MIETINTÖ Euroopan parlamentin kokoonpanosta

12.6.2023 - (2021/2229(INL) – 2023/0900(NLE))

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta
Esittelijät: Loránt Vincze, Sandro Gozi 

Tarkistukset

• 001-002 (PDF - 99 KB)
• 001-002 (DOC - 74 KB)
• 003-004 (PDF - 99 KB)
• 003-004 (DOC - 72 KB)
• 005-006/REV1 (PDF - 99 KB)
• 005-006/REV1 (DOC - 73 KB)
• 007-008 (PDF - 104 KB)
• 007-008 (DOC - 75 KB)
• 009-012 (PDF - 105 KB)
• 009-012 (DOC - 75 KB)
• 013-013/REV1 (PDF - 102 KB)
• 013-013/REV1 (DOC - 71 KB)

EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Euroopan parlamentin kokoonpanosta

(2021/2229(INL) – 2023/0900(NLE))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan,

– ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan 1 kohdan,

– ottaa huomioon Euroopan parlamentin kokoonpanosta 28. kesäkuuta 2018 annetun Eurooppa-neuvoston päätöksen (EU) 2018/937[1],

– ottaa huomioon 7. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin kokoonpanosta[2],

– ottaa huomioon 3. toukokuuta 2022 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla sekä neuvoston päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom ja kyseisen päätöksen liitteenä olevan, Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen kumoamisesta[3] (”EU:n vaalilain uudistuksesta 3. toukokuuta 2022 annettu lainsäädäntöpäätöslauselma”),

– ottaa huomioon Euroopan neuvoston Venetsian komission hyvän vaalitavan säännöstön,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 46, 54 ja 90 artiklan,

– ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0214/2023),

A. toteaa, että Euroopan parlamentin kokoonpanon on täytettävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 14 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määrätyt perusteet, joiden mukaan unionin kansalaisten edustajien määrä on puhemiehen lisäksi enintään 750 jäsentä ja edustus on alenevasti suhteellinen siten, että vähimmäismäärä on kuusi jäsentä jäsenvaltiota kohden ja jäsenvaltio voi saada enintään 96 paikkaa;

B. ottaa huomioon, että parlamentilla on Euroopan parlamentin kokoonpanon suhteen aloiteoikeus;

C. ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan parlamentti koostuu unionin kansalaisten edustajista;

D. toteaa, että SEU-sopimuksen 10 artiklassa määrätään muun muassa, että unionin toiminta perustuu edustukselliseen demokratiaan ja Euroopan parlamentti edustaa suoraan kansalaisia unionin tasolla;

 

E. ottaa huomioon, että parlamentin EU:n vaalilain uudistuksesta 3. toukokuuta 2022 annetussa lainsäädäntöpäätöslauselmassa ehdotetaan unionin laajuisen vaalipiirin perustamista;

F. huomauttaa, että mahdollisen unionin laajuisen vaalipiirin perustaminen edellyttää Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamista;

G. ottaa huomioon, että mahdollisen unionin laajuisen vaalipiirin paikkamäärä määritetään Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevassa Eurooppa-neuvoston päätöksessä SEU-sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan perusteella, kun taas sen perustamiseksi tarvittavat säännökset vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 223 artiklan 1 kohdan perusteella;

H. huomauttaa, että paikkojen jakautuminen jäsenvaltioiden kesken kuluvalla vaalikaudella ja aiemmilla vaalikausilla ei ole perustunut pysyvään laskentajärjestelmään vaan se on ollut tulosta poliittisista neuvotteluista; toteaa, että sen vuoksi nykyisessä menetelmässä, jolla paikat jaetaan jäsenvaltioille, ei automaattisesti noudateta alenevan suhteellisuuden periaatetta; katsoo, että pysyvällä laskentamekanismilla, jossa otetaan huomioon unionin jäsenvaltioiden väkiluku, varmistettaisiin tämän periaatteen noudattaminen tulevaisuudessa;

I. ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston päätöksen, jolla määritellään Euroopan parlamentin kokoonpano, on oltava valmis riittävän hyvissä ajoin ennen vaalipäivää, jotta jäsenvaltiot voivat antaa tarvittavat säännökset Euroopan parlamentin vaalien järjestämiseksi vaalikaudeksi 2024–2029;

1. toteaa, että päätöksessä (EU) 2018/937 vahvistettua Euroopan parlamentin nykyistä paikkajakoa sovelletaan vaalikauteen 2019–2024; painottaa sen tähden, että Euroopan parlamentin kokoonpanosta vaalikaudeksi 2024–2029 on tehtävä uusi päätös viipymättä;

2. toteaa monien jäsenvaltioiden pitävän tarpeellisena ottaa neuvoston äänestysjärjestelmä huomioon Euroopan parlamentin paikkajaosta päätettäessä;

3. korostaa, että ehdotettuun paikkajakoon olisi sisällytettävä 28 lisäpaikan varaus unionin laajuisesta vaalipiiristä valittaville jäsenille EU:n vaalilain uudistuksesta 3. toukokuuta 2022 annetun lainsäädäntöpäätöslauselman liitteenä olevan, parlamentin ehdottaman neuvoston asetuksen mukaisesti; huomauttaa kuitenkin, että kyseisen ehdotuksen mukaisesti nämä paikat on tosiasiallisesti vahvistettava vasta vaalien jälkeen, kun tarkistettu EU:n vaalilaki sekä tarvittavat säännökset unionin laajuista vaalipiiriä varten ovat tulleet voimaan;

 

4. korostaa painokkaasti, että tulevaisuudessa tarvitaan selkeään matemaattiseen kaavaan perustuva pysyvä järjestelmä, jossa Euroopan parlamentin paikat jaettaisiin puolueettomalla, oikeudenmukaisella, kestävällä ja avoimella tavalla, päätöksen (EU) 2018/937 1 artiklassa määriteltyä alenevan suhteellisuuden periaatetta kunnioittaen; katsoo, että parlamentin ei tässä vaiheessa ole poliittisesti mahdollista ehdottaa tällaista pysyvää järjestelmää mutta että sitä on pohdittava lähemmin ja se olisi otettava käyttöön hyvissä ajoin ennen Euroopan parlamentin vaaleja; kehottaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa jatkamaan sen tällaista pysyvää järjestelmää koskevaa työtä tällä vaalikaudella ja myös selvittämään mahdollisuutta ottaa Eurostat mukaan työhön;

5.  katsoo, että uudet viivästykset EU:n vaalilain muuttamista koskevassa neuvoston työssä olisivat vastoin SEU-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa vahvistettua vilpittömän yhteistyön periaatetta, koska neuvoston päätöksellä odotetaan olevan vaikutus Euroopan parlamentin vaaleihin ja sillä voi olla vaikutus sen kokoonpanoon;

 

6. korostaa, että Eurooppa-neuvoston päätös Euroopan parlamentin kokoonpanosta on tehtävä kiireesti, jotta jäsenvaltiot voivat antaa tarvittavat kansalliset säännökset hyvissä ajoin niin, että ne voivat järjestää Euroopan parlamentin vaalit vaalikaudeksi 2024–2029; korostaa, että parlamentti sitoutuu sen vuoksi edistymään ripeästi hyväksyntämenettelyssä keskinäisen vilpittömän yhteistyön hengessä;

 

7. hyväksyy liitteenä olevan ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätökseksi Euroopan parlamentin kokoonpanosta ja antaa sen Eurooppa-neuvostolle SEU-sopimuksen 14 artiklan 2 kohdassa määrätyn aloiteoikeutensa perusteella; huomauttaa, että tällainen päätös voidaan tehdä vain parlamentin annettua sille hyväksyntänsä, ja pyytää sen vuoksi Eurooppa-neuvostoa ilmoittamaan sille välittömästi, aikooko se poiketa esitetystä ehdotuksesta ja miten;

 

8. kehottaa puhemiestä välittämään tämän lainsäädäntöpäätöslauselman ja sen liitteenä olevan ehdotuksen Eurooppa-neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

LIITE EHDOTUKSEEN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Ehdotus:

EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖS

 Euroopan parlamentin kokoonpanosta

EUROOPPA-NEUVOSTO, joka

 

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan 2 kohdan,

 

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan 1 kohdan,

 

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ehdotuksen[4],

 

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän[5],

 

sekä katsoo seuraavaa:

 

(1) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 14 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määrätään parlamentin kokoonpanoa koskevista perusteista, joiden mukaan unionin kansalaisten edustajien määrä on puhemiehen lisäksi enintään 750 jäsentä ja edustus on alenevasti suhteellinen siten, että vähimmäismäärä on kuusi jäsentä jäsenvaltiota kohden ja jäsenvaltio voi saada enintään 96 paikkaa.

 

(2) SEU 10 artiklassa määrätään muun muassa, että unionin toiminta perustuu edustukselliseen demokratiaan, Euroopan parlamentti edustaa suoraan kansalaisia unionin tasolla ja jäsenvaltiota edustaa neuvostossa hallitus, joka puolestaan on demokratian mukaisessa vastuussa kansalliselle parlamentilleen tai kansalaisilleen.

 

(3) SEU 14 artiklan 2 kohtaa sovelletaan näin ollen perussopimuksissa vahvistettujen laajempien institutionaalisten järjestelyjen yhteydessä, joihin kuuluvat myös päätöksentekoa neuvostossa koskevat määräykset.

 

 

(4)  Olisi vahvistettava asianmukainen määrä unionin laajuisesta vaalipiiristä valittavia Euroopan parlamentin edustajia edellyttäen, että tälle vaalipiirille hyväksytään oikeusperusta,

 

 

 

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

 

1 artikla

 

SEU 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti noudatetaan seuraavia periaatteita:

 

– Euroopan parlamentissa on puhemiehen lisäksi yhteensä enintään 750 paikkaa,

 

– jäsenvaltioiden paikkajaon on oltava alenevasti suhteellinen siten, että jäsenvaltiokohtainen vähimmäismäärä on kuusi paikkaa ja enimmäismäärä 96 paikkaa, ja erottava mahdollisimman vähän jäsenvaltioiden väestömäärien jakautumisesta,

 

– aleneva suhteellisuus määritellään seuraavasti: kunkin jäsenvaltion väkiluvun ja paikkojen määrän suhteen on ennen pyöristämistä lähimpään kokonaislukuun vaihdeltava niiden väkiluvun perusteella siten, että väkiluvultaan suuremman jäsenvaltion jokainen Euroopan parlamentin jäsen edustaa useampaa kansalaista kuin väkiluvultaan pienemmän jäsenvaltion jokainen Euroopan parlamentin jäsen, ja käänteisesti mitä suurempi jäsenvaltion väkiluku on, sitä suurempi oikeus sillä on suureen paikkamäärään Euroopan parlamentissa.

 

 

2 artikla

 

Jäsenvaltioiden kokonaisväkiluvun laskemisen suorittaa komissio (Eurostat) jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1260/2013[6] vahvistetun menetelmän mukaisesti.

 

 

3 artikla

 

1. Kussakin jäsenvaltiossa valittujen Euroopan parlamentin edustajien määrä on vaalikaudeksi 2024–2029 seuraava:

 

Belgia	21
Bulgaria	17
Tšekki	21
Tanska	15
Saksa	96
Viro	7
Irlanti	14
Kreikka	21
Espanja	61
Ranska	79
Kroatia	12
Italia	76
Kypros	6
Latvia	9
Liettua	11
Luxemburg	6
Unkari	21
Malta	6
Alankomaat	31
Itävalta	20
Puola	52
Portugali	21
Romania	33
Slovenia	9
Slovakia	15
Suomi	15
Ruotsi	21

 

2.  Edellä 1 kohdassa säädetyn kussakin jäsenvaltiossa valittujen Euroopan parlamentin jäsenten määrän lisäksi ja edellyttäen, että neuvoston asetus Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla sekä neuvoston päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom ja kyseisen päätöksen liitteenä olevan, edustajien valitsemista Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen kumoamisesta tulee voimaan ja siinä säädetään unionin laajuisen vaalipiirin perustamisesta, Euroopan parlamenttiin valitaan 28 edustajaa unionin laajuisesta vaalipiiristä ensimmäisissä mainitun tapahtuman jälkeisissä vaaleissa kyseisessä asetuksessa säädetyllä tavalla.

 

4 artikla

 

Euroopan parlamentti antaa riittävän hyvissä ajoin ennen vaalikauden 2029–2034 alkua SEU 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti Eurooppa-neuvostolle ehdotuksen Euroopan parlamentin ajantasaistetusta paikkajaosta.

 

 

 

5 artikla

 

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

 

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta … .

 

 

Eurooppa-neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

 

PERUSTELUT

Parlamentin paikkajako vaikuttaa suoraan kansalaisten edustukseen ainoassa suorilla vaaleilla valitussa EU:n toimielimessä. Tässä mielessä on erittäin tärkeää varmistaa, että Euroopan parlamentin kokoonpano perustuu oikeudenmukaisiin, avoimiin, puolueettomiin, kestäviin ja tasapuolisiin periaatteisiin ja että suurten, pienten ja keskisuurten jäsenvaltioiden edut ovat tasapainossa.

Euroopan parlamentin paikkajaossa on noudatettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 14 artiklan yleisiä määräyksiä, jotka koskevat parlamentin jäsenten enimmäismäärää, kullekin jäsenvaltiolle jaettavien paikkojen enimmäis- ja vähimmäismäärää ja sitä, että paikat on jaettava alenevan suhteellisuuden periaatteen mukaisesti. Tämä periaate määritellään parlamentin hyväksynnän saaneen Eurooppa-neuvoston päätöksen (EU) 2018/937 1 artiklassa.

Viimeisimpien käytettävissä olevien väestötilastojen perusteella parlamentin nykyinen paikkajako rikkoo alenevan suhteellisuuden periaatetta kuudessa tapauksessa. Nämä rikkomukset on korjattava alenevan suhteellisuuden periaatteen noudattamiseksi.

Euroopan parlamentti on aina pitänyt erittäin tärkeänä sitä, että paikkajakojärjestelmän perustamista tarkasteltaisiin yhtä aikaa neuvoston äänestysjärjestelmän tarkistamisen kanssa, jotta voitaisiin varmistaa toimielinten välinen tasapaino[7]. Tähän viitataan parlamentin kokoonpanosta 28. kesäkuuta 2013 annetussa Eurooppa-neuvoston päätöksessä 2013/312/EU ja 28. kesäkuuta 2018 annetussa Eurooppa-neuvoston päätöksessä (EU) 2018/937. On kuitenkin huomattava, että neuvoston äänestyssääntöjen muuttaminen edellyttäisi perussopimusten muuttamista.

Vuosien mittaan parlamentti on ennen jokaisia uusia Euroopan parlamentin vaaleja todennut pysyvän järjestelmän tärkeyden oikeudenmukaisen, puolueettoman ja avoimen paikkajaon kannalta perussopimusten määräysten mukaisesti ja pyrkinyt tässä mielessä löytämään sopivan menetelmän teettämällä useita tutkimuksia, joissa on tarkasteltu erilaisia matemaattisia malleja paikkojen jakamiseksi. Pysyvää järjestelmää ei ole kuitenkaan vielä otettu käyttöön. Vaalikaudella 2014–2019 AFCO-valiokunta tarkasteli useita ehdotuksia tällaiseksi matemaattisiin kaavoihin perustuvaksi pysyväksi järjestelmäksi. Matemaattiseen kaavaan perustuva pysyvä järjestelmä tuottaa mielenkiintoisia tuloksia, joita on syytä analysoida tarkemmin ja jotka voitaisiin ottaa huomioon tulevassa paikkajaossa vuoden 2029 vaaleista alkaen. Kun otetaan huomioon paikkojen jakamista koskevan pysyvän järjestelmän ja neuvoston äänestysjärjestelmän uudelleentarkastelun välinen yhteys, esittelijät katsovat, että tällaisen pysyvän järjestelmän luominen edellyttää, että jatketaan perusteellista keskustelua toimielinten välisestä tasapainosta.

 

Esittelijöiden ehdotus: periaatteellinen ratkaisu

Esittelijät esittävät ehdotuksen Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevaksi Eurooppa-neuvoston päätökseksi, jossa paikat jaetaan jäsenvaltioiden kesken oikeudenmukaisesti, puolueettomasti ja selkeitä periaatteita noudattaen.

Uusi paikkajako pohjaa kolmeen periaatteeseen:

1. Alenevan suhteellisuuden periaate, jota edellytetään SEU-sopimuksen 14 artiklassa ja joka määritellään Eurooppa-neuvoston päätöksen (EU) 2018/937 1 artiklassa.

2. Yksikään jäsenvaltio ei menetä paikkoja.

3. Paikkamäärän ehdoton vähimmäislisäys mahdollistaa alenevan suhteellisuuden korjaamisen ja jättää riittävästi liikkumavaraa unionin laajuisesta vaalipiiristä kyseisen säädöksen hyväksymisen jälkeen valituille uusille jäsenille.

Ehdotettu ratkaisu on toteutuskelpoinen nykyisessä poliittisessa kontekstissa, ja siinä kunnioitetaan täysin edellä mainittuja kolmea periaatetta ja kaikkia SEU-sopimuksen 14 artiklassa lueteltuja kriteerejä.

Liitteestä käy ilmi esittelijöiden ehdotuksen vaikutus paikkojen jakautumiseen jäsenvaltioiden kesken. Se todistaa ennen kaikkea, että ehdotettu ratkaisu noudattaa alenevan suhteellisuuden periaatetta, sillä se täyttää seuraavat kaksi kriteeriä:

1) väkiluvultaan pienemmällä jäsenvaltiolla ei saa olla enemmän edustajia kuin väkiluvultaan suuremmalla jäsenvaltiolla;

2) jäsenvaltion väkiluvun ja edustajanpaikkojen määrän suhteen on kasvettava väkiluvun kasvaessa ennen pyöristämistä kokonaislukuun.

Esittelijät katsovat, että SEUT-sopimuksen 223 artiklan 1 kohtaan perustuva unionin laajuista vaalipiiriä koskeva ehdotus on ratkaistava EU:n vaalilakiuudistuksen yhteydessä, lukuun ottamatta sille osoitettujen paikkojen määrää. Euroopan parlamentin 3. toukokuuta 2022 antamassa päätöslauselmassa (ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla sekä neuvoston päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom ja kyseisen päätöksen liitteenä olevan, Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen kumoamisesta) vahvistetaan unionin laajuisen vaalipiirin perustamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Tämä päätöslauselma liittyy oikeudellisesti ja poliittisesti tiiviisti äskettäin ehdotettuun paikkojen uudelleenjakoon SEU-sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Ehdotetussa Eurooppa-neuvoston päätöksessä Euroopan parlamentin kokoonpanosta vahvistetaan oikeudelliset järjestelyt 28 paikan jakamiseksi unionin laajuiselle vaalipiirille, kuten esitetään ehdotetussa neuvoston asetuksessa Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla, mutta juuri tämä lainsäädäntöehdotus saattaa sen voimaan lukumäärän osalta. Näitä kahta lainsäädäntöehdotusta olisi sen vuoksi tarkasteltava yhdessä.

 

LIITE

Periaatteellinen ratkaisu parlamentin paikkajaosta vaalikaudella 2024–2029

	Väkiluku 2022[8]	Nykyinen paikkajako	Nykyinen suhde väestö/paikka	Uusi paikkajako	Uusi suhde väestö/paikka	Uuden jaon mukaiset lisäpaikat
Saksa	83 203 320	96	866 701	96	866 701
Ranska	67 842 582	79	858 767	79	858 767
Italia	59 607 184	76	784 305	76	784 305
Espanja	47 432 805	59	803 946	61	777 587	2
Puola	37 654 247	52	724 120	52	724 120
Romania	19 038 098	33	576 912	33	576 912
Alankomaat	17 734 036	29	611 518	31	572 066	2
Belgia	11 631 136	21	553 864	21	553 864
Kreikka	10 603 810	21	504 943	21	504 943
Tšekki	10 545 457	21	502 165	21	502 165
Ruotsi	10 440 000	21	497 143	21	497 143
Portugali	10 352 042	21	492 954	21	492 954
Unkari	9 689 010	21	461 381	21	461 382
Itävalta	8 967 500	19	471 974	20	448 375	1
Bulgaria	6 838 937	17	402 290	17	402 290
Tanska	5 864 667	14	418 905	15	390 978	1
Suomi	5 541 241	14	395 803	15	369 416	1
Slovakia	5 434 712	14	388 194	15	362 314	1
Irlanti	5 060 004	13	389 231	14	361 429	1
Kroatia	3 862 305	12	321 859	12	321 859
Liettua	2 805 998	11	255 091	11	255 091
Slovenia	2 107 180	8	263 398	9	234 131	1
Latvia	1 875 757	8	234 470	9	208 417	1
Viro	1 331 796	7	190 257	7	190 257
Kypros	904 700	6	150 784	6	150 784
Luxemburg	643 648	6	107 275	6	107 275
Malta	520 971	6	86 829	6	86 829
YHTEENSÄ (väestö ja paikat)	447 533 143	705		716		11
KESKIARVO (suhdeluku)			634 799		625 046

 

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	12.6.2023
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	16 10 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gerolf Annemans, Gabriele Bischoff, Damian Boeselager, Włodzimierz Cimoszewicz, Salvatore De Meo, Sandro Gozi, Brice Hortefeux, Giuliano Pisapia, Paulo Rangel, Antonio Maria Rinaldi, Domènec Ruiz Devesa, Helmut Scholz, Sven Simon, László Trócsányi, Guy Verhofstadt, Loránt Vincze
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Gilles Boyer, Pascal Durand, Angel Dzhambazki, Cyrus Engerer, Markéta Gregorová, Alin Mituța, Niklas Nienass, João Pimenta Lopes
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Peter Jahr, Marlene Mortler, Tom Vandendriessche, Kosma Złotowski

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ EHDOTUSLUONNOKSESTA EUROOPPA-NEUVOSTON ASETUKSEKSI (”SÄÄDÖS”) VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

15	+
PPE	Salvatore De Meo, Loránt Vincze
Renew	Gilles Boyer, Sandro Gozi, Alin Mituța, Guy Verhofstadt
S&D	Gabriele Bischoff, Włodzimierz Cimoszewicz, Pascal Durand, Cyrus Engerer, Giuliano Pisapia, Domènec Ruiz Devesa
Verts/ALE	Damian Boeselager, Markéta Gregorová, Niklas Nienass

 

8	-
ECR	Angel Dzhambazki, Kosma Złotowski
ID	Gerolf Annemans, Antonio Maria Rinaldi, Tom Vandendriessche
NI	László Trócsányi
The Left	João Pimenta Lopes, Helmut Scholz

 

5	0
PPE	Brice Hortefeux, Peter Jahr, Marlene Mortler, Paulo Rangel, Sven Simon

 

 

 

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LUONNOKSESTA EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEKSI VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

16	+
PPE	Salvatore De Meo, Loránt Vincze
Renew	Gilles Boyer, Sandro Gozi, Alin Mituța, Guy Verhofstadt
S&D	Gabriele Bischoff, Włodzimierz Cimoszewicz, Pascal Durand, Cyrus Engerer, Giuliano Pisapia, Domènec Ruiz Devesa
The Left	Helmut Scholz
Verts/ALE	Damian Boeselager, Markéta Gregorová, Niklas Nienass

 

10	-
ECR	Angel Dzhambazki, Kosma Złotowski
ID	Gerolf Annemans, Antonio Maria Rinaldi, Tom Vandendriessche
NI	László Trócsányi
PPE	Peter Jahr, Marlene Mortler, Sven Simon
The Left	João Pimenta Lopes

 

2	0
PPE	Brice Hortefeux, Paulo Rangel

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

• [1] EUVL L 165I, 2.7.2018, s. 1.
• [2] EUVL C 463, 21.12.2018, s. 83.
• [3] EUVL C 465, 6.12.2022, s. 171.
• [4]  Ehdotus hyväksytty ... (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
• [5] Hyväksyntä annettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
• [6] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan demografisista tilastoista (EUVL L 330, 10.12.2013, s. 39).
• [7] Asia on otettu esiin parlamentin päätöslauselmissa P6_TA(2007)0429 ja P7_TA(2014)0082.
• [8] Vahvistettu neuvoston päätöksessä (EU, Euratom) 2016/2353.