MIETINTÖ siviilialan YTPP:n ja muun EU:n siviilialan turvallisuusavun täytäntöönpanosta
28.3.2023 - (2022/2196(INI))
Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Alviina Alametsä
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
siviilialan YTPP:n ja muun EU:n siviilialan turvallisuusavun täytäntöönpanosta
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) V osaston ja erityisesti sen 2 luvun 2 jakson yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP) koskevista määräyksistä,
– ottaa huomioon Santa Maria da Feirassa 19. ja 20. kesäkuuta 2000 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmät,
– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 17. joulukuuta 2004 hyväksymän siviilikriisinhallinnan yleistavoitteen 2008,
– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 19. marraskuuta 2007 hyväksymän siviilikriisinhallinnan uuden yleistavoitteen 2008,
– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin” (JOIN(2013)0030),
– ottaa huomioon 22. tammikuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin sovellettavasta yhdennetystä lähestymistavasta,
– ottaa huomioon 19. marraskuuta 2018 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät YTPP-siviilialan sopimuksen tekemisestä,
– ottaa huomioon 10. joulukuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,
– ottaa huomioon 14. marraskuuta 2022 annetut neuvoston päätelmät naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,
– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva EU:n kolmas toimintasuunnitelma – kunnianhimoinen toimintaohjelma sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämiseksi EU:n ulkoisessa toiminnassa” (JOIN(2020)0017), 10. joulukuuta 2018 hyväksytyn naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n strategisen lähestymistavan ja siihen liittyvän 4. heinäkuuta 2019 hyväksytyn toimintasuunnitelman sekä 21. joulukuuta 2021 hyväksytyn Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) strategian ja toimintasuunnitelman naisten osallistumisen lisäämiseksi YTPP-siviilioperaatioissa 2021–2024,
– ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät nuorista ulkoisessa toiminnassa,
– ottaa huomioon neuvoston 9. marraskuuta 2020 antaman ilmastonmuutosta ja puolustusta koskevan etenemissuunnitelman,
– ottaa huomioon neuvoston 5. lokakuuta 2021 antaman ilmastonmuutosta ja turvallisuutta koskevan yhdennetyn lähestymistavan toimintamallin,
– ottaa huomioon Brysselissä 19. marraskuuta 2021 pidetyn YTPP-siviilialan sopimuksen kolmannen vuotuisen tarkistuskonferenssin,
– ottaa huomioon 16. marraskuuta 2022 pidetyn YTPP-siviilialan sopimuksen neljännen ja viimeisen vuotuisen tarkistuskonferenssin,
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät YTPP-siviilialan sopimuksesta,
– ottaa huomioon naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta 9. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947[1] (NDICI-asetus),
– ottaa huomioon neuvoston 21. maaliskuuta 2022 ja Eurooppa-neuvoston 25. maaliskuuta 2022 hyväksymän asiakirjan ”Turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi – Euroopan unioni, joka suojaa kansalaisiaan, arvojaan ja etujaan sekä edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta”,
– ottaa huomioon 12. joulukuuta 2022 annetut neuvoston päätelmät YTPP-siviilialan sopimuksesta,
– ottaa huomioon 30. maaliskuuta 2022 annetun EUH:n seurantakertomuksen, joka käsitteli perustason tutkimusta ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon sisällyttämisestä Euroopan unionin yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,
– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0091/2023),
A. ottaa huomioon, että siviilikriisinhallinnasta on tullut EU:n YTPP:n keskeinen pilari vuodesta 1999 lähtien konfliktien ennaltaehkäisyssä, vakauttamisessa ja kestävän rauhan edistämisessä; ottaa huomioon, että on kulunut 20 vuotta siitä, kun Bosnia ja Hertsegovinassa käynnistettiin vuonna 2003 EU:n siviilialan poliisioperaatio (EUPM) ensimmäisenä YTPP-operaationa; ottaa huomioon, että siviilikriisinhallinta perustuu perussopimuksiin ja vuonna 2000 Feirassa sovittuihin prioriteetteihin; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot vastaavat operaatioiden voimavaroja koskevien vaatimusten täyttämisestä SEU-sopimuksen 42 artiklan mukaisesti; ottaa huomioon, että EU:lla on tällä hetkellä meneillään 12 siviilioperaatiota ja se on käynnistänyt 24 operaatiota siviilikriisinhallinnan 20-vuotisen toiminnan aikana kolmella eri mantereella, mikä osoittaa, että siviilikriisinhallinnan kysyntä on kasvanut, myös Venäjän Ukrainaa vastaan käymän provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan seurauksena; ottaa huomioon, että siviilioperaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n laajemmassa reagoinnissa turvallisuushaasteisiin ei-sotilaallisin keinoin ja että ne edellyttävät tehokasta koulutusta ja operatiivisia valmiuksia pysyäkseen Euroopan itä- ja eteläpuolella kehittyvän uhkaympäristön tahdissa; ottaa huomioon, että turvallisuusympäristön heikkeneminen ja humanitaarinen kriisi Euroopan unionissa ja sen ympärillä ovat lisänneet YTPP-operaatioihin kohdistuvia vaatimuksia ja aiheuttaneet siten merkittävää painetta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) talousarvioon;
B. ottaa huomioon, että yksi EU:n strategisen kompassin tavoitteista on vahvistaa YTPP:n siviili- ja sotilasoperaatioita laatimalla niille vankemmat ja joustavammat toimeksiannot, edistämällä nopeaa ja joustavampaa päätöksentekoprosessia ja varmistamalla suurempi taloudellinen yhteisvastuu; ottaa huomioon, että YTPP‑operaatioiden mieltäminen EU:n operaatioiksi vahvistaa EU:ta legitiiminä siviilimahtina; ottaa huomioon, että EU on sitoutunut toimimaan määrätietoisempana ja päättäväisempänä turvallisuuden tuottajana, valmistautumaan paremmin vastaamaan nykyisiin ja tuleviin uhkiin ja haasteisiin sekä puolustamaan eurooppalaista ja maailmanlaajuista turvallisuusjärjestelmää yhdessä kumppaneidensa kanssa; ottaa huomioon, että siviilialan YTPP on EU:lle ainutlaatuinen väline, jolla voidaan vastata kaikkein kiireellisimpiin kriiseihin siviilikeinoin; katsoo, että koska YTPP:llä on käytössään niin suunnittelukapasiteettia, resursseja kuin logistiikkaa, siitä voisi tulla siviilikriisinhallinnan ensisijainen mahdollistaja hätätilanteissa ja sitä olisi käytettävä keinona harjoitella käytännössä yhteiskunnan selviytymiskykyä ja palautumista sekä ihmisen aiheuttamissa että luonnonkatastrofeissa; katsoo, että sen ansiosta YTPP-operaatioiden olisi voitava mukautua nopeasti uusiin uhkiin ja haasteisiin ja parantaa vaikuttavuuttaan ottaen myös huomioon uusi turvallisuusympäristö ja se, että strategiset kilpailijamme ovat yhä vahvemmin läsnä operaatioalueilla; toteaa, että nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tarvitaan kiireellisesti tehokkaampaa siviilialan YTPP:tä; ottaa huomioon, että EU ja jäsenvaltiot sopivat vahvistavansa siviilialan YTPP:tä uudella sopimuksella, jolla varmistetaan nopeampi toimintakyky myös monimutkaisissa ympäristöissä;
C. ottaa huomioon, että Göteborgin Eurooppa-neuvosto päätti vuonna 2001 saattaa toimintavalmiuteen 200 tuomaria ja syyttäjää, jotka ovat siviilihallinnon asiantuntijoita, sekä jopa 2 000 hengen pelastuspalveluryhmiä; ottaa huomioon, että vuoden 2010 siviilikriisinhallinnan yleistavoitteessa lisättiin 285 asiantuntijaa konfliktianalyysiin, siirtymäkauden oikeusjärjestelyihin ja vuoropuheluun ja perustettiin sadasta asiantuntijasta koostuvia siviilivalmiusryhmiä;
D. ottaa huomioon, että siviilialan YTPP:llä edistetään konflikteihin ja kriiseihin sovellettavaa yhdennettyä lähestymistapaa sellaisilla aloilla kuin poliisitoiminta, oikeusvaltioperiaate, siviilihallinto, turvallisuusalan uudistus ja seuranta SEU‑sopimuksen 42 ja 43 artiklan mukaisesti ja että siihen liittyy täydentäviä toimenpiteitä, jotka toteutetaan EU:n Globaali Eurooppa -välineen puitteissa ja joilla vahvistetaan kansainvälistä turvallisuutta;
E. ottaa huomioon, että YTPP-siviilialan sopimuksen hyväksyminen vuonna 2018 oli merkittävä edistysaskel EU:n siviilikriisinhallintavalmiuksien vahvistamisessa ja jäsenvaltioiden omistajuuden, vastuun ja resurssien tarjoamisen lisäämisessä; katsoo, että tarvitaan enemmän poliittista ja teknistä sitoutumista sekä henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja jäsenvaltioilta, jotta voidaan saavuttaa sovitut mutta vielä täyttämättä olevat tavoitteet ja lisätä näiden operaatioiden legitiimiyttä;
F. ottaa huomioon, että YTPP:n siviilitehtäviä on vuosien mittaan laajennettu kattamaan muun muassa siirtymäkauden oikeusjärjestelyt, välitystoiminta, vuoropuhelu ja konfliktianalyysit, joilla tuetaan uudistusten täytäntöönpanoa käytännön neuvonnalla, koulutuksella ja välineistöllä, ja katsoo, että ne on viipymättä mukautettava uusiin ja kehittymässä oleviin haasteisiin, kuten hybridiuhkiin, mukaan lukien kyberhyökkäykset, muuttoliikkeen välineellistämiseen, ulkomaiseen sekaantumiseen, vaikuttamiseen ja tiedon manipulointiin, terrorismiin ja radikalisoitumiseen, merelliseen turvallisuuteen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja kulttuuriperinnön suojeluun; ottaa huomioon, että EU:n YTPP-operaatioihin kohdistuu myös hybridiuhkia, mukaan lukien disinformaatiota, mikä vaarantaa operaatioiden tehokkuuden sen maan vakauttamisessa, jossa niitä toteutetaan; ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksella ja ympäristön pilaantumisella on vakavia vaikutuksia kriisinhallinnan toimintaympäristöön ja niihin on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota siviilioperaatioiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa;
G. ottaa huomioon, että monilla konfliktialueilla nuorten osuus väestöstä on suuri; katsoo, että nuorten olisi osallistuttava aktiivisesti kestävän rauhan ja turvallisuuden luomiseen ja osallistuttava konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanrakentamiseen, mukaan lukien oikeusvaltioperiaatteen, oikeuden ja sovinnon edistäminen; ottaa huomioon, että EU on sitoutunut edistämään lasten oikeuksia ulkoisessa toiminnassaan mutta tätä sitoumusta ei vielä panna täytäntöön YTPP:n yhteydessä;
H. ottaa huomioon, että EU on sitoutunut asettamaan naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman keskeiseen asemaan YUTP:ssä ja että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään naisten laajempaa edustusta YTPP-operaatioissa mutta YTPP-siviilialan sopimuksessa (2018) ei aseteta konkreettista tavoitetta naisten edustukselle siviilioperaatioissa eikä siinä viitata sukupuolten tasa-arvoon;
I. ottaa huomioon, että naisten edustus YTPP-operaatioissa pysyi muuttumattomana viisivuotiskaudella 2015–2020; ottaa huomioon, että siviiliesikuntarakenteissa (turvallisuuteen ja rauhaan sovellettavasta yhdennetystä lähestymistavasta vastaava osasto, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta vastaava osasto, siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara) naisten osuus koko henkilöstöstä on noin 50 prosenttia mutta he ovat edelleen aliedustettuina johtotehtävissä (30 prosenttia);
J. ottaa huomioon, että vuodesta 2017 alkaen koko henkilöstölle on järjestettävä lähettämistä edeltävä pakollinen koulutustilaisuus, jossa käsitellään ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asioita; ottaa huomioon, että yli kolmannes vastaajista EUH:n seurantakertomuksessa, joka käsitteli perustason tutkimusta ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon sisällyttämisestä Euroopan unionin yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, ei saanut tällaista koulutusta;
K. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden on määrä hyväksyä uusi YTPP-siviilialan sopimus toukokuuhun 2023 mennessä, jotta voidaan jatkaa pyrkimyksiä kohti tehokkaampia ja toimintakykyisempiä siviilialan YTPP-operaatioita, erityisesti ottaen huomioon kasvavat turvallisuushaasteet maailmanlaajuisesti; ottaa huomioon, että muuttuva geopoliittinen toimintaympäristö ja muuttuva turvallisuusympäristö, mukaan lukien konfliktit Euroopan unionissa ja Euroopan maaperällä, sekä Venäjän provosoimaton ja perusteeton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, disinformaatio, terrorismi sekä hybridiuhat ja pahantahtoiset uhat, edellyttävät täyttä sitoutumista siviilialan YTPP:n vahvistamiseksi uudella YTPP-siviilialan sopimuksella;
Siviilikriisinhallinnan strategisen vision tehostaminen
1. korostaa, että EU:n siviilikriisinhallinta edistää merkittävästi kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ja että sillä on keskeinen rooli ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin sovellettavan EU:n yhdennetyn lähestymistavan täytäntöönpanossa;
2. muistuttaa, että kriisinhallinta on EU:n YTPP:n ytimessä erityisesti sen sotilas- ja siviilioperaatioiden kautta; muistuttaa, että vuoden 2020 uhka-analyysin keskeinen lähtökohta oli tarve vahvistaa EU:n kykyä reagoida nopeasti kriiseihin ja parantaa sen yleistä varautumista; korostaa siksi YTPP-siviilioperaatioissa työskentelevälle henkilöstölle annettujen toimeksiantojen merkitystä, minkä vuoksi jäsenvaltioiden on tarjottava asianmukaisia profiileja kansallisten panosten lisäämiseksi YTPP-siviilioperaatioihin ja EUH:n on toteutettava tarkkaavaista henkilöstöpolitiikkaa; toteaa, että myös EU:lla on keskeinen rooli työpaikkojen tarjoamisessa kansainvälisille ja paikallisille työntekijöille;
3. kehottaa jäsenvaltioita käyttämään uutta YTPP-siviilialan sopimusta siviilikriisinhallintaa koskevan strategisen visionsa vahvistamiseen selventämällä YTPP-siviilialan roolia, tehokkuutta ja lisäarvoa ja määrittelemällä siviilikriisinhallinnan yhteisen tavoitetason;
4. muistuttaa, että ennen strategisen kompassin hyväksymistä vuonna 2022 tehty uhka‑analyysi oli ainutlaatuinen pyrkimys saattaa EU:n turvallisuus- ja puolustusdoktriini ajan tasalle; kehottaa jäsenvaltioita ja EUH:ta hyödyntämään analyysia keskusteluissaan siviilikriisinhallinnan tulevaisuudesta ja YTPP-siviilivälineen suunnitellusta käytöstä;
5. katsoo, että perinteiset siviilialan YTPP:n tehtävät, kuten poliisitoiminta, oikeusvaltio, siviilihallinto, turvallisuusalan uudistus, seuranta, aseistariisunta ja demobilisaatio ovat tärkeämpiä kuin koskaan ennen turvallisuus- ja oikeusalan vakauttamiseksi ja nykyaikaistamiseksi; korostaa tarvetta jatkaa tehtävien päivittämistä ja laajentamista yhdennetyn lähestymistavan ja perussopimusten puitteissa, kun otetaan huomioon uudet riskit ja uhat, jotka ovat johtaneet uuteen turvallisuusympäristöön; korostaa tarvetta integroida ja vahvistaa monialaisia kysymyksiä, erityisesti seuraavia:
a) ihmisten turvallisuus
b) isäntämaan hallituksen ja paikallisen väestön turvallisuustarpeet ja omistajuus
c) sukupuolisensitiivisyys, tasa-arvo ja naiset, rauha ja turvallisuus
d) nuoriso, rauha ja turvallisuus, lapset aseellisissa konflikteissa
e) rauhanvälitys, vuoropuhelu ja sovinto
f) merkityksellinen yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa
g) turvallisuuden ja ilmaston välinen yhteys
h) siviili- ja sotilasviranomaisten välinen vuorovaikutus edistämällä oikeusvaltioperiaatetta ja vastuuvelvollisuutta muun muassa vahvistamalla oikeusketjua ja voimavaroja, joilla voidaan vastata tehokkaasti turvallisuushaasteisiin
i) aseistariisunnan, demobilisaation ja yhteiskuntaan sopeuttamisen siviilinäkökohdat
j) korruption torjunta
k) disinformaatiokampanjoiden seuranta ja torjunta
l) kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen;
6. korostaa tarvetta valtavirtaistaa ennakoivammin operaation toimeksiannossa ja tehtävissä seuraavat käsitteet: ihmisten turvallisuus, paikallisen väestön turvallisuustarpeet, sukupuolisensitiivisyys, parlamentaarinen valvonta, avoimuus ja paikallisen turvallisuusalan vastuuvelvollisuus;
7. korostaa, että YTPP-siviilioperaatioiden onnistuminen riippuu suuresti myötämielisyydestä isäntämaan näkökulmia ja omistajuutta kohtaan; kannustaa käyttämään räätälöityjä lähestymistapoja sekä isäntämaan hallituksen, kansalaisyhteiskunnan ja paikallisen väestön aktiivista osallistumista ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä; korostaa siksi paikallisen omistajuuden merkitystä koko operaation toimeksiantojen täytäntöönpanon ajan suunnittelusta täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin; korostaa, että YTPP-siviilioperaatioiden henkilöstön on luotava luottamukseen perustuvat suhteet isäntämaiden hallituksiin, kansalaisyhteiskuntaan ja paikallisväestöön, mikä edellyttää tilannetietoisuutta, kulttuurista ymmärrystä ja paikallisten kielten tuntemusta; suhtautuu myönteisesti EUH:n operatiivisiin suuntaviivoihin, jotka koskevat kansalaisyhteiskunnan ennakoivaa osallistumista YTPP‑operaatioihin; muistuttaa, että siviilioperaatioissa on kiinnitettävä erityistä huomiota konfliktien dynamiikkaan sekä luotettaviin riskien arvioinnin ja lieventämisen prosesseihin ja että niihin on sisällyttävä enemmän YTPP:n toimien vaikuttavuuteen perustuvaa seurantaa ja arviointia sekä enemmän kuulemis- ja palautemekanismeja; suosittelee, että perustetaan turvalliset ja suojatut viralliset, epäviralliset ja nimettömät kanavat kansalaisyhteiskunnan operaatioista antamia palautteita ja valituksia varten, jotta voidaan auttaa EU:ta saamaan selvempi kuva operaatioidensa tehokkuudesta;
8. toteaa, että joissakin tapauksissa YTPP-siviilioperaatioiden onnistuminen vaarantuu, koska isäntämaiden hallitukset eivät ole noudattaneet uudistuksia koskevia sitoumuksiaan; kehottaa siksi tiivistämään yhteistyötä isäntämaiden kanssa ja kiinnittämään yhtäläisesti huomiota koulutukseen ja institutionaalisiin uudistuksiin; kehottaa käyttämään EU:n yhdennettyä lähestymistapaa, joka kattaa YTPP‑siviilioperaatiot, kehitysavun ja avustukset, jotta YTPP-siviilioperaatioille saadaan tarvittava vipuvaikutus sen varmistamiseksi, että isäntämaiden hallitukset täyttävät sitoumuksensa ja noudattavat perusvapauksia ja ihmisoikeuksia; korostaa, että YTPP-siviilioperaatioiden on tärkeää koordinoida toimiaan muiden vastaavaa toimintaa isäntämaassa harjoittavien kansainvälisten kumppaneiden kanssa; panee merkille, että YTPP-siviilioperaatioita toteutetaan usein maissa ja alueilla, joilla kiistoja aiheuttavat valtiolliset ja valtiosta riippumattomat toimijat, jotka ovat valmiita heikentämään EU:n valmiuksia ja uskottavuutta turvallisuuden tuottajana; korostaa tässä yhteydessä, että kaikkien EU:n sitoumusten on oltava uskottavia paikallisen ja alueellisen väestön ja viranomaisten silmissä ja perustuttava tiiviiseen ja vilpittömään yhteistyöhön isäntämaiden kanssa, ja katsoo, että on ylläpidettävä tiheää yhteydenpitoa operaation henkilöstön, kansallisten viranomaisten ja laajemman väestön välillä; kehottaa siksi EU:ta ja sen jäsenvaltioita tehostamaan strategista viestintäänsä siviilikriisinhallinnasta poliittisen tuen saamiseksi EU:ssa ja maissa, joissa operaatioita toteutetaan, tarjoamaan strategista viestintää, joka on räätälöity kullekin operaatiolle siten, että korostetaan operaation tavoitteita ja arvoja sekä hyötyjä paikalliselle väestölle, ja tukemaan pätevän henkilöstön, myös naisten, tehokkaampaa rekrytointia siviilialan YTPP-operaatioihin;
9. katsoo, että siviilialan YTPP:n olisi oltava osa laajempaa poliittista strategiaa, jossa puututaan konfliktien perimmäisiin syihin, myös ilmastonmuutokseen; muistuttaa, että operaatioille olisi tiedotettava ilmaston huomioon ottavista konfliktianalyyseistä, ja kehottaa valtavirtaistamaan ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen siviilikriisinhallinnassa; painottaa, että ilmaston ja turvallisuuden välinen yhteys on sisällytettävä sopimus 2.0:aan ja että on esitettävä selkeästi, miten se voidaan panna täytäntöön siviilikriisinhallinnan yhteydessä; toistaa neuvoston vuoden 2022 joulukuun päätelmissä operaatioille antaman kehotuksen toteuttaa konkreettisia toimia hiilijalanjälkensä pienentämiseksi tavoitteena saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti;
10. korostaa, että on tärkeää arvioida siviilialan YTPP-toimia tietyillä aloilla ja erityisesti vastata uusiin turvallisuushaasteisiin, kuten muuttoliikkeen välineellistämiseen, meriturvallisuuteen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen; pitää valitettavana, että EU:lla on puutteita valmiudessa ennaltaehkäistä ja havaita hybridiuhkia, erityisesti tiedonmanipulointia, mikä vaikuttaa suoraan YTPP-siviilioperaatioiden onnistumiseen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä päätöstä kehittää EU:n hybridivälineistö, jotta hybridikampanjoihin voidaan vastata koordinoidusti; suhtautuu myönteisesti EU:n kyberpuolustuspolitiikkaa koskevaan yhteiseen tiedonantoon, jossa todetaan kyberresilienssin merkitys YTPP-operaatioille ja korostetaan samalla tarvetta kehittää edelleen EU:n kyberpuolustuspolitiikkaa ja -valmiuksia, mukaan lukien kyberalan nopean toiminnan ryhmien perustaminen ja niiden laajentaminen tukemaan YTPP-siviilioperaatioita; toistaa, että niiden strategisia viestintävalmiuksia on kehitettävä kiireellisesti muun muassa turvallisilla viestintäjärjestelmillä, jotka hyödyntävät EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaa, ja yhteisellä alustalla tietämyksen jakamiseen siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (CPCC) ja kentällä toteutettavien operaatioiden välillä hyödyntäen teknologista innovointia ja vahvistaen samalla YTPP-operaatioiden kybertietoisuutta ja kyberresilienssiä; kehottaa parantamaan CPCC:n yleisten rakenteiden ja YTPP-operaatioiden kyberresilienssiä;
11. kehottaa jäsenvaltioita ja EUH:ta puuttumaan kulttuuriperinnön suojeluun ja säilyttämiseen kohdistuviin jatkuviin ja kasvaviin uhkiin ja torjumaan kulttuuriesineiden salakuljetusta erityisesti konfliktialueilla;
12. kehottaa käyttämään uutta YTPP-siviilialan sopimusta naisten täysimääräiseen, tasapuoliseen ja merkitykselliseen osallistumiseen YTPP:n siviilialan toimintaan; korostaa, että naisten osuus on merkittävä YTPP-operaatioiden onnistumisen kannalta ja se lisää EU:n uskottavuutta miesten ja naisten yhtäläisten oikeuksien maailmanlaajuisena edistäjänä; palauttaa mieliin sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan kolmannen EU:n toimintasuunnitelman (2020–2024), joka edellyttää sukupuolinäkökulman järjestelmällistä sisällyttämistä kaikkiin EU:n politiikkoihin ja ulkoisiin toimiin, YTPP mukaan luettuna; kehottaa jäsenvaltioita ja EUH:ta edistämään naisten määrän lisäämistä YTPP-operaatioissa, ja ensimmäisenä askeleena pyrkimään nostamaan naisten osuus vähintään 40 prosenttiin kaikissa operaatioissa ja kaikilla tasoilla vuoteen 2024 mennessä; suosittaa, että jäsenvaltiot hyväksyvät CPCC:n strategian ja toimintasuunnitelman naisten osallistumisen lisäämiseksi YTPP‑siviilioperaatioissa 2021–2024; kehottaa siksi EU:n jäsenvaltioita sitoutumaan asteittaiseen sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen nimitettäessä operaatioiden päälliköitä ja muita ylempään johtoon kuuluvia henkilöitä; kannustaa tekemään tiivistä yhteistyötä paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa sukupuolten tasa-arvon ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen edistämiseksi mahdollisuuksien mukaan;
13. kehottaa toiminnallistamaan tehokkaasti lastensuojelua ja lapsia aseellisissa selkkauksissa koskevaa toimintasuunnitelmaa sekä nuoriso-, rauha- ja turvallisuusagendaa siviilikriisinhallinnassa, ottamaan nuoret aktiivisesti mukaan operaatioiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä soveltamaan nuorison huomioon ottavaa lähestymistapaa konfliktianalyysiin;
14. korostaa, että turvallisuusympäristön tulevien muutosten ennakointi on keskeistä sen varmistamiseksi, että siviilikriisinhallinnan strategiset tavoitteet saavutetaan; kehottaa toteuttamaan uudessa YTPP-siviilialan sopimuksessa enemmän skenaarioihin perustuvaa suunnittelua, strategista ennakointia ja konfliktien analysointia sekä varhaisvaroitusta operaatioita ja toimeksiantoja koskevassa päätöksenteossa;
15. kehottaa CPCC:tä, EU:n sotilaskomiteaa (EUSK) ja EU:n sotilasesikuntaa kehittämään mallin, jolla tuotetaan ja jaetaan operaation tai toimen suunnittelua koskevia parhaita käytäntöjä, jotka jaetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa operaation onnistumisen kannalta tärkeiden kumppaneiden kanssa;
16. kehottaa siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaraa (CPCC) ja EU:n sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaraa (MPCC) korostamaan YTPP‑operaatioiden koko henkilöstön ammattimaista siviili- ja sotilasalan koulutusta siten, että Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian avulla kehitettäisiin siviili- ja puolustusalan ammattilaisten asiantuntemusta sen varmistamiseksi, että YTPP:n henkilöstö pystyy paremmin tunnistamaan kohdemaiden monimutkaiset turvallisuushaasteet ja vastaamaan niihin;
17. kehottaa EUH:ta, MPCC:tä, CPCC:tä ja YTPP-operaatioiden esikuntia edistämään siviili- ja sotilaskumppaneiden välistä uutta yhteisymmärryksen kulttuuria, joka perustuu tehostettuihin institutionaalisiin suhteisiin ja yhteiseen tietoisuuteen ja arviointiin, jotta voidaan kehittää kokonaisvaltainen suunnittelukehys ja -kulttuuri;
18. kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja EUH:ta laatimaan konkreettisen suunnitelman yhdennetyn lähestymistavan täytäntöönpanoa varten ja varmistamaan, että kaikkia asiaankuuluvia EU:n ja jäsenvaltioiden välineitä (sotilaallinen YTPP, Globaali Eurooppa, liittymistä valmisteleva tukiväline) sovelletaan johdonmukaisesti ja että ne johtavat tehokkaammin EU:n yleisten tavoitteiden saavuttamiseen; kehottaa toteuttamaan lisätoimia EU:n eri poliittisten ja teknisten välineiden välisen siirtymän hallitsemiseksi;
19. korostaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä kolmansien maiden ja kumppanien, kuten YK:n, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ja Naton, kanssa nykyisiin ja tuleviin turvallisuusuhkiin ja -haasteisiin vastaamiseksi;
20. kehottaa jäsenvaltioita kutsumaan EU:n ehdokasvaltiot tapauskohtaisesti osallistumaan YTPP-siviilioperaatioihin; kehottaa antamaan apua kiinnostuneille maille niiden kouluttamiseksi ja valmistamiseksi osallistumista varten; muistuttaa tässä yhteydessä lisäarvosta, jota kumppanuudet kolmansien maiden kanssa voivat tuoda YTPP‑siviilioperaatioille; pitää myönteisenä kolmansien maiden tukea Ukrainan tilanteessa ja muistuttaa, että Norjan, Islannin, Australian, Sveitsin, Yhdysvaltojen, Kanadan, Uuden-Seelannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kaltaiset maat voisivat myös tuoda huomattavia poliittisia ja taloudellisia resursseja YTPP-siviilioperaatioihin; kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen kolmansien maiden kumppaneiden kanssa tehtävien osallistumissopimusten edellytyksiä, sillä kolmansien maiden lähettämien asiantuntijoiden määrä on vuoden 2010 jälkeen vähentynyt 200:sta kymmeneen;
Sopimuksen täytäntöönpano
21. panee merkille vuoden 2018 suunnitelman saavutukset jäsenvaltioiden sitouttamisessa kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmiensa kehittämiseen muun muassa jäsennellyn vuoropuhelun ja hyvien käytäntöjen ja saatujen kokemusten vaihdon avulla sekä hyödyntämällä niitä edelleen myöhemmin sovittavilla jäsennellyillä ja säännöllisillä voimavaroihin liittyvillä prosesseilla ja edistämällä alueellista yhteistyötä ja yhteisiä toimia jäsenvaltioiden välillä;
22. tukee aloitteita, joiden tavoitteena on kehittää siviilioperaatioiden kouluttamis- ja varustamisväline, jotta voidaan parantaa EU:n valmiuksia tukea kolmansia maita ja vastata niiden konkreettisiin odotuksiin ja tarpeisiin; kehottaa siksi jatkamaan näitä toimia, asettamaan enemmän määrällisiä tavoitteita ja vahvistamaan aikataulut kaikille toimille, mukaan lukien vastuullisten tahojen määrittäminen;
23. korostaa YTPP-siviilioperaatioissa kohdattavia haasteita, kuten voimavarojen ja resurssien saatavuutta, reagointikykyä, keskeisten suorituskykyindikaattorien puutetta, nopeampaa päätöksentekoa ja skaalattavampia, mukautettavia, modulaarisia operaatioita ja selkeämpiä toimeksiantoja, ja korostaa, että näitä haasteita korostettiin jo ensimmäisessä sopimuksessa, mikä on johtanut YTPP:n siviilialan painottamiseen, mutta ei täyteen toimintavalmiuteen ja vastaavasti jäsenvaltioiden osallistumisen ja omistajuuden lisääntymiseen, joihin on puututtava kiireellisesti uudessa YTPP‑siviilialan sopimuksessa;
24. panee merkille pitkäaikaisten YTPP-siviilioperaatioiden määrän, joka osoittaa tarkasti määriteltyjen tavoitteiden, sekä poliittisten että operatiivisten, vetäytymisstrategioiden ja niiden arvioinnin tarpeen; kehottaa ottamaan käyttöön siviilioperaatioita varten vetäytymisstrategioita ja mittareita, joilla voidaan arvioida niiden onnistumista ja joiden avulla operaatiot voidaan päättää nopeammin, kun operatiiviset ja poliittiset tavoitteet on saavutettu ja silloinkin kun niitä ei ole saavutettu tai kun sijoittautumismaan asiaankuuluvia turvallisuus-, poliittisia tai strategisia edellytyksiä ei ole enää mahdollista täyttää; kehottaa siksi käymään rehellisen poliittisen keskustelun sellaisten operaatioiden päättämisestä, jotka eivät tuota toivottua vaikutusta, sillä niillä saatetaan oikeuttaa edistyksen puute isäntämaassa;
25. toteaa, että ainoat tällä hetkellä käytössä olevat YTPP-siviilioperaatioiden toimeksiantojen arvioinnit ovat strategiset arvioinnit, joita hyödynnetään operaatioiden uusimisessa, mukauttamisessa ja päättämisessä; korostaa, että on tärkeää kehittää ja ottaa käyttöön järjestelmä ja menetelmät, joilla arvioidaan tehtävien suorittamista, niiden tehokkuutta ja niiden varainhoitoa; korostaa tässä yhteydessä puolueettoman ja riippumattoman järjestelmän merkitystä operaatioiden vaikutusten arvioimiseksi; suhtautuu myönteisesti EUH:n tätä tarkoitusta varten esittelemään arvioinnista tehtyyn vaihtoehtoja koskevaan asiakirjaan; muistuttaa, että YTPP:n siviilioperaatioiden ja niiden tehokkuuden arviointiin on oltava riittävät resurssit ja että järjestelmällisiä arviointeja olisi hyödynnettävä sekä nykyisiä että tulevia operaatioita koskevassa poliittisessa päätöksenteossa;
26. suhtautuu myönteisesti EUH:n ja CPCC:n operatiivisiin suuntaviivoihin, joilla tarjotaan YTPP-siviilioperaatioille välineitä, joiden avulla ne voivat toimia ennakoivasti kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa keskeisinä kumppaneina prosessien kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa; suhtautuu myönteisesti ihmisoikeuksien valtavirtaistamisesta ja ihmisoikeuksia koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annettuihin EUH:n operatiivisiin suuntaviivoihin ja kehottaa panemaan ne tehokkaasti täytäntöön erityisesti ottamalla käyttöön selkeät sisäiset menettelyt turvallisuusalan tukeen liittyvien ihmisoikeusriskien hallitsemiseksi;
Voimavarojen vahvistaminen ja tuottaminen niin, että ne vastaavat sopimuksen tavoitetasoa
27. kehottaa EUH:ta kehittämään yhdessä asiaankuuluvien komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden kanssa jäsennellyn ja säännöllisen siviilivoimavarojen kehittämisprosessin, jossa arvioidaan jäsenvaltioiden voimavarojen tarpeita ja niiden käytettävyyttä, kehitetään vaatimuksia, tehdään puuteanalyysi ja tarkastellaan edistymistä säännöllisesti; kannustaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tutkimaan mahdollisuutta tarjota taloudellisia kannustimia, joilla tuetaan jäsenvaltioita niiden voimavarojen kehittämistoimissa, kuten vuoden 2018 siviilialan sopimuksessa todetaan, ja muistuttaa samalla jäsenvaltioita siitä, että niiden on sitouduttava uudessa sopimuksessa kehittämään kaikki siviilikriisinhallintaoperaatioiden toteuttamiseen ja ylläpitämiseen tarvittavat voimavarat;
28. pitää valitettavana, että huolimatta siitä, että YTPP-siviilioperaatiot ovat yksi sopimuksen keskeisistä sitoumuksista, ne kärsivät jatkuvasti siitä, että jäsenvaltiot eivät ole täyttäneet lupauksiaan tarjota riittävästi henkilöstöä, sillä tällä hetkellä kymmenen jäsenvaltiota tarjoaa 78 prosenttia lähetetystä henkilöstöstä ja 17 jäsenvaltiota vain 22 prosenttia; kehottaa jäsenvaltioita säilyttämään uudessa sopimuksessa sitoumuksen lisätä yhdessä lähetetyn henkilöstön määrää ja osuutta kaikissa operaatioissa ja kaikilla tasoilla ja pyrkiä samalla siihen, että ne tarjoavat lähetettyä henkilöstöä, jotta voidaan täyttää 100 prosenttia kaikista operatiivisista viroista ja kattaa vähintään 60 prosenttia muihin kuin operatiivisiin tehtäviin lähetetystä henkilöstöstä; kehottaa jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan henkilöstön lähettämistään, jotta voidaan vähentää operaatioiden henkilöstön koordinoimattoman vaihtuvuuden häiriövaikutuksia; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita varmistamaan, että lähetettyä henkilöstöä palkitaan heidän osallistumisestaan EU:n operaatioihin urakehityspolitiikan kautta; kehottaa EUH:ta tarkastelemaan nykytilannetta ja laatimaan jäsenvaltioita varten indikaattoreita, jotka mittaavat henkilöstön vaihtuvuutta ja lähettämisen jälkeistä työllisyyttä työpaikan kategorian ja työsuhteen tyypin perusteella;
29. korostaa tarvetta uudistaa henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstöhallintojärjestelmää ja varmistaa, että YTPP-siviilioperaatioiden työoloissa edistetään turvallisempaa ja osallistavampaa ympäristöä erityisesti naisille; panee tyytyväisenä merkille EUH:n pyrkimykset puuttua operaatioiden henkilöstölle annetun tuen heikkouksiin, mukaan lukien käytännesääntöjen tarkistaminen, keskittyen erityisesti ihmisoikeusperiaatteisiin ja kehittää malli parhaita käytäntöjä edustavien kampanja- ja operaatiosuunnittelukonseptien laatimiseksi ja jakamiseksi; korostaa tarvetta perustaa häirintäyhdyshenkilöiden verkosto; kehottaa laatimaan virallisen, mielekkään ja järjestelmällisen prosessin EU:n siviiliturvallisuusoperaatioissa toimivan henkilöstön edustajien kuulemiseksi; kehottaa EUH:ta tutkimaan tapoja, joilla vähennetään henkilöstön vaihtuvuutta ja avointen työpaikkojen määrää, muun muassa pidentämällä lähettämisaikaa;
30. pitää valitettavina EUH:n tiukoille venytettyjä resursseja siviilialan YTPP:ssä yleensä, mukaan lukien CPCC, joka tällä hetkellä tukee 110:n ihmisen henkilöstöllään 12:ta operaatiota, joissa toimii 2 200 työntekijää; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan CPCC:n nopean kehittämisen täysin toimivaksi operatiiviseksi esikunnaksi varmistamalla, että sillä on käytettävissään tarvittavat varat, henkilöstö ja asiantuntemus; korostaa, että sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran on suunniteltava kaikki sotilasoperaatiot ja johdettava niitä selkeää komentoketjua käyttäen ja että sille on varmistettava tarvittava henkilöstö, varat ja infrastruktuuri; korostaa tarvetta lisätä siviili- ja sotilasviranomaisten välistä koordinointia ja vuorovaikutusta EU:n tasolla ja lisätä täydentävyyttä ja synergioita sotilaallisen YTPP:n kanssa ja pitää samalla siviili- ja sotilaskomentoketjut erillään;
31. korostaa, että koulutus on keskeistä tehokkuuden kannalta, mikä puolestaan on olennaisen tärkeää YTPP-siviilioperaatioiden onnistumisen kannalta; kehottaa tekemään kattavan arvioinnin siviilialan YTPP:n koulutusrakenteesta, jotta voidaan tunnistaa koulutuksen tarpeet, puutteet ja päällekkäisyydet jäsenvaltioissa, ja näin parantaa ja yhdenmukaistaa YTPP:tä koskevaa EU:n koulutuspolitiikkaa keskittyen erityisesti paikallisen väestön tarpeisiin; katsoo, että ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen keskeiset osatekijät ja käsitteet olisi sisällytettävä järjestelmällisesti lähettämistä edeltävään koulutukseen ja perehdyttämiskoulutukseen; muistuttaa, että YTPP-siviilioperaatioita varten annettavassa koulutuksessa henkilöstölle on annettava monimutkaisissa kulttuuriympäristöissä tarvittavat tiedot, ymmärrys, taidot ja asenne, myös suhteessa paikallisten väestöryhmien tarpeisiin, ja sen olisi siksi sisällettävä oppitunteja, joissa käsitellään kansainvälistä humanitaarista oikeutta, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, siviili- ja sotilasviranomaisten välistä yhteistyötä, ihmisten turvallisuutta, konfliktiherkkyyttä, rasisminvastaisuutta ja kulttuurienvälistä viestintää;
32. kehottaa komissiota, EUH:ta, CPCC:tä ja MPCC:tä mukautumaan paremmin virastojen välisten työryhmien rakentamiseen harjoituksilla ja koulutuksella, joilla autetaan kehittämään parhaiden käytäntöjen mukaista virastojen välisen yhteistyötä ja vankkoja toimintojen välisiä henkilökohtaisia suhteita, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä sotilas- ja siviiliviranomaisten välisten tehokkaiden kumppanuuksien kannalta itäisten kumppanimaiden kaltaisissa maissa;
33. korostaa, että on tärkeää torjua YTPP-siviilioperaatioihin kohdistettua haitallista disinformaatiota; kehottaa myös lisäämään operaatioiden henkilöstön koulutusta hybridiuhkien ennaltaehkäisystä ja havaitsemisesta ja niihin puuttumisesta, erityisesti tietojen manipuloinnista; panee merkille, että EUH StratCom-osaston ja EU:n operaatioiden välinen yhteistyö niihin kohdistuvien disinformaatio-operaatioiden torjumiseksi on lisääntynyt; kehottaa ottamaan tähän yhteistyöhön mukaan kaikki EU:n edustustot ja varmistamaan, että jokaisessa operaatiossa on hyvin koulutettua henkilöstöä, joka vastaa mahdollisuuksien mukaan disinformaation seurannasta, raportoinnista ja torjunnasta; katsoo, että laajamittaista disinformaatiostrategiaa olisi torjuttava kattavalla, tehokkaalla ja koordinoidulla EUH:n ja EU:n toimintasuunnitelmalla, jota operaatiot ja edustustot tukevat aktiivisesti;
34. kehottaa toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa kestävää ja pitkän aikavälin valmiuksien kehittämistä ja koulutusta, kuten kouluttajien koulutusohjelmia, operaatioiden pitkän aikavälin elinkelpoisuuden ja onnistumisen varmistamiseksi; kehottaa sisällyttämään YTPP-operaatioiden toimeksiantoihin neuvonta- ja koulutustehtäviä kehitteillä olevan teknologian käsittelemiseksi;
35. muistuttaa, että tietämyksenhallinta on keskeistä ja olennainen osa yhdennetyn lähestymistavan toiminnallistamista; korostaa, että on tärkeää kehittää tietämyksenhallinnan rakenne, jotta voidaan säilyttää asiantuntemus, edistää parhaita käytäntöjä ja oppia kokemuksista järjestelmällisemmin sekä kannustaa YTPP‑siviilioperaatioissa työskentelevän henkilöstön oppimiskulttuuria; panee tyytyväisenä merkille EUH:n ja CPCC:n nykyiset toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan erityisten tietämyksenhallinta- ja arviointiasiantuntijoiden toimien perustamista kentälle ja CPCC:hen;
Uudistetaan ja keskitetään huomiota nykyisiin operaatioihin
36. suhtautuu myönteisesti Ukrainassa toteutettavan EU:n neuvontaoperaation toimeksiannon tarkistamiseen, jotta voidaan toteuttaa uusia tehtäviä Ukrainan tukemiseksi Venäjän hyökkäyssodan aikana; muistuttaa, että Ukrainalle annettava vahva siviiliturvallisuustuki on ratkaisevan tärkeää sen jälleenrakentamiselle ja tielle kohti EU:n jäsenyyttä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään edelleen tukeaan siviilivalmiuksien kehittämiselle Ukrainassa, mukaan lukien korruption torjunta, tehokkaan oikeusvaltiojärjestelmän luominen ja kyber- ja hybridiresilienssin parantaminen; on tyytyväinen Ukrainassa toteutettavan EU:n siviilioperaation (EUAM Ukraina) 79 hengen henkilöstön työhön ja fyysiseen läsnäoloon Ukrainan alueella; kannustaa operaatiota jatkamaan Ukrainan tukemista sotarikosten dokumentoinnissa ja tutkinnassa; kehottaa komissiota tekemään Ukrainan liittymisneuvottelujen yhteydessä mahdollisimman pian yhteistyötä EUAM Ukrainan kanssa, jotta komissio voi hyödyntää sen turvallisuusasioista saamia kokemuksia, pitkäaikaista kumppanuutta Ukrainan viranomaisten kanssa ja vahvaa läsnäoloa paikan päällä; korostaa operaation tarjoamaa asiaankuuluvaa tukea rikostutkinnan alalla;
37. suhtautuu myönteisesti Georgiassa toteutettavan Euroopan unionin tarkkailuoperaation (EUMM) valvontaviranomaisten nopeaan lähettämiseen Armenian ja Azerbaidžanin rajalle tärkeänä vakauttavana toimenpiteenä näiden kahden maan välisten jännitteiden vähentämiseksi; kannustaa EUH:ta tutkimaan mahdollisuuksia lisätä YTPP‑siviilioperaatioiden välistä yhteistyötä samansuuntaisesti; pitää tätä myönteisenä esimerkkinä modulaarisista ja skaalautuvista toimeksiannoista, joita strategisessa kompassissa edistettiin ja joita voitaisiin edelleen tehostaa käyttämällä nopean toiminnan välineitä, kuten erikoisryhmiä ja vierailevia asiantuntijoita; korostaa, että kaikkien tällaisten innovaatioiden ja paremman joustavuuden on perustuttava täysin yhdennettyyn lähestymistapaan kriisinhallintatoimissa, jotta voidaan maksimoida vaikutukset kentällä ja varmistaa talousarvioiden tehokas käyttö;
38. pitää myönteisenä äskettäin perustettua Armeniassa toteutettavaa Euroopan unionin siviilioperaatiota (EUMA), jonka tavoitteena on edistää vakautta Armenian raja-alueilla, lisätä luottamusta kentällä ja varmistaa suotuisa ympäristö Armenian ja Azerbaidžanin välisille normalisointitoimille; kehottaa edistämään operaatiolla kaikkea vuoropuhelua ja kaikkia aloitteita, jotka lisäävät rauhaa ja turvallisuutta alueella; kehottaa Azerbaidžanin viranomaisia sallimaan EUMA:n pääsyn Laçınin käytävälle, jotta voidaan arvioida tilannetta paikan päällä ja edistää sen ratkaisua;
39. toteaa, että Euroopan unionin oikeusvaltio-operaation (EULEX) Kosovossa kriittinen tuki on viime aikoina vähentänyt jännitteitä ja palauttanut luottamusta Pohjois‑Kosovoon; kehottaa EU:n jäsenvaltioita jatkamaan operaation tukemista mobilisoimalla ja lähettämällä paikan päälle muodostettuja poliisiyksiköitä, joita tarvitaan kipeästi;
40. korostaa EUAM Irak -operaation, Euroopan unionin rajavalvonnan avustusoperaation (EUBAM) ja palestiinalaisalueilla toteutettavan Euroopan unionin poliisioperaation (EUPOL COPPS) merkitystä Lähi-idän alueella; kehottaa hyödyntämään kaikkia mahdollisia synergioita kahden Palestiinassa toteutettavan operaation välillä;
41. ilmaisee huolensa Libyan poliittisesta ja turvallisuuskehityksestä; kehottaa Libyan viranomaisia helpottamaan EUBAM Libyan työtä sen toimeksiannon täytäntöönpanossa ja sen koko toiminnallisessa laajuudessa;
42. suhtautuu myönteisesti viiden YTPP-siviilioperaation toteuttamiseen Afrikassa ja kehottaa jatkamaan niiden toimeksiantojen täytäntöönpanoa; kehottaa EUH:ta harkitsemaan kaikkia vaihtoehtoja valmiuksien kehittämistä koskevan Euroopan unionin operaation Malissa (EUCAP Sahel Mali) ja Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavan Euroopan unionin YTPP-neuvontaoperaation (EUAM RCA) osalta, koska poliittinen ja turvallisuustilanne heikkenee, mukaan lukien päätös niiden lopettamisesta; panee huolestuneena merkille turvallisuustilanteen kehityksen Sahelissa ja Guineanlahdella; tuomitsee Kremlin tukeman Wagner-ryhmän puolisotilaallisten joukkojen kasvavan läsnäolon alueella ja sen strategian, jolla se pyrkii monopolisoimaan sijaintimaidensa varat maiden väestön vahingoksi, ja tuomitsee paikalliseen väestöön kohdistuvat julmuudet; kehottaa perustamaan turvallisuusneuvonantajien verkoston YTPP-operaatioihin niissä Afrikan maissa, jotka ovat halukkaita tekemään yhteistyötä EU:n kanssa sotilas- ja turvallisuusasioissa;
43. palauttaa mieliin vuoden 2000 Feiran Eurooppa-neuvostossa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet 5 000 poliisista ja panee merkille vuodesta 2008 lähtien sovittujen siviilikriisinhallinnan yleistavoitteiden arvon; kehottaa saavuttamaan kiireellisesti nämä tavoitteet erityisesti nopean toiminnan valmiuksien ja monikansallisten yhtymien käytön osalta SEU-sopimuksen 44 artiklan mukaisesti; korostaa, että on tärkeää panna täysimääräisesti täytäntöön strategisessa kompassissa asetetut tavoitteet (muun muassa valmius saattaa toimintavalmiuteen 200 asiantuntijaa 30 päivän kuluessa) siviilialan YTPP:n osalta hyödyntämällä EU:n viimeaikaisia pyrkimyksiä toimia ketterämmin, reaktiivisemmin ja koordinoidummin; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti nopeaan päätöksentekoon ja EU:n tarkkailuvalmiuksien lähettämiseen Armeniaan; korostaa tarvetta muuttaa päätöksentekomenettelyjä, myös tarkastella siirtymistä kohti määräenemmistöäänestystä tietyistä operaatioiden näkökohdista; korostaa tarvetta laatia varautumissuunnitelmia kutakin YTPP-siviilioperaatiota varten yhteistyössä MPCC:n, CPCC:n ja EU:n nopean toimintakyvyn kanssa ennakoiden mahdollisia hätätilanteita, joissa nopea toimintakyky voi olla tarpeen;
Rahoituksen lisääminen vastaamaan kunnianhimoisia tavoitteita
44. pitää valitettavana, että YUTP:n määrärahoja YTPP-siviilioperaatioihin on lisätty vain marginaalisesti vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen (lähtötasolta noin 350 miljoonaa euroa vuodessa), samalla kun operaatioiden määrä ja tehtävät ovat lisääntyneet, turvallisuusympäristö on muuttunut haastavammaksi, operaatioiden kustannukset ovat kasvaneet, inflaatio on kiihtynyt ja sopimussuhteisen henkilöstön määrä on kasvanut, mikä rajoittaa mahdollisuuksia laajentaa nykyisten operaatioiden toimeksiantoja tai mahdollisesti perustaa uusia operaatioita kiireellisiin turvallisuustarpeisiin vastaamiseksi; kehottaa myös muuttamaan YUTP:n talousarvion rakennetta ja luomaan yhden budjettikohdan kutakin YTPP:n siviilioperaatiota kohden, jotta voidaan parantaa valvontaa ja lisätä avoimuutta;
45. korostaa tarvetta varmistaa vankempi ja realistisempi YUTP:n talousarvio, joka vastaa uusien ja käynnissä olevien YTPP-siviilioperaatioiden tarpeita; kehottaa lisäämään merkittävästi YUTP:n talousarvion rahoitusta ja samaan aikaan varmistamaan YTPP:n siviilioperaatioille osoitettujen varojen käytön tehokkuuden, jotta varmistetaan, että ne reagoivat kriisitilanteisiin ja odottamattomiin tapahtumiin tehokkaasti, ja selvittämään aktiivisesti tapaukset, joissa täydentäviä hankkeita ja ohjelmia voitaisiin rahoittaa muista asiaankuuluvista EU:n talousarvioista varmistamalla moitteeton varainhoito ja nykyisten resurssien huolellinen priorisointi;
46. katsoo, että on luotava vankka politiikka, joka koskee tarvittavia laitteita ja palveluja kumppanimaissa, joissa toteutetaan YTPP-siviilioperaatioita; kehottaa luomaan kokonaisuutena suuremman YUTP:n talousarvion sisälle erityisen YUTP:n budjettikohdan eli ”siviilialan tukivälineen”, jotta kumppanimaille voidaan tarjota välineitä ja palveluja niiden siviilivalmiuksien parantamiseksi;
47. pitää myönteisenä, että nykyisen erittäin epävakaan geopoliittisen tilanteen ja Eurooppaan palanneen sodan vuoksi EU:n puolustusmenot ovat viime aikoina kasvaneet huomattavasti, mutta pitää valitettavana, että YTPP:n siviilialan rahoitus ei ole lisääntynyt;
48. kehottaa EUH:ta ja komission yksiköitä esittämään monivuotiset talousarvioennusteet, arvioinnin meneillään olevista toimista ja selkeät arviot operaatioiden käyttöasteesta; korostaa, että tällaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta voidaan valmistella päätöksiä tehottoman toiminnan luokituksen alentamisesta, lisätä tehokkuutta ja joustavuutta selkeiden toimeksiantojen avulla ja tarjota selkeästi määriteltyjä siirtymä- ja vetäytymisstrategioita; muistuttaa, että operaatioiden operatiivisen ja taloudellisen suunnittelun olisi kytkeydyttävä toisiinsa alusta alkaen; kehottaa jäsenvaltioita antamaan konkreettisia sitoumuksia henkilöstöpanoksestaan operaation hyväksymisen alkuvaiheessa;
49. vaatii, että uudessa strategisessa kompassissa annetaan YTPP-operaatioille poliittiset ja strategiset tavoitteet, valmiudet ja resurssit, joita tarvitaan myönteisen muutoksen aikaansaamiseksi; vahvistaa jälleen strategisen kompassin tavoitteen vaikuttaa myönteisesti maailmanlaajuisten konfliktien yhteisten ratkaisujen nopeuteen ja vakauteen;
50. korostaa parlamentin keskeistä roolia budjettivallan käyttäjänä ja YTPP:n valvonnassa, YTPP-siviilioperaatiot mukaan luettuina; kehottaa siksi lisäämään Euroopan parlamentin osallistumista YTPP:n siviilioperaatioita koskevaan päätöksentekoprosessiin; vaatii painokkaasti, että sille annetaan kaikki tiedot, joita se tarvitsee täyttääkseen tehtävänsä perussopimusten mukaisesti ja kansalaisiaan kohtaan; muistuttaa tässä yhteydessä, että nykyisenlainen tietojen antaminen ei ole riittävä, jotta Euroopan parlamentti voisi hoitaa velvollisuuksiaan ja toteuttaa vuonna 2002 tehtyjen parlamentin tiedonsaantia turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla koskevien toimielinten välisten sopimusten vireillä olevan uudelleentarkastelun;
°
° °
51. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle ja komissiolle.
VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
työjärjestyksen 55 artiklan 4 kohdan mukaisesti
Clare Daly, Özlem Demirel, Mick Wallace
YTPP:n siviilialan osoitettuihin tavoitteisiin kuuluvat konfliktien ratkaiseminen, kriisinhallinta ja aseistariisunta, jotka ovat olennaisen tärkeitä ihmisten ja yhteisöjen turvallisuudelle kansainvälisesti. EU:n YTPP:n objektiivista roolia ei kuitenkaan voida erottaa EU:n geopoliittisista pyrkimyksistä, jotka sisältyvät sen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Monien myönteisten seikkojen lisäksi tässä mietinnössä esitetään vaatimuksia YTPP:n siviilialan parannuksista geopoliittisessa konfliktissa ”strategisten kilpailijoiden” kanssa, luonnehditaan muuttoliikettä turvallisuusuhkaksi ja kehotetaan lisäämään puolustusmenoja, siviili- ja sotilasyhteistyötä, synergiaa sotilaallisen YTPP:n kanssa, tiivistä koordinointia Naton kanssa sekä kehitysavun käyttämistä isäntämaiden hallituksen politiikkaan vaikuttamiseen.
Mietinnössä tuetaan edelleen turvallisuusalan uudistuksen mallia konfliktien estämisessä, vaikka sen teoreettisista ja käytännön epäonnistumisista on todisteita menneisyydestä. Näillä sitoumuksilla heikennetään YTPP:n siviilialan roolia ja se alistetaan EU:n strategisten etujen ajamiseen ulkomailla, ei vastaanottavien väestöryhmien ja yhteisöjen etujen ajamiseen.
Vasemmisto vaatii ulkopolitiikkaa, jota ohjataan noudattamalla tasapuolisuuden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden periaatteita ja estämällä sen välineellistäminen sellaisten strategisten, sotilaallisten, taloudellisten tai muiden tavoitteiden edistämiseksi, jotka ovat ristiriidassa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisen sekä asianomaisten väestöjen tarpeiden huomioon ottamisen kanssa.
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
22.3.2023 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
49 8 1 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Alviina Alametsä, Alexander Alexandrov Yordanov, François Alfonsi, Maria Arena, Petras Auštrevičius, Traian Băsescu, Włodzimierz Cimoszewicz, Michael Gahler, Kinga Gál, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Sandra Kalniete, Dietmar Köster, Andrius Kubilius, Ilhan Kyuchyuk, David Lega, Miriam Lexmann, Leopoldo López Gil, Antonio López-Istúriz White, Lukas Mandl, Pedro Marques, Fulvio Martusciello, David McAllister, Vangelis Meimarakis, Sven Mikser, Matjaž Nemec, Gheorghe-Vlad Nistor, Demetris Papadakis, Kostas Papadakis, Tonino Picula, Manu Pineda, Thijs Reuten, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Mounir Satouri, Jordi Solé, Sergei Stanishev, Tineke Strik, Hermann Tertsch, Dragoş Tudorache, Thomas Waitz, Charlie Weimers, Isabel Wiseler-Lima, Salima Yenbou, Bernhard Zimniok |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Engin Eroglu, Georgios Kyrtsos, Sergey Lagodinsky, Erik Marquardt, Pina Picierno, Mick Wallace, Elena Yoncheva, Javier Zarzalejos, Milan Zver |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta) |
Annika Bruna, Clare Daly, Margarida Marques, Javier Moreno Sánchez |
|||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
49 |
+ |
PPE |
Alexander Alexandrov Yordanov, Traian Băsescu, Michael Gahler, Sandra Kalniete, Andrius Kubilius, David Lega, Miriam Lexmann, Leopoldo López Gil, Antonio López‑Istúriz White, Lukas Mandl, Fulvio Martusciello, David McAllister, Vangelis Meimarakis, Gheorghe‑Vlad Nistor, Isabel Wiseler‑Lima, Javier Zarzalejos, Milan Zver |
Renew |
Petras Auštrevičius, Engin Eroglu, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Georgios Kyrtsos, Ilhan Kyuchyuk, Dragoş Tudorache, Salima Yenbou |
S&D |
Maria Arena, Włodzimierz Cimoszewicz, Dietmar Köster, Margarida Marques, Pedro Marques, Sven Mikser, Javier Moreno Sánchez, Matjaž Nemec, Demetris Papadakis, Pina Picierno, Tonino Picula, Thijs Reuten, Isabel Santos, Sergei Stanishev, Nacho Sánchez Amor, Elena Yoncheva |
Verts/ALE |
Alviina Alametsä, François Alfonsi, Sergey Lagodinsky, Erik Marquardt, Mounir Satouri, Jordi Solé, Tineke Strik, Thomas Waitz |
8 |
- |
ECR |
Hermann Tertsch, Charlie Weimers |
ID |
Annika Bruna, Bernhard Zimniok |
NI |
Kostas Papadakis |
The Left |
Clare Daly, Manu Pineda, Mick Wallace |
1 |
0 |
NI |
Kinga Gál |
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
- [1] EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1.