toimittaa vetyä muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- ja sisävesiliikenteeseen.
__________________	__________________
55 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).	55 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

Tarkistus  31

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(28) Käyttöönoton alkuvaiheessa on vielä jonkin verran epävarmuutta siitä, millaisia ajoneuvoja markkinoille tulee ja minkä tyyppisiä teknologioita tulee laajamittaiseen käyttöön. Komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle”56 raskaat hyötyajoneuvot määriteltiin todennäköisimmäksi markkinasegmentiksi, jolla vetykäyttöisiä ajoneuvoja tulee varhaisessa vaiheessa laajamittaiseen käyttöön. Siksi vetytankkausinfrastruktuurissa olisi keskityttävä alustavasti tähän segmenttiin. Samalla olisi mahdollistettava myös kevyiden hyötyajoneuvojen tankkaaminen yleisesti saatavilla olevilla vetytankkausasemilla. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kaikilla yleisesti saatavilla olevilla vetyasemilla olisi vähintään voitava tankata kaasumaista vetyä 700 baarin paineella. Infrastruktuurin käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon nestemäinen vety ja muut uudet teknologiat, jotka tuovat lisää kantamaa raskaille hyötyajoneuvoille ja ovat joidenkin ajoneuvovalmistajien ensisijainen teknologiavalinta. Tämän vuoksi tietty vähimmäismäärä vetytankkausasemista olisi oltava sellaisia, joilta voidaan tankata 700 baarin kaasumaisen vedyn lisäksi myös nestemäistä vetyä.	(28) Käyttöönoton alkuvaiheessa on vielä jonkin verran epävarmuutta siitä, millaisia ajoneuvoja markkinoille tulee ja minkä tyyppisiä teknologioita tulee laajamittaiseen käyttöön. Komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle”56 raskaat hyötyajoneuvot määriteltiin todennäköisimmäksi markkinasegmentiksi, jolla vetykäyttöisiä ajoneuvoja tulee varhaisessa vaiheessa laajamittaiseen käyttöön. Siksi vetytankkausinfrastruktuurissa olisi keskityttävä alustavasti tähän segmenttiin. Samalla olisi mahdollistettava myös kevyiden hyötyajoneuvojen tankkaaminen yleisesti saatavilla olevilla vetytankkausasemilla. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kaikilla yleisesti saatavilla olevilla vetyasemilla olisi vähintään voitava tankata kaasumaista vetyä 700 baarin paineella. Infrastruktuurin käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon nestemäinen vety ja muut uudet teknologiat. Tämän vuoksi tietty vähimmäismäärä vetytankkausasemista olisi oltava sellaisia, joilta voidaan tankata 700 baarin kaasumaisen vedyn lisäksi myös nestemäistä vetyä.
__________________	__________________
56 COM(2020) 301 final	56 COM(2020) 301 final

Tarkistus  32

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(30) Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjien olisi voitava maksaa helposti ja vaivattomasti kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä sopimusta lataus- tai tankkauspisteen ylläpitäjän tai liikennepalvelun tarjoajan kanssa. Sen vuoksi kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä olisi kertalatausta tai -tankkausta varten hyväksyttävä maksuvälineet, joita käytetään laajalti unionissa, ja erityisesti sähköiset maksut maksupäätteiden ja -välineiden kautta. Tämän kertamaksutavan olisi aina oltava kuluttajien saatavilla, myös silloin, kun lataus- tai tankkauspisteessä tarjotaan sopimusperusteisia maksutapoja.	(30) Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjien olisi voitava maksaa helposti ja vaivattomasti kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä sopimusta lataus- tai tankkauspisteen ylläpitäjän tai liikennepalvelun tarjoajan kanssa. Sen vuoksi kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä olisi kertalatausta tai -tankkausta varten hyväksyttävä vähintään unionissa laajalti käytetyt maksukortit. Tämän kertamaksutavan olisi aina oltava kuluttajien saatavilla, myös silloin, kun lataus- tai tankkauspisteessä tarjotaan sopimusperusteisia maksutapoja.

Tarkistus  33

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(30 a) Jotta voidaan varmistaa, että käyttöön otettavaa latausinfrastruktuuria käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja että kuluttajien luottamusta sähköiseen liikkuvuuteen parannetaan, on olennaista, että julkisesti saatavilla olevien latausasemien käyttö on avointa kaikille käyttäjille riippumatta automerkistä ja siitä, kuuluvatko he sopimusperusteiseen maksujärjestelmään vai eivät.

Tarkistus  34

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(32) Maasähköpalvelut voivat toimia meri- ja sisävesiliikenteen puhtaan energian lähteenä ja auttaa vähentämään meri- ja sisävesialusten ympäristövaikutuksia. FuelEU Maritime -aloitteen mukaisesti kontti- ja matkustaja-alusten liikennöitsijöiden on noudatettava säännöksiä, joilla vähennetään päästöjä kiinnityspaikassa. Pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, TEN-T-ydinmerisatamissa ja kattavissa TEN-T-merisatamissa on saatavilla riittävästi maasähköä, jotta alalla voidaan vastata kyseisten säännösten vaatimuksiin. Näiden tavoitteiden kohdistamisen kaikkiin TEN-T-merisatamiin pitäisi varmistaa satamien tasapuoliset toimintaedellytykset.	(32) Maasähköpalvelut voivat toimia meri- ja sisävesiliikenteen puhtaan energian lähteenä ja auttaa vähentämään meri- ja sisävesialusten ympäristövaikutuksia. FuelEU Maritime -aloitteen mukaisesti kontti- ja matkustaja-alusten liikennöitsijöiden on noudatettava säännöksiä, joilla vähennetään päästöjä. Pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, merisatamissa ja sisävesiväylien ja TEN-T-ydinverkkojen varrella on saatavilla riittävästi maasähköä, jotta alalla voidaan vastata kyseisten säännösten vaatimuksiin. Näiden tavoitteiden kohdistamisen kaikkiin merisatamiin pitäisi varmistaa satamien tasapuoliset toimintaedellytykset.

Tarkistus  35

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(32 a) Merisatamien koon, palveltavien liikennesegmenttien, hallinnon ja maantieteellisen sijainnin moninaisuus olisi otettava huomioon maasähköpalvelujen käyttöönotossa ja maasähkön toimituksissa. Euroopan unionin merisatamien moninaisista hallintotavoista saattaa seurata toisistaan eroavia vastuunjakoja maasähkön käyttöönoton ja tarjonnan osalta.

Tarkistus  36

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 33 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(33) Maasähkön käyttömahdollisuus olisi tuotava ensisijaisesti konttialuksille ja matkustaja-aluksille, jotka ovat alusluokkia, jotka tuottavat eniten päästöjä alusta kohti kiinnityspaikassa. Jotta voidaan ottaa huomioon erilaisten matkustaja-alusten tehontarveominaisuudet kiinnityspaikassa, sekä satamien operatiiviset ominaispiirteet, on tarpeen tehdä ero ro-ro-matkustaja-aluksia ja suurnopeusmatkustaja-aluksia koskevien ja muita matkustaja-aluksia koskevien vaatimusten välillä.	(33) Maasähkön käyttömahdollisuus olisi tuotava ensisijaisesti konttialuksille ja matkustaja-aluksille, erityisesti risteilyaluksille ja autolautoille, jotka ovat alusluokkia, jotka tuottavat eniten päästöjä alusta kohti kiinnityspaikassa. Jotta voidaan ottaa huomioon erilaisten matkustaja-alusten tehontarveominaisuudet kiinnityspaikassa, sekä satamien operatiiviset ominaispiirteet, on tarpeen tehdä ero ro-ro-matkustaja-aluksia ja suurnopeusmatkustaja-aluksia koskevien ja muita matkustaja-aluksia koskevien vaatimusten välillä.

 

Tarkistus  37

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(34) Matkustaja-aluksia koskevissa tavoitteissa olisi otettava huomioon alusten tyypit ja liikennemäärät. Merisatamat, joiden liikennemäärät ovat tiettyjen alusluokkien osalta pienet, olisi vapautettava näitä alusluokkia koskevista pakollisista vaatimuksista liikenteen vähimmäistason perusteella, jotta vältetään luomasta käyttämätöntä kapasiteettia. Pakollisilla tavoitteilla ei myöskään pitäisi pyrkiä vastaamaan enimmäiskysyntään, vaan riittävän suureen kapasiteettiin, jotta voidaan välttää kapasiteetin vajaakäyttö ja ottaa huomioon satamien operatiiviset ominaispiirteet. Meriliikenne luo tärkeitä yhteyksiä, jotka vahvistavat unionin saarten yhteenkuuluvuutta ja tukevat niiden taloudellista kehitystä. Energiantuotantokapasiteetti saarilla ei välttämättä aina riitä siihen, että pystyttäisiin tuottamaan maasähkön tarjoamiseen tarvittava sähkömäärä. Tällaisessa tapauksessa saaret olisi vapautettava tästä vaatimuksesta, paitsi jos ja kunnes sähköyhteys mantereeseen on saatu valmiiksi tai paikallinen tuotantokapasiteetti puhtaista energialähteistä on riittävä.	(34) Meriliikenne luo tärkeitä yhteyksiä, jotka vahvistavat unionin saarten ja syrjäisimpien alueiden yhteenkuuluvuutta ja tukevat niiden taloudellista kehitystä. Lisäksi monilla saarilla ja syrjäisimmillä alueilla meriliikennettä käytetään matkailutarkoituksiin. Saarten energiantuotantopotentiaalia voidaan täydentää varasto- tai kysyntäjoustopalveluilla, jotta pystytään tuottamaan maasähkön tarjoamiseen sekä alusten ja ajoneuvojen lataukseen tarvittava sähkömäärä. Vapautuksena vaatimuksesta tarjota riittävä paikallisesti tuotettu kapasiteetti uusista uusiutuvista energialähteistä olisi oltava mahdollista, että käytetään olemassa olevaa sähköyhteyttä mantereeseen tai että rakennetaan yhteys mantereen verkkoon.

Tarkistus  38

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(34 a) Se, että laiturissa olevat alukset käyttävät maasähköä, vähentää varmasti laivaliikenteen kokonaispäästöjä, mutta siihen on liitettävä ratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä myös merenkulun aikana.

Tarkistus  39

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(34 b) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava riittävä energiantuotanto ja verkkoinfrastruktuurin tarjoaminen (myös saatavuuden ja kapasiteetin osalta), jotta täytetään maasähkön tarjoamisesta satamissa tämän asetuksen mukaisesti aiheutuvat tehotarpeet. Jotta kokonaispäästövähennykset olisivat tehokkaita ja jotta hiilivuodot sisämaahan voidaan välttää, tämän tuotetun kapasiteetin olisi oltava enenevässä määrin peräisin puhtaista energialähteistä tarkistetun direktiivin (EU) 2018/2001 (REDIII) muutetun 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Tarkistus  40

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 c kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(34 c) Tämän asetuksen vaatimusten noudattamiseksi olisi harkittava verkkomuuntajiin tehtäviä investointeja ja verkon parantamista, mikä lisää kustannuksia ja monimutkaisuutta. Euroopan verkot toimivat 50 Hz:n taajuudella, kun taas monet alussegmentit, kuten valtamerialukset, tarvitsevat 60 Hz:n taajuuden, kun ne liitetään maasähköön. Näiden tarpeiden täyttämiseksi tarvitaan investointeja taajuusmuuttajiin myös julkisen rahoituksen kautta.

Tarkistus  41

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(35) Merisatamien nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden ydinverkoston olisi oltava käytettävissä vuoteen 2025 mennessä. Nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun terminaalit, säiliöt, siirrettävät säiliöt, tankkausalukset ja tankkausproomut.	(35) Merisatamien nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden ydinverkoston olisi oltava käytettävissä vuoteen 2025 mennessä. Nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun terminaalit, säiliöt, siirrettävät säiliöt, tankkausalukset ja tankkausproomut. Merisatamien vedyn ja ammoniakin tankkauspisteiden ydinverkoston olisi oltava käytettävissä 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä.

Tarkistus  42

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(35 a) Uusien polttoaineiden ja energiaratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät koordinoitua lähestymistapaa tarjonnan ja kysynnän yhteensovittamiseksi ja hukkainvestointien estämiseksi. Tämän vuoksi olisi kehitettävä kaikkien asianomaisten sidosryhmien välinen kuulemismekanismi yksittäisten satamien tasolla, jotta varmistetaan koordinointi ja kuuleminen sovellettaessa tässä asetuksessa asetettuja vaatimuksia, jotka koskevat maasähköä. Merisatamien maasähkön käyttöönottosuunnitelmaan olisi liitettävä kattava kansallinen rahoitussuunnitelma.

 

Tarkistus  43

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 36 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(36) Lentokentillä pysäköityinä oleville ilma-aluksille toimitettavalla sähköllä olisi korvattava nestemäisten polttoaineiden käyttöä puhtaammalla voimanlähteellä apumoottoreita tai maavirtalaitteita varten. Tämän pitäisi vähentää epäpuhtaus- ja melupäästöjä, parantaa ilmanlaatua ja vähentää ilmastonmuutosvaikutuksia. Sen vuoksi kaikessa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi voitava hyödyntää ulkoista sähkönsyöttöä TEN-T-lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla.	(36) Lentokentillä pysäköityinä oleville ilma-aluksille toimitettavalla sähköllä olisi korvattava nestemäisten polttoaineiden käyttöä puhtaammalla voimanlähteellä apumoottoreita tai maavirtalaitteita varten. Sen vuoksi kaikessa kaupallisessa lentoliikenteessä pitäisi hyödyntää ulkoista sähkönsyöttöä lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla. Samanaikaisesti lentokentillä toimivat maa-ajoneuvot olisi sähköistettävä tai niiden olisi käytettävä muita vaihtoehtoisia kestäviä polttoaineita. Tämä vähentää epäpuhtaus- ja melupäästöjä, parantaa ilmanlaatua ja vähentää ilmastonmuutosvaikutuksia. Jäsenvaltioiden olisi seurattava uusiutuviin energialähteisiin perustuvien sähkö- ja vetykäyttöisten ilma-alusten teknologioiden mahdollista kehittymistä ja taattava lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönotto tarvittaessa.

Tarkistus  44

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 36 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(36 a) Keskittymisen maantie-, meri- ja ilmaliikenteeseen liittyvään sähköistämiseen ei pitäisi vähentää resursseja monelta sellaiselta asialta, jotka on tehtävä paikallisen, alueellisen ja kansallisen liikkuvuuden parantamiseksi erityisesti rautatie- ja kaupunkiverkkojen kaltaisilla aloilla.

Tarkistus  45

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 38 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(38) Tarkistettuihin kansallisiin toimintakehyksiin olisi sisällyttävä läheisessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden kanssa toteutettavia sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioivia tukitoimia vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto. Tarkistetuissa kehyksissä olisi lisäksi kuvattava infrastruktuurin suunnittelua, lupia ja hankintaa koskeva yleinen kansallinen kehys, mukaan lukien havaitut esteet ja toimet niiden poistamiseksi siten, että infrastruktuurin käyttöönotto nopeutuu.	(38) Tarkistettuihin kansallisiin toimintakehyksiin olisi sisällyttävä läheisessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden kanssa toteutettavia sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioivia tukitoimia vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto. Tarkistetuissa kehyksissä olisi lisäksi kuvattava infrastruktuurin suunnittelua, lupia ja hankintaa koskeva yleinen kansallinen kehys, mukaan lukien havaitut esteet ja toimet niiden poistamiseksi siten, että infrastruktuurin käyttöönotto nopeutuu. Tarkistetuissa kansallisissa toimintakehyksissä olisi otettava mahdollisimman tarkasti huomioon energiatehokkuus etusijalle -periaate ja tarve kehittää joustava ja ilmastoneutraali energiajärjestelmä kustannustehokkuuden periaate huomioon ottaen. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava periaatteen täytäntöönpanoon liittyviä äskettäin julkaistuja suositusta ja suuntaviivoja1, joissa selitetään, miten poliittisilla sekä suunnittelua ja investointia koskevilla päätöksillä voidaan vähentää energiankulutusta useilla keskeisillä aloilla, kuten liikenteen alalla1 a.
	__________________
	1 a Komission tiedonanto C(2021)7014, annettu 28 päivänä syyskuuta 2021 aiheesta ”Energiatehokkuudesta etusijalle: periaatteesta käytäntöön – Suuntaviivat ja esimerkkejä periaatteen noudattamiseksi päätöksenteossa energia-alalla ja sen ulkopuolella”.

Tarkistus  46

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(40) Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi ja asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseksi kansallisissa toimintakehyksissä olisi oltava yksityiskohtaisia strategioita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton tukemiseksi aloilla, joita on vaikea irrottaa hiilestä, kuten ilmailu, meriliikenne, sisävesiliikenne ja rautatieliikenne verkkosegmenteillä, joita ei voida sähköistää. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti laadittava selkeät strategiat sisävesiliikenteen hiilestä irtautumiseksi TEN-T-verkossa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin strategioita olisi laadittava myös TEN-T-satamia ja TEN-T-lentoasemia varten. Strategioissa olisi keskityttävä infrastruktuurin käyttöönottoon vähäpäästöisten ja päästöttömien alusten ja ilma-alusten osalta sekä niiden raideosuuksien osalta, joita ei ole tarkoitus sähköistää. Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen näiden strategioiden pohjalta, jotta kyseisille aloille voidaan mahdollisesti asettaa lisää pakollisia tavoitteita.	(40) Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi ja asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseksi kansallisissa toimintakehyksissä olisi oltava yksityiskohtaisia strategioita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton tukemiseksi aloilla, joita on vaikea irrottaa hiilestä, kuten ilmailu, meriliikenne, sisävesiliikenne ja rautatieliikenne verkkosegmenteillä, joita ei voida sähköistää. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti laadittava selkeät strategiat sisävesiliikenteen hiilestä irtautumiseksi TEN-T-verkossa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin strategioita olisi laadittava myös satamia ja lentoasemia varten. Strategioissa olisi keskityttävä infrastruktuurin käyttöönottoon vähäpäästöisten ja päästöttömien alusten ja ilma-alusten osalta sekä niiden raideosuuksien osalta, joita ei sähköistetä. Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen näiden strategioiden pohjalta, jotta kyseisille aloille voidaan mahdollisesti asettaa lisää pakollisia tavoitteita.

Tarkistus  47

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(40 a) Kansalliseen toimintakehykseen olisi sisällyttävä yhteistyössä satamien kanssa käyttöönottosuunnitelma, jossa esitetään yksityiskohtaisesti maasähkön tarjoamiseen ja tarvittavaan verkkokapasiteettiin myönnettävä julkinen rahoitus. Oikeusvarmuuden ja pitkän aikavälin suunnittelun vuoksi maasähköä koskevien pakollisten vaatimusten soveltamisala olisi vahvistettava tämän asetuksen tullessa voimaan. Kansallisista toimintakehyksistä olisi päätettävä siten, että tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi tarvittavan maasähköinfrastruktuurin käyttöönottoon jää riittävästi aikaa. Jos sataman katsotaan kuuluvan tämän asetuksen soveltamisalaan, sen tulisi jatkossakin kuulua sen soveltamisalaan.

Tarkistus  48

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 41 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(41) Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä sääntelyllisiä ja muita kannustimia ja toimenpiteitä pakollisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kansallisten toimintakehystensä toteuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, joilla olisi oltava keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen tukemisessa.	(41) Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä markkinapohjaisia sääntelyllisiä ja muita kannustimia ja toimenpiteitä pakollisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kansallisten toimintakehystensä toteuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, joilla olisi oltava keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen tukemisessa.

Tarkistus  49

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 41 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(41 a) Jäsenvaltioiden, joilla ei ole asianmukaisia kannustinjärjestelmiä, olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet muuttaakseen erilaista lähtökohtaansa pyrkiessään edistämään kestäviä liikennemuotoja. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kunta- tai alueviranomaisiin, jotka voivat helpottaa vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen käyttöönottoa erityisillä verokannustimilla, julkisilla hankinnoilla tai paikallisliikennettä koskevilla säännöillä.

Tarkistus  50

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 42 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY58 mukaisesti julkisissa hankinnoissa on varattu kansallinen vähimmäisosuus puhtaille ja päästöttömille linja-autoille, kun puhtaat linja-autot käyttävät tämän asetuksen 2 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita. Koska yhä useammat julkisen liikenteen viranomaiset ja liikenteenharjoittajat siirtyvät puhtaiden ja päästöttömien linja-autojen käyttöön näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi painotettava tarvittavan linja-autoinfrastruktuurin kohdennettua edistämistä ja kehittämistä kansallisissa toimintakehyksissään. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön ja ylläpidettävä asianmukaisia keinoja, joilla edistetään lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa myös suljetuille kalustokokonaisuuksille, erityisesti paikallisliikenteen puhtaille ja päästöttömille linja-autoille.	(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY58 mukaisesti julkisissa hankinnoissa on varattu kansallinen vähimmäisosuus puhtaille ja päästöttömille linja-autoille, kun puhtaat linja-autot käyttävät tämän asetuksen 2 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita. Koska yhä useammat julkisen liikenteen viranomaiset ja liikenteenharjoittajat siirtyvät vähäpäästöisten ja päästöttömien linja-autojen käyttöön näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi painotettava tarvittavan linja-autoinfrastruktuurin kohdennettua edistämistä ja kehittämistä kansallisissa toimintakehyksissään. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön ja ylläpidettävä asianmukaisia keinoja, joilla edistetään lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa myös suljetuille kalustokokonaisuuksille, erityisesti paikallisliikenteen puhtaille ja päästöttömille linja-autoille.
__________________	__________________
58 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).	58 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).

Tarkistus  51

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 43 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(43) Koska moottoriajoneuvoille tarkoitettuja eri polttoainelajeja on yhä enemmän ja tieliikenne eri puolilla unionia edelleen lisääntyy, on tarpeen antaa ajoneuvojen käyttäjille selkeää ja helppotajuista tietoa tankkauspisteissä saatavilla olevista polttoaineista ja siitä, miten heidän ajoneuvonsa voi käyttää eri polttoaineita tai eri latauspisteitä unionin markkinoilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että ne toteuttavat tällaisia tiedotustoimenpiteitä myös jo ennen 18. marraskuuta 2016 markkinoille saatettujen ajoneuvojen osalta.	(43) Koska kaikkien polttoainelajien kestävyys lisääntyy, moottoriajoneuvojen käyttö on monipuolista (henkilöajoneuvot, joukkoliikenteen ajoneuvot ja yhteiskäyttöajoneuvot) ja eri liikennemuotojen yhdistäminen lisääntyy, mikä turvaa kansalaisten liikkuvuuden eri puolilla unionia, on tarpeen antaa ajoneuvojen käyttäjille selkeää ja helppotajuista tietoa tankkauspisteissä saatavilla olevista polttoaineista ja siitä, miten heidän ajoneuvonsa voi käyttää eri polttoaineita tai eri latauspisteitä unionin markkinoilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että ne toteuttavat tällaisia tiedotustoimenpiteitä myös jo ennen 18. marraskuuta 2016 markkinoille saatettujen ajoneuvojen osalta.

 

Tarkistus  52

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 44 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(44) Yksinkertaiset ja helposti vertailtavissa olevat tiedot eri polttoaineiden hinnoista voisivat antaa ajoneuvojen käyttäjille paremmat mahdollisuudet arvioida markkinoilla saatavilla olevien eri polttoaineiden suhteellisia kustannuksia. Sen vuoksi kaikilla asiaankuuluvilla huoltoasemilla olisi esitettävä tiedotustarkoituksessa tiettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja perinteisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailu, joka on ilmaistu polttoaineen hintana 100 kilometriä kohti.	(44) Yksinkertaiset ja helposti vertailtavissa olevat tiedot eri polttoaineiden hinnoista voisivat antaa ajoneuvojen käyttäjille paremmat mahdollisuudet arvioida markkinoilla saatavilla olevien eri polttoaineiden suhteellisia kustannuksia. Sen vuoksi kaikilla asiaankuuluvilla huoltoasemilla olisi esitettävä tiedotustarkoituksessa yksikköhintojen vertailu ilmaistuna hintana kilowattituntia kohti sähköajoneuvojen kertalatausta varten.

Tarkistus  53

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 45 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(45) Kuluttajille on annettava riittävästi tietoa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, yleisesti saatavilla olevien vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkauspisteiden maantieteellisistä sijainneista, ominaisuuksista ja palveluista. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät tai omistajat antavat käyttöön tarvittavat staattiset ja dynaamiset tiedot. Lisäksi olisi vahvistettava lataus- ja tankkaustietoja ja niiden saatavuutta koskevat tietotyyppivaatimukset vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkauspisteitä ja sähköisen liikenteen toimijoiden tunnistamista koskevan IDACS-ohjelman tukitoimen tulosten pohjalta.	(45) Kuluttajille on annettava riittävästi tietoa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, yleisesti saatavilla olevien vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkauspisteiden maantieteellisistä sijainneista, ominaisuuksista ja palveluista. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät tai omistajat antavat käyttöön tarvittavat staattiset ja dynaamiset tiedot maksutta, toisin sanoen tämän asetuksen 18 artiklan mukaisesti kansallisiin järjestelmiin ilmoitetut tiedot, jotka olisi sisällytettävä myös EU:n laajuiseen yhdenmukaistettuun järjestelmään. Näitä tietoja voisivat käyttää kolmannet osapuolet, mukaan lukien yhteisostoryhmät ja kysyntäjouston tarjoajat, ja niitä voitaisiin käyttää kuluttajille tarkoitetuissa vertailu- ja tietopalveluissa latausasemilla ja ne koskevat erityisesti lataus- ja tankkauspisteiden sijaintia, kertahintaa, saatavuutta ja muita kuluttajien kannalta hyödyllisiä parametreja asianmukaiset tietosuojavaatimukset huomioon ottaen. Lisäksi olisi vahvistettava lataus- ja tankkaustietoja ja niiden saatavuutta koskevat tietotyyppivaatimukset vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkauspisteitä ja sähköisen liikenteen toimijoiden tunnistamista koskevan IDACS-ohjelman tukitoimen tulosten pohjalta.

Tarkistus  54

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 46 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(46) Näillä tiedoilla olisi oltava keskeinen rooli lataus- ja tankkausinfrastruktuurin asianmukaisessa toiminnassa. Käyttäjien tarpeita vastaavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriekosysteemin yleisen laadun määräytyy sen mukaan, missä muodossa, miten tiheästi ja minkä laatuisena tällaisia tietoja tuotetaan ja asetetaan saataville. Lisäksi tietojen olisi oltava saatavilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi tiedot olisi toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU59 kansallisille yhteyspisteille asetettujen vaatimusten mukaisesti.	(46) Näillä tiedoilla olisi oltava keskeinen rooli lataus- ja tankkausinfrastruktuurin asianmukaisessa toiminnassa. Käyttäjien tarpeita vastaavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriekosysteemin yleisen laadun määräytyy sen mukaan, missä muodossa, miten tiheästi ja minkä laatuisena tällaisia tietoja tuotetaan ja asetetaan saataville. Lisäksi tietojen olisi oltava saatavilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi tiedot olisi toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU59 kansallisille yhteyspisteille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Jotta voidaan tarjota palveluja, jotka mahdollistavat sujuvan matkustamisen kaikkialla unionissa, olisi myös luotava unionin laajuinen järjestelmä, johon tuodaan standardoituja tietoja kansallisista järjestelmistä.
__________________	__________________
59 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).	59 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).

Tarkistus  55

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 52 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(52) Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, erityisesti kestävän liikenteen foorumia (Sustainable Transport Forum, STF) ja Euroopan kestävän meriliikenteen foorumia (European Sustainable Shipping Forum, ESSF). Asiantuntijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää silloin, kun komissio aikoo antaa delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä tämän asetuksen nojalla.	(52) Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava laajalti sidosryhmiä, myös kuluttajajärjestöjä, sekä asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, erityisesti kestävän liikenteen foorumia (Sustainable Transport Forum, STF) ja Euroopan kestävän meriliikenteen foorumia (European Sustainable Shipping Forum, ESSF). Asiantuntijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää silloin, kun komissio aikoo antaa delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä tämän asetuksen nojalla.

Tarkistus  56

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 54 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(54) Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja erityisesti päästöttömien polttoaineiden markkinat ovat vielä alkuvaiheessa, ja teknologia kehittyy nopeasti. Tämä vaikuttaa todennäköisesti vaihtoehtoisten polttoaineiden kysyntään ja siten myös vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin eri liikennemuodoissa. Komission olisi sen vuoksi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen vuoden 2026 loppuun mennessä erityisesti siltä osin kuin on kyse raskaiden hyötyajoneuvojen sähkölatauspisteitä koskevista tavoitteista sekä päästöttömien vesi- ja lentoliikenteen alusten vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevista tavoitteista. Jäsenvaltiot erikseen eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden laajamittaista kehittämistä, koska tarvitaan toimia vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen ja eurooppalaisessa teollisuudessa tapahtuvan kustannustehokkaan kehittämisen kysynnän tyydyttämiseksi sekä vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen liikkumisen mahdollistamiseksi kaikkialla unionissa, vaan kyseinen tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla.	(54) Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja erityisesti vähäpäästöisten ja päästöttömien polttoaineiden markkinat ovat vielä alkuvaiheessa, ja teknologia kehittyy nopeasti joidenkin teknologioiden ollessa jo saatavilla. Tämä vaikuttaa todennäköisesti vaihtoehtoisten polttoaineiden kysyntään ja siten myös vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin eri liikennemuodoissa. Komission olisi sen vuoksi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen vuoden 2026 loppuun mennessä ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisesti, uusimman teknologisen kehityksen ja markkinoiden valmiuden analyysin perusteella ja ottaen huomioon kansalliset toimintakehykset, erityisesti siltä osin kuin on kyse raskaiden hyötyajoneuvojen sähkölatauspisteitä koskevista tavoitteista sekä päästöttömien vesi- ja lentoliikenteen alusten vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevista tavoitteista, ottaen huomioon oikeusvarmuus ja ennustettavuus teollisuuden kannalta, pitkän aikavälin investointien helpottaminen ja hukkainvestointien syntymisen välttäminen. Tarkistuksen tulisi kattaa kaikki vaihtoehtoiset polttoaineet, ja infrastruktuurin kysyntä olisi sovitettava mahdolliseen käyttöönottonopeuteen.

Tarkistus  57

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 54 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(54 a) Kun otetaan huomioon tieliikenteen merkittävä osuus energian loppukulutuksesta EU:ssa, energiatehokkuus etusijalle -periaate olisi otettava huomioon politiikkaa, suunnittelua ja investointeja koskevissa päätöksissä, jotka liittyvät vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoon, siten kuin se on vahvistettu direktiivissä 2012/27/EU [uudelleenlaadittu energiatehokkuusdirektiivi], jonka mukaan energiatehokkuus etusijalle -periaate on otettava huomioon kaikilla aloilla.

Tarkistus  58

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 55 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(55 a) Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden lisäksi yksi sisään, yksi ulos -periaatteen olisi oltava osa uudelleentarkastelumenettelyä. Yksi sisään, yksi ulos -periaate on tärkeä väline, joka on tarkoitettu puuttumaan hallinnollisiin esteisiin ja sääntelyesteisiin ja jota voidaan täydentää laadullisilla toimenpiteillä, jotta varmistetaan tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava ja tehokas lainsäädäntä EU:n pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti.

Tarkistus  59

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 55 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(55 b) Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus on osa 55-valmiuspakettia, jolla on myös monia vaikutuksia unioniin, muun muassa kilpailukykyyn, työpaikkojen luomiseen, liikenteen rahtimaksuihin, kotitalouksien ostovoimaan, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja hiilivuodon laajuuteen. Näin ollen kattava arviointi olisi suoritettava säännöllisesti.

Tarkistus  60

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Tässä asetuksessa vahvistetaan pakolliset kansalliset tavoitteet, jotka koskevat maantieajoneuvojen, vesiliikenteen alusten ja pysäköityjen ilma-alusten riittävän vaihtoehtoisten polttoaineiden riittävän infrastruktuurin käyttöönottoa unionissa. Siinä vahvistetaan yhteiset tekniset eritelmät ja vaatimukset, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttäjille annettavia tietoja, infrastruktuurin toimintaa koskevien tietojen toimittamista ja maksutapoja.	1. Tässä asetuksessa vahvistetaan pakolliset kansalliset tavoitteet, jotka koskevat maantieajoneuvojen, vesiliikenteen alusten ja ilma-alusten riittävän vaihtoehtoisten polttoaineiden riittävän infrastruktuurin käyttöönottoa unionissa. Siinä vahvistetaan yhteiset tekniset eritelmät ja vaatimukset, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttäjille annettavia tietoja, infrastruktuurin toimintaa koskevien tietojen toimittamista ja maksutapoja.

Tarkistus  61

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
(3) ’vaihtoehtoisilla polttoaineilla’ polttoaineita tai voimanlähteitä, joilla korvataan ainakin osittain fossiilisen öljyn käyttö liikenteen energianlähteenä ja joilla on mahdollista edistää hiilen poistamista liikenteestä ja parantaa liikenteen alan ympäristösuorituskykyä, mukaan lukien:	(3) ’vaihtoehtoisilla polttoaineilla’ polttoaineita tai voimanlähteitä, joilla korvataan ainakin osittain fossiilisen öljyn ja kaasun käyttö liikenteen energianlähteenä ja joilla on mahdollista edistää hiilen poistamista liikenteestä ja parantaa liikenteen alan ympäristösuorituskykyä, mukaan lukien:

Tarkistus  62

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
a) ’päästöttömien ajoneuvojen vaihtoehtoiset polttoaineet’:	a) ’päästöttömien ajoneuvojen, alusten ja ilma-alusten vaihtoehtoiset polttoaineet’:

Tarkistus  63

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– vety,	– vety ja vetypohjaiset polttoaineet,

Tarkistus  64

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– ammoniakki ja	Poistetaan.

Tarkistus  65

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– uusiutuvasta energiasta tuotetut synteettiset ja parafiiniset polttoaineet, ammoniakki mukaan lukien,	– uusiutuvasta energiasta tuotetut synteettiset ja parafiiniset polttoaineet, ammoniakki mukaan lukien, sekä ei-biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet (RFNBO),

 

Tarkistus  66

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
c) ’vaihtoehtoiset fossiiliset polttoaineet’ siirtymävaihetta varten:	c) ’vaihtoehtoiset fossiiliset polttoaineet’ nopeaa siirtymävaihetta varten:

Tarkistus  67

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Jotta vähäpäästöisiin ajoneuvoihin voidaan siirtyä nopeasti, tällaisia vaihtoehtoisia fossiilisia polttoaineita voidaan sekoittaa asteittain suurempiin osuuksiin uusiutuvia polttoaineita, myös biologista alkuperää olevia korvaavia polttoaineita, kuten nesteytettyä biometaania, paineistettua biomaakaasua ja bionestekaasua.

 

Tarkistus  68

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a) ’vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla’ infrastruktuuria, joka mahdollistaa eri ajoneuvotyyppien tai liikennemuotojen tankkauksen tai latauksen vaihtoehtoisilla polttoaineilla, jotka voivat merkittävästi edistää hiilestä irtautumista ja parantaa liikennealan ympäristönsuojelun tasoa.

 

Tarkistus  69

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
4) ’TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemalla’ asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteen II luettelossa mainittua ja luokiteltua lentoasemaa;	4) ’lentoasemalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/12/EY 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä siviililentoasemaa;

 

Tarkistus  70

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 14 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
14) ’digitaalisesti liitetyllä latauspisteellä’ latauspistettä, joka voi lähettää ja vastaanottaa tietoja reaaliaikaisesti ja viestiä kaksisuuntaisesti sähköverkon ja sähköajoneuvon kanssa ja jota voidaan etävalvoa ja -ohjata muun muassa latauskerran aloittamista ja lopettamista sekä sähkövirtojen mittaamista varten;	14) ’digitaalisesti liitetyllä latauspisteellä’ latauspistettä, joka voi lähettää ja vastaanottaa tietoja reaaliaikaisesti ja viestiä kaksisuuntaisesti sähköverkon ja sähköajoneuvon sekä rakennuksen energianhallintajärjestelmän (jos sellainen on käytettävissä) kanssa ja jota voidaan etävalvoa ja -ohjata muun muassa latauskerran aloittamista ja lopettamista sekä sähkövirtojen mittaamista varten;

 

Tarkistus  71

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 29 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	29 a) ’logistiikkakeskuksella’ tietyllä alueella sijaitsevaa tilaa, jossa eri toimijat harjoittavat kaupalliselta pohjalta sekä kansalliseen että kansainväliseen kuljetukseen, logistiikkaan ja tavaroiden jakeluun liittyvää toimintaa; toimijat voivat olla rakennusten tai tilojen (esimerkiksi varastot, jakelukeskukset, varastoalueet, toimistot ja kuorma-autopalvelut) omistajia tai vuokralaisia;

Tarkistus  72

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 33 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
33) ’latauspisteen ylläpitäjällä’ tahoa, joka vastaa latauspisteen hallinnoinnista ja toiminnasta ja joka tarjoaa latauspalvelua loppukäyttäjille, myös liikennepalvelun tarjoajan nimissä ja puolesta;	33) ’latauspisteen ylläpitäjällä’ tahoa, joka vastaa latauspisteen hallinnoinnista ja toiminnasta ja joka tarjoaa latauspalvelua liikennepalvelun tarjoajille, jotka puolestaan tarjoavat latauspalveluja loppukäyttäjälle tai loppukäyttäjille;

Tarkistus  73

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 35 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	35 a) ’maksukortilla’ maksupalvelua, jonka toiminta perustuu fyysiseen tai digitaaliseen maksu- tai luottokorttiin ja joka kattaa älypuhelinsovellukseen sisällytetyt maksukortit;

Tarkistus  74

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 35 b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	35 b) ’maksupalvelulla’ direktiivin (EU) 2015/2366 4 artiklan 3 kohdassa määriteltyä maksupalvelua;

Tarkistus  75

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 38 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
38) ’yleisesti saatavilla olevalla’ vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria, joka sijaitsee paikassa tai alueella, joka on avoin suurelle yleisölle, riippumatta siitä, sijaitseeko vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri julkisessa vai yksityisessä omistuksessa olevalla paikalla ja sovelletaanko sijaintipaikkaan tai -tilaan pääsyä koskevia rajoituksia tai ehtoja, sekä riippumatta sovellettavista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöehdoista;	38) ’yleisesti saatavilla olevalla’ vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria, joka sijaitsee paikassa tai alueella, joka on avoin suurelle yleisölle vähintään 8 tuntia päivässä ja 6 päivää viikossa siten, että on toiminnassa vähintään 98 prosenttia ajasta, riippumatta siitä, sijaitseeko se julkisessa vai yksityisessä omistuksessa olevalla paikalla ja sovelletaanko sijaintipaikkaan tai -tilaan pääsyä koskevia rajoituksia tai ehtoja, sekä riippumatta sovellettavista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöehdoista;

Tarkistus  76

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 49 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
49) ’tankkauspisteellä’ minkä tahansa nestemäisen tai kaasumaisen vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelupistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta ja jolla voidaan tankata vain yksi ajoneuvo kerrallaan;	49) ’tankkauspisteellä’ minkä tahansa nestemäisen tai kaasumaisen vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelupistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta ja jolla voidaan tankata vain yksi ajoneuvo, alus tai ilma-alus kerrallaan;

Tarkistus  77

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 54 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	54 a) ’uusiutuvan energian yhteisöllä’ direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 16 kohdassa määriteltyä yhteisöä;

Tarkistus  78

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 57 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
57) ’kiinnityspaikassa olevalla aluksella’ asetuksen (EU) 2015/757 3 artiklan n alakohdassa määriteltyä kiinnityspaikassa olevaa alusta;	57) ’kiinnityspaikassa olevalla aluksella’ alusta, joka on turvallisesti kiinnitettynä tai ankkuroituna jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa satamassa, kun sitä lastataan, puretaan tai kun se odottaa satamassa, mukaan luettuna aika, jolloin se ei osallistu lastinkäsittelyoperaatioihin;

Tarkistus  79

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 58 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
58) ’maasähkön syötöllä’ maasähkön toimitusta standardoidun rajapinnan kautta kiinnityspaikassa oleville meri- tai sisävesialuksille;	58) ’maasähkön syötöllä’ monista tekijöistä muodostuvaa palvelua, myös maasähkön toimitusta standardoidun rajapinnan kautta kiinnityspaikassa oleville meri- tai sisävesialuksille kiinteällä, kelluvalla tai liikkuvalla asennelmalla, mukaan luettuna liikuteltavat akut;

 

Tarkistus  80

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 59 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
59) ’älylatauksella’ lataustoimintoa, jossa akkuun siirrettävän sähkön määrä säätyy reaaliaikaisesti sähköisen tiedonsiirron kautta saadun tiedon perusteella;	59) ’älylatauksella’ lataustoimintoa, jossa akkuun siirrettävän sähkön määrä säätyy reaaliaikaisesti standardoidun sähköisen tietoliikenneprotokollan kautta saadun tiedon perusteella; älylataus voidaan toteuttaa normaaleilla latausnopeuksilla sekä pikalatauksen aikana dynaamisiin hintasignaaleihin reagoinnin tai tehovirtauksen optimoinnin välityksellä;

Tarkistus  81

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 59 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	59 a) ’sähköajoneuvolla’ moottoriajoneuvoa, joka on varustettu voimalinjalla, jossa on energianmuuntimena vähintään yksi kiinteä sähkömoottori sekä ulkoisesti ladattavissa oleva sähköenergiavarastojärjestelmä ja johon on integroitu aurinkopaneeleja;

Tarkistus  82

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– kevyiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevia latausasemia otetaan käyttöön riittävästi suhteessa kevyiden sähköajoneuvojen yleisyyteen;	– kevyiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevia latausasemia otetaan käyttöön riittävästi suhteessa kevyiden sähköajoneuvojen, kuten henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen, yleisyyteen;

Tarkistus  83

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 1 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– vähintään yksi latausasema kaupunkialueilla sekä TEN-T-ydinverkon ja TEN-T-kattavan verkon varrella sijaitsevassa latauspoolissa on tarkoitettu kevyille hyötyajoneuvoille, joissa on perävaunu, ottaen huomioon niiden erityisvaatimukset, jotka liittyvät tällaisten ajoneuvojen käyttämän lastitilan määrään;

Tarkistus  84

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista riittävän monessa yleisesti saatavilla olevassa kevyiden hyötyajoneuvojen latausinfrastruktuurissa.

Tarkistus  85

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 b luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– verkon ja korkeampien tavoitteiden kehittämisessä asetetaan etusijalle alueet, joilla on suuri asukastiheys ja joilla kevyiden sähköhyötyajoneuvojen alueellinen käyttöaste on korkea;

Tarkistus  86

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
a) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho; sekä	a) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 10 prosenttia; sekä
	yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,5 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 7,5 prosenttia ja alle 10 prosenttia; sekä
	yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 2 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 5 prosenttia ja alle 7,5 prosenttia; sekä
	yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 2,5 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 2,5 prosenttia ja alle 5 prosenttia; sekä
	yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 3 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on alle 2,5 prosenttia;

Tarkistus  87

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 0,66 kW:n kokonaisantoteho.	b) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 2 kW:n kokonaisantoteho.

Tarkistus  88

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b a) Rajoittamatta tämän kohdan a ja c alakohdan soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella tasolla otetaan käyttöön vähimmäismäärä latausinfrastruktuuria, joka on riittävä
	– 2 prosentille ennakoidun kokonaisajoneuvokannan sähköajoneuvoista 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä,
	– 5 prosentille ennakoidun kokonaisajoneuvokannan sähköajoneuvoista 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä,
	– 10 prosentille ennakoidun kokonaisajoneuvokannan sähköajoneuvoista 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä.

 

Tarkistus  89

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
a) TEN-T-ydinverkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:	a) TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

Tarkistus  90

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 300 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;	i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 300 kW;

Tarkistus  91

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho, ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;	ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 1 200 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään neljä latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 300 kW;

Tarkistus  92

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
b) kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:	b) keskittymien mukaisesti kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, jotka täyttävät 2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdan vaatimukset, otetaan käyttöön

Tarkistus  93

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 300 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;	i) 5 kilometrin säteellä kaupunkialueilla;

Tarkistus  94

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW.	ii) olemassa olevilla teillä 60 kilometrin säteellä harvaan asutuilla alueilla.

Tarkistus  95

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – 1 alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Jäsenvaltiot voivat ottaa tämän artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut latauspoolit huomioon keskittymätavoitteen saavuttamisessa.

Tarkistus  96

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisia pysäköintitiloja sisältävät liikerakennukset täyttävät rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin vaatimukset.

Tarkistus  97

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että älylataus ja kaksisuuntainen lataus on vuoteen 2030 mennessä mahdollista vähintään puolessa yleisesti käytettävissä olevista pysäköintipaikoista, joita käytetään tyypillisesti pitkäkestoiseen pysäköintiin.

Tarkistus  98

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 c kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 c. Jos latauspooli palvelee sekä kevyitä että raskaita hyötyajoneuvoja, latauspooli ja sen latausasemat katsotaan yleisesti saatavilla olevaksi sekä kevyiden että raskaiden hyötyajoneuvojen latausinfrastruktuuriksi edellyttäen, että asennettujen latureiden kokonaiskapasiteetti ja tyyppi vastaavat sekä kevyitä että raskaita hyötyajoneuvoja koskevia vaatimuksia.

Tarkistus  99

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
a) TEN-T-ydinverkon varrella otetaan kummankin kulkusuunnan osalta enintään 60 kilometrin välein käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja seuraavasti:	a) TEN-T-ydinverkon varrella otetaan kummankin kulkusuunnan osalta paikalliset olot huomioon ottaen enintään 60 kilometrin välein käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja seuraavasti:

Tarkistus  100

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 1400 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;	i) kunkin latauspoolin on 1 päivään heinäkuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 5 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään neljä latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW, ja vähintään neljä latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW;

Tarkistus  101

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 3500 kW:n antoteho, ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;	ii) kunkin latauspoolin on 1 päivään heinäkuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 6 500 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään neljä latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 1 200 kW;

Tarkistus  102

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
b) kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin kulkusuunnan osalta enintään 100 km välein käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja seuraavasti:	b) kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin kulkusuunnan osalta paikalliset olot huomioon ottaen enintään 100 km välein käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja seuraavasti:

Tarkistus  103

 

Ehdotus asetukseksi

Article 4 – paragraph 1 – point b – point i

Komission teksti	Tarkistus
i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 1 400 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;	i) kunkin latauspoolin on 1 päivään heinäkuuta 2027 mennessä tarjottava vähintään 1 400 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;

Tarkistus  104

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) kunkin latauspoolin on 1 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 3 500 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;	ii) kunkin latauspoolin on 1 päivään heinäkuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 3 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW;

Tarkistus  105

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	ii a) kunkin latauspoolin on 1 päivään heinäkuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 5 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 1 200 kW;

Tarkistus  106

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti	Tarkistus
c) 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettu vähintään yksi raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettu latausasema, jonka antoteho on vähintään 100 kW;	c) 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä jokaiselle turvalliselle pysäköintialueelle on asennettu vähintään kaksi raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua latausasemaa, joiden antoteho on vähintään 100 kW ja joissa älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista;

Tarkistus  107

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	c a) 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä jokaiselle turvalliselle pysäköintialueelle on asennettu vähintään neljä raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua latausasemaa, joiden antoteho on vähintään 100 kW ja joissa älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista;

Tarkistus  108

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti	Tarkistus
d) 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 600 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;	d) 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 1 200 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 300 kW;

Tarkistus  109

 

Ehdotus asetukseksi

Article 4 – paragraph 1 – point e

Komission teksti	Tarkistus
e) 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 1 200 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho vähintään 150 kW.	e) 1 päivään heinäkuuta 2030 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 2 400 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW, ja vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW.

Tarkistus  110

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	e a) 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kaikissa logistiikkakeskuksissa vähintään 20 prosentissa kuormausasemista on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti käytettävissä olevat latauspisteet, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW, ja 40 prosentissa kuormausasemista 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä.

Tarkistus  111

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen muuttamiseksi siten, että tässä artiklassa tarkoitettua yksilöllistä antotehoa nostetaan vähintään 800 kW:iin sillä edellytyksellä, että yhteisiä teknisiä eritelmiä täydennetään vastaavasti liitteessä II.

Tarkistus  112

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.	2. Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.

Tarkistus  113

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jos raskaan liikenteen latausasema palvelee molempia matkasuuntia teillä, joiden liikennetiheys on alhainen, latausaseman on katsottava täyttävän tämän artiklan vaatimukset kummankin suunnan osalta edellyttäen, että asennettu kokonaiskapasiteetti ja latureiden lukumäärä ovat yhtä matkasuuntaa varten vaadittujen mukaiset.

Tarkistus  114

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
2. Latauspisteiden ylläpitäjien on ylläpitämissään yleisesti saatavilla olevissa latauspisteissä tarjottava loppukäyttäjille mahdollisuus sähköajoneuvon kertalataukseen laajalti unionissa käytössä olevan maksuvälineen avulla. Tätä varten:	2. Latauspisteiden ylläpitäjien on ylläpitämissään ja 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuissa yleisesti saatavilla olevissa latauspisteissä tarjottava loppukäyttäjille mahdollisuus sähköajoneuvon kertalataukseen laajalti unionissa käytössä olevan maksuvälineen avulla. Tätä varten ylläpitäjien on hyväksyttävä maksupalveluissa käytettävien päätteiden ja laitteiden välityksellä ja vähintään maksukorttien välityksellä suoritetut sähköiset maksut sanotun rajoittamatta mahdollisuutta soveltaa lisämaksuvaihtoehtoja;

Tarkistus  115

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
a) latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, joiden antoteho on alle 50 kW, hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:	Poistetaan.
i) maksukorttien lukulaitteet;
ii) laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja;
iii) laitteet, jotka käyttävät internetyhteyttä, jolla voidaan luoda esimerkiksi maksun suorittamiseen käytettävä QR-koodi;

Tarkistus  116

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, joiden antoteho on vähintään 50 kW, hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:	Poistetaan.
i) maksukorttien lukulaitteet;
ii) laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja.

Tarkistus  117

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Latauspisteiden ylläpitäjien on 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen varmistettava, että kaikki yleisesti saatavilla olevat latausasemat, joiden antoteho on vähintään 50 kW, täyttävät b alakohdan vaatimukset.	Poistetaan.

Tarkistus  118

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Edellä a ja b alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka eivät edellytä maksua latauspalvelusta.	Tässä kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka eivät edellytä maksua latauspalvelusta.

Tarkistus  119

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, helposti ja selkeästi vertailtavia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää vain oikeasuhteisesti ja objektiivisin perustein.	4. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että kaikilla liikennepalvelujen tarjoajilla on syrjimätön pääsy ylläpitämiinsä latauspisteisiin. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, helposti ja selkeästi vertailtavia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä ja niiden on perustuttava ainoastaan ajoneuvoon ladattuun sähköön, samalla kun on myös mahdollista määrätä seuraamus tämän estämisen johdosta. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa, esimerkiksi kun latauspisteitä ylläpitävät energiayhteisöt tai uusiutuvan energian yhteisöt, hintatasoja voidaan eriyttää vain avoimesti ja oikeasuhteisesti ja objektiivisin perustein. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sellaisen asianmukaisen sääntelykehyksen luomiseksi, jolla kannustetaan investointeihin ja vapaaseen kilpailuun latauspisteiden tehokkuuden ja käyttöönoton varmistamiseksi.

Tarkistus  120

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Jäsenvaltioiden on annettava kansallisille sääntelyviranomaisille valtuudet toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei tapahdu hintakiskontaa, joka perustuu muun muassa etäisyyteen seuraavaan latauslaitteeseen, akun varaustasoon, ajoneuvomerkkiin tai sopimusperusteiseen maksujärjestelmään osallistumiseen. Kansallisten sääntelyviranomaisten on seurattava hinnoittelua ja ajoneuvovalmistajien ja latauspisteiden ylläpitäjien käytäntöjä, harkittava asianmukaisia toimenpiteitä kilpailun ja kuluttajansuojan turvaamiseksi ja raportoitava myös määräajoin komissiolle.

Tarkistus  121

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
5. Latauspisteiden ylläpitäjien on esitettävä kertahinta ja kaikki sen hintatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla selkeästi siten, että ne ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista. Latausasemalla on esitettävä selkeästi ainakin seuraavat hintatekijät, jos niitä sovelletaan kyseisellä latausasemalla:	5. Latauspisteiden ylläpitäjien on esitettävä kertahinta ja kaikki sen hintatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla selkeästi siten, että ne ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista.

Tarkistus  122

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– latauskerran hinta,	Poistetaan.

Tarkistus  123

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– minuuttihinta,	Poistetaan.

Tarkistus  124

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	5 a. Kertalatauksen hintojen lisäksi on ilmoitettava myös sopimusperusteisen veloituksen hinnat kilowattitunteina. Muut hintatekijät, joiden tarkoituksena on ohjata pysäköinti- tai latauskäyttäytymistä, on esitettävä läpinäkyvästi ja erikseen.

Tarkistus  125

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	5 b. Tämän asetuksen vaatimukset täyttävien latausasemien ylläpitäjien on 24 artiklassa mainitusta päivämäärästä alkaen osoitettava selvästi, että asema on osa eurooppalaista vaihtoehtoista infrastruktuuriverkkoa esimerkiksi internetissä. Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jossa vahvistetaan tämän yhdenmukaistetun esitystavan eritelmät opasteen ja symbolin avulla, mukaan lukien vähintään EU:n tunnus ja merkki, sekä tämän asetuksen nimi ja tiedot, jos latauspiste on suoraan tai välillisesti hyötynyt unionin rahoituksesta, ja muut asiaankuuluvat tiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/10601 a sekä muiden erityisten EU:n rahoitusvälineiden mukaisesti.
	__________________
	1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä

Tarkistus  126

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 kohta

Komission teksti	Tarkistus
6. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen latauskerran alkua ja aiottua latauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi latauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat sähköisen verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. Maksujen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Rajat ylittävästä verkkovierailusta ei saa periä lisämaksuja.	6. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen latauskerran alkua ja aiottua latauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi latauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat sähköisen verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. Maksujen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Esimerkiksi kalibrointipalveluista, tehohäviöstä tai rajat ylittävästä verkkovierailusta ei saa periä lisämaksuja.

Tarkistus  127

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 7 kohta

Komission teksti	Tarkistus
7. Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden hallinnoimat yleisesti saatavilla olevat latauspisteet ovat digitaalisesti liitettyjä latauspisteitä.	7. Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden hallinnoimat vastikään rakennetut tai kunnostetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet ovat digitaalisesti liitettyjä latauspisteitä, niiden sijainti ja tilanne ovat julkisesti nähtävissä internetissä ja ne sisältävät verkkovierailut mahdollistavan toiminnon. Kaikkien olemassa olevien latauspisteiden on täytettävä tämä vaatimus 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä.

Tarkistus  128

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 8 kohta

Komission teksti	Tarkistus
8. Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät yleisesti saatavilla olevat normaaliteholatauspisteet pystyvät älylataukseen.	8. Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vastikään rakennetut yleisesti saatavilla olevat teholatauspisteet pystyvät älylataukseen. Kaikkien olemassa olevien latauspisteiden on täytettävä tämä vaatimus 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä. Jäljempänä olevan 14 artiklan 4 kohdan säännöstä täydentäen kaksisuuntaisen latauksen on oltava mahdollista yleisesti saatavilla olevissa latauspisteissä 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

Tarkistus  129

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 9 kohta

Komission teksti	Tarkistus
9. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että TEN-T-tieverkon pysäköinti- ja levähdysalueilla, joihin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria on asennettu, otetaan käyttöön asianmukaiset opasteet, jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarkka sijainti selviää helposti.	9. Jäsenvaltioiden on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että TEN-T-tieverkossa, johon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria on asennettu, otetaan käyttöön asianmukaiset opasteet, jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarkka sijainti selviää helposti. Tällaiset opasteet on oltava myös paikoissa, joihin tällainen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on asennettu.

Tarkistus  130

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 11 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	11 a. Latauspisteiden ylläpitäjien on asetettava saataville siirtoverkonhaltijoilta, sähköntoimittajilta tai oman sähköntuotantonsa kautta saamansa tiedot siitä, mikä on uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuus ja kasvihuonekaasupäästöjen pitoisuus niiden ylläpitämissä latauspisteissä tarjotun sähkön osalta direktiivin 2019/944 liitteen I määräysten mukaisesti.
	Nämä tiedot on asetettava loppukäyttäjien saataville digitaalisina, myös kulkuneuvojen tietokoneiden ja sovellusten kautta tai latauspisteissä, ja kaikkien sidosryhmien saataville tämän asetuksen 18 artiklan säännösten mukaisesti.

Tarkistus  131

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 11 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	11 b. Ylläpitäjien on varmistettava, että niiden ylläpitämät latauspisteet toimivat hyvin koko niiden kaupallisen hyödyntämisen ajan ja että 2–5 kohdassa säädetyt vaatimukset ovat aina loppukäyttäjien saatavilla ja että tiedot ovat saatavilla tämän asetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Tarkistus  132

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella otetaan käyttöön vähimmäismäärä yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella otetaan käyttöön vähimmäismäärä yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä.

Tarkistus  133

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan enintään 150 kilometrin välein käyttöön yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia, joiden kapasiteetti on vähintään 2 tonnia päivässä ja joissa on vähintään 700 baarin jakelulaite. Nestemäistä vetyä on oltava tarjolla yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla enintään 450 kilometrin välein.	Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä TEN-T-ydinverkossa otetaan enintään 150 kilometrin välein käyttöön yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia, joiden kapasiteetti on vähintään 2 tonnia päivässä ja joissa on vähintään 700 baarin jakelulaite. Nestemäistä vetyä on oltava tarjolla yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla enintään 350 kilometrin välein.

Tarkistus  134

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kussakin kaupunkisolmukohdassa on vähintään yksi yleisesti saatavilla oleva vedyn tankkausasema. Tällaisten tankkausasemien parhaasta sijainnista on tehtävä analyysi, jossa on erityisesti tarkasteltava käyttöönottoa multimodaalikeskuksissa, joissa voidaan palvella myös muita liikennemuotoja.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä kussakin kaupunkisolmukohdassa on vähintään yksi yleisesti saatavilla oleva vedyn tankkausasema. Tällaisten tankkausasemien parhaasta sijainnista on tehtävä analyysi, jossa on erityisesti tarkasteltava käyttöönottoa multimodaalikeskuksissa, joissa voidaan palvella myös muita liikennemuotoja.

Tarkistus  135

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua enimmäisetäisyyttä ei ylitetä rajat ylittävillä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon osuuksilla.	2. Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua enimmäisetäisyyttä ei ylitetä rajat ylittävillä TEN-T-ydinverkon osuuksilla. Komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden, erityisesti EU:n jäsenehdokkaiden, kanssa ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus  136

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Yleisesti saatavilla olevan tankkausaseman ylläpitäjän tai jos ylläpitäjä ei ole omistaja, näiden välisten järjestelyjen mukaisesti kyseisen aseman omistajan, on varmistettava, että asema on suunniteltu palvelemaan kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja. Näiden yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien tai omistajien on varmistettava, että rahtiterminaaleissa nämä asemat tarjoavat myös nestemäistä vetyä.	3. Yleisesti saatavilla olevan tankkausaseman ylläpitäjän tai jos ylläpitäjä ei ole omistaja, näiden välisten järjestelyjen mukaisesti kyseisen aseman omistajan, on varmistettava, että asema voi myös palvella kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja. Näiden yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien tai omistajien on varmistettava, että rahtiterminaaleissa nämä asemat tarjoavat myös nestemäistä vetyä.

Tarkistus  137

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Yleisesti saatavilla olevien vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, helposti ja selkeästi vertailtavissa, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää ainoastaan objektiivisin perustein.	2. Yleisesti saatavilla olevien vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, helposti ja selkeästi vertailtavissa, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää ainoastaan läpinäkyvästi, oikeasuhteisesti ja objektiivisin perustein.

Tarkistus  138

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että merisatamissa on tarjolla vähimmäismäärä maasähköä kontti- ja matkustaja-aluksille. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä:	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että merisatamissa on tarjolla vähimmäismäärä maasähköä kontti- ja matkustaja-aluksille. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että satamien hallinnointielimet huolehtivat siitä, että:

Tarkistus  139

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
a) TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, joissa keskimääräinen vuosittainen satamakäyntien määrä on kolmen viime vuoden aikana yli 5 000 bruttotonnin merikonttialusten osalta yli 50, on riittävä maasähkön antoteho, jotta ne voivat vastata vähintään 90 prosenttiin kyseisestä kysynnästä;	a) kaikissa merisatamissa on 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä riittävä maasähkön antoteho, jotta ne voivat vastata yli 400 bruttotonnin matkustaja-alusten ja merikonttialusten kysyntään;

Tarkistus  140

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, joissa keskimääräinen vuosittainen satamakäyntien määrä on kolmen viime vuoden aikana yli 5 000 bruttotonnin ro-ro-matkustaja-alusten ja suurnopeusmatkustaja-alusten osalta yli 40, on riittävä maasähkön antoteho, jotta ne voivat vastata vähintään 90 prosenttiin kyseisestä kysynnästä;	b) kaikissa merisatamissa on 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä riittävä maasähkön antoteho, jotta ne voivat vastata kaikkien muiden yli 400 bruttotonnin alustyyppien kysyntään;

Tarkistus  141

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti	Tarkistus
c) TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, joissa keskimääräinen vuosittainen satamakäyntien määrä on kolmen viime vuoden aikana yli 5 000 bruttotonnin muiden matkustaja-alusten kuin ro-ro-matkustaja-alusten ja suurnopeusmatkustaja-alusten osalta yli 25, on riittävä maasähkön antoteho, jotta ne voivat vastata vähintään 90 prosenttiin kyseisestä kysynnästä.	c) tehovaatimukset voidaan täyttää riittävällä kapasiteetilla, joka saadaan erilaisista maasähköteknologioista, kuten maasähköstä, vaihtokelpoisista akuista tai latausproomuista;

Tarkistus  142

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	c a) jäsenvaltiot voivat valtuuttaa satamaviranomaiset panemaan a–c alakohdan täytäntöön vain joissakin terminaaleissa kysynnän mukaan.

Tarkistus  143

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
2. Satamakäyntien lukumäärää määritettäessä ei oteta huomioon seuraavia satamakäyntejä:	2. Kysyntää määritettäessä ei oteta huomioon seuraavia satamakäyntejä:

Tarkistus  144

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	c a) useat lyhyet satamakäynnit rahdin kuormaamiseksi ja purkamiseksi saman sataman eri terminaaleissa siten, että ei ylitetä a alakohdassa määriteltyä aikarajaa,

Tarkistus  145

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jos TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatama sijaitsee saarella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä.	3. Jos merisatama sijaitsee saarella tai syrjäisimmällä alueella, jäsenvaltioiden on annettava alueellisille viranomaisille valtuudet suunnitella, miten otetaan käyttöön riittävästi verkkokapasiteettia ja uusiutuvista energialähteistä paikallisesti tuotettua lisäkapasiteettia kysynnän kattamiseksi, myös integroitujen energiajärjestelmien, varastoinnin ja kysyntäjoustojen avulla. Tästä poiketen maasähkön kysyntä voidaan tyydyttää sähköverkolla, jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin nähden, ympäristöhyödyt mukaan luettuina.

Tarkistus  146

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että satamien hallinnointielimet huolehtivat siitä, että kaikissa merisatamissa on riittävä määrä latausasemia suhteessa akkukäyttöisten alusten kysyntään. Kaikkiin merisatamiin on asennettava 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä vähintään yksi antoteholtaan riittävä latauspiste.

Tarkistus  147

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että satamien hallinnointielimet voivat saada EU:n ja kansallista rahoitusta tarvittavan infrastruktuurin käyttöönottoon. Satamien hallinnointielimet voivat myös hakea kansallisilta sääntelyviranomaisilta poikkeuksia direktiivistä 2019/944, jotta voidaan palauttaa investointikustannukset, jotka liittyvät riittävän verkkokapasiteetin ja -liitäntöjen välttämättömään lisäämiseen, tehoreserviin ja taajuuden muuntamiseen satamiin sähkötariffin kautta.

Tarkistus  148

 

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) kaikissa kattavan TEN-T-verkon sisävesisatamissa on 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä vähintään yksi laitteisto, joka tarjoaa maasähköä sisävesialuksille.	b) kaikissa TEN-T-ydinverkon sisävesisatamissa on 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä vähintään yksi latauspiste, jonka antoteho on riittävä akkukäyttöisille aluksille; jäsenvaltioiden on varmistettava, että satamissa on riittävä määrä latausasemia suhteessa akkukäyttöisten alusten kysyntään.

Tarkistus  149

 

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b a) satamissa on saatavilla riittävä verkkokapasiteetti ja -yhteydet, tehoreservi ja taajuudenmuutto.

Tarkistus  150

 

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Merisatamissa toimitettavaa nesteytettyä maakaasua koskevat tavoitteet	Merisatamissa toimitettavaa nesteytettyä maakaasua, vetyä ja ammoniakkia koskevat tavoitteet

Tarkistus  151

 

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T-ydinverkossa. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi.	1. Nykyisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä vain silloin, kun kysyntää ilmenee, elleivät kustannukset ole suhteettomat hyötyihin nähden, ympäristöhyödyt mukaan luettuina. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi.

Tarkistus  152

 

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä asianmukainen määrä vedyn ja ammoniakin tankkauspisteitä, jotta merialukset voivat liikkua koko unionissa. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi.

Tarkistus  153

 

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T-ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös markkinoiden tosiasialliset tarpeet ja kehityssuuntaukset.	2. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T-ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös tosiasialliset tankkaustarpeet ja kehityssuuntaukset.

Tarkistus  154

 

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja vedyn ja ammoniakin tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös markkinoiden tosiasialliset tankkaustarpeet ja kehityssuuntaukset.

Tarkistus  155

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemien pitäjät varmistavat sähkön tarjonnan pysäköidyille ilma-aluksille seuraavasti:	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien lentoasemien pitäjät varmistavat sähkön tarjonnan pysäköidyille ilma-aluksille seuraavasti:

Tarkistus  156

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta lyhytaikaisiin seisontapaikkoihin, kuten jäänpoistopaikkoihin, ja sotilasalueilla sijaitseviin seisontapaikkoihin.

Tarkistus  157

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2030 toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdan mukaisesti tarjottu sähkö tulee sähköverkosta tai tuotetaan paikan päällä uusiutuvista lähteistä.	2. Jäsenvaltioiden on viimeistään 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdan mukaisesti tarjottu sähkö tulee sähköverkosta tai tuotetaan paikan päällä uusiutuvista lähteistä.

Tarkistus  158

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jäsenvaltioiden on tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen varmistettava, että kaikkien lentoasemien pitäjät tarjoavat maapalveluja varten riittävän määrän sähkölatausasemia ja/tai muita kestäviin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin perustuvia tankkausasemia sekä sähkölatausasemia pitkäaikaista pysäköintiä varten 3 artiklan mukaisesti älykkäillä ja kaksisuuntaisilla latausvalmiuksilla ja että kaikkien lentoasemien pitäjät antavat luvan asentaa uusia sähkölatausasemia muille palveluntarjoajille, kuten logistiikka- ja toimituspalveluille sekä ajoneuvojen vuokrausyrityksille, myös nopeilla ja erittäin nopeilla latausnopeuksilla.

Tarkistus  159

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä, että kaikkien lentoasemien pitäjät varmistavat uusiutuvaan energiaan perustuvan sähkön lisätarjonnan kaikille lentoasemilla toimiville maa-ajoneuvoille ja/tai muita kestäviä vaihtoehtoisia polttoaineita.

Tarkistus  160

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 c kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 c. Jäsenvaltioiden on varmistettava viimeistään 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä, että kaikkien lentoasemien pitäjät tarjoavat riittävän määrän sähkönlatausasemia ja tankkausasemia palveluja varten tämän artiklan 2 b kohdan mukaisesti.

Tarkistus  161

 

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 d kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 d. Jos lentoasema sijaitsee saarella tai syrjäisimmällä alueella, jolla ei ole mahdollisuuksia uusiutuvista energialähteistä paikallisesti tuotettuun kapasiteettiin yhdessä muun muassa varastointi- ja kysyntäjoustopalvelujen kanssa ja jota ei ole liitetty sähköverkkoon, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin sähköliitäntä on saatu valmiiksi, paitsi jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin nähden, mukaan lukien ympäristöhyödyt, jolloin velvoitetta ei sovelleta.

Tarkistus  162

 

Ehdotus asetukseksi

12 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Raideliikenteen infrastruktuuria koskevat tavoitteet
	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä infrastruktuuri, joka mahdollistaa raideliikenteen täydellisen sähköistämisen kaikkialla unionissa [TEN-T-asetuksen 5 artiklan] tavoitteiden mukaisesti.
	2. Jos raideliikenteen sähköistäminen ei ole mahdollista, jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä infrastruktuuri, joka mahdollistaa vaihtoehtoiset käyttövoimajärjestelmät, kuten vedyn, muussa kuin sähköisessä raideliikenteessä.
	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että energiatehokkuus etusijalle -periaate otetaan täysimääräisesti huomioon, kun tehdään päätöksiä 2 kohdan noudattamiseksi tarvittavasta infrastruktuurista.
	4. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta erillisiin verkkoihin.

Tarkistus  163

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä laadittava ja lähetettävä komissiolle kansallisen toimintakehyksen luonnos vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi liikenteen alalla ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi.	1. Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä yhdessä alueellisten, kansallisten ja paikallisten viranomaisten kanssa laadittava ja lähetettävä komissiolle kansallisen toimintakehyksen luonnos vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi liikenteen alalla ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi, jotta voidaan saavuttaa teknologianeutraalius ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen tarvittavien teknologioiden kesken. Kansallisen toimintakehyksen on perustuttava yksityiskohtaisiin markkina- ja liikenneosuuksiin erityisesti kauttakulkuliikenteen ja tietojen seurannan osalta, ja siihen on sisällyttävä yksityiskohtaiset markkinaennusteet.

Tarkistus  164

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
a) markkinoiden nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi liikenteen alalla käytettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehityksen arviointi ottaen huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin intermodaalinen saatavuus ja tarvittaessa sen rajojen yli ulottuva jatkuvuus;	a) markkinoiden nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi liikenteen alalla käytettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin osalta erityisesti raskaiden hyötyajoneuvojen, ilmailun ja merenkulun aloilla, sekä toteutettavuustutkimus asiaankuuluvan infrastruktuurin käyttöönotosta ottaen huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin intermodaalinen saatavuus ja tarvittaessa sen rajojen yli ulottuva jatkuvuus sekä liikkuvuus ja saavutettavuus syrjäisimmillä alueilla myös mantereeseen nähden;

Tarkistus  165

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	a a) kustannustehokkuuden ja energiatehokkuus etusijalle -periaatteen täytäntöönpano direktiivin 2012/27/EU 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti kaikissa asiaankuuluvissa politiikka-, suunnittelu- ja investointipäätöksissä; jäsenvaltioiden on erityisesti otettava huomioon muun muassa polttoainesiirtymän avulla saavutettavissa oleva tehokkuus, mukaan lukien eri teknologioiden koko elinkaaren energiatehokkuus, liikennemuotosiirtymä, joukkoliikenteen käytön lisääntyminen, ajoneuvojen yhteiskäytön lisääntyminen, lataus- ja tankkausinfrastruktuurin optimaalinen sijoittaminen ja tällaisen infrastruktuurin optimaalinen hyödyntäminen;

Tarkistus  166

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) asetuksen 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11 ja 12 artiklan mukaiset kansalliset tavoitteet ja päämäärät, joita koskevat pakolliset kansalliset tavoitteet on vahvistettu tässä asetuksessa;	b) asetuksen 3, 4, 5, 6, 8, 9, 10, 11, 12 ja 12 a artiklan mukaiset kansalliset tavoitteet ja päämäärät, joita koskevat pakolliset kansalliset tavoitteet on vahvistettu tässä asetuksessa;

Tarkistus  167

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – d alakohta

Komission teksti	Tarkistus
d) politiikat ja toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että tämän kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut pakolliset tavoitteet ja päämäärät saavutetaan;	d) politiikat ja toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että tämän kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut pakolliset tavoitteet ja päämäärät saavutetaan, sekä arvio tarvittavista investoinneista;

Tarkistus  168

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – g a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	g a) kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin edistämiseksi: kaupunkialueilla kevyen liikenteen osalta, jota varten tämän asetuksen 4 artiklassa on vahvistettu pakolliset tavoitteet, sekä kevyen että raskaan liikenteen osalta infrastruktuurit, joille tässä asetuksessa ei ole asetettu pakollisia tavoitteita, erityisesti yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden, kuten pysäköintialueille ja liikennekeskuksiin asennettujen latauspisteiden, osalta.

Tarkistus  169

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – h alakohta

Komission teksti	Tarkistus
h) toimenpiteet, joilla edistetään sitä, että yleisesti saatavilla olevia suurteholatauspisteitä on riittävästi;	h) toimenpiteet, joilla edistetään sitä, että yleisesti saatavilla olevia suurteholatauspisteitä on riittävästi, sekä kevyen että raskaan liikenteen osalta, ja varmistetaan riittävä kattavuus tiheästi asutuilla alueilla;

Tarkistus  170

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että latauspisteiden käyttöönotto ja ylläpito, mukaan lukien kaksisuuntaisten latauspisteiden maantieteellinen jakautuminen, edistävät energiajärjestelmän joustavuutta ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön yleistymistä sähköjärjestelmässä;	i) tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sellaisten latauspisteiden käyttöönotto ja ylläpito, mukaan lukien älykkäiden ja kaksisuuntaisten latauspisteiden maantieteellinen jakautuminen, joiden avulla sähköajoneuvot voivat edistää energiajärjestelmän joustavuutta ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön yleistymistä sähköjärjestelmässä, ottaen huomioon kaikenlaiset julkiset tai yksityiset latauspisteet 14 artiklan 3 kohdan mukaisen arvioinnin perusteella;

Tarkistus  171

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – i a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	i a) arviointi verkkokapasiteetin nykytilasta ja tulevasta kehityksestä sekä verkon häiriönsietokyvyn parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, mukaan lukien rahoitussuunnitelma;

Tarkistus  172

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – j a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	j a) toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden sekä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien liikennevaihtoehtojen, erityisesti julkisen liikenteen, laajentaminen on kohtuuhintaista ja että ne ovat kaikkien käyttäjien saatavilla;

Tarkistus  173

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k alakohta

Komission teksti	Tarkistus
k) toimenpiteet, joilla poistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin suunnitteluun, lupamenettelyihin ja hankintaan liittyviä mahdollisia esteitä;	k) toimenpiteet, joilla poistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin suunnitteluun, lupamenettelyihin ja hankintaan liittyviä mahdollisia esteitä ja joilla soveltamisen ja todellisen käyttöönoton välinen viive rajoitetaan kuuteen kuukauteen ottaen asianmukaisesti huomioon sidosryhmien kuulemiset ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt; hakumenettelystä on mahdollisuuksien mukaan tehtävä täysin digitaalinen;

Tarkistus  174

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	k a) toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kansallisella tasolla yleisesti saatavilla olevassa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurissa otetaan huomioon väestöntiheys ja 2 artiklassa määritettyjä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen rekisteröintien määrä viimeisimmän NUTS-luokituksen mukaisesti NUTS 3 -tasoon perustuvalla paikallisalueella;

Tarkistus  175

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	k b) toimenpiteet sen varmistamiseksi, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) voivat täysimääräisesti hyötyä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisestä kolmoisroolissaan tuottajina, ylläpitäjinä ja käyttäjinä;

Tarkistus  176

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	k c) toimenpiteet, joilla tuetaan uusiutuvan energian yhteisöjä latauspisteiden käyttöönotossa erityisesti harvaan asutuilla alueilla;

Tarkistus  177

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – l alakohta

Komission teksti	Tarkistus
l) suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, erityisesti ilma-alusten vetytankkauksen ja sähkölatauksen, käyttöönotolle lentoasemilla, lukuun ottamatta sähkönjakelua pysäköidyille ilma-aluksille;	l) suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, erityisesti ilma-alusten vetytankkauksen ja muiden kestävien uusiutuvien polttoaineisen tankkauksen ja sähkölatauksen, käyttöönotolle lentoasemilla, lukuun ottamatta sähkönjakelua pysäköidyille ilma-aluksille;

Tarkistus  178

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – n alakohta

Komission teksti	Tarkistus
n) suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle merisatamissa, lukuun ottamatta aluksille toimitettavaa nesteytettyä maakaasua ja maasähköä, erityisesti vedyn, ammoniakin ja sähkön osalta;	n) suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle merisatamissa, lukuun ottamatta aluksille toimitettavaa nesteytettyä maakaasua ja maasähköä, erityisesti vedyn, vetypohjaisten polttoaineiden ja sähkön osalta;

Tarkistus  179

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	p a) uusiutuvaa kapasiteettia varten sopivien paikkojen, joissa verkon kapasiteetti on riittävä, kartoittaminen niiden kehittämistä varten ja tulevan latauskysynnän mallintaminen; näiden tietojen on oltava julkisesti saatavilla.

Tarkistus  180

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	p b) toimenpiteet, joilla varmistetaan, että verkkoyhteyden ja voimakapasiteetin osalta otetaan huomioon latauspoolien määrä, joka on odotettavissa tulevaisuudessa sähköajoneuvokannan kasvaessa.

Tarkistus  181

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	p c) toimenpiteet ja investoinnit, joilla tuetaan yleisen sekä erityisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotantokapasiteetin käyttöönottoa sähkön toimittamiseksi latausasemille, ja toimenpiteet vedyn ja vetypohjaisten polttoaineiden tuottamiseksi tankkausasemille, sekä sähkön tuotantokapasiteetti lentoasemilla ja satamissa erityisesti saarilla;

Tarkistus  182

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p d alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	p d) kattava investointi- ja rahoitussuunnitelma, jossa esitetään kansallisessa toimintakehyksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat investoinnit ja johon sisältyvät myös siihen liittyvät infrastruktuurit;

Tarkistus  183

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p e alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	p e) verkkoliitäntöjen ja kapasiteetin käyttöönottosuunnitelma myös merisatamien maasähköä varten.

Tarkistus  184

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, ja ennen siinä asetettua määräaikaa jäsenvaltioita kehotetaan esittämään alustavat kansalliset toimintakehykset infrastruktuurin sujuvan ja nopean kehittämisen ja käyttöönoton varmistamiseksi. Kun jäsenvaltio päättää esittää alustavan kansallisen toimintakehyksen, komissio arvioi alustavan kansallisen toimintakehyksen ja antaa suosituksia viimeistään kuuden kuukauden kuluttua alustavan kansallisen toimintakehyksen toimittamisesta.

Tarkistus  185

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden alueella olemassa olevien eri liikennemuotojen tarpeet, myös niiden liikennemuotojen, joita varten on käytettävissä vain vähän vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille.	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon alueelliset erot ja jäsenvaltioiden alueilla olemassa olevien eri liikennemuotojen tarpeet, myös niiden liikennemuotojen, joita varten on käytettävissä vain vähän vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille.

Tarkistus  186

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jäsenvaltioiden on kannustettava investointeja jakeluverkkojen kapasiteettiin ja älyllistämiseen liikkuvuuden sähköistämisen ylläpitämiseksi ja samalla edistettävä järjestelmän ja uusiutuvan energian integrointia ja energiatehokkuutta. Jotta sijoittajia voidaan tukea lataus- ja verkkoinfrastruktuurin yhteydessä, jäsenvaltioiden on kehitettävä investointiohjelmia kaikkia sidosryhmiä ja kyseisiä jakeluverkonhaltijoita ja sääntelyviranomaista kuullen, kun otetaan huomioon, että verkon kapasiteetin parantaminen on välttämätöntä kehittyneen latausinfrastruktuurin kannalta, sekä se, miten tämä kehitys mukautetaan verkkoon tavalla, joka mahdollistaa ensin energiatehokkuutta koskevien useiden tavoitteiden saavuttamisen, energiajärjestelmän integroinnin, älykkyyden, joustavuuden, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön lisäämisen ja energiavarmuuden osalta.

Tarkistus  187

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan tarvittaessa huomioon alue- ja paikallisviranomaisten intressit, erityisesti kun on kyse julkisen liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurista, sekä asianomaisten sidosryhmien intressit.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon kansalliset, alueelliset ja paikalliset edut, erityisesti kun on kyse julkisen liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurista, sekä kaikkien asianomaisten sidosryhmien intressit.

Tarkistus  188

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on osana kansallista toimintakehystään arvioitava ja raportoitava, miten latauspisteiden ylläpitäjät ovat panneet täytäntöön 5 artiklan säännökset. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että latauspisteiden ylläpitäjät noudattavat 5 artiklaa.

Tarkistus  189

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Jäsenvaltioiden on toimintakehyksissään otettava huomioon alueelliset erot ja kiinnitettävä erityistä huomiota vähemmän kehittyneisiin alueisiin (NUTS 2 -tasolla), erityisesti alueisiin, joiden alueellinen BKT (asukaskohtainen ostovoimastandardi prosentteina EU27:ssä) on alle 50.

Tarkistus  190

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä pyytämällä toisiltaan lausuntoja tai laatimalla yhteisiä toimintakehyksiä, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja koordinoituja. Jäsenvaltioiden on erityisesti tehtävä yhteistyötä sellaisten strategioiden laatimisessa, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja vastaavan infrastruktuurin käyttöönottoa vesiliikenteessä. Komissio avustaa jäsenvaltioita yhteistyöprosessissa.	4. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä pyytämällä toisiltaan lausuntoja tai laatimalla yhteisiä toimintakehyksiä, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja koordinoituja. Asetuksen (EU) N:o 1315/2013 45 artiklan mukaisia eurooppalaisia koordinaattoreita on aktiivisesti kuultava. Jäsenvaltioiden on erityisesti tehtävä yhteistyötä sellaisten strategioiden laatimisessa, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja vastaavan infrastruktuurin käyttöönottoa. Komissio avustaa jäsenvaltioita yhteistyöprosessissa.

Tarkistus  191

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden, erityisesti EU:n jäsenehdokkaiden, kanssa ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus  192

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 5 kohta

Komission teksti	Tarkistus
5. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tukitoimenpiteiden on oltava SEUT-sopimuksen asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisia.	5. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tukitoimenpiteet on sovitettava yhteen ilmastotavoitteiden kanssa voimavarojen hukkaamisen estämiseksi ja niiden on oltava SEUT-sopimuksen asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisia.

Tarkistus  193

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 7 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
7. Komissio arvioi kansallisten toimintakehysten luonnokset ja voi antaa jäsenvaltiolle suosituksia kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdan mukaisen kansallisen toimintakehyksen luonnoksen toimittamisesta. Kyseiset suositukset voivat koskea erityisesti seuraavia:	7. Komissio arvioi kansallisten toimintakehysten luonnokset kuultuaan tarvittaessa asiasta vastaavaa TEN-T-koordinaattoria ja voi antaa jäsenvaltiolle suosituksia kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdan mukaisen kansallisen toimintakehyksen luonnoksen toimittamisesta. Kyseiset suositukset voivat koskea erityisesti seuraavia:

Tarkistus  194

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 7 kohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
a) päämäärien ja tavoitteiden tavoitetaso 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11 ja 12 artiklassa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi;	a) päämäärien ja tavoitteiden tavoitetaso 3, 4, 5, 6, 8, 9, 10, 11, 12 ja 12 a artiklassa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi;

Tarkistus  195

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 7 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) jäsenvaltioiden tavoitteisiin ja päämääriin liittyvät politiikat ja toimenpiteet.	b) jäsenvaltioiden tavoitteisiin, päämääriin ja niiden maantieteelliseen jakautumiseen jäsenvaltion alueella liittyvät politiikat ja toimenpiteet.

Tarkistus  196

 

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle erillinen edistymisraportti kansallisen toimintakehyksensä toteutuksesta ensimmäisen kerran 1 päivään tammikuuta 2027 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi.	1. Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle erillinen edistymisraportti kansallisen toimintakehyksensä toteutuksesta ensimmäisen kerran 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi.

Tarkistus  197

 

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen säännöllisesti joka kolmas vuosi, miten latauspisteiden käyttöönotto ja toiminta voisi sähköajoneuvojen kautta edelleen edistää energiajärjestelmän joustavuutta, mukaan lukien niiden myötävaikutus tasehallintamarkkinoihin, sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hyödyntämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikentyyppiset julkiset tai yksityiset latauspisteet ja annettava suosituksia liittyen latauspisteiden tyyppiin, taustateknologiaan ja maantieteelliseen jakautumiseen, jotta käyttäjien olisi helpompi integroida sähköajoneuvonsa järjestelmään. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet latauspisteiden lisäämiseksi ja sisällytettävä ne 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Verkonhaltijoiden on otettava arviointi ja toimenpiteet huomioon direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan 3 kohdassa ja 51 artiklassa tarkoitetuissa verkon kehittämissuunnitelmissa.	3. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on yhteistyössä jakeluverkonhaltijoiden kanssa arvioitava 30 päivään kesäkuuta [2024] mennessä ja sen jälkeen säännöllisesti joka toinen vuosi, miten latauspisteiden käyttöönotto ja toiminta voisi sähköajoneuvojen kautta edelleen edistää energiajärjestelmän joustavuutta, mukaan lukien niiden myötävaikutus tasehallintamarkkinoihin, sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hyödyntämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikentyyppiset julkiset tai yksityiset älylatauspisteet ja kaksisuuntaiset latauspisteet antotehosta riippumatta ja annettava suosituksia liittyen latauspisteiden tyyppiin, taustateknologiaan ja maantieteelliseen jakautumiseen, jotta käyttäjien olisi helpompi integroida sähköajoneuvonsa järjestelmään. Arviointi on asetettava julkisesti saataville, ja sen on katettava hinnoittelu ja muut kuluttajien kannalta merkitykselliset näkökohdat 13 artiklan mukaisesti. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet latauspisteiden ja niiden käyttötapojen lisäämiseksi direktiivin (EU) 2019/9441 a 33 artiklan sääntöjen mukaisesti ja sisällytettävä ne tämän asetuksen 13 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen poliittiseen kehykseensä ja tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Verkonhaltijoiden on otettava arviointi ja toimenpiteet huomioon direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan 3 kohdassa ja 51 artiklassa tarkoitetuissa verkon kehittämissuunnitelmissa. Siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden on varmistettava latausinfrastruktuurin suunnittelun ja vastaavan verkkosuunnittelun välinen johdonmukaisuus asennettavan sähkön ja poolien sijainnin osalta.

Tarkistus  198

 

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava siirtoverkonhaltijoilta ja jakeluverkonhaltijoilta saatujen tietojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein, kaksisuuntaisen latauksen mahdollisuuksia lisätä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian yleistymistä energiajärjestelmässä. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kaksisuuntaisten latauspisteiden saatavuuden ja maantieteellisen jakautumisen mukauttamiseksi sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa ja sisällytettävä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa.	4. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava siirtoverkonhaltijoilta, yhteisostoryhmiltä, kysyntäjouston tarjoajilta ja jakeluverkonhaltijoilta saatujen tietojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen kahden vuoden välein, kaksisuuntaisen latauksen mahdollisuuksia lisätä huipputehoa ja uusiutuvista lähteistä tuotetun energian yleistymistä energiajärjestelmässä. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on sen jälkeen, kun kaikkia asianmukaisia sidosryhmiä, mukaan luettuina latauspisteiden ylläpitäjät ja ratkaisujen tarjoajat, on kuultu, toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kaksisuuntaisten latauspisteiden saatavuuden ja maantieteellisen jakautumisen mukauttamiseksi sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa ja sisällytettävä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa.

Tarkistus  199

 

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 5 kohta

Komission teksti	Tarkistus
5. Komissio hyväksyy ohjeita ja malleja kansallisten toimintakehysten sisällöstä, rakenteesta ja muodosta sekä niiden kansallisten edistymisraporttien sisällöstä, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja kuuden kuukauden kuluessa 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä. Komissio voi antaa ohjeita ja malleja helpottaakseen tämän asetuksen muiden säännösten tuloksellista soveltamista unionissa.	5. Komissio antaa asianomaisille viranomaisille teknistä ja neuvoa-antavaa apua ja hyväksyy ohjeita ja malleja kansallisten toimintakehysten sisällöstä, rakenteesta ja muodosta sekä niiden kansallisten edistymisraporttien sisällöstä, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja kuuden kuukauden kuluessa 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä. Komissio voi antaa ohjeita ja malleja helpottaakseen tämän asetuksen muiden säännösten tuloksellista soveltamista unionissa.

Tarkistus  200

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisten edistymisraporttien arvioinnista vuoden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansalliset edistymisraporttinsa. Tähän arviointiin on sisällyttävä arvio seuraavista:	Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisten edistymisraporttien arvioinnista kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansalliset edistymisraporttinsa. Tähän arviointiin on sisällyttävä arvio seuraavista:

Tarkistus  201

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b a) asiakkaisiin liittyvät 13 ja 14 artiklan mukaiset näkökohdat;

Tarkistus  202

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b b) tarve mukauttaa ja/tai muuttaa olemassa olevia sitovia tavoitteita tai asettaa uusia tavoitteita odottamattomien tapahtumien ja/tai teknologisten innovaatioiden vuoksi.

Tarkistus  203

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta – b c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b c) käytettävissä olevan infrastruktuurin käyttö ja pitkän aikavälin taloudellinen elinkelpoisuus sekä kyseisen infrastruktuurin odotettu tuleva kysyntä;

Tarkistus  204

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta – b d alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b d) vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin ja liikennemalleihin asetuksen käyttöönoton tuloksena.

Tarkistus  205

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – c alakohta

Komission teksti	Tarkistus
c) maasähköinfrastruktuuri meri- ja sisävesisatamissa TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa;	c) maasähköinfrastruktuuri meri- ja sisävesisatamissa;

Tarkistus  206

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – d alakohta

Komission teksti	Tarkistus
d) pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöinfrastruktuuri TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemilla;	d) sähkönsyöttöinfrastruktuuri lentoasemilla, ilma-aluksille tarkoitettujen sähkönlataus- ja vedyntankkauspisteiden määrä sekä maa-ajoneuvoille tarkoitetut sähkönlatauspisteet ja/tai muut kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkauspisteet;

Tarkistus  207

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – e alakohta

Komission teksti	Tarkistus
e) nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden lukumäärä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon meri- ja sisävesisatamissa;	e) nesteytetyn maakaasun ja paineistetun maakaasun tankkauspisteiden lukumäärä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon meri- ja sisävesisatamissa;

Tarkistus  208

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – h alakohta

Komission teksti	Tarkistus
h) muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkaus- ja latauspisteet TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon meri- ja sisävesisatamissa;	h) muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkaus- ja latauspisteet merisatamissa sekä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon sisävesisatamissa;

Tarkistus  209

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkaus- ja latauspisteet TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemilla;	i) kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkaus- ja latauspisteet lentoasemilla;

Tarkistus  210

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – j alakohta

Komission teksti	Tarkistus
j) rautatieliikenteen tankkaus- ja latauspisteet.	j) rautatieliikenteen ja julkisen liikenteen tankkaus- ja latauspisteet.

Tarkistus  211

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – j a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	j a) vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri syrjäisimmillä alueilla ja saarilla.

Tarkistus  212

 

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle viimeistään tämän asetuksen voimaantuloa seuraavan vuoden 28 päivään helmikuuta mennessä ja sen jälkeen vuosittain samaan päivään mennessä yhteenlaskettu kokonaislatausantoteho, yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden lukumäärä ja niiden alueella edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta käytössä olevien rekisteröityjen akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen lukumäärä liitteen III vaatimusten mukaisesti.	1. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle viimeistään tämän asetuksen voimaantuloa seuraavan vuoden 28 päivään helmikuuta mennessä ja sen jälkeen vuosittain samaan päivään mennessä yhteenlaskettu kokonaislatausantoteho jaoteltuna tavanomaisiin, älykkäisiin ja kaksisuuntaisiin latauspisteisiin, yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden lukumäärä ja niiden alueella edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta käytössä olevien rekisteröityjen akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen lukumäärä liitteen III vaatimusten mukaisesti.

Tarkistus  213

 

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta raportista tai komission käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että on vaarana, että jäsenvaltio ei saavuta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kansallisia tavoitteitaan, komissio voi antaa asiaa koskevan lausunnon ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa komission lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle korjaavat toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Korjaaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä lisätoimia, jotka jäsenvaltion on toteutettava 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selkeä aikataulu toimille, jotta voidaan arvioida vuosittaista edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä, asianomaisen jäsenvaltion on päivitettävä viimeisin 14 artiklassa tarkoitettu edistymisraporttinsa näillä korjaavilla toimenpiteillä ja toimitettava se komissiolle.	2. Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta raportista tai komission käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että on vaarana, että jäsenvaltio ei saavuta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kansallisia tavoitteitaan, komissio antaa asiaa koskevan lausunnon ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa komission lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle korjaavat toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Korjaaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä lisätoimia, jotka jäsenvaltion on toteutettava 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selkeä aikataulu toimille, jotta voidaan arvioida vuosittaista edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä, asianomaisen jäsenvaltion on päivitettävä viimeisin 14 artiklassa tarkoitettu edistymisraporttinsa näillä korjaavilla toimenpiteillä ja toimitettava se komissiolle.

Tarkistus  214

 

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille asianmukaisesti 2 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä.

Tarkistus  215

 

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. On asetettava saataville tieto teoreettisesta enimmäistehosta, jonka kukin sähköajoneuvo voi ottaa vastaan latauksen yhteydessä. Tämä tieto on annettava moottoriajoneuvojen ohjekirjoissa, moottoriajoneuvoissa ja moottoriajoneuvojen myyntiliikkeissä. Sen vuoksi komissio tarkistaa direktiiviä 1999/94/EY viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen 24 artiklassa mainitusta päivämäärästä.

Tarkistus  216

 

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Esitettäessä polttoaineiden hintoja polttoaineiden jakeluasemalla on tarpeen mukaan esitettävä tiedotustarkoituksessa asiaankuuluvia yksikköhintoja koskeva vertailu erityisesti sähkön ja vedyn osalta liitteessä II olevassa 9.3 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailua koskevaa yhteistä menetelmää noudattaen.	3. Esitettäessä polttoaineiden hintoja polttoaineiden jakeluasemalla on tarpeen mukaan esitettävä tiedotustarkoituksessa asiaankuuluvia yksikköhintoja koskeva vertailu erityisesti sähkön osalta käypinä hintoina / ladattu kWh ja vedyn osalta liitteessä II olevassa 9.3 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailua koskevaa yhteistä menetelmää noudattaen.

Tarkistus  217

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
2. Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista on saatavilla staattista ja dynaamista tietoa ja että kyseiset tiedot ovat saatavilla kansallisten yhteyspisteiden kautta maksutta. Saataville on asetettava seuraavat tietotyypit:	2. Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista on saatavilla staattista ja dynaamista tietoa ja että kyseiset tiedot ovat saatavilla kansallisten yhteyspisteiden ja yhden eurooppalaisen yhteyspisteen kautta maksutta, samalla kun varmistetaan kyberturvallisuuden riittävä taso ja henkilötietojen suoja. Saataville on asetettava seuraavat tietotyypit:

Tarkistus  218

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) lataus- tai tankkauspisteen maantieteellinen sijainti,	i) lataus- tai tankkauspisteen maantieteellinen sijainti ja tilat lataus- tai tankkauspisteen ympärillä,

Tarkistus  219

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	i a) älykkäiden latureiden, mukaan lukien V1G- ja V2G-latureiden, määrä.

Tarkistus  220

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – iv a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iv a) soveltuvuus raskaille hyötyajoneuvoille, mukaan lukien lataus- ja tankkauspisteiden käyttöä koskevat korkeus-, pituus- ja leveysrajoitukset,

Tarkistus  221

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) liitännän tyyppi,	ii) liitännän tyyppi tai tiedot oman teknologian (BYOT) käyttömahdollisuuksista,

Tarkistus  222

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) toiminnallinen tila (toiminnassa/epäkunnossa),	i) toiminnallinen tila (toiminnassa/epäkunnossa), toimivuusaste ja huoltotoimet,

Tarkistus  223

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) saatavuus (käytössä/ei käytössä),	ii) saatavuus (käytössä/ei käytössä), saatavillaoloaste sopivaa aikayksikköä kohti (päivä/tunti),

Tarkistus  224

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
iii) kertahinta.	iii) kertahinta ja mahdolliset lisämaksut.

Tarkistus  225

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii a) mahdollisuus kaksisuuntaiseen lataukseen (kyllä/ei),

Tarkistus  226

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii b) uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuus ja kasvihuonekaasupäästöjen pitoisuus latauspisteissä tarjotun sähkön osalta soveltuvin osin,

Tarkistus  227

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii c) tarvittaessa pysäköinnin aikaraja ja tarvittaessa pysäköinnin hinta,

Tarkistus  228

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii d alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii d) maksutavat,

Tarkistus  229

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii e alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	iii e) varausjärjestelmän saatavuus.

Tarkistus  230

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa määriteltyjen dynaamisten tietojen olisi oltava tarkkoja ja ne olisi annettava reaaliaikaisesti enintään tunnin välein, mukaan lukien mahdolliset ennusteet.

Tarkistus  231

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot ovat avoimesti ja syrjimättömästi kaikkien sidosryhmien saatavilla jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU67 mukaisesti.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot ovat avoimesti ja syrjimättömästi kaikkien sidosryhmien saatavilla jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU67 mukaisesti sekä eurooppalaisten yhteyspisteiden järjestelmässä ja varmistettava, että tiedot ovat yleisesti saatavilla ja muiden markkinaosapuolten ja palveluntarjoajien käytettävissä tietosuojavaatimuksia asianmukaisesti noudattaen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisesti käytettävissä olevien latauspisteiden ylläpitäjät välittävät tiedot, erityisesti hintatiedot, kansallisille sääntelyviranomaisille ja markkinoiden avoimuudesta vastaavalle elimelle.
__________________	__________________
67 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).	67 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).

Tarkistus  232

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava kyberturvallisuuden, tietosuojan ja tietoturvan korkea taso erityisesti todentamis-, laskutus- ja maksuprosesseissa toimitusketjussa ja infrastruktuurin ylläpitäjän osalta panemalla täytäntöön ja panemalla täytäntöön asiaankuuluva EU:n lainsäädäntö, kuten henkilötietojen suojaa ja kyberturvallisuutta koskeva lainsäädäntö.

Tarkistus  233

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liikenteen latausinfrastruktuuri täyttää kyberturvavaatimukset, mukaan luettuna raportointia ja turvallisuutta koskevat lisävaatimukset [direktiivi toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa ja direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta]1 a mukaisesti.
	__________________
	1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa ja direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta, COM(2020) 823 final.

Tarkistus  234

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 4 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	c a) perustetaan eurooppalainen keskitetty palvelupiste vuoteen 2024 mennessä.

Tarkistus  235

 

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 7 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) muutetaan liitettä II päivittämällä viittaukset standardeihin, joihin viitataan kyseisessä liitteessä vahvistetuissa teknisissä eritelmissä.	b) muutetaan liitettä II päivittämällä viittaukset standardeihin, joihin viitataan kyseisessä liitteessä vahvistetuissa teknisissä eritelmissä, kuuden kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä.

Tarkistus  236

 

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään 18 ja 19 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 24 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.	2. Siirretään 18 ja 19 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 24 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä.

Tarkistus  237

 

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.	1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea koostuu laajasti eri sidosryhmistä, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta ja kuluttajajärjestöt, sekä jäsenvaltioiden edustajista asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

Tarkistus  238

 

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä sekä tekee tarvittaessa ehdotuksen sen muuttamisesta.	Komissio seuraa asetuksen täytäntöönpanon edistymistä. Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä kiinnittäen erityistä huomiota tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden ja infrastruktuurivaatimusten asianmukaisuuteen.

Tarkistus  239

 

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Tätä varten komissio arvioi, tarvitaanko laivojen ja ilma-alusten uusiutuvien polttoaineiden sekä muiden kaasupohjaisten meriliikenteen polttoaineiden infrastruktuuria koskevia uusia tavoitteita, ottaen huomioon myös teknisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävät mahdollisuudet, todelliset markkinatarpeet ja viimeaikaisen kehityksen.

Tarkistus  240

 

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1. Jos komissio toteaa, että yksi tai useampi säännös ei enää ole asianmukainen tai että uutta teknologiaa on kehitetty, se tekee ehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta ja vahvistaa vaihtoehtoisen infrastruktuurin käyttöönottoa koskevat tavoitteet, jotka vastaavat uusien ilmastoneutraalien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa.

Tarkistus  241

 

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 c kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1. Komission tarkastelee tarvittaessa uudelleen tässä asetuksessa asetettuja kevyille ja raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua sähköistä latausinfrastruktuuria koskevia tavoitteita niiden mukauttamiseksi vaatimuksiin, jotka on asetettu päivitetyssä asetuksessa hiilidioksidipäästönormien asettamisesta kevyille ja raskaille hyötyajoneuvoille.

Tarkistus  242

 

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 d kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Tämän uudelleentarkastelun tueksi komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta teknologista valmiutta koskevan kertomuksen keskeisistä vähähiilisistä ja hiilettömistä voimalaitoksista, polttoaineista ja niiden erityisestä infrastruktuurista.

Tarkistus  243

 

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 e kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Komission harkitsee arviointinsa osana mahdollisia muutoksia tähän asetukseen sääntelyn yksinkertaistamiseksi. Komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on mukauduttava jatkuvasti parhaisiin käytäntöihin perustuviin hallinnollisiin menettelyihin ja toteutettava kaikki toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi pitäen hallinnolliset rasitteet mahdollisimman vähäisinä.

Tarkistus  244

 

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 f kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 päivään tammikuuta 2026 mennessä ja aina kolmen vuoden välein kertomuksen tämän asetuksen toimintaa koskevan arvioinnin tuloksista painottaen tämän asetuksen vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan, asianosaisten alojen kilpailukykyyn ja hiilivuodon suuruuteen.

Tarkistus  245

 

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
(b) tavoitteet 31. joulukuuta 2025, 2030 ja 2035 mennessä seuraavien osalta:	(b) tavoitteet 31. joulukuuta 2025, 2027, 2030 ja 2035 mennessä seuraavien osalta:

Tarkistus  246

 

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 8 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– maasähkönsyöttö TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien kunkin laitteiston tarkka sijainti (satama) ja kapasiteetti satamassa;	– maasähkönsyöttö, sähkön lataus ja vedyn tankkaus merisatamissa, mukaan lukien verkon kapasiteetti, kunkin laitteiston tarkka sijainti (satama) ja kapasiteetti satamassa;

Tarkistus  247

 

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 9 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– maasähkönsyöttö TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon sisävesisatamissa, mukaan lukien sijainti (satama) ja kapasiteetti;	– maasähkönsyöttö, sähkön lataus ja vedyn tankkaus TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon sisävesisatamissa, mukaan lukien sijainti (satama) ja kapasiteetti;

Tarkistus  248

 

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 10 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttö, lentoasemakohtainen laitteistojen määrä TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa ;	– pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttö, sähkön lataus ja/tai muiden kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkauspisteet maa-ajoneuvoille lentoasemilla, lentoasemakohtainen laitteistojen määrä;

Tarkistus  249

 

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 11 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– Luetelmakohdissa 1–4 olevat latausasemia koskevat tiedot on eriteltävä normaalin, älykkään ja kaksisuuntaisen latauskapasiteetin osalta.

Tarkistus  250

 

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. käyttöaste: edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen luokkien osalta raportointi kyseisen infrastruktuurin käyttöaste;	2. käyttöaste: edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen luokkien osalta raportointi kyseisen infrastruktuurin käyttöasteesta ja sen odotetusta tulevasta kysynnästä;

Tarkistus  251

 

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen infrastruktuurin käyttöönottoa koskevien tavoitteiden saavuttamisaste kaikkien liikennemuotojen osalta, erityisesti sähkölatausasemien, sähkötiejärjestelmien (tapauksen mukaan), vetytankkausasemien, meri- ja sisävesisatamissa tapahtuvan maasähkönsyötön, TEN-T-ydinverkon merisatamissa tapahtuvan nesteytetyn maakaasun alustankkauksen, satamien muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyötön sekä junien vedyntankkauspisteiden ja sähkönlatauspisteiden osalta;	– edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen infrastruktuurin käyttöönottoa koskevien tavoitteiden saavuttamisaste kaikkien liikennemuotojen osalta, erityisesti sähkölatausasemien, sähkötiejärjestelmien (tapauksen mukaan), vetytankkausasemien, meri- ja sisävesisatamissa tapahtuvan maasähkönsyötön, TEN-T-ydinverkon merisatamissa tapahtuvan nesteytetyn maakaasun alustankkauksen, satamien muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, lentokenttien sähkönsyötön, sähkön latauksen ja vedyn tankkauksen sekä junien sähkönlatauspisteiden ja vedyn tankkauspisteiden ja sähköavusteisten polkupyörien lataamiseen tarkoitettujen kotitalouspistorasioiden osalta;

Tarkistus  252

 

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto kaupunkisolmukohdissa;	– vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto kaupunkisolmukohdissa ja multimodaalisen liikenteen solmukohdissa;

Tarkistus  253

 

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 5 alakohta – 1 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden sekä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien liikennevaihtoehtojen, erityisesti julkisen liikenteen, laajentaminen on kohtuuhintaista ja että ne ovat helposti saatavilla haavoittuvassa asemassa oleville asiakkaille ja heille, jotka elävät energiaköyhyydessä tai ovat vaarassa joutua energiaköyhyyteen;

Tarkistus  254

 

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	7 a. selvitys siitä, miten energiatehokkuus etusijalle -periaate on otettu mahdollisimman tarkasti huomioon ajoneuvojen käyttöennusteissa, tavoitteiden asettamisessa, käyttöasteen arvioinnissa sekä kansallista politiikkakehystä ja siihen liittyviä julkisia investointeja tukevien poliittisten toimenpiteiden kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Tarkistus  255

 

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – 1.1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
1.1. Moottoriajoneuvojen normaaliteholatauspisteet: sähköajoneuvojen vaihtovirtaiset normaaliteholatauspisteet on varustettava yhteentoimivuuden varmistamiseksi vähintään standardissa EN 62196-2:2017 kuvailluilla tyypin 2 pistorasioilla tai ajoneuvoliittimillä.	1.1. Moottoriajoneuvojen normaaliteholatauspisteet: sähköajoneuvojen vaihtovirtaiset normaaliteholatauspisteet on varustettava yhteentoimivuuden varmistamiseksi vähintään standardissa EN 62196-2:2017 kuvailluilla tyypin 2 pistorasioilla tai ajoneuvoliittimillä ja yhdellä sähköavusteisten polkupyörien lataamiseen tarkoitetulla kotitalouspistorasialla.

Tarkistus   256

Ehdotus asetukseksi

 

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 4 kohta – 4.1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
4.1. Merialuksille tarkoitetun maasähkön, mukaan lukien järjestelmien rakenne, asennus ja testaus, on vastattava standardin IEC/ISO/IEEE 80005-1:2019 teknisiä eritelmiä sekä suur- että pienjänniteliitäntöjen osalta.	4.1. Merialuksille tarkoitetun maasähkön, mukaan lukien järjestelmien rakenne, asennus ja testaus, on vastattava standardin IEC/ISO/IEEE 80005-1:2019 teknisiä eritelmiä sekä suur- että pienjänniteliitäntöjen osalta. Aluksilla olisi varauduttava ja mukauduttava näihin standardeihin, kun suunnitellaan alusten automatisoituja maasähköjärjestelmiä, mukaan lukien jännite, sähkötaajuus ja tarvittaessa aluksella oleva pudotusmuuntaja, ja investoidaan niihin, ja vältettävä yhteensopimattomuuksia.

Tarkistus  257

 

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 4 kohta – 4.2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
4.2. Sisävesialusten maasähkö on toteutettava komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/1745 mukaisesti.	4.2. Sisävesialusten maasähkö on toteutettava komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/1745 mukaisesti, ja sen on vastattava standardin IEC/IEEE PAS80005-3:2014(E) teknisiä eritelmiä.

Tarkistus  258

 

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 4 kohta – 4.5 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
4.5. Tekniset eritelmät, jotka koskevat satamasta verkkoon -tietoliikennerajapintaa merialusten automatisoiduissa maasähköjärjestelmissä ja akkulatausjärjestelmissä.	4.5. Tekniset eritelmät, jotka koskevat satamasta verkkoon -tietoliikennerajapintaa merialusten automatisoiduissa maasähköjärjestelmissä ja akkulatausjärjestelmissä, sekä aluksille asennettuja maasähköjärjestelmiä koskevat tekniset eritelmät, mukaan lukien tarvittaessa taajuuden ja jännitteen standardointi.

Tarkistus  259

 

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 4 kohta – 4.7 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4.7 a. Tarvittaessa tekniset eritelmät, jotka koskevat aluksiin asennettuja kaapelinhallintajärjestelmiä (mukaan lukien niiden pituus ja sijainti).

Tarkistus  260

 

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 9 kohta – 9.3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/732 vahvistettu yhteinen menetelmä vaihtoehtoisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailua varten.	Ajantasainen hinta kilowattituntia kohti sähkön kertalatausta varten.

Tarkistus  261

 

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 3 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– niiden asemien määrä, jotka eivät ole toiminnassa 50 prosentissa niiden aukiolopäivistä tiettynä vuotena.	– niiden asemien määrä, jotka eivät ole toiminnassa 98 prosentissa niiden aukiolopäivistä tiettynä vuotena.

Tarkistus  262

 

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 3 kohta – 4 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– kaksisuuntaisten latauspisteiden lukumäärä kunkin 2 kohdassa mainitun luokan osalta.

 

LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ TAI HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

Seuraavan luettelon laatiminen on täysin vapaaehtoista, ja esittelijä on siitä yksin vastuussa. Valmistelija on saanut tietoja seuraavilta yhteisöiltä tai henkilöiltä valmistellessaan lausuntoa ennen sen hyväksymistä valiokunnassa:

Yhteisö ja/tai henkilö

ACEA

Airlines for Europe

BEUC - European Consumer Organisation

CEE Bankwatch Network

Charge Up

ClientEarth

Clean Air Task Force

Clean Trucking Alliance

Corporate Europe Observatory CEO

E.DSO

Electrification Alliance

ECI - European Copper Institute

EDF- Environmental Defense Fund

Enel

EnBW

Eurogas

European Biogas Association

European Commission: DG TRAN, DG ENER, DG ENVI

European Climate Foundation

European Community’s Ship-owners Association ECSO

European Cyclists' Federation ECF

European Seaports Association

ePure

Food & Water Action Europe

Friends of the Earth Europe

Global Witness

Greenpeace

Hitachi ABB powergrids

Hydrogen Europe

Iberdrola

Land Baden-Württemberg

MasterCard

Negative Emission Platform

Nel ASA

Orsted

SAFRAN

SmartEn

T&E Transport and Environment

TransnetBW GmbH

UNIFE - The European Rail Industry

VDR German Shipowners' Association

Vzbv - Verbraucherzentrale Bundesverband

Word Shipping Council

 

ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoaminen
Viiteasiakirjat	COM(2021)0559 – C9-0331/2021 – 2021/0223(COD)
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 13.9.2021
Lausunnon antanut valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 13.9.2021
Valmistelija  Nimitetty (pvä)	Michael Bloss 30.9.2021
Valiokuntakäsittely	26.1.2022
Hyväksytty (pvä)	20.4.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	59 9 8
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Matteo Adinolfi, Nicola Beer, François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Vasile Blaga, Michael Bloss, Manuel Bompard, Paolo Borchia, Marc Botenga, Markus Buchheit, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Maria da Graça Carvalho, Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Josianne Cutajar, Nicola Danti, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Claudia Gamon, Jens Geier, Bart Groothuis, Christophe Grudler, András Gyürk, Henrike Hahn, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Ivars Ijabs, Eva Kaili, Seán Kelly, Izabela-Helena Kloc, Łukasz Kohut, Zdzisław Krasnodębski, Andrius Kubilius, Miapetra Kumpula-Natri, Thierry Mariani, Marisa Matias, Eva Maydell, Georg Mayer, Joëlle Mélin, Iskra Mihaylova, Dan Nica, Angelika Niebler, Niklas Nienaß, Ville Niinistö, Aldo Patriciello, Mauri Pekkarinen, Mikuláš Peksa, Tsvetelina Penkova, Morten Petersen, Pina Picierno, Markus Pieper, Clara Ponsatí Obiols, Manuela Ripa, Robert Roos, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Jessica Stegrud, Beata Szydło, Riho Terras, Grzegorz Tobiszowski, Patrizia Toia, Isabella Tovaglieri, Henna Virkkunen, Pernille Weiss, Carlos Zorrinho
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Pascal Arimont, Cornelia Ernst, Klemen Grošelj, Alicia Homs Ginel, Nora Mebarek, Jutta Paulus, Ernő Schaller-Baross, Susana Solís Pérez

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

59	+
ID	Thierry Mariani, Joëlle Mélin
NI	Clara Ponsatí Obiols
PPE	Pascal Arimont, François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Vasile Blaga, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Maria da Graça Carvalho, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Seán Kelly, Andrius Kubilius, Eva Maydell, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Markus Pieper, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Riho Terras, Henna Virkkunen, Pernille Weiss
Renew	Nicola Beer, Nicola Danti, Claudia Gamon, Bart Groothuis, Klemen Grošelj, Christophe Grudler, Ivars Ijabs, Iskra Mihaylova, Mauri Pekkarinen, Morten Petersen, Susana Solís Pérez
S&D	Josianne Cutajar, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Jens Geier, Robert Hajšel, Alicia Homs Ginel, Ivo Hristov, Eva Kaili, Łukasz Kohut, Miapetra Kumpula-Natri, Nora Mebarek, Dan Nica, Tsvetelina Penkova, Pina Picierno, Patrizia Toia, Carlos Zorrinho
Verts/ALE	Michael Bloss, Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Henrike Hahn, Niklas Nienaß, Ville Niinistö, Jutta Paulus, Mikuláš Peksa, Manuela Ripa

 

9	-
ECR	Robert Roos, Jessica Stegrud
ID	Markus Buchheit
NI	András Gyürk, Ernő Schaller-Baross
The Left	Manuel Bompard, Marc Botenga, Cornelia Ernst, Marisa Matias

 

8	0
ECR	Izabela-Helena Kloc, Zdzisław Krasnodębski, Beata Szydło, Grzegorz Tobiszowski
ID	Matteo Adinolfi, Paolo Borchia, Georg Mayer, Isabella Tovaglieri

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.5.2022)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta

(COM(2021)0559 – C9‑0331/2021 – 2021/0223(COD))

Valmistelija: Bronis Ropė

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi kaikilla aloilla on ryhdyttävä kiireellisiin muutostoimiin, koska edessämme on ilmastohätätila, joka ei tunne rajoja ja joka vaikuttaa jokaiseen EU:n alueeseen eri tavoin, olipa kyse sitten tulvista, tulipaloista, kuivuudesta tai muista äärimmäisistä sääolosuhteista. Päästöjä on vähennettävä merkittävästi tällä vuosikymmenellä, ja jos nykyiset toimet eivät ole riittäviä, vajeen korvaaminen myöhemmin voi olla mahdotonta. Liikenneala on yksi haastavimmista osa-alueista, sillä haluamme siirtää autoteollisuutta kohti kestävää liikennemuotosiirtymää muun muassa ajoneuvojen yhteiskäytön, julkisen liikenteen parantamisen ja aktiivisen liikkumisen, kuten pyöräilyn ja kävelyn, avulla.

Tämän vuoksi komission ehdotus on hyvä alku sitovien tavoitteiden asettamiselle kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen julkisesti saatavilla olevien latausasemien käyttöönottamiseksi. Esittelijä ehdottaa kuitenkin, että tämä vietäisiin pidemmälle ja varmistettaisiin, että ihmiset voivat matkustaa koko mantereella sähköajoneuvoilla jo vuonna 2025.

Alueellisesta näkökulmasta on tärkeää, että kansalaisemme voivat ajaa sähköautoillaan Ruotsin ja Suomen pohjoisosista Kreikan ja Espanjan eteläisille alueille samalla kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden ja niiden alueiden erilaiset lähtökohdat. Ehdotetuissa suoraan etäisyyteen perustuvissa tavoitteissa tulisi ottaa huomioon toisaalta kaupunkialueiden ja toisaalta harvaan asuttujen ja syrjäisten alueiden erityistilanne. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden pääsyyn latausasemille.

Jotta voidaan varmistaa, että nopea muutos kohti sähköistä liikennettä tapahtuu kestävällä tavalla, unionin tulisi ottaa maailmanlaajuinen johtoasema kestävien tuotteiden, teknologioiden, palvelujen ja innovaatioiden osalta, erityisesti kiertotalouteen perustuvan, sosiaalisesti oikeudenmukaisen, ympäristöystävällisen, kestävän ja eettisesti vastuullisen akkujen arvoketjun osalta. Tältä osin on tärkeää, että uutta koheesiopolitiikkaa sekä Euroopan aluekehitysrahastoa ja koheesiorahastoa voidaan käyttää tukemaan investointeja tutkimukseen, innovointiin ja käyttöönottoon erityisesti niissä jäsenvaltioissa ja niillä alueilla, jotka ovat muita heikommassa asemassa.

Liikennejärjestelmän muutoksen on näin ollen kuljettava käsi kädessä unionin muiden politiikkojen ja kohtuuhintaisten liikenneratkaisujen tarjoamisen kanssa. Valmistelijan pyrkimyksenä on tehdä kestäviin liikenneratkaisuihin, erityisesti sähköiseen liikenteeseen, siirtymisestä mahdollisimman helppoa kansalaisille ja lopulta suojella heitä mahdollisilta korkeilta hinnoilta.

 

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/94/EU43 luotiin puitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle. Kyseisen direktiivin soveltamista koskevassa komission tiedonannossa44 viitataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin epätasaiseen kehitykseen unionissa sekä puutteisiin yhteentoimivuudessa ja käyttäjäystävällisyydessä. Tiedonannossa todetaan, että selkeiden yhteisten menetelmien puuttuminen tavoitteiden asettamiseksi ja direktiivissä 2014/94/EU edellytettyjen kansallisten toimintakehysten mukaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi on johtanut tilanteeseen, jossa tavoitteiden asettamisen ja tukemisen tavoitetaso vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä.	(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/94/EU43 luotiin puitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle. Kyseisen direktiivin soveltamista koskevassa komission tiedonannossa44 viitataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin epätasaiseen kehitykseen unionissa ja jäsenvaltioissa sekä puutteisiin yhteentoimivuudessa ja käyttäjäystävällisyydessä. Tiedonannossa todetaan, että selkeiden yhteisten menetelmien puuttuminen tavoitteiden asettamiseksi ja direktiivissä 2014/94/EU edellytettyjen kansallisten toimintakehysten mukaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi on johtanut tilanteeseen, jossa tavoitteiden asettamisen ja tukemisen tavoitetaso vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välillä. On tärkeää, ettei yksikään EU:n alue jää muutoksessa jälkeen ja että alueellisiin eroihin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotossa puututaan asianmukaisesti.
__________________	__________________
43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).	43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).
44 COM(2020) 789 final.	44 COM(2020) 789 final.

Tarkistus  2

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(2) Useissa unionin oikeuden säännöksissä on jo asetettu uusiutuvia polttoaineita koskevia tavoitteita. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2018/2001/EY45 asetetaan uusiutuvien energialähteiden tavoitteeksi neljäntoista prosentin markkinaosuus liikenteen polttoaineista.	(2) Useissa unionin oikeuden säännöksissä on jo asetettu uusiutuvia polttoaineita koskevia tavoitteita. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2018/2001/EY45 asetetaan uusiutuvien energialähteiden tavoitteeksi neljäntoista prosentin markkinaosuus liikenteen polttoaineista, mukaan lukien 3,5 prosentin tavoite kehittyneille biopolttoaineille.
__________________	__________________
45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).	45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

Tarkistus  3

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/63146 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU)2019/124247 asetetaan jo hiilidioksidipäästönormit uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille sekä tietyille raskaille hyötyajoneuvoille. Näiden välineiden odotetaan nopeuttavan erityisesti päästöttömien ajoneuvojen käyttöönottoa ja luovan siten kysyntää lataus- ja tankkausinfrastruktuurille.	(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/63146 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU)2019/124247 asetetaan jo hiilidioksidipäästönormit uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille sekä tietyille raskaille hyötyajoneuvoille. Näiden välineiden odotetaan nopeuttavan erityisesti päästöttömien ajoneuvojen käyttöönottoa ja luovan siten kysyntää lataus- ja tankkausinfrastruktuurille kaikilla jäsenvaltioiden ja EU:n alueilla.
__________________	__________________
46 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13).	46 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13).
47 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (OJ L 198, 25.7.2019, s. 202).	47 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (OJ L 198, 25.7.2019, s. 202).

Tarkistus  4

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(4) ReFuelEU Aviation48- ja FuelEU Maritime49 -aloitteiden odotetaan lisäävän kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä lento- ja meriliikenteessä. Vaikka kestävien lentopolttoaineiden käyttövaatimukset voivat suurelta osin täyttää nykyisellä tankkausinfrastruktuurilla, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöön tarvitaan investointeja. FuelEU Maritime -aloitteessa asetetaan erityisesti maasähkön käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka voidaan täyttää vain, jos TEN-T-satamissa otetaan käyttöön riittävä määrä maasähköjärjestelmiä. Näihin aloitteisiin ei kuitenkaan sisälly tarvittavaa polttoaineinfrastruktuuria koskevia säännöksiä, jotka ovat edellytys tavoitteiden saavuttamiselle.	(4) ReFuelEU Aviation48- ja FuelEU Maritime49 -aloitteiden odotetaan lisäävän kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä lento- ja meriliikenteessä. Vaikka kestävien lentopolttoaineiden käyttövaatimukset voidaan suurelta osin täyttää nykyisellä tankkausinfrastruktuurilla, investointeja tarvitaan pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöön ja maa-ajoneuvojen lataamiseen sekä myös lentokoneiden lataamiseen ja tankkaamiseen sitten, kun ilmailualalla tulee käyttöön päästötöntä teknologiaa, kuten uusiutuviin energialähteisiin perustuvia sähkö- ja vetykäyttöisiä ilma-aluksia. FuelEU Maritime -aloitteessa asetetaan erityisesti maasähkön käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka voidaan täyttää vain, jos TEN-T-satamissa otetaan käyttöön riittävä määrä maasähköjärjestelmiä. Kun uusiutuvaan energiaan perustuvien vety- ja ammoniakkikäyttöisten alusten teknologiat kehittyvät, tarvitaan niihin liittyvää tankkausinfrastruktuuria. Näihin aloitteisiin ei kuitenkaan sisälly tarvittavaa polttoaineinfrastruktuuria koskevia säännöksiä, jotka ovat edellytys tavoitteiden saavuttamiselle. Lisäksi kaikkialla unionin satamissa olisi kehitettävä uusiutuvien polttoaineiden tankkausinfrastruktuuria, jotta laivojen hiilestä irtautumista voidaan nopeuttaa.
__________________	__________________
48 COM(2021) 561.	48 COM(2021) 561.
49 COM(2021) 562.	49 COM(2021) 562.

Tarkistus  5

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja käyttöönottoa koskeva lainsäädäntökehys olisi varmasti johdonmukainen, tämä asetus olisi yhdenmukaistettava aloitteiden ReFuelEU Aviation ja FuelEU Maritime, uusien henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormeja koskevan asetuksen tarkistuksen, raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormeja koskevan asetuksen ja sen tulevien tarkistusten sekä direktiivin 2003/96/EY (energiaverodirektiivi) tarkistuksen kanssa.

Tarkistus  6

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(5) Sen vuoksi kaikkia liikennemuotoja olisi käsiteltävä yhdellä säädöksellä, jossa olisi otettava huomioon erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet. Päästöttömien voimansiirtoteknologioiden käyttö on eri kehitysvaiheissa eri liikennemuodoissa. Erityisesti tieliikenteessä akkukäyttöiset sähköajoneuvot ja ladattavat hybridiajoneuvot yleistyvät nopeasti. Myös vetypolttokennokäyttöisiä tieliikenteen moottoriajoneuvoja on saatavilla markkinoilla. Lisäksi pienempiä vety- ja akkukäyttöisiä sähköaluksia ja vetypolttokennojunia otetaan käyttöön parhaillaan eri hankkeissa ja ensimmäisissä kaupallisissa toiminnoissa, ja laajaa kaupallista käyttöönottoa odotetaan lähivuosina. Sitä vastoin ilmailu- ja vesiliikenneala ovat edelleen riippuvaisia nestemäisistä ja kaasumaisista polttoaineista, sillä päästöttömien ja vähäpäästöisten voimalinjaratkaisujen odotetaan tulevan markkinoille vasta vuoden 2030 tienoilla ja varsinkin ilmailualalla vielä myöhemmin, sillä täysimittainen kaupallistaminen on hidasta. Fossiilisten kaasumaisten tai nestemäisten polttoaineiden käyttö on mahdollista vain, jos se on selkeästi nivottu selkeään hiilestä irtautumisen polkuun, joka on unionin ilmastoneutraaliutta koskevan pitkän aikavälin tavoitteen mukainen edellyttäen, että tällaisiin polttoaineisiin sekoitetaan yhä enenevässä määrin uusiutuvia polttoaineita, kuten biometaania, kehittyneitä biopolttoaineita tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita, tai niitä korvataan tallaisia uusiutuvilla polttoaineilla.	(5) Sen vuoksi kaikkia liikennemuotoja olisi käsiteltävä yhdellä säädöksellä, jossa olisi otettava huomioon erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet, niiden markkinaosuuden kehitys ja erityisesti niiden kohtuuhintaisuus. Päästöttömien voimansiirtoteknologioiden käyttö on eri kehitysvaiheissa eri liikennemuodoissa ja eri jäsenvaltioissa ja alueilla. Erityisesti tieliikenteessä akkukäyttöiset sähköiset ja ladattavat hybridihenkilöajoneuvot ja kevyet hybridihyötyajoneuvot yleistyvät nopeasti. Myös vetypolttokennokäyttöisiä tieliikenteen moottoriajoneuvoja on saatavilla markkinoilla, vaikkakin vähäisemmässä määrin. Lisäksi pienempiä vety- ja akkukäyttöisiä sähköaluksia ja vetypolttokennojunia otetaan käyttöön parhaillaan eri hankkeissa ja ensimmäisissä kaupallisissa toiminnoissa, ja laajaa kaupallista käyttöönottoa odotetaan lähivuosina. Sitä vastoin ilmailu- ja vesiliikenneala sekä raskaan maantieliikenteen ala ovat edelleen riippuvaisia nestemäisistä ja kaasumaisista polttoaineista, sillä päästöttömiä ja vähäpäästöisiä voimalinjaratkaisuja tulee markkinoille hitaasti ja varsinkin ilmailualalla vielä hitaammin, sillä täysimittainen kaupallistaminen on hidasta. Unionin olisi tehostettava toimiaan fossiilisten kaasumaisten tai nestemäisten polttoaineiden asteittaiseksi käytöstä poistamiseksi ja edistettävä uusiutuvia vaihtoehtoja, ja fossiilisten polttoaineiden käytön olisi oltava mahdollista vain, jos se on selkeästi nivottu selkeään sataprosenttiseen hiilestä irtautumisen polkuun, joka on unionin ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä koskevan pitkän aikavälin tavoitteen mukainen edellyttäen, että tällaisiin polttoaineisiin sekoitetaan yhä enenevässä määrin uusiutuvia polttoaineita, kuten biometaania, kehittyneitä biopolttoaineita tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita, tai niitä korvataan tallaisia uusiutuvilla polttoaineilla.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Sen vuoksi teknologianeutraaliutta koskeva yleisperiaate olisi säilytettävä ja eri vaihtoehtoisten teknologioiden välistä markkinakilpailua olisi edistettävä ja suojeltava unionissa ja kansallisella tasolla, mikä tarjoaisi parhaat tekniset ratkaisut ja kohtuulliset hinnat. Unionin ja jäsenvaltioiden tasolla olisi asetettava tavoitteita ja välitavoitteita riippuen eri teknologioiden markkinakehityksestä ottaen samalla huomioon jäsenvaltioiden ja EU:n alueiden erilaiset lähtökohdat.

Tarkistus  8

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(6) Tällaisia biopolttoaineita ja synteettisiä polttoaineita, joilla korvataan dieseliä, bensiiniä ja lentopetrolia, voidaan tuottaa eri raaka-aineista, ja niitä voidaan sekoittaa fossiilisiin polttoaineisiin erittäin korkeilla sekoitussuhteilla. Niitä voidaan teknisesti käyttää nykyisellä kulkuneuvoteknologialla vähäisin mukautuksin. Uusiutuvaa metanolia voidaan käyttää myös sisävesiliikenteessä ja lähimerenkulussa. Synteettisillä ja parafiinisilla polttoaineilla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteen energianlähteenä. Kaikkia näitä polttoaineita voidaan jakaa, varastoida ja käyttää olemassa olevan infrastruktuurin tai tarvittaessa samantyyppisen infrastruktuurin kanssa.	(6) Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tällaisia biopolttoaineita ja synteettisiä polttoaineita, joilla korvataan dieseliä, bensiiniä ja lentopetrolia, voidaan tuottaa uusiutuvista raaka-aineista, ja niitä voidaan sekoittaa fossiilisiin polttoaineisiin erittäin korkeilla sekoitussuhteilla. Tämä on tärkeää erityisesti ilmailu- ja meriliikennealan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta. Näitä polttoaineita voidaan teknisesti käyttää nykyisellä kulkuneuvoteknologialla vähäisin mukautuksin. Nesteytettyä biopohjaista maakaasua voidaan käyttää raskaassa liikenteessä sekä maanteillä että merillä vain siirtymäkauden ajan, kun otetaan huomioon kansalliset markkinat, liikenneosuustiedot ja markkinaennusteet. Uusiutuvaa metanolia voidaan käyttää myös sisävesiliikenteessä ja lähimerenkulussa. Synteettisillä ja parafiinisilla polttoaineilla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteen energianlähteenä. Kaikkia näitä polttoaineita voidaan jakaa, varastoida ja käyttää olemassa olevan infrastruktuurin avulla sekä kehittämällä ja ottamalla käyttöön tällaista infrastruktuuria.

Tarkistus  9

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) Kaikkien tämän alan tulevien toimenpiteiden olisi perustuttava kattaviin vaikutustenarviointeihin, ja niissä olisi otettava huomioon kaikki taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölle aiheutuvat seuraukset.

Tarkistus  10

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(7) Nesteytetyllä maakaasulla on todennäköisesti jatkuva rooli meriliikenteessä, jossa ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa päästötöntä voimalinjateknologiaa. Älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että päästöttömiä merialuksia voidaan saada markkinoille vuoteen 2030 mennessä. Aluskannan korvaaminen olisi toteutettava asteittain alusten pitkän käyttöiän vuoksi. Toisin kuin meriliikenteessä, päästöttömien voimansiirtoteknologioiden, kuten vedyn ja sähkön, odotetaan tulevan markkinoille nopeammin sisävesiliikenteessä, jossa alukset ovat yleensä pienempiä ja etäisyydet lyhyempiä. Nesteytetyllä maakaasulla ei enää odoteta olevan merkittävää roolia tällä alalla. Nesteytetyn maakaasun kaltaiset liikenteen polttoaineet on enenevässä määrin irrotettava hiilestä esimerkiksi sekoittamalla niihin nesteytettyä biometaania (nesteytetty biomaakaasu) tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia sähkön avulla tuotettuja polttoaineita (e-kaasuja) tai korvaamalla ne niillä. Näitä vähähiilistettyjä polttoaineita voidaan käyttää samassa infrastruktuurissa kuin kaasumaisia fossiilisia polttoaineita, mikä mahdollistaa asteittaisen siirtymisen kohti vähähiilisiä polttoaineita.	(7) Nesteytetyn maakaasun jatkuva käyttö ei ole unionin ilmastoneutraaliustavoitteen mukaista. Sen vuoksi nesteytetty maakaasu olisi poistettava asteittain käytöstä meriliikenteessä mahdollisimman pian ja korvattava kestävämmillä vaihtoehdoilla. Lyhyellä aikavälillä nesteytetyllä maakaasulla on kuitenkin todennäköisesti siirtymäkauden rooli meriliikenteessä, jossa ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa päästötöntä voimalinjateknologiaa. Älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että päästöttömiä merialuksia voidaan saada markkinoille vuoteen 2030 mennessä. Aluskannan korvaaminen olisi toteutettava asteittain alusten pitkän käyttöiän vuoksi. Toisin kuin meriliikenteessä, päästöttömien voimansiirtoteknologioiden, kuten vedyn ja sähkön, odotetaan tulevan markkinoille nopeammin sisävesiliikenteessä, jossa alukset ovat yleensä pienempiä ja etäisyydet lyhyempiä. Nesteytetyllä maakaasulla ei enää odoteta olevan merkittävää roolia tällä alalla. Nesteytetyn maakaasun kaltaiset liikenteen polttoaineet on enenevässä määrin irrotettava hiilestä esimerkiksi sekoittamalla niihin nesteytettyä biometaania (nesteytetty biomaakaasu) tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia sähkön avulla tuotettuja polttoaineita (e-kaasuja) tai korvaamalla ne niillä. Näitä vähähiilistettyjä polttoaineita voidaan käyttää samassa infrastruktuurissa kuin kaasumaisia fossiilisia polttoaineita, mikä mahdollistaa asteittaisen siirtymisen kohti vähähiilisiä polttoaineita.

Tarkistus  11

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(8) Raskaan maantieliikenteen alalla nesteytetyllä maakaasulla toimivat kuorma-autot ovat jo kypsällä asteella. Toisaalta kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian ja ilmastotavoitesuunnitelman perustana olevat yhteiset skenaariot sekä tarkistetut 55-valmiuspaketin mallinnusskenaariot viittaavat siihen, että kaasumaisilla polttoaineilla, joita irrotetaan enenevässä määrin hiilestä raskaassa tieliikenteessä ja erityisesti pitkän matkan liikenteessä, säilyy vielä rajallinen rooli. Lisäksi nestekaasua ja paineistettua maakaasua käyttävät ajoneuvot, joille on jo olemassa riittävä infrastruktuuriverkko koko unionissa, on tarkoitus korvata asteittain päästöttömillä voimansiirtoteknologioilla, minkä vuoksi tärkeimpien verkkojen jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi tarvitaan vain rajallisia politiikkapanostuksia nesteytetyn maakaasun infrastruktuuriin, jossa voidaan jaella myös hiilettömiä polttoaineita.	(8) Raskaan maantieliikenteen alalla nesteytetyllä maakaasulla toimivat kuorma-autot ovat jo kypsällä asteella. Toisaalta kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian ja ilmastotavoitesuunnitelman perustana olevat yhteiset skenaariot sekä tarkistetut 55-valmiuspaketin mallinnusskenaariot viittaavat siihen, että kaasumaisilla polttoaineilla, joita irrotetaan enenevässä määrin hiilestä raskaassa tieliikenteessä ja erityisesti pitkän matkan liikenteessä, säilyy vielä rajallinen rooli. Lisäksi nestekaasua ja paineistettua maakaasua käyttävät ajoneuvot, joille on jo olemassa riittävä infrastruktuuriverkko koko unionissa, on tarkoitus korvata asteittain päästöttömillä voimansiirtoteknologioilla, minkä vuoksi tärkeimpien verkkojen jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi tarvitaan vain rajallisia politiikkapanostuksia nesteytetyn maakaasun infrastruktuuriin, jossa voidaan jaella myös hiilettömiä polttoaineita, kun otetaan huomioon kansalliset markkinat, liikenneosuustiedot ja markkinaennusteet. Koska hiilettömien raskaiden hyötyajoneuvojen markkinat ovat edelleen kehittymässä, olisi kannustettava erilaisia vaihtoehtoisia teknologioita, myös suunnittelemalla ja mukauttamalla infrastruktuuria, ottaen samalla huomioon markkinaosuudet ja liikennetiedot.

Tarkistus  12

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(9) Yleisesti saatavilla olevan kevyiden sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto on ollut epätasaista eri puolilla unionia. Epätasaisen jakautumisen jatkuminen hidastaisi tällaisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja heikentäisi liikenneyhteyksiä eri puolilla unionia. Kansallisten tavoitetasojen ja lähestymistapojen jatkuvat erot eivät luo pitkän aikavälin varmuutta, jota tarvitaan merkittäviin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioille kansallisella tasolla asetettavien pakollisten vähimmäistavoitteiden olisi sen vuoksi tarjottava politiikalle suuntaviivoja ja täydennettävä kansallisia toimintakehyksiä. Tässä lähestymistavassa olisi yhdistettävä kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) etäisyysperusteiset tavoitteet. Kansallisilla ajoneuvokantaperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava, että ajoneuvojen yleistymiseen kussakin jäsenvaltiossa vastataan riittävällä yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla. TEN-T-verkon etäisyysperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava sähkölatauspisteiden täysi kattavuus unionin päätieverkostoissa ja siten varmistettava helppo ja saumaton liikenne kaikkialla unionissa.	(9) Yleisesti saatavilla olevan kevyiden sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto on tapahtunut epätasaisesti eri jäsenvaltioissa ja eri alueilla. Jos jakautuminen jatkuu epätasaisena, tämä hidastaa tällaisten ajoneuvojen käyttöönottoa myös harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla lisäten siten alueellisia eroja ja heikentäen liikenneyhteyksiä eri puolilla unionia ja alueilla. Kansallisten ja alueellisten tavoitetasojen ja lähestymistapojen jatkuvat erot eivät luo pitkän aikavälin varmuutta, jota tarvitaan merkittäviin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioille kansallisella tasolla asetettavien pakollisten vähimmäistavoitteiden olisi sen vuoksi tarjottava politiikalle suuntaviivoja ja täydennettävä kansallisia toimintakehyksiä. Tässä lähestymistavassa olisi yhdistettävä kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) välimatkaperusteiset tavoitteet sekä suoraan etäisyyteen perustuvat tavoitteet, ottaen huomioon joustavuustarpeet harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla. Kansallisilla ajoneuvokantaperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava, että tämäntyyppisten ajoneuvojen käyttöönottoon kussakin jäsenvaltiossa ja jokaisella EU:n alueella vastataan riittävällä yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla. TEN-T-verkon etäisyysperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava sähkölatauspisteiden täysi kattavuus unionin päätieverkostoissa ja siten varmistettava helppo ja saumaton liikenne kaikkialla unionissa ja tuotava sosiaalisia ja taloudellisia etuja Euroopan unionin kansalaisille ja yrityksille. Suoraan etäisyyteen perustuvissa tavoitteissa olisi otettava huomioon toisaalta kaupunkialueiden erityistilanne ja toisaalta harvaan asuttujen ja syrjäisten alueiden ominaispiirteet sekä kunkin jäsenvaltion tilanne kentällä. Näitä tavoitteita on täydennettävä lisäämällä latausinfrastruktuuria kaikilla alueilla, jotta varmistetaan tasainen käyttöönotto koko unionin alueella, myös harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla. Komission olisi varmistettava yhteistyö sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa on kauttakulkukäytäviä, ja unionin jäsenehdokkaiden kanssa.

Tarkistus  13

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Asetuksen infrastruktuuria koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava asetuksen 174 artiklan mukaisesti, että yleisesti saatavilla olevia latausasemia ja latausmahdollisuuden sisältävää tankkausinfrastruktuuria otetaan käyttöön tasapainoisesti sekä tiheästi että harvaan asutuilla alueilla. Paikallisviranomaisille olisi myönnettävä rahoitusta, jotta uusien henkilöautojen ja uusien kevyiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevien latausasemien ja tankkausasemien määrää voidaan lisätä kaikkialla niiden käytön lisääntymisen mukaisesti.

Tarkistus  14

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(9 b) Vaikka yksityisten investointien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin markkinalähtöisellä käyttöönotolla on merkitystä, julkiset investoinnit ja valtiontukisääntöjen joustavuuden lisääminen ovat tärkeitä, jotta taataan tasainen jakautuminen kaikilla alueilla, erityisesti harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla.

Tarkistus  15

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 c kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(9 c) Ilmastotavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kipeästi kehitys- ja tutkimusinvestointeja samalla kun on lisättävä ajoneuvojen akkujen kehittämistä ja tuotantokapasiteettia EU:ssa ja vähennettävä riippuvuutta EU:n ulkopuolisesta tuonnista tällä alalla.

Tarkistus  16

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(10) Kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet olisi asetettava kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen sähköajoneuvojen kokonaismäärän perusteella käyttäen yhteistä menetelmää, jossa otetaan huomioon teknologian kehitys, kuten sähköajoneuvojen lisääntynyt ajotoimintasäde tai sellaisten pikalatauspisteiden yleistyminen markkinoilla, jotka voivat ladata suuremman määrän ajoneuvoja latauspistettä kohti kuin tavanomaiset latauspisteet. Menetelmässä on otettava huomioon myös akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen erilaiset lataustarpeet. Menetelmän, jolla asetetaan normit kansalliseen ajoneuvokantaan perustuville, yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin suurinta kokonaisantotehoa koskeville tavoitteille, olisi mahdollistettava riittävä joustavuus jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten latausteknologioiden suhteen.	(10) Kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet olisi asetettava sillä perusteella, mikä on rekisteröityjen sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ajoneuvokannasta, käyttäen yhteistä menetelmää, jossa otetaan huomioon teknologian kehitys, kuten sähköajoneuvojen lisääntynyt ajotoimintasäde tai sellaisten pikalatauspisteiden yleistyminen markkinoilla, jotka voivat ladata suuremman määrän ajoneuvoja latauspistettä kohti kuin tavanomaiset latauspisteet. Menetelmässä on otettava huomioon myös akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen erilaiset lataustarpeet sekä väestötiheys. Menetelmän, jolla asetetaan normit kansalliseen ajoneuvokantaan perustuville, yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin suurinta kokonaisantotehoa koskeville tavoitteille, olisi mahdollistettava riittävä joustavuus jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten latausteknologioiden suhteen.

Tarkistus  17

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(14) TEN-T-verkossa olisi myös otettava käyttöön riittävä määrä raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kattavien liikkumismahdollisuuksien varmistamiseksi kaikkialla unionissa. Myös infrastruktuurin antotehon olisi oltava riittävä, jotta ajoneuvo voidaan ladata kuljettajan lakisääteisen taukoajan kuluessa. Verkoston varrella olevien pikalatauspisteiden lisäksi raskaiden hyötyajoneuvojen olisi myös voitava käyttää yleisesti saatavilla olevaa latausinfrastruktuuria yön yli -lataukseen pääliikenneverkon varrella, mikä tukisi erityisesti kaukoliikenteen sähköistämistä.	(14) TEN-T-verkossa olisi myös otettava käyttöön riittävä määrä raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kattavien liikkumismahdollisuuksien varmistamiseksi kaikkialla unionissa ja kaikilla sen alueilla. Myös infrastruktuurin antotehon olisi oltava riittävä, jotta ajoneuvo voidaan ladata kuljettajan lakisääteisen taukoajan kuluessa. Verkoston varrella olevien pikalatauspisteiden lisäksi raskaiden hyötyajoneuvojen olisi myös voitava käyttää yleisesti saatavilla olevaa latausinfrastruktuuria yön yli -lataukseen pääliikenneverkon varrella, mikä tukisi erityisesti kaukoliikenteen sähköistämistä.

Tarkistus  18

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(17) Yleisesti saatavilla olevia lataus- tai tankkauspisteitä ovat esimerkiksi yksityisomistuksessa olevat lataus- tai tankkauspisteet, joihin kaikilla on pääsy ja jotka sijaitsevat julkisissa tai yksityisissä tiloissa, kuten julkisilla parkkipaikoilla tai kauppojen parkkipaikoilla. Yksityisessä tilassa sijaitsevaa lataus- tai tankkauspistettä, joka on kaikkien käytettävissä, olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevana, myös tapauksissa, joissa sen käyttö on rajoitettu tiettyyn yleiseen käyttäjäryhmään, esimerkiksi kaupan asiakkaisiin. Autojen yhteiskäyttöjärjestelmien lataus- tai tankkauspisteitä olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevina vain siinä tapauksessa, että niissä nimenomaisesti sallitaan järjestelmään osallistumattomien osapuolten mahdollisuus niiden käyttöön. Yksityisissä tiloissa sijaitsevia lataus- tai tankkauspisteitä, joihin pääsy on rajoitettu ennalta määrätylle henkilöryhmälle, kuten toimistorakennusten pysäköintialueita, joille pääsevät ainoastaan työntekijät tai erityisluvan saaneet henkilöt, ei pitäisi katsoa yleisesti saatavilla oleviksi lataus- tai tankkauspisteiksi.	(17) Yleisesti saatavilla olevia lataus- tai tankkauspisteitä ovat esimerkiksi yksityisomistuksessa olevat lataus- tai tankkauspisteet, joihin kaikilla on pääsy ja jotka sijaitsevat julkisissa tai yksityisissä tiloissa, kuten julkisilla parkkipaikoilla tai kauppojen parkkipaikoilla. Yksityisessä tilassa sijaitsevaa lataus- tai tankkauspistettä, joka on kaikkien käytettävissä, olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevana, myös tapauksissa, joissa sen käyttö on rajoitettu tiettyyn yleiseen käyttäjäryhmään, esimerkiksi kaupan asiakkaisiin. Autojen yhteiskäyttöjärjestelmien lataus- tai tankkauspisteitä olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevina vain siinä tapauksessa, että niissä nimenomaisesti sallitaan järjestelmään osallistumattomien osapuolten mahdollisuus niiden käyttöön. Yksityisissä tiloissa sijaitsevia lataus- tai tankkauspisteitä, joihin pääsy on rajoitettu ennalta määrätylle henkilöryhmälle, kuten toimistorakennusten pysäköintialueita, joille pääsevät ainoastaan työntekijät tai erityisluvan saaneet henkilöt, sekä julkisen liikenteen ajoneuvokannalle tarkoitettuja lataus- ja tankkauspisteitä ei pitäisi katsoa yleisesti saatavilla oleviksi lataus- tai tankkauspisteiksi.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/94452 määritellyt älykkäät mittausjärjestelmät mahdollistavat verkon vakauden varmistamiseksi ja latauspalvelujen järkevän käytön kannustamiseksi tarvittavien reaaliaikaisten tietojen tuottamisen. Tarjoamalla reaaliaikaista energiamittaustietoa sekä tarkkaa ja läpinäkyvää kustannustietoa älymittausjärjestelmät ja älylatauspisteet kannustavat lataamaan sähköä aikoina, jolloin sähkön yleinen kysyntä ja hinnat ovat alhaisempia. Älykkäiden mittausjärjestelmien ja latauspisteiden yhdistelmällä lataustoimintaa voidaan optimoida, mistä on hyötyä sekä sähköjärjestelmälle ja että loppukäyttäjälle. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava älymittausjärjestelmien käyttöön sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, jos se on teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti järkevää, ja varmistettava, että järjestelmät ovat direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.	(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/94452 määritellyt älykkäät mittausjärjestelmät mahdollistavat verkon vakauden varmistamiseksi ja latauspalvelujen järkevän käytön kannustamiseksi tarvittavien reaaliaikaisten tietojen tuottamisen. Tarjoamalla reaaliaikaista energiamittaustietoa sekä tarkkaa ja läpinäkyvää kustannustietoa älymittausjärjestelmät ja älylatauspisteet sekä kaksisuuntaiset latauspisteet kannustavat lataamaan sähköä aikoina, jolloin sähkön yleinen kysyntä ja hinnat ovat alhaisempia. Älykkäiden mittausjärjestelmien ja latauspisteiden yhdistelmällä lataustoimintaa voidaan optimoida, mistä on hyötyä sekä sähköjärjestelmälle ja että loppukäyttäjälle. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava älymittausjärjestelmien käyttöön sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, jos se on teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti järkevää, ja varmistettava, että järjestelmät ovat direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.
__________________	__________________
52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125).	52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125).

Tarkistus  20

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(21) Sähkökäyttöisten kulkuvälineiden määrän kasvu tie-, raide-, meri- ja muussa liikenteessä edellyttää, että lataustoiminnot optimoidaan ja niitä ohjataan tavalla, joka ei aiheuta ruuhkautumista ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta ja alhaisia sähkön hintoja järjestelmässä. Varsinkin älylataus voi helpottaa sähköajoneuvojen integrointia sähköjärjestelmään, koska se mahdollistaa aggregointiin perustuvan ja hintaperusteisen kysyntäjouston. Järjestelmien integrointia voidaan edelleen helpottaa kaksisuuntaisella lataamisella (ajoneuvosta verkkoon). Kaikkien tavanomaisten latauspisteiden, joiden yhteyteen ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pidemmäksi ajaksi, olisi sen vuoksi tuettava älylatausta.	(21) Sähkökäyttöisten kulkuvälineiden määrän kasvu tie-, raide-, meri- ja muussa liikenteessä edellyttää, että lataustoiminnot optimoidaan ja niitä ohjataan tavalla, joka ei aiheuta ruuhkautumista ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta ja alhaisia sähkön hintoja järjestelmässä. Varsinkin älylataus voi helpottaa sähköajoneuvojen integrointia sähköjärjestelmään, koska se mahdollistaa aggregointiin perustuvan ja hintaperusteisen kysyntäjouston. Älylataus olisi voitava toteuttaa normaaleilla latausnopeuksilla sekä pikalatauksen aikana dynaamisiin hintasignaaleihin reagoinnin tai tehonvirtauksen optimoinnin kautta. Järjestelmien integrointia voidaan edelleen helpottaa kaksisuuntaisella lataamisella (ajoneuvosta verkkoon). Kaikkien tavanomaisten latauspisteiden, joiden yhteyteen ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pidemmäksi ajaksi, olisi sen vuoksi tuettava älylatausta.

Tarkistus  21

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(21 a) Jotta voidaan varmistaa, että nopea muutos kohti sähköistä liikennettä tapahtuu kestävällä tavalla, unionin olisi otettava maailmanlaajuinen johtoasema kestävien tuotteiden, teknologioiden, palvelujen ja innovaatioiden osalta ja erityisesti kiertotalouteen perustuvan, sosiaalisesti oikeudenmukaisen sekä ympäristön kannalta ja eettisesti vastuullisen ja kestävän akkujen arvoketjun osalta.

Tarkistus  22

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(22) Sähköajoneuvoille suunnatun infrastruktuurin kehittämisen, infrastruktuurin ja sähköjärjestelmän vuorovaikutuksen sekä sähköistetyn liikenteen markkinoiden eri toimijoille jakautuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava direktiivissä (EU) 2019/944 vahvistettujen periaatteiden mukaisia. Näin ollen jakeluverkonhaltijoiden olisi tehtävä syrjimättömällä tavalla yhteistyötä kaikkien sellaisten henkilöiden kanssa, jotka perustavat tai ylläpitävät yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä, ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että latauspisteeseen toimitettavasta sähköstä voidaan tehdä sopimus muun toimittajan kuin sen tahon kanssa, joka toimittaa sähköä kotitalouteen tai muuhun tilaan, jossa latauspiste sijaitsee. Unionin sähköntoimittajien pääsyn latauspisteisiin ei pitäisi rajoittaa direktiivin (EU) 2019/944 66 artiklan mukaisia poikkeuksia.	(22) Sähköajoneuvoille suunnatun infrastruktuurin kehittämisen, infrastruktuurin ja sähköjärjestelmän vuorovaikutuksen sekä sähköistetyn liikenteen markkinoiden eri toimijoille jakautuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava direktiivissä (EU) 2019/944 vahvistettujen periaatteiden mukaisia. Näin ollen jakeluverkonhaltijoiden olisi tehtävä syrjimättömällä tavalla yhteistyötä kaikkien sellaisten henkilöiden kanssa, jotka perustavat tai ylläpitävät yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä, ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että latauspisteeseen toimitettavasta sähköstä voidaan tehdä sopimus muun toimittajan kuin sen tahon kanssa, joka toimittaa sähköä kotitalouteen tai muuhun tilaan, jossa latauspiste sijaitsee. Unionin sähköntoimittajien pääsyn latauspisteisiin ei pitäisi rajoittaa direktiivin (EU) 2019/944 66 artiklan mukaisia poikkeuksia. Sähköajoneuvojen ja latauspisteiden infrastruktuurin olisi oltava helposti vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden saatavilla.

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(22 a) Äskettäin ehdotetut velvoitteet, jotka koskevat kevyille ja raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettujen yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden vähimmäiskattavuutta tieverkossa, lisäävät jakeluverkonhaltijoihin kohdistuvia latauspisteiden liittämistä koskevia odotuksia, mikä vaikuttaa jakeluverkkoon lisäinvestointikustannusten ja sen päivittäisen toiminnan osalta. Sen vuoksi tästä asetuksesta johtuvien tehtävien täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon jakeluverkonhaltijoiden tekniset ja taloudelliset valmiudet.

Tarkistus  24

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(25) Erityisesti sähköajoneuvojen käytön tueksi on nousemassa esiin uusia palveluja. Näitä palveluja tarjoavien tahojen, kuten liikennepalvelun tarjoajien, olisi voitava toimia tasapuolisin markkinaehdoin. Latauspisteiden ylläpitäjien ei etenkään pitäisi myöntää perusteettomia etuuksia tietyille tällaisille palveluntarjoajille esimerkiksi soveltamalla perusteetonta hintaerottelua, joka voi haitata kilpailua ja johtaa lopulta korkeampiin kuluttajahintoihin. Komission olisi seurattava latausmarkkinoiden kehitystä. Asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio ryhtyy toimiin markkinoiden kehityksen niin vaatiessa, esimerkiksi jos loppukäyttäjäpalveluja rajoitetaan tai markkinoilla esiintyy kilpailua mahdollisesti rajoittavia käytäntöjä.	(25) Erityisesti sähköajoneuvojen käytön tueksi on nousemassa esiin uusia palveluja. Näitä palveluja tarjoavien tahojen, kuten liikennepalvelun tarjoajien, olisi voitava toimia tasapuolisin markkinaehdoin. Latauspisteiden ylläpitäjien ei etenkään pitäisi myöntää perusteettomia etuuksia tietyille tällaisille palveluntarjoajille esimerkiksi soveltamalla perusteetonta hintaerottelua, joka voi haitata kilpailua ja johtaa lopulta korkeampiin kuluttajahintoihin. Kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission olisi seurattava latausmarkkinoiden kehitystä. Asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio ryhtyy toimiin markkinoiden kehityksen niin vaatiessa, esimerkiksi jos loppukäyttäjäpalveluja rajoitetaan tai markkinoilla esiintyy kilpailua mahdollisesti rajoittavia käytäntöjä.

Tarkistus  25

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(25 a) Energiatehokkuus etusijalle -periaate olisi otettava huomioon kaikilla aloilla, ja se olisi ulotettava energiajärjestelmää laajemmalle, myös tie- ja meriliikenteeseen sekä ilmailuun. Erityisesti se olisi otettava huomioon latausinfrastruktuurin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoon liittyvissä poliittisissa päätöksissä sekä suunnittelu- ja investointipäätöksissä, myös eri päästöttömien teknologioiden koko elinkaaren energiatehokkuuden osalta.

Tarkistus  26

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(28) Käyttöönoton alkuvaiheessa on vielä jonkin verran epävarmuutta siitä, millaisia ajoneuvoja markkinoille tulee ja minkä tyyppisiä teknologioita tulee laajamittaiseen käyttöön. Komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle”56 raskaat hyötyajoneuvot määriteltiin todennäköisimmäksi markkinasegmentiksi, jolla vetykäyttöisiä ajoneuvoja tulee varhaisessa vaiheessa laajamittaiseen käyttöön. Siksi vetytankkausinfrastruktuurissa olisi keskityttävä alustavasti tähän segmenttiin. Samalla olisi mahdollistettava myös kevyiden hyötyajoneuvojen tankkaaminen yleisesti saatavilla olevilla vetytankkausasemilla. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kaikilla yleisesti saatavilla olevilla vetyasemilla olisi vähintään voitava tankata kaasumaista vetyä 700 baarin paineella. Infrastruktuurin käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon nestemäinen vety ja muut uudet teknologiat, jotka tuovat lisää kantamaa raskaille hyötyajoneuvoille ja ovat joidenkin ajoneuvovalmistajien ensisijainen teknologiavalinta. Tämän vuoksi tietty vähimmäismäärä vetytankkausasemista olisi oltava sellaisia, joilta voidaan tankata 700 baarin kaasumaisen vedyn lisäksi myös nestemäistä vetyä.	(28) Käyttöönoton alkuvaiheessa on vielä epävarmuutta siitä, millaisia ajoneuvoja markkinoille tulee ja minkä tyyppisiä teknologioita tulee laajamittaiseen käyttöön. Komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle”56 raskaat hyötyajoneuvot määriteltiin todennäköisimmäksi markkinasegmentiksi, jolla vetykäyttöisiä ajoneuvoja tulee varhaisessa vaiheessa laajamittaiseen käyttöön. Siksi vetytankkausinfrastruktuurissa olisi keskityttävä alustavasti tähän segmenttiin. Samalla olisi mahdollistettava myös kevyiden hyötyajoneuvojen tankkaaminen yleisesti saatavilla olevilla vetytankkausasemilla. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kaikilla yleisesti saatavilla olevilla vetyasemilla olisi vähintään voitava tankata kaasumaista vetyä 700 baarin paineella. Infrastruktuurin käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon nestemäinen vety ja muut uudet teknologiat. Tämän vuoksi tietty vähimmäismäärä vetytankkausasemista olisi oltava sellaisia, joilta voidaan tankata 700 baarin kaasumaisen vedyn lisäksi myös nestemäistä vetyä.
__________________	__________________
56 COM(2020) 301 final	56 COM(2020) 301 final

Tarkistus  27

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(28 a) Jatkossa on tärkeää tukea suunnitellun vetytankkausinfrastruktuurin tosiasiallista käyttöönottoa jäsenvaltioissa. Tämä edellyttää koordinointia kaikkien sidosryhmien kesken, mukaan lukien unionin toimielimet ja kansalliset ja alueelliset instituutiot, ammattiliitot ja toimiala. Sellaisia aloitteita kuin neuvoston asetuksella (EU) 2021/2085 perustettu puhtaan vedyn yhteisyritys olisi myös käytettävä yksityisen rahoituksen helpottamiseksi ja houkuttelemiseksi, jotta saavutettaisiin tässä asetuksessa määritellyt asiaankuuluvat tavoitteet.

Tarkistus  28

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(29) Unionissa on jo käytössä nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, jotka muodostavat rungon nesteytettyä maakaasua käyttävien raskaiden hyötyajoneuvojen liikennöinnille. TEN-T-ydinverkon olisi edelleen muodostettava perusta nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin käyttöönotolle ja asteittain myös nesteytetyn biomaakaasun käyttöönotolle, koska se kattaa tärkeimmät liikennevirrat ja mahdollistaa rajat ylittävät yhteydet kaikkialla unionissa. Direktiivissä 2014/94/EU suositeltiin, että näitä tankkauspisteitä rakennettaisiin TEN-T-ydinverkkoon 400 kilometrin välein, mutta verkostossa on yhä tiettyjä yksittäisiä aukkoja, joiden vuoksi tavoitetta ei ole saavutettu. Jäsenvaltioiden olisi saavutettava tavoite vuoteen 2025 mennessä ja täytettävä jäljellä olevat aukot, minkä jälkeen tavoitetta ei enää sovellettaisi.	(29) Unionissa on jo käytössä nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, jotka muodostavat rungon nesteytettyä maakaasua käyttävien raskaiden hyötyajoneuvojen liikennöinnille. TEN-T-ydinverkon olisi edelleen muodostettava perusta nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin käyttöönotolle ja asteittain myös nesteytetyn biomaakaasun käyttöönotolle, koska se kattaa tärkeimmät liikennevirrat ja mahdollistaa rajat ylittävät yhteydet kaikkialla unionissa. Direktiivissä 2014/94/EU suositeltiin, että näitä tankkauspisteitä rakennettaisiin TEN-T-ydinverkkoon 400 kilometrin välein, mutta verkostossa on yhä tiettyjä yksittäisiä aukkoja, joiden vuoksi tavoitetta ei ole saavutettu. Nesteytetyn maakaasun tankkausasemien määrä on riittämätön joissakin Euroopan osissa ja kolmansissa maissa, jotka sijaitsevat kansainvälisillä liikennekäytävillä, mukaan lukien eri jäsenvaltioita yhdistävät käytävät. Jäsenvaltioita kannustetaan saavuttamaan tavoite vuoteen 2025 mennessä ja täyttämään jäljellä olevat aukot, minkä jälkeen tavoitetta ei enää sovellettaisi.

Tarkistus  29

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(30) Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjien olisi voitava maksaa helposti ja vaivattomasti kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä sopimusta lataus- tai tankkauspisteen ylläpitäjän tai liikennepalvelun tarjoajan kanssa. Sen vuoksi kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä olisi kertalatausta tai -tankkausta varten hyväksyttävä maksuvälineet, joita käytetään laajalti unionissa, ja erityisesti sähköiset maksut maksupäätteiden ja -välineiden kautta. Tämän kertamaksutavan olisi aina oltava kuluttajien saatavilla, myös silloin, kun lataus- tai tankkauspisteessä tarjotaan sopimusperusteisia maksutapoja.	(30) Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjien olisi voitava maksaa helposti ja vaivattomasti kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä sopimusta lataus- tai tankkauspisteen ylläpitäjän tai liikennepalvelun tarjoajan kanssa. Sen vuoksi kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä olisi kertalatausta tai -tankkausta varten hyväksyttävä korttimaksut. Tämän kertamaksutavan olisi aina oltava kuluttajien saatavilla, myös silloin, kun lataus- tai tankkauspisteessä tarjotaan sopimusperusteisia maksutapoja.

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(30 a) Jotta voidaan varmistaa, että käyttöön otettavaa latausinfrastruktuuria käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja että kuluttajien luottamusta sähköiseen liikkuvuuteen parannetaan, on olennaista, että julkisesti saatavilla olevien latausasemien käyttö on avointa kaikille käyttäjille riippumatta automerkistä ja siitä, kuuluvatko he sopimusperusteiseen maksujärjestelmään vai eivät. Sähköajoneuvojen ja latauspisteiden infrastruktuurin olisi oltava helposti vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden saatavilla.

Tarkistus  31

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(31) Liikenneinfrastruktuurin olisi mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja esteettömyys kaikille käyttäjille, myös vammaisille ja ikäihmisille. Lähtökohtaisesti lataus- ja tankkausasemien sijainnit sekä itse lataus- ja tankkausasemat olisi suunniteltava siten, että mahdollisimman monet käyttäjät, ja erityisesti ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt, voivat käyttää niitä. Tähän liittyen olisi esimerkiksi varmistettava, että pysäköintipaikan ympärillä on riittävästi tilaa, että latausasemaa ei ole asennettu korotetulle pinnalle, että latausaseman painikkeet tai näyttöruudut ovat sopivalla korkeudella ja että latauskaapelit ja tankkausletkut ovat painoltaan sellaisia, ettei niiden käsittelyyn tarvita suurta voimaa. Lisäksi latausasemien käyttöliittymien olisi oltava esteettömiä. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin olisi näin ollen sovellettava direktiivin 2019/88257 liitteissä I ja III vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia.	(31) Liikenneinfrastruktuurin olisi mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja esteettömyys kaikille käyttäjille, myös vammaisille ja ikäihmisille. Lataus- ja tankkausasemien sijainnit sekä itse lataus- ja tankkausasemat olisi suunniteltava siten, että mahdollisimman monet käyttäjät, ja erityisesti ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt, voivat käyttää niitä. Tähän liittyen olisi esimerkiksi varmistettava, että pysäköintipaikan ympärillä on riittävästi tilaa, että latausasemaa ei ole asennettu korotetulle pinnalle, että latausaseman painikkeet tai näyttöruudut ovat sopivalla korkeudella ja että latauskaapelit ja tankkausletkut ovat painoltaan sellaisia, ettei niiden käsittelyyn tarvita suurta voimaa. Lisäksi latausasemien käyttöliittymien olisi oltava esteettömiä. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin olisi näin ollen sovellettava direktiivin 2019/88257 liitteissä I ja III vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia.
__________________	__________________
57 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151. 7.6.2019, s. 70).	57 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151. 7.6.2019, s. 70).

Tarkistus  32

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(32 a) Kun otetaan huomioon maasähkön käyttöönottoon merisatamissa liittyvät kustannukset ja käyttöönoton monimutkaisuus, on olennaisen tärkeää asettaa etusijalle investoinnit erityisesti silloin, kun sillä on eniten merkitystä maantieteellisen sijainnin, päästöjen vähentämisen ja taloudellisen elinkelpoisuuden kannalta, ottaen huomioon käyttötiheys, käyntien säännöllisyys ja verkkokapasiteetin saatavuus.

Tarkistus  33

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(34) Matkustaja-aluksia koskevissa tavoitteissa olisi otettava huomioon alusten tyypit ja liikennemäärät. Merisatamat, joiden liikennemäärät ovat tiettyjen alusluokkien osalta pienet, olisi vapautettava näitä alusluokkia koskevista pakollisista vaatimuksista liikenteen vähimmäistason perusteella, jotta vältetään luomasta käyttämätöntä kapasiteettia. Pakollisilla tavoitteilla ei myöskään pitäisi pyrkiä vastaamaan enimmäiskysyntään, vaan riittävän suureen kapasiteettiin, jotta voidaan välttää kapasiteetin vajaakäyttö ja ottaa huomioon satamien operatiiviset ominaispiirteet. Meriliikenne luo tärkeitä yhteyksiä, jotka vahvistavat unionin saarten yhteenkuuluvuutta ja tukevat niiden taloudellista kehitystä. Energiantuotantokapasiteetti saarilla ei välttämättä aina riitä siihen, että pystyttäisiin tuottamaan maasähkön tarjoamiseen tarvittava sähkömäärä. Tällaisessa tapauksessa saaret olisi vapautettava tästä vaatimuksesta, paitsi jos ja kunnes sähköyhteys mantereeseen on saatu valmiiksi tai paikallinen tuotantokapasiteetti puhtaista energialähteistä on riittävä.	(34) Matkustaja-aluksia koskevissa tavoitteissa olisi otettava huomioon alusten tyypit ja liikennemäärät. Merisatamat, joiden liikennemäärät ovat tiettyjen alusluokkien osalta pienet, olisi vapautettava näitä alusluokkia koskevista pakollisista vaatimuksista liikenteen vähimmäistason perusteella, jotta vältetään luomasta käyttämätöntä kapasiteettia. Pakollisilla tavoitteilla ei myöskään pitäisi pyrkiä vastaamaan enimmäiskysyntään, vaan riittävän suureen kapasiteettiin, jotta voidaan välttää kapasiteetin vajaakäyttö ja ottaa huomioon satamien operatiiviset ominaispiirteet. Meriliikenne luo tärkeitä yhteyksiä, jotka vahvistavat unionin saarten ja syrjäisimpien alueiden yhteenkuuluvuutta ja tukevat niiden taloudellista kehitystä. Energiantuotantokapasiteetti saarilla ja syrjäisimmillä alueilla ei välttämättä aina riitä siihen, että pystyttäisiin tuottamaan maasähkön tarjoamiseen tarvittava sähkömäärä. Tällaisessa tapauksessa saaret ja syrjäisimmät alueet olisi vapautettava tästä vaatimuksesta, paitsi jos ja kunnes sähköyhteys mantereeseen tai naapurimaihin on saatu valmiiksi tai paikallinen tuotantokapasiteetti puhtaista energialähteistä on riittävä.

Tarkistus  34

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(35) Merisatamien nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden ydinverkoston olisi oltava käytettävissä vuoteen 2025 mennessä. Nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun terminaalit, säiliöt, siirrettävät säiliöt, tankkausalukset ja tankkausproomut.	(35) Merisatamien nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteiden ydinverkoston olisi oltava käytettävissä vuoteen 2025 mennessä. Nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun terminaalit, säiliöt, siirrettävät säiliöt, tankkausalukset ja tankkausproomut.

Tarkistus  35

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 37 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(37) Direktiivin 2014/94/EU 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot ovat laatineet kansalliset toimintakehykset, joissa esitetään niiden vahvistamat suunnitelmat ja tavoitteet sen varmistamiseksi, että kyseiset tavoitteet saavutetaan. Sekä kansallisten toimintakehysten että direktiivin 2014/94/EU arvioinnin yhteydessä on todettu, että tavoitetasoa on nostettava ja tarvitaan parempaa koordinointia jäsenvaltioiden kesken, jotta vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien kulkuvälineiden, erityisesti sähköajoneuvojen, käyttöönoton odotettuun nopeutumiseen voidaan vastata. Lisäksi kaikissa liikennemuodoissa tarvitaan vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisiä kansallisia toimintakehyksiä olisi tarkistettava, jotta voidaan selkeästi kuvata, miten jäsenvaltiot aikovat vastata entistä huomattavasti suuremman yleisesti saatavilla olevan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin määrän tarpeeseen, joka on esitetty pakollisissa tavoitteissa. Tarkistetuissa toimintakehyksissä olisi käsiteltävä yhtäläisesti kaikkia liikennemuotoja, myös niitä, joille ei ole asetettu pakollisia käyttöönottotavoitteita.	(37) Direktiivin 2014/94/EU 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot ovat laatineet kansalliset toimintakehykset, joissa hahmotellaan niiden suunnitelmat ja tavoitteet sen varmistamiseksi, että nämä tavoitteet saavutetaan. Sekä kansallisten toimintakehysten että direktiivin 2014/94/EU arvioinnin yhteydessä on todettu, että tavoitetasoa on nostettava ja tarvitaan parempaa koordinointia jäsenvaltioiden kesken, jotta vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien kulkuvälineiden, erityisesti sähköajoneuvojen, käyttöönoton odotettuun nopeutumiseen voidaan vastata. Lisäksi kaikissa liikennemuodoissa olisi luovuttava asteittain fossiilisista polttoaineista ja niille tarvitaan vihreitä vaihtoehtoja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja vuodelle 2050 asetetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi sekä vähentämään riippuvuutta perinteisistä polttoaineista. Nykyisiä kansallisia toimintakehyksiä olisi tarkistettava, jotta voidaan selkeästi kuvata, miten jäsenvaltiot aikovat vastata entistä huomattavasti suuremman yleisesti saatavilla olevan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin määrän tarpeeseen, joka on esitetty pakollisissa tavoitteissa. Tarkistuksen olisi heijasteltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sekä periaatetta koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisestä, ja sen olisi perustuttava alueelliseen analyysiin, jossa yksilöidään kansallista tasoa alempien tasojen erilaiset tarpeet ja otetaan huomioon paikallinen ja alueellinen asiantuntemus sekä tarvittaessa olemassa olevat tankkaus- ja latausinfrastruktuurin käyttöönottoa koskevat paikalliset ja alueelliset suunnitelmat. Tarkistetuissa toimintakehyksissä olisi käsiteltävä yhtäläisesti kaikkia liikennemuotoja, myös niitä, joille ei ole asetettu pakollisia käyttöönottotavoitteita.

Tarkistus  36

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 38 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(38) Tarkistettuihin kansallisiin toimintakehyksiin olisi sisällyttävä läheisessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden kanssa toteutettavia sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioivia tukitoimia vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto. Tarkistetuissa kehyksissä olisi lisäksi kuvattava infrastruktuurin suunnittelua, lupia ja hankintaa koskeva yleinen kansallinen kehys, mukaan lukien havaitut esteet ja toimet niiden poistamiseksi siten, että infrastruktuurin käyttöönotto nopeutuu.	(38) Tarkistetuissa kansallisissa toimintakehyksissä olisi noudatettava EU:n ilmastotavoitteita ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä, ja niihin olisi sisällyttävä markkina- ja liikenneosuudet, datan seuranta ja arviointi, jonka pohjalta tehdään markkinaennusteita, sekä läheisessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa toteutettavia reilun ja oikeudenmukaisen siirtymän sekä työmarkkinaosapuolten ja pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioivia vahvoja tukitoimia vaihtoehtoisten polttoaineiden ja vihreiden ratkaisujen markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto, jotta siirtymä voidaan toteuttaa realistisella ja sosiaalisesti vastuullisella tavalla. Tarkistetuissa kehyksissä olisi lisäksi kuvattava infrastruktuurin suunnittelua, lupia ja hankintaa koskeva yleinen kansallinen kehys, mukaan lukien havaitut esteet ja toimet niiden poistamiseksi siten, että infrastruktuurin käyttöönotto nopeutuu. Tarkistetuissa kansallisissa toimintakehyksissä olisi otettava huomioon energiatehokkuus etusijalle -periaate. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava periaatteen täytäntöönpanoon liittyvää komission suositusta ja suuntaviivoja, joissa selitetään, miten poliittisilla sekä suunnittelu- ja investointipäätöksillä voidaan vähentää energiankulutusta useilla keskeisillä aloilla, kuten liikenteen alalla. Harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla, syrjäisimmillä alueilla ja vähäisen liikennetiheyden alueilla, joilla tällaisen infrastruktuurin kysyntä on vähäistä, riittävän kattavan infrastruktuurin turvaaminen ei välttämättä ole mahdollista markkinaehdoin. Valtiontukia koskevan lainsäädännön mukaan jäsenvaltio voi myöntää investointitukea ja Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta tähän tarkoitukseen. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotossa ketään ei saa jättää jälkeen.

Tarkistus  37

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 39 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(39) Komission olisi helpotettava jäsenvaltioiden tarkistettujen kansallisten toimintakehysten laadintaa ja toteutusta jäsenvaltioiden välisellä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla.	(39) Komission olisi helpotettava jäsenvaltioiden sekä tarkistettujen kansallisten toimintakehysten laadintaa ja toteutusta jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten välisellä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla.

Tarkistus  38

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(40) Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi ja asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseksi kansallisissa toimintakehyksissä olisi oltava yksityiskohtaisia strategioita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton tukemiseksi aloilla, joita on vaikea irrottaa hiilestä, kuten ilmailu, meriliikenne, sisävesiliikenne ja rautatieliikenne verkkosegmenteillä, joita ei voida sähköistää. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti laadittava selkeät strategiat sisävesiliikenteen hiilestä irtautumiseksi TEN-T-verkossa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin strategioita olisi laadittava myös TEN-T-satamia ja TEN-T-lentoasemia varten. Strategioissa olisi keskityttävä infrastruktuurin käyttöönottoon vähäpäästöisten ja päästöttömien alusten ja ilma-alusten osalta sekä niiden raideosuuksien osalta, joita ei ole tarkoitus sähköistää. Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen näiden strategioiden pohjalta, jotta kyseisille aloille voidaan mahdollisesti asettaa lisää pakollisia tavoitteita.	(40) Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi ja asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseksi kansallisissa toimintakehyksissä olisi oltava yksityiskohtaisia strategioita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton tukemiseksi aloilla, joita on vaikea irrottaa hiilestä, kuten ilmailu, meriliikenne, sisävesiliikenne ja rautatieliikenne verkkosegmenteillä, joita ei voida sähköistää, ottaen huomioon kansalliset markkinat, liikenneosuustiedot ja markkinaennusteet. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti laadittava yksityiskohtaiset strategiat sisävesiliikenteen hiilestä irtautumiseksi TEN-T-verkossa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin strategioita olisi laadittava myös TEN-T-satamia ja TEN-T-lentoasemia varten. Strategioissa olisi keskityttävä infrastruktuurin käyttöönottoon vähäpäästöisten ja päästöttömien alusten ja ilma-alusten osalta sekä niiden raideosuuksien osalta, joita ei ole tarkoitus sähköistää. Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen näiden strategioiden pohjalta, jotta kyseisille aloille voidaan mahdollisesti asettaa lisää pakollisia tavoitteita.

Tarkistus  39

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 41 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(41) Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä sääntelyllisiä ja muita kannustimia ja toimenpiteitä pakollisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kansallisten toimintakehystensä toteuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, joilla olisi oltava keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen tukemisessa.	(41) Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä sääntelyllisiä ja muita kannustimia ja toimenpiteitä pakollisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kansallisten toimintakehystensä toteuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, joilla kaikilla olisi oltava keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen tukemisessa.

Tarkistus  40

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 41 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(41 a) Koska vähintään 30 prosenttia Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta ja 37 prosenttia koheesiorahaston rahoituksesta käytetään ilmastonsuojeluun, koheesiopolitiikalla on keskeinen rooli kattavan, älykkään ja esteettömän vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotossa kaikkialla EU:ssa. Jäsenvaltioissa alue- ja paikallisviranomaiset ovat usein keskeisessä asemassa sekä myöntäessään rahoitusta muun muassa ERI-rahastojen kautta että myöntäessään lupia vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi tarvittavien infrastruktuurien rakentamiseen. Alue- ja paikallisviranomaisten olisi sen vuoksi osallistuttava täysipainoisesti kansallisen toimintakehyksen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa varten. Lisäksi kun ERI-rahastoja käytetään tällaisen infrastruktuurin käyttöönoton mahdollistamiseksi, naapureina olevien jäsenvaltioiden ja alueiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota raja-alueisiin.

Tarkistus  41

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 42 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY58 mukaisesti julkisissa hankinnoissa on varattu kansallinen vähimmäisosuus puhtaille ja päästöttömille linja-autoille, kun puhtaat linja-autot käyttävät tämän asetuksen 2 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita. Koska yhä useammat julkisen liikenteen viranomaiset ja liikenteenharjoittajat siirtyvät puhtaiden ja päästöttömien linja-autojen käyttöön näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi painotettava tarvittavan linja-autoinfrastruktuurin kohdennettua edistämistä ja kehittämistä kansallisissa toimintakehyksissään. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön ja ylläpidettävä asianmukaisia keinoja, joilla edistetään lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa myös suljetuille kalustokokonaisuuksille, erityisesti paikallisliikenteen puhtaille ja päästöttömille linja-autoille.	(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY58 mukaisesti julkisissa hankinnoissa on varattu kansallinen vähimmäisosuus puhtaille ja päästöttömille linja-autoille, kun puhtaat linja-autot käyttävät tämän asetuksen 2 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita. Koska yhä useammat julkisen liikenteen viranomaiset ja liikenteenharjoittajat siirtyvät puhtaiden ja päästöttömien linja-autojen käyttöön näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi painotettava tarvittavan linja-autoinfrastruktuurin kohdennettua edistämistä ja kehittämistä kansallisissa toimintakehyksissään, jotta varmistetaan älykäs ja kestävä kaupunkiliikenne. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön ja ylläpidettävä asianmukaisia keinoja, joilla edistetään lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa myös suljetuille kalustokokonaisuuksille, erityisesti paikallisliikenteen puhtaille ja päästöttömille linja-autoille, ja nopeaa latausta sekä kaikkien julkisen liikenteen harjoittajien käytettävissä olevaa yölatausmahdollisuutta.
__________________	__________________
58 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).	58 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).

Tarkistus  42

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 46 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(46) Näillä tiedoilla olisi oltava keskeinen rooli lataus- ja tankkausinfrastruktuurin asianmukaisessa toiminnassa. Käyttäjien tarpeita vastaavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriekosysteemin yleisen laadun määräytyy sen mukaan, missä muodossa, miten tiheästi ja minkä laatuisena tällaisia tietoja tuotetaan ja asetetaan saataville. Lisäksi tietojen olisi oltava saatavilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi tiedot olisi toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU59 kansallisille yhteyspisteille asetettujen vaatimusten mukaisesti.	(46) Näillä tiedoilla olisi oltava keskeinen rooli lataus- ja tankkausinfrastruktuurin asianmukaisessa toiminnassa. Käyttäjien tarpeita vastaavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriekosysteemin yleisen laadun määräytyy sen mukaan, missä muodossa, miten tiheästi ja minkä laatuisena tällaisia tietoja tuotetaan ja asetetaan saataville. Lisäksi tietojen olisi oltava saatavilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi tiedot olisi toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU kansallisille yhteyspisteille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Saumattoman matkustamisen kaikkialla unionissa mahdollistavia palveluja varten olisi myös luotava unionin laajuinen järjestelmä, johon tuodaan standardoituja tietoja kansallisista järjestelmistä.
__________________	__________________
59 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).	59 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).

Tarkistus  43

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 52 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(52) Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, erityisesti kestävän liikenteen foorumia (Sustainable Transport Forum, STF) ja Euroopan kestävän meriliikenteen foorumia (European Sustainable Shipping Forum, ESSF). Asiantuntijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää silloin, kun komissio aikoo antaa delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä tämän asetuksen nojalla.	(52) Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava laajaa joukkoa sidosryhmiä, mukaan lukien kuluttajajärjestöt, ja asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, erityisesti kestävän liikenteen foorumia (Sustainable Transport Forum, STF) ja Euroopan kestävän meriliikenteen foorumia (European Sustainable Shipping Forum, ESSF), kuten myös kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia. Asiantuntijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää silloin, kun komissio aikoo antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen nojalla.

Tarkistus  44

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 54 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(54) Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja erityisesti päästöttömien polttoaineiden markkinat ovat vielä alkuvaiheessa, ja teknologia kehittyy nopeasti. Tämä vaikuttaa todennäköisesti vaihtoehtoisten polttoaineiden kysyntään ja siten myös vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin eri liikennemuodoissa. Komission olisi sen vuoksi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen vuoden 2026 loppuun mennessä erityisesti siltä osin kuin on kyse raskaiden hyötyajoneuvojen sähkölatauspisteitä koskevista tavoitteista sekä päästöttömien vesi- ja lentoliikenteen alusten vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevista tavoitteista. Jäsenvaltiot erikseen eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden laajamittaista kehittämistä, koska tarvitaan toimia vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen ja eurooppalaisessa teollisuudessa tapahtuvan kustannustehokkaan kehittämisen kysynnän tyydyttämiseksi sekä vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen liikkumisen mahdollistamiseksi kaikkialla unionissa, vaan kyseinen tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla.	(54) Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja erityisesti päästöttömien polttoaineiden markkinat ovat vielä alkuvaiheessa, ja teknologia kehittyy nopeasti. Tämä vaikuttaa todennäköisesti vaihtoehtoisten polttoaineiden kysyntään ja siten myös vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin eri liikennemuodoissa. Komission olisi sen vuoksi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen vuoden 2026 loppuun mennessä erityisesti siltä osin kuin on kyse raskaiden hyötyajoneuvojen sähkölatauspisteitä koskevista tavoitteista sekä päästöttömien vesi- ja lentoliikenteen alusten vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevista tavoitteista, ottaen huomioon kansalliset markkina- ja liikenneosuustiedot ja markkinaennusteet.

Tarkistus  45

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Tällä asetuksella perustetaan raportointimekanismi yhteistyön edistämiseksi ja edistymisen luotettavan seurannan varmistamiseksi. Mekanismi käsittää jäsennellyn, läpinäkyvän ja iteratiivisen prosessin komission ja jäsenvaltioiden välillä kansallisten toimintakehysten viimeistelyä ja toteutusta ja vastaavia komission toimia varten.	3. Tällä asetuksella perustetaan raportointimekanismi yhteistyön edistämiseksi ja edistymisen luotettavan seurannan varmistamiseksi. Mekanismi käsittää jäsennellyn, läpinäkyvän ja iteratiivisen sekä monitasohallinnon mukaisen prosessin komission ja jäsenvaltioiden välillä kansallisten toimintakehysten viimeistelyä varten, ottaen huomioon paikallis- ja alueviranomaisten jo kehittämät vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskevat paikalliset ja alueelliset strategiat, ja toteutusta ja vastaavia komission toimia varten.

Tarkistus  46

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c alakohta –3 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– biometaani, biopropaani, bionestekaasu, uusiutuvista energialähteistä tuotettu dimetyylieetteri;

Tarkistus  47

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a) ’vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla’ infrastruktuuria, joka mahdollistaa eri ajoneuvotyyppien tai liikennemuotojen tankkauksen tai latauksen vaihtoehtoisilla polttoaineilla, jotka voivat merkittävästi edistää hiilestä irtautumista ja parantaa liikennealan ympäristönsuojelun tasoa, pois lukien siksi vaihtoehtoiset polttoaineet, joiden jakelu, varastointi ja käyttö on mahdollista olemassa olevalla infrastruktuurilla, sekä pienillä mukautuksilla tai samankaltaisilla infrastruktuureilla;

Tarkistus  48

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
4) ’TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemalla’ asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteen II luettelossa mainittua ja luokiteltua lentoasemaa;	Poistetaan.

Tarkistus  49

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 14 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
14) ’digitaalisesti liitetyllä latauspisteellä’ latauspistettä, joka voi lähettää ja vastaanottaa tietoja reaaliaikaisesti ja viestiä kaksisuuntaisesti sähköverkon ja sähköajoneuvon kanssa ja jota voidaan etävalvoa ja -ohjata muun muassa latauskerran aloittamista ja lopettamista sekä sähkövirtojen mittaamista varten;	14) ’digitaalisesti liitetyllä latauspisteellä’ latauspistettä, joka voi lähettää ja vastaanottaa tietoja reaaliaikaisesti ja viestiä kaksisuuntaisesti sähköverkon ja sähköajoneuvon sekä rakennuksen energianhallintajärjestelmän (jos sellainen on käytettävissä) kanssa ja jota voidaan etävalvoa ja -ohjata muun muassa latauskerran aloittamista ja lopettamista sekä sähkövirtojen mittaamista varten;

Tarkistus  50

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 19 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	19 a) ’energiatehokkuus etusijalle -periaatteella’ asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 18 alakohdassa määriteltyä energiatehokkuus etusijalle -periaatetta;

Tarkistus  51

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 30 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
30) ’liikennepalvelun tarjoajalla’ oikeushenkilöä, joka tarjoaa palveluja loppukäyttäjälle korvausta vastaan, mukaan lukien latauspalvelun myynti;	30) ’sähköisen liikennepalvelun tarjoajalla’ oikeushenkilöä, joka tarjoaa palveluja loppukäyttäjälle korvausta vastaan, mukaan lukien latauspalvelun myynti;

Tarkistus  52

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 38 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	38 a) ’yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla’ latauspoolia, -asemaa tai -pistettä, joka sijaitsee paikassa tai tiloissa, jotka ovat avoimia suurelle yleisölle vähintään 8 tuntia päivässä ja 6 päivää viikossa ja jonka käyttösuhde on vähintään 98 prosenttia riippumatta siitä, sijaitseeko latausinfrastruktuuri julkisessa vai yksityisessä omistuksessa olevalla paikalla;

Tarkistus  53

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 43 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	43 a) ’kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen latauspisteellä, -asemalla tai -poolilla’ sekä kevyiden että raskaiden hyötyajoneuvojen lataamiseen suunniteltua ja tarkoitettua latauspistettä, -asemaa tai -poolia, jonka tarkoitus käy ilmi joko liittimien/pistotulppien erityisestä rakenteesta tai latauspisteen, -aseman tai -poolin yhteydessä olevan pysäköintipaikan rakenteesta tai molemmista;

Tarkistus  54

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 57 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
57) ’kiinnityspaikassa olevalla aluksella’ asetuksen (EU) 2015/757 3 artiklan n alakohdassa määriteltyä kiinnityspaikassa olevaa alusta;	57) ’kiinnityspaikassa olevalla aluksella’ alusta, joka on turvallisesti kiinnitettynä jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan sataman terminaalissa, kun sitä lastataan tai puretaan merkittävässä määrin, mukaan lukien aika, jolloin se ei osallistu lastinkäsittelyoperaatioihin; risteilyalusten tapauksessa mukaan luetaan aika, jolloin alus odottaa satamassa;

Tarkistus  55

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 58 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
58) ’maasähkön syötöllä’ maasähkön toimitusta standardoidun rajapinnan kautta kiinnityspaikassa oleville meri- tai sisävesialuksille;	58) ’maasähkön syötöllä kiinnityspaikassa’ maasähkön toimitusta kiinnityspaikassa oleville meri- tai sisävesialuksille standardoidun rajapinnan kautta kiinteästä, kelluvasta tai liikkuvasta laitteistosta;

Tarkistus  56

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 59 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
59) ’älylatauksella’ lataustoimintoa, jossa akkuun siirrettävän sähkön määrä säätyy reaaliaikaisesti sähköisen tiedonsiirron kautta saadun tiedon perusteella;	59) ’älylatauksella’ lataustoimintoa, jossa akkuun siirrettävän sähkön määrä säätyy reaaliaikaisesti sähköisen tiedonsiirron kautta saadun tiedon perusteella; älylataus voidaan toteuttaa normaaleilla latausnopeuksilla sekä pikalatauksen aikana dynaamisiin hintasignaaleihin reagoimisen tai tehonvirtauksen optimoinnin kautta;

Tarkistus  57

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 66 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	66 a) ’logistiikkakeskuksella’ tietyllä alueella sijaitsevaa tilaa, jossa eri toimijat harjoittavat kaupalliselta pohjalta sekä kansalliseen että kansainväliseen kuljetukseen, logistiikkaan ja tavaroiden jakeluun liittyvää toimintaa; toimijat voivat olla rakennusten tai tilojen (kuten varastot, jakelukeskukset, varastoalueet, toimistot ja kuorma-autopalvelut.) omistajia tai vuokralaisia.

Tarkistus  58

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– kevyiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevia latausasemia otetaan käyttöön riittävästi suhteessa kevyiden sähköajoneuvojen yleisyyteen;	– kevyiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevia latausasemia otetaan käyttöön riittävästi suhteessa kevyiden sähköajoneuvojen yleisyyteen siten, että niiden latauskapasiteetti on riittävä tällaisia ajoneuvoja varten; älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista riittävän monessa yleisesti saatavilla olevassa kevyiden hyötyajoneuvojen latausinfrastruktuurissa;

Tarkistus  59

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– niiden alueella on käytössä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latausasemia, joiden antoteho on riittävä näille ajoneuvoille.	– niiden alueella on käytössä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latausasemia, joiden antoteho on riittävä näille ajoneuvoille, siten että ne jakautuvat niiden alueella tasapuolisesti tiheään ja harvaan asuttujen alueiden välille.

Tarkistus  60

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– tarjolla on verkkoyhteys ja verkkokapasiteetti,

Tarkistus  61

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(a) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho; sekä	(a) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 3 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on alle 1 prosentti; sekä

Tarkistus  62

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(aa) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 2,5 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 1 prosenttia ja alle 2,5 prosenttia; sekä

Tarkistus  63

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(ab) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 2 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 2,5 prosenttia ja alle 5 prosenttia; sekä

Tarkistus  64

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(ac) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,5 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 5 prosenttia ja alle 7,5 prosenttia; sekä

Tarkistus  65

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a d alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(a d) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 7,5 prosenttia;

Tarkistus  66

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(b) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 0,66 kW:n kokonaisantoteho.	(b) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 2 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on alle 1 prosentti; sekä

Tarkistus  67

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(b a) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,65 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on 1–2,5 prosenttia; sekä

Tarkistus  68

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(b b) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,33 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on 2,5–5 prosenttia; sekä

Tarkistus  69

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b c alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(b c) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on 5–7,5 prosenttia; sekä

Tarkistus  70

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b d alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(b d) yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 0,66 kW:n kokonaisantoteho, jos jäsenvaltion sähköajoneuvojen osuus kunkin vuoden ennakoidusta kokonaisajoneuvokannasta on yli 7,5 prosenttia;

Tarkistus  71

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Vähintään yksi latausasema kaupunkialueilla sekä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon varrella sijaitsevassa latauspoolissa on tarkoitettu kevyille hyötyajoneuvoille, joissa on perävaunu, ottaen huomioon niiden erityisvaatimukset, jotka liittyvät tällaisten ajoneuvojen käyttämän lastitilan määrään.
	Rajoittamatta tämän kohdan a ja b alakohdan soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella tasolla otetaan käyttöön vähimmäismäärä latausinfrastruktuuria, joka on riittävä
	– 2 prosentille ennakoidun kokonaisajoneuvokannan sähköajoneuvoista 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä,
	– 5 prosentille ennakoidun kokonaisajoneuvokannan sähköajoneuvoista 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä,
	– 10 prosentille ennakoidun kokonaisajoneuvokannan sähköajoneuvoista 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä.

Tarkistus  72

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
(a) TEN-T-ydinverkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:	(a) TEN-T-ydinverkon ja, jos se on taloudellisesti mahdollista, kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

Tarkistus  73

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(b) kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:	Poistetaan.
i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 300 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;
ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW.

Tarkistus  74

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(b a) keskittymien mukaisesti kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, jotka täyttävät 2 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdan vaatimukset, otetaan käyttöön
	i) 5 kilometrin säteellä kaupunkialueilla;
	ii) olemassa olevilla teillä 60 kilometrin säteellä harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla. Jäsenvaltiot voivat laskea tämän artiklan 4–7 kohdassa tarkoitetut latauspoolit mukaan keskittymätavoitteen saavuttamisessa.

Tarkistus  75

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Perustaessaan ja edistäessään 2 kohdassa tarkoitettua latausinfrastruktuuria jäsenvaltiot ottavat huomioon myös SEUT-sopimuksen 174 artiklan tavoitteet ja varmistavat, että infrastruktuuri on TEN-T-ydinverkkojen lisäksi saatavilla harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla ja vähäisen liikennetiheyden alueilla.

Tarkistus  76

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.	3. Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava, että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja – paitsi jos sitä ei ole taloudellisesti mahdollista toteuttaa – kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.

Tarkistus  77

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Asetuksen 3 artiklan säännöksiä ei sovelleta olemassa oleviin TEN-T-ydinverkon osuuksiin, joissa on 3 artiklassa täsmennettynä päivämääränä meneillään parannus- tai rakennusprosessi ja joiden tila on asetuksen (EU) N:o 1315/2013 mukaisesti ”parannettava”. Jäsenvaltioiden on varmistettava yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden vähimmäiskattavuus kaikkien TEN-T-ydinverkon vastikään rakennettujen, parannettujen ja jälkiasennettujen osuuksien kohdalla 3 artiklan säännösten mukaisesti tai 24 kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta [jos valmistumispäivä on 3 artiklassa mainitun päivämäärän jälkeen].

Perustelu

Kun olemassa olevaa tietä uudistetaan uusien vaatimusten mukaiseksi, se rakennetaan usein uudelle ja tarkoitukseen varatulle reitille, eikä päällekkäisyyttä ilmene. Siksi ei ole kustannustehokasta rakentaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria nykyisille teille, jos niitä aiotaan parantaa erityisesti uusien reittien varrella tulevaisuudessa (ennen vuotta 2030). Ehdotetulla joustomekanismilla voidaan puuttua tähän ongelmaan ja säilyttää samalla jäsenvaltioiden velvollisuus rakentaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri TEN‑T‑verkkoon ehdotetun asetuksen mukaisesti.

Tarkistus  78

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta syrjäisimpiin alueisiin ja saariin, jos kustannukset ovat suhteettomia hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin, nähden. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden on perusteltava päätöksensä ja asetettava nämä kansallisia toimintakehyksiään koskevat tiedot saataville.

Tarkistus  79

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Komissio tarkastelee tarvittaessa uudelleen tässä asetuksessa asetettuja kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettua sähköistä latausinfrastruktuuria koskevia tavoitteita niiden mukauttamiseksi vaatimuksiin, jotka on vahvistettu asetuksessa hiilidioksidipäästönormien asettamisesta kevyille hyötyajoneuvoille.

Tarkistus  80

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 c kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 c. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden, erityisesti EU:n jäsenehdokkaiden, kanssa ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus  81

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 d kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 d. Jos latauspooli palvelee sekä kevyitä että raskaita hyötyajoneuvoja, latauspooli ja sen latausasemat katsotaan yleisesti saatavilla olevaksi sekä kevyiden että raskaiden hyötyajoneuvojen latausinfrastruktuuriksi edellyttäen, että asennettujen latureiden kokonaiskapasiteetti ja tyyppi vastaavat sekä kevyitä että raskaita hyötyajoneuvoja koskevia vaatimuksia.

Tarkistus  82

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 e kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 e. Tämän artiklan säännöksiä ei sovelleta olemassa oleviin TEN-T-ydinverkon osiin, joissa on 3 artiklassa täsmennettynä päivämääränä meneillään parannus- tai rakennusprosessi ja joiden tila on asetuksen (EU) N:o 1315/2013 mukaisesti ”parannettava”. Jäsenvaltioiden on varmistettava yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden vähimmäiskattavuus kaikkien TEN-T-ydinverkon vastikään rakennettujen, parannettujen ja jälkiasennettujen osuuksien kohdalla 3 artiklan säännösten mukaisesti tai 24 kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta [jos valmistumispäivä on 3 artiklassa mainitun päivämäärän jälkeen].

Tarkistus  83

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 1400 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;	i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 2 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;

Tarkistus  84

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 3500 kW:n antoteho, ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;	ii) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 5 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään neljä latausasemaa joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;

Tarkistus  85

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 1 400 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;	i) kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 2 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;

Tarkistus  86

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) kunkin latauspoolin on 1 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 3 500 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;	ii) kunkin latauspoolin on 1 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 5 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään neljä latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;

Tarkistus  87

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti	Tarkistus
c) 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettu vähintään yksi raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettu latausasema, jonka antoteho on vähintään 100 kW;	c) 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä jokaiselle turvalliselle pysäköintialueelle on asennettu vähintään kaksi raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua latausasemaa, joiden antoteho on vähintään 100 kW ja joissa älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista;

Tarkistus  88

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	c a) 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettu vähintään neljä raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua latausasemaa, joiden antoteho on vähintään 100 kW ja joissa älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista;

Tarkistus  89

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti	Tarkistus
d) 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 600 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;	d) 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 1 400 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;

Tarkistus  90

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti	Tarkistus
e) 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 1 200 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho vähintään 150 kW.	e) 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 3 500 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho vähintään 350 kW;

Tarkistus  91

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	e a) 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kaikissa logistiikkakeskuksissa vähintään 20 prosentissa kuormausasemista on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti käytettävissä olevat latauspisteet, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW, ja 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä 40 prosentissa kuormausasemista;

Tarkistus  92

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – e b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	e b) jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarjolla on verkkoyhteys ja tarvittava verkkokapasiteetti.

Tarkistus  93

 

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Komission voi tarvittaessa tarkastella uudelleen tässä asetuksessa asetettuja raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua sähköistä latausinfrastruktuuria koskevia tavoitteita niiden mukauttamiseksi uusiin vaatimuksiin, jotka on asetettu hiilidioksidipäästönormien asettamisesta raskaille hyötyajoneuvoille annetussa ajan tasalle saatetussa asetuksessa (EU) 2019/1242.

Tarkistus  94

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta syrjäisimpiin alueisiin ja saariin, jos kustannukset ovat suhteettomia hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin, nähden. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden on perusteltava päätöksensä ja asetettava nämä kansallisia toimintakehyksiään koskevat tiedot saataville.

Tarkistus  95

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 c kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 c. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden, erityisesti EU:n jäsenehdokkaiden, kanssa ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus  96

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
2. Latauspisteiden ylläpitäjien on ylläpitämissään yleisesti saatavilla olevissa latauspisteissä tarjottava loppukäyttäjille mahdollisuus sähköajoneuvon kertalataukseen laajalti unionissa käytössä olevan maksuvälineen avulla. Tätä varten:	2. Latauspisteiden ylläpitäjien on ylläpitämissään yleisesti saatavilla olevissa latauspisteissä tarjottava loppukäyttäjille mahdollisuus sähköajoneuvon kertalataukseen sellaisen maksuvälineen avulla, joka hyväksyy sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää maksupäätteitä ja -laitteita, vähintään maksukorteilla. Tätä varten:

Tarkistus  97

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
a) latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, joiden antoteho on alle 50 kW, hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:	a) latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään maksukortteja (pankki- ja luottokortit) ja yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:

Tarkistus  98

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) maksukorttien lukulaitteet;	Poistetaan.

Tarkistus  99

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, joiden antoteho on vähintään 50 kW, hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:	Poistetaan.
i) maksukorttien lukulaitteet;
ii) laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja.

Tarkistus  100

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Latauspisteiden ylläpitäjien on 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen varmistettava, että kaikki yleisesti saatavilla olevat latausasemat, joiden antoteho on vähintään 50 kW, täyttävät b alakohdan vaatimukset.	Latauspisteiden ylläpitäjien on 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen varmistettava, että kaikki yleisesti saatavilla olevat latausasemat täyttävät a alakohdan vaatimukset.

Tarkistus  101

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Edellä a ja b alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka eivät edellytä maksua latauspalvelusta.	Edellä a alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka eivät edellytä maksua latauspalvelusta.

Tarkistus  102

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, helposti ja selkeästi vertailtavia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää vain oikeasuhteisesti ja objektiivisin perustein.	4. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, helposti ja selkeästi vertailtavia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä, ja niiden on perustuttava ainoastaan ajoneuvon vastaanottamaan sähköön. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä.

Tarkistus  103

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Jäsenvaltioiden on annettava kansallisille sääntelyviranomaisille valtuudet toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei tapahdu hintakiskontaa, jonka perustana on muun muassa etäisyys seuraavaan latauslaitteeseen, akun varaustaso, ajoneuvon merkki tai osallistuminen sopimusperusteiseen maksujärjestelmään. Kansallisten sääntelyviranomaisten on seurattava hinnoittelua ja ajoneuvojen tuottajien ja latauspisteiden ylläpitäjien käytäntöjä, harkittava asianmukaisia toimenpiteitä kilpailun ja kuluttajansuojan turvaamiseksi ja raportoitava myös määräajoin komissiolle.

Tarkistus  104

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– minuuttihinta,	Poistetaan.

Tarkistus  105

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 kohta

Komission teksti	Tarkistus
6. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen latauskerran alkua ja aiottua latauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi latauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat sähköisen verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. Maksujen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Rajat ylittävästä verkkovierailusta ei saa periä lisämaksuja.	6. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen latauskerran alkua ja aiottua latauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi latauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat sähköisen verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. Maksujen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Lisämaksuja ei saa periä esimerkiksi kalibrointipalveluista, tehohäviöstä tai rajat ylittävästä verkkovierailusta.

Tarkistus  106

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 8 kohta

Komission teksti	Tarkistus
8. Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät yleisesti saatavilla olevat normaaliteholatauspisteet pystyvät älylataukseen.	8. Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät yleisesti saatavilla olevat normaaliteholatauspisteet pystyvät älylataukseen. Jäljempänä 14 artiklan 4 kohdassa säädettyä täydentäen kaksisuuntaisen latauksen on oltava mahdollista yleisesti saatavilla olevissa latauspisteissä.

Tarkistus  107

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 8 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	8 a. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että kaikissa niiden ylläpitämissä yleisesti saatavilla olevissa latauspisteissä noudatetaan toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6 päivänä heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148 säännöksiä.

Tarkistus  108

 

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 9 kohta

Komission teksti	Tarkistus
9. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että TEN-T-tieverkon pysäköinti- ja levähdysalueilla, joihin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria on asennettu, otetaan käyttöön asianmukaiset opasteet, jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarkka sijainti selviää helposti.	9. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että TEN-T-tieverkon pysäköinti- ja levähdysalueilla, joihin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria on asennettu, otetaan käyttöön asianmukaiset opasteet, jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarkka sijainti selviää helposti. Tällaiset opasteet on oltava myös paikoissa, joihin tällainen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on asennettu.

Tarkistus  109

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella otetaan käyttöön vähimmäismäärä yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella otetaan käyttöön vähimmäismäärä yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä ottaen huomioon kansalliset ja EU:n laajuiset markkinaosuutta ja kauttakulkuliikenteen osuutta koskevat indikaattorit.

Tarkistus  110

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan enintään 150 kilometrin välein käyttöön yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia, joiden kapasiteetti on vähintään 2 tonnia päivässä ja joissa on vähintään 700 baarin jakelulaite. Nestemäistä vetyä on oltava tarjolla yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla enintään 450 kilometrin välein.	Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan enintään 100 kilometrin välein käyttöön yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia, joiden kapasiteetti on vähintään 2 tonnia päivässä ja joissa on vähintään 700 baarin jakelulaite. Nestemäistä vetyä on oltava tarjolla yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla enintään 400 kilometrin välein.

Tarkistus  111

 

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden, erityisesti EU:n jäsenehdokkaiden, kanssa ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.
	Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta syrjäisimpiin alueisiin ja saariin, jos kustannukset ovat suhteettomia hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin, nähden. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden on perusteltava päätöksensä ja asetettava nämä kansallisia toimintakehyksiään koskevat tiedot saataville.

Tarkistus  112

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Kaikkien yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen annettava loppukäyttäjille mahdollisuus kertatankkaukseen, joka voidaan maksaa laajalti unionissa käytössä olevalla maksuvälineellä. Tätä varten vedyn tankkausasemien ylläpitäjien on varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vedyn tankkausasemat hyväksyvät sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:	1. Kaikkien yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen annettava loppukäyttäjille mahdollisuus kertatankkaukseen, joka voidaan maksaa laajalti unionissa käytössä olevalla maksuvälineellä. Tätä varten vedyn tankkausasemien ylläpitäjien on varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vedyn tankkausasemat hyväksyvät sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää maksupäätteitä ja -laitteita vähintään maksukorteilla.

Tarkistus  113

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
a) maksukorttien lukulaitteet;	Poistetaan.

Tarkistus  114

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja.	Poistetaan.

Tarkistus  115

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Yleisesti saatavilla olevien vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, helposti ja selkeästi vertailtavissa, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää ainoastaan objektiivisin perustein.	2. Yleisesti saatavilla olevien vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, helposti ja selkeästi vertailtavissa, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä.

Tarkistus  116

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että merisatamissa on tarjolla vähimmäismäärä maasähköä kontti- ja matkustaja-aluksille. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä:	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että merisatamissa on tarjolla maasähköä kontti- ja matkustaja-aluksille. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä:

Tarkistus  117

 

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jos TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatama sijaitsee saarella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä.	3. Jos TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatama sijaitsee saarella, syrjäisimmällä alueella tai harvaan asutulla alueella, jota ei ole liitetty riittävästi suoraan sähköverkkoon, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä.

Tarkistus  118

 

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Merisatamissa toimitettavaa nesteytettyä maakaasua koskevat tavoitteet	Merisatamissa toimitettavaa nesteytettyä maakaasua ja muita vaihtoehtoisia polttoaineita koskevat tavoitteet

Tarkistus  119

 

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T-ydinverkossa. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteitä, jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T-ydinverkossa. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi.

Tarkistus  120

 

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T-ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös markkinoiden tosiasialliset tarpeet ja kehityssuuntaukset.	2. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T-ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös olemassa olevat nesteytetyn maakaasun jakelupisteet sekä markkinoiden tosiasialliset tarpeet ja kehityssuuntaukset.

Tarkistus  121

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jos TEN-T-ydinverkon tai kattavan TEN-T-verkon lentoasema sijaitsee saarella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, tai syrjäisimmällä alueella, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä tai jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin, nähden.

Tarkistus  122

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä laadittava ja lähetettävä komissiolle kansallisen toimintakehyksen luonnos vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi liikenteen alalla ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi.	1. Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa laadittava ja lähetettävä komissiolle kansallisen toimintakehyksen luonnos vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi liikenteen alalla ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi. Kansallisen toimintakehyksen on perustuttava yksityiskohtaisiin markkina- ja liikenneosuuksiin erityisesti kauttakulkuliikenteen ja tietojen seurannan osalta, ja siihen on sisällyttävä yksityiskohtaiset markkinaennusteet.

Tarkistus  123

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
a) markkinoiden nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi liikenteen alalla käytettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehityksen arviointi ottaen huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin intermodaalinen saatavuus ja tarvittaessa sen rajojen yli ulottuva jatkuvuus;	a) markkinoiden nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi liikenteen alalla käytettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehityksen arviointi ottaen huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin intermodaalinen saatavuus ja tarvittaessa sen rajojen yli ulottuva jatkuvuus sekä liikkuvuus ja saavutettavuus syrjäisimmillä alueilla ja niiden ja mantereen välillä;

Tarkistus  124

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	a a) arvio siitä, miten toimenpiteet pannaan täytäntöön energiatehokkuus etusijalle -periaatteen, ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämistä koskevan periaatteen mukaisesti, kun tehdään vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoon liittyviä suunnittelu- ja investointipäätöksiä; jäsenvaltioiden on erityisesti otettava huomioon muun muassa polttoainemuutoksen avulla saavutettavissa oleva tehokkuus, mukaan lukien eri päästöttömien teknologioiden koko elinkaaren energiatehokkuus, liikennemuotosiirtymä, joukkoliikenteen käytön lisääntyminen, ajoneuvojen yhteiskäytön lisääntyminen, lataus- ja tankkausinfrastruktuurin optimaalinen sijoittaminen ja tällaisen infrastruktuurin optimaalinen hyödyntäminen; jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava, että niiden kansalliset toimintakehykset eivät haittaa lähentymisprosessia tai lisää alueellisia eroja;

Tarkistus  125

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – j a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	j a) toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden sekä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien liikennevaihtoehtojen, erityisesti julkisen liikenteen, laajentaminen on kohtuuhintaista ja että ne ovat kaikkien saatavilla;

Tarkistus  126

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – k alakohta

Komission teksti	Tarkistus
k) toimenpiteet, joilla poistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin suunnitteluun, lupamenettelyihin ja hankintaan liittyviä mahdollisia esteitä;	k) toimenpiteet, joilla poistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin suunnitteluun, lupamenettelyihin ja hankintaan liittyviä mahdollisia esteitä ja joilla soveltamisen ja todellisen käyttöönoton välinen viive rajoitetaan kuuteen kuukauteen ottaen asianmukaisesti huomioon sidosryhmien kuulemiset ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt;

Tarkistus  127

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – k a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	k a) toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kansallisella tasolla yleisesti saatavilla olevan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tiheydessä otetaan huomioon väestötiheys ja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen kanta kyseisellä NUTS 3 -alueella;

Tarkistus  128

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – n alakohta

Komission teksti	Tarkistus
n) suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle merisatamissa, lukuun ottamatta aluksille toimitettavaa nesteytettyä maakaasua ja maasähköä, erityisesti vedyn, ammoniakin ja sähkön osalta;	n) suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle merisatamissa, lukuun ottamatta aluksille toimitettavaa nesteytettyä maakaasua ja maasähköä, erityisesti vedyn, vetypohjaisten polttoaineiden, ammoniakin ja sähkön osalta;

Tarkistus  129

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Laatiessaan kansallisen toimintakehyksen luonnosta jäsenvaltiot voivat poiketa 4 artiklassa säädetyistä pakollisista kansallisista tavoitteista edellyttäen, että poikkeamiselle on kattavat perustelut. Kyseisistä tavoitteista voidaan poiketa enintään 15 prosenttia.

Tarkistus  130

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden alueella olemassa olevien eri liikennemuotojen tarpeet, myös niiden liikennemuotojen, joita varten on käytettävissä vain vähän vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille.	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon alueelliset erot ja jäsenvaltioiden alueella olemassa olevien alueiden ja eri liikennemuotojen tarpeet, myös niiden liikennemuotojen, joita varten on käytettävissä vain vähän vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille, ja että latausinfrastruktuuri edistää liikennemuotosiirtymää ja multimodaalisia kuljetuksia.

Tarkistus  131

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä asianomaisten jakeluverkonhaltijoiden kanssa valmistellessaan latauspisteiden käyttöönottoon liittyviä kansallisia toimintakehyksiään.

Tarkistus  132

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan tarvittaessa huomioon alue- ja paikallisviranomaisten intressit, erityisesti kun on kyse julkisen liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurista, sekä asianomaisten sidosryhmien intressit.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon alue- ja paikallisviranomaisten intressit, erityisesti kun on kyse julkisen liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurista, sekä asianomaisten sidosryhmien, erityisesti liikenne- ja energiainfrastruktuurin tarjoajien, intressit. Alue- ja paikallisviranomaiset on otettava mukaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon.

Tarkistus  133

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on toimintakehyksissään otettava huomioon alueelliset erot ja kiinnitettävä erityistä huomiota vähemmän kehittyneisiin alueisiin (NUTS 2 -tasolla).
	Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden, erityisesti EU:n jäsenehdokkaiden, kanssa ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus  134

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 5 kohta

Komission teksti	Tarkistus
5. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tukitoimenpiteiden on oltava SEUT-sopimuksen asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisia.	5. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tukitoimenpiteiden on vastattava EU:n ilmastotavoitetta, jonka mukaan ilmastoneutraalius on saavutettava vuoteen 2050 mennessä, ja niiden on oltava SEUT-sopimuksen asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toteutetaan riittäviä julkisia tukitoimenpiteitä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöön ottamiseksi harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla, jotka eivät ole yksityisten investointien kannalta yhtä houkuttelevia vähäisemmän liikennevirran ja lataustarpeen vuoksi.

Tarkistus  135

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 6 kohta

Komission teksti	Tarkistus
6. Kunkin jäsenvaltion on asetettava kansallisen toimintakehyksensä luonnos julkisesti saataville ja varmistettava, että yleisölle annetaan varhaisessa vaiheessa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua kansallisen toimintakehyksen luonnoksen valmisteluun.	6. Kunkin jäsenvaltion on asetettava kansallisen toimintakehyksensä luonnos julkisesti saataville ja varmistettava, että viranomaisille ja erityisesti alueellisille ja paikallisille viranomaisille annetaan varhaisessa vaiheessa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua kansallisen toimintakehyksen luonnoksen valmisteluun.

Tarkistus  136

 

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 7 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) jäsenvaltioiden tavoitteisiin ja päämääriin liittyvät politiikat ja toimenpiteet.	b) jäsenvaltioiden tavoitteisiin, päämääriin ja niiden maantieteelliseen jakautumiseen jäsenvaltion alueella liittyvät politiikat ja toimenpiteet.

Tarkistus  137

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 7 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	7 a. Kun jäsenvaltio päättää käyttää mahdollisuutta poiketa 1 a kohdassa säädetyistä pakollisista kansallisista tavoitteista, komissio arvioi myös poikkeamisen taustalla olevat syyt ja voi pyytää jäsenvaltiolta lisäselvityksiä.

Tarkistus  138

 

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen säännöllisesti joka kolmas vuosi, miten latauspisteiden käyttöönotto ja toiminta voisi sähköajoneuvojen kautta edelleen edistää energiajärjestelmän joustavuutta, mukaan lukien niiden myötävaikutus tasehallintamarkkinoihin, sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hyödyntämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikentyyppiset julkiset tai yksityiset latauspisteet ja annettava suosituksia liittyen latauspisteiden tyyppiin, taustateknologiaan ja maantieteelliseen jakautumiseen, jotta käyttäjien olisi helpompi integroida sähköajoneuvonsa järjestelmään. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet latauspisteiden lisäämiseksi ja sisällytettävä ne 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Verkonhaltijoiden on otettava arviointi ja toimenpiteet huomioon direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan 3 kohdassa ja 51 artiklassa tarkoitetuissa verkon kehittämissuunnitelmissa.	3. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on yhteistyössä asianomaisten jakeluverkonhaltijoiden kanssa arvioitava 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen säännöllisesti joka vuosi, miten latauspisteiden käyttöönotto ja toiminta voisi sähköajoneuvojen kautta edelleen edistää energiajärjestelmän joustavuutta, mukaan lukien niiden myötävaikutus tasehallintamarkkinoihin, sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hyödyntämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikentyyppiset julkiset tai yksityiset latauspisteet ja annettava suosituksia liittyen latauspisteiden tyyppiin, taustateknologiaan ja maantieteelliseen jakautumiseen, jotta käyttäjien olisi helpompi integroida sähköajoneuvonsa järjestelmään. Arvioinnin on katettava hinnoittelu ja muut kuluttajien kannalta merkitykselliset näkökohdat 13 artiklan mukaisesti, ja se on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet latauspisteiden lisäämiseksi ja sisällytettävä ne 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Verkonhaltijoiden on otettava arviointi ja toimenpiteet huomioon direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan 3 kohdassa ja 51 artiklassa tarkoitetuissa verkon kehittämissuunnitelmissa.

Tarkistus  139

 

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava siirtoverkonhaltijoilta ja jakeluverkonhaltijoilta saatujen tietojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein, kaksisuuntaisen latauksen mahdollisuuksia lisätä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian yleistymistä energiajärjestelmässä. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kaksisuuntaisten latauspisteiden saatavuuden ja maantieteellisen jakautumisen mukauttamiseksi sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa ja sisällytettävä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa.	4. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava siirtoverkonhaltijoilta ja jakeluverkonhaltijoilta saatujen tietojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein, kaksisuuntaisen latauksen mahdollisuuksia lisätä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian yleistymistä energiajärjestelmässä. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on sen jälkeen, kun kaikkia asianmukaisia sidosryhmiä, mukaan luettuina latauspisteiden ylläpitäjät ja ratkaisujen tarjoajat, on kuultu, toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kaksisuuntaisten latauspisteiden saatavuuden ja maantieteellisen jakautumisen mukauttamiseksi sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa ja sisällytettävä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa.

Tarkistus  140

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	b a) asiakkaisiin liittyvät 13 ja 14 artiklan mukaiset näkökohdat.

Tarkistus  141

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
b) yleisesti saatavilla olevien vedyn tankkauspisteiden lukumäärä;	b) yleisesti saatavilla olevien vedyn ja muiden uusiutuvien polttoaineiden tankkauspisteiden lukumäärä;

Tarkistus  142

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – e alakohta

Komission teksti	Tarkistus
e) nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden lukumäärä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon meri- ja sisävesisatamissa;	e) nesteytetyn maakaasun, vedyn ja ammoniakin tankkauspisteiden lukumäärä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon meri- ja sisävesisatamissa;

Tarkistus  143

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – j alakohta

Komission teksti	Tarkistus
j) rautatieliikenteen tankkaus- ja latauspisteet.	j) rautatieliikenteen ja julkisen liikenteen kaluston tankkaus- ja latauspisteet.

Tarkistus  144

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – j a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	j a) vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri saarilla ja syrjäisimmillä alueilla;

Tarkistus  145

 

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. On varmistettava, että saatavilla on merkityksellistä, johdonmukaista ja selkeää tietoa niistä moottoriajoneuvoista, jotka voidaan säännöllisesti tankata markkinoille saatetuilla yksittäisillä polttoaineilla tai ladata latauspisteissä. Nämä tiedot on annettava moottoriajoneuvojen ohjekirjoissa, tankkaus- ja latauspisteissä, moottoriajoneuvoissa ja moottoriajoneuvojen edustusliikkeissä. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin 18 päivän marraskuuta 2016 jälkeen markkinoille saatettuihin moottoriajoneuvoihin ja niiden ohjekirjoihin.	1. On varmistettava, että saatavilla on merkityksellistä, johdonmukaista, avointa ja selkeää tietoa niistä moottoriajoneuvoista, jotka voidaan säännöllisesti tankata markkinoille saatetuilla yksittäisillä polttoaineilla tai ladata latauspisteissä. Nämä tiedot on annettava moottoriajoneuvojen ohjekirjoissa, tankkaus- ja latauspisteissä, moottoriajoneuvoissa ja moottoriajoneuvojen edustusliikkeissä. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin 18 päivän marraskuuta 2016 jälkeen markkinoille saatettuihin moottoriajoneuvoihin ja niiden ohjekirjoihin.

Tarkistus  146

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
2. Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista on saatavilla staattista ja dynaamista tietoa ja että kyseiset tiedot ovat saatavilla kansallisten yhteyspisteiden kautta maksutta. Saataville on asetettava seuraavat tietotyypit:	2. Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista on saatavilla staattista ja dynaamista tietoa ja että kyseiset tiedot ovat saatavilla kansallisten yhteyspisteiden ja EU:n keskitetyn yhteyspisteen kautta maksutta. Saataville on asetettava seuraavat tietotyypit:

Tarkistus  147

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti	Tarkistus
i) lataus- tai tankkauspisteen maantieteellinen sijainti,	i) lataus- tai tankkauspisteen maantieteellinen sijainti ja tilat lataus- tai tankkauspisteen ympärillä,

Tarkistus  148

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ii) liittimien lukumäärä,	ii) liittimien lukumäärä ja saatavuus,

Tarkistus  149

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – iii alakohta

Komission teksti	Tarkistus
iii) vammaisille tarkoitettujen pysäköintipaikkojen määrä,	iii) vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille tarkoitettujen pysäköintipaikkojen määrä,

Tarkistus  150

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Tämän kohdan c alakohdassa määriteltyjen dynaamisten tietojen olisi oltava tarkkoja, ja ne olisi annettava reaaliaikaisesti enintään tunnin välein, mukaan lukien mahdolliset ennusteet.

Tarkistus  151

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot ovat avoimesti ja syrjimättömästi kaikkien sidosryhmien saatavilla jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU67 mukaisesti.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot ovat avoimesti ja syrjimättömästi kaikkien sidosryhmien saatavilla jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU67 mukaisesti sekä eurooppalaisten yhteyspisteiden järjestelmässä ja varmistettava, että tiedot ovat yleisesti saatavilla ja muiden markkinaosapuolten ja palveluntarjoajien käytettävissä tietosuojavaatimuksia asianmukaisesti noudattaen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisesti käytettävissä olevien latauspisteiden ylläpitäjät välittävät tiedot, erityisesti hintatiedot, kansallisille sääntelyviranomaisille ja markkinoiden avoimuudesta vastaavalle elimelle.
__________________	__________________
67 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).	67 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).

Tarkistus  152

 

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 4 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	c a) perustetaan eurooppalainen keskitetty palvelupiste vuoteen 2024 mennessä.

Tarkistus  153

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.	1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea koostuu laajasti eri sidosryhmistä, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta ja kuluttajajärjestöt, sekä jäsenvaltioiden edustajista asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

Tarkistus  154

Ehdotus asetukseksi

21 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	21 a artikla
	Kompensoiva sääntelyn vähentäminen
	Komission esittää viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteen soveltamisesta antamansa tiedonannon mukaisesti ehdotuksia tällä asetuksella käyttöön otettavien sääntelyrasitteiden korvaamiseksi tarkistamalla tai poistamalla EU:n muiden asetusten säännöksiä, joiden noudattamisesta aiheutuu kustannuksia asiaankuuluvilla aloilla.

Tarkistus  155

 

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Uudelleentarkastelu	Raportointi ja uudelleentarkastelu

Tarkistus  156

 

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä sekä tekee tarvittaessa ehdotuksen sen muuttamisesta.	Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä sekä tekee tarvittaessa ehdotuksen sen muuttamisesta, ja vahvistaa vaihtoehtoisen infrastruktuurin käyttöönottoa koskevat tavoitteet suhteessa uusien ilmastoneutraalien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoon.
	Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31 päivään joulukuuta 2029 mennessä ja aina kolmen vuoden välein vuoteen 2050 asti kertomuksen tämän asetuksen arvioinnin tuloksista painottaen tämän asetuksen vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan, asiaankuuluvien alojen kilpailukykyyn ja hiilivuodon suuruuteen.

 

ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoaminen
Viiteasiakirjat	COM(2021)0559 – C9-0331/2021 – 2021/0223(COD)
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 13.9.2021
Lausunnon antanut valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 13.9.2021
Valmistelija:  Nimitetty (pvä)	Bronis Ropė 27.9.2021
Valiokuntakäsittely	10.2.2022	15.3.2022
Hyväksytty (pvä)	21.4.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	18 15 7
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Matteo Adinolfi, François Alfonsi, Pascal Arimont, Adrian-Dragoş Benea, Isabel Benjumea Benjumea, Tom Berendsen, Erik Bergkvist, Stéphane Bijoux, Rosanna Conte, Rosa D’Amato, Christian Doleschal, Raffaele Fitto, Chiara Gemma, Mircea-Gheorghe Hava, Krzysztof Hetman, Ondřej Knotek, Elżbieta Kruk, Joachim Kuhs, Nora Mebarek, Martina Michels, Alin Mituța, Dan-Ştefan Motreanu, Andżelika Anna Możdżanowska, Niklas Nienaß, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Alessandro Panza, Tsvetelina Penkova, Caroline Roose, André Rougé, Susana Solís Pérez, Irène Tolleret, Valdemar Tomaševski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Álvaro Amaro, Josianne Cutajar, Mónica Silvana González, Stelios Kympouropoulos, Jan Olbrycht, Bronis Ropė, Yana Toom

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

18	+
NI	Chiara Gemma
Renew	Stéphane Bijoux, Alin Mituța, Susana Solís Pérez, Irène Tolleret, Yana Toom
S&D	Adrian-Dragoş Benea, Erik Bergkvist, Josianne Cutajar, Mónica Silvana González, Nora Mebarek, Tsvetelina Penkova
The Left	Younous Omarjee
Verts/ALE	François Alfonsi, Rosa D'Amato, Niklas Nienaß, Caroline Roose, Bronis Ropė

 

15	-
ECR	Raffaele Fitto, Elżbieta Kruk, Andżelika Anna Możdżanowska, Valdemar Tomaševski
ID	Joachim Kuhs
PPE	Álvaro Amaro, Pascal Arimont, Isabel Benjumea Benjumea, Tom Berendsen, Christian Doleschal, Mircea-Gheorghe Hava, Krzysztof Hetman, Dan-Ştefan Motreanu, Andrey Novakov, Jan Olbrycht

 

7	0
ID	Matteo Adinolfi, Rosanna Conte, Alessandro Panza, André Rougé
PPE	Stelios Kympouropoulos
Renew	Ondřej Knotek
The Left	Martina Michels

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoaminen
Viiteasiakirjat	COM(2021)0559 – C9-0331/2021 – 2021/0223(COD)
Annettu EP: lle (pvä)	15.7.2021
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 13.9.2021
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 13.9.2021	ITRE 13.9.2021	REGI 13.9.2021
Esittelijä(t)  Nimitetty (pvä)	Ismail Ertug 26.10.2021
Valiokuntakäsittely	1.12.2021	14.3.2022	19.4.2022
Hyväksytty (pvä)	3.10.2022
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	36 2 6
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Andris Ameriks, Erik Bergkvist, Izaskun Bilbao Barandica, Paolo Borchia, Karolin Braunsberger-Reinhold, Ciarán Cuffe, Jakop G. Dalunde, Karima Delli, Ismail Ertug, Giuseppe Ferrandino, Carlo Fidanza, Mario Furore, Søren Gade, Isabel García Muñoz, Elsi Katainen, Elena Kountoura, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Benoît Lutgen, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Cláudia Monteiro de Aguiar, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, Philippe Olivier, Rovana Plumb, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Vera Tax, Barbara Thaler, Henna Virkkunen, Lucia Vuolo, Roberts Zīle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Leila Chaibi, Nicola Danti, Roman Haider, Ljudmila Novak, Jutta Paulus, Dorien Rookmaker, Annalisa Tardino, Kathleen Van Brempt, Marianne Vind, Jörgen Warborn
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Iuliu Winkler
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	4.10.2022

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

36	+
NI	Mario Furore
PPE	Karolin Braunsberger-Reinhold, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Benoît Lutgen, Marian-Jean Marinescu, Cláudia Monteiro de Aguiar, Ljudmila Novak, Massimiliano Salini, Barbara Thaler, Henna Virkkunen, Lucia Vuolo, Jörgen Warborn, Iuliu Winkler
RENEW	Izaskun Bilbao Barandica, Nicola Danti, Søren Gade, Elsi Katainen, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, Dominique Riquet
S&D	Andris Ameriks, Erik Bergkvist, Ismail Ertug, Giuseppe Ferrandino, Isabel García Muñoz, Bogusław Liberadzki, Rovana Plumb, Vera Tax, Kathleen Van Brempt, Marianne Vind
THE LEFT	Leila Chaibi, Elena Kountoura
VERTS/ALE	Ciarán Cuffe, Jakop G. Dalunde, Karima Delli, Jutta Paulus

 

2	-
ID	Roman Haider, Philippe Olivier

 

6	0
ECR	Carlo Fidanza, Peter Lundgren, Dorien Rookmaker, Roberts Zīle
ID	Paolo Borchia, Annalisa Tardino

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

• [1] IPCC, 2018: Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty [Masson-Delmotte, V., P. Zhai, H.-O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P.R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. Péan, R. Pidcock, S. Connors, J.B.R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M.I. Gomis, E. Lonnoy, T. Maycock, M. Tignor, ja T. Waterfield (toim.)]. Painossa. https://www.ipcc.ch/sr15/
• [2]Euroopan komissio, 17.9.2020, https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_1599
• [3] Clean Trucking Alliance 2021 https://clean-trucking.eu/
• [4] Englert, Dominik; Losos, Andrew; Raucci, Carlo; Smith, Tristan. 2021. The Role of LNG in the Transition Toward Low- and Zero-Carbon Shipping. World Bank, Washington, DC. © World Bank. Lisenssi: CC BY 3.0 IGO. https://openknowledge.worldbank.org/handle/10986/35437