MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta
6.7.2023 - (COM(2022)0105 – C9‑0058/2022 – 2022/0066(COD)) - ***I
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta
(Valiokuntien yhteiskokoukset – työjärjestyksen 58 artikla)
Esittelijät: Frances Fitzgerald, Evin Incir
Työjärjestyksen 57 artiklan mukaisesti yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan valmistelija:
Rosa Estaràs Ferragut, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
PR_COD_1amCom
- LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
- PERUSTELUT
- OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA
- TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
- BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
- OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
- ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
- TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Menettelyjen symbolit |
* Kuulemismenettely *** Hyväksyntämenettely ***I Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) ***II Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely) ***III Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely)
(Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.)
|
Tarkistukset säädösesitykseen |
Palstoina esitettävät parlamentin tarkistukset
Poistettava teksti merkitään vasempaan palstaan lihavoidulla kursiivilla. Tekstiä korvattaessa muutosmerkinnät tehdään molempiin palstoihin lihavoidulla kursiivilla. Uusi teksti merkitään oikeaan palstaan lihavoidulla kursiivilla.
Tarkistuksen tunnistetietojen ensimmäisellä ja toisella rivillä ilmoitetaan käsiteltävänä olevan säädösesityksen kohta, jota tarkistetaan. Jos tarkistus koskee olemassa olevaa säädöstä, jota säädösesityksellä muutetaan, tunnistetietojen kolmannella rivillä ilmoitetaan muutettavan säädöksen tyyppi ja numero ja neljännellä rivillä tarkistettavan tekstinkohdan paikannus.
Konsolidoituna tekstinä esitettävät parlamentin tarkistukset
Uusi teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla. Poistettava teksti merkitään symbolilla ▌tai yliviivauksella. Tekstiä korvattaessa muutosmerkinnät tehdään siten, että uusi teksti lihavoidaan ja kursivoidaan ja korvattava teksti poistetaan tai viivataan yli. Parlamentin yksiköiden tekemiä lopullisen tekstin teknisiä muutoksia ei merkitä.
|
SISÄLTÖ
Sivu
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
PERUSTELUT
OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA
TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta
(COM(2022)0105 – C9‑0058/2022 – 2022/0066(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: (ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2022)0105),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 82 artiklan 2 kohdan sekä 83 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0058/2022),
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon Tšekin tasavallan edustajainhuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 40 artiklan,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn,
– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, budjettivaliokunnan sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A9-0234/2023),
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;
3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 viite
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 2 kohdan ja 83 artiklan 1 kohdan, |
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 2 kohdan ja 83 artiklan 1 ja 2 kohdan, |
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(1) Tämän direktiivin tarkoituksena on luoda kattava kehys naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi tehokkaasti kaikkialla unionissa. Direktiivillä vahvistetaan ja otetaan käyttöön toimenpiteitä seuraavilla aloilla: asiaan liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittely, uhrien suojelu ja oikeussuojan saatavuus, uhrien tukeminen, rikosten ennaltaehkäisy, toimien koordinointi ja yhteistyö. |
(1) Tämän direktiivin tarkoituksena on luoda kattava kehys naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehokkaasti kaikkialla unionissa. Direktiivillä vahvistetaan ja otetaan käyttöön toimenpiteitä seuraavilla aloilla: asiaan liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittely, uhrien suojelu ja oikeussuojan saatavuus, uhrien tukeminen ja uhreille maksettavat korvaukset, tehostettu tiedonkeruu, rikosten ennaltaehkäisy, toimien koordinointi ja yhteistyö. |
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(2) Naisten ja miesten tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat unionin keskeisiä arvoja ja perusoikeuksia, jotka on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 21 ja 23 artiklassa. Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta vaarantavat nämä periaatteet ja heikentävät naisten ja tyttöjen oikeutta tasa-arvoon kaikilla elämänaloilla. |
(2) Naisten ja miesten tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat unionin keskeisiä arvoja ja perusoikeuksia, jotka on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 21 ja 23 artiklassa. Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta vaarantavat nämä periaatteet ja heikentävät naisten ja tyttöjen oikeutta tasa-arvoon kaikilla elämänaloilla ja estävät naisten, tyttöjen ja koko yhteiskuntamme täysimittaisen etenemisen. |
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(3) Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta loukkaavat perusoikeuksia, kuten oikeutta ihmisarvoon, oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kieltoa, oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, henkilötietojen suojaa ja lapsen oikeuksia, sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. |
(3) Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta loukkaavat perusoikeuksia, kuten oikeutta ihmisarvoon, oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kieltoa, oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen, henkilötietojen suojaa, oikeutta syrjimättömyyteen muun muassa sukupuolen perusteella ja lapsen oikeuksia, sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa lapsen oikeuksista. |
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(4) Tätä direktiiviä olisi sovellettava rikolliseen toimintaan, joka on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, sellaisena kuin se on säädetty rangaistavaksi unionin tai kansallisessa lainsäädännössä. Tällainen toiminta kattaa tässä direktiivissä määritellyt rikokset, kuten raiskaus, naisten sukuelinten silpominen, intiimin tai manipuloidun materiaalin luvaton jakaminen, verkkoahdistelu, verkkohäirintä, yllyttäminen verkon kautta väkivaltaan tai vihaan sekä rikollinen toiminta, joka kuuluu muiden sellaisten unionin säädösten, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2011/36/EU2 ja 2011/93/EU3, soveltamisalaan, joissa määritellään lasten seksuaaliseen riistoon sekä seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävään ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Lisäksi tietyt kansallisessa lainsäädännössä määritellyt rikokset kuuluvat naisiin kohdistuvan väkivallan määritelmän piiriin. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi naismurhat, seksuaalinen hyväksikäyttö, vainoaminen, varhais- ja pakkoavioliitot, pakkoabortit, pakkosterilointi ja erilaiset verkkoväkivallan muodot, kuten verkossa tapahtuva seksuaalinen häirintä, verkkokiusaaminen tai avoimen seksuaalisen materiaalin ei-toivottu vastaanottaminen. Lähisuhdeväkivalta on väkivallan muoto, joka voidaan nimenomaisesti kriminalisoida kansallisen lainsäädännön nojalla tai joka sisältyy perheen tai kotitalouden sisällä tai entisten tai nykyisten puolisoiden välillä tehtyihin rikoksiin. |
(4) Tätä direktiiviä olisi sovellettava rikolliseen toimintaan, joka on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, sellaisena kuin se on säädetty rangaistavaksi unionin tai kansallisessa lainsäädännössä. Tällainen toiminta kattaa tässä direktiivissä määritellyt rikokset, kuten raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, naisten sukuelinten silpominen, intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpominen, pakkosterilointi, pakkoavioliitto, seksuaalinen häirintä työelämässä, intiimin tai manipuloidun materiaalin luvaton jakaminen, verkkoahdistelu, verkkohäirintä, avoimen seksuaalisen materiaalin ei-toivottu vastaanottaminen, yllyttäminen verkon kautta väkivaltaan tai vihaan sekä rikollinen toiminta, joka kuuluu muiden sellaisten unionin säädösten, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2011/36/EU2 ja 2011/93/EU3, soveltamisalaan, joissa määritellään lasten seksuaaliseen riistoon sekä seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävään ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Lisäksi tietyt kansallisessa lainsäädännössä määritellyt rikokset kuuluvat naisiin kohdistuvan väkivallan määritelmän piiriin. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi naismurhat, parisuhdeväkivalta, seksuaalinen häirintä, seksuaalinen hyväksikäyttö, vainoaminen, varhaiset pakkoabortit, seksuaalinen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa, vapaaehtoisen raskaudenkeskeytyksen estäminen tai tämän yritys ja erilaiset verkkoväkivallan muodot, kuten verkossa tapahtuva seksuaalinen häirintä, verkkokiusaaminen. Lähisuhdeväkivalta on väkivallan muoto, joka voidaan nimenomaisesti kriminalisoida kansallisen lainsäädännön nojalla tai joka sisältyy perheen tai kotitalouden sisällä tai entisten tai nykyisten puolisoiden tai kumppaneiden välillä tehtyihin rikoksiin riippumatta siitä, asuvatko he samassa asunnossa. Jotta lainsäädäntökehys kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi saataisiin täysin valmiiksi, on kuitenkin välttämätöntä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 83 artiklan 1 kohdassa luetellut rikollisuuden alat laajennetaan kattamaan myös sukupuoleen perustuva väkivalta. |
__________________ |
__________________ |
2 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1–11). |
2 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1–11). |
3 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta (EUVL L 335, 17.12.2011, s.1–14). |
3 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta (EUVL L 335, 17.12.2011, s.1–14). |
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(5) Tämän direktiivin mukaisilla toimenpiteillä vastataan naisten ja tyttöjen erityistarpeisiin, koska tämän direktiivin kattamat väkivallan muodot eli naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta, vaikuttavat heihin suhteettomasti. Tässä direktiivissä tunnustetaan kuitenkin, että myös muut henkilöt voivat joutua tällaisten väkivallan muotojen uhreiksi ja että heidän hyväkseen olisi toteutettava direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä. Sen vuoksi termin ”uhri” olisi viitattava kaikkiin henkilöihin biologisesta tai sosiaalisesta sukupuolesta riippumatta. |
(5) Tämän direktiivin mukaisilla toimenpiteillä vastataan naisten ja tyttöjen erityistarpeisiin, koska tämän direktiivin kattamat väkivallan muodot eli naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta, vaikuttavat heihin suhteettomasti mutta eivät yksinomaan heihin. Eurostatin vuoden 2015 tietojen mukaan yhdeksän kymmenestä raiskauksen uhrista ja kahdeksan kymmenestä seksuaaliseen tekoon pakottamisen uhrista unionissa oli naisia ja 99 prosenttia kyseisistä rikoksista vankilaan tuomituista oli miehiä. Tässä direktiivissä tunnustetaan, että myös muut henkilöt voivat joutua tällaisten väkivallan muotojen uhreiksi ja että heidän hyväkseen olisi toteutettava direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä. Sen vuoksi termin ”uhri” olisi viitattava kaikkiin henkilöihin biologisesta tai sosiaalisesta sukupuolesta riippumatta. |
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(6) Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa todistavat lapset kärsivät haavoittuvuutensa vuoksi välittömästä emotionaalisesta haitasta, joka vaikuttaa heidän kehitykseensä. Sen vuoksi tällaisia lapsia olisi pidettävä uhreina ja heidän hyväkseen olisi toteutettava kohdennettuja suojelutoimia. |
(6) Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa todistavat lapset kärsivät haavoittuvuutensa vuoksi välittömästä emotionaalisesta ja psykologisesta haitasta, joka vaikuttaa heidän kehitykseensä. Sen vuoksi tällaisia lapsia olisi pidettävä uhreina ja heidän hyväkseen olisi toteutettava kohdennettuja ja erikoistuneita suojelu-, ennaltaehkäisy- ja tukitoimia. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti varmistettava, että naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan vuoksi surmansa saaneen vanhemman lapset saavat tarvitsemansa tuen, muun muassa siten, että heille tarjotaan kohdennettuja suojelutoimia ja tukea, erityisesti kaikkien asiaan liittyvien oikeudenkäyntien aikana, sillä heidän tilanteensa on erityisen haavoittuva. Lapsia koskevien kohdennettujen toimien olisi perustuttava kokonaisvaltaiseen ja sukupuolikohtaiseen ymmärrykseen väkivaltaisten suhteiden dynamiikasta, ja niissä olisi varmistettava, että mahdollinen lapsen joutuminen uudelleen uhriksi estetään ja että lapsen oikeudet taataan. Tämä on erityisen tärkeää lapsen huoltajuus- ja tapaamisoikeuksia käsiteltäessä. |
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(7) Naisiin kohdistuva väkivalta on jatkuva osoitus naisiin kohdistuvasta rakenteellisesta syrjinnästä, joka johtuu naisten ja miesten välisistä historiallisesti epätasa-arvoisista valtasuhteista. Kyseessä on sukupuoleen perustuvan väkivallan muoto, jota miehet kohdistavat pääasiassa naisiin ja tyttöihin. Se perustuu yhteiskunnallisesti rakentuneisiin rooleihin, käyttäytymiseen, toimintaan ja ominaisuuksiin, joita tietty yhteiskunta pitää asianmukaisina naisille ja miehille ja joista puhuttaessa käytetään usein sukupuoli-sanaa. |
(7) Naisiin kohdistuva väkivalta katsotaan ihmisoikeusloukkaukseksi ja kansanterveydellisesti merkittäväksi asiaksi, ja se on jatkuva osoitus naisiin kaikessa heidän moninaisuudessaan kohdistuvasta rakenteellisesta syrjinnästä, joka johtuu naisten ja miesten välisistä historiallisesti epätasa-arvoisista valtasuhteista. Kyseessä on sukupuoleen perustuvan väkivallan muoto, jota miehet kohdistavat pääasiassa naisiin ja tyttöihin. Se perustuu yhteiskunnallisesti rakentuneisiin rooleihin, käyttäytymiseen, sukupuolistereotypioihin, toimintaan ja ominaisuuksiin, joita tietty yhteiskunta pitää asianmukaisina naisille ja miehille ja joista puhuttaessa käytetään usein sukupuoli-sanaa. Se on edelleen yleistä ja vaikuttaa naisiin yhteiskunnan kaikilla tasoilla iästä, koulutuksesta, tuloista, sosiaalisesta asemasta tai alkuperä- tai asuinmaasta riippumatta, ja se on yksi suurimmista esteistä sukupuolten tasa-arvon saavuttamiselle. |
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(8) Lähisuhdeväkivalta on vakava usein piiloon jäävä sosiaalinen ongelma. Lähisuhdevakivalta voi johtaa vakaviin psyykkisiin ja fyysisiin traumoihin, joilla on vakavia seurauksia, koska rikoksentekijä on yleensä uhrin tuntema henkilö, johon hän odottaa voivansa luottaa. Tällainen väkivalta voi esiintyä eri muodoissa, kuten fyysisenä, seksuaalisena, psyykkisenä ja taloudellisena väkivaltana. Lähisuhdeväkivaltaa voi esiintyä siitä riippumatta, kuuluuko rikoksentekijä tai onko rikoksentekijä kuulunut samaan kotitalouteen uhrin kanssa. |
(8) Lähisuhdeväkivalta on vakava sosiaalinen ongelma, joka jää usein piiloon sosiaalisen leimautumisen vuoksi. Lähisuhdevakivalta voi johtaa vakaviin psyykkisiin ja fyysisiin traumoihin, joilla on vakavia seurauksia uhrin yksityis- ja työelämässä, koska rikoksentekijä on yleensä uhrin tuntema henkilö, johon hän odottaa voivansa luottaa. Tällainen väkivalta voi esiintyä eri muodoissa, kuten fyysisenä, seksuaalisena, henkisenä ja taloudellisena väkivaltana, ja sitä voi esiintyä monissa erilaisissa suhteissa. Lähisuhdeväkivaltaan sisältyy usein pakottavaa kontrollia, ja sitä voi esiintyä siitä riippumatta, kuuluuko rikoksentekijä tai onko rikoksentekijä kuulunut samaan kotitalouteen uhrin kanssa. |
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(9) Tämän tyyppisiin rikoksiin liittyvien erityispiirteiden vuoksi on tarpeen vahvistaa kattavat säännöt, joilla puututaan kohdennetusti naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan jatkuvaan ongelmaan ja otetaan huomioon tällaisen väkivallan uhrien erityistarpeet. Nykyiset unionin ja kansallisen tason säännökset ovat osoittautuneet riittämättömiksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan tulokselliseen torjuntaan ja ehkäisemiseen. Erityisesti direktiiveissä 2011/36/EU ja 2011/93/EU keskitytään tiettyihin väkivallan muotoihin, kun taas Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/29/EU4 säädetään rikoksen uhreja koskevasta yleisestä kehyksestä. Vaikka se tarjoaa joitakin suojatoimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille, sen tarkoituksena ei ole vastata heidän erityistarpeisiinsa. |
(9) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ongelman jatkuva vakavuus unionissa käy selvästi ilmi siitä, että nykyiset säädökset ja niiden täytäntöönpano ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja yhdessä näiden rikosten erityispiirteiden kanssa se oikeuttaa kohtelemaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreja eri tavalla kuin muiden unionissa tehtyjen rikosten uhreja ja oikeuttaa tällä direktiivillä käyttöön otetut, naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreja koskevat erityistoimenpiteet. Tämän tyyppisiin rikoksiin liittyvien erityispiirteiden vuoksi on tarpeen vahvistaa kattavat säännöt, joilla puututaan sukupuolisensitiivisesti ja kokonaisvaltaisesti naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan jatkuvaan ongelmaan ja otetaan huomioon tällaisen väkivallan uhrien erityistarpeet. Nykyiset unionin ja kansallisen tason säännökset ovat osoittautuneet riittämättömiksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan tulokselliseen torjuntaan ja ehkäisemiseen. Erityisesti direktiiveissä 2011/36/EU ja 2011/93/EU keskitytään tiettyihin väkivallan muotoihin, kun taas Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/29/EU4 säädetään rikoksen uhreja koskevasta yleisestä kehyksestä. Vaikka se tarjoaa joitakin suojatoimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille, sen tarkoituksena ei ole vastata heidän erityistarpeisiinsa. |
__________________ |
__________________ |
4 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57). |
4 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57). |
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(10) Tämä direktiivi tukee jäsenvaltioiden tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi ja ehkäisemiseksi, erityisesti kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta (CEDAW)5 ja soveltuvin osin Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, jäljempänä ’Istanbulin yleissopimus’6, ja väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä tehtyä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusta, joka allekirjoitettiin Genevessä 21 päivänä kesäkuuta 2019. |
(10) Tämä direktiivi tukee jäsenvaltioiden tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi ja ehkäisemiseksi, erityisesti kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta (CEDAW)5 ja sen naisiin kohdistuvaa sukupuolistunutta väkivaltaa koskevaa yleissuositusta nro 35, jolla saatetaan ajan tasalle yleissuositus nro 19, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta ja soveltuvin osin Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, jäljempänä ’Istanbulin yleissopimus’6, ja väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä tehtyä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusta, joka allekirjoitettiin Genevessä 21 päivänä kesäkuuta 2019, Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusta, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää, sekä kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevaa yleissopimusta. |
__________________ |
__________________ |
5 Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW-yleissopimus), YK:n yleiskokous, 1979. |
5 Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW-yleissopimus), YK:n yleiskokous, 1979. |
6 Yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus), Euroopan neuvosto, 2011. |
6 Yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus), Euroopan neuvosto, 2011. |
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(11) Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta voivat pahentua, jos väkivalta risteää sellaisten syrjinnän muotojen kanssa, jotka perustuvat sukupuoleen ja muihin unionin lainsäädännössä kiellettyihin syrjintäperusteisiin, kuten kansalaisuus, rotu, ihonväri, etninen tai yhteiskunnallinen alkuperä, geneettiset ominaisuudet, kieli, uskonto tai vakaumus, poliittiset tai muut mielipiteet, kansalliseen vähemmistöön kuuluminen, varallisuus, syntyperä, vammaisuus, ikä tai sukupuolinen suuntautuminen. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi otettava asianmukaisesti huomioon tällaisen risteävän syrjinnän uhrit ja säädettävä erityisistä toimenpiteistä sellaisia tapauksia varten, joissa esiintyy risteävän syrjinnän muotoja. Erityisesti naiset, jotka ovat lesboja, biseksuaaleja, transihmisiä, intersukupuolisia ja queerejä (LBTIQ), ja muunsukupuoliset henkilöt, vammaiset naiset sekä rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset ovat suuremmassa vaarassa joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi. |
(11) Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta voivat pahentua, jos väkivalta risteää sellaisten syrjinnän muotojen kanssa ja on erottamaton osa niitä, jotka perustuvat sukupuoleen ja muihin unionin lainsäädännössä kiellettyihin syrjintäperusteisiin, kuten kansalaisuus, rotu, ihonväri, etninen tai yhteiskunnallinen alkuperä, oleskelustatus geneettiset ominaisuudet, kieli, uskonto tai vakaumus, poliittiset tai muut mielipiteet, kansalliseen vähemmistöön kuuluminen, varallisuus, syntyperä, vammaisuus, ikä tai sukupuolinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja sukupuoliominaisuudet. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi otettava asianmukaisesti huomioon tällaisen risteävän syrjinnän uhrit ja säädettävä erityisistä toimenpiteistä sellaisia tapauksia varten, joissa esiintyy risteävän syrjinnän muotoja. Erityisesti naiset, jotka ovat lesboja, biseksuaaleja, transihmisiä, intersukupuolisia ja queerejä (LBTIQ), ja muunsukupuoliset henkilöt, vammaiset naiset, raskaana olevat naiset, maaseutualueilla asuvat naiset sekä rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset ovat suuremmassa vaarassa joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan kohteeksi. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä esimerkiksi sukupuoleen perustuvan väkivallan tekoihin, joilla pyritään rankaisemaan uhreja heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuolen ilmaisustaan tai sukupuoli-identiteetistään, kuten niin kutsuttuun korjaavaan raiskaukseen. Lisäksi naisiin ja tyttöihin, jotka altistuvat syrjinnälle ja väkivallalle sukupuolensa tai sosiaalisen sukupuolensa tai muiden tekijöiden yhdistelmän perusteella, kohdistuu suhteettoman paljon verkkoväkivaltaa, mukaan lukien verkkohäirintä ja väkivaltaan tai vihaan yllyttäminen verkon kautta, ja tämän vuoksi kyseisiin rikoksiin olisi suhtauduttava asianmukaisella vakavuudella. |
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(12) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreilla on muita suurempi pelottelun ja kostotoimien sekä toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen riski. Sen vuoksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota näihin riskeihin ja tarpeeseen suojella tällaisten uhrien ihmisarvoa ja fyysistä koskemattomuutta. |
(12) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreilla on muita suurempi pelottelun ja kostotoimien sekä toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen riski. Sen vuoksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota näihin riskeihin ja tarpeeseen suojella tällaisten uhrien ihmisarvoa ja fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta kaikissa tapauksissa, myös ennen rikosoikeudenkäyntejä, niiden aikana ja niiden jälkeen, sekä heidän oikeuteensa suojeluun ja tukeen, samalla kun varmistetaan oikeuden toteutuminen saattamalla rikoksentekijät vastuuseen. Euroopan unionin perusoikeusviraston raportin ”Violence against women: an EU-wide survey” mukaan 67 prosentilla seksuaalisen väkivallan uhreista on ollut jonkinlainen aiempi tuttavuus tai suhde rikoksentekijään, minkä vuoksi uhrien vankka suojelu on tarpeen uusien hyökkäysten estämiseksi. |
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(13) Raiskaus on yksi vakavimmista rikoksista, jotka loukkaavat henkilön seksuaalista koskemattomuutta, ja se on rikos, joka vaikuttaa suhteettomasti naisiin. Kyseessä on valtasuhteiden epätasapaino rikoksentekijän ja uhrin välillä, minkä vuoksi rikoksentekijä voi käyttää uhria seksuaalisesti hyväkseen saadakseen henkilökohtaista tyydytystä, vahvistaakseen valta-asemaansa, saadakseen sosiaalista tunnustusta, ylennyksen tai mahdollisesti taloudellista hyötyä. Monissa jäsenvaltioissa vaaditaan yhä näyttöä voimankäytöstä, uhkailusta tai pakottamisesta, jotta tekoa pidetään raiskausrikoksena. Toisissa jäsenvaltioissa riittää pelkästään se, että uhri ei ole antanut suostumustaan seksuaaliseen tekoon. Vain tällä jälkimmäisellä tavalla voidaan suojella täysin uhrien seksuaalista koskemattomuutta. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa uhrien yhtäläinen suojelu kaikkialla unionissa siten, että säädetään naisten raiskauksen tunnusmerkistöstä. |
(13) Raiskaus on yksi vakavimmista rikoksista, jotka loukkaavat henkilön ihmisarvoa ja seksuaalista ja ruumiillista koskemattomuutta, ja se on rikos, joka vaikuttaa suhteettomasti naisiin. Kyseessä on valtasuhteiden epätasapaino rikoksentekijän ja uhrin välillä, minkä vuoksi rikoksentekijä voi käyttää uhria seksuaalisesti hyväkseen saadakseen henkilökohtaista tyydytystä, vahvistaakseen valta-asemaansa, saadakseen sosiaalista tunnustusta, ylennyksen, mahdollisesti taloudellista hyötyä tai antaakseen rangaistuksen ns. korjaavalla raiskauksella. Monissa jäsenvaltioissa vaaditaan yhä näyttöä voimankäytöstä, uhkailusta tai pakottamisesta, jotta tekoa pidetään raiskausrikoksena. Toisissa jäsenvaltioissa riittää pelkästään se, että uhri ei ole antanut suostumustaan seksuaaliseen tekoon. Vain tällä jälkimmäisellä tavalla voidaan suojella täysin uhrien seksuaalista koskemattomuutta. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa uhrien yhtäläinen suojelu kaikkialla unionissa siten, että säädetään erityisesti naisten raiskauksen tunnusmerkistöstä. |
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(14) Raiskauksena olisi pidettävä kaikenlaista seksuaalista tunkeutumista toisen henkilön kehoon jonkin ruumiinosan tai esineen avulla. Suostumuksen puuttumisen olisi oltava keskeinen ja olennainen osa raiskauksen määritelmää, koska raiskaukseen ei useinkaan liity fyysistä väkivaltaa tai voimankäyttöä. Uhrin olisi voitava peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa teon aikana seksuaalisen itsemääräämisoikeutensa mukaisesti eikä suostumus saisi automaattisesti merkitä suostumusta tuleviin tekoihin. Ilman suostumusta tapahtuvaa seksuaalista tunkeutumista olisi pidettävä raiskauksena myös silloin, kun se kohdistuu puolisoon tai läheiseen kumppaniin. |
(14) Raiskauksena olisi pidettävä kaikenlaista seksuaalista tunkeutumista toisen henkilön kehoon jonkin ruumiinosan tai esineen avulla. Suostumuksen puuttumisen olisi oltava keskeinen ja olennainen osa raiskauksen määritelmää, koska tekoon ei useinkaan liity sen hetkellä fyysistä väkivaltaa tai voimankäyttöä. Uhrin olisi voitava peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa teon aikana seksuaalisen itsemääräämisoikeutensa mukaisesti eikä suostumus saisi automaattisesti merkitä suostumusta tuleviin tekoihin. Ilman suostumusta tapahtuvaa seksuaalista tunkeutumista olisi pidettävä raiskauksena, myös silloin, kun se kohdistuu puolisoon tai läheiseen kumppaniin. |
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(14 a) Pakottaminen seksuaaliseen tekoon on eräänlaista seksuaalista väkivaltaa, joka vaikuttaa suhteettomasti naisiin ja loukkaa vakavasti henkilön fyysistä koskemattomuutta ja ruumiillista itsemääräämisoikeutta. Pakottamista seksuaaliseen tekoon koskeva kansallinen lainsäädäntö vaihtelee suuresti eri jäsenvaltioissa, minkä vuoksi on selkeä tarve vahvistaa seksuaalista väkivaltaa koskevat säännöt unionin tasolla. Pakottaminen seksuaaliseen tekoon kattaa luonteeltaan seksuaaliset teot. Seksuaalisiin tekoihin kuuluvat teot, joissa rikoksentekijän keho ja uhrin sukuelimet ovat fyysisesti yhteydessä toisiinsa, ja teot, joissa uhrin keho ja tekijän sukuelimet ovat yhteydessä toisiinsa. |
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(14 b) Suostumus olisi aina annettava vapaasta tahdosta ja vapaaehtoisesti. Uhrin olisi voitava peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa teon aikana seksuaalisen itsemääräämisoikeutensa mukaisesti eikä suostumus saisi automaattisesti merkitä suostumusta tuleviin tekoihin. On erinäisiä tilanteita, joissa uhri ei kykene muodostamaan ja ilmaisemaan vapaata tahtoaan, ja näissä tilanteissa tehtyjä rikoksia olisi sen vuoksi pidettävä ilman suostumusta tapahtuneina tekoina. Tiettyä tilannetta arvioitaessa olisi otettava huomioon henkilökohtaiset ja ulkoiset olosuhteet. Tässä yhteydessä pelkoa ei aiheuta ainoastaan rikollisen teon uhka. Päihtymyksestä johtuvan suostumuksen puuttumisen olisi katettava huumeiden, alkoholin tai muiden päihdyttävien aineiden aiheuttama toimintakyvyttömyys. Erityisen haavoittuvassa asemassa olemiseen kuuluvat esimerkiksi tilanteet, joissa uhrilla on selvästi rajalliset mahdollisuudet puolustaa ruumiillista ja/tai seksuaalista koskemattomuuttaan ja välttää pahoinpitelyä. Erityisen haavoittuvassa asemassa olemiseen voivat kuulua myös tilanteet, joissa on kyse erityisen vakavasta vallan epätasapainosta tai vakavasta taloudellisesta riippuvuudesta. Häivetekniikalla tarkoitetaan minkä tahansa ehkäisymenetelmän tarkoituksellista ja salassa tehtyä käytöstä poistamista tunkeutumisen aikana. Koska häivetekniikka muuttaa olosuhteita, joissa suostumus annettiin, sitä voidaan pitää raiskauksena tai pakottamisena seksuaaliseen tekoon. |
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(15) Kun on kyse raiskauksesta, samanlaisista rikoksista aiemmin tuomitut rikoksentekijät olisi velvoitettava osallistumaan interventio-ohjelmiin, jotta rikoksen uusimisen riski pienenisi. |
(15) Raiskauksesta tuomitut rikoksentekijät olisi velvoitettava osallistumaan näyttöön perustuviin interventio-ohjelmiin, jotta pienennetään rikoksen uusimisen riskiä, varmistetaan turvalliset suhteet ja käsitellään kattavasti ja informatiivisesti aiheutuneita vahinkoja, siten että rikoksentekijät tunnustavat vastuunsa ja muuttavat vahingollisia asenteitaan ja käyttäytymistään. Toimivaltaisten viranomaisten olisi ilmoitettava oikeusviranomaisille tällaisten ohjelmien saatavuudesta. |
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(15 a) Pakkoavioliitot ovat riiston muoto, joka kohdistuu ensisijaisesti naisiin ja tyttöihin ja jonka tarkoituksena on vahvistaa valta-asemaa suhteessa heihin. Se on yksi väkivallan muoto, joka loukkaa vakavasti perusoikeuksia ja erityisesti naisten ja tyttöjen oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen, vapauteen, itsemääräämisoikeuteen, fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen, koulutukseen ja yksityiselämään. Pakkoavioliittoja edistäviä tekijöitä ovat muun muassa köyhyys, työttömyys, tavat sekä konfliktit. Fyysinen ja seksuaalinen väkivalta ja väkivallalla uhkailu ovat usein käytettyjä keinoja naisen tai tytön pakottamiseksi solmimaan avioliitto. Kun heidät on pakotettu solmimaan avioliitto, seksuaalisen riiston ja muun väkivallan riski on suurempi. Usein pakkoavioliittoihin liittyy myös fyysisen ja henkisen hyväksikäytön ja väkivallan eri muotoja, kuten seksuaalista riistoa. Siksi on välttämätöntä, että pakkoavioliitto määritellään kaikissa jäsenvaltioissa rikokseksi, että rikoksentekijöille määrätään asianmukaiset seuraamukset ja että tehdään mahdolliseksi pakkoavioliiton mitätöiminen tai purkaminen aiheuttamatta uhrille kohtuuttomia hallinnollisia tai taloudellisia rasitteita. |
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(16) Jotta voidaan puuttua korjaamattomiin ja elinikäisiin vahinkoihin, joita tytöille ja naisille aiheutuu sukuelintensä silpomisesta, tämä rikos olisi mainittava erikseen ja sitä olisi käsiteltävä asianmukaisesti rikoslainsäädännössä. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on hyväksikäytön muoto, jota käytetään valta-aseman säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi suhteessa naisiin ja tyttöihin sekä tyttöjen ja naisten seksuaalisuuden sosiaaliseen kontrollointiin. Sitä tehdään joskus pakko- tai lapsiavioliittojen yhteydessä tai osana lähisuhdeväkivaltaa. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista voidaan harjoittaa joissakin yhteisöissä perinteisenä käytäntönä. Se olisi ymmärrettävä muista kuin lääketieteellisistä syistä harjoitetuksi toiminnaksi. Termillä ”silpominen” olisi viitattava siihen, että häpykieli ja isot häpyhuulet poistetaan osittain tai kokonaan. Termin ”infibulaatio” olisi katettava isojen häpyhuulten sulkeminen ompelemalla ulkoiset sukuelimet osittain yhteen niin, että emätinaukko kapenee. Ilmaisulla ”muu silpominen” olisi tarkoitettava kaikkia muita tyttöjen ja naisten sukuelimiä fyysisesti vahingoittavia toimenpiteitä. |
(16) Jotta voidaan puuttua vakaviin ja pitkäaikaisiin fyysisiin ja psyykkisiin seurauksiin, joita tytöille ja naisille aiheutuu sukuelintensä silpomisesta, tämä rikos olisi mainittava erikseen ja sitä olisi käsiteltävä asianmukaisesti rikoslainsäädännössä. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on hyväksikäytön muoto, jota käytetään valta-aseman säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi suhteessa naisiin ja tyttöihin sekä tyttöjen ja naisten seksuaalisuuden sosiaaliseen kontrollointiin. Sitä tehdään joskus pakko- tai lapsiavioliittojen yhteydessä tai osana lähisuhdeväkivaltaa. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista voidaan harjoittaa joissakin yhteisöissä perinteisenä käytäntönä. Se olisi ymmärrettävä muista kuin lääketieteellisistä syistä harjoitetuksi toiminnaksi. Termillä ”silpominen” olisi viitattava siihen, että häpykieli ja isot häpyhuulet poistetaan osittain tai kokonaan. Termin ”infibulaatio” olisi katettava isojen häpyhuulten sulkeminen ompelemalla ulkoiset sukuelimet osittain yhteen niin, että emätinaukko kapenee. Ilmaisulla ”muu silpominen” olisi tarkoitettava kaikkia muita tyttöjen ja naisten sukuelimiä fyysisesti vahingoittavia toimenpiteitä. |
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(16 a) Pakkosterilointi, painostamisen tuloksena tehty sterilointi ja muu tahdonvastainen sterilointi on haitallinen hyväksikäytön muoto, jolla estetään uhrin suvullinen lisääntyminen. Sillä on usein vakavia seurauksia henkilön fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelle, ja sitä käytetään naisten ja lasten sekä heidän seksuaalisuutensa sosiaaliseen kontrollointiin. Se loukkaa perusoikeuksia, kuten oikeutta ihmisarvoon, fyysiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen, siinä ei noudateta vaatimusta vapaasta ja tietoisesta suostumuksesta ja se on tunnustettu kidutuksen ja pahoinpitelyn muodoksi. Pakkosterilointi, painostuksen tuloksena tehty sterilointi ja muu tahdonvastainen sterilointi liittyvät usein syvästi syrjintään ja stereotyyppisiin käsityksiin siitä, kenen pitäisi tulla raskaaksi ja saada lapsia ja kenen ei. Romaninaiset ja -lapset, vammaiset naiset ja lapset, mukaan lukien erityisesti henkilöt, joilla on kehitysvamma tai psykososiaalinen vamma, sukupuolenkorjaushoitoihin hakeutuvat naiset sekä laitoksissa asuvat naiset ja lapset ovat olleet erityisesti vaarassa joutua pakkosteriloinnin, painostuksen tuloksena tehdyn steriloinnin ja muun tahdonvastaisen steriloinnin uhreiksi. Erityisesti olisi painotettava naisen tai lapsen etukäteen antamaa tietoon perustuvaa suostumusta sterilointiin. Naisen tai lapsen suostumusta ei pitäisi korvata laillisen holhoojan suostumuksella. Tämän direktiivin säännökset pakkosteriloinnista eivät kata kiireellisiä lääketieteellisiä tai kirurgisia toimenpiteitä, joita suoritetaan esimerkiksi naisen auttamiseksi pelastamalla hänen henkensä. |
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(16 b) Intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpominen on lääketieteellisesti tarpeeton, muu kuin elintärkeä kirurginen tai lääketieteellinen toimenpide tai hoito, joka tehdään henkilölle, jonka sukupuoliominaisuudet ovat syntymän hetkellä vaihtelevat, ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti muutetaan kyseiset ominaisuudet vastaamaan naisen tai miehen tyypillisinä pidettyjä ominaisuuksia. Intersukupuolisille naisille ja lapsille ilman suostumusta tehdyt muut kuin elintärkeät toimenpiteet ja hoidot perustuvat näkemykseen, että sukupuoliominaisuuksissa binäärijaottelu on normi ja kaikki muut vaihtoehdot ovat epänormaaleja ja ne on korjattava. Sellaisten naisten tai lasten, joiden sukupuoliominaisuudet ovat syntymän hetkellä vaihtelevat ja jotka eivät kykene antamaan suostumustaan, sukupuoliominaisuuksia koskevia toimenpiteitä tai hoitoja olisi tehtävä vain, jos on selvä ja kiireellinen tarve pelastaa heidän henkensä tai estää vakava haitta heidän fyysiselle terveydelleen. Muita kuin elintärkeitä toimenpiteitä tai hoitoja, joiden tarkoituksena tai vaikutuksena on muuttaa sukupuoliominaisuuksia, olisi tehtävä ainoastaan naisen tai lapsen, jonka sukupuoliominaisuudet ovat syntymän hetkellä vaihtelevat, täysin tietoon perustuvalla ja ennakkoon antamalla suostumuksella. Intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpominen voi johtaa elinikäisiin fyysisiin ja psyykkisiin vaurioihin, minkä vuoksi siihen olisi suhtauduttava yhtä vakavasti kuin naisten sukuelinten silpomiseen. Sen vuoksi on tärkeää tarjota asianmukaista lääketieteellistä ja psykologista tukea intersukupuolisille henkilöille ja heidän perheilleen ja kunnioittaa heidän oikeuttaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä omasta kehostaan ja terveydenhoidostaan. |
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 c kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(16 c) Seksuaalinen häirintä ja sukupuoleen liittyvä häirintä on yleisesti kielletty kansallisella tasolla sukupuolten tasa-arvoa koskevien unionin direktiivien täytäntöönpanon yhteydessä. Unionin säädökset eivät kuitenkaan ole osoittautuneet etenkään seuraamusten osalta riittävän tehokkaiksi, jotta niiden avulla voitaisiin torjua käytännössä näitä ilmiöitä. Jos näistä teoista ei määrätä rikoslainsäädännön mukaisia seuraamuksia, uhrit eivät saa tässä direktiivissä säädettyä kohdennettua suojelua. SEUT-sopimuksen 83 artiklan 2 kohdassa sallitaan rikosten määrittelyä koskevien vähimmäissääntöjen säätäminen, kun jäsenvaltioiden lakien lähentäminen rikosoikeuden alalla osoittautuu välttämättömäksi jonkin unionin politiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi alalla, jolla on toteutettu yhdenmukaistamistoimenpiteitä. Direktiivillä 2006/54/EY, direktiivillä 2004/113/EY ja direktiivillä 2010/41/EU on yhdenmukaistettu unionin tasolla sääntöjä, jotka koskevat seksuaalista häirintää työssä sekä seksuaalista häirintää tavaroiden ja palvelujen tarjonnan ja saatavuuden alalla. Kun otetaan huomioon tämä asiayhteys ja seksuaalisen häirinnän vastaisen unionin politiikan tehoton täytäntöönpano, kyseisellä alalla tarvitaan täydentäviä vähimmäissääntöjä. |
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(17) On tarpeen säätää yhdenmukaisista rikosten ja seuraamusten määritelmistä tiettyjen verkkoväkivallan muotojen osalta. Verkkoväkivalta kohdistuu ja vaikuttaa erityisesti naispuolisiin poliitikkoihin, toimittajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin. Se voi hiljentää naisia ja estää heidän yhteiskunnallista osallistumistaan tasavertaisesti miesten kanssa. Verkkoväkivalta vaikuttaa naisiin ja tyttöihin suhteettomasti myös koulutusympäristöissä, kuten kouluissa ja yliopistoissa, mikä vaikuttaa haitallisesti heidän jatkokoulutukseensa ja mielenterveyteensä, mikä voi äärimmäisissä tapauksissa johtaa itsemurhiin. |
(17) On tarpeen säätää yhdenmukaisista rikosten ja seuraamusten määritelmistä tiettyjen verkkoväkivallan muotojen osalta. Verkkoväkivalta kohdistuu ja vaikuttaa erityisesti naispuolisiin poliitikkoihin, toimittajiin, ihmisoikeuksien puolustajiin, aktivisteihin ja marginalisoituneisiin yhteisöihin kuuluviin henkilöihin sekä henkilöihin, joihin kohdistuu risteäviä syrjinnän muotoja. Naisiin ja tyttöihin, jotka altistuvat syrjinnälle tai väkivallalle sosiaalisen sukupuolensa tai muiden tekijöiden perusteella, kohdistuu suhteettoman paljon verkkoväkivaltaa. Verkkoväkivalta voi hiljentää naisia ja estää heidän yhteiskunnallista ja ammatillista osallistumistaan tasavertaisesti miesten kanssa. Tieto- ja viestintätekniikan lisääntynyt käyttö työssä on johtanut naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan lisääntymiseen. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on etätyöstä ja sukupuolten tasa-arvosta antamassaan lausunnossa ”Teleworking and gender equality – conditions so that teleworking does not exacerbate the unequal distribution of unpaid care and domestic work between women and men and for it to be an engine for promoting gender equality”) todennut – kuten myös Kansainvälinen työjärjestö – todennut, että tällaisen lisääntyneen verkkoväkivallan seurauksena erityistä huomiota on kiinnitettävä ennaltaehkäiseviin ja suojaaviin toimenpiteisiin työn yhteydessä. Verkkoväkivalta vaikuttaa naisiin ja tyttöihin suhteettomasti myös koulutusympäristöissä, kuten kouluissa ja yliopistoissa, mikä vaikuttaa haitallisesti heidän jatkokoulutukseensa ja mielenterveyteensä, mikä voi äärimmäisissä tapauksissa johtaa itsemurhiin. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa torjuvia toimivaltaisia viranomaisia olisi koulutettava nostamaan menestyksekkäästi syytteitä verkkoväkivaltaan liittyvistä rikoksista, jotta voidaan varmistaa, että tällaisista rikoksista asetetaan menestyksekkäästi syytteeseen, ja torjua rankaisemattomuutta. |
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 18 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(18) Tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöön liittyy riski siitä, että tietyt verkkoväkivallan muodot leviävät helposti, nopeasti ja laajalti, mikä aiheuttaa uhrille syvää ja pitkäaikaista haittaa tai lisää sitä. Tällainen leviämisen mahdollisuus on ennakkoedellytys useille tässä direktiivissä määritellyille verkkoväkivaltariksille, ja tämä mahdollisuus saattaa tietty materiaali tieto- ja viestintäteknologioiden avulla ”lukuisten” loppukäyttäjien saataville olisi otettava huomioon. ”Lukuisten” olisi ymmärrettävä tarkoittavan sitä, että kyseisen materiaalin voi vastaanottaa suuri määrä kyseisten teknologioiden loppukäyttäjiä eli materiaali on laajalti saatavilla ja sitä voidaan jakaa edelleen. Ilmausta olisi tulkittava ja sovellettava siten, että otetaan huomioon merkitykselliset olosuhteet, myös teknologiat, joita käytetään kyseisen materiaalin asettamiseen saataville, ja keinot, joita nämä teknologiat tarjoavat materiaalin levittämiselle. |
(18) Tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöön liittyy riski siitä, että tietyt verkkoväkivallan muodot voidaan levittää helposti, nopeasti ja laajalti, mikä aiheuttaa uhrille syvää ja pitkäaikaista haittaa tai pahentaa sitä. Levittäminen on ennakkoedellytys useille tässä direktiivissä määritellyille verkkoväkivaltarikoksille, ja sillä tarkoitetaan, että tietty materiaali saatetaan tieto- ja viestintäteknologioiden avulla muiden loppukäyttäjien saataville. ”Muiden loppukäyttäjien” olisi ymmärrettävä tarkoittavan sitä, että kyseisen materiaalin voi vastaanottaa tietty määrä kyseisten teknologioiden loppukäyttäjiä eli materiaali on saatavilla ja sitä voidaan jakaa edelleen. Ilmausta olisi tulkittava ja sovellettava siten, että otetaan huomioon merkitykselliset olosuhteet, myös teknologiat, joita käytetään kyseisen materiaalin asettamiseen saataville, ja keinot, joita nämä teknologiat tarjoavat materiaalin levittämiselle. |
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 19 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(19) Seksuaalisia tekoja esittävien intiimien kuvien tai videoiden ja materiaalin asettaminen lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman uhrin lupaa tieto- ja viestintäteknologioiden avulla voi olla erittäin haitallista uhreille varsinkin kun otetaan huomioon, miten helposti, nopeasti ja laajalti materiaalin jakaminen ja rikoksenteko tapahtuvat, sekä teon intiimi luonne. Rikoksen, josta säädetään tässä direktiivissä, olisi katettava kaikki tällainen materiaali, kuten kuvat, valokuvat ja videot, myös seksualisoivat kuvat, audio- ja videoleikkeet. Sen olisi liityttävä tilanteisiin, joissa materiaali saatetaan tieto- ja viestintäteknologioiden avulla lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman uhrin suostumusta, riippumatta siitä, onko uhri suostunut tällaisen materiaalin tuottamiseen tai onko hän kenties siirtänyt sen tietylle henkilölle. Rikoksen olisi katettava myös sellainen materiaalin ilman suostumusta suoritettu tuottaminen tai manipulointi, esimerkiksi kuvien muokkaaminen, jolla luodaan vaikutelma siitä, että toinen henkilö osallistuu seksuaalisiin tekoihin, jos materiaali asetetaan myöhemmin tieto- ja viestintäteknologioiden avulla lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman asianomaisen henkilön suostumusta. Tällaiseen materiaalin tuottamiseen tai manipulointiin olisi sisällyttävä sellaisten ”syväväärennösten” valmistaminen, joissa oleva materiaali selvästi muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, esineitä, paikkoja tai muita objekteja tai tapahtumia ja joissa kuvataan toisen henkilön seksuaalisia tekoja ja jotka voisivat muiden mielestä vaikuttaa virheellisesti aidolta tai totuudenmukaisilta. Jotta uhreja voidaan suojella tehokkaasti tällaiselta toiminnalta, direktiivin olisi katettava myös tällaisella toiminnalla uhkaaminen. |
(19) Intiimin materiaalin ja seksuaalista sisältöä sisältävän materiaalin asettaminen loppukäyttäjien saataville ilman uhrin lupaa tieto- ja viestintäteknologioiden avulla voi olla erittäin haitallista uhreille kun otetaan huomioon, miten helposti, nopeasti ja laajalti materiaalin jakaminen ja rikoksenteko tapahtuvat, sekä teon intiimi luonne. Rikoksen, josta säädetään tässä direktiivissä, olisi katettava kaikki tällainen materiaali, kuten kuvat, valokuvat ja videot, myös seksualisoivat kuvat, audio- ja videoleikkeet. Sen olisi liityttävä tilanteisiin, joissa materiaali saatetaan tieto- ja viestintäteknologioiden avulla muiden loppukäyttäjien saataville ilman uhrin suostumusta, riippumatta siitä, onko uhri suostunut tällaisen materiaalin tuottamiseen tai onko hän kenties siirtänyt sen tietylle henkilölle. Rikoksen olisi katettava myös sellainen materiaalin ilman suostumusta suoritettu tuottaminen tai manipulointi, esimerkiksi kuvien muokkaaminen, mukaan lukien tekoälyn avulla, jolla luodaan vaikutelma siitä, että toinen henkilö osallistuu seksuaalisiin tekoihin, jos materiaali asetetaan myöhemmin tieto- ja viestintäteknologioiden avulla loppukäyttäjien saataville ilman asianomaisen henkilön suostumusta. Tällaiseen materiaalin tuottamiseen tai manipulointiin olisi sisällyttävä sellaisten ”syväväärennösten” valmistaminen, joissa oleva intiimi materiaali tai seksuaalista sisältöä sisältävä materiaali kuvaa henkilöä, joka selvästi muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, ja jotka voisivat muiden mielestä vaikuttaa virheellisesti aidolta tai totuudenmukaisilta. Jotta uhreja voidaan suojella tehokkaasti tällaiselta toiminnalta, direktiivin olisi katettava myös tällaisella toiminnalla uhkaaminen. Koska niin kutsuttu verkkovilautus on yleinen tapa pelotella ja vaientaa naisia, sukuelimiä esittävien kuvien, videoiden tai muun materiaalin pyytämättä tapahtuva lähettäminen olisi näin ollen katsottava rikokseksi ja sisällytettävä tämän direktiivin soveltamisalaan. |
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(20) Verkkoahdistelu on nykyaikainen väkivallan muoto, joka kohdistetaan usein perheenjäseniin tai samassa kotitaloudessa asuviin henkilöihin mutta jota harjoittavat myös entiset kumppanit tai tuttavat. Yleensä rikoksentekijä väärinkäyttää teknologiaa, jotta hän voi käyttää yhä enemmän pakkoa ja kontrollointia suhteessa uhriin sekä manipuloida ja valvoa uhria, mikä lisää tämän pelkoa, ahdistusta ja asteittaista eristyneisyyttä ystävistä ja perheestä. Sen vuoksi olisi vahvistettava verkkoahdistelua koskevat vähimmäissäännöt. Verkkoahdistelurikoksen olisi katettava uhrin jatkuva tarkkailu tieto- ja viestintäteknologioiden avulla ilman hänen suostumustaan tai laillista lupaa. Ahdistelija voi päästä käsittelemään uhrin henkilötietoja siten, että hän varastaa uhrin identiteetin tai urkkii tietoja uhrin käyttämillä sosiaalisen median tai viestintäalustoilla tai tämän sähköpostiviesteistä ja puhelimesta tai varastaa salasanoja, tai siten että hän hakkeroi uhrin laitteita päästäkseen tämän yksityisiin tiloihin, asentaa geopaikannussovelluksia, kuten stalkerware-sovelluksia, tai varastaa tämän laitteita. Ahdistelun olisi katettava myös uhrin seuranta ilman tämän suostumusta tai lupaa teknisten laitteiden, kuten älykkäiden kodinkoneiden, avulla esineiden internetin kautta. |
(20) Verkkoahdistelu on nykyaikainen väkivallan muoto, joka kohdistetaan usein perheenjäseniin tai samassa kotitaloudessa asuviin henkilöihin mutta jota harjoittavat myös entiset kumppanit tai tuttavat. Yleensä rikoksentekijä väärinkäyttää teknologiaa, jotta hän voi käyttää yhä enemmän pakkoa ja kontrollointia suhteessa uhriin sekä manipuloida ja valvoa uhria, mikä lisää tämän pelkoa, ahdistusta ja asteittaista eristyneisyyttä ystävistä, perheestä ja työstä. Sen vuoksi olisi vahvistettava verkkoahdistelua koskevat vähimmäissäännöt. Verkkoahdistelurikoksen olisi katettava uhrin jatkuva tarkkailu tieto- ja viestintäteknologioiden avulla ilman hänen suostumustaan tai laillista lupaa. Ahdistelija voi päästä käsittelemään uhrin henkilötietoja siten, että hän varastaa uhrin identiteetin tai urkkii tietoja uhrin käyttämillä sosiaalisen median tai viestintäalustoilla tai tämän sähköpostiviesteistä ja puhelimesta tai varastaa salasanoja, tai siten että hän hakkeroi uhrin laitteita, asentaa salaa näppäinkaappariohjelmistoja päästäkseen tämän yksityisiin tiloihin, asentaa geopaikannussovelluksia, kuten stalkerware-sovelluksia, tai varastaa tämän laitteita. Ahdistelun olisi katettava myös uhrin seuranta ilman tämän suostumusta tai lupaa teknisten laitteiden, kuten älykkäiden kodinkoneiden, avulla esineiden internetin kautta. Lisäksi, koska uhkaavien ja loukkaavien viestien toistuva lähettäminen yksityisissä keskusteluissa on yleinen naisiin kohdistuvan väkivallan muoto, se olisi myös sisällytettävä tämän direktiivin soveltamisalaan. |
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(21) Olisi vahvistettava verkkohäirintärikosta koskevat vähimmäissäännöt, jotta voidaan torjua toiseen henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen aloittaminen kolmansien osapuolten kanssa tai osallistuminen tällaiseen hyökkäykseen, jossa saatetaan uhkaavaa tai loukkaavaa materiaalia useiden loppukäyttäjien saataville. Tällaiset laajat hyökkäykset, mukaan lukien koordinoidut joukkohyökkäykset verkossa (online mob attacks), voivat muuttua verkon ulkopuoliseksi hyökkäyksiksi tai aiheuttaa uhrille merkittäviä psyykkisiä vammoja ja ääritapauksissa johtaa uhrin itsemurhaan. Ne kohdistetaan usein kuuluisiin (naispuolisiin) poliitikkoihin, toimittajiin tai muihin tunnettuihin henkilöihin, mutta niitä voidaan toteuttaa myös muissa yhteyksissä, esimerkiksi kampuksilla tai kouluissa. Tällaiseen verkkoväkivaltaan olisi puututtava erityisesti silloin, kun hyökkäykset ovat hyvin laajoja, esimerkiksi silloin kun suuri määrä ihmisiä osallistuu joukkoistettuun verkkohäirintään (pile-on harassment). |
(21) Olisi vahvistettava verkkohäirintärikosta koskevat vähimmäissäännöt, jotta voidaan torjua toiseen henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen aloittaminen tai osallistuminen tällaiseen hyökkäykseen, jossa saatetaan uhkaavaa tai loukkaavaa materiaalia muiden loppukäyttäjien saataville. Tällaiset laajat hyökkäykset, mukaan lukien koordinoidut joukkohyökkäykset verkossa (online mob attacks), voivat muuttua verkon ulkopuoliseksi hyökkäyksiksi tai aiheuttaa uhrille merkittäviä psyykkisiä vammoja ja ääritapauksissa johtaa uhrin itsemurhaan. Ne kohdistetaan usein kuuluisiin (naispuolisiin) poliitikkoihin, toimittajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin tai muihin tunnettuihin henkilöihin, mutta niitä voidaan toteuttaa myös muissa yhteyksissä, esimerkiksi kampuksilla tai kouluissa ja työelämässä. Tällaiseen verkkoväkivaltaan olisi puututtava erityisesti silloin, kun hyökkäykset ovat hyvin laajoja, esimerkiksi silloin kun suuri määrä ihmisiä osallistuu joukkoistettuun verkkohäirintään (pile-on harassment). |
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 22 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(22) Internetin ja sosiaalisen median käytön lisääntyminen on viime vuosina lisännyt jyrkästi julkista yllyttämistä väkivaltaan ja vihaan, joka voi perustua myös biologiseen tai sosiaaliseen sukupuoleen. Vihapuheen helppoa, nopeaa ja laajaa jakamista digitaalisessa maailmassa vahvistaa verkkoestottomuuden vaikutus, koska oletettu anonymiteetti internetissä ja rankaisemattomuuden tunne vähentävät pidäkkeitä tällaisten rikosten tekemiseen. Naisiin verkossa usein kohdistuva seksistinen viha ja naisviha voivat kärjistyä viharikoksiksi verkon ulkopuolella. Tämä on pysäytettävä jo varhaisessa vaiheessa. Tämän tyyppisessä yllytyksessä käytetty kieli ei aina viittaa suoraan kohteena olevan henkilön tai kohteena olevien henkilöiden biologiseen tai sosiaaliseen sukupuoleen, mutta yllyttämisen yleisestä sisällöstä tai asiayhteydestä voidaan päätellä, että kyseessä on puolueellinen yllyttäminen. |
(22) Määräävässä asemassa olevien verkkoalustojen levinneisyydellä on ollut merkittävä rooli internetin ja sosiaalisen median käytön lisääntymisessä, ja se on viime vuosina lisännyt jyrkästi julkista yllyttämistä väkivaltaan ja vihaan, joka voi perustua myös biologiseen tai sosiaaliseen sukupuoleen etenkin yhdistettynä muihin syihin. Vihapuheen helppoa, nopeaa ja laajaa jakamista digitaalisessa maailmassa vahvistaa verkkoestottomuuden vaikutus, koska oletettu anonymiteetti internetissä ja rankaisemattomuuden tunne vähentävät pidäkkeitä tällaisten rikosten tekemiseen. Anonymiteetti voi kuitenkin olla olennaisen tärkeää myös sukupuoleen perustuvasta väkivallasta selvinneille ja muille vaarassa oleville yhteisöille. Naisiin verkossa usein kohdistuva seksistinen viha ja naisviha voivat kärjistyä viharikoksiksi verkon ulkopuolella. Lapset ja nuoret voivat joutua myös verkkoväkivallan kohteeksi, joka usein liittyy henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten vammaisuuteen, rotuun tai etniseen alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun, sukupuoliominaisuuksiin tai muihin sellaisiin perusteisiin, jotka voivat, jos niihin ei puututa, aiheuttaa sosiaalista syrjäytymistä, ahdistusta, itsetuhoisuutta ja äärimmäisissä tilanteissa itsemurha-ajatuksia, itsemurhayrityksiä tai itsemurhan. Tämä on estettävä ja pysäytettävä jo varhaisessa vaiheessa. Tämän tyyppisessä yllytyksessä käytetty kieli ei aina viittaa suoraan kohteena olevan henkilön tai kohteena olevien henkilöiden biologiseen tai sosiaaliseen sukupuoleen, mutta yllyttämisen yleisestä sisällöstä tai asiayhteydestä voidaan päätellä, että kyseessä on puolueellinen yllyttäminen. |
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 23 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(23) Väkivaltaan tai vihaan verkon kautta yllyttämisen rikos edellyttää, että yllyttämistä ei ilmaista täysin yksityisesti vaan julkisesti käyttämällä tieto- ja viestintäteknologioita. Sen vuoksi tämän rikoksen osalta olisi edellytettävä materiaalin levittämistä yleisölle, minkä olisi sisällettävä väkivaltaan tai vihaan yllyttävän materiaalin saattamista tieto- ja viestintäteknologioiden avulla mahdollisesti rajoittamattoman henkilömäärän saataville eli materiaalin saattaminen helposti käyttäjien saataville yleisesti siten, että materiaalin toimittaneelta henkilöltä ei edellytetä mitään lisätoimia, riippumatta siitä, tutustuvatko nämä henkilöt tosiasiassa kyseiseen materiaaliin. Silloin kun materiaaliin pääsy edellyttää rekisteröitymistä tai pääsyn sallimista tiettyyn käyttäjäryhmään, kyseistä tiedonvälitystä olisi pidettävä yleisölle levittämisenä ainoastaan, jos käyttäjät, jotka haluavat tutustua tietoon, rekisteröidään automaattisesti tai päästetään ryhmään automaattisesti ilman ihmisen tekemää päätöstä tai valintaa siitä, kenelle pääsy sallitaan. Kun toimivaltaiset viranomaiset arvioivat, voidaanko materiaalia pitää yllyttämisenä vihaan tai väkivaltaan, niiden olisi otettava huomioon perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetut sananvapautta koskevat perusoikeudet. |
(23) Väkivaltaan tai vihaan verkon kautta yllyttämisen rikos edellyttää, että yllyttämistä ei ilmaista täysin yksityisesti vaan julkisesti käyttämällä tieto- ja viestintäteknologioita. Sen vuoksi tämän rikoksen osalta olisi edellytettävä materiaalin levittämistä yleisölle, minkä olisi sisällettävä väkivaltaan tai vihaan yllyttävän materiaalin saattamista tieto- ja viestintäteknologioiden avulla mahdollisesti rajoittamattoman henkilömäärän saataville eli materiaalin saattaminen helposti käyttäjien saataville yleisesti siten, että materiaalin toimittaneelta henkilöltä ei edellytetä mitään lisätoimia, riippumatta siitä, tutustuvatko nämä henkilöt tosiasiassa kyseiseen materiaaliin. Silloin kun materiaaliin pääsy edellyttää rekisteröitymistä tai pääsyn sallimista tiettyyn käyttäjäryhmään, kyseistä tiedonvälitystä olisi pidettävä yleisölle levittämisenä ainoastaan, jos käyttäjät, jotka haluavat tutustua tietoon, rekisteröidään automaattisesti tai päästetään ryhmään automaattisesti ilman ihmisen tekemää päätöstä tai valintaa siitä, kenelle pääsy sallitaan. Kun toimivaltaiset viranomaiset arvioivat, voidaanko materiaalia pitää yllyttämisenä vihaan tai väkivaltaan, niiden olisi otettava huomioon perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetut sananvapautta koskevat perusoikeudet. Sen varmistamiseksi, että verkkomateriaalia voidaan pitää väkivaltaan tai vihaan yllyttämisenä verkossa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tällainen materiaali arvioidaan tapauskohtaisesti Yhdistyneiden kansakuntien asiakirjassa ”Rabat Plan of Action on the prohibition of advocacy of national, racial or religious hatred that constitutes incitement to discrimination, hostility or violence” vahvistettujen kriteerien perusteella, ottaen huomioon erityisesti viestin sosiaalinen ja poliittinen konteksti, puhujan asema, puheen sisältö ja muoto, vahingoittamistarkoitus sekä vahingon todennäköisyys ja välittömyys. |
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(23 a) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sitä, että rikos on tehty voiton tai hyödyn tuottamistarkoituksessa tai että rikoksesta on tosiasiallisesti saatu voittoa tai hyötyä, esimerkiksi kiristämällä verkkoväkivallan tapauksessa tai ansaitsemalla tuloja suorittamalla naisten sukuelinten silpomista tai pakkosterilointia, pidetään raskauttavana seikkana, koska voitto tai hyöty osoittaa, että rikokseen sovellettiin järjestelmällistä ja metodologista tekotapaa, mikä korostaa sen vakavuutta. |
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 23 b kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(23 b) Niin kutsuttuja kunniarikoksia tehdään, jotta saavutetaan muu tavoite kuin rikoksen välitön vaikutus tai sen lisäksi. Tavoitteena voi olla perheen ”kunnian” palauttaminen tai halu näyttää siltä, että kunnioitetaan perinteitä tai noudatetaan tietyn yhteisön uskonnollisia, kulttuurisia tai tavanmukaisia vaatimuksia. Näillä rikoksilla painostetaan voimakkaasti uhria, ja ne voivat johtaa uhrin ihmisoikeuksien loukkauksiin ja vaikuttavat yleensä koko elämään ja siten uhri joutuu erityisen haavoittuvaan asemaan. |
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 23 c kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(23 c) Sukupuolinäkökulma edellyttää, että otetaan huomioon sekä naisten että miesten elämään liittyvät erityispiirteet ja samalla pyritään poistamaan eriarvoisuutta ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa, jolloin käsitellään sukupuoliulottuvuutta ja se otetaan huomioon. Tästä seuraa, että jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä sukupuolinäkökulma tämän direktiivin täytäntöönpanoon ja sen täytäntöönpanon arviointiin. Sukupuolinäkökulmaan kuuluu myös sukupuoleen perustuvan väkivallan, myös naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan, perimmäisten syiden ymmärtäminen järjestelmällisenä ilmiönä ja laaja-alaisen epätasa-arvon ja naisiin kohdistuvan syrjinnän tuloksena, joka toimii kasvualustana naisiin kohdistuvan väkivallan suvaitsemiselle. |
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 24 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(24) Uhrien olisi voitava ilmoittaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta helposti siten, että he välttävät toissijaisen tai toistuvan uhriksi joutumisen. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava mahdollisuus ilmoittaa tällaisista rikoksista ja tehdä rikosilmoitus verkossa tai muiden tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä. Verkkoväkivallan uhrien olisi voitava ladata ilmoituksensa tueksi materiaalia, kuten kuvakaappauksia väitetystä väkivaltaisesta käyttäytymisestä. |
(24) Uhrien olisi voitava ilmoittaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta ja esittää näyttöä helposti siten, että he välttävät toissijaisen tai toistuvan uhriksi joutumisen. Ottaen asianmukaisesti huomioon tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien rikosten erityispiirteet ja selkeän riskin, että uhrit saattavat peruuttaa rikosilmoituksensa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että asiaankuuluvat viranomaiset toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että todisteita kerätään kattavasti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jäsenvaltioita kannustetaan jakamaan parhaita käytäntöjä siitä, miten varmistetaan todisteiden suojelu tällaisia rikoksia koskevissa tutkintatoimissa, muun muassa mahdollistamalla tarvittaessa uhrin ensimmäisen kuulemisen videotallentaminen. Vaikka uhri ei tätä ehkä mainitsekaan, toimivaltaisten viranomaisten olisi aina otettava huomioon, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat rikokset ovat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, ja siksi niiden olisi harkittava tämän seikan arviointia tutkinnan aikana. Jäsenvaltioiden olisi henkilökohtaisten ilmoitusten lisäksi tarjottava mahdollisuus ilmoittaa tällaisista rikoksista ja tehdä rikosilmoitus suojatussa ympäristössä verkossa tai saavutettavissa olevien muiden tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä. Ilmoituksen tekemistä verkossa koskevien järjestelmien olisi oltava turvastandardien mukaisia, eivätkä ne saisi vaarantaa uhrin turvallisuutta. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä ilmoittaminen helpommaksi uhreille kaikessa heidän moninaisuudessaan, muun muassa siten, että varmistetaan helpot ja esteettömät vaihtoehdot syrjäisillä alueilla asuville ja tarjotaan tukipalveluja lukutaidottomien henkilöiden, laitoksissa asuvien henkilöiden ja vammaisten henkilöiden auttamiseksi muun muassa käyttämällä pistekirjoitusta ja viittomakieltä. Uhrien olisi voitava ladata ilmoituksensa tueksi materiaalia, kuten kuvakaappauksia väitetystä väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Uhrien olisi saatava rikosilmoituksia tehdessään ja oikeudenkäyntien aikana oikeusapua ja tukea maksutta ja kielellä, jota he voivat kohtuudella ymmärtää. |
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(25) Kun on kyse lähisuhdeväkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta, varsinkin silloin kun väkivaltaa harjoittavat läheiset perheenjäsenet tai kumppanit, rikoksentekijä voi pitää uhreja sellaisen palon vallassa, että he eivät uskalla ottaa yhteyttä toimivaltaisiin viranomaisiin, vaikka heidän henkensä olisi vaarassa. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalliset salassapitosäännökset eivät estä asianomaisia ammattihenkilöitä, kuten terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ilmoittamasta toimivaltaisille viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että uhrin henki on välittömässä vaarassa tai että uhria uhkaa vakava fyysinen haitta. Vastaavasti usein käy niin, että vain kolmannet osapuolet huomaavat lapsiin vaikuttavan lähisuhdeväkivallan tai naisiin kohdistuvan väkivallan, koska he huomaavat lapsen epätavallisen käytöksen tai lapselle aiheutuneen fyysisen haitan. Lapsia on suojeltava tehokkaasti tällaisilta väkivallan muodoilta, ja asianmukaisia toimenpiteitä on toteutettava viipymättä. Sen vuoksi salassapitosäännösten ei tulisi rajoittaa asiaankuuluvia ammattihenkilöitä, jotka ovat yhteydessä lapsiuhreihin tai mahdollisiin lapsiuhreihin, kuten terveydenhuollon tai koulutuksen ammattihenkilöt, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kohdistunut tämän direktiivin mukaisia vakavia väkivallantekoja tai uusia vakavia tekoja on odotettavissa. Jos ammattihenkilöt ilmoittavat tällaisista väkivaltaisuuksista, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että he eivät joudu vastuuseen salassapitosääntöjen rikkomisesta. |
(25) Kun on kyse lähisuhdeväkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta, varsinkin silloin kun väkivaltaa harjoittavat läheiset perheenjäsenet tai kumppanit, rikoksentekijä voi pitää uhreja sellaisen palon vallassa, että he eivät uskalla ottaa yhteyttä toimivaltaisiin viranomaisiin, vaikka heidän henkensä olisi vaarassa. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalliset salassapitosäännökset eivät estä asianomaisia ammattihenkilöitä, kuten terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ilmoittamasta toimivaltaisille viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että uhrin henki on vakavassa vaarassa tai että uhria uhkaa fyysinen haitta. Tällaiset kolmannen osapuolen ilmoitukset ovat perusteltuja naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan kohdennettuna toimenpiteenä, koska tällaista väkivaltaa esiintyy usein lähi- ja perhesuhteissa, eivätkä ne, jotka kokevat väkivaltaa tai suoraan todistavat sitä, pidä sitä välttämättä rikoksena eivätkä siksi myöskään ilmoita siitä. Vastaavasti usein käy niin, että vain kolmannet osapuolet huomaavat lapsiin vaikuttavan lähisuhdeväkivallan tai naisiin kohdistuvan väkivallan, koska he huomaavat lapsen epätavallisen käytöksen tai lapselle aiheutuneen fyysisen haitan. Lapsia on suojeltava tehokkaasti tällaisilta väkivallan muodoilta, koska sillä on heihin pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia, ja asianmukaisia toimenpiteitä on toteutettava viipymättä. Sen vuoksi myöskään salassapitosäännösten ei tulisi rajoittaa asiaankuuluvia ammattihenkilöitä, jotka ovat yhteydessä lapsiuhreihin tai mahdollisiin lapsiuhreihin, kuten terveydenhuollon tai koulutuksen ammattihenkilöt, ja heidän olisi toimittava, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kohdistunut tämän direktiivin mukaisia väkivallantekoja tai uusia tekoja on odotettavissa. Jos ammattihenkilöt ilmoittavat tällaisista väkivaltaisuuksista, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että he eivät joudu vastuuseen salassapitosääntöjen rikkomisesta. |
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 26 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(26) Aliraportoinnin torjumiseksi tapauksissa, joissa uhri on lapsi, olisi otettava käyttöön turvallisia ja lapsille soveltuvia ilmoitusmenettelyjä. Niihin voi sisältyä toimivaltaisten viranomaisten suorittama kuulustelu selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä. |
(26) Aliraportoinnin torjumiseksi tapauksissa, joissa uhri on lapsi, olisi otettava käyttöön turvallisia ja lapsille soveltuvia ilmoitusmenettelyjä. Niihin voi sisältyä toimivaltaisten viranomaisten suorittama kuulustelu selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä. Lapsen edun suojelemiseksi jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että lapsista huolehtimiseen ja lasten tukemiseen erikoistuneet ammattilaiset ovat läsnä auttaakseen heitä ilmoitusmenettelyissä. |
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 27 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(27) Viivästykset naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa koskevien rikosilmoitusten käsittelyssä voivat aiheuttaa erityisiä riskejä uhreille, sillä he voivat edelleen olla välittömässä vaarassa, koska rikoksentekijät voivat usein olla läheisiä perheenjäseniä tai puolisoita. Sen vuoksi toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava riittävä asiantuntemus ja tehokkaat tutkintakeinot tällaisten rikosten tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten. |
(27) Viivästykset naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa koskevien rikosilmoitusten käsittelyssä voivat aiheuttaa erityisiä riskejä uhreille, sillä he voivat edelleen olla välittömässä vaarassa, koska rikoksentekijät voivat usein olla läheisiä perheenjäseniä tai puolisoita. Sen vuoksi tutkinnasta ja syytteeseenpanosta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten olisi käsiteltävä tällaiset valitukset viipymättä. Se, että uhri on tehnyt valituksen tai aikoo päättää suhteen, voi lisätä uhrille aiheutuvaa vaaraa. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava riittävä erikoisalan asiantuntemus ja tehokkaat tutkintakeinot tällaisten rikosten viipymättä tapahtuvaa tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten, koska väkivallan jatkuminen merkitsee sitä, että jopa ne rikokset, joita pidetään vähiten vahingollisina, voivat olla vakavuudeltaan kasvavista rikoksista ensimmäisiä. |
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(28) Lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhrit tarvitsevat yleensä välitöntä suojelua tai erityistukea esimerkiksi silloin kun on kyse parisuhdeväkivallasta, jolloin rikosten uusimisaste on yleensä korkea. Sen vuoksi olisi tehtävä henkilökohtainen arviointi uhrin suojelutarpeiden määrittämiseksi, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat ensi kertaa yhteydessä uhriin tai heti kun epäillään, että henkilö on naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhri. Suojelun tarve voidaan määrittää ennen kuin uhri on virallisesti ilmoittanut rikoksesta tai ennakoivasti, jos kolmas osapuoli ilmoittaa rikoksesta. |
(28) Lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhrit tarvitsevat yleensä välitöntä suojelua ja erityistukea esimerkiksi silloin kun on kyse parisuhdeväkivallasta tai seksuaalisesta väkivallasta, jolloin rikosten uusimisaste on yleensä korkea. Sen vuoksi olisi tehtävä sukupuolisensitiivinen henkilökohtainen arviointi uhrin suojelutarpeiden ja lääketieteellisen ja asiantuntijan tuen tarpeiden määrittämiseksi, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat ensi kertaa yhteydessä uhriin tai heti kun epäillään, että henkilö on naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhri. Suojelun tarve voidaan määrittää ennen kuin uhri on virallisesti ilmoittanut rikoksesta tai ennakoivasti, jos kolmas osapuoli ilmoittaa rikoksesta. |
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 29 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(29) Arvioitaessa uhrin suojelu- ja tukitarpeita ensisijaisena tavoitteena olisi oltava uhrin turvallisuuden takaaminen ja räätälöidyn tuen tarjoaminen, missä otetaan huomioon muun muassa uhrin yksilölliset olosuhteet. Tällaisia erityishuomiota vaativia olosuhteita voivat olla muun muassa uhrin raskaus taikka riippuvuus rikoksentekijästä tai suhde tähän. |
(29) Arvioitaessa uhrin suojelu- ja tukitarpeita ensisijaisena tavoitteena olisi oltava uhrin ja huollettavan turvallisuuden sekä uhrin oikeuksien ja tarpeiden takaaminen, oikeuksien ja tarpeiden takaaminen ja räätälöidyn suojelun ja tuen tarjoaminen, missä otetaan huomioon muun muassa uhrin yksilölliset olosuhteet ja haavoittuvuus. Tällaisia erityishuomiota vaativia olosuhteita voivat olla esimerkiksi uhrin raskaus, uhrin fyysinen ja henkinen terveys, vamma, päihteiden väärinkäyttö, lasten läsnäolo, lemmikkieläinten läsnäolo, uhrin riippuvuus rikoksentekijästä tai suhde tähän, mukaan lukien taloudellinen riippuvuus tai riippuvuus kotipaikka-asemaan liittyvistä syistä, tai uhri, jolla on yhteinen lapsi rikoksentekijän kanssa. |
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 30 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(30) Uhreille annettavan kattavan tuen ja heidän suojelunsa varmistamiseksi kaikkien toimivaltaisten viranomaisten ja asiaankuuluvien elinten, ei pelkästään lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten, olisi osallistuttava uhrien riskien ja asianmukaisten tukitoimenpiteiden arviointiin jäsenvaltioiden antamien selkeiden toimintaohjeiden perusteella. Tällaisiin toimintaohjeisiin olisi sisällyttävä tekijöitä, jotka on otettava huomioon, kun arvioidaan rikoksentekijän tai rikoksesta epäillyn aiheuttamaa riskiä, mukaan lukien se, että vähäisistä rikkomuksista syytetyt ovat todennäköisesti yhtä vaarallisia kuin vakavammista rikoksista syytetyt, erityisesti lähisuhdeväkivalta- ja vainoamistapauksissa. |
(30) Uhreille annettavan kattavan, asianmukaisen ja koordinoidun tuen ja heidän suojelunsa varmistamiseksi riskinarviointiin olisi sovellettava standardimenetelmää, jolla edistetään yhteistä ymmärrystä riskeistä oikeudenkäynnin aikana ja yhteistä kieltä riskeistä viestimiseksi. Kaikkien toimivaltaisten viranomaisten ja asiaankuuluvien elinten, ei pelkästään lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten, olisi osallistuttava uhrien riskien ja asianmukaisten tuki- ja suojelutoimenpiteiden arviointiin. Tämä olisi tehtävä sukupuolisensitiivisten ja kulttuuriset näkökohdat huomioon ottavien riskinarviointikäytäntöjen sekä jäsenvaltioiden antamien sellaisten selkeiden toimintaohjeiden perusteella, jotka on laadittu yhteistyössä naisten erityistukipalvelujen ja Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa. Tällaisiin toimintaohjeisiin olisi sisällyttävä tekijöitä, jotka on otettava huomioon, kun arvioidaan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen erityispiirteistä, mukaan lukien pakottavasta ja kontrolloivasta käytöksestä, aiheutuvaa ja rikoksentekijän tai rikoksesta epäillyn aiheuttamaa riskiä, ja sitä, että vähäisistä rikkomuksista syytetyt tai ensikertalaiset ovat todennäköisesti yhtä vaarallisia kuin vakavammista rikoksista ja rikoksen uusimisesta syytetyt, erityisesti lähisuhdeväkivalta- ja vainoamistapauksissa. Olennaista on myös etulinjan ammattilaisille suunnattu erityiskoulutus riskinarviointivälineiden käytöstä. Riskinarviointia olisi tarkistettava prosessin tärkeissä vaiheissa, kuten oikeuskäsittelyn aloittamisen, tuomion antamisen tai huoltajuusjärjestelyjen tarkistamista koskevien keskustelujen yhteydessä. |
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 31 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(31) Uhrin lasten olisi saatava samat suojelutoimet kuin uhrin, koska uhrin lapset ovat alttiita toissijaiselle ja toistuvalle uhriksi joutumiselle, pelottelulle ja kostotoimille ja koska heille aiheutuu heidän kehitystään vahingoittavaa emotionaalista haittaa. Muut uhrista riippuvaiset henkilöt, kuten vammaiset aikuiset tai iäkkäät huollettavana olevat aikuiset, joita uhri hoitaa, voivat kärsiä samanlaista emotionaalista haittaa, minkä vuoksi heille olisi myönnettävä samat suojelutoimet. |
(31) Uhrin lasten olisi saatava samat suojelutoimet kuin uhrin, koska uhrin lapset ovat alttiita toissijaiselle ja toistuvalle uhriksi joutumiselle, pelottelulle ja kostotoimille ja koska heille aiheutuu heidän kehitystään vahingoittavaa emotionaalista haittaa. Muut uhrista riippuvaiset henkilöt, kuten vammaiset aikuiset tai iäkkäät huollettavana olevat aikuiset, joita uhri hoitaa, voivat kärsiä samanlaista emotionaalista haittaa, minkä vuoksi heille olisi myönnettävä samat suojelutoimet. Naisiin kohdistuvan väkivallan yhteydessä rikoksentekijöiden harjoittamaa lasten kaltoinkohtelua voidaan käyttää keinona käyttää valtaa ja harjoittaa väkivaltaa äitiä kohtaan, mikä on naisiin kohdistuvaa epäsuoraa väkivaltaa, joka tunnetaan joissakin jäsenvaltioissa tunnetaan nimellä sijaiskärsijäväkivalta. Rikoksentekijät käyttävät usein myös eläimiä vallankäytön vipuvoimana. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot varmistavat, että asianomaiset viranomaiset saavat asianmukaista koulutusta väkivaltaisten suhteiden monimutkaisesta dynamiikasta, jotta ne voivat toteuttaa tällaisia suojelutoimenpiteitä aina kun se on tarkoituksenmukaista. |
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 32 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(32) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrit tarvitsevat usein erityistukea. Sen varmistamiseksi, että he todella saavat tukea, toimivaltaisten viranomaisten olisi ohjattava uhrit asianmukaisiin tukipalveluihin. Näin olisi tehtävä erityisesti silloin, kun henkilökohtaisessa arvioinnissa uhrilla on todettu olevan erityisiä tukitarpeita. Tällöin tukipalvelujen olisi voitava ottaa yhteyttä uhriin myös ilman tämän suostumusta. Kun toimivaltaiset viranomaiset käsittelevät asiaan liittyviä henkilötietoja, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käsittely perustuu lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan, luettuna yhdessä 6 artiklan 2 ja 3 kohdan kanssa, mukaisesti. Tällaiseen lainsäädäntöön olisi sisällyttävä asianmukaiset henkilötietojen suojatoimet, joissa noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Kun toimivaltaiset viranomaiset siirtävät uhrien henkilötietoja uhrien ohjaamiseksi tukipalveluihin, niiden olisi varmistettava, että siirrettävät tiedot rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen, jotta palveluille voidaan tiedottaa tapauksen olosuhteista, jotta uhrit saavat asianmukaista tukea ja suojelua. |
(32) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrit tarvitsevat usein koulutettujen ammattilaisten tarjoamia erityistukipalveluja ja lääketieteellistä hoitoa. Sen varmistamiseksi, että he todella saavat tukea, toimivaltaisten viranomaisten olisi välittömästi ohjattava uhrit asianmukaisiin tukipalveluihin, myös terveyspalveluihin. Näin olisi tehtävä erityisesti silloin, kun henkilökohtaisessa arvioinnissa uhrilla on todettu olevan erityisiä tuki- ja lääketieteellisiä tarpeita. Tällöin tukipalvelujen olisi voitava ottaa yhteyttä uhriin myös ilman tämän suostumusta, mutta uhrin turvallisuus asianmukaisesti huomioon ottaen, siten, että otetaan huomioon uhrin tarpeet ja ehkäistään uhrin lisäkärsimyksiä tai uudelleen uhriksi joutumista. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin noudatettava asianmukaista varovaisuutta, koska uhri voi joutua vaaraan, jos tukipalvelut ottavat uhriin yhteyttä ilman hänen suostumustaan, esimerkiksi jos uhri asuu kontrolloivan rikoksentekijän kanssa. Pelko saattaa myös estää uhreja hakemasta tukea. Sen vuoksi tukipalvelujen olisi otettava yhteyttä uhreihin ilman heidän suostumustaan vain, jos sitä pidetään uhrien turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta elintärkeänä. Kun toimivaltaiset viranomaiset käsittelevät asiaan liittyviä henkilötietoja, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käsittely perustuu lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/6797 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan, luettuna yhdessä 6 artiklan 2 ja 3 kohdan ja direktiivin (EU) 2016/680 kanssa. Tällaiseen lainsäädäntöön olisi sisällyttävä asianmukaiset henkilötietojen suojatoimet, joissa noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Kun toimivaltaiset viranomaiset siirtävät uhrien henkilötietoja uhrien ohjaamiseksi tuki- ja terveyspalveluihin, niiden olisi varmistettava, että siirrettävät tiedot rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen, jotta palveluille voidaan tiedottaa tapauksen olosuhteista, jotta uhrit saavat asianmukaista lääketieteellistä hoitoa, tukea ja suojelua. Olisi varmistettava, että vain harvoilla henkilöillä on pääsy tietoihin ja että tietojen käyttöajat on määritelty selkeästi. Uhreille olisi annettava tietoa menettelyn vaiheista ja siitä, miten todisteet voidaan turvata mahdollista tulevaa rikosoikeudellista menettelyä varten. |
__________________ |
__________________ |
7 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1–88). |
7 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1–88). |
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(32 a) Asiantuntevan henkilöstön läsnäolon varmistaminen jäsenvaltioiden lainvalvonta-, syyttäjä- ja oikeusviranomaislaitoksissa on erittäin tärkeää. Erikoistuneiden tuomioistuinten tai tuomioistuimen erityisjaostojen perustamista sekä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa käsittelevien erikoistuneiden syyttäjien nimeämistä olisi harkittava yhtenä vaihtoehtona jäsenvaltioille, jotta varmistetaan sukupuolisensitiivinen lähestymistapa kyseisten rikosten torjumiseksi. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävät resurssit tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien rikosten tutkimiseksi, jotta vältetään tilanne, jossa riittämätön tutkinta johtaa tehottomaan syytteeseenpanoon rikoksesta, ja jotta vältetään rankaisemattomuuden lisääntyminen. |
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 33 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(33) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käytettävissä on välittömiä lähestymiskieltoja sekä lähestymiskieltoja ja suojelumääräyksiä uhrien ja heidän huollettaviensa tehokkaan suojelun varmistamiseksi. |
(33) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käytettävissä on nopeasti välittömiä lähestymiskieltoja sekä lähestymiskieltoja ja suojelumääräyksiä ja että pidätystä ja vangitsemista käytetään uhrien ja heidän huollettaviensa tehokkaan suojelun varmistamiseksi. |
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 34 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(34) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että välittömiä lähestymiskieltoja voidaan antaa välittömän vaaran uhatessa, esimerkiksi kun välitön haitta uhkaa tai on jo toteutunut ja aiheutetaan todennäköisesti uudelleen. |
(34) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että välittömiä lähestymiskieltoja voidaan antaa välittömän vaaran uhatessa, esimerkiksi kun välitön haitta uhkaa tai on jo toteutunut ja aiheutetaan todennäköisesti uudelleen uhreille tai näiden huollettavana oleville henkilöille. |
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 35 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(35) Suojelumääräyksillä voidaan kieltää rikoksentekijän tai rikoksesta epäillyn pääsy tietyille paikkakunnille; kieltää rikoksentekijää lähestymästä uhria tai tämän huollettavana olevaa henkilöä määriteltyä etäisyyttä lähemmäksi tai kieltää rikoksentekijää ottamasta yhteyttä uhriin, myös verkkorajapintojen kautta, ja tarvittaessa kieltää rikoksentekijältä ampuma-aseiden tai tappavien aseiden hallussapito. |
(35) Lähestymiskielloilla ja suojelumääräyksillä voidaan kieltää rikoksentekijän tai rikoksesta epäillyn pääsy tietyille paikkakunnille, tiettyihin paikkoihin tai tietyille määritellyille alueille, joilla uhri tai tämän huollettavana oleva henkilö asuu tai vierailee; kieltää rikoksentekijää lähestymästä uhria tai tämän huollettavana olevaa henkilöä määriteltyä etäisyyttä lähemmäksi tai kieltää rikoksentekijää ottamasta yhteyttä uhriin, myös verkkorajapintojen kautta, ja tarvittaessa kieltää rikoksentekijältä ampuma-aseiden tai tappavien aseiden hallussapito. Tällaisia määräyksiä olisi annettava, kun se on uhrille aiheutuvan riskin kannalta järkevää, riippumatta siitä, onko uhri tehnyt rikosilmoituksen. |
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 36 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(36) Välittömien lähestymiskieltojen sekä lähestymiskieltojen ja suojelumääräysten tehokkuuden turvaamiseksi niiden rikkomisesta olisi määrättävä seuraamuksia. Seuraamukset voivat olla rikosoikeudellisia tai muita oikeudellisia seuraamuksia, ja niihin voi sisältyä vankeusrangaistuksia, sakkoja tai muita oikeudellisia seuraamuksia, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. |
(36) Välittömien lähestymiskieltojen sekä lähestymiskieltojen ja suojelumääräysten tehokkuuden turvaamiseksi niiden rikkomisesta olisi määrättävä seuraamuksia. Seuraamukset voivat olla rikosoikeudellisia tai muita oikeudellisia seuraamuksia, ja niihin voi sisältyä vankeusrangaistuksia, sakkoja tai muita oikeudellisia seuraamuksia, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että lähestymiskieltoja, rajoittavia määräyksiä ja suojelumääräyksiä annettaessa rikoksentekijöille tiedotetaan heidän väkivaltaiseen käyttäytymiseensä keskittyvistä ohjelmista ja heitä kannustetaan ilmoittautumaan niihin vapaaehtoisesti. On erittäin tärkeää, että uhreille ilmoitetaan lähestymiskieltojen, rajoittavien määräysten ja suojelumääräysten rikkomisesta. Koska lähestymiskieltojen, rajoittavien määräysten ja suojelumääräysten rikkominen voi lisätä riskejä ja edellyttää lisäsuojaa, määräyksestä olisi tehtävä uusi arviointi välittömästi dokumentoidun rikkomisen jälkeen. |
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 36 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(36 a) Välittömien lähestymiskieltojen sekä lähestymiskieltojen ja suojelumääräysten täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi käytettävä sähköistä valvontaa. Sähköinen valvonta antaa mahdollisuuden varmistaa välittömien lähestymiskieltojen sekä lähestymiskieltojen ja suojelumääräysten noudattaminen, tallentaa todisteita kyseisten määräysten rikkomisesta ja tehostaa rikoksentekijöiden valvontaa. Uhreille olisi aina tiedotettava sähköisen valvonnan valmiuksista ja rajoituksista. |
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 37 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(37) Todisteiden esittäminen aiemmasta seksuaalisesta käyttäytymisestä uhrien uskottavuuden ja suostumuksen puuttumisen kyseenalaistamiseksi seksuaalista väkivaltaa koskevissa tapauksissa, erityisesti raiskaustapauksissa, voi vahvistaa uhrien vahingollisten stereotypioiden jatkumista ja johtaa toistuvaan tai toissijaiseen uhriksi joutumiseen. Sen vuoksi uhrin aiempaa seksuaalista käyttäytymistä koskevia kysymyksiä, tutkimuksia ja todisteita ei pitäisi sallia rikostutkinnassa eikä tuomioistuinkäsittelyssä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta puolustukseen. |
(37) Todisteiden esittäminen aiemmasta seksuaalisesta käyttäytymisestä, uhrin seksuaalisista mieltymyksistä ja uhrin pukeutumisesta tai asusteesta uhrien uskottavuuden ja suostumuksen puuttumisen kyseenalaistamiseksi seksuaalista väkivaltaa koskevissa tapauksissa, erityisesti raiskaustapauksissa, voi vahvistaa uhrien vahingollisten stereotypioiden jatkumista ja johtaa toistuvaan tai toissijaiseen uhriksi joutumiseen. Sen vuoksi uhrin aiempaa seksuaalista käyttäytymistä koskevia kysymyksiä, tutkimuksia ja todisteita ei pitäisi sallia rikostutkinnassa eikä tuomioistuinkäsittelyssä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta puolustukseen. Yhdyshenkilöiden tai terapeuttien laatimia muistiinpanoja olisi voitava käyttää oikeudenkäynneissä ainoastaan yhdyshenkilön tai terapeutin kanssa keskustelleen henkilön suostumuksella. |
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 37 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(37 a) Naisten erityispalveluilla on keskeinen rooli naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien tukemisessa. Ne tarjoavat palveluja, joissa käytetään sukupuolitietoisia menetelmiä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneiden naisten ja heidän lastensa tukemiseksi. Erityistukipalveluihin kuuluvat esimerkiksi naisten tukipalvelut, naisten suojamajoitukset, puhelinpalvelut, raiskauskriisikeskukset, seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskukset sekä primääriehkäisypalvelut. Erityistukipalveluja tarjoavat usein valtiosta riippumattomat naisten johtamat järjestöt. |
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 38 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(38) Naisiin kohdistuvien väkivalta- ja lähisuhdeväkivaltarikosten monimutkaisuuden ja vakavuuden vuoksi sekä uhrien erityistuen tarpeen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että nimetyt elimet tarjoavat uhreille lisätukea ja ehkäisevät tällaisia rikoksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/113/EY8, 2006/54/EY9 ja 2010/41/EU10 mukaisesti perustetuilla kansallisilla tasa-arvoelimillä on hyvät edellytykset hoitaa nämä tehtävät, koska niillä on sukupuoleen perustuvaa syrjintää koskevaa asiantuntemusta. Näillä elimillä olisi lisäksi oltava asiavaltuus toimia kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien puolesta tai tukea heitä oikeudenkäynneissä, mukaan lukien korvaushakemusten tekemiseksi ja laittoman verkkosisällön poistamiseksi, uhrien suostumuksella. Tähän olisi sisällyttävä mahdollisuus toimia yhtä aikaa useiden uhrien puolesta tai tukea heitä. Jotta nämä elimet voisivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niillä on riittävästi henkilöstöä ja määrärahoja. |
(38) Naisiin kohdistuvien väkivalta- ja lähisuhdeväkivaltarikosten monimutkaisuuden ja vakavuuden vuoksi sekä uhrien erityistuen tarpeen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että erityispalvelut ja nimetyt kansalliset elimet, tasa-arvoelimet ja muut asiaankuuluvat toimijat tarjoavat uhreille lisätukea ja ehkäisevät tällaisia rikoksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/43/EY, 2004/113/EY8, 2006/54/EY9 ja 2010/41/EU10 mukaisesti perustetuilla kansallisilla tasa-arvoelimillä voisi myös olla hyvät edellytykset hoitaa nämä tehtävät, koska niillä on rotuun, etnisyyteen ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää koskevaa asiantuntemusta, edellyttäen että niillä on riittävää erityisasiantuntemusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan alalla. Jäsenvaltioiden erillisten oikeusperinteiden ja -kulttuurien mukaisesti näiden elinten ja muiden erikoistuneiden asiaankuuluvien toimijoiden olisi voitava tukea tiedonkeruuta ja niillä olisi oltava asiavaltuus toimia kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien puolesta tai tukea heitä oikeudenkäynneissä, mukaan lukien korvaushakemusten tekemiseksi ja laittoman verkkosisällön poistamiseksi, uhrien suostumuksella. Tähän olisi sisällyttävä mahdollisuus toimia yhtä aikaa useiden uhrien puolesta tai tukea heitä. Jotta nämä elimet voisivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niillä on riittävästi henkilöstöä ja määrärahoja ja että niillä on asianmukainen koulutus, jotta he voivat pysyä ajan tasalla tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien rikosten yhteydessä käytettävien uusien teknologioiden kehityksestä. |
__________________ |
__________________ |
8 Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37). |
8 Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37). |
9 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto), (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23). |
9 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto), (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23). |
10 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1). |
10 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1). |
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 39 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(39) Tiettyihin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin rikoksiin liittyy suurempi toistuvan, pitkittyneen tai jopa jatkuvan uhriksi joutumisen riski. Tämä riski koskee erityisesti rikoksia, joissa tiettyjen verkkoväkivaltarikosten seurauksena saatu materiaali asetetaan lukuisten loppukäyttäjien saataville tieto- ja viestintäteknologioiden avulla, kun otetaan huomioon tällaisen materiaalin laajamittaisen jakelun helppous ja nopeus sekä sen poistamisessa usein esiintyvät vaikeudet. Tämä riski on yleensä edelleen olemassa myös tuomion antamisen jälkeen. Jotta tällaisten rikosten uhrien oikeudet voidaan turvata tehokkaasti, jäsenvaltiot olisi velvoitettava toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä kyseisen aineiston poistamiseksi. Koska materiaalin poistaminen lähteellä ei ehkä ole aina mahdollista esimerkiksi poistamismääräyksen täytäntöönpanoon tai liittyvien oikeudellisten tai käytännön vaikeuksien vuoksi, jäsenvaltioiden olisi myös voitava säätää toimenpiteistä, joilla estetään pääsy kyseiseen materiaaliin. |
(39) Tiettyihin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin rikoksiin liittyy suurempi toistuvan, pitkittyneen tai jopa jatkuvan uhriksi joutumisen riski. Tämä riski koskee erityisesti rikoksia, joissa tiettyjen verkkoväkivaltarikosten seurauksena saatu materiaali asetetaan muiden loppukäyttäjien saataville tieto- ja viestintäteknologioiden avulla, kun otetaan huomioon tällaisen materiaalin laajamittaisen jakelun helppous ja nopeus sekä sen poistamisessa usein esiintyvät vaikeudet. Tämä riski on yleensä edelleen olemassa myös tuomion antamisen jälkeen. Jotta tällaisten rikosten uhrien oikeudet voidaan turvata tehokkaasti, jäsenvaltiot olisi velvoitettava toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä kyseisen aineiston poistamiseksi. Koska materiaalin poistaminen lähteellä ei ehkä ole aina mahdollista esimerkiksi poistamismääräyksen täytäntöönpanoon tai liittyvien oikeudellisten tai käytännön vaikeuksien vuoksi, jäsenvaltioiden olisi myös voitava säätää toimenpiteistä, joilla estetään pääsy kyseiseen materiaaliin. |
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 42 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(42) Tämän direktiivin säännökset, jotka koskevat materiaalin poistamiseksi ja siihen pääsyn estämiseksi annettavia määräyksiä ja muita toimenpiteitä, eivät saisi vaikuttaa asetuksen XX/YYYY [ehdotettu digipalvelusäädös] asiaa koskeviin sääntöihin. Tällaisissa määräyksissä olisi erityisesti noudatettava kieltoa asettaa yleisiä seurantaa tai aktiivista tiedonhankintaa koskevia velvoitteita sekä kyseisen asetuksen erityisiä vaatimuksia, jotka koskevat määräyksiä laittoman sisällön poistamisesta verkosta. |
(42) Tämän direktiivin säännökset, jotka koskevat materiaalin poistamiseksi ja siihen pääsyn estämiseksi annettavia määräyksiä ja muita toimenpiteitä, eivät saisi vaikuttaa asetuksen (EU) 2022/2065 asiaa koskeviin sääntöihin. Tällaisissa määräyksissä olisi erityisesti noudatettava kieltoa asettaa yleisiä seurantaa tai aktiivista tiedonhankintaa koskevia velvoitteita sekä kyseisen asetuksen erityisiä vaatimuksia, jotka koskevat määräyksiä laittoman sisällön poistamisesta verkosta. |
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 43 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(43) Kun otetaan huomioon, millainen merkitys tiettyjen rikoslainsäädännön mukaisten rikosten tutkinnalle tai niihin liittyville syytetoimille voi olla materiaalilla, joka voi olla tämän direktiivin mukaisesti annettujen kyseisen materiaalin poistamista tai siihen pääsyn estämistä koskevien määräysten tai muiden toimenpiteiden kohteena, olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa hankkia tai suojata tällaista materiaalia. Näihin toimenpiteisiin voisi kuulua esimerkiksi asianomaisten välityspalvelujen tarjoajien velvoittaminen toimittamaan materiaali asianomaisille viranomaisille tai säilyttämään materiaali rajoitetun ajan, joka ei ylitä sitä, mikä on tarpeen. Tällaisilla toimenpiteillä olisi varmistettava materiaalin turvallisuus, ne olisi rajoitettava siihen, mikä on kohtuullista, ja niiden olisi oltava sovellettavien henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen mukaiset. |
(43) Kun otetaan huomioon, millainen merkitys tiettyjen rikoslainsäädännön mukaisten rikosten tutkinnalle tai niihin liittyville syytetoimille voi olla materiaalilla, joka voi olla tämän direktiivin mukaisesti annettujen kyseisen materiaalin poistamista tai siihen pääsyn estämistä koskevien määräysten tai muiden toimenpiteiden kohteena, olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa hankkia tai suojata tällaista materiaalia todisteiden antamista varten. Näihin toimenpiteisiin voisi kuulua esimerkiksi asianomaisten välityspalvelujen tarjoajien velvoittaminen toimittamaan materiaali asianomaisille viranomaisille tai säilyttämään materiaali rajoitetun ajan, joka ei ylitä sitä, mikä on tarpeen tutkinnan yhteydessä ja sen tukemiseksi. Tällaisilla toimenpiteillä olisi varmistettava materiaalin turvallisuus, ne olisi rajoitettava siihen, mikä on kohtuullista, tarpeellista ja oikeasuhtaista, ja niiden olisi oltava sovellettavien henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen mukaiset. |
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 44 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(44) Uhrien olisi voitava saada korvausta rikosoikeudellisen menettelyn aikana, jotta he välttävät toissijaisen uhriksi joutumisen. Rikoksentekijältä olisi saatava täysimääräinen korvaus, eikä sitä pitäisi rajoittaa kiinteällä enimmäismäärällä. Korvauksen olisi katettava kaikki uhrien kärsimät haitat ja traumat sekä haittojen korjaamisesta aiheutuvat kustannukset, muun muassa hoitokustannukset, vaikutukset uhrin työllisyystilanteeseen, ansionmenetykset, psyykkiset vahingot ja ihmisarvon loukkaamisesta johtuvat aineettomat vahingot. Korvauksen määrässä olisi huomioitava se, että lähisuhdeväkivallan uhrit saattavat joutua jättämään koko entisen elämänsä taakseen päästäkseen turvaan, mikä voi johtaa työpaikan vaihtamiseen tai uusien koulujen etsimiseen lapsille tai jopa uuden identiteetin luomiseen. |
(44) Uhrien olisi voitava saada korvausta rikosoikeudellisen menettelyn aikana, jotta he välttävät toissijaisen uhriksi joutumisen. Rikoksentekijältä olisi saatava täysimääräinen korvaus, eikä sitä pitäisi rajoittaa kiinteällä enimmäismäärällä. Korvauksen olisi katettava kaikki uhrien kärsimät haitat ja traumat sekä haittojen korjaamisesta aiheutuvat kustannukset, muun muassa terveydenhuoltopalvelujen, seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon ja mielenterveyshuollon palvelut mukaan lukien, kustannukset, kuntoutus, hoitokustannukset, vaikutukset uhrin työllisyystilanteeseen, ansionmenetykset, psyykkiset vahingot ja ihmisarvon loukkaamisesta johtuvat aineettomat vahingot. Korvauksen määrässä olisi huomioitava se, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrit saattavat joutua jättämään koko entisen elämänsä taakseen päästäkseen turvaan, mikä voi johtaa asuin- tai työpaikan vaihtamiseen tai uusien koulujen etsimiseen lapsille tai jopa uuden identiteetin luomiseen. Korvaus olisi asetettava uhrien saataville mahdollisimman pian. |
Tarkistus 56
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 45 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(45) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien olisi saatava apua ja tukea ennen rikosoikeudellista menettelyä, sen aikana ja riittävän ajan sen päättymisen jälkeen esimerkiksi silloin, kun väkivallan vakavat fyysiset tai psyykkiset seuraukset edellyttävät yhä lääketieteellistä hoitoa tai jos uhrin turvallisuus on vaarassa erityisesti uhrin rikosoikeudenkäynnissä antamien lausuntojen takia. |
(45) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien olisi saatava apua ja tukea viipymättä ennen rikosoikeudellista menettelyä, sen aikana ja riittävän ajan sen päättymisen jälkeen esimerkiksi silloin, kun väkivallan vakavat fyysiset tai psyykkiset seuraukset edellyttävät yhä lääketieteellistä hoitoa tai jos uhrin turvallisuus on vaarassa erityisesti uhrin rikosoikeudenkäynnissä antamien lausuntojen takia. Uhreille olisi oltava tarjolla apua ja tukea riippumatta siitä, onko rikosoikeudellista menettelyä aloitettu. |
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 46 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(46) Erikoistuneiden tukipalvelujen olisi tarjottava tukea kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille, muun muassa seksuaalisen väkivallan, naisten sukuelinten silpomisen, pakkoavioliittojen, pakkoaborttien ja steriloinnin, seksuaalisen häirinnän ja erilaisten verkkoväkivallan muotojen uhreille. |
(46) Erikoistuneiden tukipalvelujen olisi tarjottava tukea, neuvontaa ja tietoja kaikista asiaan liittyvistä oikeudellisista ja käytännön asioista sekä ohjausta oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin ja kattaviin terveydenhuoltopalveluihin kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille, muun muassa seksuaalisen väkivallan, prostituutiotarkoituksessa tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön, naisten ja intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpomisen, pakkoavioliittojen, pakkoaborttien ja steriloinnin, seksuaalisen häirinnän ja erilaisten verkkoväkivallan muotojen uhreille. |
Tarkistus 58
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 47 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(47) Uhreille olisi tarjottava heidän erityistarpeisiinsa räätälöityä erityistukea virallisista rikosilmoituksista riippumatta. Tällaisia palveluja voitaisiin tarjota uhrien yleisten tukipalvelujen lisäksi tai ne voisivat olla kiinteä osa yleisiä tukipalveluja, jotka voivat kääntyä erityistukea antavien yksiköiden puoleen. Erityistukea voivat antaa kansalliset viranomaiset, uhrien tukijärjestöt tai muut valtiosta riippumattomat järjestöt. Niille olisi myönnettävä riittävästi henkilöstöä ja määrärahoja, ja jos palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne saavat asianmukaiset varat. |
(47) Uhreille olisi tarjottava heidän erityistarpeisiinsa räätälöityä erityistukea, myös lääketieteellistä hoitoa, virallisista rikosilmoituksista riippumatta. Tällaisia palveluja olisi tarjottava uhrien yleisten tukipalvelujen lisäksi tai niiden olisi oltava kiinteä osa yleisiä tukipalveluja, jotka voivat kääntyä erityistukea antavien yksiköiden puoleen erityisesti naisten erityistukipalvelujen kanssa. Käyttöön olisi otettava hoitoonohjaus- ja yhteistyöjärjestelmä uhrien yleisten tukipalvelujen ja naisten erityistuen kanssa. Erityistukea voivat antaa kansalliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset, uhrien tukijärjestöt tai muut valtiosta riippumattomat järjestöt. Niille olisi myönnettävä riittävästi henkilöstöä ja määrärahoja, ja jos palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne saavat asianmukaiset varat. Suunnitellessaan erityistukipalvelujen järjestämistä jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon kansalaisjärjestöjen tarjoamien olemassa olevien erityistukipalvelujen rakenne ja niiden väliset synergiat sekä kansalaisjärjestöjen tarjoamien erityistukipalvelujen tyypit, jotta voidaan varmistaa selkeä koordinointi toimijoiden välillä ja siten helpottaa naisten pääsyä näihin palveluihin. |
Tarkistus 59
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 48 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(48) Lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhreilla on yleensä monenlaisia suojelu- ja tukitarpeita. Jotta näihin tarpeisiin voitaisiin vastata tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi tarjottava tällaisia palveluja samoissa tiloissa tai koordinoitava tällaisia palveluja keskitetyn yhteyspisteen kautta. Jotta myös syrjäisillä alueilla oleskelevat uhrit tai uhrit, jotka eivät pääse tällaisiin keskuksiin fyysisesti, saavat apua, jäsenvaltioiden olisi tarjottava tällaisia palveluja verkossa. Tätä varten olisi perustettava yksi ajan tasalla pidettävä verkkosivusto, jolla on kaikki merkitykselliset tiedot saatavilla olevista tuki- ja suojelupalveluista sekä yhteys niihin (keskitetty yhteyspiste verkossa). Verkkosivuston olisi täytettävä vammaisten henkilöiden esteetöntä pääsyä koskevat vaatimukset. |
(48) Lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhreilla on yleensä monenlaisia suojelu- ja tukitarpeita sekä lääketieteellisiä tarpeita. Tämäntyyppisen tuen varmistavat parhaiten naisjärjestöt, kun otetaan huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan suhteeton vaikutus naisiin. Kansallisten viranomaisten olisi tuettava naisten erityispalveluja ja tunnustettava ne. Naisten erityispalvelut olisi järjestelmällisesti sisällytettävä virastojen välisiin koordinointiprosesseihin riskinarviointia ja -hallintaa varten. Jotta lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhrien monenlaisiin suojelu- ja tukitarpeisiin sekä lääketieteellisiin tarpeisiin voitaisiin vastata tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi tarjottava tällaisia palveluja samoissa tiloissa tai vaihtoehtoisesti koordinoitava tällaisia palveluja keskitetyn yhteyspisteen kautta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava kyseisten palvelujen tasapuolinen maantieteellinen jakautuminen. Jotta kaikki uhrit, erityisesti syrjäisillä alueilla oleskelevat uhrit tai uhrit, jotka eivät pääse tällaisiin keskuksiin fyysisesti, saavat apua, jäsenvaltioiden olisi tarjottava tällaisia palveluja verkossa etäyhteyden kautta ja otettava käyttöön sovellus, verkkosivusto ja puhelinpalvelu, jotka ovat käytettävissä ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä. Tätä varten olisi muun muassa perustettava yksi ajan tasalla pidettävä verkkosivusto, jolla on kaikki merkitykselliset tiedot saatavilla olevista verkko- ja henkilökohtaisista tuki- ja suojelupalveluista sekä yhteys niihin (keskitetty yhteyspiste verkossa). Verkkosivuston olisi täytettävä vammaisten henkilöiden esteetöntä pääsyä koskevat vaatimukset, kuten direktiivin (EU) 2019/882 liitteessä I esitetyt vaatimukset. Kaikkien sekä verkko- että henkilökohtaisten palvelujen olisi oltava kaikkien käytettävissä ja syrjimättömiä. |
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 48 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(48 a) Jäsenvaltioiden olisi muun muassa naisten erityistukipalveluja, uhrien suojelukeskuksia, terveydenhuollon ammattilaisia ja muita asiaankuuluvia toimijoita kuullen ja niiden kanssa yhteistyössä niiden asiantuntemukseen ja parhaisiin käytäntöihin perustuen annettava yleisiä uhrien tukipalveluja koskevia näyttöön perustuvia ohjeita ja käytäntöjä ja otettava huomioon tämän direktiivin mukainen uhrien suojelu- ja tukitarpeiden erityistä henkilökohtaista arviointia koskeva prosessi ja sen sisältö ja tarkistettava näitä ohjeita ja käytäntöjä ja tarvittaessa päivitettävä niitä säännöllisesti niiden käytännön soveltamisen perusteella. Tällaisiin ohjeisiin ja käytäntöihin olisi sisällytettävä tietoa siitä, miten uhreja kohdellaan trauma-, sukupuoli- ja lapsinäkökohdat huomioon ottavalla tavalla siten, että vältetään sukupuolistereotypiat ja estetään toissijainen tai toistuva uhriksi joutuminen. |
Tarkistus 61
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 49 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(49) Erityistukipalveluja, kuten suojamajoitusta ja raiskauskriisikeskuksia, olisi pidettävä ensisijaisina palveluina kriiseissä ja hätätilanteissa, myös terveyskriiseissä. Näiden palvelujen tarjoamista olisi jatkettava tällaisissa tilanteissa, joissa lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta yleensä lisääntyvät. |
(49) Erityistukipalveluja, kuten suojamajoitusta ja raiskauskriisikeskuksia, naisten neuvontakeskuksia, seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksia, hlbtiq-henkilöille tarkoitettuja erityiskeskuksia, puhelinpalveluja sekä väkivaltaan syyllistyneiden kuntoutusta ja raiskausten jälkeistä kliinistä hoitoa käsitteleviä ohjelmia, olisi pidettävä ensisijaisina palveluina kriiseissä ja hätätilanteissa, myös terveyskriiseissä. Näiden palvelujen tarjoamista olisi jatkettava tällaisissa tilanteissa, joissa lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta yleensä lisääntyvät. |
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 50 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(50) Seksuaalisen väkivallan, kuten raiskauksen, traumoja aiheuttava luonne edellyttää koulutetun ja asiantuntevan henkilöstön erityisen hienovaraista apua. Tällaisen väkivallan uhrit tarvitsevat välitöntä lääketieteellistä hoitoa ja traumatukea, minkä lisäksi heille on tehtävä välittömästi oikeuslääketieteellinen tutkimus syytetoimia varten tarvittavien todisteiden keräämiseksi. Raiskauskriisikeskuksia tai tukikeskuksia seksuaalisen väkivallan uhreille olisi oltava riittävä määrä, ja niiden olisi jakauduttava asianmukaisesti kunkin jäsenvaltion alueella. Vastaavasti naisten sukuelinten silpomisen uhrit, jotka ovat usein tyttöjä, tarvitsevat kohdennettua tukea. Jäsenvaltioiden olisi siis varmistettava, että ne pystyvät tarjoamaan juuri tällaisille uhreille kohdennettua tukea. |
(50) Seksuaalisen väkivallan, kuten raiskauksen, traumoja aiheuttava luonne edellyttää koulutetun ja asiantuntevan henkilöstön sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa apua. Tällaisen väkivallan uhrit tarvitsevat välitöntä, kattavaa ja pitkäaikaista lääketieteellistä hoitoa, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuolto ja raiskausten kliininen hoito, myös jälkiehkäisy, sukupuoliteitse tarttuville taudeille altistumisen jälkeinen estolääkitys sekä mahdollisuus saada turvallinen ja laillinen abortti, ja traumatukea sekä mahdollisuuden pitkäaikaiseen tukeen, psykologinen neuvonta mukaan lukien. Raiskauskriisikeskusten tai seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskusten olisi tarjottava välittömiä oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia syytetoimia varten tarvittavien todisteiden keräämiseksi, minkä lisäksi näitä ympärivuorokautisesti toimivia keskuksia olisi oltava riittävä määrä, ja niiden olisi jakauduttava asianmukaisesti kunkin jäsenvaltion alueella. Vastaavasti naisten ja intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpomisen ja muiden haitallisten käytäntöjen uhrit, jotka ovat usein tyttöjä, tarvitsevat räätälöityä tukea. Jäsenvaltioiden olisi siis varmistettava, että ne pystyvät tarjoamaan juuri tällaisille uhreille mukautettua tukea monitieteellisellä ja uhrilähtöisellä lähestymistavalla ja tarjoamalla kohdennettuja koulutuksia kaikille asianomaisille ammattihenkilöille, jotka saattavat kohdata uhrin tai vaarassa olevan henkilön. Tällaista erityistukea olisi tarjottava tiukkoja yksityisyyttä, intimiteettiä ja luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia noudattaen. |
Tarkistus 63
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 50 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(50 a) Naisten sukuelinten silpomisen uhrit, jotka ovat usein tyttöjä, sekä pakkosteriloinnin uhrit tarvitsevat kohdennettua tukea. Jäsenvaltioiden olisi siis varmistettava, että ne tarjoavat tällaisille uhreille räätälöityä tukea ja että nämä erityistukipalvelut tarjotaan korkeimpien yksityisyyden, läheisyyden ja luottamuksellisuuden standardien mukaisesti. |
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 50 b kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(50 b) Koska merkittävä osa verkkoväkivallasta jää ilmoittamatta, verkkoväkivallan uhreille tarkoitettujen erityistukipalvelujen tarjoajilla olisi oltava asianmukaiset resurssit ja tällaisten palvelujen olisi oltava helposti saatavilla. Tällaisiin palveluihin olisi sisällyttävä psykologinen tuki, oikeudellinen neuvonta ja apu. |
Tarkistus 65
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 50 c kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(50 c) Työpaikkaväkivalta ja häirintä työelämässä ovat tuomittavia ja ristiriidassa ihmisarvoisen työn kanssa. Ne vaikuttavat henkilön psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, seksuaaliterveyteen, ihmisarvoon sekä perheympäristöön ja sosiaaliseen ympäristöön samoin kuin julkisten ja yksityisten palvelujen laatuun. Ennen kaikkea ne voivat estää henkilöitä, erityisesti naisia, pääsemästä työmarkkinoille sekä pysymästä ja etenemästä työmarkkinoilla, minkä vuoksi ne ovat uhka yhdenvertaisille mahdollisuuksille. Väkivalta ja häirintä vaikuttavat kielteisesti myös työn organisointiin, työpaikan ihmissuhteisiin, työntekijöiden sitoutumiseen, yrityksen maineeseen ja tuottavuuteen. |
Tarkistus 66
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 51 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(51) Häirintää työssä pidetään direktiiveissä 2004/113/EY, 2006/54/EY ja 2010/41/EU sukupuoleen perustuvana syrjintänä. Koska työssä tapahtuvalla seksuaalisella häirinnällä on merkittäviä kielteisiä seurauksia sekä uhreille että työnantajille, ulkoisten neuvontapalvelujen olisi tarjottava sekä uhreille että työnantajille neuvoja tällaisten tapausten asianmukaisesta käsittelystä työpaikalla, työnantajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista rikoksentekijän poistamiseksi työpaikalta ja mahdollisuudesta sovitteluun varhaisessa vaiheessa uhrin niin halutessa. |
(51) Häirintää työssä pidetään direktiiveissä 2004/113/EY, 2006/54/EY ja 2010/41/EU sukupuoleen perustuvana syrjintänä. Koska työelämässä tapahtuva seksuaalinen häirintä on syrjinnän muoto, jolla on merkittäviä kielteisiä seurauksia sekä uhreille että työnantajille, ulkoisten erikoistuneiden ja koulutettujen neuvontapalvelujen olisi tarjottava sekä uhreille että työnantajille neuvoja tällaisten tapausten asianmukaisesta ehkäisemisestä ja käsittelystä työelämässä, työnantajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista rikoksentekijän poistamiseksi työpaikalta ja mahdollisuudesta sovitteluun varhaisessa vaiheessa uhrin niin halutessa. Työelämässä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja työpaikkaväkivaltaa olisi torjuttava osana työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua tai säädöksillä tai molemmilla keinoilla ottaen huomioon kaikki työpaikat, sellaisina kuin ne on vahvistettu väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä tehdyssä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksessa. |
Tarkistus 67
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 51 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(51 a) Työmarkkinaosapuolilla voi olla keskeinen rooli työelämässä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän ja lähisuhdeväkivallan torjunnassa asianmukaisten toimenpiteiden avulla. Kotona tehtävän etätyön lisääntyessä lähisuhdeväkivallan tapahtumapaikkana voi itse asiassa olla uhrin työpaikka. Työnantajat ja ammattiliitot voivat myös osaltaan edistää lähisuhdeväkivaltatapausten tunnistamista, uhrien tuensaantia ja lähisuhdeväkivallan työelämään kohdistuvien vaikutusten käsittelyä. Hyvistä käytännöistä ja lähisuhdeväkivallan uhrien tukemiseen tarkoitetuista työpaikan toimintalinjoja koskevista sopimuksista, joiden ansiosta uhrit voivat jatkaa työskentelyään turvallisesti, on jo monia esimerkkejä. |
Tarkistus 68
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 52 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(52) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalliset puhelinpalvelut toimivat koko EU:ssa samalla numerolla [116016] ja että tätä numeroa mainostetaan laajalti julkisena maksuttomana numerona, johon voi soittaa kaikkina vuorokauden aikoina. Annettavaan tukeen olisi sisällyttävä kriisineuvontaa, ja soittajat olisi voitava ohjata henkilökohtaisiin palveluihin, kuten suojamajoitukseen, neuvontakeskuksiin tai poliisille. |
(52) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tukea hakeville uhreille tarkoitetut kansalliset puhelinpalvelut ovat käytettävissä ja toimivat koko EU:ssa samalla numerolla [116016] tai muulla jo olemassa olevalla numerolla ja että tätä numeroa mainostetaan laajalti julkisena maksuttomana numerona, johon voi soittaa kaikkina vuorokauden aikoina. Annettavaan tukeen olisi sisällyttävä kriisineuvontaa, jonka antamisesta vastaavat erityistukipalvelut, ja soittajat olisi voitava ohjata henkilökohtaisiin palveluihin, kuten suojamajoitukseen, naisten erityistukipalveluihin ja muihin sosiaali-, terveys- ja oikeudellisiin palveluihin. Tällaisten puhelinpalvelujen olisi toimittava erillään muista rikosuhrien auttavista puhelimista, ja tällaisia puhelinpalveluja hoitavan henkilöstön olisi tarjottava kaikki kansalliset hätänumerot. Yleiseen tukipuhelinpalveluun soittavat naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan uhrit olisi ohjattava koko EU:ssa samalla numerolla tai muulla jo olemassa olevalla numerolla toimivaan erikoistuneeseen puhelinpalveluun kohdennettua psykologista neuvontaa varten. Jäsenvaltioiden olisi perustettava kansallinen puhelinpalvelu, jos sellaista ei ole. |
Tarkistus 69
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 53 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(53) Suojamajoituksella on keskeinen rooli uhrien suojelemisessa väkivallanteoilta. Sen lisäksi, että suojamajoitus tarjoaa uhreille turvallisen asuinpaikan, niiden olisi tarjottava uhreille näiden tarvitsemaa tukea toisiinsa kytkeytyvissä ongelmissa, jotka liittyvät uhrien terveyteen, taloudelliseen tilanteeseen ja heidän lastensa hyvinvointiin, ja viime kädessä valmisteltava uhreja itsenäiseen elämään. |
(53) Suojamajoituksella on keskeinen rooli uhrien suojelemisessa väkivallanteoilta. Sen lisäksi, että suojamajoitus tarjoaa uhreille turvallisen asuinpaikan, niiden olisi tarjottava uhreille perustason oikeudellista neuvontaa ja näiden tarvitsemaa tukea toisiinsa kytkeytyvissä ongelmissa, jotka liittyvät uhrien terveyteen, mielenterveys mukaan lukien, taloudelliseen tilanteeseen ja heidän lastensa hyvinvointiin, ja viime kädessä valmisteltava uhreja itsenäiseen elämään. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytettävissä on riittävä määrä lähisuhdeväkivallasta kärsiville tarkoitettua suojamajoitusta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava kyseisten suojamajoituksen asianmukainen maantieteellinen jakautuminen. Tämän suojamajoituksen olisi oltava yksinomaan väkivallan uhrien käytettävissä, ja sen sijainnin olisi pysyttävä luottamuksellisena naisten turvallisuuden varmistamiseksi. Käytettävissä olisi oltava erilaisia suojamajoitusmalleja, myös ainoastaan naisille tarkoitettua suojamajoitusta, jotta uhreille varmistetaan mahdollisimman suuri joustavuus. Suojamajoituksen olisi aina oltava uhreille maksutonta, ja siinä olisi aina varmistettava koulutetun ja erikoistuneen henkilöstön aktiivinen ja jatkuva fyysinen paikallaolo uhrien kanssa vuorovaikuttamista ja heidän tukemistaan varten. Suoja- ja muun sopivan väliaikaisen majoituksen olisi vastattava vammaisten uhrien erityistarpeisiin. |
Tarkistus 70
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 53 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(53 a) Aiheuttamansa stressin ja pelon vuoksi lähisuhdeväkivalta vaikuttaa usein uhrin työllisyyteen ja tuottavuuteen sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen. Rikoksentekijät estävät usein kumppaneitaan tai entisiä kumppaneitaan pääsemästä työpaikalleen. Lisäksi uhrit tarvitsevat usein ylimääräistä vapaata töistä lääkärikäyntejä tai oikeudenkäyntejä tai uuden majoituksen etsimisen kaltaisia sosiaalisia järjestelyjä varten. Siksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että työnantajia, joille on ilmoitettu uhrin olosuhteista, estetään syrjimästä tai saattamasta epäedulliseen asemaan uhreja väkivallan välittömien seurausten käsittelyn aikana tai väkivaltaan liittyvien tekijöiden vaikutusten vuoksi. Pikemminkin, jotta uhreja voitaisiin tukea vaikeissa siirtymävaiheissa ja jotta heitä autettaisiin pysymään työelämässä ja turvattaisiin siten heidän taloudelliset resurssinsa ja taloudellinen riippumattomuutensa, uhreilla olisi oltava oikeus asianmukaisen pituiseen palkalliseen vapaaseen ja joustaviin työjärjestelyihin. |
Tarkistus 71
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 54 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(54) Jotta lapsiuhreihin kohdistuviin kielteisiin seurauksiin voitaisiin puuttua tehokkaasti, lapsille tarkoitettuihin tukitoimenpiteisiin olisi kuuluttava ikätasoa vastaava psykologinen neuvonta sekä tarvittaessa pediatrinen hoito, ja niitä olisi tarjottava heti, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltu syy uskoa, että lapset ovat saattaneet joutua väkivallan uhreiksi tai todistajiksi. Lapsiuhrien tukemisessa olisi ensisijaisesti otettava huomioon lapsen oikeudet, sellaisina kuin ne on vahvistettu perusoikeuskirjan 24 artiklassa. |
(54) Jotta lapsiuhreihin kohdistuviin kielteisiin seurauksiin voitaisiin puuttua tehokkaasti, lapsille tarkoitettuihin tukitoimenpiteisiin olisi kuuluttava ikätasoa vastaava koulutettujen asiantuntijoiden tarjoama psykologinen neuvonta sekä tarvittaessa pediatrinen hoito, ja niitä olisi tarjottava heti, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltu syy uskoa, että lapset ovat saattaneet joutua väkivallan uhreiksi tai todistajiksi. Tällaiset tukitoimenpiteet eivät saisi edellyttää vanhempainvastuunkantajan ennakkoon antamaa suostumusta, jos kyseinen henkilö on rikoksentekijä tai epäilty, ja niiden olisi oltava lapsen oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa ja erityisesti sen 9 ja 12 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisia. Tällaisia toimenpiteitä olisi asetettava saataville pitkällä aikavälillä ja uhrin tarpeet huomioon ottaen. Lapsiuhrien tukemisessa olisi ensisijaisesti otettava huomioon lapsen oikeudet, sellaisina kuin ne on vahvistettu perusoikeuskirjan 24 artiklassa. Toimivaltaisten viranomaisten ja paikkojen, joissa lapsi käy usein, kuten koulun, välinen yhteistyö olisi varmistettava sekä lapsen tukemiseksi että asianmukaisen tuen antamiseksi muille lapsille ja vanhemmille. Vieraannuttamisoireyhtymä ja vastaavat käsitteet ja termit, joilla syytetään äitejä lasten vieraannuttamisesta isästään, liittyvät usein naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan ja saattavat vaarantaa lapsen turvallisuuden ja aiheuttaa toissijaista uhriksi joutumista, lisää psykologista stressiä ja traumoja uhreille. Viittaamalla tällaisiin käsitteisiin kyseenalaistetaan uhrien vanhemmuustaidot ja jättää huomiotta lasten todistajanlausunto ja väkivallan riskit, joille lapset altistuvat, ja vaarannetaan äitien ja lasten oikeudet ja turvallisuus. |
Tarkistus 72
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 55 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(55) Jotta voidaan varmistaa lasten turvallisuus mahdollisissa tapaamisissa rikoksentekijän tai epäillyn kanssa, joka on lapsen huoltaja ja jolla on tapaamisoikeus, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytettävissä on valvottuja puolueettomia tiloja, kuten lastensuojeluviranomaisen toimisto, jotta tapaamiset voidaan järjestää siellä lapsen edun mukaisesti. Tarvittaessa tapaamiset olisi järjestettävä lastensuojeluviranomaisen läsnä ollessa. Jos on tarpeen järjestää väliaikainen majoitus, lapset olisi ensisijaisesti majoitettava yhdessä sellaisen huoltajan kanssa, joka ei ole rikoksentekijä tai epäilty, kuten lapsen äiti. Lapsen etu olisi aina otettava huomioon. |
(55) Jotta voidaan varmistaa lasten turvallisuus mahdollisissa tapaamisissa rikoksentekijän tai epäillyn kanssa, joka on lapsen huoltaja ja jolla on tapaamisoikeus, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytettävissä on valvottuja puolueettomia tiloja, kuten lastensuojeluviranomaisen toimisto, jotta tapaamiset voidaan järjestää siellä lapsen edun mukaisesti. Tapaamisissa rikoksentekijän kanssa käytetyissä valvotuissa puolueettomissa tiloissa olisi varmistettava sekä lapsen että tarvittaessa ei-väkivaltaisen vanhemman turvallisuus, ja niissä olisi mahdollistettava rikoksentekijän tai epäillyn ja ei-väkivaltaisen vanhemman tai heidän sukulaistensa välisen kontaktin välttäminen, kun he saapuvat tapaamiseen lapsen kanssa. Tarvittaessa tapaamiset olisi järjestettävä lastensuojeluviranomaisen läsnä ollessa. Jos on tarpeen järjestää väliaikainen majoitus, lapset olisi ensisijaisesti majoitettava yhdessä sellaisen huoltajan kanssa, joka ei ole rikoksentekijä tai epäilty, kuten lapsen äiti. Lapsen etu olisi aina otettava huomioon, ja sen olisi aina mentävä väkivaltaisen vanhemman yhteishuoltajuutta tai tapaamisoikeutta koskevan pyynnön edelle. Rikoksentekijöiden asianmukainen hoitoonohjaus olisi varmistettava, jotta voidaan puuttua heidän perheenjäseniinsä kohdistuvaan väkivaltaan. |
Tarkistus 73
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 55 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(55 a) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla ehkäistään ”lapsen edun” määrittämistä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Tällaisiin ennakkoluuloihin voi sisältyä esimerkiksi uskomus, että on lapsen edun mukaista varmistaa yhteydenpito molempiin vanhempiin tai heidän sukulaisiinsa hinnalla millä hyvänsä riippumatta väkivallasta, jota lapsi on joutunut todistamaan, millä on haitallisia ja vaarallisia seurauksia sekä lapselle että toiselle vanhemmalle. Lapsen oikeutta pitää yhteyttä molempiin vanhempiin olisi tarvittaessa rajoitettava. |
Tarkistus 74
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 56 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(56) Erityistä suojelua ja tukea olisi annettava uhreille, joilla on erityistarpeita, ja ryhmille, jotka ovat vaarassa joutua naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten vammaiset naiset, naiset, joiden oleskelustatus tai oleskelulupa riippuu toisen henkilön statuksesta tai luvasta, paperittomat maahanmuuttajanaiset, kansainvälistä suojelua hakevat naiset, aseellista selkkausta pakenevat naiset, asunnottomuudesta kärsivät naiset, rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset, maaseudulla asuvat naiset, seksityöntekijänaiset, naisvangit tai ikääntyneet naiset. |
(56) Erityistä suojelua, lääketieteellistä hoitoa ja tukea olisi annettava uhreille, joilla on erityistarpeita, ja risteävän syrjinnän muodoista kärsiville ryhmille, jotka ovat vaarassa joutua naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten vammaiset naiset, laitoshoidossa olevat naiset, naiset, joiden oleskelustatus tai oleskelulupa riippuu toisen henkilön statuksesta tai luvasta, paperittomat maahanmuuttajanaiset, kansainvälistä suojelua hakevat naiset, aseellista selkkausta pakenevat naiset, asunnottomuudesta kärsivät naiset, köyhyysvaarassa olevat naiset, rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset, niin sanottujen kunniarikosten uhrit, maaseudulla asuvat naiset, naisprostituoidut, naisvangit, ikääntyneet naiset, hlbtiq+ -naiset, hlbtiq+ -henkilöt, lähisuhdeväkivallan uhrit ja lapset. Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan väkivallan uhreja, jotka hakevat kansainvälistä suojelua, olisi pidettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/33/EU1 a määriteltyinä hakijoina, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita. |
|
__________________ |
|
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/33/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 96). |
Tarkistus 75
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 57 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(57) Vammaiset naiset kokevat suhteettoman paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa, ja vammaisuutensa vuoksi heillä on usein vaikeuksia saada suojelua ja tukea. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että he voivat hyötyä täysin tässä direktiivissä säädetyistä oikeuksista yhdenvertaisesti muiden kanssa, ja kiinnitettävä asianmukaista huomiota tällaisten uhrien erityiseen haavoittuvuuteen ja todennäköisiin vaikeuksiin saada apua. |
(57) Vammaiset naiset kokevat suhteettoman paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa, ja vammaisuutensa vuoksi heillä on usein vaikeuksia saada suojelua ja tukea. Saatavilla ei usein ole mahdollisuutta ilmoittaa väkivallasta, mikä johtuu riittämättömistä toimintalinjoista ja normeista, kielteisistä asenteista, fyysisistä esteistä, vähäisestä tiedottamisesta ja viestinnästä, palvelujen puutteesta, riittämättömästä rahoituksesta ja siitä, ettei vammaisia uhreja ole otettu mukaan päätöksiin, jotka vaikuttavat suoraan heidän elämäänsä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi mukautettava tukipalveluitaan vastaavasti varmistaakseen, että he voivat hyötyä täysin tässä direktiivissä säädetyistä oikeuksista yhdenvertaisesti muiden kanssa, ja kiinnitettävä asianmukaista huomiota tällaisten uhrien erityiseen haavoittuvuuteen ja todennäköisiin vaikeuksiin saada apua. |
Tarkistus 76
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 57 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(57 a) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi toteutettavien toimien olisi perustuttava kolmiosaiseen lähestymistapaan, joka koostuu ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Näiden kolmen vaiheen asianmukainen koordinointi olisi varmistettava. Ensimmäisen vaiheen ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä olisi pyrittävä ehkäisemään väkivaltaa, ja niihin olisi sisällyttävä tiedotuskampanjoita, joilla lisätään suuren yleisön tietoisuutta väkivallan kaikista eri muodoista ja niiden seurauksista. Toisen vaiheen ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä olisi pyrittävä havaitsemaan väkivalta varhaisessa vaiheessa ja estämään sen eteneminen tai kärjistyminen varhaisessa vaiheessa. Kolmannen vaiheen ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä olisi keskityttävä rikosten uusimisen ja uudelleen uhriksi joutumisen estämiseen sekä väkivallan seurausten asianmukaiseen hallintaan. Näihin toimenpiteisiin olisi kuuluttava sivullisten tilanteeseen puuttumisen edistäminen, varhaisen intervention keskukset ja interventio-ohjelmat. |
Tarkistus 77
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 58 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(58) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi toteutetaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten valistuskampanjoita. Ennaltaehkäisyä olisi toteutettava myös virallisessa koulutuksessa erityisesti vahvistamalla seksuaalikasvatusta ja sosioemotionaalisia taitoja sekä empatiaa ja kehittämällä terveitä ja kunnioittavia suhteita. |
(58) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi toteutetaan näyttöön perustuvia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten pitkäaikaisia valistuskampanjoita, joilla pyritään muuttamaan naisten ja miesten sosiaalista ja kulttuurista käyttäytymistä. Kampanjoihin olisi sisällyttävä kattava tiedottaminen väkivallan eri ilmenemismuodoista ja tällaisen väkivallan vaikutuksista lapsiin, ja niillä olisi edistettävä ihmisoikeuksiin keskittyvää lähestymistapaa. Ennaltaehkäisyä olisi toteutettava myös virallisessa ja epävirallisessa koulutuksessa erityisesti vahvistamalla kokonaisvaltaista ja ikätasoa vastaavaa seksuaali- ja ihmissuhdekasvatusta ja sosioemotionaalisia taitoja sekä empatiaa ja kehittämällä terveitä, suostumukseen perustuvia ja kunnioittavia suhteita. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että kampanjat suunnataan paikkoihin, joissa miehet käyvät usein. Kampanjoissa olisi oltava mukana asiaankuuluvia paikallisia sidosryhmiä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet olisi suunniteltava yhteistyössä niiden yhteisöjen kanssa, jota asia koskee, jotta varmistetaan näiden yhteisöjen tarpeiden täysimääräinen kattaminen, ja huolehditaan valveutuneesta, asianmukaisesta ja leimaamattomasta viestinnästä. |
Tarkistus 78
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 58 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(58 a) Sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusvallan lisääminen sekä investoiminen sellaiseen sukupuolten tasa-arvoa kunnioittavaan yhteiskuntaan, jossa naiset ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti itsenäisiä, ovat parhaita ennaltaehkäiseviä strategioita, joilla voidaan torjua naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan eri muotoja. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että naisilla on tarvittavat keinot ja mahdollisuudet erota väkivaltaisesta suhteesta, tarjoamalla heille mahdollisuuden saada tarvittaessa sosiaalitukea. |
Tarkistus 79
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 59 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(59) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä haitallisten sukupuolistereotypioiden ylläpitämisen estämiseksi, jotta voidaan poistaa ajatukset naisten alhaisemmasta asemasta sekä naisten ja miesten stereotyyppisistä rooleista. Kyseeseen voivat tulla myös toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan, että kulttuuria, tapoja, uskontoa, perinteitä tai kunniaa ei pidetä oikeutuksena naisiin kohdistuville väkivalta- tai lähisuhdeväkivaltarikoksille tai tällaisten rikosten lievemmälle käsittelylle. Kun otetaan huomioon, että lapset altistuvat jo hyvin nuoresta iästä lähtien sukupuolirooleille, jotka muovaavat heidän minäkuvaansa ja vaikuttavat heidän akateemisiin ja ammatillisiin valintoihinsa sekä odotuksiin, jotka koskevat heidän roolejaan naisina ja miehinä koko elämänsä ajan, on ratkaisevan tärkeää puuttua sukupuolistereotypioihin varhaislapsuuden opetuksessa ja hoidossa. |
(59) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä vallitsevien haitallisten sukupuolistereotypioiden purkamiseksi, jotta voidaan poistaa ajatukset naisten alhaisemmasta asemasta sekä naisten ja miesten stereotyyppisistä rooleista. Kyseeseen voivat tulla myös toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan, että kulttuuria, tapoja, uskontoa, perinteitä tai kunniaa ei pidetä oikeutuksena naisiin kohdistuville väkivalta- tai lähisuhdeväkivaltarikoksille tai tällaisten rikosten lievemmälle käsittelylle, vaan pikemminkin raskauttavana seikkana. Koska merkittävä osa niin kutsutuista kunniarikoksista jää unionissa ilmoittamatta, on tärkeää, että asiaankuuluvat viranomaiset saavat asianmukaista koulutusta, jotta ne voivat tunnistaa kyseiset rikokset ja käsitellä niitä asianmukaisesti. Kun otetaan huomioon, että lapset altistuvat jo hyvin nuoresta iästä lähtien sukupuolirooleille, jotka muovaavat heidän minäkuvaansa ja vaikuttavat heidän akateemisiin ja ammatillisiin valintoihinsa sekä odotuksiin, jotka koskevat heidän roolejaan naisina ja miehinä koko elämänsä ajan, on ratkaisevan tärkeää puuttua sukupuolistereotypioihin varhaislapsuuden opetuksessa ja hoidossa. Liiallinen altistuminen pornografialle, kun se edistää sukupuolistereotypioita ja on usein nuorten ainoa vertailukohta sukupuolisuhteissa, erityisesti jos kattavaa seksuaali- ja ihmissuhdekasvatusta ei ole saatavilla, johtaa vääristyneeseen ja väkivaltaiseen kuvaan seksuaalisuudesta. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi otettava huomioon pornografian vaikutus nuoriin ja riski siitä, että nuoret saattavat toistaa väkivaltaista käyttäytymistä. |
Tarkistus 80
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 60 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(60) Sen varmistamiseksi, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrit tunnistetaan ja että he saavat asianmukaista tukea, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uhrien kanssa todennäköisesti tekemisiin joutuvat ammattihenkilöt saavat koulutusta ja kohdennettua tietoa. Koulutuksessa olisi käsiteltävä pelottelun, toistuvan ja toissijaisen uhriksi joutumisen riskiä ja ehkäisemistä sekä uhrien suojelu- ja tukitoimenpiteiden saatavuutta. Jotta voidaan ehkäistä työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja puuttua siihen asianmukaisesti, myös valvontatehtäviä hoitaville henkilöille olisi annettava koulutusta. Koulutuksen olisi katettava myös arvioinnit, jotka koskevat työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyviä psykososiaalisia turvallisuus- ja terveysriskejä, joihin viitataan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 89/391/ETY45. Koulutustoimissa olisi otettava huomioon myös kolmansien osapuolten aiheuttaman väkivallan riski. Kolmansien osapuolten väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, josta henkilöstö voi kärsiä työpaikalla, ei työtoverin toimesta, ja se kattaa tapaukset, joissa hoitajat koskevat seksuaalista häirintää potilaan taholta. |
(60) Sen varmistamiseksi, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrit tunnistetaan, että he voivat tehdä rikosilmoituksia ja että he saavat asianmukaista tukea, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uhrien kanssa todennäköisesti tekemisiin joutuvat ammattihenkilöt saavat asianmukaista ja räätälöityä koulutusta ja kohdennettua tietoa ajaakseen uhrien oikeutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Koulutuksen, koulutusmateriaali mukaan luettuna, olisi oltava maksutonta, ja se olisi järjestettävä työaikana. Koulutuksessa olisi käsiteltävä pelottelun, toistuvan ja toissijaisen uhriksi joutumisen riskiä ja ehkäisemistä sekä uhrien suojelu- ja tukitoimenpiteiden sekä lääketieteellisten toimenpiteiden saatavuutta. Koulutusta olisi tarjottava erityisesti ammattilaisille, jotka työskentelevät naisten kanssa laitoksissa, kuten hoitokodeissa, turvapaikkakeskuksissa ja vankiloissa, sekä ammattilaisille, jotka työskentelevät tai tekevät vapaaehtoistyötä suojamajoituksessa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä uhrien kanssa tekemisissä olevien toimivaltaisten viranomaisten erityiskoulutukseen, mukaan lukien erityisesti koulutus siitä, miten voidaan välttää uhria syyllistävät asenteet ja käyttäytyminen, uhrien oikea-aikainen ohjaaminen erityispalveluihin, mukaan lukien naisten erityispalvelut, ja tietojenkäsittely, jotta voidaan helpottaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja lähisuhdeväkivallasta ilmoittamista. Koulutuksen olisi katettava myös sukupuolten tasa-arvo ja syrjintä, mukaan lukien risteävä syrjintä, toissijaisen uhriksi joutumisen ehkäiseminen, viestintätaidot sekä kaikkein syrjäytyneimpien ryhmien seksuaalisen häirinnän ehkäiseminen ja tunnistaminen. Koulutuksen järjestäjien olisi oltava päteviä kouluttajia, jotka noudattavat tiukkoja laatuvaatimuksia koulutuksen keston, tiheyden, menetelmien ja tulosten osalta tämän direktiivin tavoitteiden mukaisesti. |
__________________ |
|
45 Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1). |
|
Tarkistus 81
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 60 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(60 a) Jotta voidaan ehkäistä työelämässä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja puuttua siihen asianmukaisesti sekä tunnistaa lähisuhdeväkivalta ja sen seuraukset ja puuttua niihin, myös valvontatehtäviä hoitaville henkilöille ja työsuojelutarkastajille olisi annettava koulutusta. Koulutuksen olisi katettava arvioinnit, jotka koskevat työpaikalla tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyviä psykososiaalisia turvallisuus- ja terveysriskejä, joihin viitataan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 89/391/ETY1 a. Koulutuksen olisi myös katettava kolmansien osapuolten aiheuttaman väkivallan riski ja tällaisen väkivallan uhreille olisi annettava tukea osana työterveyttä ja -turvallisuutta. Kolmannen osapuolen väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jota työntekijät saattavat työpaikalla kärsiä muun tahon kuin työtoverin taholta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että työnantajat ottavat käyttöön työntekijöiden edustajia kuullen direktiivin 89/391/ETY mukaisesti osallistavia, yhdennettyjä ja erikoistuneita strategioita seksuaalisen häirinnän hillitsemiseksi ja ehkäisemiseksi työelämässä. |
|
__________________ |
|
1 a Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1). |
Tarkistus 82
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 61 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(61) Aliraportoinnin torjumiseksi jäsenvaltioiden olisi myös oltava yhteydessä lainvalvontaviranomaisiin, kun ne kehittävät koulutusta, varsinkin haitallisista sukupuolistereotypioista, mutta myös silloin kun on kyse rikosten ehkäisemisestä, koska lainvalvontaviranomaisilla on yleensä tiiviit yhteydet ryhmiin, jotka ovat vaarassa joutua kohtaamaan väkivaltaa, ja uhreihin. |
(61) Aliraportoinnin torjumiseksi ja toissijaisen uhriksi joutumisen ehkäisemiseksi jäsenvaltioiden olisi myös oltava yhteydessä lainvalvontaviranomaisiin, oikeusviranomaisiin, kansalaisyhteiskunnan järjestöihin ja yhteisöperustaisiin järjestöihin ja Euroopan tasa-arvoinstituuttiin sekä muihin erikoistuneisiin toimijoihin, kun ne kehittävät koulutusta, varsinkin haitallisista sukupuolistereotypioista sekä seksuaaliseen ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä harhaluuloista, mutta myös silloin kun on kyse rikosten ehkäisemisestä, koska lainvalvontaviranomaisilla on yleensä tiiviit yhteydet ryhmiin, jotka ovat vaarassa joutua kohtaamaan väkivaltaa, ja uhreihin sekä rikoksentekijöihin. Lainvalvontaviranomaisten koulutus, jossa käsitellään sukupuoleen perustuvan väkivallan, lähisuhdeväkivallan tai verkkoväkivallan uhrin kohtaamista, on olennaisen tärkeää uhrin auttamiseksi rikosilmoituksen tekemisessä ja hänen tilanteensa asianmukaiseksi arvioimiseksi. |
Tarkistus 83
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 61 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(61 a) Jäsenvaltioiden olisi tunnustettava naisten asioita edistävät kansalaisjärjestöt, mukaan lukien sellaisten naisten kanssa työskentelevät järjestöt, jotka ovat suuremmassa vaarassa joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi, kumppaneiksi toimintapolitiikan kehittämisessä ja täytäntöönpanossa ja tarvittaessa otettava ne mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi työskentelevien hallintoelinten ja komiteoiden työhön. Lisäksi muita asiaankuuluvia sidosryhmiä olisi kuultava asiaankuuluvista kysymyksistä, kuten työmarkkinaosapuolia työelämässä tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä. |
Tarkistus 84
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 62 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(62) Olisi perustettava interventio-ohjelmia (uusiutuvien) naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten tai lähisuhdeväkivaltarikosten riskin ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Ohjelmilla olisi erityisesti pyrittävä opettamaan rikoksentekijöille tai henkilöille, jotka ovat vaarassa syyllistyä rikoksiin, kuinka he voivat omaksua väkivallatonta käyttäytymistä ihmissuhteissa ja torjua väkivaltaisia käyttäytymismalleja. Ohjelmilla olisi kannustettava rikoksentekijöitä ottamaan vastuu toimistaan ja tarkastelemaan naisiin liittyviä asenteitaan ja uskomuksiaan. |
(62) Olisi perustettava interventio-ohjelmia (uusiutuvien) naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten tai lähisuhdeväkivaltarikosten riskin ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Ohjelmat olisi annettava koulutettujen ja pätevien ammattilaisten tehtäväksi tiiviissä yhteistyössä uhrien erityistukipalvelujen kanssa. Ohjelmilla olisi erityisesti pyrittävä opettamaan rikoksentekijöille tai henkilöille, jotka ovat vaarassa syyllistyä rikoksiin, kuinka he voivat omaksua väkivallatonta käyttäytymistä ihmissuhteissa ja torjua väkivaltaisia käyttäytymismalleja. Jos uhri suostuu olemaan vuorovaikutuksessa rikoksentekijän kanssa tai jos uhri on fyysisessä läheisyydessä rikoksentekijän kanssa näiden suostumuksella, erityistä huomiota olisi kiinnitettävä uhrin turvallisuuteen tällaisten interventio-ohjelmien aikana. Ohjelmilla olisi kannustettava rikoksentekijöitä ottamaan vastuu toimistaan ja tarkastelemaan naisiin liittyviä asenteitaan ja uskomuksiaan. Ohjelmilla olisi pyrittävä auttamaan rikoksentekijöitä ymmärtämään ja tunnistamaan se, että vastuu on heidän, muuttamaan haitallisia asenteitaan ja käyttäytymistään sekä omaksumaan väkivallattoman käyttäytymismallin ihmissuhteissa. |
Tarkistus 85
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 62 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(62 a) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että interventio-ohjelmat ovat vähimmäisvaatimusten ja parhaiden käytäntöjen mukaisia. Interventio-ohjelmien olisi oltava koulutetun henkilöstön vastuulla, niissä olisi noudatettava sukupuoleen perustuvaa lähestymistapaa, niiden olisi oltava uhrilähtöisiä, niihin olisi sisällyttävä kattava riskinarviointi rikoksentekijästä, niiden olisi oltava osa eri virastojen välisiä verkostoja, niiden olisi pyrittävä tekemään tiivistä yhteistyötä erityistukipalvelujen, myös naisten erityistukipalvelujen, kanssa ja niissä olisi annettava ohjeita tulosten arvioimiseksi. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa yhteisten standardien ja suuntaviivojen laatimiseksi. |
Tarkistus 86
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 62 b kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(62 b) Kaikille tässä direktiivissä säädetyille toimenpiteille on taattava riittävä, ennustettavissa oleva ja kestävä rahoitus. Tämä on erityisen tärkeää sen varmistamiseksi, että kansallisilla viranomaisilla ja erityistukipalvelujen tarjoajilla, kuten valtiosta riippumattomilla naisten erityistukipalveluilla, on riittävä rahoitus ja riittävät henkilöresurssit sekä tekniset ja teknologiset resurssit tämän direktiivin tehokkaaseen ja kattavaan täytäntöönpanoon. Jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä naisten erityistukipalvelut erottamattomaksi osaksi sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien kansallisen tukijärjestelmän täytäntöönpanoa. |
Tarkistus 87
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 63 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(63) Sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin kattamien verkkoväkivaltarikosten uhrit voivat tosiasiallisesti käyttää oikeuttaan saada tällaisiin rikoksiin liittyvä laiton materiaali poistetuksi, jäsenvaltioiden olisi edistettävä välityspalvelujen tarjoajien välistä yhteistyötä. Jotta voidaan varmistaa, että tällainen materiaali havaitaan varhain ja sitä torjutaan tehokkaasti ja että tällaisten rikosten uhreja autetaan ja tuetaan asianmukaisesti, jäsenvaltioiden olisi tällaisen väkivallan ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi myös helpotettava vapaaehtoisten itsesääntelytoimenpiteiden, kuten käytännesääntöjen, käyttöönottoa tai jo voimassa olevien käyttöä, mukaan lukien toimenpiteet tällaiseen verkkoväkivaltaan liittyvien järjestelmällisten riskien havaitsemiseksi ja palveluntarjoajien työntekijöiden kouluttamiseksi. |
(63) Sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin kattamien verkkoväkivaltarikosten uhrit voivat tosiasiallisesti käyttää oikeuttaan saada tällaisiin rikoksiin liittyvä laiton materiaali poistetuksi, jäsenvaltioiden olisi edistettävä välityspalvelujen tarjoajien, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä esimerkiksi perustamalla asetuksessa 2022/2065 tarkoitettujen luotettujen ilmoittajien järjestelmä. Jotta voidaan varmistaa, että tällainen materiaali havaitaan varhain ja sitä torjutaan tehokkaasti ja että tällaisten rikosten uhreja autetaan ja tuetaan asianmukaisesti, jäsenvaltioiden olisi tällaisen väkivallan ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi myös helpotettava vapaaehtoisten itsesääntelytoimenpiteiden, kuten käytännesääntöjen, käyttöönottoa tai jo voimassa olevien käyttöä, mukaan lukien toimenpiteet tällaiseen verkkoväkivaltaan liittyvien järjestelmällisten riskien havaitsemiseksi ja palveluntarjoajien työntekijöiden kouluttamiseksi. |
Tarkistus 88
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 63 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(63 a) Jäsenvaltioiden olisi osoitettava sitoutumisensa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen ja torjumiseen laatimalla asiaa koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia. |
Tarkistus 89
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 63 b kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(63 b) Jotta voitaisiin kehittää naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumista koskeva yhtenäinen unionin strategia, jonka tarkoituksena olisi edelleen lujittaa unionin ja sen jäsenvaltioiden sitoumusta ja niiden toteuttamia toimia sen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, jäsenvaltioiden olisi helpotettava sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan liittyvien asioiden koordinaattorin, jäljempänä ’unionin koordinaattori’, perustamista ja tämän tehtäviä. Tehtäviin olisi sisällyttävä esimerkiksi koordinoinnin ja johdonmukaisuuden parantaminen, unionin toimielinten ja virastojen sekä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten toimijoiden toimien päällekkäisyyden ehkäiseminen ja osallistuminen naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjunnan kannalta merkityksellisten olemassa olevien tai uusien unionin politiikkojen ja strategioiden laatimiseen sekä raportointi unionin toimielimille. |
Tarkistus 90
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 64 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(64) Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan voidaan puuttua asianmukaisesti ainoastaan kattavien ja vertailukelpoisten eriteltyjen tietojen pohjalta. Jotta voidaan tehokkaasti seurata kehitystä jäsenvaltioissa ja korjata vertailukelpoisten tietojen puutteet, jäsenvaltioiden olisi säännöllisesti toteutettava tutkimuksia, joissa käytetään komission (Eurostatin) kehittämiä yhdenmukaistettuja menetelmiä tietojen keräämiseksi ja niiden toimittamiseksi komissiolle (Eurostatille). |
(64) Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan voidaan puuttua asianmukaisesti ainoastaan kattavien ja vertailukelpoisten eriteltyjen tietojen pohjalta. Jotta voidaan tehokkaasti seurata kehitystä jäsenvaltioissa ja korjata vertailukelpoisten tietojen puutteet, jäsenvaltioiden olisi säännöllisesti toteutettava tutkimuksia, joissa käytetään komission (Eurostatin) kehittämiä yhdenmukaistettuja menetelmiä tietojen keräämiseksi ja niiden toimittamiseksi komissiolle (Eurostatille). Lisäksi olisi käytettävä laadullisia tietoja, koska ne voivat antaa ainutlaatuisen kuvan naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjunnan nykytilanteesta sekä edistymisestä tämän direktiivin täytäntöönpanossa. Tiedot olisi kerättävä prosessin samassa vaiheessa, jotta voidaan varmistaa vertailukelpoiset ja yhdistettävissä olevat tulokset. Naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi työskentelevät valtiosta riippumattomat järjestöt, mukaan lukien naisjärjestöt, naisten erityistukipalvelut ja muut erityistukipalvelut, olisi otettava mukaan tietojenkeruumenetelmien kehittämiseen. |
Tarkistus 91
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 65 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(65) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tietojen kerääminen rajoittuu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, jotta voidaan tukea naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan yleisyyden ja suuntausten seurantaa ja laatia uusia toimintastrategioita tällä alalla. Kun kerättyjä tietoja jaetaan, niiden ei tulisi sisältää henkilötietoja. |
(65) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tietojen kerääminen rajoittuu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, jotta voidaan tukea naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan yleisyyden ja suuntausten seurantaa ja laatia uusia toimintastrategioita tällä alalla. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava merkityksellisiä tietoja asianomaisille toimielimille, kuten Euroopan tasa-arvoinstituutille ja Eurofoundille, jotta kyseisiä tietoja voidaan vertailla, arvioida ja analysoida unionin tasolla. Kerättyihin tietoihin olisi sisällyttävä tilanne, jossa rikos tapahtui, kuten se, että rikos tapahtui kotona, työpaikalla tai verkossa, sekä tieto siitä, kohdistuuko uhriin suurentunut sukupuoleen perustuvan väkivallan riski, koska tämä toimii pohjana tuleville kohdennetuille politiikkatoimille. Tietoihin olisi sisällyttävä myös tieto siitä, kohdistuiko väkivalta uhreihin, jotka kärsivät risteävästä syrjinnästä. Anonymiteetin ja luottamuksellisuuden suojelemiseksi, tietosuojan keskeisten periaatteiden noudattamiseksi ja perusoikeuksien kunnioittamiseksi jaettavien kerättyjen tietojen ei tulisi sisältää henkilötietoja. |
Tarkistus 92
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 65 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(65 a) Tilastotarkoituksiin olisi kerättävä jatkuvasti tietoja kehityssuuntausten seuraamiseksi ja hyvien käytäntöjen ja parannuskohteiden tunnistamiseksi. Eurostatin ja Euroopan tasa-arvoinstituutin olisi laadittava säännöllisesti raportteja tämän direktiivin täytäntöönpanoon liittyvistä tilastoista ja toimitettava ne unionin koordinaattorille, Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komission olisi varmistettava, että raportointiin osoitetaan riittävästi rahoitusta. |
Tarkistus 93
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 71 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(71) Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja hän on antanut lausunnon [XX XX 2022], |
(71) Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa 4 päivänä huhtikuuta 2022. |
Tarkistus 94
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(c) uhrien suojelua ja tukea. |
(c) uhrien oikeus suojeluun ja tukeen |
Tarkistus 95
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(c a) ennaltaehkäisy ja varhainen interventio. |
Tarkistus 96
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Kun jäsenvaltiot toteuttavat tämän direktiivin mukaisia toimenpiteitä, niiden on otettava huomioon sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan syrjinnän uhreihin kohdistuva tavanomaista suurempi väkivallan riski, jotta ne voivat vastata tällaisten uhrien suurempiin suojelu- ja tukitarpeisiin 18 artiklan 4 kohdan, 27 artiklan 5 kohdan ja 37 artiklan 7 kohdan mukaisesti. |
1. Kun jäsenvaltiot toteuttavat tämän direktiivin mukaisia toimenpiteitä, niiden on otettava huomioon biologisen tai sosiaalisen sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan risteävän syrjinnän uhreihin kohdistuva tavanomaista suurempi väkivallan riski, jotta ne voivat vastata tällaisten uhrien suurempiin suojelu- ja tukitarpeisiin 18 artiklan 4 kohdan, 27 artiklan 5 kohdan, 35 artiklan 1 kohdan ja 37 artiklan 7 kohdan mukaisesti. |
Tarkistus 97
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tätä direktiiviä sovellettaessa kiinnitetään erityistä huomiota pelottelun, kostotoimien, toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen vaaraan sekä tarpeeseen suojella uhrien ihmisarvoa ja fyysistä koskemattomuutta. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tätä direktiiviä sovellettaessa kiinnitetään erityistä huomiota pelottelun, kostotoimien, toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen vaaraan sekä tarpeeseen suojella uhrien ihmisarvoa ja oikeuksia, erityisesti heidän fyysistä ja psyykkistä koskemattomuuttaan, yksityisyyttään ja turvallisuuttaan. |
Tarkistus 98
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Tässä direktiivissä tarkoitetaan: |
Tässä direktiivissä tarkoitetaan |
Tarkistus 99
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) ’naisiin kohdistuvalla väkivallalla’ sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, joka kohdistuu naiseen tai tyttöön, koska tämä on nainen tai tyttö, tai joka kohdistuu suhteellisesti useammin naisiin tai tyttöihin, mukaan lukien kaikki väkivallanteot, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa fyysistä, seksuaalista, psyykkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä; |
(a) ’naisiin kohdistuvalla väkivallalla’ kaikkia sukupuoleen perustuvia väkivallantekoja, jotka kohdistuvat naiseen tai tyttöön, koska tämä on nainen tai tyttö, tai jotka kohdistuvat suhteellisesti useammin naisiin tai tyttöihin kaikessa heidän moninaisuudessaan, mukaan lukien kaikki väkivallanteot, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa fyysistä, seksuaalista, psyykkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä; |
Tarkistus 100
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) ’lähisuhdeväkivallalla’ kaikkia väkivallantekoja, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa fyysistä, seksuaalista, psyykkistä ja taloudellista haittaa tai kärsimystä ja ilmenevät perheessä tai kotitaloudessa riippumatta siitä, ovatko perhesiteet biologisia vai oikeudellisia, tai entisten tai nykyisten puolisoiden tai kumppanien välillä riippumatta siitä, asuuko rikoksentekijä tai onko rikoksentekijä asunut uhrin kanssa samassa asunnossa; |
(b) ’lähisuhdeväkivallalla’ kaikkia fyysisen, seksuaalisen, henkisen ja taloudellisen väkivallan tekoja tai näiden tekojen uhkia, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa haittaa tai kärsimystä ja ilmenevät perheessä tai kotitaloudessa riippumatta siitä, ovatko perhesiteet biologisia vai oikeudellisia, tai entisten tai nykyisten puolisoiden tai kumppanien välillä riippumatta siitä, asuuko rikoksentekijä tai onko rikoksentekijä asunut uhrin kanssa samassa kotitaloudessa; |
Tarkistus 101
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – f alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(f) ’välityspalvelujen tarjoajilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) YYYY/XXX [asetus digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista] 2 artiklan f alakohdassa määriteltyjä palvelujen tarjoajia; |
(f) ’välityspalvelujen tarjoajalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/206517 3 artiklan g alakohdassa määritellyn välityspalvelun tarjoajaa; |
__________________ |
|
17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) YYYY/XXX digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (EUVL L …). |
17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös) (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1). |
Tarkistus 102
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – g alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(g) ’työssä tapahtuvalla seksuaalisella häirinnällä’ kaikenlaista ei-toivottua sanallista, sanatonta tai fyysistä, seksuaalisluonteista käytöstä, joka ilmenee työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa tai itsenäisen ammatinharjoittamisen alalla, niiden yhteydessä tai niistä johtuvissa tilanteissa, ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan uhrin ihmisarvoa erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri; |
(g) ’työelämässä tapahtuvalla seksuaalisella häirinnällä’ kaikenlaista ei-toivottua sanallista, sanatonta tai fyysistä, seksuaalisluonteista käytöstä, joka ilmenee työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa, itsenäisen ammatinharjoittamisen alalla, epävirallisessa ja pimeässä työssä, työnhaussa tai koulutuksessa, myös julkisissa ja yksityisissä työskentelytiloissa, paikoissa, joissa työntekijä saa palkkansa, lepää, pitää tauon tai ruokailee, käyttää saniteetti-, pesu- tai pukuhuonetiloja, työhön liittyvien retkien, matkojen, koulutuksen, tapahtumien tai sosiaalisen toiminnan aikana, työhön liittyvässä viestinnässä, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologian mahdollistama viestintä, työnantajan tarjoamassa majoituksessa tai työmatkaliikenteessä, niiden yhteydessä tai niistä johtuvissa tilanteissa, ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan uhrin ihmisarvoa erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri tai silloin kun käytetään henkilön tällaisen käyttäytymisen torjumista tai sille alistumista suorana tai epäsuorana perusteena työhön liittyvissä päätöksissä; |
Tarkistus 103
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman suostumusta tapahtuvalla teolla tarkoitetaan tekoa, joka suoritetaan ilman naisen vapaaehtoista suostumusta tai silloin, kun nainen ei fyysisen tai psyykkisen tilansa vuoksi kykene muodostamaan ja ilmaisemaan vapaata tahtoaan, koska hän on esimerkiksi tiedoton, päihtynyt, unessa, sairas, loukkaantunut fyysisesti tai vammainen, ja hänen kyvyttömyyttään ilmaista vapaata tahtoaan käytetään hyväksi. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman suostumusta tapahtuvalla teolla tarkoitetaan tekoa, joka suoritetaan ilman naisen vapaaehtoista suostumusta tai silloin, kun nainen ei fyysisen tai psyykkisen tilansa vuoksi kykene muodostamaan ja ilmaisemaan vapaata tahtoaan, koska hän on esimerkiksi pelkotilassa tai häntä uhkaillaan, hän on tiedoton, päihtynyt, unessa, sairas, loukkaantunut fyysisesti tai vammainen tai muuten erityisen haavoittuvassa asemassa, ja hänen kyvyttömyyttään ilmaista vapaata tahtoaan käytetään hyväksi. |
Tarkistus 104
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Suostumuksen voi peruuttaa milloin tahansa teon aikana. Suostumuksen puuttumista ei voida kumota yksinomaan vetoamalla naisen vaikenemiseen tai sanallisen tai fyysisen vastustamisen puutteeseen tai aiempaan seksuaaliseen käyttäytymiseen. |
3. Suostumuksen voi peruuttaa milloin tahansa teon aikana. Suostumuksen puuttumista ei voida kumota vetoamalla naisen vaikenemiseen tai sanallisen tai fyysisen vastustamisen puutteeseen tai aiempaan seksuaaliseen käyttäytymiseen tai nykyiseen tai aiempaan suhteeseen, mukaan lukien avioliitto tai muu kumppanuus, rikoksentekijän kanssa. Suostumus on annettava vapaaehtoisesti vapaasta tahdosta, ja se on arvioitava kulloistenkin olosuhteiden mukaan. |
Tarkistus 105
Ehdotus direktiiviksi
5 a artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
5 a artikla |
|
Pakottaminen seksuaaliseen tekoon |
|
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat tahalliset menettelyt säädetään rangaistaviksi rikoksiksi: |
|
(a) muu kuin 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu seksuaalisluonteinen teko ilman naisen suostumusta; |
|
(b) muu kuin 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu naisen pakottaminen alistumaan ilman hänen suostumustaan siihen, että toinen henkilö suorittaa seksuaalisluonteisen teon; |
|
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman suostumusta tapahtuvalla teolla tarkoitetaan tekoa, joka suoritetaan ilman naisen vapaaehtoista suostumusta tai silloin, kun nainen ei fyysisen tai psyykkisen tilansa vuoksi kykene muodostamaan ja ilmaisemaan vapaata tahtoaan, koska hän on esimerkiksi pelkotilassa tai häntä uhkaillaan, hän on tiedoton, päihtynyt, unessa, sairas, loukkaantunut fyysisesti tai vammainen tai muuten erityisen haavoittuvassa asemassa, ja hänen kyvyttömyyttään ilmaista vapaata tahtoaan käytetään hyväksi. |
|
3. Suostumuksen voi peruuttaa milloin tahansa teon aikana. Suostumuksen puuttumista ei voida kumota vetoamalla naisen vaikenemiseen tai sanallisen tai fyysisen vastustamisen puutteeseen tai aiempaan seksuaaliseen käyttäytymiseen tai nykyiseen tai aiempaan suhteeseen, mukaan lukien avioliitto tai muu kumppanuus, rikoksentekijän kanssa. Suostumus on annettava vapaaehtoisesti vapaasta tahdosta, ja se on arvioitava kulloistenkin olosuhteiden mukaan. |
Tarkistus 106
Ehdotus direktiiviksi
6 a artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
6 a artikla |
|
Intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpominen |
|
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat tahalliset menettelyt säädetään rangaistaviksi rikoksiksi: |
|
(a) lääketieteellisesti tarpeeton kirurginen tai lääketieteellinen toimenpide tai hormonaalinen hoito, joka vaikuttaa sellaisen terveen naisen tai lapsen, jonka sukupuoliominaisuudet ovat syntymän hetkellä vaihtelevat, sukupuoliominaisuuksiin ja joka suoritetaan ilman ennakolta annettua ja tietoon perustuvaa suostumusta ja naisen tai lapsen ymmärtämättä toimenpidettä tai hoitoa ja jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on kyseisten ominaisuuksien muuttaminen vastaamaan naisen tai miehen tyypillisinä pidettyjä ominaisuuksia; |
|
(b) terveen naisen tai lapsen pakottaminen a alakohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen tai hoitoon. |
|
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että naisen ennakolta antamaa ja tietoon perustuvaa suostumusta a alakohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen tai hoitoon ei voida korvata naisen tai lapsen laillisen holhoojan suostumuksella. |
Tarkistus 107
Ehdotus direktiiviksi
6 b artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
6 b artikla |
|
Pakkosterilointi |
|
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat tahalliset menettelyt säädetään rangaistaviksi rikoksiksi: |
|
(a) sellaisen leikkauksen suorittaminen, jonka tarkoituksen tai vaikutuksena on naisen tai lapsen luontaisen lisääntymiskyvyn poistaminen, ilman ennakolta annettua ja tietoon perustuvaa suostumusta ja naisen tai lapsen ymmärtämättä kyseistä toimenpidettä, myös silloin, kun tämä on edellytyksenä muille lääketieteellisille toimenpiteille; |
|
(b) naisen tai lapsen pakottaminen tai taivutteleminen a alakohdassa tarkoitettuun leikkaukseen. |
|
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että naisen tai lapsen ennakolta antamaa ja tietoon perustuvaa suostumusta a alakohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen tai hoitoon ei voida korvata naisen tai lapsen laillisen holhoojan suostumuksella. |
Tarkistus 108
Ehdotus direktiiviksi
6 c artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
6 c artikla |
|
Pakkoavioliitto |
|
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat tahalliset menettelyt säädetään rangaistaviksi rikoksiksi: |
|
(a) naisen tai lapsen pakottaminen solmimaan avioliitto; |
|
(b) naisen tai lapsen harhauttaminen muun maan kuin sen maan alueelle, jossa nainen tai lapsi asuu, jotta hänet voidaan pakottaa solmimaan avioliitto. |
Tarkistus 109
Ehdotus direktiiviksi
6 d artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
6 d artikla |
|
Seksuaalinen häirintä työelämässä |
|
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkoituksellinen seksuaalinen häirintä työelämässä säädetään rangaistavaksi rikokseksi. |
Tarkistus 110
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) toisen henkilön seksuaalista toimintaa esittävien intiimien kuvien, videoiden tai muun materiaalin asettaminen lukuisten loppukäyttäjien saataville tieto- ja viestintäteknologioiden avulla ilman kyseisen henkilön suostumusta; |
(a) toisen henkilön intiimin materiaalin asettaminen muiden loppukäyttäjien saataville tieto- ja viestintäteknologioiden avulla ilman kyseisen henkilön suostumusta; |
Tarkistus 111
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) sellainen kuvien, videoiden tai muun materiaalin tuottaminen tai manipulointi, jolla luodaan vaikutelma siitä, että toinen henkilö osallistuu seksuaaliseen toimintaan, ja sen jälkeen tällaisten kuvien, videoiden tai muun materiaalin saattaminen tieto- ja viestintäteknologioiden avulla lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman kyseisen henkilön suostumusta; |
(b) sellainen intiimin materiaalin tuottaminen tai manipulointi, jolla luodaan vaikutelma siitä, että toinen henkilö osallistuu seksuaaliseen toimintaan, ja sen jälkeen tällaisten kuvien, videoiden tai muun materiaalin saattaminen tieto- ja viestintäteknologioiden avulla muiden loppukäyttäjien saataville ilman kyseisen henkilön suostumusta; |
Tarkistus 112
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(c) edellä a ja b alakohdassa tarkoitetulla toiminnalla uhkailu tarkoituksena pakottaa toinen henkilö tekemään tai sallimaan tietty teko tai olemaan tekemättä tiettyä tekoa. |
(c) edellä a tai b alakohdassa tarkoitetulla toiminnalla uhkailu; |
Tarkistus 113
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Tässä artiklassa ’intiimillä materiaalilla’ tarkoitetaan kuvia, valokuvia ja videotallenteita, jotka ovat luonteeltaan yksityisiä tai henkilökohtaisia ja luonteeltaan seksuaalisia tai alastomia. |
Tarkistus 114
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(c) toisen henkilön henkilötietoja sisältävän materiaalin saattaminen tieto- ja viestintäteknologioiden avulla lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman asianomaisen henkilön suostumusta loppukäyttäjien yllyttämiseksi aiheuttamaan asianomaiselle henkilölle fyysistä tai merkittävää psyykkistä haittaa. |
(c) toisen henkilön henkilötietoja sisältävän tai paljastavan materiaalin saattaminen tieto- ja viestintäteknologioiden avulla muiden loppukäyttäjien saataville ilman asianomaisen henkilön suostumusta muiden yllyttämiseksi aiheuttamaan asianomaiselle henkilölle fyysistä, psyykkistä tai taloudellista haittaa. |
Tarkistus 115
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) toiseen henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen aloittaminen kolmansien osapuolten kanssa saattamalla tieto- ja viestintäteknologioiden avulla uhkaavaa tai loukkaavaa materiaalia lukuisten loppukäyttäjien saataville, minkä seurauksena hyökkäyksen kohteena olevalle henkilölle aiheutuu merkittävää psyykkistä haittaa; |
(a) toiseen henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen aloittaminen saattamalla tieto- ja viestintäteknologioiden avulla uhkaavaa tai hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia muiden loppukäyttäjien saataville, minkä seurauksena hyökkäyksen kohteena olevalle henkilölle aiheutuu psyykkistä tai taloudellista haittaa; |
Tarkistus 116
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) osallistuminen a alakohdassa tarkoitettuihin hyökkäyksiin kolmansien osapuolten kanssa. |
(b) osallistuminen a alakohdassa tarkoitettuihin hyökkäyksiin. |
Tarkistus 117
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(b a) sukuelimiä esittävän kuvan, videon tai muun materiaalin pyytämättä tapahtuva lähettäminen tieto- ja viestintätekniikan avulla henkilölle, minkä seurauksena tälle aiheutuu psyykkistä haittaa. |
Tarkistus 118
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tahallinen yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu biologisen tai sosiaalisen sukupuolen perusteella määriteltyyn ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen, levittämällä julkisesti tällaista yllyttävää materiaalia tieto- ja viestintäteknologioiden avulla on rikosoikeudellisesti rangaistava teko. |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tahallinen yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen ilmaisun, sukupuoli-identiteetin tai sukupuoliominaisuuksien perusteella määriteltyyn ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen, levittämällä julkisesti tällaista yllyttävää materiaalia tieto- ja viestintäteknologioiden avulla on rikosoikeudellisesti rangaistava teko. |
Tarkistus 119
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen rikosten yritys on rikosoikeudellisesti rangaistava teko. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 5, 5 a, 6, 6 a, 6 b ja 6 c artiklassa tarkoitettujen rikosten yritys on rikosoikeudellisesti rangaistava teko. |
Tarkistus 120
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 2 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 5 a artiklassa tarkoitetusta rikoksesta säädetään vankeusrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään kolme vuotta ja vähintään viisi vuotta, jos rikos on tehty 13 artiklassa tarkoitettujen raskauttavien seikkojen vallitessa. |
Tarkistus 121
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 2 b kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 6 d artiklassa tarkoitetuista rikoksista säädetään vankeusrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään yksi vuosi. |
Tarkistus 122
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 5 artiklassa tarkoitetun rikoksen tekijän, joka on tuomittu aiemmin samanlaisista rikoksista, on osallistuttava 38 artiklassa tarkoitettuun interventio-ohjelmaan. |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 5 artiklassa tarkoitetun rikoksen tekijän on osallistuttava 38 artiklassa tarkoitettuun interventio-ohjelmaan välittömästi tuomion antamisen jälkeen. |
Tarkistus 123
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 6 artiklassa tarkoitetusta rikoksesta säädetään vankeusrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään viisi vuotta ja vähintään seitsemän vuotta, jos rikos on tehty 13 artiklassa tarkoitettujen raskauttavien seikkojen vallitessa. |
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 6, 6 a, 6 b ja 6 c artiklassa tarkoitetuista rikoksista säädetään vankeusrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään viisi vuotta ja vähintään seitsemän vuotta, jos rikos on tehty 13 artiklassa tarkoitettujen raskauttavien seikkojen vallitessa. |
Tarkistus 124
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) rikos on kohdistettu henkilöön, joka on erityisten haavoittuvassa asemassa esimerkiksi riippuvuusaseman taikka fyysisen, henkisen, älyllisen tai aistivamman vuoksi, tai joka asui laitoksessa; |
(b) rikos on kohdistettu henkilöön, joka on erityisten haavoittuvassa asemassa esimerkiksi oleskelustatuksen, raskauden, riippuvuusaseman taikka fyysisen, henkisen, älyllisen tai aistivamman tai ahdingon vuoksi, tai joka oli ihmiskaupan uhri tai asui laitoksessa, mukaan lukien vanhainkodit, lastenkodit, vastaanottokeskukset, säilöönottokeskukset tai turvapaikanhakijoille tarkoitetut majoitustilat; |
Tarkistus 125
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – f alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(f) ennen rikosta tai sen yhteydessä on käytetty erityisen raakaa väkivaltaa; |
(f) ennen rikosta tai sen yhteydessä on käytetty erityisen raakaa väkivaltaa tai tehty erityisen epäinhimillisiä, halventavia tai nöyryyttäviä tekoja; |
Tarkistus 126
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(i) rikos on johtanut uhrin kuolemaan tai itsemurhaan tai rikoksesta on aiheutunut uhrille vakavaa fyysistä tai psyykkistä haittaa; |
(i) rikos on johtanut uhrin kuolemaan tai itsemurhaan tai rikoksesta on aiheutunut uhrille tai tämän huollettavana oleville henkilöille vakavaa fyysistä tai psyykkistä haittaa; |
Tarkistus 127
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – j alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(j) rikoksentekijä on tuomittu aiemmin samanlaisista rikoksista; |
(j) rikoksentekijä on tuomittu aiemmin samankaltaisista rikoksista; |
Tarkistus 128
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – o a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(o a) rikos on kohdistunut julkiseen edustajaan, toimittajaan tai ihmisoikeuksien puolustajaan; |
Tarkistus 129
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – o b alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(o b) rikoksesta on saatu hyötyä tai voittoa tai sillä on pyritty saamaan hyötyä tai voittoa; |
Tarkistus 130
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – o c alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(o c) rikoksella on pyritty säilyttämään tai palauttamaan henkilön, perheen, yhteisön tai muun vastaavan ryhmän niin kutsuttu kunnia; |
Tarkistus 131
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – o d alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(o d) rikoksen tarkoituksena on ollut rangaista uhreja heidän sukupuolisesta suuntautumisestaan, sukupuolen ilmaisustaan, sukupuoli-identiteetistään, sukupuoliominaisuuksistaan, ihonväristään, uskonnostaan, yhteiskunnallisesta alkuperästään tai poliittisista näkemyksistään. |
Tarkistus 132
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle päätöksestään laajentaa lainkäyttövaltansa 5–11 artiklassa tarkoitettuihin rikoksiin, jotka on tehty sen alueen ulkopuolella, jos kyse on mistä hyvänsä seuraavista tilanteista: |
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ulottaakseen lainkäyttövaltansa 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuihin rikoksiin, jotka on tehty sen alueen ulkopuolella, jos kyse on mistä hyvänsä seuraavista tilanteista: |
Tarkistus 133
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2 a. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle päätöksistään ulottaa lainkäyttövaltansa 5 a ja 6 a–11 artiklassa tarkoitettuihin rikoksiin, jotka on tehty sen alueen ulkopuolella ja |
|
(a) jotka on tehty niiden kansalaisia tai niiden alueella vakinaisesti asuvia henkilöitä vastaan; tai |
|
(b) joiden tekijä on niiden alueella vakinaisesti asuva henkilö. |
Tarkistus 134
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet säätääkseen 5 artiklassa tarkoitettujen rikosten vanhentumisajasta, joka on vähintään 20 vuotta rikoksen tekohetkestä. |
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet säätääkseen 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen rikosten vanhentumisajasta, joka on vähintään 20 vuotta rikoksen tekohetkestä. |
Tarkistus 135
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet säätääkseen 6 artiklassa tarkoitettujen rikosten vanhentumisajasta, joka on vähintään 10 vuotta rikoksen tekohetkestä. |
3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet säätääkseen 5 a, 6 a, 6 b ja 6 c artiklassa tarkoitettujen rikosten vanhentumisajasta, joka on vähintään 10 vuotta rikoksen tekohetkestä. |
Tarkistus 136
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet säätääkseen 7 ja 9 artiklassa tarkoitettujen rikosten vanhentumisajasta, joka on vähintään viisi vuotta siitä, kun rikos on vanhentunut, tai siitä, kun uhri tulee tietoiseksi rikoksesta. |
4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet säätääkseen 6 d, 7 ja 9 artiklassa tarkoitettujen rikosten vanhentumisajasta, joka on vähintään viisi vuotta siitä, kun rikos on vanhentunut, tai siitä, kun uhri tulee tietoiseksi rikoksesta. |
Tarkistus 137
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Sen lisäksi, että uhrilla on oikeus tehdä rikosilmoitus direktiivin 2012/29/EU 5 artiklan nojalla, jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhri voi ilmoittaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta toimivaltaisille viranomaisille helpolla ja saavutettavissa olevalla tavalla. Tähän sisältyy mahdollisuus ilmoittaa rikoksista verkossa tai tieto- ja viestintäteknologioiden avulla, mukaan lukien mahdollisuus toimittaa todisteita erityisesti verkkoväkivaltarikoksista ilmoittamisen yhteydessä. |
1. Sen lisäksi, että uhrilla on oikeus tehdä rikosilmoitus direktiivin 2012/29/EU 5 artiklan nojalla, jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhri voi ilmoittaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta toimivaltaisille viranomaisille helpolla, turvallisella ja saavutettavissa olevalla tavalla heidän yksityisyyttään kunnioittaen. Tähän sisältyy mahdollisuus ilmoittaa rikoksista verkossa tai saavutettavissa olevien ja salattujen tieto- ja viestintäteknologioiden avulla, mukaan lukien mahdollisuus toimittaa todisteita erityisesti verkkoväkivaltarikoksista ilmoittamisen yhteydessä. |
Tarkistus 138
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 1 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrit saavat rikosilmoituksia tehdessään ja oikeudenkäyntien aikana oikeusapua ja tukea maksutta ja kielellä, jota he ymmärtävät. |
Tarkistus 139
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 1 b kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat kaikki tarvittava toimenpiteet varmistaakseen, että kaikki todisteet turvataan mahdollisimman varhaisesta ajankohdasta lähtien, myös asianmukaisten teknisten keinojen avulla. |
Tarkistus 140
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 1 c kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1 c. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrit ohjataan toimivaltaisessa viranomaisessa asiantuntevalle yhteyshenkilölle riippumatta siitä, tehdäänkö rikosilmoitusta. |
Tarkistus 141
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kannustaakseen henkilöitä, jotka tietävät tai epäilevät hyvässä uskossa, että on tapahtunut naisiin kohdistuva väkivaltarikos tai lähisuhdeväkivaltarikos, ilmoittamaan tietonsa toimivaltaisille viranomaisille. |
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kannustaakseen henkilöitä, jotka tietävät tai epäilevät hyvässä uskossa, että on tapahtunut naisiin kohdistuva väkivaltarikos tai lähisuhdeväkivaltarikos tai että uusia väkivallantekoja on odotettavissa, ilmoittamaan tietonsa toimivaltaisille viranomaisille ilman, että on pelättävä kielteisiä seurauksia. |
Tarkistus 142
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa lainsäädännössä asianomaisille ammattihenkilöille, kuten terveydenhuollon ammattihenkilöille, asetetut salassapitosäännöt eivät estä heitä ilmoittamasta toimivaltaisille viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että henkilöä uhkaa välittömästi vakava fyysinen haitta jonkin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan rikoksen kohteeksi joutumisen vuoksi. Jos uhri on lapsi, ammattihenkilöiden on voitava ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että on tehty tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva vakava väkivallanteko tai uusia vakavia väkivallantekoja on odotettavissa. |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa lainsäädännössä asianomaisille ammattihenkilöille, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen ammattihenkilöille, asetetut salassapitosäännöt eivät estä heitä ilmoittamasta toimivaltaisille viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että henkilöä uhkaa vakava fyysinen tai psyykkinen haitta jonkin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan rikoksen kohteeksi joutumisen vuoksi. Jos uhri on lapsi, ammattihenkilöiden on voitava ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että on tehty tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva väkivallanteko tai uusia väkivallantekoja on odotettavissa. |
Tarkistus 143
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Silloin kun lapset ilmoittavat naisiin kohdistuvasta väkivaltarikoksesta tai lähisuhdeväkivaltarikoksesta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoitusmenettelyt ovat turvallisia, luottamuksellisia, saatavilla ja suunniteltu lasten käyttöön soveltuviksi ja lapsille soveltuvalla kielellä heiden ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Jos rikos koskee huoltajaa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ilmoittaminen ei edellytä kyseisen henkilön suostumusta. |
4. Silloin kun lapset ilmoittavat naisiin kohdistuvasta väkivaltarikoksesta tai lähisuhdeväkivaltarikoksesta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoitusmenettelyt ovat turvallisia, luottamuksellisia, saatavilla ja suunniteltu lasten käyttöön soveltuviksi ja lapsille soveltuvalla kielellä heiden ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lasten kanssa työskentelyyn koulutetut ammattilaiset avustavat ilmoitusmenettelyissä sen varmistamiseksi, että menettelyt ovat lapsen edun mukaisia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoittaminen ei edellytä vanhemman suostumusta ja että toimivaltaisilla viranomaisilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa ilmoittamisesta välittömästi huoltajalle. |
Tarkistus 144
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 5 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisia viranomaisia, jotka ovat yhteydessä naisiin kohdistuvista väkivaltarikoksista tai lähisuhdeväkivaltarikoksista ilmoittavaan uhriin, kielletään siirtämästä uhrin oleskelustatusta koskevia henkilötietoja toimivaltaisille maahanmuuttoviranomaisille vähintään siihen asti, kunnes 18 artiklassa tarkoitettu ensimmäinen henkilökohtainen arviointi on saatu tehtyä. |
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisia viranomaisia ja muita palveluja, jotka ovat yhteydessä naisiin kohdistuvista väkivaltarikoksista tai lähisuhdeväkivaltarikoksista ilmoittavaan uhriin, kielletään siirtämästä uhrin oleskelustatusta koskevia henkilötietoja toimivaltaisille maahanmuuttoviranomaisille. |
Tarkistus 145
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa tutkivilla ja niistä syytteitä nostavilla henkilöillä, yksiköillä ja muilla tahoilla on riittävä asiantuntemus ja tehokkaat tutkintakeinot tällaisten rikosten tehokasta tutkintaa ja niihin liittyviä syytetoimia varten, erityisesti sähköisten todisteiden keräämiseksi, analysoimiseksi ja turvaamiseksi verkkoväkivaltatapauksissa. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa tutkivilla ja niistä syytteitä nostavilla henkilöillä, yksiköillä ja muilla tahoilla on riittävä erityisasiantuntemus ja tehokkaat tutkintakeinot tällaisten rikosten tehokasta tutkintaa ja niihin liittyviä syytetoimia varten, erityisesti sähköisten todisteiden keräämiseksi, analysoimiseksi ja turvaamiseksi verkkoväkivaltatapauksissa. |
Tarkistus 146
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että naisiin kohdistuvia väkivaltarikoksia tai lähisuhdeväkivaltarikoksia koskevat ilmoitukset käsitellään ja siirretään viipymättä toimivaltaisille viranomaisille syytteeseenpanoa ja tutkintaa varten. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että naisiin kohdistuvia väkivaltarikoksia tai lähisuhdeväkivaltarikoksia koskevat ilmoitukset käsitellään ja siirretään viipymättä toimivaltaisille viranomaisille suojelutoimenpiteiden toteuttamista sekä tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten. |
Tarkistus 147
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ja tehokkaasti kirjattava ja tutkittava väitteet naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta ja varmistettava, että kaikista tapauksista tehdään virallinen rikosilmoitus. |
3. Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ja tehokkaasti kirjattava ja tutkittava väitteet naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta ja varmistettava, että kaikista tapauksista tehdään hallinnolliset kirjaukset ja että todisteet säilytetään riippumatta siitä, eteneekö tutkinta. |
Tarkistus 148
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ohjattava uhrit asiaankuuluvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden huomaan tai 27, 28 ja 29 artiklassa tarkoitettuihin tukipalveluihin todisteiden hankkimiseksi, erityisesti seksuaalisen väkivallan tapauksissa, joissa uhri haluaa nostaa syytteen ja käyttää kyseisiä palveluja. |
4. Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ohjattava uhrit asiaankuuluvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden huomaan tai 27, 28, 29 ja 29 a artiklassa tarkoitettuihin erityistukipalveluihin todisteiden turvaamiseksi, erityisesti seksuaalisen väkivallan tapauksissa. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että uhreille kerrotaan mahdollisimman pian todisteiden keräämisen tärkeydestä; |
Tarkistus 149
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 5 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Edellä 5 artiklassa tarkoitettujen rikosten tutkinta tai niihin liittyvät syytetoimet eivät edellytä uhrin tai hänen edustajansa tekemää ilmoitusta tai nostamaa syytöstä, ja rikosoikeudellinen menettely jatkuu, vaikka ilmoitus tai syytös olisi peruutettu. |
5. Edellä 5, 6 ja 6 c artiklassa tarkoitettujen rikosten tutkinta tai niihin liittyvät syytetoimet eivät edellytä uhrin tai hänen edustajansa tekemää ilmoitusta tai nostamaa syytöstä, ja rikosoikeudellinen menettely jatkuu, vaikka ilmoitus tai syytös olisi peruutettu. |
Tarkistus 150
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Direktiivin 2012/29/EU 22 artiklan mukaisesti suoritettavan henkilökohtaisen arvioinnin yhteydessä jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien uhrien osalta arvioidaan tämän artiklan 2–7 kohdassa esitetyt lisätekijät. |
1. Direktiivin 2012/29/EU 22 artiklan mukaisesti suoritettavan henkilökohtaisen arvioinnin yhteydessä jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien uhrien osalta arvioidaan tämän artiklan 2–7 kohdassa esitetyt lisätekijät, jäljempänä ’erityinen henkilökohtainen arviointi’. |
Tarkistus 151
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Henkilökohtainen arviointi aloitetaan, kun uhri on ensimmäisen kerran yhteydessä toimivaltaisiin viranomaisiin. Toimivaltaisten oikeusviranomaisten on tarkistettava viimeistään rikosoikeudellista menettelyä aloitettaessa, onko arviointi suoritettu. Jos ei ole, viranomaisten on korjattava tilanne ja aloitettava arviointi mahdollisimman pian. |
2. Erityinen henkilökohtainen arviointi aloitetaan viipymättä, kun uhri on ensimmäisen kerran yhteydessä toimivaltaisiin viranomaisiin, ja sen tekevät tämän alan ammattilaiset. Toimivaltaisten oikeusviranomaisten on tarkistettava hyvissä ajoin ja viimeistään rikosoikeudellista menettelyä aloitettaessa, onko kyseinen arviointi suoritettu. Jos ei ole, viranomaisten on korjattava tilanne ja aloitettava erityinen henkilökohtainen arviointi. |
Tarkistus 152
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Henkilökohtaisessa arvioinnissa on keskityttävä rikoksentekijän tai epäillyn aiheuttamaan riskiin, kuten toistuvan väkivallan riski, ruumiinvamman riski, aseiden käyttö, uhrin kanssa asuva rikoksentekijä tai epäilty, rikoksentekijän tai epäillyn huumeiden tai alkoholin väärinkäyttö, lasten hyväksikäyttö, mielenterveysongelmat tai vainoaminen. |
3. Henkilökohtaisessa arvioinnissa on keskityttävä rikoksentekijän tai epäillyn aiheuttamaan riskiin, kuten toistuvan väkivallan riski, se, missä määrin uhri on rikoksentekijän tai epäillyn määräysvallan alaisena ja tämän mahdolliset vaikutukset todisteiden säilyttämiseen, ruumiinvamman tai psyykkisen haitan riski, mahdollinen aseiden käyttö ja käyttömahdollisuus, uhrin kanssa asuva rikoksentekijä tai epäilty, rikoksentekijän tai epäillyn huumeiden tai alkoholin väärinkäyttö, lasten hyväksikäyttö, mielenterveysongelmat, myös itsemurhariski, tai vainoaminen. |
Tarkistus 153
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Arvioinnissa on otettava huomioon uhrin yksilölliset olosuhteet, kuten se, onko hän sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan syrjinnän kohde ja sen vuoksi suuremmassa vaarassa joutua väkivallan kohteeksi, sekä uhrin oma kertomus ja arvio tilanteesta. Arviointi on toteutettava uhrin edun mukaisesti, ja siinä on kiinnitettävä erityistä huomiota tarpeeseen välttää toissijainen tai toistuva uhriksi joutuminen. |
4. Erityisessä henkilökohtaisessa arvioinnissa on otettava huomioon uhrin yksilölliset olosuhteet, kuten se, onko hän biologisen tai sosiaalisen sukupuolen ja muiden, 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan syrjinnän kohde ja sen vuoksi suuremmassa vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Erityishuomiota vaativia olosuhteita ovat esimerkiksi uhrin raskaus, uhrin riippuvuus rikoksentekijästä tai suhde tähän, riski siitä, että uhri palaa rikoksentekijän tai epäillyn luo, äskettäinen ero rikoksentekijästä tai epäillystä, mahdollinen riski siitä, että lapsia ja lemmikkieläimiä käytetään uhrin määräysvallan välineinä, sekä vammaisiin uhreihin kohdistuvat riskit. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös uhrin omaan kertomukseen ja arvioon tilanteesta. Arviointi on toteutettava uhrin edun mukaisesti, ja siinä on kiinnitettävä erityistä huomiota tarpeeseen välttää toissijainen tai toistuva uhriksi joutuminen. |
Tarkistus 154
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 5 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilökohtaisen arvioinnin perusteella toteutetaan riittävät suojelutoimenpiteet, kuten: |
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erityisen henkilökohtaisen arvioinnin perusteella toteutetaan riittävät suojelutoimenpiteet, kuten: |
Tarkistus 155
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 5 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) välittömien lähestymiskieltojen ja lähestymiskieltojen tai suojelumääräysten antaminen tämän direktiivin 21 artiklan mukaisesti; |
(b) välittömien lähestymiskieltojen ja lähestymiskieltojen tai suojelumääräysten antaminen sekä pidätyksen ja vangitsemisen käyttö tämän direktiivin 21 artiklan mukaisesti; |
Tarkistus 156
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Henkilökohtainen arviointi on tehtävä yhteistyössä kaikkien kussakin menettelyvaiheessa asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja asiaankuuluvien tukipalvelujen kanssa, kuten uhrien suojelukeskukset ja naisten suojamajoitus, sosiaalipalvelut ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. |
6. Erityinen henkilökohtainen arviointi on tehtävä yhteistyössä kaikkien kussakin menettelyvaiheessa asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja asiaankuuluvien tukipalvelujen kanssa, kuten uhrien suojelukeskukset, naisten ja lasten erityispalvelut, suojamajoitus, sosiaalipalvelut, lastensuojelupalvelut, terveydenhuollon ammattihenkilöt, hlbtiq-uhreille tarkoitetut erityistukipalvelut ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät. |
Tarkistus 157
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 7 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
7. Toimivaltaisten viranomaisten on päivitettävä henkilökohtainen arviointi säännöllisin väliajoin sen varmistamiseksi, että suojelutoimenpiteet ovat uhrin nykytilanteen mukaiset. Tähän sisältyy arvio siitä, onko suojelutoimenpiteitä, erityisesti 21 artiklan mukaisia toimia, mukautettava tai otettava käyttöön. |
7. Toimivaltaisten viranomaisten on päivitettävä erityinen henkilökohtainen arviointi säännöllisin väliajoin, myös tapauksen tärkeissä vaiheissa ja huolto- tai tapaamisoikeutta koskevia oikeuksia muutettaessa, sen varmistamiseksi, että suojelutoimenpiteet ovat uhrin nykytilanteen mukaiset. Erityiseen henkilökohtaiseen arviointiin sisältyy arvio siitä, onko suojelutoimenpiteitä, erityisesti 21 artiklan mukaisia toimia, mukautettava tai otettava käyttöön. |
Tarkistus 158
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 8 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
8. Uhrin huollettavilla on oletettava olevan erityisiä suojelutarpeita ilman 1–6 kohdassa tarkoitettua arviointia. |
8. Uhrin huollettavilla on oletettava olevan erityisiä suojelutarpeita ilman erityistä henkilökohtaista arviointia. |
Tarkistus 159
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Ottaen huomioon 18 artiklassa tarkoitetun henkilökohtaisen arvioinnin jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset arvioivat uhrin ja hänen huollettavansa 4 luvussa tarkoitettua tukea koskevat yksilölliset tarpeet. |
1. Ottaen huomioon erityisen henkilökohtaisen arvioinnin jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset arvioivat säännöllisesti uhrin ja hänen huollettavansa 4 luvussa tarkoitettua tukea koskevat yksilölliset tarpeet, jäljempänä ’uhrien tukitarpeiden henkilökohtainen arviointi’. |
Tarkistus 160
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 1 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1 a. Uhrien tukitarpeiden henkilökohtaisen arvioinnin tekeminen ja tukipalvelujen tarjoaminen eivät saa riippua siitä, että uhri tekee rikosilmoituksen. |
Tarkistus 161
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Tämän artiklan 1 kohdan mukaiseen tukitarpeiden henkilökohtaiseen arviointiin sovelletaan 18 artiklan 4 ja 7 kohtaa. |
2. Uhrien tukitarpeiden henkilökohtaiseen arviointiin sovelletaan 18 artiklan 4, 6 ja 7 kohtaa soveltuvin osin. |
Tarkistus 162
Ehdotus direktiiviksi
20 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jos 18 ja 19 artiklassa tarkoitetuissa arvioinneissa on havaittu erityisiä tuki- tai suojelutarpeita tai jos uhri pyytää tukea, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tukipalvelut ottavat yhteyttä uhreihin ja tarjoavat tukea. |
1. Jos erityisessä henkilökohtaisessa arvioinnissa ja uhrien tukitarpeiden henkilökohtaisessa arvioinnissa on havaittu erityisiä tuki- tai suojelutarpeita tai jos uhri pyytää tukea, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tukipalvelut, myös naisten erityistukipalvelut, ottavat yhteyttä uhreihin ja tarjoavat tukea kiinnittäen asianmukaista huomiota heidän turvallisuuteensa. |
Tarkistus 163
Ehdotus direktiiviksi
20 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Toimivaltaisten viranomaisten on vastattava suojelu- ja tukipyyntöihin ripeästi ja koordinoidusti. |
2. Toimivaltaisten viranomaisten on vastattava suojelu- ja tukipyyntöihin, myös lääketieteellistä hoitoa koskeviin pyyntöihin, viipymättä ja koordinoidusti. |
Tarkistus 164
Ehdotus direktiiviksi
20 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Niiden on tarvittaessa voitava ohjata lapsiuhreja, myös todistajia, tukipalveluihin ilman huoltajan ennakkosuostumusta. |
3. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava, että toimivaltaiset viranomaisen voivat ohjata lapsiuhreja, myös todistajia, erityistukipalveluihin ilman huoltajien ennakkosuostumusta. |
Tarkistus 165
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – otsikko
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Välittömät lähestymiskiellot, lähestymiskiellot ja suojelumääräykset |
Välittömät lähestymiskiellot, lähestymiskiellot ja suojelumääräykset, pidättäminen ja vangitseminen |
Tarkistus 166
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrin tai hänen huollettavansa terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvan välittömän vaaran uhatessa toimivaltaiset viranomaiset määräävät tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan väkivaltaan syyllistyneen tai siitä epäillyn poistumaan uhrin tai hänen huollettavanaan olevien henkilöiden asunnosta riittävän pitkäksi ajaksi sekä kieltävät syyllistä tai epäiltyä menemästä asuntoon tai uhrin työpaikalle tai ottamasta yhteyttä uhriin tai hänen huollettaviinsa millään tavoin. Tällaiset kiellot ja määräykset tulevat voimaan välittömästi eivätkä ne saa riippua siitä, että uhri tekee rikosilmoituksen. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrin tai hänen huollettavansa terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvan vaaran uhatessa toimivaltaiset viranomaiset määräävät viipymättä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan väkivaltaan syyllistyneen tai siitä epäillyn poistumaan uhrin tai hänen huollettavanaan olevien henkilöiden asunnosta riittävän pitkäksi ajaksi sekä kieltävät syyllistä tai epäiltyä menemästä asuntoon tai uhrin työpaikalle tai määriteltyä etäisyyttä lähemmäksi niistä tai ottamasta yhteyttä uhriin, hänen huollettaviinsa tai hänen työpaikkaansa millään tavoin. Tällaiset kiellot ja määräykset tulevat voimaan välittömästi eivätkä ne saa riippua siitä, että uhri tekee rikosilmoituksen. Tällaiset kiellot ja määräykset voivat täydentää 2 ja 2 a kohdassa tarkoitettuja kieltoja ja määräyksiä. |
Tarkistus 167
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 2 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava sähköisen valvonnan ja muiden valvontatoimenpiteiden käyttö, jotta voidaan varmistaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpano ja parantaa uhrin suojelua. |
Tarkistus 168
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 2 b kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset harkitsevat välitöntä pidätys- ja vangitsemismääräystä tapauksissa, joissa uhri tai hänen huollettavansa ovat välittömässä vaarassa tai joissa se on tarpeen todisteiden säilyttämiseksi. |
Tarkistus 169
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 2 c kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2 c. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että välittömiä lähestymiskieltoja, lähestymiskieltoja tai suojelumääräyksiä ei käytetä pidättämisen ja vangitsemisen sijaan tapauksissa, joissa on uhriin tai huollettaviin kohdistuvan toistuvan ja vakavan väkivallan riski. |
Tarkistus 170
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 2 d kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2 d. Jos rikoksentekijä on pidätetty tai vangittu, toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että uhrille ilmoitetaan rikoksentekijän vapautumisesta. |
Tarkistus 171
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Välittömän lähestymiskiellon tai lähestymiskiellon ja suojelumääräyksen rikkomisesta on määrättävä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia tai muita oikeudellisia seuraamuksia. |
4. Välittömän lähestymiskiellon tai lähestymiskiellon ja suojelumääräyksen rikkomisesta on määrättävä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia tai muita oikeudellisia seuraamuksia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhreille ilmoitetaan kyseisten kieltojen ja määräysten rikkomisesta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kyseisiä kieltoja ja määräyksiä on rikottu, toimivaltaiset viranomaiset arvioivat välittömästi mahdollisen välittömästi uhkaavan haitan ja toteuttavat tarvittavat suojelutoimenpiteet. |
Tarkistus 172
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 4 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että välittömiä lähestymiskieltoja, lähestymiskieltoja tai suojelumääräyksiä annettaessa rikoksentekijöille tiedotetaan sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuntaan keskittyvistä ohjelmista. |
Tarkistus 173
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on annettava toimintaohjeet rikosoikeudenkäynteihin osallistuville toimivaltaisille viranomaisille, muun muassa syyttäjille ja oikeusviranomaisille, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa koskevia tapauksia varten. Näissä toimintaohjeissa on annettava ohjeita siitä, |
Jäsenvaltioiden on annettava erityiset toimintaohjeet rikosoikeudenkäynteihin ja tarvittaessa siviilioikeudellisiin menettelyihin, kuten huoltajuusoikeudenkäynteihin osallistuville toimivaltaisille viranomaisille, muun muassa syyttäjille ja oikeusviranomaisille, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa koskevia tapauksia varten. Näiden toimintaohjeiden on oltava sukupuolisensitiivisiä, ja niissä on annettava ohjeita siitä, |
Tarkistus 174
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) miten varmistetaan tällaisen väkivallan kaikkien muotojen asianmukainen tunnistaminen; |
(a) miten varmistetaan tällaisen väkivallan kaikkien muotojen asianmukainen tunnistaminen ja asiaankuuluvien todisteiden, myös verkkotodisteiden, kerääminen ja säilyttäminen; |
Tarkistus 175
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) miten tehdään 18 ja 19 artiklan mukainen henkilökohtainen arviointi; |
(b) miten tehdään erityinen henkilökohtainen arviointi ja uhrien tukitarpeiden henkilökohtainen arviointi, mukaan lukien se, kuinka usein kyseiset arvioinnit on päivitettävä; |
Tarkistus 176
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(b a) miten saadaan viipymättä välitön lähestymiskielto, lähestymiskielto tai suojelumääräys, mukaan lukien välittömästi voimaan tulevat kiellot ja määräykset; |
Tarkistus 177
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(c) miten uhreja kohdellaan trauma-, sukupuoli- ja lapsisensitiivisellä tavalla; |
(c) miten uhreja kohdellaan trauma-, sukupuoli-, vamma- ja lapsisensitiivisellä tavalla ja miten varmistetaan lapsen oikeus tulla kuulluksi ja lapsen etu; |
Tarkistus 178
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – d alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(d) miten varmistetaan menettelyn toteuttaminen siten, että estetään toissijainen tai toistuva uhriksi joutuminen; |
(d) miten varmistetaan uhrien kunnioittava kohtelu ja menettelyn toteuttaminen siten, että estetään toissijainen tai toistuva uhriksi joutuminen; |
Tarkistus 179
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – e alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(e) miten vastataan sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan syrjinnän kohteeksi joutuneiden uhrien suurempiin suojelu- ja tukitarpeisiin; |
(e) miten vastataan biologisen tai sosiaalisen sukupuolen ja muiden, 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan risteävän syrjinnän kohteeksi joutuneiden uhrien suurempiin suojelu- ja tukitarpeisiin sekä lääketieteellisiin tarpeisiin; |
Tarkistus 180
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – f alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(f) miten vältetään sukupuolistereotypioita; |
(f) miten tunnistetaan ja vältetään sukupuolistereotypioita; |
Tarkistus 181
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – g alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(g) miten ohjataan uhrit tukipalveluihin, varmistetaan uhrien asianmukainen kohtelu ja käsitellään naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapauksia. |
(g) miten ohjataan uhrit erityistukipalveluihin, mukaan lukien terveyspalvelut, varmistetaan uhrien asianmukainen kohtelu ja käsitellään naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapauksia viipymättä. |
Tarkistus 182
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja toimintaohjeita tarkistetaan ja päivitetään säännöllisin väliajoin, ottaen huomioon niiden käytännön soveltaminen, asiantuntijapalveluja, myös naisten erityistukipalveluja, kuullen ja niiden kanssa yhteistyössä. |
Tarkistus 183
Ehdotus direktiiviksi
24 artikla – otsikko
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Kansallisten elinten ja tasa-arvoelinten rooli |
Kansallisten elinten ja tasa-arvoelinten sekä muiden erikoistuneiden asiaankuuluvien toimijoiden rooli |
Tarkistus 184
Ehdotus direktiiviksi
24 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi elin ja toteutettava tarvittavat järjestelyt, jotta ne voivat suorittaa seuraavat tehtävät: |
Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi elin tai muita asiaankuuluvia erityistoimijoita ja toteutettava tarvittavat järjestelyt, jotta ne voivat suorittaa seuraavat tehtävät: |
Tarkistus 185
Ehdotus direktiiviksi
24 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) julkaista riippumattomia raportteja ja antaa suosituksia kaikista tällaisiin väkivallan muotoihin liittyvistä kysymyksistä; |
(b) julkaista riippumattomia raportteja ja antaa suosituksia kaikista tällaisiin väkivallan muotoihin liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien nykyisten parhaiden käytäntöjen kerääminen; |
Tarkistus 186
Ehdotus direktiiviksi
24 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(c) vaihtaa käytettävissä olevia tietoja vastaavien eurooppalaisten elinten kanssa, esimerkiksi Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa. |
(c) tukea tiedonkeruuta ja vaihtaa käytettävissä olevia tietoja vastaavien eurooppalaisten elinten kanssa, esimerkiksi Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa. |
Tarkistus 187
Ehdotus direktiiviksi
24 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut elimet voivat toimia yhden tai useamman naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrin puolesta tai tukea heitä oikeudenkäynneissä, mukaan lukien 26 artiklassa tarkoitettujen korvaushakemusten tekemiseksi ja 25 artiklassa tarkoitetun laittoman verkkosisällön poistamiseksi, uhrien suostumuksella. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut elimet tai muut asiaankuuluvat erityistoimijat voivat toimia yhden tai useamman naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrin puolesta tai tukea heitä oikeudenkäynneissä, mukaan lukien 26 artiklassa tarkoitettujen korvaushakemusten tekemiseksi ja 25 artiklassa tarkoitetun laittoman verkkosisällön poistamiseksi, uhrien suostumuksella. |
Tarkistus 188
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 7 artiklan a ja b alakohdassa, 8 artiklan c alakohdassa sekä 9 ja 10 artiklassa tarkoitettu materiaali poistetaan ripeästi. Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä jäsenvaltioiden toimivaltaisten oikeusviranomaisten mahdollisuus antaa uhrin hakemuksesta sitovia tällaisen materiaalin poistamista tai siihen pääsyn estämistä koskevia määräyksiä, jotka on osoitettu asiaankuuluville välityspalvelujen tarjoajille. |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että verkossa julkisesti saatavilla olevaan 7 artiklan a ja b alakohdassa, 8 artiklan a ja c alakohdassa sekä 9 ja 10 artiklassa tarkoitettuun materiaaliin pääsy estetään ja materiaali poistetaan ripeästi. Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä jäsenvaltioiden toimivaltaisten oikeusviranomaisten mahdollisuus antaa uhrin hakemuksesta sitovia tällaisen materiaalin poistamista tai siihen pääsyn estämistä koskevia määräyksiä, jotka on osoitettu asiaankuuluville välityspalvelujen tarjoajille. |
Tarkistus 189
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 2 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä voidaan antaa väliaikaisissa menettelyissä jo ennen 7 artiklan a ja b alakohdassa, 8 artiklan c alakohdassa, 9 artiklassa tai 10 artiklassa tarkoitettuja rikoksia koskevan rikosoikeudellisen menettelyn päättämistä, jos asiaa käsittelevä oikeusviranomainen katsoo, että |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että määräyksiä estää pääsy 7 artiklan a tai b alakohdassa, 8 artiklan a tai c alakohdassa tai 9 tai 10 artiklassa tarkoitettuun materiaaliin voidaan antaa väliaikaisissa menettelyissä jo ennen 7 artiklan a ja b alakohdassa, 8 artiklan a ja c alakohdassa, 9 artiklassa tai 10 artiklassa tarkoitettuja rikoksia koskevan rikosoikeudellisen menettelyn päättämistä, jos asiaa käsittelevä oikeusviranomainen katsoo, että |
Tarkistus 190
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 2 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) sille on esitetty riittävä näyttö, jonka perusteella voidaan päätellä, että 7 artiklan a ja b alakohdassa, 8 artiklan c alakohdassa, 9 artiklassa tai 10 artiklassa tarkoitettu käyttäytyminen hakijaa kohtaan on todennäköisesti toteutunut ja että hakemuksen kohteena oleva materiaali on kyseisissä artikloissa tarkoitettua materiaalia; |
(a) sille on esitetty riittävä näyttö, jonka perusteella voidaan päätellä, että 7 artiklan a ja b alakohdassa, 8 artiklan a ja c alakohdassa, 9 artiklassa tai 10 artiklassa tarkoitettu käyttäytyminen hakijaa kohtaan on todennäköisesti toteutunut ja että hakemuksen kohteena oleva materiaali on kyseisissä artikloissa tarkoitettua materiaalia; |
Tarkistus 191
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 2 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) kyseisen materiaalin poistaminen on tarpeen uhrille aiheutuvan merkittävän haitan estämiseksi tai rajoittamiseksi; |
(b) kyseisen materiaalin poistaminen tai pääsyn estäminen kyseiseen materiaaliin on tarpeen uhrille aiheutuvan merkittävän haitan estämiseksi tai rajoittamiseksi; |
Tarkistus 192
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut määräykset ovat voimassa asianmukaisen ajan, joka voi olla enintään vuosi, ja että kyseiset määräykset voidaan uusia uhrin pyynnöstä kohtuullisen pitkäksi ajaksi, jos asiaa käsittelevä oikeusviranomainen katsoo, että 2 kohdan edellytykset täyttyvät edelleen. Jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että jos 7 artiklan a ja b alakohdassa, 8 artiklan c alakohdassa, 9 artiklassa tai 10 artiklassa tarkoitettuja rikoksia koskeva rikosoikeudellinen menettely päätetään ilman että todetaan, että tällainen rikos on tehty, määräykset mitätöidään ja asianomaiselle välityspalvelujen tarjoajalle ilmoitetaan siitä. |
3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut määräykset ovat voimassa asianmukaisen ajan, joka voi olla enintään vuosi, ja että kyseiset määräykset voidaan uusia uhrin pyynnöstä kohtuullisen pitkäksi ajaksi, jos asiaa käsittelevä oikeusviranomainen katsoo, että 2 kohdan edellytykset täyttyvät edelleen. Jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että jos 7 artiklan a ja b alakohdassa, 8 artiklan a alakohdassa ja, jos on kyse yleisesti saatavilla olevasta materiaalista, c alakohdassa, 9 artiklassa tai 10 artiklassa tarkoitettuja rikoksia koskeva rikosoikeudellinen menettely päätetään ilman että todetaan, että tällainen rikos on tehty, määräykset mitätöidään ja asianomaiselle välityspalvelujen tarjoajalle ilmoitetaan siitä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos 7 artiklan a tai b alakohdassa, 8 artiklan a tai c alakohdassa, 9 artiklassa tai 10 artiklassa tarkoitettuja rikoksia koskeva rikosoikeudellinen menettely päätetään toteamalla, että tällainen rikos on tehty, tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista määräyksistä tulee pysyviä. |
Tarkistus 193
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut määräykset annetaan ja muut toimenpiteet toteutetaan läpinäkyviä menettelyjä noudattaen ja että niihin sovelletaan riittäviä suojatoimia, erityisesti, jotta kyseiset määräykset ja muut toimenpiteet rajoittuvat siihen, mikä on välttämätöntä ja oikeasuhteista ja jotta kaikkien osapuolten oikeudet ja edut otetaan asianmukaisesti huomioon. |
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut määräykset annetaan ja muut toimenpiteet toteutetaan läpinäkyviä menettelyjä noudattaen ja että niihin sovelletaan riittäviä suojatoimia, erityisesti, jotta kyseiset määräykset ja muut toimenpiteet rajoittuvat siihen, mikä on välttämätöntä ja oikeasuhteista ja jotta kaikkien osapuolten oikeudet ja edut otetaan asianmukaisesti huomioon, mukaan lukien heidän perusoikeutensa perusoikeuskirjan mukaisesti. |
Tarkistus 194
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 5 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaiset välittäjäpalvelujen tarjoajat ilmoittavat tarvittaessa kyseisten palvelujen loppukäyttäjille syyt, joiden vuoksi materiaali on poistettu tai siihen pääsy on estetty 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen määräysten tai muiden toimenpiteiden nojalla, ja että kyseisillä loppukäyttäjillä on käytettävissään oikeussuojakeinoja. |
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaiset välittäjäpalvelujen tarjoajat ilmoittavat tarvittaessa kyseisten palvelujen loppukäyttäjälle, joka on asettanut oikeusviranomaisen määräyksen kohteena olevan materiaalin saataville verkossa, syyt, joiden vuoksi materiaali on poistettu tai siihen pääsy on estetty 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen määräysten tai muiden toimenpiteiden nojalla, ja että kyseisillä loppukäyttäjillä on käytettävissään oikeussuojakeinoja. |
Tarkistus 195
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että materiaalin poistaminen tai pääsyn estäminen siihen 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen määräysten tai muiden toimenpiteiden nojalla ei estä toimivaltaisia viranomaisia hankkimasta todisteita, joita tarvitaan 7 artiklan a ja b alakohdassa, 8 artiklan c alakohdassa, 9 artiklassa tai 10 artiklassa tarkoitettujen rikosten tutkintaa ja niihin liittyviä syytetoimia varten. |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että todisteet hankitaan ilman aiheetonta viivytystä, kun rikoksesta on ilmoitettu. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että materiaalin poistaminen tai pääsyn estäminen siihen 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen määräysten tai muiden toimenpiteiden nojalla ei estä toimivaltaisia viranomaisia hankkimasta todisteita, joita tarvitaan 7 artiklan a ja b alakohdassa, 8 artiklan a alakohdassa ja, jos on kyse yleisesti saatavilla olevasta materiaalista, c alakohdassa, 9 artiklassa tai 10 artiklassa tarkoitettujen rikosten tutkintaa ja niihin liittyviä syytetoimia varten. |
Tarkistus 196
Ehdotus direktiiviksi
26 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrilla on oikeus vaatia rikoksentekijältä täyttä korvausta vahingoista, jotka ovat aiheutuneet mistä tahansa naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan muodosta. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrilla on oikeus vaatia rikoksentekijältä täyttä korvausta vahingoista, jotka ovat aiheutuneet mistä tahansa naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan muodosta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos rikoksentekijä ei noudata päätöstä maksaa uhrille korvausta sovitussa aikataulussa, uhrilla on mahdollisuus saada korvausta olemassa olevista järjestelmistä. |
Tarkistus 197
Ehdotus direktiiviksi
26 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Vahingonkorvauksen on sisällettävä kustannukset, jotka ovat aiheutuneet terveydenhuoltopalveluista, tukipalveluista, kuntoutuksesta, ansionmenetyksestä ja muista kohtuullisista kustannuksista, jotka johtuvat rikoksesta tai sen seurausten hallinnasta. Myönnettävän vahingonkorvauksen määrän on oltava sellainen, että sillä korvataan myös fyysinen ja psyykkinen haitta sekä aineettomat vahingot. |
4. Vahingonkorvauksen on sisällettävä kustannukset, jotka ovat aiheutuneet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluista ja mielenterveyspalveluista, tukipalveluista, kuntoutuksesta, ansionmenetyksestä ja muista kohtuullisista kustannuksista, jotka johtuvat rikoksesta tai sen seurausten hallinnasta. Myönnettävän vahingonkorvauksen määrän on oltava sellainen, että sillä korvataan myös fyysinen tai psyykkinen haitta, kuten toissijainen uhriksi joutuminen, sekä aineettomat vahingot. |
Tarkistus 198
Ehdotus direktiiviksi
26 artikla – 5 kohta – 1 alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Korvausvaatimuksen esittämisen vanhentumisajan on oltava vähintään viisi vuotta rikoksen tapahtumisesta. |
5. Edellä 5–11 artiklassa tarkoitettuja rikoksia koskevan korvausvaatimuksen esittämisen vanhentumisaikojen on oltava vähintään yhtä pitkät kuin 15 artiklassa säädetyt kyseisiä rikoksia koskevat vanhentumisajat. Muiden unionin säädösten nojalla rangaistavaksi säädettyä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa ja muuta kansallisessa lainsäädännössä rangaistavaksi säädettyä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa koskevan korvausvaatimuksen esittämisen vanhentumisajan on oltava vähintään viisi vuotta rikoksen tapahtumisesta. |
Tarkistus 199
Ehdotus direktiiviksi
26 artikla – 5 kohta – 3 alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Edellä 7 artiklassa tarkoitettuja rikoksia koskevan korvausvaatimuksen esittämisen vanhentumisaika alkaa kulua, kun uhri tulee tietoiseksi rikoksesta. |
Edellä 7–10 artiklassa tarkoitettuja rikoksia koskevan korvausvaatimuksen esittämisen vanhentumisaika alkaa kulua, kun uhri tulee tietoiseksi rikoksesta. |
Tarkistus 200
Ehdotus direktiiviksi
26 artikla – 5 kohta – 3 a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Edellä 5–6 d artiklassa tarkoitettuja rikoksia koskevan korvausvaatimuksen esittämisen vanhentumisaika alkaa kulua rikoksen tapahtumisesta. |
Tarkistus 201
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – otsikko
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Erityistuki uhreille |
Yleinen ja erityistuki uhreille |
Tarkistus 202
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen uhreille on saatavilla direktiivin 2012/29/EU 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja erityistukipalveluja. Erityistukipalveluihin on sisällyttävä |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen uhreille on saatavilla direktiivin 2012/29/EU 8 ja 9 artiklassa tarkoitettuja uhrien yleisiä ja erityistukipalveluja ja että näiden palvelujen tarjoajat tekevät keskenään yhteistyötä sen varmistamiseksi, että näiden palvelujen tarjoamista koordinoidaan. Uhrien yleisiin tukipalveluihin on sisällyttävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa |
Tarkistus 203
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) neuvontaa ja tietoa kaikista rikoksen seurauksena esiin tulevista oikeudellisista tai käytännön asioista, mukaan lukien asunnon saanti, koulutus ja apu työpaikan säilyttämiseksi tai löytämiseksi; |
(a) neuvontaa ja tietoa kaikista rikoksen seurauksena esiin tulevista oikeudellisista, sosiaalisista tai käytännön asioista, mukaan lukien terveydenhuolto, asunnon saanti, koulutus ja apu työpaikan säilyttämiseksi tai löytämiseksi, lastenhoito, taloudellinen apu ja etuudet sekä ohjaaminen asiaankuuluviin erityistukipalveluihin, myös asiaankuuluviin irrottautumispalveluihin; |
Tarkistus 204
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) ohjaaminen lääketieteellisiin ja oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin; |
(b) ohjaaminen lääketieteellisiin ja oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin, mukaan lukien kattaviin terveydenhuoltopalveluihin, psykologiseen neuvontaan, raiskauskriisikeskuksiin, naisten tukikeskuksiin, naisten suojamajoitukseen, seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksiin ja primaariehkäisypalveluihin; |
Tarkistus 205
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(c) tukea verkkoväkivallan uhreille, mukaan lukien neuvontaa oikeussuojakeinoista ja muista keinoista rikokseen liittyvän verkkosisällön poistamiseksi. |
(c) tukea verkkoväkivallan uhreille, mukaan lukien siinä, miten todisteet voidaan turvata, ja neuvontaa oikeussuojakeinoista ja muista keinoista rikokseen liittyvän verkkosisällön poistamiseksi; |
Tarkistus 206
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1 a. Erityistukipalveluihin on sisällyttävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa |
|
(a) neuvontaa ja tietoa kaikista naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan seurauksena esiin tulevista oikeudellisista, sosiaalisista tai käytännön asioista, erityisesti mahdollisuuksista käyttää naisten erityispalveluja, mukaan lukien naisten tukikeskukset, naisten suojamajoitukset, puhelinpalvelut, raiskauskriisikeskukset tai seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskukset, primaariehkäisypalvelut ja irrottautumispalvelut, sekä 29 artiklassa tarkoitettujen muiden erityistukipalvelujen saatavuudesta; |
|
(b) lyhyt- ja pitkäaikaista psykologista neuvontaa, traumojen hoitoa, oikeudellista neuvontaa, edunvalvontaa ja tiedotuspalveluja sekä erityispalveluja lapsiuhreille tai -todistajille; |
|
(c) ohjeita rikosteknisten todisteiden keräämiseksi raiskaustapauksissa ja pakottamista seksuaaliseen tekoon koskevissa tapauksissa; |
|
(d) tukea naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille intersektionaalisella lähestymistavalla, jossa otetaan käyttöön turvallisessa ympäristössä tarjottavia ja uhrien tarpeisiin räätälöityjä vaikutusmahdollisuuksia lisääviä menetelmiä ja kunnioitetaan uhrien oikeutta vaikuttaa toipumisprosessiaan koskeviin päätöksiin ja sen vaiheisiin. |
Tarkistus 207
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua erityistukea on tarjottava henkilökohtaisesti, ja sitä on oltava saatavilla helposti, mukaan lukien verkossa tai muilla asianmukaisilla tavoilla, kuten tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä, räätälöitynä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien tarpeisiin. |
2. Edellä 1 a kohdassa tarkoitettua erityistukea on tarjottava henkilökohtaisesti, ja sitä on oltava saatavilla helposti, mukaan lukien verkossa tai muilla asianmukaisilla tavoilla, kuten tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä, sen on jakauduttava maantieteellisesti asianmukaisesti, siinä on vältettävä teknologisia esteitä ja se on tarjottava räätälöitynä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien tarpeisiin. Erityistuella pyritään vastaamaan siihen monitahoiseen tehtävään, että uhreja voimaannutetaan tarjoamalla heidän erityistarpeisiinsa räätälöityä optimaalista tukea ja apua. Erityistukea on tarjottava uhrin ymmärtämällä kielellä ja ikätasoa vastaavalla tavalla. |
Tarkistus 208
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen, erityisesti kyseisen kohdan c alakohdassa tarkoitettujen palvelujen, tarjoamiseksi, mukaan lukien silloin, kun tällaisia palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt. |
Poistetaan. |
Tarkistus 209
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Jäsenvaltioiden on tarjottava suojelu- ja erityistukipalveluja, jotka ovat tarpeen, jotta uhrien moninaisiin tarpeisiin voidaan vastata kattavasti samoissa tiloissa, tai järjestettävä tällaisten palvelujen koordinointi keskitetyn yhteyspisteen kautta tai näitä palveluja tarjoavan keskitetyn verkossa toimivan yhteyspisteen kautta. Tällaiseen yhdistettyyn palvelujen tarjontaan on kuuluttava ainakin ensivaiheen lääketieteellinen hoito ja sosiaalipalvelut, psykososiaalinen tuki sekä oikeudelliset ja poliisipalvelut. |
4. Jäsenvaltioiden on tarjottava suojelupalveluja, lääketieteellisiä palveluja ja erityistukipalveluja, jotka ovat tarpeen, jotta naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien moninaisiin tarpeisiin voidaan vastata kattavasti samoissa tiloissa, tai järjestettävä tällaisten palvelujen koordinointi eri virastoja kattavan lähestymistavan sekä keskitetyn yhteyspisteen kautta tai näitä palveluja tarjoavan keskitetyn verkossa toimivan yhteyspisteen kautta, mukaan lukien valtiosta riippumattomien järjestöjen tarjoamat palvelut. Tällaisiin palveluihin ohjaamiseen on oltava selkeät toimintakäytänteet. Tällaiseen yhdistettyyn palvelujen tarjontaan on kuuluttava ainakin ensivaiheen lääketieteellinen hoito, ohjaaminen lääketieteelliseen jatkohoitoon, sosiaalipalvelut ja psykososiaalinen tuki sekä oikeudelliset palvelut ja poliisipalvelut. Kuntoutusta ja sosioekonomista integroitumista seksuaalisen hyväksikäytön jälkeen on helpotettava tarvittaessa erityistukipalvelujen avulla. |
Tarkistus 210
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 5 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Jäsenvaltioiden on laadittava toimintaohjeita ja -käytänteitä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ammattihenkilöille kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan muotojen uhrien tunnistamiseksi ja asianmukaisen tuen antamiseksi heille, mukaan lukien uhrien ohjaaminen asiaankuuluviin tukipalveluihin. Näistä toimintaohjeista ja -käytänteistä on myös käytävä ilmi, miten voidaan vastata sellaisten uhrien erityistarpeisiin, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua tällaisen väkivallan kohteeksi sen vuoksi, että he kokevat sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvaa syrjintää. |
5. Jäsenvaltioiden on laadittava toimintaohjeita ja -käytänteitä uhrien yleisten tukipalvelujen, kuten terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja lastensuojelupalvelujen ammattihenkilöille kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan muotojen uhrien tunnistamiseksi ja asianmukaisen tuen antamiseksi heille, mukaan lukien uhrien ohjaaminen asiaankuuluviin lääketieteellisiin palveluihin ja erityistukipalveluihin ja välttäen toissijainen uhriksi joutuminen. Näistä toimintaohjeista ja -käytänteistä on myös käytävä ilmi, miten voidaan vastata sellaisten uhrien erityistarpeisiin, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua tällaisen väkivallan kohteeksi sen vuoksi, että he kokevat biologisen tai sosiaalisen sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvaa syrjintää. Tällaiset toimintaohjeet on laadittava sukupuoli-, trauma- ja lapsisensitiivisellä tavalla yhteistyössä uhrien yleisten tukipalvelujen ja erityistukipalvelujen tarjoajien kanssa, ja niitä on tarkistettava säännöllisesti. |
Tarkistus 211
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erityistukipalvelut pysyvät naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien kannalta täysin toimintakykyisinä kriisiaikoina, kuten terveyskriiseissä tai muissa hätätilanteissa. |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erityistukipalvelut, myös lääketieteelliset tukipalvelut, pysyvät naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien kannalta täysin toimintakykyisinä kriisiaikoina, kuten terveyskriiseissä tai muissa hätätilanteissa. |
Tarkistus 212
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 7 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erityistukipalveluja on saatavilla uhreille ennen rikosoikeudenkäyntiä, sen aikana ja riittävän pitkään sen jälkeen. |
7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkia uhrien yleisiä tukipalveluja ja erityistukipalveluja, myös lääketieteellisiä tukipalveluja, on saatavilla uhreille viipymättä ja maksutta. Tällaisten palvelujen käytön edellytyksenä ei saa olla, että uhri haluaa tehdä rikoksentekijästä rikosilmoituksen toimivaltaiselle viranomaiselle. Tällaisia palveluja on oltava saatavilla ennen rikosoikeudenkäyntiä, sen aikana ja riittävän pitkään sen jälkeen. |
Tarkistus 213
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioilla on oltava asianmukaisesti varustettuja ja helposti saavutettavia raiskauskriisikeskuksia tai seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksia, jotta voidaan varmistaa tehokas tuki seksuaalisen väkivallan uhreille, mukaan lukien avustaminen todisteiden säilyttämisessä ja dokumentoinnissa. Näissä keskuksissa on tarjottava lääketieteellisiä ja oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia, traumatukea ja psykologista neuvontaa sen jälkeen, kun rikos on tehty ja niin pitkään kuin on tarpeen. Jos uhri on lapsi, tällaiset palvelut on tarjottava lapsiystävällisellä tavalla. |
1. Jäsenvaltioilla on oltava asianmukaisesti varustettuja ja helposti saavutettavia raiskauskriisikeskuksia tai seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksia, jotta voidaan varmistaa tehokas tuki seksuaalisen väkivallan uhreille, mukaan lukien avustaminen todisteiden säilyttämisessä ja dokumentoinnissa. Näissä keskuksissa on tarjottava lääketieteellistä hoitoa ja oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia, oikea-aikaista ohjausta muihin lääketieteellistä hoitoa tarjoaviin palveluihin, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuolto osana raiskauksen kliinistä hoitoa, traumatukea ja psykologista neuvontaa sen jälkeen, kun rikos on tehty ja niin pitkään kuin on tarpeen. Jos uhri on lapsi, tällaiset palvelut on tarjottava lapsiystävällisellä tavalla. Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden lasten haastatteluja on rajoitettava. Seksuaalista väkivaltaa kokeneita lapsia saavat haastatella ainoastaan lasten haastatteluun koulutetut asiantuntijat. |
Tarkistus 214
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 1 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1 a. Jäsenvaltioiden on taattava, että seksuaalisen väkivallan uhreilla on mahdollisuus saada oikea-aikaisesti kattavia terveydenhuoltopalveluja, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut, jälkiehkäisy, sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden seulonta ja niille altistumisen jälkeinen estolääkitys sekä mahdollisuus saada turvallinen ja laillinen abortti. |
Tarkistus 215
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen on oltava saatavilla maksutta ja käytettävissä jokaisena viikonpäivänä. Ne voivat olla osa 27 artiklassa tarkoitettuja palveluja. |
2. Edellä 1 ja 1 a kohdassa tarkoitettujen palvelujen on oltava saatavilla maksutta ja käytettävissä jokaisena viikonpäivänä. Ne voivat olla osa 27 artiklassa tarkoitettuja palveluja. |
Tarkistus 216
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava näiden palvelujen riittävä maantieteellinen jakautuminen ja kapasiteetti koko alueellaan. |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava näiden palvelujen riittävä maantieteellinen jakautuminen ja kapasiteetti koko alueellaan, ja niiden on varmistettava turvallisuus ja luottamuksellisuus uhrien kannalta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaista 200 000 asukasta kohti on vähintään yksi raiskauskriisikeskus tai seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskus. |
Tarkistus 217
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Tuen antamiseen seksuaalisen väkivallan uhreille sovelletaan 27 artiklan 3 ja 6 kohtaa. |
4. Tuen antamiseen seksuaalisen väkivallan uhreille sovelletaan 27 artiklaa. |
Tarkistus 218
Ehdotus direktiiviksi
29 artikla – otsikko
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Erityistuki naisten sukuelinten silpomisen uhreille |
Erityistuki naisten ja intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpomisen uhreille |
Tarkistus 219
Ehdotus direktiiviksi
29 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava tehokas ja ikätasoa vastaava tuki naisten sukuelinten silpomisen uhreille, mukaan lukien tarjoamalla gynekologista, seksologista, psykologista ja traumojen hoitoa ja neuvontaa, joka on räätälöity näiden uhrien erityistarpeisiin, sen jälkeen, kun rikos on tehty ja niin pitkään kuin on tarpeen. Tähän on sisällyttävä myös tietojen antaminen julkisten sairaaloiden yksiköistä, jotka suorittavat häpykielen korjausleikkauksia. Tällaista tukea voivat antaa 28 artiklassa tarkoitetut tukikeskukset tai mikä tahansa tähän tarkoitettu terveyskeskus. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava tehokas ja ikätasoa vastaava saatavilla oleva tuki naisten ja intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpomisen uhreille, mukaan lukien tarjoamalla gynekologista, seksologista, psykologista ja traumojen hoitoa ja neuvontaa, joka on räätälöity näiden uhrien erityistarpeisiin, sen jälkeen, kun rikos on tehty ja niin pitkään kuin on tarpeen. Tähän on sisällyttävä myös tietojen antaminen julkisten sairaaloiden yksiköistä, jotka suorittavat sukuelinten tai häpykielen korjausleikkauksia naisten sukuelinten silpomisen tapauksessa, sekä intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpomisen seurauksena tarvittavien hoitojen ja lääkkeiden saatavuus. Tällaista tukea voivat antaa 28 artiklassa tarkoitetut tukikeskukset tai mikä tahansa tähän tarkoitettu terveyskeskus. |
Tarkistus 220
Ehdotus direktiiviksi
29 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Tuen antamiseen naisten sukuelinten silpomisen uhreille sovelletaan 27 artiklan 3 ja 6 kohtaa ja 28 artiklan 2 kohtaa. |
2. Tuen antamiseen 6 artiklassa tarkoitetun naisten sukuelinten silpomisen ja 6 a artiklassa tarkoitetun intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpomisen uhreille sovelletaan 27 artiklaa ja 28 artiklan 2 kohtaa. |
Tarkistus 221
Ehdotus direktiiviksi
29 a artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
29 a artikla |
|
Erityistuki pakkosteriloinnin uhreille |
|
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pakkosteriloinnin uhreille tarjotaan ikätasoista tehokasta tukea, mukaan lukien näiden uhrien erityistarpeisiin räätälöity gynekologinen, psykologinen ja traumojen hoito, sen jälkeen, kun rikos on tehty ja niin pitkään kuin on tarpeen. |
|
2. Tuen antamiseen 6 b artiklassa tarkoitetun pakkosteriloinnin uhreille sovelletaan 27 artiklaa ja 28 artiklan 2 kohtaa. |
Tarkistus 222
Ehdotus direktiiviksi
29 b artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
29 b artikla |
|
Erityistuki verkkoväkivallan uhreille |
|
1. Jäsenvaltioilla on oltava asianmukaisesti varustettuja ja helposti saavutettavia verkkoväkivallan uhreille tarkoitettuja keskuksia, jotta voidaan varmistaa tehokas tuki verkkoväkivallan uhreille, mukaan lukien psykologinen tuki, oikeudellinen neuvonta ja apu 25 artiklassa tarkoitetussa tietyn verkkomateriaalin poistamista tai siihen pääsyn estämistä koskevien oikeusviranomaisten määräysten hankkimisessa, avustaminen viestinnässä asianomaisten verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajien kanssa ja tarvittaessa avustaminen todisteiden säilyttämisessä ja dokumentoinnissa. |
|
2. Tuen antamiseen verkkoväkivallan uhreille sovelletaan 27 artiklaa. |
Tarkistus 223
Ehdotus direktiiviksi
30 artikla – otsikko
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Erityistuki työssä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän uhreille |
Erityistuki työelämässä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän torjumiseksi |
Tarkistus 224
Ehdotus direktiiviksi
30 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työssä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän tapauksissa uhrien ja työnantajien käytettävissä on ulkoisia neuvontapalveluja. Näihin palveluihin on sisällyttävä neuvontaa tällaisten tapausten asianmukaisesta käsittelystä työpaikalla, työnantajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista rikoksentekijän poistamiseksi työpaikalta ja mahdollisuudesta sovitteluun varhaisessa vaiheessa uhrin niin halutessa. |
1. Jäsenvaltioiden on annettava työmarkkinaosapuolia kuullen toimintaohjeita menettelyistä työpaikkaväkivallan ja työelämässä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän torjumiseksi. Näihin toimintaohjeisiin on sisällyttävä ilmoitusmenettelyt sekä asianmukaiset ja tehokkaat oikeussuojakeinot. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yritykset, yritysryhmät tai franchise-toimijat laativat, soveltuvin osin kollektiivisissa neuvotteluissa ammattiliittojen kanssa, koulutusohjelmia ja menettelytapoja työelämässä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän, verkkoväkivallan ja kolmannen osapuolen väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja tarjoavat saavutettavia ja tehokkaita ilmoitusmekanismeja tällaisen häirinnän tai väkivallan uhreille. |
Tarkistus 225
Ehdotus direktiiviksi
30 artikla – 2 kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työelämässä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän uhrit saavat maksutta käyttöönsä erityistukipalveluja ja turvallisia, luottamuksellisia ja tehokkaita ilmoitusmekanismeja, mukaan lukien ulkopuolinen neuvonta ja neuvonta työpaikkaväkivallan ja työelämässä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän asianmukaisesta ehkäisemisestä ja niihin puuttumisesta. Ammattiliittojen edustajien on voitava tukea työntekijöitä asiaankuuluvissa menettelyissä. Työelämässä tapahtuvan seksuaalisen väkivallan uhreja on suojeltava muilta vastatoimenpiteiltä direktiivin 2000/78/EY1 a mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työelämässä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän uhrin henkilöllisyyttä käsitellään luottamuksellisesti tai sallien tämän esiintyminen nimettömänä. |
|
__________________ |
|
1 a Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16). |
Tarkistus 226
Ehdotus direktiiviksi
30 artikla – 3 kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajien käytettävissä on työelämässä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän tapauksessa ulkopuolisia neuvontapalveluja, myös ohjeita oikeussuojakeinoista rikoksentekijän poistamiseksi työpaikalta ja mahdollisuudesta tarjota sovittelua varhaisessa vaiheessa uhrin niin halutessa. |
Tarkistus 227
Ehdotus direktiiviksi
30 artikla – 4 kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työntekijöillä, jotka kokevat sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, on oikeus pyytää lyhytaikaisia joustavia työjärjestelyjä. Jäsenvaltioiden on määritettävä tällaisten työjärjestelyjen kesto ja niitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. |
Tarkistus 228
Ehdotus direktiiviksi
30 artikla – 5 kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työmarkkinaosapuolet voivat käydä kollektiivisia neuvotteluja työpaikalla toteutettavista toimenpiteistä sukupuoleen perustuvan työpaikkaväkivallan ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kaikissa muodoissaan ja tällaisen väkivallan uhrien tunnistamisessa ja tukemisessa avustamiseksi, erityisesti 36 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuissa ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä ja 37 artiklassa tarkoitetussa ammattihenkilöille suunnatussa koulutuksessa ja tiedotuksessa. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimia kollektiivisten neuvottelujen edistämiseksi, myös tiedotuskampanjoiden ja työmarkkinaosapuolten ja työpaikan työsuojeluvaltuutettujen kouluttamisen kautta. |
Tarkistus 229
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on perustettava ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä käytettävissä olevia, koko valtion alueen kattavia puhelinpalveluja, jotka tarjoavat maksutta neuvontaa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille. Neuvonta on annettava luottamuksellisesti tai sallien soittajien esiintymisen nimettöminä. Jäsenvaltioiden on varmistettava tällaisen palvelun tarjoaminen myös muiden tieto- ja viestintäteknologioiden, mukaan lukien verkkosovellusten, avulla. |
1. Jäsenvaltioiden on perustettava naisten erityistukipalvelujen tuella ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä käytettävissä olevia, koko valtion alueen kattavia puhelinpalveluja, jotka tarjoavat maksutta tietoa ja neuvontaa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille. Erityistukipalvelujen, myös naisten erityistukipalvelujen, on annettava tätä neuvontaa luottamuksellisesti tai sallien uhrien esiintymisen nimettöminä. Jäsenvaltioiden on varmistettava tällaisen palvelun tarjoaminen myös muiden turvallisten ja esteettömien tieto- ja viestintäteknologioiden, mukaan lukien verkkosovellusten, avulla. |
Tarkistus 230
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 1 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut puhelinpalvelut eivät korvaa muita olemassa olevia naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tai lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneita puhelinpalveluja jäsenvaltioissa, valtiosta riippumattomien järjestöjen ylläpitämät puhelinpalvelut mukaan luettuina. |
Tarkistus 231
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdassa tarkoitetut palvelut ovat vammaisten loppukäyttäjien käytettävissä, mukaan lukien tuen tarjoaminen helposti ymmärrettävällä kielellä. Näiden palvelujen on oltava esteettömiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/88218 liitteessä I vahvistettujen sähköisten viestintäpalvelujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti. |
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdassa tarkoitetut palvelut ovat vammaisten loppukäyttäjien käytettävissä, mukaan lukien tuen tarjoaminen helposti ymmärrettävällä kielellä. Näiden palvelujen on oltava esteettömiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/88218 liitteessä I vahvistettujen sähköisten viestintäpalvelujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että näitä palveluja tarjotaan uhrien ymmärtämällä kielellä, myös puhelintulkkauksen kautta. |
__________________ |
__________________ |
18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70–115). |
18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70–115). |
Tarkistus 232
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Tämän artiklan mukaiseen puhelinpalvelujen tarjoamiseen ja tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä annettavaan tukeen sovelletaan 27 artiklan 3 ja 6 kohtaa. |
3. Tämän artiklan mukaiseen puhelinpalvelujen tarjoamiseen ja tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä annettavaan tukeen sovelletaan 27 artiklan 6 kohtaa. |
Tarkistus 233
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. [Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan mukaista palvelua tarjotaan naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille koko EU:ssa samalla numerolla 116 016 ja että loppukäyttäjille tiedotetaan asianmukaisesti tällaisen numeron olemassaolosta ja käytöstä.] |
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan mukaista palvelua tarjotaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille koko EU:ssa samalla numerolla 116 016. |
Tarkistus 234
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 4 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että loppukäyttäjät saavat riittävästi tietoa tällaisten puhelinpalvelujen olemassaolosta ja numerosta, myös säännöllisten tiedotuskampanjoiden avulla. |
Tarkistus 235
Ehdotus direktiiviksi
31 a artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
31 a artikla |
|
Tuki naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien työllistymiselle |
|
1. Jäsenvaltioiden on työmarkkinaosapuolia kuullen toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että työnantajia estetään syrjimästä lähisuhdeväkivallan tai seksuaalisen väkivallan uhreja tai millään tavalla heikentämästä heidän asemaansa kyseisen väkivallan vuoksi. |
|
2. Jäsenvaltioiden on työmarkkinaosapuolia kuullen varmistettava, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreilla on oikeus asianmukaisen pitkäaikaiseen palkalliseen lomaan, jotta he voivat käyttää tukipalveluja ja osallistua oikeudenkäynteihin ja oikeudellisiin menettelyihin. Jäsenvaltiot voivat määrittää loman laajuuden, keston ja edellytykset kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti. |
Tarkistus 236
Ehdotus direktiiviksi
32 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Direktiivin 2012/29/EU 9 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa suoja- ja muussa sopivassa väliaikaisessa majoituksessa on otettava huomioon lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten erityistarpeet. Niissä on autettava heitä toipumaan ja tarjottava riittävät ja asianmukaiset elinolot, jotta he voivat palata itsenäiseen elämään. |
1. Direktiivin 2012/29/EU 9 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja suoja- ja muuta sopivaa väliaikaista majoitusta on tarjottava vain siinä tarkoituksessa, että otetaan huomioon lähisuhdeväkivallan, seksuaalisen väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden naisten erityistarpeet, myös tarjoamalla yksinomaan naisille tarkoitettua suojamajoitusta. Niissä on autettava uhreja toipumaan tarjoamalla turvalliset, saavutettavat, riittävät ja asianmukaiset elinolot, jotta he voivat palata itsenäiseen elämään, ja tarjoamalla tarvittavia tukipalveluja, kuten ohjaaminen lääketieteelliseen jatkohoitoon. |
Tarkistus 237
Ehdotus direktiiviksi
32 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Suoja- ja muu sopiva väliaikainen majoitus on varustettava niin, että se vastaa lasten, mukaan lukien lapsiuhrien, erityistarpeisiin. |
2. Suoja- ja muu sopiva väliaikainen majoitus on varustettava niin, että se on lasten, mukaan lukien lapsiuhrien, erityisten oikeuksien ja tarpeiden mukainen. |
Tarkistus 238
Ehdotus direktiiviksi
32 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Suoja- ja muun sopivan väliaikaisen majoituksen on oltava uhrien käytettävissä riippumatta heidän kansallisuudestaan, kansalaisuudestaan, asuinpaikastaan tai oleskelustatuksestaan. |
3. Suoja- ja muun sopivan väliaikaisen majoituksen on oltava uhrien ja heidän huollettaviensa käytettävissä riippumatta heidän kansallisuudestaan, kansalaisuudestaan, asuinpaikastaan tai oleskelustatuksestaan. Erityistä naisten suojamajoitusta on oltava saatavilla kaikilla alueilla niin, että jokaista 10 000 asukasta kohti on yksi perhepaikka. |
Tarkistus 239
Ehdotus direktiiviksi
32 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Suoja- ja muuhun sopivaan väliaikaiseen majoitukseen sovelletaan 27 artiklan 3 ja 6 kohtaa. |
4. Suoja- ja muuhun sopivaan väliaikaiseen majoitukseen sovelletaan 27 artiklan 6 kohtaa ja 28 artiklan 2 ja 3 kohtaa. |
Tarkistus 240
Ehdotus direktiiviksi
33 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsille annetaan asianmukaista erityistukea heti, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltu syy uskoa, että lapsiin on saattanut kohdistua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, mukaan lukien, että he ovat saattaneet joutua todistamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa. Lapsille annettavan tuen on oltava erikoistunutta ja ikätasolle sopivaa, ja siinä on otettava huomioon lapsen etu. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsille annetaan asianmukaista erityistukea heti, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltu syy uskoa, että lapsiin on saattanut kohdistua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, mukaan lukien, että he ovat saattaneet joutua todistamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, ja niin pitkään kuin se on tarpeen. Lapsille annettavan tuen on oltava erikoistunutta ja ikätasolle sopivaa, ja siinä on otettava huomioon lapsen etu. |
Tarkistus 241
Ehdotus direktiiviksi
33 artikla – 2 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan vuoksi surmansa saaneiden uhrien lapsille ja heidän omaisilleen annetaan asianmukaista erityistukea asiaa koskevien oikeudenkäyntien aikana. |
Tarkistus 242
Ehdotus direktiiviksi
33 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jos on tarpeen järjestää väliaikainen majoitus, lapset on ensisijaisesti majoitettava yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa, erityisesti ei-väkivaltaisen vanhemman kanssa pysyvään tai väliaikaiseen asuntoon, jossa tarjotaan tukipalveluja. Suojamajoitukseen sijoittamisen on oltava viimeinen keino. |
3. Jos on tarpeen järjestää väliaikainen majoitus, lapset, sen jälkeen kun heitä on kuultu, on ensisijaisesti majoitettava yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa, erityisesti ei-väkivaltaisen vanhemman kanssa siten, että heitä ei eroteta sisaruksista, pysyvään tai väliaikaiseen asuntoon, jossa tarjotaan tukipalveluja ja joka on räätälöity uhrien erityistarpeisiin. Suojamajoitukseen sijoittamisen on oltava viimeinen keino. |
Tarkistus 243
Ehdotus direktiiviksi
33 artikla – 3 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3 a. Lapsiuhreille annettavaan tukeen sovelletaan 27 artiklan 6 kohtaa ja 28 artiklan 2 ja 3 kohtaa. |
Tarkistus 244
Ehdotus direktiiviksi
34 b artikla – -1 kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
-1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että väkivaltaisuudet otetaan huomioon lasta koskevissa tuomioistuimen päätöksissä ja kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä otetaan aina ensisijaisesti huomioon lapsen etu ja että lapsen etu menee naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tai lähisuhdeväkivaltaan syyllistyneen rikoksentekijän tai tällaisesta väkivallasta epäillyn vanhempainoikeuksien edelle. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsen näkemykset otetaan huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava hyväksikäyttöön syyllistymättömien huoltajien turvallisuus menettelyjen aikana. |
Tarkistus 245
Ehdotus direktiiviksi
34 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on perustettava ja ylläpidettävä turvallisia paikkoja, jotka mahdollistavat turvallisen yhteydenpidon lapsen ja sellaisen huoltajan välillä, joka on naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tai lähisuhdeväkivaltaan syyllistynyt rikoksentekijä tai tällaisesta väkivallasta epäilty, siltä osin kuin tällaisella huoltajalla on tapaamisoikeus. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava koulutettujen ammattihenkilöiden suorittama valvonta lapsen edun mukaisesti. |
Jos naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tai lähisuhdeväkivaltaan syyllistyneellä rikoksentekijällä tai tällaisesta väkivallasta epäillyllä on tapaamisoikeus, jäsenvaltioiden on perustettava ja ylläpidettävä turvallisia paikkoja, jotka mahdollistavat turvallisen yhteydenpidon lapsen ja huoltajan välillä. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava koulutettujen ammattihenkilöiden suorittama valvonta lapsen edun mukaisesti. |
Tarkistus 246
Ehdotus direktiiviksi
35 artikla – otsikko
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Kohdennettu tuki riskiryhmille ja uhreille, joilla on erityistarpeita |
Kohdennettu tuki riskiryhmille ja uhreille, joilla on intersektionaalisia tarpeita; |
Tarkistus 247
Ehdotus direktiiviksi
35 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisen tuen antaminen uhreille, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten vammaiset naiset, maaseudulla asuvat naiset, naiset, joiden oleskelustatus tai oleskelulupa riippuu toisen henkilön asemasta tai luvasta, paperittomat maahanmuuttajanaiset, kansainvälistä suojelua hakevat naiset, aseellista selkkausta pakenevat naiset, asunnottomuudesta kärsivät naiset, rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset, seksityöntekijänaiset, naisvangit tai ikääntyneet naiset. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisen tuen antaminen uhreille, jotka ovat risteävän syrjinnän vuoksi tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten vammaiset naiset, maaseudulla asuvat naiset, naiset, joiden oleskelustatus tai oleskelulupa riippuu toisen henkilön asemasta tai luvasta, paperittomat maahanmuuttajanaiset, kansainvälistä suojelua hakevat naiset, aseellista selkkausta pakenevat naiset, asunnottomuudesta kärsivät naiset, rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset, lbtiq+ -naiset, naisprostituoidut, niin kutsuttujen kunniarikosten uhriksi joutuneet naiset, naisvangit, riippuvuudesta kärsivät naiset, raskaana olevat naiset tai ikääntyneet naiset. |
Tarkistus 248
Ehdotus direktiiviksi
35 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Tukipalvelujen on oltava sellaisten kolmansien maiden kansalaisten käytettävissä, jotka ovat naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhreja, mukaan lukien kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt, paperittomat henkilöt ja palauttamismenettelyjen kohteena olevat säilöönotetut henkilöt. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrit, jotka sitä pyytävät, voidaan pitää erillään toista sukupuolta olevista henkilöistä palauttamismenettelyjen kohteena olevien kolmansien maiden kansalaisten säilöönottolaitoksissa tai majoittaa erikseen kansainvälistä suojelua hakevien vastaanottokeskuksiin. |
3. Tukipalvelujen on oltava sellaisten kolmansien maiden kansalaisten käytettävissä, jotka ovat naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhreja, mukaan lukien kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt, paperittomat henkilöt ja palauttamismenettelyjen kohteena olevat säilöönotetut henkilöt. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrit, jotka sitä pyytävät, voidaan pitää palauttamismenettelyjen kohteena olevien kolmansien maiden kansalaisten säilöönottolaitosten osastoilla, jotka on tarkoitettu vain naisille ja lapsille, tai majoittaa erikseen kansainvälistä suojelua hakevien vastaanottokeskuksiin. |
Tarkistus 249
Ehdotus direktiiviksi
35 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilöt voivat ilmoittaa vastaanotto- ja säilöönottokeskuksissa tapahtuneesta naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta asiaankuuluvalle henkilöstölle ja että käytössä on toimintakäytänteitä tällaisten ilmoitusten käsittelemiseksi asianmukaisesti ja nopeasti 18, 19 ja 20 artiklan vaatimusten mukaisesti. |
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilöt voivat ilmoittaa laitoksissa ja vastaanotto- ja säilöönottokeskuksissa tapahtuneesta naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta asiaankuuluvalle henkilöstölle ja että käytössä on toimintakäytänteitä tällaisten ilmoitusten käsittelemiseksi asianmukaisesti ja nopeasti 18, 19 ja 20 artiklan vaatimusten mukaisesti. |
Tarkistus 250
Ehdotus direktiiviksi
5 luku – otsikko
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
ENNALTAEHKÄISY |
ENNALTAEHKÄISY JA VARHAINEN TILANTEESEEN PUUTTUMINEN |
Tarkistus 251
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ottamalla käyttöön kokonaisvaltainen monitasoinen lähestymistapa. |
Tarkistus 252
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on sisällyttävä valistuskampanjoita sekä tutkimus- ja koulutusohjelmia, joita kehitetään tarvittaessa yhteistyössä asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten, yhteisöjen, jotka ovat alttiita näille ongelmille, ja muiden sidosryhmien kanssa. |
2. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on sisällyttävä valistuskampanjoita, joiden tavoitteena on lisätä yleisön ymmärrystä väkivallan eri tyypeistä tutkimus- ja koulutusohjelmien avulla, mukaan lukien ikään sopiva ja kattava seksuaalisuus- ja ihmissuhdekasvatus sekä varhaisen puuttumisen ohjelmat, sekä tutkimus- ja koulutusohjelmia, myös ikätasolle sopivia ja kattavia seksuaalikasvatusohjelmia ja varhaisia interventio-ohjelmia, joita kehitetään tarvittaessa yhteistyössä asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen, erityistukipalvelujen, työmarkkinaosapuolten, yhteisöjen, jotka ovat alttiita näille ongelmille, paikallis- ja aluehallintojen tai -viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. |
Tarkistus 253
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on annettava yleisölle tietoa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, uhrien oikeuksista, oikeussuojan saatavuudesta ja oikeudesta käyttää asianajajaa sekä saatavilla olevista suojelu- ja tukitoimenpiteistä. |
3. Jäsenvaltioiden on annettava yleisölle tietoa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, uhrien oikeuksista, oikeussuojan saatavuudesta ja oikeudesta käyttää asianajajaa sekä saatavilla olevista ja helposti saatavilla olevista suojelu- ja tukitoimenpiteistä, myös lääketieteellisestä hoidosta, eri tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä, asiaankuuluvilla kielillä ja eri muodoissa, myös vammaisille henkilöille. |
Tarkistus 254
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Riskiryhmille on suunnattava kohdennettuja toimia, mukaan lukien lapsille heidän ikä- ja kehitystasonsa mukaan sekä vammaisille henkilöille ottaen huomioon kielelliset esteet sekä erilaiset luku-ja kirjoitustaidon ja kykyjen tasot. Lapsille suunnattu tiedotusmateriaali on laadittava lapsiystävällisellä tavalla. |
4. Kohdennettuja toimia on suunnattava ryhmille, jotka ovat risteävän syrjinnän vuoksi tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille ryhmille, lapsille heidän ikä- ja kehitystasonsa mukaan sekä vammaisille henkilöille ottaen huomioon kielelliset esteet sekä erilaiset luku-ja kirjoitustaidon ja kykyjen tasot. Lapsille suunnattu tiedotusmateriaali on laadittava lapsiystävällisellä tavalla. |
Tarkistus 255
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 5 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on erityisesti pyrittävä kyseenalaistamaan haitalliset sukupuolistereotypiat, edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa ja kannustamaan kaikkia, myös miehiä ja poikia, toimimaan myönteisinä roolimalleina, jotta voidaan tukea vastaavia käyttäytymisen muutoksia koko yhteiskunnassa tämän direktiivin tavoitteiden mukaisesti. |
5. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on erityisesti pyrittävä voimaannuttamaan naisia ja tyttöjä lisäämällä tietoisuutta suostumuksen käsitteestä, kyseenalaistamaan haitalliset sukupuolistereotypiat erityisesti miesten ja poikien osalta, edistämään sukupuolten tasa-arvoa, edistämään keskinäistä kunnioitusta, edistämään oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, kannustamaan kaikkia, myös miehiä ja poikia, toimimaan myönteisinä roolimalleina, jotta voidaan tukea vastaavia käyttäytymisen muutoksia koko yhteiskunnassa tämän direktiivin tavoitteiden mukaisesti, ja lisäämään tietoisuutta naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan erityisestä kärjistymismallista. |
Tarkistus 256
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 5 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
5 a. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on pyrittävä puuttumaan seksuaalisen hyväksikäytön uhrien kysyntään ja vähentämään sitä. |
Tarkistus 257
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on luotava ja/tai lisättävä valveutuneisuutta naisten sukuelinten silpomisen vahingollisuudesta. |
6. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on luotava tai lisättävä valveutuneisuutta naisten ja intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpomisen, pakkoavioliiton ja pakkosteriloinnin vahingollisuudesta. |
Tarkistus 258
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 7 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
7. Ennalta ehkäisevien toimenpiteiden on kohdistuttava myös erityisesti verkkoväkivaltaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti, että koulutustoimenpiteisiin sisältyy digitaalisen lukutaidon kehittäminen, mukaan lukien kriittinen suhtautuminen digitaaliseen maailmaan, jotta käyttäjät osaavat tunnistaa verkkoväkivallan ja käsitellä sitä, etsiä tukea ja estää tällaista väkivaltaa. Jäsenvaltioiden on edistettävä monialaista yhteistyötä ja yhteistyötä sidosryhmien, mukaan lukien välityspalvelujen tarjoajien ja toimivaltaisten viranomaisten, välillä, jotta voidaan kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä verkkoväkivallan torjumiseksi. |
7. Ennalta ehkäisevien toimenpiteiden on kohdistuttava myös erityisesti verkkoväkivaltaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti, että koulutustoimenpiteisiin sisältyy digitaalisen lukutaidon kehittäminen, mukaan lukien kriittinen suhtautuminen digitaaliseen maailmaan ja kriittinen ajattelu, jotta käyttäjät osaavat tunnistaa verkkoväkivallan ja sen eri muodot ja käsitellä niitä, etsiä tukea ja estää tällaista väkivaltaa. Jäsenvaltioiden on edistettävä monialaista yhteistyötä ja yhteistyötä sidosryhmien, mukaan lukien välityspalvelujen tarjoajien ja toimivaltaisten viranomaisten, välillä, jotta voidaan kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä verkkoväkivallan torjumiseksi. |
Tarkistus 259
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 8 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaan liittyvissä kansallisissa toimintapolitiikoissa käsitellään työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää. Näissä kansallisissa toimintapolitiikoissa on yksilöitävä ja vahvistettava 2 kohdassa tarkoitetut kohdennetut toimet niillä aloilla, joilla työntekijät ovat eniten alttiita tällaiselle häirinnälle. |
8. Jäsenvaltioiden on varmistettava työmarkkinaosapuolia kuullen, että asiaan liittyvissä kansallisissa toimintapolitiikoissa käsitellään työelämässä tapahtuvaa seksuaalista häirintää. Näissä kansallisissa toimintapolitiikoissa on yksilöitävä ja vahvistettava 2 kohdassa tarkoitetut kohdennetut toimet niillä aloilla, joilla työntekijät ovat eniten alttiita tällaiselle häirinnälle. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajat ottavat huomioon työpaikkaväkivallan ja työelämässä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän mahdollisuuden direktiivin 89/391/ETY mukaisesti hyväksymissään työterveyttä ja -turvallisuutta koskevissa toimenpiteissä. Työntekijöillä on oltava oikeus saada tukea ammattiliitosta ja työpaikan työsuojeluvaltuutetulta. |
Tarkistus 260
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattihenkilöt, jotka todennäköisesti kohtaavat uhreja, mukaan lukien lainvalvontaviranomaiset, tuomioistuinten henkilöstö, tuomarit ja syyttäjät, asianajajat, uhrien tukipalvelujen ja korjaavan oikeuden palvelujen tarjoajat, terveydenhuollon ammattihenkilöt, sosiaalipalveluhenkilöstö sekä koulutus- ja muu asiaankuuluva henkilöstö, saavat sekä yleistä että erityiskoulutusta ja sentasoista kohdennettua tietoa, joka soveltuu heidän yhteyksiinsä uhrien kanssa, jotta he voivat tunnistaa naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapaukset, ehkäistä niitä ja puuttua niihin sekä kohdella uhreja trauma-, sukupuoli- ja lapsisensitiivisellä tavalla. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattihenkilöt, jotka todennäköisesti kohtaavat uhreja ja rikoksentekijöitä, mukaan lukien lainvalvontaviranomaiset, oikeuslääketieteellinen henkilöstö, tuomioistuinten henkilöstö, tuomarit ja syyttäjät, asianajajat, uhrien tukipalvelujen, myös erityistukipalvelujen, tarjoajat, rikoksentekijöille tarkoitetuissa ohjelmissa työskentelevät ammattilaiset, korjaavan oikeuden palvelujen tarjoajat, terveydenhuollon ammattihenkilöt, sosiaalipalveluhenkilöstö sekä koulutus- ja muu asiaankuuluva henkilöstö, saavat sekä yleistä että erityiskoulutusta ja sentasoista kohdennettua tietoa, joka soveltuu heidän yhteyksiinsä uhrien ja rikoksentekijöiden kanssa, jotta he voivat tunnistaa naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapaukset, ehkäistä niitä ja puuttua niihin, välttää uudelleen uhriksi joutuminen sekä kohdella uhreja trauma-, sukupuoli-, vamma-, kieli- ja lapsisensitiivisellä tavalla. |
Tarkistus 261
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Asiaankuuluvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden, mukaan lukien lastenlääkäreiden ja kätilöiden, on saatava kohdennettua koulutusta naisten sukuelinten silpomisen fyysisten, psyykkisten ja seksuaalisten seurausten tunnistamiseksi ja niiden hoitamiseksi kulttuuritekijät huomioon ottavalla tavalla. |
2. Asiaankuuluvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden, mukaan lukien lastenlääkäreiden, gynekologien, synnytyslääkäreiden, kätilöiden ja psykologista tukea antavan henkilöstön, on saatava kohdennettua koulutusta naisten ja intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpomisen, pakkosteriloinnin, niin kutsuttujen kunniarikosten ja muiden haitallisten käytäntöjen fyysisten, psyykkisten ja seksuaalisten seurausten tunnistamiseksi ja niiden hoitamiseksi kulttuuritekijät huomioon ottavalla tavalla. |
Tarkistus 262
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Henkilöiden, jotka hoitavat valvontatehtäviä työpaikalla julkisella tai yksityisellä sektorilla, on saatava koulutusta siitä, miten tunnistaa työssä tapahtuva seksuaalinen häirintä, ehkäistä sitä ja puuttua siihen, myös työterveys- ja -turvallisuusriskejä koskevista riskinarvioinneista, voidakseen tukea tällaisen häirinnän uhreja ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä. Näiden henkilöiden ja työnantajien on saatava tietoa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan vaikutuksista työhön ja kolmansien osapuolten väkivallan riskistä. |
3. Henkilöiden, jotka hoitavat valvontatehtäviä työpaikalla julkisella tai yksityisellä sektorilla, mukaan lukien työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutarkastajat, on saatava direktiivin 89/391/ETY koulutusta koskevien säännösten mukaisesti koulutusta siitä, miten tunnistaa työelämässä tapahtuva seksuaalinen häirintä, ehkäistä sitä ja puuttua siihen, myös työterveys- ja -turvallisuusriskejä koskevista riskinarvioinneista, voidakseen tukea tällaisen häirinnän uhreja ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä. Näiden henkilöiden ja työnantajien on saatava tietoa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan vaikutuksista työhön ja kolmansien osapuolten väkivallan riskistä sekä lähisuhdeväkivallan uhrien tukemisesta työpaikalla. |
Tarkistus 263
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen on sisällyttävä eri toimijoiden koordinoitua yhteistyötä käsittelevää koulutusta, jotta näiden toimijoiden käsiteltäväksi saatetut naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapaukset voidaan käsitellä kokonaisvaltaisesti ja asianmukaisesti. |
4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen on sisällyttävä eri toimijoiden koordinoitua ja monialaista yhteistyötä käsittelevää koulutusta, jotta näiden toimijoiden käsiteltäväksi saatetut naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapaukset voidaan käsitellä kokonaisvaltaisesti ja asianmukaisesti. |
Tarkistus 264
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomaiset, joilla on toimivalta vastaanottaa uhreilta rikosilmoituksia, saavat asianmukaisen koulutuksen, jotta he voivat helpottaa tällaisista rikoksista ilmoittamista ja avustaa siinä. |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomaiset, joilla on toimivalta vastaanottaa uhreilta rikosilmoituksia, saavat asianmukaisen koulutuksen, jotta he voivat helpottaa tällaisista rikoksista ilmoittamista ja avustaa siinä ja ottaa huomioon uhrien erityistarpeet. |
Tarkistus 265
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 7 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
7. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun koulutuksen on oltava säännöllistä ja pakollista, siinä on käsiteltävä muun muassa verkkoväkivaltaa, ja sen on perustuttava naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan erityispiirteisiin. Tällaiseen koulutukseen on sisällyttävä koulutusta siitä, miten voidaan tunnistaa sellaisten uhrien erityiset suojelu- ja tukitarpeet ja vastata niihin, joihin kohdistuu tavanomaista suurempi väkivallan riski, koska he kokevat sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvaa syrjintää. |
7. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun koulutuksen on oltava säännöllistä ja pakollista, siinä on käsiteltävä muun muassa verkkoväkivaltaa, ja sen on perustuttava naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan erityispiirteisiin. Tällaiseen koulutukseen on sisällyttävä koulutusta siitä, miten voidaan tunnistaa sellaisten uhrien erityiset suojelu- ja tukitarpeet ja vastata niihin, joihin kohdistuu tavanomaista suurempi väkivallan riski, koska he kokevat sosiaalisen tai biologisen sukupuolen ja muiden, 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvaa syrjintää. |
Tarkistus 266
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 7 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
7 a. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön menettelyt, joilla varmistetaan, että tämän artiklan mukaisen koulutuksen tuloksia ja käytännön soveltamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti ja riippumattomasti. |
Tarkistus 267
Ehdotus direktiiviksi
38 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että perustetaan kohdennettuja ja tehokkaita interventio-ohjelmia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan rikosten tekemisen tai rikoksen uusimisen riskin ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että perustetaan kohdennettuja ja tehokkaita interventio-ohjelmia koordinoidusti erityistukipalvelujen kanssa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan rikosten tekemisen tai rikoksen uusimisen riskin ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. |
Tarkistus 268
Ehdotus direktiiviksi
39 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Tämä elin koordinoi 44 artiklassa tarkoitettua tietojen keräämistä, analysoi sen tuloksia ja levittää niitä. |
3. Tämä elin koordinoi 44 artiklassa tarkoitettua tietojen keräämistä, analysoi sen tuloksia ja levittää niitä sekä antaa suosituksia ja ehdotuksia indikaattorien ja tietojen- ja datankeruujärjestelmien parantamiseksi. |
Tarkistus 269
Ehdotus direktiiviksi
39 a artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
39 a artikla |
|
Kansalliset toimintasuunnitelmat naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan poistamiseksi |
|
1. Jäsenvaltioiden on ... päivään ...kuuta ... [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] mennessä laadittava erityistukipalveluja ja unionin koordinaattoria kuullen kansalliset toimintasuunnitelmat sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi, jäljempänä ’kansalliset toimintasuunnitelmat’. |
|
2. Kansallisissa toimintasuunnitelmissa on esitettävä |
|
(a) painopisteet ja toimet naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi; |
|
(b) a alakohdassa tarkoitettujen painopisteiden ja toimien tavoitteet ja seurantamekanismit; |
|
(c) a alakohdassa tarkoitettujen painopisteiden ja toimien toteuttamiseksi tarvittavat resurssit ja se, miten ne kohdennetaan. |
|
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisia toimintasuunnitelmia tarkistetaan ja päivitetään viiden vuoden välein. |
Tarkistus 270
Ehdotus direktiiviksi
40 artikla – otsikko
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Toimijoiden välinen koordinointi ja yhteistyö |
Toimijoiden välinen ja monialainen koordinointi ja yhteistyö |
Tarkistus 271
Ehdotus direktiiviksi
40 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset mekanismit, joilla varmistetaan tehokas koordinointi ja yhteistyö kansallisella tasolla asiaankuuluvien viranomaisten, virastojen ja elinten, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaiset, lainvalvontaviranomaisten, oikeuslaitoksen, syyttäjien ja tukipalvelujen tarjoajien, sekä valtiosta riippumattomien järjestöjen, sosiaalipalvelujen, mukaan lukien lastensuojeluviranomaiset, koulutuksen ja terveydenhuollon tarjoajien ja työmarkkinaosapuolten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden riippumattomuutta, sekä muiden asiaankuuluvien organisaatioiden ja yhteisöjen kesken. |
1. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset mekanismit, joilla varmistetaan tehokas, jäsennelty ja säännöllinen koordinointi ja yhteistyö kansallisella tasolla asiaankuuluvien viranomaisten, virastojen ja elinten, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaiset, työsuojeluviranomaisten, lainvalvontaviranomaisten, oikeuslaitoksen, syyttäjien ja tukipalvelujen tarjoajien, sekä valtiosta riippumattomien järjestöjen, erityisesti erityistukipalvelujen, sosiaalipalvelujen, mukaan lukien lastensuojeluviranomaiset, koulutuksen ja terveydenhuollon tarjoajien ja työmarkkinaosapuolten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden riippumattomuutta, sekä muiden asiaankuuluvien organisaatioiden ja yhteisöjen kesken. |
Tarkistus 272
Ehdotus direktiiviksi
40 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Tällaisten mekanismien on erityisesti liityttävä 18 ja 19 artiklan mukaisiin henkilökohtaisiin arviointeihin, 21 artiklan ja 4 luvun mukaisten suojelu- ja tukitoimenpiteiden tarjoamiseen, 23 artiklan mukaisiin lainvalvonta- ja oikeusviranomaisille tarkoitettuihin toimintaohjeisiin sekä 37 artiklassa tarkoitettuun ammattihenkilöille suunnattuun koulutukseen. |
2. Tällaisten mekanismien on liityttävä kaikkiin tässä direktiivissä säädettyihin aloihin, erityisesti 18 ja 19 artiklan mukaisiin henkilökohtaisiin arviointeihin, 21 artiklan ja 4 luvun mukaisten suojelu- ja tukitoimenpiteiden tarjoamiseen, 23 artiklan mukaisiin lainvalvonta- ja oikeusviranomaisille tarkoitettuihin toimintaohjeisiin sekä 37 artiklassa tarkoitettuun ammattihenkilöille suunnattuun koulutukseen. |
Tarkistus 273
Ehdotus direktiiviksi
41 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja kuultava niitä, mukaan lukien sellaiset valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka työskentelevät naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa; yhteistyön kohteena on oltava erityisesti tuen antaminen uhreille, toimintapoliittiset aloitteet, tiedotus- ja valistuskampanjat, tutkimus- ja koulutusohjelmat ja koulutus sekä uhrien tuki- ja suojelutoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. |
Jäsenvaltioiden on luotava kestäviä rakenteita asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen kuulemiselle ja kumppanuuksille niiden kanssa, mukaan lukien sellaiset valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka työskentelevät naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa, ja naisten asioita edistävät kansalaisjärjestöt; yhteistyön kohteena on oltava erityisesti asianmukaisen tuen antaminen uhreille ja rikoksentekijöiden kuntoutuksen parissa työskenteleville, toimintapoliittisten aloitteiden, tiedotus- ja valistuskampanjoiden, tutkimus- ja koulutusohjelmien ja koulutuksen suunnittelu ja toteutus sekä uhrien tuki- ja suojelutoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi, mukaan lukien tiedonkeruu. |
Tarkistus 274
Ehdotus direktiiviksi
42 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on helpotettava välityspalvelujen tarjoajien itsesääntelytoimenpiteiden toteuttamista tämän direktiivin yhteydessä, erityisesti vahvistaakseen sisäisiä mekanismeja, joilla torjutaan 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua verkkomateriaalia, ja parantaakseen asianomaisten työntekijöidensä koulutusta mainitussa kohdassa tarkoitettujen rikosten ehkäisemisestä sekä uhrien avustamisesta ja tukemisesta. |
Jäsenvaltioiden on helpotettava välityspalvelujen tarjoajien itsesääntelytoimenpiteiden toteuttamista tämän direktiivin yhteydessä, erityisesti vahvistaakseen sisäisiä mekanismeja, joilla torjutaan 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua verkkomateriaalia, ja parantaakseen asianomaisten työntekijöidensä koulutusta mainitussa kohdassa tarkoitettujen rikosten ehkäisemisestä sekä uhrien avustamisesta ja tukemisesta. Jäsenvaltioiden on helpotettava teknologisia ratkaisuja havaitakseen, raportoidakseen ja poistaakseen 25 artiklassa tarkoitettua verkkomateriaalia ja parantaakseen asianomaisten työntekijöidensä koulutusta mainitussa kohdassa tarkoitettujen rikosten ehkäisemisestä sekä uhrien avustamisesta ja tukemisesta. |
Tarkistus 275
Ehdotus direktiiviksi
43 artikla – otsikko
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Unionin tason yhteistyö |
Unionin tason yhteistyö ja unionin koordinaattori |
Tarkistus 276
Ehdotus direktiiviksi
43 artikla – 1 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet helpottaakseen keskinäistä yhteistyötään tämän direktiivin täytäntöönpanon parantamiseksi. Tällaisen yhteistyön tarkoituksena on oltava ainakin |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet helpottaakseen keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä EU:n toimielinten, virastojen ja elinten kanssa tämän direktiivin täytäntöönpanon parantamiseksi. Tällaisen yhteistyön tarkoituksena on oltava ainakin |
Tarkistus 277
Ehdotus direktiiviksi
43 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) vaihtaa parhaita käytäntöjä ja kuulla toisiaan yksittäisissä tapauksissa, mukaan lukien rikosasioissa Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston välityksellä; |
(a) vaihtaa parhaita käytäntöjä säännöllisesti ja jäsennellysti ja kuulla toisiaan yksittäisissä tapauksissa, mukaan lukien rikosasioissa Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston välityksellä; |
Tarkistus 278
Ehdotus direktiiviksi
43 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa; |
(b) vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä asiaankuuluvien unionin elinten, toimistojen ja virastojen, kuten unionin koordinaattorin ja Euroopan tasa-arvoinstituutin, kanssa ja tehdä yhteistyötä niiden kanssa yhteisten standardien ja toimintaohjeiden laatimiseksi; |
Tarkistus 279
Ehdotus direktiiviksi
43 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(c) avustaa unionin verkostoja, jotka työskentelevät naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan suoraan liittyvien asioiden parissa. |
(c) avustaa unionin verkostoja, kattojärjestöjä ja unionin laajuisia valtiosta riippumattomia järjestöjä, jotka työskentelevät naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan suoraan liittyvien asioiden parissa. |
Tarkistus 280
Ehdotus direktiiviksi
43 artikla – 2 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Tässä direktiivissä säädettyjen tehtävien toteuttamisen edistämiseksi ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi jäsenvaltioiden on helpotettava sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumista käsittelevän unionin koordinaattorin, jäljempänä ’unionin koordinaattori’, tehtäviä. Unionin koordinaattori vastaa unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen sekä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten toimijoiden naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumista koskevien toimien koordinoinnin ja johdonmukaisuuden parantamisesta sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumista koskevien unionin politiikkojen kehittämisestä ja täytäntöönpanon ja osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen seurannasta. Jäsenvaltioiden on erityisesti toimitettava unionin koordinaattorille 39 a artiklan 2 kohdassa luetellut tiedot ja 44 artiklassa säädetyt tiedot. Näiden tietojen ja datan perusteella unionin koordinaattori osallistuu kahden vuoden välein komission tämän direktiivin mukaisesti suorittamaan raportointiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa saavutetusta edistyksestä. |
Tarkistus 281
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioilla on oltava järjestelmä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, mukaan lukien 5–10 artiklassa tarkoitetut väkivallan muodot, koskevien tilastojen kehittämistä sekä tilastotietojen keräämistä, tuottamista ja levittämistä varten. |
1. Jäsenvaltioilla on oltava järjestelmä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, mukaan lukien 5–10 artiklassa tarkoitetut väkivallan muodot, koskevien tilastojen kehittämistä sekä tilastotietojen säännöllistä keräämistä, tuottamista ja levittämistä varten määrällisten ja laadullisten tietojen kautta. |
Tarkistus 282
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Tilastotietojen on sisällettävä seuraavat tiedot, jotka on jaoteltu sukupuolen, uhrin ja rikoksentekijän iän, uhrin ja rikoksentekijän välisen suhteen ja rikostyypin mukaan: |
2. Tilastotietojen on sisällettävä seuraavat vertailukelpoiset tiedot, jotka on jaoteltu biologisen tai sosiaalisen sukupuolen, uhrin ja rikoksentekijän iän, uhrin ja rikoksentekijän välisen suhteen ja rikostyypin sekä sen mukaan, oliko uhrilla jokin vamma, ja sen mukaan, missä yhteydessä rikos tapahtui: |
Tarkistus 283
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) kansallisista hallinnollisista lähteistä saatu tällaisten uhrien, ilmoitettujen rikosten ja tällaisista väkivallan muodoista syytteeseen asetettujen ja tuomittujen henkilöiden vuotuinen lukumäärä. |
(b) kansallisista hallinnollisista lähteistä saatu tällaisten uhrien, lainvalvontaviranomaiselle ilmoitettujen rikosten ja tällaisista väkivallan muodoista syytteeseen asetettujen ja tuomittujen henkilöiden, rikostyypin mukaan langetettujen tuomioiden, hylättyjen ja peruutettujen rikosilmoitusten sekä syytteistä vapauttamisen vuotuinen lukumäärä. |
Tarkistus 284
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(b a) naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan motiivit, muodot ja vaikutus; |
Tarkistus 285
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – b b alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(b b) naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan vuoksi surmansa saaneiden uhrien määrä ja se, olivatko he tehneet aiemmin rikosilmoituksen; |
Tarkistus 286
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – b c alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(b c) suojamajoitus- ja perhepaikkojen määrä jäsenvaltioittain; |
Tarkistus 287
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – b d alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(b d) uhrien tukipalvelujen saatavuus ja tukipalveluja käyttävien tai niihin odottavien uhrien lukumäärä; |
Tarkistus 288
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – b e alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(b e) kansallisiin puhelinpalveluihin soitettujen puheluiden lukumäärä. |
Tarkistus 289
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Hallinnollisten tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi koko unionissa jäsenvaltioiden on kerättävä hallinnollisia tietoja yhteisten jaottelujen pohjalta, jotka on kehitetty yhteistyössä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa ja noudattaen sen 5 kohdan mukaisesti kehittämää menetelmää. Niiden on toimitettava nämä tiedot vuosittain Euroopan tasa-arvoinstituutille. Toimitetut tiedot eivät saa sisältää henkilötietoja. |
4. Hallinnollisten tietojen vertailukelpoisuuden ja standardoinnin varmistamiseksi koko unionissa jäsenvaltioiden on kerättävä 2 kohdassa tarkoitettuja hallinnollisia tietoja yhteisten jaottelujen pohjalta, jotka on kehitetty yhteistyössä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa ja noudattaen sen 5 kohdan mukaisesti kehittämää menetelmää, ja varmistettava, että kyseiset tiedot ovat saatavilla koneluettavassa muodossa. Niiden on toimitettava nämä tiedot vuosittain Euroopan tasa-arvoinstituutille. Euroopan tasa-arvoinstituutti julkaisee säännöllisesti jäsenvaltioiden toimittamiin tilastotietoihin perustuvan kertomuksen. Toimitetut tiedot eivät saa sisältää henkilötietoja. |
Tarkistus 290
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Jäsenvaltioiden on asetettava kerätyt tilastot yleisön saataville. Tilastot eivät saa sisältää henkilötietoja. |
6. Jäsenvaltioiden on asetettava kerätyt tilastot yleisön saataville helposti saatavilla olevassa muodossa. Tilastot eivät saa sisältää henkilötietoja. |
Tarkistus 291
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 7 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
7. Jäsenvaltioiden on tuettava tutkimusta, joka koskee tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen perimmäisiä syitä, seurauksia, esiintyvyyttä ja tuomioiden määrää. |
7. Jäsenvaltioiden on tuettava tutkimusta, joka koskee tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen perimmäisiä syitä, seurauksia, esiintyvyyttä ja tuomioiden määrää, myös risteävää syrjintää, sekä uhrien että rikoksentekijöiden kokemusten perusteella tiiviissä yhteistyössä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja erityistukipalvelujen kanssa. Tällaisen tutkimuksen olisi mahdollistettava suojelun puutteiden tunnistaminen ja edistettävä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden parantamista ja jatkokehittämistä. |
Tarkistus 292
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 7 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
7 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitetut tiedot kerätään erillään muista kansainvälisen ja unionin oikeuden mukaisista tiedonkeruuvelvoitteista. |
Tarkistus 293
Ehdotus direktiiviksi
44 a artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
44 a artikla |
|
Resurssit |
|
Jäsenvaltioiden on osoitettava riittävät, ennakoitavat ja kestävät resurssit, mukaan lukien rahoitus ja henkilöresurssit, kaikkien tässä direktiivissä säädettyjen toimien täytäntöönpanoa varten. Rahoitusta annetaan valtion elimille ja virastoille sekä muille asiaankuuluville toimijoille, kuten valtiosta riippumattomille järjestöille, myös naisten erityistukipalveluille, jotka toteuttavat tässä direktiivissä säädettyjä toimia. |
Tarkistus 294
Ehdotus direktiiviksi
45 artikla
Direktiivi 2011/93/EU
3 artikla – 9 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
9. Sovellettaessa 8 kohtaa jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman suostumusta tapahtuvalla teolla tarkoitetaan tekoa, joka suoritetaan ilman lapsen vapaaehtoista suostumusta tai silloin, kun lapsi ei kykene muodostamaan ja ilmaisemaan vapaata tahtoaan 5 kohdassa tarkoitettujen olosuhteiden vuoksi, mukaan lukien lapsen fyysinen tai psyykkinen tila, kuten se, että hän on tiedoton, päihtynyt, unessa, sairas tai loukkaantunut fyysisesti. |
9. Sovellettaessa 8 kohtaa jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman suostumusta tapahtuvalla teolla tarkoitetaan tekoa, joka suoritetaan ilman lapsen vapaaehtoista suostumusta tai silloin, kun lapsi ei kykene muodostamaan ja ilmaisemaan vapaata tahtoaan 5 kohdassa tarkoitettujen olosuhteiden vuoksi, mukaan lukien lapsen fyysinen tai psyykkinen tila, kuten se, että hän on pelkotilassa tai häntä uhkaillaan, hän on tiedoton, päihtynyt, unessa, sairas tai loukkaantunut fyysisesti, vammainen tai muuten erityisen haavoittuvassa asemassa. |
Suostumuksen voi peruuttaa milloin tahansa teon aikana. Suostumuksen puuttumista ei voida kumota yksinomaan vetoamalla lapsen vaikenemiseen tai sanallisen tai fyysisen vastustamisen puutteeseen tai aiempaan seksuaaliseen käyttäytymiseen.” |
Suostumuksen voi peruuttaa milloin tahansa teon aikana. Suostumuksen puuttumista ei voida kumota vetoamalla lapsen vaikenemiseen tai sanallisen tai fyysisen vastustamisen puutteeseen tai aiempaan seksuaaliseen käyttäytymiseen eikä nykyiseen tai aiempaan suhteeseen rikoksentekijän kanssa. Suostumusta arvioitaessa on otettava huomioon tekoon liittyvät olosuhteet.” |
Tarkistus 295
Ehdotus direktiiviksi
47 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään [seitsemän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] kaikki tämän direktiivin soveltamista koskevat tiedot, jotka komissio tarvitsee laatiakseen kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta. |
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään [viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ja sen jälkeen viiden vuoden välein kaikki tämän direktiivin soveltamista koskevat tiedot, jotka komissio tarvitsee laatiakseen kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta. |
Tarkistus 296
Ehdotus direktiiviksi
47 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Komissio antaa jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa se tarkastelee tämän direktiivin soveltamista. |
2. Komissio antaa säännöllisesti ja jäsenvaltioiden tästä direktiivistä johtuvien raportointivelvoitteiden mukaisesti jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa se tarkastelee tämän direktiivin soveltamista. |
Tarkistus 297
Ehdotus direktiiviksi
49 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Tämän direktiivin säännösten ei pidä katsoa heikentävän tai rajoittavan minkään jäsenvaltion lainsäädännössä taattuja oikeuksia tai menettelyllisiä takeita eikä poikkeavan niistä, jos ne tarjoavat korkeamman tason suojelua. Jäsenvaltiot eivät saa heikentää takaamansa suojelun korkeampaa tasoa tämän direktiivin tullessa voimaan. |
Tämän direktiivin säännösten ei pidä katsoa heikentävän tai rajoittavan jäsenvaltioita sitovilla kansainvälisillä välineillä ja minkään jäsenvaltion lainsäädännössä taattuja oikeuksia tai menettelyllisiä takeita eikä poikkeavan niistä, jos ne tarjoavat korkeamman tason suojelua. Jäsenvaltiot eivät saa heikentää takaamansa suojelun korkeampaa tasoa tämän direktiivin tullessa voimaan. |
PERUSTELUT
Komissio esitti vuoden 2022 kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta 2022 kauan odotetun ehdotuksen direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta (2022/0066(COD)). Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 82 artiklan 2 kohtaan ja 83 artiklan 1 kohtaan, ja sen tavoitteena on torjua tehokkaasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa kaikkialla EU:ssa.
Direktiiviehdotus oli erittäin tervetullut vastaus Euroopan parlamentin pitkäaikaiseen pyyntöön. Parlamentti on antanut vuodesta 2009 lähtien päätöslauselmia, joissa on kehotettu antamaan direktiivi kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta unionissa. EU:lla ei vielä ole sitovaa välinettä, jonka tarkoituksena olisi erityisesti suojella naisia ja tyttöjä väkivallalta. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on laajalle levinnyt ilmiö EU:ssa, ja joka kolmas nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Lähisuhdeväkivallan seurauksena saa joka viikko surmansa noin 50 naista, 75 prosenttia naisista on kokenut seksuaalista häirintää ammatillisessa ympäristössä[1], ja arvioiden mukaan nuorista naisista joka toinen on kokenut sukupuoleen perustuvaa verkkoväkivaltaa[2]. Naisiin kohdistuvan sukupuoleen perustuvan väkivallan, myös verkko- ja tietotekniikkavälitteisen väkivallan, kriminalisoinnista Euroopan maissa tehdyn komission arvioinnin mukaan naisiin kohdistuvaan sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan on puututtava kiireellisesti Euroopan tasolla. Nämä piilorikokset eivät voi enää jatkua unionissa.
Sukupuoleen perustuva väkivalta loukkaa ihmisoikeuksia ja on sukupuoleen perustuvan rakenteellisen syrjinnän äärimmäinen muoto. Sillä on monia muotoja, kuten henkinen, fyysinen, seksuaalinen, taloudellinen ja digitaalinen väkivalta ja häirintä. Viime vuosina on alkanut esiintyä sukupuoleen perustuvaa verkkoväkivaltaa, jota koronaviruspandemia on saattanut pahentaa, sillä yhä suurempi osa ihmisten sosiaalisesta elämästä on siirtynyt verkkoon.[3] Kaikenlainen sukupuoleen perustuva väkivalta on kuitenkin pahentunut, sillä naiset ja tytöt joutuivat pysymään kotonaan rikoksentekijöiden kanssa covid-19-sulkutoimien aikana. Miljoonat naiset unionissa elävät jatkuvassa seuraavan pahoinpitelykerran pelossa. Tämä on saatava loppumaan.
Yhteisesittelijät suhtautuvat myönteisesti komission historialliseen ehdotukseen puuttua lopultakin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan kattavalla tavalla yhteisesti unionin tasolla. Yhteisesittelijät katsovat kuitenkin, että ehdotusta on lujitettava edelleen, jotta sillä voidaan vastata asianmukaisesti naisten ja tyttöjen tarpeisiin ja tehdä Euroopasta turvallisempi paikka. Sen vuoksi he ovat esittäneet useita ehdotuksia.
Ensinnäkin yhteisesittelijät korostavat, että rikosten ehkäiseminen on olennaisen tärkeää ja keskeistä näiden rikosten riskin poistamiseksi, vaikka EU:n perussopimuksissa annetaankin vain rajalliset mahdollisuudet toimia tällä alalla. Yhteisesittelijät haluavat kuitenkin korostaa, että tietoisuutta on lisättävä varhaisesta iästä lähtien, sillä miesten väkivalta naisia kohtaan alkaa usein pojan väkivaltana tyttöjä kohtaan. Tietoisuutta on lisättävä muun muassa käymällä keskusteluja haitallisista sukupuolistereotypioista sekä tarjoamalla kattavaa ja ikätasolle sopivaa seksuaalikasvatusta. Lisäksi asiaankuuluvien ammattilaisten, kuten lainvalvonnan, oikeuslaitoksen tai terveydenhuollon ammattilaisten ja opetushenkilöstön, olisi saatava koulutusta ja tietoa, jotta he ymmärtäisivät sukupuoleen perustuvien rikosten erityispiirteet ja oppisivat tunnistamaan mahdolliset tapaukset ja käyttäytymään niiden yhteydessä asiaankuuluvalla tavalla. Lisäksi asiaankuuluvien toimijoiden välistä koordinointia ja yhteistyötä on lisättävä myös keskus-, alue- ja paikallistasolla, erityisesti kun on kyse naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja lähisuhdeväkivallasta ilmoittamisesta.
Toiseksi, kun rikoksia tapahtuu, oikeudellisten menettelyjen on perustuttava naisten tarpeisiin, eivätkä ne saisi johtaa uuteen pahoinpitelyyn. Uhrille esitettäviä merkityksettömiä yksityisiä kysymyksiä ei saa koskaan sallia oikeussalissa, kyseisten rikosten erityispiirteiden tuntemusta on selvästi parannettava oikeusjärjestelmässä, ja naiseen on aina suhtauduttava vakavasti siitä hetkestä lähtien, kun hän tekee rikosilmoituksen.
Kolmanneksi unionissa ei voida enää hyväksyä sitä, että vain murto-osa kaikista ilmoitetuista rikoksista johtaa lopullisen tuomion antamiseen. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan syyllistyneiden pitkäaikainen ja laajalle levinnyt rankaisemattomuus on saatava loppumaan. Yhteisesittelijät ehdottavat sen vuoksi vahvistettuja toimenpiteitä uhrien turvallisuuden varmistamiseksi menettelyn aikana korostamalla tarvetta käyttää välittömiä lähestymiskieltoja, lähestymiskieltoja ja suojelumääräyksiä sekä pidätyksiä ja vangitsemisia naisten turvallisuuden takaamiseksi ja todisteiden turvaamiseksi. Näin estetään syyllisiä ottamasta yhteyttä naiseen saadakseen tämän perumaan puheensa ja taataan naiselle suoja, johon hänellä on lakisääteinen oikeus. Jäsenvaltioiden viranomaisten on myös tehostettava toimiaan todisteiden turvaamiseksi sekä verkossa että sen ulkopuolella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja sähköistä valvontaa, kuten nilkkarannekkeita, olisi käytettävä sen varmistamiseksi, että lähestymiskieltoja sekä rajoittavia määräyksiä ja suojelumääräyksiä noudatetaan ja että niitä voidaan seurata.
Neljänneksi yhteisesittelijät ehdottavat ehdotukseen sisältyviä rikoksia koskevien aineellisten säännösten osalta, että raiskauksen määritelmää laajennettaisiin siten, että se kattaisi paitsi tunkeutumisen myös kaikki muut ilman suostumusta tehdyt seksuaaliset teot, jotka ovat teon vakavuuden vuoksi verrattavissa tunkeutumiseen, koska tällaiset teot ovat uhrille yhtä haitallisia. Yhteisesittelijät haluavat myös laajentaa suostumuksen määritelmää ja korostavat, että arvioinnissa on otettava huomioon kaikki tekoon liittyvät olosuhteet ja että sen olisi katettava tilanteet, joissa naisella ei voida katsoa olevan vapaata ja todellista valinnanmahdollisuutta tai joissa hänellä ei ole mahdollisuutta kieltäytyä teosta tai peruuttaa suostumustaan ilman haittaa, koska hän on pelkotilassa tai häntä uhkaillaan, hän on tiedoton, päihtynyt, unessa, sairas, loukkaantunut fyysisesti, vammainen tai muuten erityisen haavoittuvassa asemassa. Yhteisesittelijät ovat myös ehdottaneet erityistä artiklaa tuottamuksellisesta raiskauksesta, joka liittyy suostumuksen puuttumiseen. Tämä koskee myös tilanteita, joissa rikoksentekijä on syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen suostumuksen puuttumisen osalta.
Yhteisesittelijät ovat myös lisänneet pakkosteriloinnin uutena rikoksena, sillä se on haitallinen hyväksikäytön muoto, jota käytetään valta-aseman säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi suhteessa naisiin ja tyttöihin sekä tyttöjen ja naisten seksuaalisuuden sosiaaliseen kontrollointiin. Yhteisesittelijät ovat lisänneet rikoksiin myös seksuaalisen hyväksikäytön prostituutiotarkoituksessa ja seksuaalisten tekojen ostamisen, sillä tällaisella toiminnalla käytetään hyväksi naisia, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa, ne loukkaavat räikeästi henkilön oikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen ja merkitsevät sitä, että sekä henkilö että hänen suostumuksensa seksuaaliseen toimintaan voidaan ostaa tietyllä summalla. Samasta syystä ehdotuksessa käytetty termi ”seksityöntekijä” olisi korvattava kansainvälisesti sovitulla termillä ”naisprostituoidut”, koska ihmisten riistoa ei voida eikä sitä pidä tunnustaa ”työksi” EU:ssa.
Jotta voidaan lopettaa naisiin kohdistuva jatkuva verkkohäirintä ja suojella naisia verkkoväkivallalta ja heihin kohdistuvalta verkkohäirinnältä, yhteisesittelijät ehdottavat, että ehdotuksessa olevaa kyberrikollisuuden soveltamisalaa laajennetaan useampien tilanteiden kattamiseksi. Koska verkkoväkivalta kohdistuu ja vaikuttaa erityisesti julkisuuden henkilöihin, kuten naispoliitikkoihin, -toimittajiin ja naispuolisiin ihmisoikeuksien puolustajiin, raskauttavien olosuhteiden luettelon olisi katettava tilanteet, joissa rikos on tehty julkista edustajaa, toimittajaa tai ihmisoikeuksien puolustajaa vastaan, koska nämä hyökkäykset ovat selvä uhka demokratialle unionissa. Raskauttavien seikkojen luettelon osalta yhteisesittelijät katsovat, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, jossa rikoksella pyritään säilyttämään tai palauttamaan henkilön, perheen tai yhteisön niin kutsuttu kunnia, olisi myös pidettävä raskauttavana seikkana ja että näihin rikoksiin on selvästi kiinnitettävä enemmän huomiota unionissa, jotta niitä voidaan torjua.
Yhteisesittelijät haluavat myös korostaa, että on tärkeää ottaa aina huomioon lapset, jotka ovat todistaneet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa, ja ehdottavat erityisiä parannuksia sen varmistamiseksi, että lapsen etu otetaan asianmukaisesti huomioon. Tähän sisältyy lasten oikeuksien varmistaminen suojamajoituksessa ja jäsenvaltioiden velvoittaminen varmistamaan, että lapsen etu menee rikoksentekijän tapaamisoikeuden edelle.
OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA (27.6.2023)
Juan Fernando LÓPEZ AGUILAR,
Puheenjohtaja
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Bryssel
Robert BIEDROŃ
Puheenjohtaja
Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta
Bryssel
Asia: Lausunto seuraavan lainsäädäntöehdotuksen oikeusperustasta: ehdotus direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta (COM(2022)0105 – C9‑0058/2022 – 2022/0066(COD))
Arvoisat puheenjohtajat
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) puheenjohtaja ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan (FEMM) puheenjohtaja pyysivät 3. toukokuuta 2023 päivätyllä kirjeellä[4] työjärjestyksen 40 artiklan 2 kohdan mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunnalta (JURI) lausunnon siitä, onko asianmukaista lisätä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklan 2 kohta oikeusperustaksi ehdotukseen direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta (2022/0066(COD))[5] (jäljempänä ’ehdotettu direktiivi’).
Oikeudellisten asioiden valiokunta käsitteli edellä mainittua asiaa kokouksessaan 27. kesäkuuta 2023.
I – Tausta
LIBE- ja FEMM-valiokunnat käsittelevät ehdotettua direktiiviä yhdessä työjärjestyksen 58 artiklan mukaisesti.
Komission ehdotuksen oikeusperustana olivat SEUT-sopimuksen 82 artiklan 2 kohta ja 83 artiklan 1 kohta.
Yhteisesittelijät ovat ehdottaneet SEUT-sopimuksen 83 artiklan 2 kohdan lisäämistä ehdotetun direktiivin oikeusperustaksi sukupuolista häirintää työelämässä koskevia rikoksia koskevan uuden säännöksen osalta, jonka he haluaisivat lisätä ehdotettuun direktiiviin. Varjoesittelijät sekä FEMM- ja LIBE-valiokuntien koordinaattorit päättivät pyytää JURI-valiokunnalta työjärjestyksen 40 artiklan mukaisesti lausunnon ehdotetun uuden oikeusperustan asianmukaisuudesta.
II – Asiaa koskevat perussopimuksen artiklat
SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osaston 4 luvussa (”Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla”) määrätään muun muassa seuraavaa (korostukset lisätty):
82 artikla
(aiempi SEU-sopimuksen 31 artikla)
1. Oikeudellinen yhteistyö unionissa rikosoikeuden alalla perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen, ja siihen kuuluu jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentäminen 2 kohdassa ja 83 artiklassa tarkoitetuilla aloilla.
Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on:
a) laatia sääntöjä ja menettelyjä kaikenmuotoisten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten tunnustamisen varmistamiseksi koko unionissa;
b) ehkäistä ja ratkaista jäsenvaltioiden välisiä tuomioistuimen toimivaltaa koskevia ristiriitoja;
c) tukea tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta
d) helpottaa jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten tai vastaavien viranomaisten yhteistyötä rikosasioiden käsittelyn ja päätösten täytäntöönpanon yhteydessä.
2. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla direktiiveillä säätää vähimmäissäännöistä sikäli kuin se on tarpeen tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen sekä poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi rajatylittävissä rikosasioissa. Näissä vähimmäissäännöissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden oikeusperinteiden ja -järjestelmien erot.
Vähimmäissäännöt koskevat seuraavia asioita:
a) todisteiden vastavuoroinen hyväksyttävyys jäsenvaltioissa;
b) yksilön oikeudet rikosasioiden käsittelyssä;
c) rikosten uhrien oikeudet;
d) muut rikosasioiden käsittelyn erityiset osatekijät, jotka neuvosto on ennalta määrittänyt päätöksellä. Neuvosto tekee tällaisen päätöksen yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.
Tässä kohdassa tarkoitettujen vähimmäissääntöjen hyväksyminen ei estä jäsenvaltioita pitämästä yllä tai ottamasta käyttöön niitä korkeatasoisempaa yksilön suojelua.
3. Jos neuvoston jäsen katsoo, että ehdotus 2 kohdassa tarkoitetuksi direktiiviksi vaikuttaisi jäsenen rikosoikeusjärjestelmän perusteisiin, se voi pyytää asian saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely keskeytetään. Kun asiaa on käsitelty ja jos on päästy yhteisymmärrykseen, Eurooppa-neuvosto palauttaa ehdotuksen neljän kuukauden kuluessa keskeyttämisestä neuvostolle, mikä lopettaa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn keskeyttämisen.
Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja jos vähintään yhdeksän jäsenvaltiota haluaa aloittaa tiiviimmän yhteistyön kyseisen direktiiviehdotuksen pohjalta, niiden on saman määräajan kuluessa ilmoitettava asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Tällöin lupa aloittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdassa ja tämän sopimuksen 329 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tiiviimpi yhteistyö katsotaan annetuksi ja määräyksiä tiiviimmästä yhteistyöstä sovelletaan.
83 artikla
(aiempi SEU-sopimuksen 31 artikla)
1. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla direktiiveillä säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä erityisen vakavan rikollisuuden alalla, joka on rajatylittävää joko rikosten luonteen tai vaikutusten johdosta tai sen vuoksi, että niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen.
Nämä rikollisuuden alat ovat terrorismi, ihmiskauppa sekä naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, laiton huumausainekauppa, laiton asekauppa, rahanpesu, lahjonta, maksuvälineiden väärentäminen, tietokonerikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus.
Rikollisuudessa tapahtuneen kehityksen perusteella neuvosto voi tehdä päätöksen, jolla määritellään muita rikollisuuden aloja, jotka täyttävät tässä kohdassa tarkoitetut edellytykset. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.
2. Kun jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentäminen rikosoikeuden alalla osoittautuu välttämättömäksi jonkin unionin politiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi alalla, jolla on toteutettu yhdenmukaistamistoimenpiteitä, tällä alalla voidaan direktiivein säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä. Nämä direktiivit annetaan kyseisten yhdenmukaistamistoimenpiteiden hyväksymisessä noudatetun tavallisen tai erityisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 76 artiklan soveltamista.
3. Jos neuvoston jäsen katsoo, että ehdotus 1 tai 2 kohdassa tarkoitetuksi direktiiviksi vaikuttaisi jäsenen rikosoikeusjärjestelmän perusteisiin, se voi pyytää asian saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely keskeytetään. Kun asiaa on käsitelty ja jos on päästy yhteisymmärrykseen, Eurooppa-neuvosto palauttaa ehdotuksen neljän kuukauden kuluessa keskeyttämisestä neuvostolle, mikä lopettaa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn keskeyttämisen.
Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja jos vähintään yhdeksän jäsenvaltiota haluaa aloittaa tiiviimmän yhteistyön kyseisen direktiiviehdotuksen pohjalta, niiden on saman määräajan kuluessa ilmoitettava asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Tällöin lupa aloittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdassa ja tämän sopimuksen 329 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tiiviimpi yhteistyö katsotaan annetuksi ja määräyksiä tiiviimmästä yhteistyöstä sovelletaan.
III – Oikeusperustan valintaa koskeva Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö
Unionin tuomioistuin on perinteisesti pitänyt asianmukaisen oikeusperustan valintaa asiana, jolla on perustuslaillinen merkitys, jolla taataan annetun toimivallan periaatteen noudattaminen (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artikla) ja määritetään unionin toimivallan luonne ja laajuus.[6]
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti unionin säädöksen oikeusperusta ei perustu toimielimen näkemykseen tavoitellusta päämäärästä, vaan sen on perustuttava tuomioistuimen tutkittavissa oleviin objektiivisiin seikkoihin, joita ovat erityisesti toimen tavoite ja sisältö.[7]
Jos toimea tarkasteltaessa ilmenee, että sillä on kaksi eri tarkoitusta tai että siinä on kahdenlaisia tekijöitä, ja jos toinen näistä on yksilöitävissä toimen pääasialliseksi tai määrääväksi tarkoitukseksi tai tekijäksi, kun taas toinen on ainoastaan liitännäinen, on käytettävä yhtä oikeusperustaa, toisin sanoen sitä, jota toimen pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai tekijä edellyttää.[8] Vain poikkeuksellisesti, jos voidaan osoittaa, että säädöksellä on samanaikaisesti useita tavoitteita, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista mikään ei ole toiseen nähden toisarvoinen ja välillinen, tällaista säädöstä annettaessa voidaan käyttää useaa eri oikeusperustaa.[9] Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos kyseessä olevia oikeusperustoja varten vahvistetut menettelyt eivät ole keskenään yhteensopimattomia eivätkä heikennä Euroopan parlamentin oikeuksia.[10]
IV – Ehdotetun direktiivin tavoitteet ja sisältö
Ehdotetun direktiivin tavoitteena on torjua tehokkaasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa koko unionissa. Siinä käsitellään eri aloja: asiaankuuluvien rikosten kriminalisointi ja niistä määrättävät seuraamukset, uhrien suojelu ja oikeussuojan saatavuus, uhrien tukeminen, ennaltaehkäisy, koordinointi ja yhteistyö.
Ehdotetussa direktiivissä käytetään kolmea tapaa tavoitteiden saavuttamiseksi: 1) siinä tehdään EU:n nykyisistä säädöksistä merkityksellisiä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisen kannalta; 2) sillä luodaan ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä ja korjataan suojelun, oikeussuojan saatavuuden, tuen, ennaltaehkäisyn sekä koordinoinnin ja yhteistyön puutteita; ja sillä mukautetaan unionin lainsäädäntö vastaamaan vakiintuneita kansainvälisiä standardeja. Lisäksi ehdotuksessa otetaan huomioon naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan viimeaikainen ilmiö.
Tällä hetkellä yksikään unionin säädös ei kattavasti käsittele naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa. Ehdotettu direktiivi olisi ensimmäinen näitä käsittelevä säädös. Rikoksia ja uhrien oikeuksia koskevissa kohdennetuissa ehdotetuissa toimissa vahvistetaan vähimmäissäännöt, jotka sallivat jäsenmaiden asettaa tiukempia normeja, ja jätetään joustovaraa, jotta jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon maakohtaiset tilanteet. Erityisesti ehdotetussa direktiivissä säädetään muun muassa sellaisten tiettyjen väkivallan muotojen kriminalisoinnista, jotka vaikuttavat suhteettomasti naisiin, joita ei oteta riittävällä tavalla huomioon kansallisella tasolla ja jotka kuuluvat voimassa olevien oikeusperustojen perusteella unionin toimivaltaan.
Tätä alkuperäisen ehdotuksen taustaa vasten LIBE- ja FEMM-valiokunnat ehdottavat, että lisätään uusi 6 d artikla, jossa kriminalisoitaisiin erityisesti seksuaalinen häirintä työpaikalla: ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vakava ei-toivottu seksuaalisluonteinen käytös, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan toisen henkilön ihmisarvoa, työssä tai työhön pääsyn, itsenäisen ammatinharjoittamisen, ammatillisen koulutuksen tai ylennyksen yhteydessä säädetään rangaistaviksi rikoksiksi.”
Vaikuttaa siltä, että tämä perustuu niin kutsuttuihin sukupuolten tasa-arvoa koskeviin direktiiveihin (direktiivi 2004/113/EY[11] ja direktiivi 2006/54/EY[12]). Kyseisissä direktiiveissä sukupuolinen häirintä määritellään samalla tavalla kuin LIBE- ja FEMM-valiokuntien ehdotuksessa ja kielletään syrjintänä.
Komissio ei ehdottanut työssä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän kriminalisointia, ja sen ehdotuksen johdanto-osan 4 kappaleessa todetaan: ”Tätä direktiiviä olisi sovellettava rikolliseen toimintaan, joka on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, sellaisena kuin se on säädetty rangaistavaksi unionin tai kansallisessa lainsäädännössä. Tällainen toiminta kattaa tässä direktiivissä määritellyt rikokset – – sekä rikollisen toiminnan, joka kuuluu muiden – – unionin säädösten – – soveltamisalaan – –. Lisäksi tietyt kansallisessa lainsäädännössä määritellyt rikokset kuuluvat naisiin kohdistuvan väkivallan määritelmän piiriin. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi – – seksuaalinen hyväksikäyttö – –. Ehdotetun direktiivin perustelujen 2 kohdan ”Oikeusperusta”-kohdassa selitetään SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdan valintaa oikeusperustaksi seuraavasti: ”SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohtaan sisältyvällä käsitteellä ”seksuaalinen hyväksikäyttö” tarkoitetaan mitä tahansa haavoittuvan aseman, valtaeron tai luottamuksen tosiasiallista hyväksikäyttöä tai sen yritystä, mukaan lukien muun muassa hyötyminen rahallisesti, sosiaalisesti tai poliittisesti toisen henkilön kanssa tehdystä seksuaalisesta teosta. Hyväksikäytön elementti voi tarkoittaa toiseen henkilöön kohdistuvan valta-aseman tai määräävän aseman käyttämistä seksuaalisten halujen tyydyttämistä varten tai taloudellisen hyödyn ja/tai etenemisen saavuttamiseksi.”
V – Analyysi
Kysymys on lähinnä siitä, edellyttääkö uuden 6 d artiklan lisääminen direktiiviehdotukseen uutta oikeusperustaa vai i) kattaako SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohta jo sen ja ii) onko se pelkästään liitännäinen.
SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 ja 2 kohdan kahden oikeusperustan soveltamisalat eroavat selvästi toisistaan. Artiklan 1 kohta muodostaa perustan rikosoikeudellisille toimenpiteille sen toisessa alakohdassa nimenomaisesti luetelluilla aloilla, joihin kuuluu muun muassa naisten seksuaalinen hyväksikäyttö.
Sen sijaan 83 artiklan 2 kohta mahdollistaa muuntyyppisten rikosten kriminalisoinnin ja seuraamusten määräämisen niistä, jotta voidaan varmistaa unionin yhdenmukaistettujen toimintapolitiikkojen tehokas täytäntöönpano, myös rikosoikeuden avulla.
Näin ollen SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohta vaikuttaa asianmukaiselta oikeusperustalta rikosoikeudellisille toimenpiteille, jotka koskevat sen nimenomaiseen soveltamisalaan kuuluvia rikoksia. Näiden toimenpiteiden osalta ei näin ollen ole tarpeen tarkistaa, täyttyvätkö 83 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset.
Ehdotetussa 6 d artiklassa tarkoitettu työelämässä tapahtuva seksuaalinen häirintä, luettuna yhdessä ehdotetun direktiivin 4 artiklan g alakohdan kanssa, on ”kaikenlaista ei-toivottua sanallista, sanatonta tai fyysistä, seksuaalisluonteista käytöstä, joka ilmenee työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa tai itsenäisen ammatinharjoittamisen alalla, niiden yhteydessä tai niistä johtuvissa tilanteissa, ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan uhrin ihmisarvoa erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri”. Jotta käytös olisi rangaistavaa, sen on oltava seksuaalisluonteista.
Näin ollen LIBE- ja FEMM-valiokuntien ehdottaman 6 d artiklan mukainen käytös sopii yhteen komission ehdotuksessa esitetyn seksuaalisen hyväksikäytön määritelmän kanssa, eli se on ”mitä tahansa haavoittuvan aseman, valtaeron tai luottamuksen tosiasiallista hyväksikäyttöä tai sen yritystä, mukaan lukien muun muassa hyötyminen rahallisesti, sosiaalisesti tai poliittisesti toisen henkilön kanssa tehdystä seksuaalisesta teosta”.
Näin ollen 6 b artiklassa tarkoitettu käytös kuuluisi SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, jonka komissio on jo valinnut ehdotetun direktiivin yhdeksi oikeusperustaksi.
Edellä esitetystä seuraa, että SEUT-sopimuksen 83 artiklan 2 kohtaa ei pitäisi lisätä oikeusperustaksi ja että ei vaikuta tarpeelliselta tarkastella toista kysymystä eli sitä, onko tekijä ainoastaan liitännäinen pääasialliseen ja määräävään tarkoitukseen nähden.
VI – Päätelmä ja suositus
Oikeudellisten asioiden valiokunta päätti kokouksessaan 27. kesäkuuta 2023 äänin 14 puolesta, 4 vastaan ja 0 tyhjää[13] suosittaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle, että ne eivät lisää SEUT-sopimuksen 83 artiklan 2 kohtaa ehdotetun direktiivin oikeusperustaksi.
Kunnioittavasti
Adrián Vázquez Lázara
TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.5.2023)
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta
(COM(2022)0105 – C9‑0058/2022 – 2022/0066(COD))
Valmistelija (*): Rosa Estaràs Ferragut
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla
TARKISTUKSET
Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
1 otsikko
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Ehdotus |
Ehdotus |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI |
naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta |
sukupuolistuneen väkivallan ja verkkoväkivallan torjumisesta |
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(1) Tämän direktiivin tarkoituksena on luoda kattava kehys naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi tehokkaasti kaikkialla unionissa. Direktiivillä vahvistetaan ja otetaan käyttöön toimenpiteitä seuraavilla aloilla: asiaan liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittely, uhrien suojelu ja oikeussuojan saatavuus, uhrien tukeminen, rikosten ennaltaehkäisy, toimien koordinointi ja yhteistyö. |
(1) Tämän direktiivin tarkoituksena on luoda kattava kehys sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi tehokkaasti kaikkialla unionissa. Direktiivillä vahvistetaan ja otetaan käyttöön toimenpiteitä seuraavilla aloilla: asiaan liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittely, uhrien suojelu ja oikeussuojan saatavuus, uhrien tukeminen, rikosten ennaltaehkäisy, toimien koordinointi ja yhteistyö. |
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(1 a) Jäsenvaltioiden olisi viipymättä ratifioitava väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä 21. kesäkuuta 2019 tehty Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimus (nro 190) ja 21. kesäkuuta 2019 annettu väkivaltaa ja häirintää koskeva ILOn suositus (nro 206) sekä otettava käyttöön tarvittavat lait ja toimintapoliittiset toimenpiteet työelämässä tapahtuvan väkivallan ja häirinnän kieltämiseksi, ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi. |
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(1 b) Jäsenvaltioiden olisi osallistuttava työpaikoilla tapahtuvan sukupuoleen perustuvan verkkoväkivallan ja verkossa esiintyvän vihapuheen torjuntaan. |
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(2) Naisten ja miesten tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat unionin keskeisiä arvoja ja perusoikeuksia, jotka on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 21 ja 23 artiklassa. Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta vaarantavat nämä periaatteet ja heikentävät naisten ja tyttöjen oikeutta tasa-arvoon kaikilla elämänaloilla. |
(2) Naisten ja miesten tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat unionin keskeisiä arvoja ja perusoikeuksia, jotka on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 21 ja 23 artiklassa. Sukupuoleen perustuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta vaarantavat nämä periaatteet ja heikentävät oikeutta tasa-arvoon kaikilla elämänaloilla. |
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(3) Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta loukkaavat perusoikeuksia, kuten oikeutta ihmisarvoon, oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kieltoa, oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, henkilötietojen suojaa ja lapsen oikeuksia, sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. |
(3) Sukupuoleen perustuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta loukkaavat perusoikeuksia, kuten oikeutta ihmisarvoon, oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kieltoa, oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, henkilötietojen suojaa ja lapsen oikeuksia, sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. |
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(4) Tätä direktiiviä olisi sovellettava rikolliseen toimintaan, joka on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, sellaisena kuin se on säädetty rangaistavaksi unionin tai kansallisessa lainsäädännössä. Tällainen toiminta kattaa tässä direktiivissä määritellyt rikokset, kuten raiskaus, naisten sukuelinten silpominen, intiimin tai manipuloidun materiaalin luvaton jakaminen, verkkoahdistelu, verkkohäirintä, yllyttäminen verkon kautta väkivaltaan tai vihaan sekä rikollinen toiminta, joka kuuluu muiden sellaisten unionin säädösten, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2011/36/EU36 ja 2011/93/EU37, soveltamisalaan, joissa määritellään lasten seksuaaliseen riistoon sekä seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävään ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Lisäksi tietyt kansallisessa lainsäädännössä määritellyt rikokset kuuluvat naisiin kohdistuvan väkivallan määritelmän piiriin. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi naismurhat, seksuaalinen hyväksikäyttö, vainoaminen, varhais- ja pakkoavioliitot, pakkoabortit, pakkosterilointi ja erilaiset verkkoväkivallan muodot, kuten verkossa tapahtuva seksuaalinen häirintä, verkkokiusaaminen tai avoimen seksuaalisen materiaalin ei-toivottu vastaanottaminen. Lähisuhdeväkivalta on väkivallan muoto, joka voidaan nimenomaisesti kriminalisoida kansallisen lainsäädännön nojalla tai joka sisältyy perheen tai kotitalouden sisällä tai entisten tai nykyisten puolisoiden välillä tehtyihin rikoksiin. |
(4) Tätä direktiiviä olisi sovellettava rikolliseen toimintaan, joka on sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, sellaisena kuin se on säädetty rangaistavaksi unionin tai kansallisessa lainsäädännössä. Tällainen toiminta kattaa tässä direktiivissä määritellyt rikokset, kuten raiskaus, naisten sukuelinten silpominen, pakkosterilointi, intiimin tai manipuloidun materiaalin luvaton jakaminen, verkkoahdistelu, verkkohäirintä, yllyttäminen verkon kautta väkivaltaan tai vihaan sekä rikollinen toiminta, joka kuuluu muiden sellaisten unionin säädösten, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2011/36/EU36 ja 2011/93/EU37, soveltamisalaan, joissa määritellään lasten seksuaaliseen riistoon sekä seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävään ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Lisäksi tietyt kansallisessa lainsäädännössä määritellyt rikokset kuuluvat sukupuoleen perustuvan väkivallan määritelmän piiriin. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi naismurhat, seksuaalinen hyväksikäyttö, vainoaminen, varhais- ja pakkoavioliitot, pakkoabortit, pakkosterilointi ja erilaiset verkkoväkivallan muodot, kuten verkossa tapahtuva seksuaalinen häirintä, verkkokiusaaminen tai avoimen seksuaalisen materiaalin ei-toivottu vastaanottaminen. Lähisuhdeväkivalta on väkivallan muoto, joka voidaan nimenomaisesti kriminalisoida kansallisen lainsäädännön nojalla tai joka sisältyy perheen tai kotitalouden sisällä tai entisten tai nykyisten puolisoiden tai kumppaneiden välillä tehtyihin rikoksiin. |
_________________ |
_________________ |
36 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1–11). |
36 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1–11). |
37 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta (EUVL L 335, 17.12.2011, s.1–14). |
37 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta (EUVL L 335, 17.12.2011, s.1–14). |
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(5) Tämän direktiivin mukaisilla toimenpiteillä vastataan naisten ja tyttöjen erityistarpeisiin, koska tämän direktiivin kattamat väkivallan muodot eli naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta, vaikuttavat heihin suhteettomasti. Tässä direktiivissä tunnustetaan kuitenkin, että myös muut henkilöt voivat joutua tällaisten väkivallan muotojen uhreiksi ja että heidän hyväkseen olisi toteutettava direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä. Sen vuoksi termin ”uhri” olisi viitattava kaikkiin henkilöihin biologisesta tai sosiaalisesta sukupuolesta riippumatta. |
(5) Tämän direktiivin mukaisilla toimenpiteillä vastataan muun muassa naisten ja tyttöjen erityistarpeisiin, koska tämän direktiivin kattamat väkivallan muodot eli sukupuoleen perustuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta, vaikuttavat heihin suhteettomasti. Tässä direktiivissä tunnustetaan kuitenkin, että myös muut henkilöt kuin naiset voivat joutua tällaisten väkivallan muotojen uhreiksi ja että heidän hyväkseen olisi toteutettava direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä ilman mihinkään syyhyn perustuvaa syrjintää. Sen vuoksi termin ”uhri” olisi viitattava kaikkiin henkilöihin biologisesta tai sosiaalisesta sukupuolesta riippumatta. |
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(6) Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa todistavat lapset kärsivät haavoittuvuutensa vuoksi välittömästä emotionaalisesta haitasta, joka vaikuttaa heidän kehitykseensä. Sen vuoksi tällaisia lapsia olisi pidettävä uhreina ja heidän hyväkseen olisi toteutettava kohdennettuja suojelutoimia. |
(6) Sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa todistavat lapset kärsivät haavoittuvuutensa vuoksi välittömästä emotionaalisesta haitasta, joka vaikuttaa heidän kehitykseensä. Sen vuoksi tällaisia lapsia olisi pidettävä uhreina ja heidän hyväkseen olisi toteutettava kohdennettuja suojelutoimia. |
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(7) Naisiin kohdistuva väkivalta on jatkuva osoitus naisiin kohdistuvasta rakenteellisesta syrjinnästä, joka johtuu naisten ja miesten välisistä historiallisesti epätasa-arvoisista valtasuhteista. Kyseessä on sukupuoleen perustuvan väkivallan muoto, jota miehet kohdistavat pääasiassa naisiin ja tyttöihin. Se perustuu yhteiskunnallisesti rakentuneisiin rooleihin, käyttäytymiseen, toimintaan ja ominaisuuksiin, joita tietty yhteiskunta pitää asianmukaisina naisille ja miehille ja joista puhuttaessa käytetään usein sukupuoli-sanaa. |
(7) Sukupuoleen perustuva väkivalta on jatkuva osoitus muun muassa naisiin heidän kaikessa moninaisuudessaan kohdistuvasta rakenteellisesta syrjinnästä, joka johtuu naisvihasta ja naisten ja miesten välisistä historiallisesti epätasa-arvoisista valtasuhteista. Kyseessä on sukupuoleen perustuvan väkivallan muoto, jota miehet kohdistavat pääasiassa naisiin ja tyttöihin. Se perustuu yhteiskunnallisesti rakentuneisiin rooleihin, käyttäytymiseen, toimintaan ja ominaisuuksiin, joita tietty yhteiskunta pitää asianmukaisina naisille ja miehille ja joista puhuttaessa käytetään usein sukupuoli-sanaa. |
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(8) Lähisuhdeväkivalta on vakava usein piiloon jäävä sosiaalinen ongelma. Lähisuhdevakivalta voi johtaa vakaviin psyykkisiin ja fyysisiin traumoihin, joilla on vakavia seurauksia, koska rikoksentekijä on yleensä uhrin tuntema henkilö, johon hän odottaa voivansa luottaa. Tällainen väkivalta voi esiintyä eri muodoissa, kuten fyysisenä, seksuaalisena, psyykkisenä ja taloudellisena väkivaltana. Lähisuhdeväkivaltaa voi esiintyä siitä riippumatta, kuuluuko rikoksentekijä tai onko rikoksentekijä kuulunut samaan kotitalouteen uhrin kanssa. |
(8) Lähisuhdeväkivalta on vakava sosiaalinen ongelma, joka jää usein piiloon yhteiskunnallisen leimaamisen vuoksi. Lähisuhdevakivalta voi johtaa vakaviin psyykkisiin ja fyysisiin traumoihin, joilla on vakavia seurauksia uhrin yksityis- ja työelämässä, koska rikoksentekijä on yleensä uhrin tuntema henkilö, johon hän odottaa voivansa luottaa. Tällainen väkivalta voi esiintyä eri muodoissa, kuten fyysisenä, seksuaalisena, psyykkisenä ja taloudellisena väkivaltana. Lähisuhdeväkivaltaa voi esiintyä siitä riippumatta, kuuluuko rikoksentekijä tai onko rikoksentekijä kuulunut samaan kotitalouteen uhrin kanssa. |
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(9) Tämän tyyppisiin rikoksiin liittyvien erityispiirteiden vuoksi on tarpeen vahvistaa kattavat säännöt, joilla puututaan kohdennetusti naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan jatkuvaan ongelmaan ja otetaan huomioon tällaisen väkivallan uhrien erityistarpeet. Nykyiset unionin ja kansallisen tason säännökset ovat osoittautuneet riittämättömiksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan tulokselliseen torjuntaan ja ehkäisemiseen. Erityisesti direktiiveissä 2011/36/EU ja 2011/93/EU keskitytään tiettyihin väkivallan muotoihin, kun taas Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/29/EU38 säädetään rikoksen uhreja koskevasta yleisestä kehyksestä. Vaikka se tarjoaa joitakin suojatoimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille, sen tarkoituksena ei ole vastata heidän erityistarpeisiinsa. |
(9) Tämän tyyppisiin rikoksiin liittyvien erityispiirteiden vuoksi on tarpeen vahvistaa kattavat säännöt, joilla puututaan kohdennetusti sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan jatkuvaan ongelmaan ja otetaan huomioon tällaisen väkivallan uhrien erityistarpeet risteävällä ja sukupuolisensitiivisellä tavalla. Nykyiset unionin ja kansallisen tason säännökset ovat osoittautuneet riittämättömiksi sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan tulokselliseen torjuntaan ja ehkäisemiseen. Erityisesti direktiiveissä 2011/36/EU ja 2011/93/EU keskitytään tiettyihin väkivallan muotoihin, kun taas Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/29/EU38 säädetään rikoksen uhreja koskevasta yleisestä kehyksestä. Vaikka se tarjoaa joitakin suojatoimia sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille, sen tarkoituksena ei ole vastata heidän erityistarpeisiinsa. |
_________________ |
_________________ |
38 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57). |
38 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57). |
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(10) Tämä direktiivi tukee jäsenvaltioiden tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi ja ehkäisemiseksi, erityisesti kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta (CEDAW)39 ja soveltuvin osin Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, jäljempänä ’Istanbulin yleissopimus’40, ja väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä tehtyä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusta, joka allekirjoitettiin Genevessä 21 päivänä kesäkuuta 2019. |
(10) Tämä direktiivi tukee jäsenvaltioiden tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi ja ehkäisemiseksi, erityisesti kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta (CEDAW)39, Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) ja soveltuvin osin Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, jäljempänä ’Istanbulin yleissopimus’40, ja vuonna 2019 hyväksyttyä Kansainvälisen työjärjestön väkivaltaa ja häirintää käsittelevää yleissopimusta (nro 190), vuonna 1958 hyväksyttyä Kansainvälisen työjärjestön työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää koskevaa yleissopimusta (nro 111) ja vuonna 2012 hyväksyttyä Kansainvälisen työjärjestön kotitaloustyöntekijöitä koskevaa yleissopimusta (nro 189). |
__________________ |
__________________ |
39 Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW-yleissopimus), YK:n yleiskokous, 1979. |
39 Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW-yleissopimus), YK:n yleiskokous, 1979. |
40 Yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus), Euroopan neuvosto, 2011. |
40 Yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus), Euroopan neuvosto, 2011. |
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(11) Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta voivat pahentua, jos väkivalta risteää sellaisten syrjinnän muotojen kanssa, jotka perustuvat sukupuoleen ja muihin unionin lainsäädännössä kiellettyihin syrjintäperusteisiin, kuten kansalaisuus, rotu, ihonväri, etninen tai yhteiskunnallinen alkuperä, geneettiset ominaisuudet, kieli, uskonto tai vakaumus, poliittiset tai muut mielipiteet, kansalliseen vähemmistöön kuuluminen, varallisuus, syntyperä, vammaisuus, ikä tai sukupuolinen suuntautuminen. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi otettava asianmukaisesti huomioon tällaisen risteävän syrjinnän uhrit ja säädettävä erityisistä toimenpiteistä sellaisia tapauksia varten, joissa esiintyy risteävän syrjinnän muotoja. Erityisesti naiset, jotka ovat lesboja, biseksuaaleja, transihmisiä, intersukupuolisia ja queerejä (LBTIQ), ja muunsukupuoliset henkilöt, vammaiset naiset sekä rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset ovat suuremmassa vaarassa joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi. |
(11) Sukupuoleen perustuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta voivat pahentua, jos väkivalta risteää sellaisten syrjinnän muotojen kanssa, jotka perustuvat sukupuoleen ja muihin unionin lainsäädännössä kiellettyihin syrjintäperusteisiin, kuten kansalaisuus, rotu, ihonväri, etninen tai yhteiskunnallinen alkuperä, geneettiset ominaisuudet, kieli, uskonto tai vakaumus, poliittiset tai muut mielipiteet, kansalliseen vähemmistöön kuuluminen, varallisuus, syntyperä, vammaisuus, ikä, sukupuolinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja sukupuoliominaisuudet. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi otettava asianmukaisesti huomioon tällaisen risteävän syrjinnän ja väkivallan uhrit ja säädettävä erityisistä toimenpiteistä sellaisia tapauksia varten, joissa esiintyy risteävän syrjinnän muotoja. Erityisesti henkilöt, jotka ovat lesboja, biseksuaaleja, transihmisiä, muunsukupuolisia, intersukupuolisia ja queerejä (LBTIQ), vammaiset henkilöt sekä rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat henkilöt ovat suuremmassa vaarassa joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan kohteeksi. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sukupuoleen perustuvan väkivallan tekoihin, joilla pyritään rankaisemaan uhreja heidän sukupuolisesta suuntautumisestaan, sukupuolen ilmaisustaan, sukupuoli-identiteetistään tai sukupuoliominaisuuksistaan, kuten muun muassa niin kutsuttuun korjaavaan raiskaukseen. |
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(12) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreilla on muita suurempi pelottelun ja kostotoimien sekä toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen riski. Sen vuoksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota näihin riskeihin ja tarpeeseen suojella tällaisten uhrien ihmisarvoa ja fyysistä koskemattomuutta. |
(12) Sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreilla on muita suurempi pelottelun ja kostotoimien sekä toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen riski. Sen vuoksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota näihin riskeihin ja tarpeeseen suojella tällaisten uhrien ihmisarvoa sekä fyysistä ja henkistä koskemattomuutta. Erikoistuneiden tukipalvelujen kohtaamisissa olisi varmistettava, että uhreja kohdellaan inhimillisesti ja että vältetään näiden uudelleen traumatisoituminen. |
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(13) Raiskaus on yksi vakavimmista rikoksista, jotka loukkaavat henkilön seksuaalista koskemattomuutta, ja se on rikos, joka vaikuttaa suhteettomasti naisiin. Kyseessä on valtasuhteiden epätasapaino rikoksentekijän ja uhrin välillä, minkä vuoksi rikoksentekijä voi käyttää uhria seksuaalisesti hyväkseen saadakseen henkilökohtaista tyydytystä, vahvistaakseen valta-asemaansa, saadakseen sosiaalista tunnustusta, ylennyksen tai mahdollisesti taloudellista hyötyä. Monissa jäsenvaltioissa vaaditaan yhä näyttöä voimankäytöstä, uhkailusta tai pakottamisesta, jotta tekoa pidetään raiskausrikoksena. Toisissa jäsenvaltioissa riittää pelkästään se, että uhri ei ole antanut suostumustaan seksuaaliseen tekoon. Vain tällä jälkimmäisellä tavalla voidaan suojella täysin uhrien seksuaalista koskemattomuutta. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa uhrien yhtäläinen suojelu kaikkialla unionissa siten, että säädetään naisten raiskauksen tunnusmerkistöstä. |
(13) Raiskaus on yksi vakavimmista rikoksista, jotka loukkaavat henkilön seksuaalista koskemattomuutta, ja se on rikos, joka vaikuttaa suhteettomasti naisiin ja tyttöihin. Kyseessä on valtasuhteiden epätasapaino rikoksentekijän ja uhrin välillä, minkä vuoksi rikoksentekijä voi käyttää uhria seksuaalisesti hyväkseen saadakseen henkilökohtaista tyydytystä, vahvistaakseen valta-asemaansa, saadakseen sosiaalista tunnustusta, ylennyksen tai mahdollisesti taloudellista hyötyä. Monissa jäsenvaltioissa vaaditaan yhä näyttöä voimankäytöstä, uhkailusta tai pakottamisesta, jotta tekoa pidetään raiskausrikoksena. Toisissa jäsenvaltioissa riittää pelkästään se, että uhri ei ole antanut suostumustaan seksuaaliseen tekoon. Vain tällä jälkimmäisellä tavalla voidaan suojella täysin uhrien seksuaalista koskemattomuutta. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa uhrien yhtäläinen suojelu kaikkialla unionissa siten, että säädetään naisten raiskauksen tunnusmerkistöstä. |
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(16 a) Pakkosterilointi on haitallinen hyväksikäytön muoto, jolla estetään uhrien suvullinen lisääntyminen ja jota käytetään uhrien sosiaaliseen kontrollointiin. Sen taustalla ovat eugenistiset oletukset kyseessä olevien henkilöiden elämän arvosta ja stereotypiat heidän kyvystään olla vanhempia. Rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset ja tytöt, etenkin romanit, heikon sosioekonomisen taustan omaavat naiset ja tytöt sekä vammaiset naiset ja tytöt, etenkin älyllisestä tai psykososiaalisesta vammasta kärsivät tai laitoksessa asuvat, ovat erityisesti vaarassa joutua pakkosteriloinnin kaltaisten käytäntöjen uhriksi. Jotta unionissa voidaan torjua tällaisia laajalle levinneitä ja edelleen jatkuvia käytäntöjä, joka pitävät yllä syrjintää, stereotypioita, väkivaltaa ja toisen henkilön kehon kontrollointia, pakkosterilointiin on puututtava erityisesti ja asianmukaisesti rikoslainsäädännössä. |
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(17) On tarpeen säätää yhdenmukaisista rikosten ja seuraamusten määritelmistä tiettyjen verkkoväkivallan muotojen osalta. Verkkoväkivalta kohdistuu ja vaikuttaa erityisesti naispuolisiin poliitikkoihin, toimittajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin. Se voi hiljentää naisia ja estää heidän yhteiskunnallista osallistumistaan tasavertaisesti miesten kanssa. Verkkoväkivalta vaikuttaa naisiin ja tyttöihin suhteettomasti myös koulutusympäristöissä, kuten kouluissa ja yliopistoissa, mikä vaikuttaa haitallisesti heidän jatkokoulutukseensa, työuraansa ja mielenterveyteensä, mikä voi äärimmäisissä tapauksissa johtaa itsemurhiin. |
(17) On tarpeen säätää yhdenmukaisista rikosten ja seuraamusten määritelmistä tiettyjen verkkoväkivallan muotojen osalta. Verkkoväkivalta kohdistuu ja vaikuttaa erityisesti työelämässä ja julkisessa elämässä toimiviin naisiin, etenkin naispuolisiin poliitikkoihin, toimittajiin, ihmisoikeuksien puolustajiin ja syrjäytyneisiin yhteisöihin kuuluviin henkilöihin. Se voi hiljentää naisia ja estää heidän yhteiskunnallista ja ammatillista osallistumistaan tasavertaisesti miesten kanssa. Verkkoväkivalta vaikuttaa naisiin ja tyttöihin suhteettomasti myös koulutusympäristöissä, kuten kouluissa ja yliopistoissa, mikä vaikuttaa haitallisesti heidän jatkokoulutukseensa, uranäkymiinsä, työuraansa ja mielenterveyteensä, mikä voi äärimmäisissä tapauksissa johtaa itsemurhiin. Tieto- ja viestintätekniikan lisääntynyt käyttö työssä on johtanut naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan lisääntymiseen, minkä vuoksi erityistä huomiota on kiinnitettävä ennaltaehkäiseviin ja suojaaviin toimenpiteisiin työn yhteydessä1 a. Naisiin ja tyttöihin, jotka altistuvat syrjinnälle ja väkivallalle sukupuolensa ja muiden tekijöiden yhdistelmän perusteella, kohdistuu suhteettoman paljon verkkoväkivaltaa, mukaan lukien verkkohäirintä ja väkivaltaan tai vihaan yllyttäminen verkon kautta. |
|
__________________ |
|
1 a ETSK:n lausunto ”Etätyö ja sukupuolten tasa-arvo”, (2021/C 220/02) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52020AE5159&rid=4 ; ILO: Väkivalta ja häirintä työssä https://www.ilo.org/global/docs/WCMS_839676/lang--en/index.htm |
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 19 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(19) Seksuaalisia tekoja esittävien intiimien kuvien tai videoiden ja materiaalin asettaminen lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman uhrin lupaa tieto- ja viestintäteknologioiden avulla voi olla erittäin haitallista uhreille varsinkin kun otetaan huomioon, miten helposti, nopeasti ja laajalti materiaalin jakaminen ja rikoksenteko tapahtuvat, sekä teon intiimi luonne. Rikoksen, josta säädetään tässä direktiivissä, olisi katettava kaikki tällainen materiaali, kuten kuvat, valokuvat ja videot, myös seksualisoivat kuvat, audio- ja videoleikkeet. Sen olisi liityttävä tilanteisiin, joissa materiaali saatetaan tieto- ja viestintäteknologioiden avulla lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman uhrin suostumusta, riippumatta siitä, onko uhri suostunut tällaisen materiaalin tuottamiseen tai onko hän kenties siirtänyt sen tietylle henkilölle. Rikoksen olisi katettava myös sellainen materiaalin ilman suostumusta suoritettu tuottaminen tai manipulointi, esimerkiksi kuvien muokkaaminen, jolla luodaan vaikutelma siitä, että toinen henkilö osallistuu seksuaalisiin tekoihin, jos materiaali asetetaan myöhemmin tieto- ja viestintäteknologioiden avulla lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman asianomaisen henkilön suostumusta. Tällaiseen materiaalin tuottamiseen tai manipulointiin olisi sisällyttävä sellaisten ”syväväärennösten” valmistaminen, joissa oleva materiaali selvästi muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, esineitä, paikkoja tai muita objekteja tai tapahtumia ja joissa kuvataan toisen henkilön seksuaalisia tekoja ja jotka voisivat muiden mielestä vaikuttaa virheellisesti aidolta tai totuudenmukaisilta. Jotta uhreja voidaan suojella tehokkaasti tällaiselta toiminnalta, direktiivin olisi katettava myös tällaisella toiminnalla uhkaaminen. |
(19) Seksuaalisia tekoja esittävien intiimien kuvien tai videoiden ja materiaalin asettaminen muiden loppukäyttäjien saataville ilman uhrin lupaa tieto- ja viestintäteknologioiden avulla voi olla äärimmäisen haitallista uhreille varsinkin kun otetaan huomioon, miten helposti, nopeasti ja laajalti materiaalin jakaminen ja rikoksenteko tapahtuvat, sekä teon intiimi luonne. Rikoksen, josta säädetään tässä direktiivissä, olisi katettava kaikki tällainen materiaali, kuten kuvat, valokuvat ja videot, myös seksualisoivat kuvat, audio- ja videoleikkeet. Sen olisi liityttävä tilanteisiin, joissa materiaali saatetaan tieto- ja viestintäteknologioiden avulla muiden loppukäyttäjien saataville ilman uhrin suostumusta, riippumatta siitä, onko uhri suostunut tällaisen materiaalin tuottamiseen tai onko hän kenties siirtänyt sen tietylle henkilölle. Rikoksen olisi katettava myös sellainen materiaalin ilman suostumusta suoritettu tuottaminen tai manipulointi, esimerkiksi kuvien muokkaaminen, mukaan lukien tekoälyn avulla, jolla luodaan vaikutelma siitä, että toinen henkilö osallistuu seksuaalisiin tekoihin, jos materiaali asetetaan myöhemmin tieto- ja viestintäteknologioiden avulla muiden loppukäyttäjien saataville ilman asianomaisen henkilön suostumusta. Tällaiseen materiaalin tuottamiseen tai manipulointiin olisi sisällyttävä sellaisten ”syväväärennösten” valmistaminen, joissa oleva materiaali selvästi muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, esineitä, paikkoja tai muita objekteja tai tapahtumia ja joissa kuvataan toisen henkilön seksuaalisia tekoja ja jotka voisivat muiden mielestä vaikuttaa virheellisesti aidolta tai totuudenmukaisilta. Jotta uhreja voidaan suojella tehokkaasti tällaiselta toiminnalta, direktiivin olisi katettava myös tällaisella toiminnalla uhkaaminen. |
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(20) Verkkoahdistelu on nykyaikainen väkivallan muoto, joka kohdistetaan usein perheenjäseniin tai samassa kotitaloudessa asuviin henkilöihin mutta jota harjoittavat myös entiset kumppanit tai tuttavat. Yleensä rikoksentekijä väärinkäyttää teknologiaa, jotta hän voi käyttää yhä enemmän pakkoa ja kontrollointia suhteessa uhriin sekä manipuloida ja valvoa uhria, mikä lisää tämän pelkoa, ahdistusta ja asteittaista eristyneisyyttä ystävistä ja perheestä. Sen vuoksi olisi vahvistettava verkkoahdistelua koskevat vähimmäissäännöt. Verkkoahdistelurikoksen olisi katettava uhrin jatkuva tarkkailu tieto- ja viestintäteknologioiden avulla ilman hänen suostumustaan tai laillista lupaa. Ahdistelija voi päästä käsittelemään uhrin henkilötietoja siten, että hän varastaa uhrin identiteetin tai urkkii tietoja uhrin käyttämillä sosiaalisen median tai viestintäalustoilla tai tämän sähköpostiviesteistä ja puhelimesta tai varastaa salasanoja, tai siten että hän hakkeroi uhrin laitteita päästäkseen tämän yksityisiin tiloihin, asentaa geopaikannussovelluksia, kuten stalkerware-sovelluksia, tai varastaa tämän laitteita. Ahdistelun olisi katettava myös uhrin seuranta ilman tämän suostumusta tai lupaa teknisten laitteiden, kuten älykkäiden kodinkoneiden, avulla esineiden internetin kautta. |
(20) Verkkoahdistelu on nykyaikainen väkivallan muoto, joka kohdistetaan usein perheenjäseniin tai samassa kotitaloudessa asuviin henkilöihin mutta jota harjoittavat myös entiset kumppanit tai tuttavat. Yleensä rikoksentekijä väärinkäyttää teknologiaa, jotta hän voi käyttää yhä enemmän pakkoa ja kontrollointia suhteessa uhriin sekä manipuloida ja valvoa uhria, mikä lisää tämän pelkoa, ahdistusta ja asteittaista eristyneisyyttä ystävistä, perheestä ja työstä. Sen vuoksi olisi vahvistettava verkkoahdistelua koskevat vähimmäissäännöt. Verkkoahdistelurikoksen olisi katettava uhrin jatkuva tarkkailu tieto- ja viestintäteknologioiden avulla ilman hänen suostumustaan tai laillista lupaa. Ahdistelija voi päästä käsittelemään uhrin henkilötietoja siten, että hän varastaa uhrin identiteetin tai urkkii tietoja uhrin käyttämillä sosiaalisen median tai viestintäalustoilla tai tämän sähköpostiviesteistä ja puhelimesta tai varastaa salasanoja, tai siten että hän hakkeroi uhrin laitteita päästäkseen tämän yksityisiin tiloihin, asentaa geopaikannussovelluksia, kuten stalkerware-sovelluksia, tai varastaa tämän laitteita. Ahdistelun olisi katettava myös uhrin seuranta ilman tämän suostumusta tai lupaa teknisten laitteiden, kuten älykkäiden kodinkoneiden, avulla esineiden internetin kautta. |
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(21) Olisi vahvistettava verkkohäirintärikosta koskevat vähimmäissäännöt, jotta voidaan torjua toiseen henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen aloittaminen kolmansien osapuolten kanssa tai osallistuminen tällaiseen hyökkäykseen, jossa saatetaan uhkaavaa tai loukkaavaa materiaalia useiden loppukäyttäjien saataville. Tällaiset laajat hyökkäykset, mukaan lukien koordinoidut joukkohyökkäykset verkossa (online mob attacks), voivat muuttua verkon ulkopuoliseksi hyökkäyksiksi tai aiheuttaa uhrille merkittäviä psyykkisiä vammoja ja ääritapauksissa johtaa uhrin itsemurhaan. Ne kohdistetaan usein kuuluisiin (naispuolisiin) poliitikkoihin, toimittajiin tai muihin tunnettuihin henkilöihin, mutta niitä voidaan toteuttaa myös muissa yhteyksissä, esimerkiksi kampuksilla tai kouluissa. Tällaiseen verkkoväkivaltaan olisi puututtava erityisesti silloin, kun hyökkäykset ovat hyvin laajoja, esimerkiksi silloin kun suuri määrä ihmisiä osallistuu joukkoistettuun verkkohäirintään (pile-on harassment). |
(21) Olisi vahvistettava verkkohäirintärikosta koskevat vähimmäissäännöt, jotta voidaan torjua toiseen henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen aloittaminen kolmansien osapuolten kanssa tai osallistuminen tällaiseen hyökkäykseen, jossa saatetaan uhkaavaa tai loukkaavaa materiaalia muiden loppukäyttäjien saataville. Tällaiset laajat hyökkäykset, mukaan lukien koordinoidut joukkohyökkäykset verkossa (online mob attacks), voivat muuttua verkon ulkopuoliseksi hyökkäyksiksi tai aiheuttaa uhrille merkittäviä psyykkisiä vammoja ja ääritapauksissa johtaa uhrin itsemurhaan. Ne kohdistetaan usein kuuluisiin (naispuolisiin) poliitikkoihin, toimittajiin tai muihin tunnettuihin henkilöihin, mutta niitä voidaan toteuttaa myös muissa yhteyksissä, esimerkiksi kampuksilla tai kouluissa. Tällaiseen verkkoväkivaltaan olisi puututtava erityisesti silloin, kun hyökkäykset ovat hyvin laajoja, esimerkiksi silloin kun suuri määrä ihmisiä osallistuu joukkoistettuun verkkohäirintään (pile-on harassment). |
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 22 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(22) Internetin ja sosiaalisen median käytön lisääntyminen on viime vuosina lisännyt jyrkästi julkista yllyttämistä väkivaltaan ja vihaan, joka voi perustua myös biologiseen tai sosiaaliseen sukupuoleen. Vihapuheen helppoa, nopeaa ja laajaa jakamista digitaalisessa maailmassa vahvistaa verkkoestottomuuden vaikutus, koska oletettu anonymiteetti internetissä ja rankaisemattomuuden tunne vähentävät pidäkkeitä tällaisten rikosten tekemiseen. Naisiin verkossa usein kohdistuva seksistinen viha ja naisviha voivat kärjistyä viharikoksiksi verkon ulkopuolella. Tämä on pysäytettävä jo varhaisessa vaiheessa. Tämän tyyppisessä yllytyksessä käytetty kieli ei aina viittaa suoraan kohteena olevan henkilön tai kohteena olevien henkilöiden biologiseen tai sosiaaliseen sukupuoleen, mutta yllyttämisen yleisestä sisällöstä tai asiayhteydestä voidaan päätellä, että kyseessä on puolueellinen yllyttäminen. |
(22) Internetin ja sosiaalisen median käytön lisääntyminen on viime vuosina lisännyt jyrkästi julkista yllyttämistä väkivaltaan ja vihaan, joka voi perustua myös biologiseen tai sosiaaliseen sukupuoleen. Vihapuheen helppoa, nopeaa ja laajaa jakamista digitaalisessa maailmassa vahvistaa verkkoestottomuuden vaikutus, koska oletettu anonymiteetti internetissä ja rankaisemattomuuden tunne vähentävät pidäkkeitä tällaisten rikosten tekemiseen. Usein tällaisen verkossa tapahtuvan yllytyksen rikoksentekijät ovat julkisuuden henkilöitä, jotka oletetun rankaisemattomuuden vuoksi oikeuttavat väkivallantekoja ja rohkaisevat niihin verkon ulkopuolella. Naisiin verkossa usein kohdistuva seksistinen viha ja naisviha voivat kärjistyä viharikoksiksi verkon ulkopuolella. Myös lapset ja nuoret voivat joutua tällaisen yllyttämisen (verkkoväkivallan) kohteeksi henkilökohtaisten ominaisuuksiensa, kuten vammaisuuden, rodun tai etnisen alkuperän, sukupuolisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun, sukupuoliominaisuuksien tai muiden perusteiden vuoksi. Mikäli tilanteeseen ei puututa, se voi aiheuttaa sosiaalista syrjäytymistä, ahdistusta, itsetuhoisuutta ja äärimmäisissä tapauksissa itsemurha-ajatuksia, itsemurhayrityksiä tai itsemurhan. On erittäin tärkeää, että tällainen yllyttäminen väkivaltaan tai verkkoväkivaltaan pysäytetään jo varhaisessa vaiheessa. Tämän tyyppisessä yllytyksessä käytetty kieli ei aina viittaa suoraan kohteena olevien henkilöiden biologiseen tai sosiaaliseen sukupuoleen, mutta yllyttämisen yleisestä sisällöstä tai asiayhteydestä voidaan päätellä, että kyseessä on puolueellinen yllyttäminen. |
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 24 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(24) Uhrien olisi voitava ilmoittaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta helposti siten, että he välttävät toissijaisen tai toistuvan uhriksi joutumisen. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava mahdollisuus ilmoittaa tällaisista rikoksista ja tehdä rikosilmoitus verkossa tai muiden tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä. Verkkoväkivallan uhrien olisi voitava ladata ilmoituksensa tueksi materiaalia, kuten kuvakaappauksia väitetystä väkivaltaisesta käyttäytymisestä. |
(24) Uhrien olisi voitava ilmoittaa sukupuoleen perustuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta helposti siten, että he välttävät toissijaisen tai toistuvan uhriksi joutumisen. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava mahdollisuus ilmoittaa tällaisista rikoksista ja tehdä rikosilmoitus verkossa tai muiden tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä. Verkkoväkivallan uhrien olisi voitava ladata ilmoituksensa tueksi materiaalia, kuten kuvakaappauksia väitetystä väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Valitusmekanismien olisi oltava myös sellaisten uhrien saatavilla, joilla ei ole digitaalisia taitoja tai jotka asuvat syrjäisillä alueilla tai maaseutualueilla, joilla digitaalisten välineiden ja internetin käyttö on vaikeaa, sekä vammaisten henkilöiden saatavilla. |
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(25) Kun on kyse lähisuhdeväkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta, varsinkin silloin kun väkivaltaa harjoittavat läheiset perheenjäsenet tai kumppanit, rikoksentekijä voi pitää uhreja sellaisen palon vallassa, että he eivät uskalla ottaa yhteyttä toimivaltaisiin viranomaisiin, vaikka heidän henkensä olisi vaarassa. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalliset salassapitosäännökset eivät estä asianomaisia ammattihenkilöitä, kuten terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ilmoittamasta toimivaltaisille viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että uhrin henki on välittömässä vaarassa tai että uhria uhkaa vakava fyysinen haitta. Vastaavasti usein käy niin, että vain kolmannet osapuolet huomaavat lapsiin vaikuttavan lähisuhdeväkivallan tai naisiin kohdistuvan väkivallan, koska he huomaavat lapsen epätavallisen käytöksen tai lapselle aiheutuneen fyysisen haitan. Lapsia on suojeltava tehokkaasti tällaisilta väkivallan muodoilta, ja asianmukaisia toimenpiteitä on toteutettava viipymättä. Sen vuoksi salassapitosäännösten ei tulisi rajoittaa asiaankuuluvia ammattihenkilöitä, jotka ovat yhteydessä lapsiuhreihin tai mahdollisiin lapsiuhreihin, kuten terveydenhuollon tai koulutuksen ammattihenkilöt, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kohdistunut tämän direktiivin mukaisia vakavia väkivallantekoja tai uusia vakavia tekoja on odotettavissa. Jos ammattihenkilöt ilmoittavat tällaisista väkivaltaisuuksista, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että he eivät joudu vastuuseen salassapitosääntöjen rikkomisesta. |
(25) Kun on kyse lähisuhdeväkivallasta ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, varsinkin silloin kun väkivaltaa harjoittavat läheiset perheenjäsenet tai kumppanit, rikoksentekijä voi pitää uhreja sellaisen palon vallassa, että he eivät uskalla ottaa yhteyttä toimivaltaisiin viranomaisiin, vaikka heidän henkensä olisi vaarassa. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalliset salassapitosäännökset eivät estä asianomaisia ammattihenkilöitä, kuten terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ilmoittamasta toimivaltaisille viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että uhrin henki on välittömässä vaarassa tai että uhria uhkaa vakava fyysinen haitta. Vastaavasti usein käy niin, että vain kolmannet osapuolet huomaavat lapsiin vaikuttavan lähisuhdeväkivallan tai sukupuoleen perustuvan väkivallan, koska he huomaavat lapsen epätavallisen käytöksen tai lapselle aiheutuneen fyysisen haitan. Lapsia on suojeltava tehokkaasti tällaisilta väkivallan muodoilta, ja asianmukaisia toimenpiteitä on toteutettava viipymättä. Sen vuoksi salassapitosäännösten ei tulisi rajoittaa asiaankuuluvia ammattihenkilöitä, jotka ovat yhteydessä lapsiuhreihin tai mahdollisiin lapsiuhreihin, kuten terveydenhuollon tai koulutuksen ammattihenkilöt, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kohdistunut tämän direktiivin mukaisia vakavia väkivallantekoja tai uusia vakavia tekoja on odotettavissa. Jos ammattihenkilöt ilmoittavat tällaisista väkivaltaisuuksista, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että he eivät joudu vastuuseen salassapitosääntöjen rikkomisesta. |
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 26 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(26) Aliraportoinnin torjumiseksi tapauksissa, joissa uhri on lapsi, olisi otettava käyttöön turvallisia ja lapsille soveltuvia ilmoitusmenettelyjä. Niihin voi sisältyä toimivaltaisten viranomaisten suorittama kuulustelu selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä. |
(26) Aliraportoinnin torjumiseksi tapauksissa, joissa uhri on lapsi, olisi otettava käyttöön turvallisia ja lapsille soveltuvia ilmoitusmenettelyjä. Niihin voi sisältyä toimivaltaisten viranomaisten suorittama kuulustelu selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä huolellisesti valitussa ympäristössä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että lapsiuhreihin tai mahdollisiin lapsiuhreihin yhteydessä olevilla ammattihenkilöillä on riittävä koulutus. |
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 27 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(27) Viivästykset naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa koskevien rikosilmoitusten käsittelyssä voivat aiheuttaa erityisiä riskejä uhreille, sillä he voivat edelleen olla välittömässä vaarassa, koska rikoksentekijät voivat usein olla läheisiä perheenjäseniä tai puolisoita. Sen vuoksi toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava riittävä asiantuntemus ja tehokkaat tutkintakeinot tällaisten rikosten tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten. |
(27) Viivästykset sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa koskevien rikosilmoitusten käsittelyssä voivat aiheuttaa erityisiä riskejä uhreille, sillä he voivat edelleen olla välittömässä vaarassa, koska rikoksentekijät voivat usein olla läheisiä perheenjäseniä tai puolisoita. Tällaiset viivästykset uhkaavat aiheuttaa uhreille fyysistä, seksuaalista, psyykkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä. Sen vuoksi toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava riittävä asiantuntemus ja tehokkaat tutkintakeinot tällaisten rikosten tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten. Uhreilla olisi oltava oikeus välttyä kohtuuttomilta seurauksilta, kuten työsopimuksen irtisanomiselta, ottaessaan vapaata sukupuoleen perustuvan väkivallan ja seksuaalisen häirinnän seurauksena. |
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(28) Lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhrit tarvitsevat yleensä välitöntä suojelua tai erityistukea esimerkiksi silloin kun on kyse parisuhdeväkivallasta, jolloin rikosten uusimisaste on yleensä korkea. Sen vuoksi olisi tehtävä henkilökohtainen arviointi uhrin suojelutarpeiden määrittämiseksi, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat ensi kertaa yhteydessä uhriin tai heti kun epäillään, että henkilö on naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhri. Suojelun tarve voidaan määrittää ennen kuin uhri on virallisesti ilmoittanut rikoksesta tai ennakoivasti, jos kolmas osapuoli ilmoittaa rikoksesta. |
(28) Lähisuhdeväkivallan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrit tarvitsevat yleensä välitöntä suojelua tai erityistukea esimerkiksi silloin kun on kyse parisuhdeväkivallasta, jolloin rikosten uusimisaste on yleensä korkea. Sen vuoksi olisi tehtävä henkilökohtainen arviointi uhrin suojelutarpeiden määrittämiseksi, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat ensi kertaa yhteydessä uhriin tai heti kun epäillään, että henkilö on sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhri. Suojelun tarve voidaan määrittää ennen kuin uhri on virallisesti ilmoittanut rikoksesta tai ennakoivasti, jos kolmas osapuoli ilmoittaa rikoksesta. |
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 29 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(29) Arvioitaessa uhrin suojelu- ja tukitarpeita ensisijaisena tavoitteena olisi oltava uhrin turvallisuuden takaaminen ja räätälöidyn tuen tarjoaminen, missä otetaan huomioon muun muassa uhrin yksilölliset olosuhteet. Tällaisia erityishuomiota vaativia olosuhteita voivat olla muun muassa uhrin raskaus taikka riippuvuus rikoksentekijästä tai suhde tähän. |
(29) Arvioitaessa uhrin suojelu- ja tukitarpeita ensisijaisena tavoitteena olisi oltava uhrin turvallisuuden takaaminen ja räätälöidyn tuen tarjoaminen, missä otetaan huomioon muun muassa uhrin yksilölliset olosuhteet, erityistarpeet ja haavoittuvuudet. Tällaisia erityishuomiota vaativia olosuhteita voivat olla muun muassa uhrin raskaus, lapsen äskettäinen syntymä taikka uhrin asumistilanne rikoksentekijän kanssa, riippuvuus rikoksentekijästä tai suhde tähän. |
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 32 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(32) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrit tarvitsevat usein erityistukea. Sen varmistamiseksi, että he todella saavat tukea, toimivaltaisten viranomaisten olisi ohjattava uhrit asianmukaisiin tukipalveluihin. Näin olisi tehtävä erityisesti silloin, kun henkilökohtaisessa arvioinnissa uhrilla on todettu olevan erityisiä tukitarpeita. Tällöin tukipalvelujen olisi voitava ottaa yhteyttä uhriin myös ilman tämän suostumusta. Kun toimivaltaiset viranomaiset käsittelevät asiaan liittyviä henkilötietoja, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käsittely perustuu lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/67941 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan, luettuna yhdessä 6 artiklan 2 ja 3 kohdan kanssa, mukaisesti. Tällaiseen lainsäädäntöön olisi sisällyttävä asianmukaiset henkilötietojen suojatoimet, joissa noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Kun toimivaltaiset viranomaiset siirtävät uhrien henkilötietoja uhrien ohjaamiseksi tukipalveluihin, niiden olisi varmistettava, että siirrettävät tiedot rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen, jotta palveluille voidaan tiedottaa tapauksen olosuhteista, jotta uhrit saavat asianmukaista tukea ja suojelua. |
(32) Sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrit tarvitsevat usein erityistukea. Sen varmistamiseksi, että he todella saavat tukea, toimivaltaisten viranomaisten olisi ohjattava uhrit asianmukaisiin erikoistuneisiin tukipalveluihin. Näin olisi tehtävä erityisesti silloin, kun henkilökohtaisessa arvioinnissa uhrilla on todettu olevan erityisiä tukitarpeita. Tällöin tukipalvelujen olisi voitava ottaa yhteyttä uhriin myös ilman tämän suostumusta. Kun toimivaltaiset viranomaiset käsittelevät asiaan liittyviä henkilötietoja, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käsittely perustuu lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/67941 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan, luettuna yhdessä 6 artiklan 2 ja 3 kohdan kanssa, mukaisesti. Tällaiseen lainsäädäntöön olisi sisällyttävä asianmukaiset henkilötietojen suojatoimet, joissa noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Kun toimivaltaiset viranomaiset siirtävät uhrien henkilötietoja uhrien ohjaamiseksi tukipalveluihin, niiden olisi varmistettava, että siirrettävät tiedot rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen, jotta palveluille voidaan tiedottaa tapauksen olosuhteista, jotta uhrit saavat asianmukaista tukea ja suojelua. |
_________________ |
_________________ |
41 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1–88). |
41 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1–88). |
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 33 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(33) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käytettävissä on välittömiä lähestymiskieltoja sekä lähestymiskieltoja ja suojelumääräyksiä uhrien ja heidän huollettaviensa tehokkaan suojelun varmistamiseksi. |
(33) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käytettävissä on välittömiä lähestymiskieltoja sekä lähestymiskieltoja ja suojelumääräyksiä uhrien ja heidän huollettaviensa tehokkaan suojelun varmistamiseksi erityisesti uhrin asuin- ja työpaikalla. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että suojelumääräysten kesto ja täytäntöönpano ovat riittäviä ja tehokkaita ja että niissä otetaan huomioon aika, joka kuluu hallinnollisiin tai oikeudellisiin menettelyihin hakeutumiseen rikosilmoituksen tekemiseksi tai pitkäaikaisen suojelun hakemiseksi. |
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 38 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(38) Naisiin kohdistuvien väkivalta- ja lähisuhdeväkivaltarikosten monimutkaisuuden ja vakavuuden vuoksi sekä uhrien erityistuen tarpeen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että nimetyt elimet tarjoavat uhreille lisätukea ja ehkäisevät tällaisia rikoksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/113/EY42, 2006/54/EY43 ja 2010/41/EU44 mukaisesti perustetuilla kansallisilla tasa-arvoelimillä on hyvät edellytykset hoitaa nämä tehtävät, koska niillä on sukupuoleen perustuvaa syrjintää koskevaa asiantuntemusta. Näillä elimillä olisi lisäksi oltava asiavaltuus toimia kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien puolesta tai tukea heitä oikeudenkäynneissä, mukaan lukien korvaushakemusten tekemiseksi ja laittoman verkkosisällön poistamiseksi, uhrien suostumuksella. Tähän olisi sisällyttävä mahdollisuus toimia yhtä aikaa useiden uhrien puolesta tai tukea heitä. Jotta nämä elimet voisivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niillä on riittävästi henkilöstöä ja määrärahoja. |
(38) Sukupuoleen perustuvien väkivalta- ja lähisuhdeväkivaltarikosten monimutkaisuuden ja vakavuuden vuoksi sekä uhrien erityistuen tarpeen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että nimetyt elimet tarjoavat uhreille lisätukea ja ehkäisevät tällaisia rikoksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/113/EY42, 2006/54/EY43 ja 2010/41/EU44 mukaisesti perustetuilla kansallisilla tasa-arvoelimillä on hyvät edellytykset hoitaa nämä tehtävät, koska niillä on biologiseen ja sosiaaliseen sukupuoleen perustuvaa syrjintää koskevaa asiantuntemusta. Näillä elimillä olisi lisäksi oltava asiavaltuus toimia kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien puolesta tai tukea heitä oikeudenkäynneissä, mukaan lukien korvaushakemusten tekemiseksi ja laittoman verkkosisällön poistamiseksi, uhrien suostumuksella. Tähän olisi sisällyttävä mahdollisuus toimia yhtä aikaa useiden uhrien puolesta tai tukea heitä. Jotta nämä elimet voisivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niillä on riittävästi henkilöstöä ja määrärahoja. |
_________________ |
_________________ |
42 Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37). |
42 Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37). |
43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto), (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23). |
43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto), (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23). |
44 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1). |
44 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1). |
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 39 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(39) Tiettyihin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin rikoksiin liittyy suurempi toistuvan, pitkittyneen tai jopa jatkuvan uhriksi joutumisen riski. Tämä riski koskee erityisesti rikoksia, joissa tiettyjen verkkoväkivaltarikosten seurauksena saatu materiaali asetetaan lukuisten loppukäyttäjien saataville tieto- ja viestintäteknologioiden avulla, kun otetaan huomioon tällaisen materiaalin laajamittaisen jakelun helppous ja nopeus sekä sen poistamisessa usein esiintyvät vaikeudet. Tämä riski on yleensä edelleen olemassa myös tuomion antamisen jälkeen. Jotta tällaisten rikosten uhrien oikeudet voidaan turvata tehokkaasti, jäsenvaltiot olisi velvoitettava toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä kyseisen aineiston poistamiseksi. Koska materiaalin poistaminen lähteellä ei ehkä ole aina mahdollista esimerkiksi poistamismääräyksen täytäntöönpanoon tai liittyvien oikeudellisten tai käytännön vaikeuksien vuoksi, jäsenvaltioiden olisi myös voitava säätää toimenpiteistä, joilla estetään pääsy kyseiseen materiaaliin. |
(39) Tiettyihin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin rikoksiin liittyy suurempi toistuvan, pitkittyneen tai jopa jatkuvan uhriksi joutumisen riski. Tämä riski koskee erityisesti rikoksia, joissa tiettyjen verkkoväkivaltarikosten seurauksena saatu materiaali asetetaan muiden loppukäyttäjien saataville tieto- ja viestintäteknologioiden avulla, kun otetaan huomioon tällaisen materiaalin laajamittaisen jakelun helppous ja nopeus sekä sen poistamisessa usein esiintyvät vaikeudet. Tämä riski on yleensä edelleen olemassa myös tuomion antamisen jälkeen. Jotta tällaisten rikosten uhrien oikeudet voidaan turvata tehokkaasti, jäsenvaltiot olisi velvoitettava toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä kyseisen aineiston poistamiseksi. Koska materiaalin poistaminen lähteellä ei ehkä ole aina mahdollista esimerkiksi poistamismääräyksen täytäntöönpanoon tai liittyvien oikeudellisten tai käytännön vaikeuksien vuoksi, jäsenvaltioiden olisi myös voitava säätää toimenpiteistä, joilla estetään pääsy kyseiseen materiaaliin. |
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 44 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(44) Uhrien olisi voitava saada korvausta rikosoikeudellisen menettelyn aikana, jotta he välttävät toissijaisen uhriksi joutumisen. Rikoksentekijältä olisi saatava täysimääräinen korvaus, eikä sitä pitäisi rajoittaa kiinteällä enimmäismäärällä. Korvauksen olisi katettava kaikki uhrien kärsimät haitat ja traumat sekä haittojen korjaamisesta aiheutuvat kustannukset, muun muassa hoitokustannukset, vaikutukset uhrin työllisyystilanteeseen, ansionmenetykset, psyykkiset vahingot ja ihmisarvon loukkaamisesta johtuvat aineettomat vahingot. Korvauksen määrässä olisi huomioitava se, että lähisuhdeväkivallan uhrit saattavat joutua jättämään koko entisen elämänsä taakseen päästäkseen turvaan, mikä voi johtaa työpaikan vaihtamiseen tai uusien koulujen etsimiseen lapsille tai jopa uuden identiteetin luomiseen. |
(44) Uhrien olisi voitava saada korvausta rikosoikeudellisen menettelyn aikana, jotta he välttävät toissijaisen uhriksi joutumisen. Rikoksentekijältä olisi saatava täysimääräinen korvaus, eikä sitä pitäisi rajoittaa kiinteällä enimmäismäärällä. Korvauksen olisi katettava kaikki uhrien kärsimät haitat ja traumat sekä haittojen korjaamisesta aiheutuvat kustannukset, muun muassa hoitokustannukset, vaikutukset uhrin työllisyystilanteeseen, ansionmenetykset, psyykkiset vahingot ja ihmisarvon loukkaamisesta johtuvat aineettomat vahingot. Korvauksen määrässä olisi huomioitava se tosiasia, että lähisuhdeväkivallan tai verkon kautta tapahtuneen väkivaltaan tai vihaan yllyttämisen uhrit saattavat joutua jättämään koko entisen elämänsä taakseen päästäkseen turvaan, mikä voi johtaa työpaikan menettämiseen tai vaihtamiseen, uusien koulujen etsimiseen lapsille tai jopa uuden identiteetin luomiseen. |
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 45 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(45) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien olisi saatava apua ja tukea ennen rikosoikeudellista menettelyä, sen aikana ja riittävän ajan sen päättymisen jälkeen esimerkiksi silloin, kun väkivallan vakavat fyysiset tai psyykkiset seuraukset edellyttävät yhä lääketieteellistä hoitoa tai jos uhrin turvallisuus on vaarassa erityisesti uhrin rikosoikeudenkäynnissä antamien lausuntojen takia. |
(45) Sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien olisi saatava apua ja tukea ennen rikosoikeudellista menettelyä, sen aikana ja riittävän ajan sen päättymisen jälkeen esimerkiksi silloin, kun väkivallan vakavat fyysiset tai psyykkiset seuraukset edellyttävät yhä lääketieteellistä hoitoa tai jos uhrin turvallisuus on vaarassa erityisesti uhrin rikosoikeudenkäynnissä antamien lausuntojen takia. |
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 46 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(46) Erikoistuneiden tukipalvelujen olisi tarjottava tukea kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille, muun muassa seksuaalisen väkivallan, naisten sukuelinten silpomisen, pakkoavioliittojen, pakkoaborttien ja steriloinnin, seksuaalisen häirinnän ja erilaisten verkkoväkivallan muotojen uhreille. |
(46) Erikoistuneiden tukipalvelujen olisi tarjottava tukea kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille, muun muassa seksuaalisen väkivallan, naisten sukuelinten silpomisen, pakkoavioliittojen, pakkoaborttien ja steriloinnin, seksuaalisen häirinnän ja erilaisten verkkoväkivallan muotojen uhreille. |
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 47 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(47) Uhreille olisi tarjottava heidän erityistarpeisiinsa räätälöityä erityistukea virallisista rikosilmoituksista riippumatta. Tällaisia palveluja voitaisiin tarjota uhrien yleisten tukipalvelujen lisäksi tai ne voisivat olla kiinteä osa yleisiä tukipalveluja, jotka voivat kääntyä erityistukea antavien yksiköiden puoleen. Erityistukea voivat antaa kansalliset viranomaiset, uhrien tukijärjestöt tai muut valtiosta riippumattomat järjestöt. Niille olisi myönnettävä riittävästi henkilöstöä ja määrärahoja, ja jos palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne saavat asianmukaiset varat. |
(47) Uhreille ja heidän huollettavilleen olisi tarjottava heidän erityistarpeisiinsa räätälöityä erityistukea virallisista rikosilmoituksista riippumatta. Tällaisia palveluja voitaisiin tarjota uhrien yleisten tukipalvelujen lisäksi tai ne voisivat olla kiinteä osa yleisiä tukipalveluja, jotka voivat kääntyä erityistukea antavien yksiköiden puoleen. Erityistukea voivat antaa kansalliset viranomaiset, uhrien tukijärjestöt tai muut valtiosta riippumattomat järjestöt. Erityistukipalveluihin olisi kuuluttava vähintään naisten tukipalvelut, naisten suojamajoitukset, puhelinpalvelut, raiskauskriisikeskukset tai seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskukset sekä primääriehkäisypalvelut. Niille olisi myönnettävä riittävästi henkilöstöä ja määrärahoja, ja jos palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne saavat asianmukaiset varat. |
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 48 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(48) Lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhreilla on yleensä monenlaisia suojelu- ja tukitarpeita. Jotta näihin tarpeisiin voitaisiin vastata tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi tarjottava tällaisia palveluja samoissa tiloissa tai koordinoitava tällaisia palveluja keskitetyn yhteyspisteen kautta. Jotta myös syrjäisillä alueilla oleskelevat uhrit tai uhrit, jotka eivät pääse tällaisiin keskuksiin fyysisesti, saavat apua, jäsenvaltioiden olisi tarjottava tällaisia palveluja verkossa. Tätä varten olisi perustettava yksi ajan tasalla pidettävä verkkosivusto, jolla on kaikki merkitykselliset tiedot saatavilla olevista tuki- ja suojelupalveluista sekä yhteys niihin (keskitetty yhteyspiste verkossa). Verkkosivuston olisi täytettävä vammaisten henkilöiden esteetöntä pääsyä koskevat vaatimukset. |
(48) Lähisuhdeväkivallan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreilla on yleensä monenlaisia suojelu- ja tukitarpeita. Jotta näihin tarpeisiin voitaisiin vastata tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi tarjottava tällaisia palveluja samoissa tiloissa tai koordinoitava tällaisia palveluja keskitetyn yhteyspisteen kautta. Jotta myös syrjäisillä alueilla oleskelevat uhrit tai uhrit, jotka eivät pääse tällaisiin keskuksiin fyysisesti, saavat apua, jäsenvaltioiden olisi tarjottava tällaisia palveluja verkossa. Tätä varten olisi perustettava yksi ajan tasalla pidettävä verkkosivusto, jolla on kaikki merkitykselliset tiedot saatavilla olevista tuki- ja suojelupalveluista sekä yhteys niihin (keskitetty yhteyspiste verkossa). Verkkosivuston olisi täytettävä vammaisten henkilöiden esteetöntä pääsyä koskevat vaatimukset. |
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 49 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(49) Erityistukipalveluja, kuten suojamajoitusta ja raiskauskriisikeskuksia, olisi pidettävä ensisijaisina palveluina kriiseissä ja hätätilanteissa, myös terveyskriiseissä. Näiden palvelujen tarjoamista olisi jatkettava tällaisissa tilanteissa, joissa lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta yleensä lisääntyvät. |
(49) Erityistukipalveluja, kuten suojamajoitusta ja raiskauskriisikeskuksia, olisi pidettävä ensisijaisina palveluina kriiseissä ja hätätilanteissa, myös terveyskriiseissä. Näiden palvelujen tarjoamista olisi jatkettava tällaisissa tilanteissa, joissa lähisuhdeväkivalta ja sukupuoleen perustuva väkivalta yleensä lisääntyvät. |
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 50 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(50) Seksuaalisen väkivallan, kuten raiskauksen, traumoja aiheuttava luonne edellyttää koulutetun ja asiantuntevan henkilöstön erityisen hienovaraista apua. Tällaisen väkivallan uhrit tarvitsevat välitöntä lääketieteellistä hoitoa ja traumatukea, minkä lisäksi heille on tehtävä välittömästi oikeuslääketieteellinen tutkimus syytetoimia varten tarvittavien todisteiden keräämiseksi. Raiskauskriisikeskuksia tai tukikeskuksia seksuaalisen väkivallan uhreille olisi oltava riittävä määrä, ja niiden olisi jakauduttava asianmukaisesti kunkin jäsenvaltion alueella. Vastaavasti naisten sukuelinten silpomisen uhrit, jotka ovat usein tyttöjä, tarvitsevat kohdennettua tukea. Jäsenvaltioiden olisi siis varmistettava, että ne pystyvät tarjoamaan juuri tällaisille uhreille kohdennettua tukea. |
(50) Seksuaalisen väkivallan, kuten raiskauksen, traumoja aiheuttava luonne edellyttää koulutetun ja asiantuntevan henkilöstön erityisen sukupuolisensitiivistä apua. Tällaisen väkivallan uhrit tarvitsevat välitöntä lääketieteellistä hoitoa ja traumatukea, minkä lisäksi heille on tehtävä välittömästi oikeuslääketieteellinen tutkimus syytetoimia varten tarvittavien todisteiden keräämiseksi. Raiskauskriisikeskuksia tai tukikeskuksia seksuaalisen väkivallan uhreille olisi oltava riittävä määrä, ja niiden olisi jakauduttava asianmukaisesti kunkin jäsenvaltion alueella. Vastaavasti naisten sukuelinten silpomisen uhrit, jotka ovat usein tyttöjä, tarvitsevat kohdennettua tukea. Jäsenvaltioiden olisi siis varmistettava, että ne pystyvät tarjoamaan juuri tällaisille uhreille kohdennettua tukea. |
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 50 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(50 a) Väkivalta ja häirintä työelämässä ovat tuomittavia ja ristiriidassa ihmisarvoisen työn kanssa. Ne vaikuttavat henkilön psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, seksuaaliterveyteen, ihmisarvoon sekä perheympäristöön ja sosiaaliseen ympäristöön samoin kuin julkisten ja yksityisten palvelujen laatuun. Ennen kaikkea ne voivat estää henkilöitä, erityisesti naisia, pääsemästä työmarkkinoille sekä pysymästä ja etenemästä työmarkkinoilla, minkä vuoksi ne ovat uhka yhdenvertaisille mahdollisuuksille. Väkivalta ja häirintä vaikuttavat kielteisesti myös työn organisointiin, työpaikan ihmissuhteisiin, työntekijöiden sitoutumiseen, yrityksen maineeseen ja tuottavuuteen. |
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 51 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(51) Häirintää työssä pidetään direktiiveissä 2004/113/EY, 2006/54/EY ja 2010/41/EU sukupuoleen perustuvana syrjintänä. Koska työssä tapahtuvalla seksuaalisella häirinnällä on merkittäviä kielteisiä seurauksia sekä uhreille että työnantajille, ulkoisten neuvontapalvelujen olisi tarjottava sekä uhreille että työnantajille neuvoja tällaisten tapausten asianmukaisesta käsittelystä työpaikalla, työnantajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista rikoksentekijän poistamiseksi työpaikalta ja mahdollisuudesta sovitteluun varhaisessa vaiheessa uhrin niin halutessa. |
(51) Häirintää työelämässä pidetään direktiiveissä 2004/113/EY, 2006/54/EY ja 2010/41/EU sukupuoleen perustuvana syrjintänä. ILOn yleissopimusta nro 190 sovelletaan väkivaltaan ja häirintään, joka tapahtuu työelämässä työn aikana, työhön liittyen tai työstä johtuen. Yleissopimuksen 3 artiklan mukaan yleissopimusta sovelletaan työpaikkoihin, mukaan lukien paikat, joissa työntekijä saa palkkaa, pitää tauon, käyttää saniteettitiloja tai osallistuu työhön liittyvään viestintään, sekä työhön liittyvien matkojen aikana, työmatkaliikenteessä ja työnantajan tarjoamassa majoituksessa. Näin ollen yleissopimuksessa tunnustetaan se tosiasia, että työskentelyn yhteydessä tapahtuva väkivalta voi tapahtua muualla kuin perinteisellä työpaikalla ja liittyä perheväkivallan heijastumiseen työpaikalle. |
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 51 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(51 a) Sukupuoleen perustuvalla väkivallalla ja häirinnällä, erityisesti työelämässä tapahtuvalla häirinnällä, on merkittäviä kielteisiä seurauksia kaikille työelämän toimijoille ja vaikutuksia erityisesti naisten työmarkkinoille osallistumiseen, työpaikkojen ihmissuhteisiin, poissaolojen lisääntymiseen, pitkäaikaisiin sairauslomiin ja tuottavuuteen sekä näin ollen tulojen tai tulevien työmahdollisuuksien menetyksiin. Tästä syystä ulkopuolisten erikoistuneiden neuvontapalvelujen olisi neuvottava sekä työntekijöitä että työnantajia siinä, kuinka tällaista väkivaltaa ja häirintää voidaan asianmukaisesti ehkäistä ja käsitellä työelämässä, mukaan lukien työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kautta, annettava neuvoja uhrien käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista, mukaan lukien työnantajien vaihtoehdot ja oikeussuojakeinot rikoksentekijän poistamiseksi työpaikalta, ja tarjottava mahdollisuus varhaiseen sovitteluun, mikäli uhri niin haluaa. Tällaisen tuen olisi oltava erikoistunutta, sukupuolisensitiivistä, maksutonta ja luottamuksellista. Työmarkkinaosapuolilla on ratkaiseva rooli työelämässä tapahtuvan sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemisessä, tunnistamisessa ja torjumisessa sekä uhrien tukemisessa. Jotta voidaan suojella työntekijöitä ja puuttua uhriksi joutumisen pelkoon työpaikalla ilmenevän väkivallan yhteydessä, työntekijöiden olisi voitava saada edustajakseen ammattiyhdistys tai muu työntekijöiden edustaja. |
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 51 b kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(51 b) Julkisessa elämässä toimivat naiset, kuten poliitikot, toimittajat, ihmisoikeuksien puolustajat sekä kansalaisyhteiskunnassa ja muilla julkisen elämän aloilla aktiiviset naiset joutuvat usein kohdennetun väkivallan ja häirinnän uhreiksi, mikä uhkaa hiljentää heidät, estää heidän yhteiskunnallista osallistumistaan ja siten horjuttaa demokratian periaatetta1 a. Naispuoliset parlamentin jäsenet, jotka työskentelevät aktiivisesti sukupuolten eriarvoisuuden ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunnan parissa, joutuvat usein hyökkäyksen kohteeksi. |
|
__________________ |
|
1 a Ks. esimerkiksi Parlamenttienvälisen liiton tilaama tutkimus: http://www.assembly.coe.int/LifeRay/EGA/WomenFFViolence/2018/20181016-WomenParliamentIssues-EN.pdf |
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 51 c kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(51 c) Henkilökohtaisten vakavien seurausten ja traumojen aiheuttamisen lisäksi perheväkivalta voi vaikuttaa myös työllisyyteen, tuottavuuteen, terveyteen ja turvallisuuteen. Työmarkkinaosapuolet ovat keskeisessä asemassa ja voivat osana muita toimenpiteitä auttaa tunnistamaan sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän vaikutuksia työelämässä sekä reagoida ja puuttua niihin. Jotta uhreja voitaisiin tukea vaikeissa siirtymävaiheissa ja jotta heitä autettaisiin pysymään työelämässä ja turvattaisiin siten heidän taloudelliset resurssinsa ja taloudellinen riippumattomuutensa, jäsenvaltioiden olisi annettava työntekijöille oikeus asianmukaisen pituiseen palkalliseen vapaaseen. |
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 51 d kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(51 d) Jotta sukupuoleen perustuvan väkivallan, häirinnän ja lähisuhdevallan uhreiksi joutuneita työntekijöitä voitaisiin tukea pysymään työelämässä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tällaisilla työntekijöillä on oikeus pyytää lyhyen aikavälin joustavia työjärjestelyjä työskentelytapojensa mukauttamiseksi, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan järjestetty etätyö tai työskentelypaikan siirto, joustavat työaikataulut tai työajan lyhentäminen. Jäsenvaltioiden olisi määritettävä tällaisten joustavien työjärjestelyjen kesto ja muut niihin liittyvät seikat. |
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 51 e kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(51 e) Väkivallan uhreiksi joutuneiden työntekijöiden olisi voitava saada tukea ja oikeudellista neuvontaa työpaikoillaan, työnantajan kokoluokka asianmukaisesti huomioon ottaen. Vaikka lähisuhdeväkivalta voi vaikuttaa päivittäiseen työhön tai työturvallisuuteen ja johtaa työpaikalla tapahtuvaan väkivaltaan, häirintään, vainoon ja pahoinpitelyyn, työ voi myös toimia ennaltaehkäisevänä ja suojaavana tekijänä uhrien elämässä tarjoamalla suojaa väkivallalta ja hyväksikäytöltä sekä turvallisen paikan hakea apua. Työpaikoilla voi olla keskeinen merkitys pyrkimyksissä lisätä tietoisuutta sukupuoleen perustuvasta väkivallasta sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan tunnistamisessa ja sen uhrien tukemisessa. |
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 51 f kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(51 f) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että työnantajat toteuttavat tehtäviinsä nähden asianmukaiset toimenpiteet, joilla ehkäistään työelämässä tapahtuvaa väkivaltaa ja häirintää, verkkoväkivalta mukaan lukien, sekä puututaan edellä mainittuihin, tunnistetaan väkivallan uhrit ja tarjotaan heille asianmukaista tukea. Toimenpiteet olisi toteutettava työntekijöiden edustajia, erityisesti ammattiliittoja, kuullen. Uhreilla olisi oltava käytössään oikeussuojakeinoja, tietoa ja oikeus saada pyynnöstä tukea työntekijöiden edustajilta, myös ammattiliitoilta. |
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 51 g kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(51 g) Työmarkkinaosapuolilla voi olla keskeinen merkitys työelämässä tapahtuvaan häirintään ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa asiaankuuluvien toimenpiteiden avulla. Kotona tehtävän etätyön lisääntyessä lähisuhdeväkivallan tapahtumapaikkana voi itse asiassa olla uhrin työpaikka. Työnantajat ja ammattiliitot voivat myös osaltaan edistää lähisuhdeväkivaltatapausten tunnistamista, uhrien tuensaantia ja lähisuhdeväkivallan työelämään kohdistuvien vaikutusten käsittelyä. Hyvistä käytännöistä ja lähisuhdeväkivallan uhrien tukemiseen tarkoitetuista työpaikan toimintalinjoja koskevista sopimuksista, joiden ansiosta uhrit voivat jatkaa työskentelyään turvallisesti, on jo monia esimerkkejä. |
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 51 h kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(51 h) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että työmarkkinaosapuolet voivat neuvotella kollektiivisesti työpaikalla toteuttavista toimenpiteistä työelämässä tapahtuvan häirinnän ja verkkoväkivallan tapausten ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi sekä lähisuhdeväkivallan uhrien tunnistamiseksi ja tukemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla edistetään kollektiivisia neuvotteluja työpaikkojen käytännöistä häirinnän, verkkoväkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi esimerkiksi järjestämällä valistuskampanjoita ja koulusta työnantajille, työntekijöille, työsuojeluvaltuutetuille ja työntekijöiden edustajille ammattiliitot mukaan lukien. |
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 51 i kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(51 i) Jäsenvaltioiden olisi parannettava työsuojeluviranomaisten toimintaa tarvittavilla varoilla, resursseilla, henkilöstöllä ja koulutuksella, jotta voidaan varmistaa tehokas, oikeasuhteinen ja syrjimätön valvonta sekä paikalla tehtävät tarkastukset, mukaan lukien rutiininomaiset ja ilmoittamatta tehtävät tarkastuskäynnit, joilla vahvistetaan työntekijöiden suojelua ja pyritään havaitsemaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, seksuaalista häirintää ja verkkoväkivaltaa työelämässä. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että työntekijöitä edustavilla järjestöillä, erityisesti ammattiliitoilla, on pääsy työpaikoille ja työntekijöiden suostumuksella työntekijöiden tietoihin. |
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 52 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(52) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalliset puhelinpalvelut toimivat koko EU:ssa samalla numerolla [116016] ja että tätä numeroa mainostetaan laajalti julkisena maksuttomana numerona, johon voi soittaa kaikkina vuorokauden aikoina. Annettavaan tukeen olisi sisällyttävä kriisineuvontaa, ja soittajat olisi voitava ohjata henkilökohtaisiin palveluihin, kuten suojamajoitukseen, neuvontakeskuksiin tai poliisille. |
(52) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalliset puhelinpalvelut toimivat koko EU:ssa samalla numerolla [116016] ja että tätä numeroa mainostetaan laajalti julkisena maksuttomana numerona, johon voi soittaa kaikkina vuorokauden aikoina. Annettavan tuen olisi oltava vammaisten henkilöiden esteettömästi saatavilla, siihen olisi sisällyttävä kriisineuvontaa, ja soittajat olisi voitava ohjata henkilökohtaisiin palveluihin, kuten suojamajoitukseen, neuvontakeskuksiin tai poliisille. |
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 53 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(53) Suojamajoituksella on keskeinen rooli uhrien suojelemisessa väkivallanteoilta. Sen lisäksi, että suojamajoitus tarjoaa uhreille turvallisen asuinpaikan, niiden olisi tarjottava uhreille näiden tarvitsemaa tukea toisiinsa kytkeytyvissä ongelmissa, jotka liittyvät uhrien terveyteen, taloudelliseen tilanteeseen ja heidän lastensa hyvinvointiin, ja viime kädessä valmisteltava uhreja itsenäiseen elämään. |
(53) Suojamajoituksella on keskeinen rooli uhrien suojelemisessa väkivallanteoilta. Sen lisäksi, että suojamajoitus tarjoaa uhreille turvallisen asuinpaikan, niiden olisi tarjottava uhreille näiden tarvitsemaa tukea toisiinsa kytkeytyvissä ongelmissa, jotka liittyvät uhrien terveyteen, taloudelliseen tilanteeseen ja työllisyyteen ja heidän lastensa hyvinvointiin, ja viime kädessä valmisteltava uhreja itsenäiseen elämään. Suoja- ja muun sopivan väliaikaisen majoituksen olisi vastattava vammaisten uhrien erityistarpeisiin. |
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 56 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(56) Erityistä suojelua ja tukea olisi annettava uhreille, joilla on erityistarpeita, ja ryhmille, jotka ovat vaarassa joutua naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten vammaiset naiset, naiset, joiden oleskelustatus tai oleskelulupa riippuu toisen henkilön statuksesta tai luvasta, paperittomat maahanmuuttajanaiset, kansainvälistä suojelua hakevat naiset, aseellista selkkausta pakenevat naiset, asunnottomuudesta kärsivät naiset, rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset, maaseudulla asuvat naiset, seksityöntekijänaiset, naisvangit tai ikääntyneet naiset. |
(56) Erityistä suojelua ja tukea olisi annettava uhreille, joilla on erityistarpeita, ja ryhmille, jotka ovat vaarassa joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten vammaiset, henkilöt, joiden oleskelustatus tai oleskelulupa riippuu toisen henkilön statuksesta tai luvasta, paperittomat maahanmuuttajat, kansainvälistä suojelua hakevat, aseellista selkkausta pakenevat, asunnottomuudesta kärsivät, rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat henkilöt, hlbtiq-henkilöt, raskaana olevat ja äskettäin synnyttäneet äidit, maaseudulla asuvat henkilöt, seksityöntekijät, vangit, ikääntyneet, lapset ja niin kutsuttujen kunniarikosten uhrit. |
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 57 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(57) Vammaiset naiset kokevat suhteettoman paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa, ja vammaisuutensa vuoksi heillä on usein vaikeuksia saada suojelua ja tukea. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että he voivat hyötyä täysin tässä direktiivissä säädetyistä oikeuksista yhdenvertaisesti muiden kanssa, ja kiinnitettävä asianmukaista huomiota tällaisten uhrien erityiseen haavoittuvuuteen ja todennäköisiin vaikeuksiin saada apua. |
(57) Vammaiset naiset ja tytöt, mukaan lukien pakkosteriloinnin uhrit, kokevat suhteettoman paljon kaikenlaista sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa niin kotona kuin sen ulkopuolella. Esteettömien suojelu- ja tukitoimenpiteiden puuttumisen vuoksi vammaisilla uhreilla on usein vaikeuksia puolustaa itseään, tulla kuulluiksi ja uskotuiksi sekä saada suojelua ja tukea. Saatavilla ei usein ole mahdollisuutta ilmoittaa väkivallasta, mikä johtuu riittämättömistä toimintalinjoista ja normeista, kielteisistä asenteista, fyysisistä esteistä, vähäisestä tiedottamisesta ja viestinnästä, palvelujen puutteesta, riittämättömästä rahoituksesta ja siitä, ettei vammaisia uhreja ole otettu mukaan päätöksiin, jotka vaikuttavat suoraan heidän elämäänsä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi mukautettava tukipalvelujaan, tarjottava asiankuuluville toimijoille riittävää koulutusta ja varmistettava, että vammaiset uhrit voivat hyötyä täysin tässä direktiivissä säädetyistä oikeuksista yhdenvertaisesti muiden kanssa, ja kiinnitettävä asianmukaista huomiota tällaisten uhrien erityiseen haavoittuvuuteen ja todennäköisiin vaikeuksiin pystyä hakemaan tai saamaan apua. |
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 58 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(58) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi toteutetaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten valistuskampanjoita. Ennaltaehkäisyä olisi toteutettava myös virallisessa koulutuksessa erityisesti vahvistamalla seksuaalikasvatusta ja sosioemotionaalisia taitoja sekä empatiaa ja kehittämällä terveitä ja kunnioittavia suhteita. |
(58) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi toteutetaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten valistuskampanjoita. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä valistuskampanjoihin, jotka on suunnattu naisille, jotka kokevat syrjintää ja väkivaltaa sukupuolensa ja muiden syiden yhdistelmän perusteella sekä uhreille, joilla on lisääntynyt lähisuhdeväkivallan ja siihen liittyvän leimautumisen riski. Väkivallan ja hyväksikäytön merkeistä olisi tiedotettava kaikille henkilöille, myös uhreille itselleen. Ennaltaehkäisyä olisi toteutettava myös virallisessa koulutuksessa erityisesti vahvistamalla kokonaisvaltaista ja osallistavaa seksuaalikasvatusta ja sosioemotionaalisia taitoja sekä empatiaa ja kehittämällä terveitä ja kunnioittavia suhteita kiinnittäen erityistä huomiota poikiin ja nuoriin miehiin. |
Tarkistus 56
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 59 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(59) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä haitallisten sukupuolistereotypioiden ylläpitämisen estämiseksi, jotta voidaan poistaa ajatukset naisten alhaisemmasta asemasta sekä naisten ja miesten stereotyyppisistä rooleista. Kyseeseen voivat tulla myös toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan, että kulttuuria, tapoja, uskontoa, perinteitä tai kunniaa ei pidetä oikeutuksena naisiin kohdistuville väkivalta- tai lähisuhdeväkivaltarikoksille tai tällaisten rikosten lievemmälle käsittelylle. Kun otetaan huomioon, että lapset altistuvat jo hyvin nuoresta iästä lähtien sukupuolirooleille, jotka muovaavat heidän minäkuvaansa ja vaikuttavat heidän akateemisiin ja ammatillisiin valintoihinsa sekä odotuksiin, jotka koskevat heidän roolejaan naisina ja miehinä koko elämänsä ajan, on ratkaisevan tärkeää puuttua sukupuolistereotypioihin varhaislapsuuden opetuksessa ja hoidossa. |
(59) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä vallitsevien haitallisten sukupuolistereotypioiden purkamiseksi ja niiden ylläpitämisen estämiseksi, jotta voidaan poistaa ajatukset naisten alhaisemmasta asemasta sekä naisten ja miesten stereotyyppisistä rooleista. Kyseeseen voivat tulla myös toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan, ettei kulttuuria, tapoja, uskontoa, perinteitä tai kunniaa voida koskaan pitää tai käyttää oikeutuksena sukupuoleen perustuville väkivalta- tai lähisuhdeväkivaltarikoksille tai tällaisten rikosten lievemmälle käsittelylle. Kun otetaan huomioon, että lapset altistuvat jo hyvin nuoresta iästä lähtien sukupuolirooleille, jotka muovaavat heidän minäkuvaansa ja vaikuttavat heidän akateemisiin ja ammatillisiin valintoihinsa sekä odotuksiin, jotka koskevat heidän roolejaan naisina ja miehinä koko elämänsä ajan, on ratkaisevan tärkeää puuttua sukupuolistereotypioihin varhaislapsuuden opetuksessa ja hoidossa ja käsitellä siellä nimenomaisen suostumuksen kunnioittamista ja ruumiillista itsemääräämisoikeutta. Työpaikalla järjestetyllä koulutuksella ja valistuskampanjoilla voi olla ratkaiseva rooli stereotypioiden haastamisessa ja kulttuurin muuttamisessa niin työssä kuin sen ulkopuolella. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi toteutettava toimenpiteitä ehkäistäkseen sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja häirintää työssä raskauden tai äskettäisen vanhemmaksi tulon perusteella. |
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 60 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(60) Sen varmistamiseksi, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrit tunnistetaan ja että he saavat asianmukaista tukea, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uhrien kanssa todennäköisesti tekemisiin joutuvat ammattihenkilöt saavat koulutusta ja kohdennettua tietoa. Koulutuksessa olisi käsiteltävä pelottelun, toistuvan ja toissijaisen uhriksi joutumisen riskiä ja ehkäisemistä sekä uhrien suojelu- ja tukitoimenpiteiden saatavuutta. Jotta voidaan ehkäistä työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja puuttua siihen asianmukaisesti, myös valvontatehtäviä hoitaville henkilöille olisi annettava koulutusta. Koulutuksen olisi katettava myös arvioinnit, jotka koskevat työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyviä psykososiaalisia turvallisuus- ja terveysriskejä, joihin viitataan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 89/391/ETY45. Koulutustoimissa olisi otettava huomioon myös kolmansien osapuolten aiheuttaman väkivallan riski. Kolmansien osapuolten väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, josta henkilöstö voi kärsiä työpaikalla, ei työtoverin toimesta, ja se kattaa tapaukset, joissa hoitajat koskevat seksuaalista häirintää potilaan taholta. |
(60) Sen varmistamiseksi, että sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrit tunnistetaan ja että he saavat asianmukaista tukea, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uhrien kanssa todennäköisesti tekemisiin joutuvat ammattihenkilöt julkisella ja yksityisellä sektorilla ja kansalaisyhteiskunnassa, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, saavat säännöllistä ja pakollista koulutusta ja kohdennettua tietoa, jossa otetaan huomioon erityisesti vammaisten uhrien tarpeet. Koulutuksen olisi oltava sukupuolissensitiivistä ja vammaisuuden huomioon ottavaa ja siinä olisi käsiteltävä pelottelun, toistuvan ja toissijaisen uhriksi joutumisen riskiä ja ehkäisemistä sekä uhrien suojelu- ja tukitoimenpiteiden saatavuutta. Lisäksi koulutukseen olisi kuuluttava väkivallan, verkkoväkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja tunnistaminen työelämässä sekä sellaisten haavoittuvimmassa ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tunnistaminen, joita saatetaan usein uskoa vähemmän näiden tehdessä ilmoituksia, kuten maahanmuuttajat, hlbtiq-henkilöt tai vammaiset henkilöt. Jotta voidaan ehkäistä työelämässä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja verkkoväkivaltaa ja puuttua niihin asianmukaisesti sekä tunnistaa lähisuhdeväkivalta ja sen työntekijöille aiheuttamat seuraukset ja puuttua niihin, myös valvontatehtäviä hoitaville henkilöille ja työntekijöiden edustajille olisi annettava koulutusta. Tällaisen koulutuksen olisi katettava myös arvioinnit, jotka koskevat työelämässä tapahtuvaa seksuaalista häirintää, verkkoväkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa sekä niihin liittyviä psykososiaalisia turvallisuus- ja terveysriskejä, joihin viitataan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 89/391/ETY45. Koulutustoimissa olisi otettava huomioon myös kolmansien osapuolten aiheuttaman väkivallan riski. Kolmansien osapuolten väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, josta henkilöstö voi kärsiä työpaikalla, ei työtoverin toimesta, ja se kattaa tapaukset, joissa hoitajat koskevat seksuaalista häirintää potilaan taholta. |
__________________ |
__________________ |
45 Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1). |
45 Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1). |
Tarkistus 58
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 60 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(60 a) Työnantajien olisi varmistettava tehtäviinsä nähden suhteutetuilla toimilla keskinäiseen kunnioitukseen ja ihmisarvoon perustuva kulttuuri, jolla ehkäistään väkivaltaa ja häirintää työelämässä. Näihin toimiin kuuluu muun muassa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja häirintää koskevan osallistavan ja sukupuolitietoisen työpaikan toimintaperiaatteiden käyttöönotto ja toteutus yhteistyössä työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa, määrätyn luottamuksellista neuvontaa antavan henkilön nimeäminen, sen varmistaminen, ettei sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän uhreja kohdella työpaikalla epäsuotuisasti tai että heille ei aiheudu kielteisiä seurauksia, sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän huomioon ottaminen työturvallisuuden ja -terveyden hallinnassa ja riskinarvioinnissa sekä säännöllisten tietojen ja koulutuksen antaminen kaikille työntekijöille ja heidän edustajilleen tunnistetuista väkivallan ja häirinnän vaaroista ja riskeistä. |
Tarkistus 59
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 60 b kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(60 b) Tällä direktiivillä olisi varmistettava, että ennaltaehkäisy- ja suojelutoimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan väkivalta, syrjintä ja häirintä työelämästä, mukaan lukien ja soveltuvissa tapauksissa kolmansien osapuolten (esim. asiakkaiden, vierailijoiden tai potilaiden) harjoittama väkivalta ja häirintä, sovelletaan rajoittamatta tapauksia erityisiin syrjintätapauksiin. Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tehokkaista suojelutoimenpiteistä työmarkkinaosapuolia kuullen. |
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 61 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(61) Aliraportoinnin torjumiseksi jäsenvaltioiden olisi myös oltava yhteydessä lainvalvontaviranomaisiin, kun ne kehittävät koulutusta, varsinkin haitallisista sukupuolistereotypioista, mutta myös silloin kun on kyse rikosten ehkäisemisestä, koska lainvalvontaviranomaisilla on yleensä tiiviit yhteydet ryhmiin, jotka ovat vaarassa joutua kohtaamaan väkivaltaa, ja uhreihin. |
(61) Aliraportoinnin torjumiseksi jäsenvaltioiden olisi myös oltava yhteydessä lainvalvontaviranomaisiin, kun ne kehittävät koulutusta, varsinkin haitallisista sukupuolistereotypioista ja ennakkoluuloista, mukaan lukien moniperusteisesta syrjinnästä, mutta myös silloin kun on kyse rikosten ehkäisemisestä, koska lainvalvontaviranomaisilla on yleensä tiiviit yhteydet ryhmiin, jotka ovat vaarassa joutua kohtaamaan väkivaltaa, ja uhreihin. Jäsenvaltioiden olisi tunnustettava naisten asioita edistävät kansalaisjärjestöt, mukaan lukien sellaisten naisten kanssa työskentelevät järjestöt, jotka ovat suuremmassa vaarassa joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi, otettava ne kumppaneiksi toimintapolitiikan kehittämisessä ja täytäntöönpanossa ja tarvittaessa otettava ne mukaan sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi työskentelevien hallintoelinten ja komiteoiden työhön. Lisäksi muita asiaankuuluvia sidosryhmiä olisi kuultava asiaankuuluvista kysymyksistä, kuten työmarkkinaosapuolia työpaikalla tapahtuvasta sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä. |
Tarkistus 61
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 62 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(62) Olisi perustettava interventio-ohjelmia (uusiutuvien) naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten tai lähisuhdeväkivaltarikosten riskin ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Ohjelmilla olisi erityisesti pyrittävä opettamaan rikoksentekijöille tai henkilöille, jotka ovat vaarassa syyllistyä rikoksiin, kuinka he voivat omaksua väkivallatonta käyttäytymistä ihmissuhteissa ja torjua väkivaltaisia käyttäytymismalleja. Ohjelmilla olisi kannustettava rikoksentekijöitä ottamaan vastuu toimistaan ja tarkastelemaan naisiin liittyviä asenteitaan ja uskomuksiaan. |
(62) Olisi perustettava varhaisen vaiheen interventio-ohjelmia sukupuoleen perustuvien väkivaltarikosten tai lähisuhdeväkivaltarikosten riskin ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi, mukaan lukien tällaisten rikosten toistumisen riski. Ohjelmilla olisi erityisesti pyrittävä opettamaan rikoksentekijöille tai henkilöille, jotka ovat vaarassa syyllistyä rikoksiin, kuinka he voivat omaksua väkivallatonta käyttäytymistä ihmissuhteissa ja torjua väkivaltaisia käyttäytymismalleja. Ohjelmilla olisi kannustettava rikoksentekijöitä ottamaan vastuu toimistaan ja tarkastelemaan uhreihin liittyviä asenteitaan ja uskomuksiaan. |
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 64 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(64) Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan voidaan puuttua asianmukaisesti ainoastaan kattavien ja vertailukelpoisten eriteltyjen tietojen pohjalta. Jotta voidaan tehokkaasti seurata kehitystä jäsenvaltioissa ja korjata vertailukelpoisten tietojen puutteet, jäsenvaltioiden olisi säännöllisesti toteutettava tutkimuksia, joissa käytetään komission (Eurostatin) kehittämiä yhdenmukaistettuja menetelmiä tietojen keräämiseksi ja niiden toimittamiseksi komissiolle (Eurostatille). |
(64) Sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan voidaan puuttua asianmukaisesti ainoastaan kattavien ja vertailukelpoisten eriteltyjen tietojen pohjalta. Jotta voidaan tehokkaasti seurata kehitystä jäsenvaltioissa ja korjata vertailukelpoisten tietojen puutteet, jäsenvaltioiden olisi säännöllisesti toteutettava tutkimuksia, joissa käytetään komission (Eurostatin) kehittämiä yhdenmukaistettuja menetelmiä tietojen keräämiseksi ja niiden toimittamiseksi komissiolle (Eurostatille). |
Tarkistus 63
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 65 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(65) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tietojen kerääminen rajoittuu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, jotta voidaan tukea naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan yleisyyden ja suuntausten seurantaa ja laatia uusia toimintastrategioita tällä alalla. Kun kerättyjä tietoja jaetaan, niiden ei tulisi sisältää henkilötietoja. |
(65) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tietojen kerääminen rajoittuu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, jotta voidaan tukea sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan yleisyyden ja suuntausten seurantaa ja laatia uusia toimintastrategioita tällä alalla. Kerättyihin tietoihin olisi sisällyttävä paikka, jossa rikos tapahtui, kuten koti, työpaikka tai verkko, sekä tieto siitä, kohdistuuko uhriin suurentunut sukupuoleen perustuvan väkivallan riski, koska tällainen tieto voi toimia pohjana tuleville kohdennetuille politiikkatoimille. Niihin olisi sisällyttävä myös tieto siitä, kohdistuiko väkivalta uhreihin, jotka kärsivät risteävästä syrjinnästä. Kun kerättyjä tietoja jaetaan, niiden ei tulisi sisältää henkilötietoja. |
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 68 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(68) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, nimittäin torjua ja ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa koko unionissa yhteisten vähimmäissääntöjen perusteella, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. |
(68) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, nimittäin torjua ja ehkäistä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa koko unionissa yhteisten vähimmäissääntöjen perusteella, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. |
Tarkistus 65
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Tässä direktiivissä vahvistetaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan estämistä ja torjumista koskevat säännöt. Siinä vahvistetaan vähimmäissäännöt, jotka koskevat |
Tässä direktiivissä vahvistetaan sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan estämistä ja torjumista koskevat säännöt. Siinä vahvistetaan vähimmäissäännöt, jotka koskevat |
Tarkistus 66
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
b) kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien oikeuksia ennen rikosoikeudenkäyntiä, sen aikana tai sen jälkeen; |
b) kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien oikeuksia ennen rikosoikeudenkäyntiä, sen aikana ja sen jälkeen; |
Tarkistus 67
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
c) uhrien suojelua ja tukea. |
c) toimenpiteitä uhrien suojelemiseksi ja tukemiseksi. |
Tarkistus 68
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
c a) ehkäisevien toimenpiteiden vahvistamista ja kehittämistä. |
Tarkistus 69
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Kun jäsenvaltiot toteuttavat tämän direktiivin mukaisia toimenpiteitä, niiden on otettava huomioon sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan syrjinnän uhreihin kohdistuva tavanomaista suurempi väkivallan riski, jotta ne voivat vastata tällaisten uhrien suurempiin suojelu- ja tukitarpeisiin 18 artiklan 4 kohdan, 27 artiklan 5 kohdan ja 37 artiklan 7 kohdan mukaisesti. |
1. Kun jäsenvaltiot toteuttavat tämän direktiivin mukaisia toimenpiteitä, niiden on otettava huomioon biologisen ja sosiaalisen sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan syrjinnän uhreihin ja uhreihin, joihin kohdistuu tavanomaista suurempi lähisuhdeväkivallan riski, kohdistuva tavanomaista suurempi väkivallan riski, jotta ne voivat vastata tällaisten uhrien suurempiin suojelu- ja tukitarpeisiin 18 artiklan 4 kohdan, 27 artiklan 5 kohdan, 35 artiklan 1 kohdan, 35 artiklan 1 kohdan ja 37 artiklan 7 kohdan mukaisesti. |
Tarkistus 70
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
b) naisiin kohdistuva väkivalta tai lähisuhdeväkivalta, sellaisina kuin ne on säädetty rangaistaviksi muissa unionin säädöksissä; |
b) sukupuoleen perustuva väkivalta tai lähisuhdeväkivalta, sellaisina kuin ne on säädetty rangaistaviksi muissa unionin säädöksissä; |
Tarkistus 71
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
c) kaikki muut naisiin kohdistuvat väkivallanteot tai lähisuhdeväkivallanteot, sellaisina kuin ne on säädetty rangaistaviksi kansallisessa lainsäädännössä. |
c) kaikki muut sukupuoleen perustuvat väkivallanteot tai lähisuhdeväkivallanteot, sellaisina kuin ne on säädetty rangaistaviksi kansallisessa lainsäädännössä. |
Tarkistus 72
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
a a) ’sukupuoleen perustuvalla väkivallalla’ väkivaltaa tai väkivallalla uhkaamista, joka kohdistuu henkilöön hänen sosiaalisen sukupuolensa, sukupuoli-identiteettinsä, sukupuolen ilmaisunsa tai sukupuoliominaisuuksiensa vuoksi; |
Tarkistus 73
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
b) ’lähisuhdeväkivallalla’ kaikkia väkivallantekoja, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa fyysistä, seksuaalista, psyykkistä ja taloudellista haittaa tai kärsimystä ja ilmenevät perheessä tai kotitaloudessa riippumatta siitä, ovatko perhesiteet biologisia vai oikeudellisia, tai entisten tai nykyisten puolisoiden tai kumppanien välillä riippumatta siitä, asuuko rikoksentekijä tai onko rikoksentekijä asunut uhrin kanssa samassa asunnossa; |
b) ’lähisuhdeväkivallalla’ kaikkia väkivallantekoja, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa fyysistä, seksuaalista, psyykkistä ja taloudellista haittaa tai kärsimystä ja ilmenevät perheessä tai kotitaloudessa riippumatta siitä, ovatko perhesiteet biologisia vai oikeudellisia, tai entisten tai nykyisten puolisoiden tai kumppanien välillä riippumatta siitä, asuuko rikoksentekijä tai onko rikoksentekijä asunut uhrin kanssa samassa asunnossa, mukaan lukien perheessä tai kotitaloudessa tapahtuvat teot, jotka estävät henkilön pääsyn työmarkkinoille tai pysymisen työmarkkinoilla; |
Tarkistus 74
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
f a) ’työelämällä’ tapahtumia työpaikalla tapahtuvan työn aikana, siihen liittyen tai siitä johtuen, mukaan lukien julkiset ja yksityiset tilat, mikäli ne toimivat työskentelypaikkana; paikoissa, joissa työntekijä saa palkkaa, pitää lepotauon tai aterioi tai käyttää saniteetti-, pesu- ja pukuhuonetiloja; työhön liittyvien matkojen, matkustamisen, koulutuksen, tapahtumien tai sosiaalisen toiminnan aikana; työhön liittyvässä viestinnässä, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologian mahdollistama viestintä; työnantajan tarjoamassa majoituksessa; ja työmatkaliikenteessä; |
Tarkistus 75
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – g alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
g) ’työssä tapahtuvalla seksuaalisella häirinnällä’ kaikenlaista ei-toivottua sanallista, sanatonta tai fyysistä, seksuaalisluonteista käytöstä, joka ilmenee työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa tai itsenäisen ammatinharjoittamisen alalla, niiden yhteydessä tai niistä johtuvissa tilanteissa, ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan uhrin ihmisarvoa erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri; |
g) ’työelämässä tapahtuvalla seksuaalisella häirinnällä’ kaikenlaista väkivaltaa, häirintää tai muuta fyysistä tai henkistä väkivaltaa, joka kohdistuu henkilöihin heidän biologisen tai sosiaalisen sukupuolensa vuoksi ja vaikuttaa erityisesti naisiin suhteettoman paljon, mukaan lukien seksuaalinen häirintä, joka ilmenee kaikenlaisena ei-toivottuna sanallisena, sanattomana tai fyysisenä, seksuaalisluonteisena käytöksenä, joka ilmenee työnhakuun, koulutukseen (mukaan lukien harjoittelijat ja oppisopimuskoulutettavat), työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa tai itsenäisen ammatinharjoittamisen alalla, mukaan lukien pimeä työ julkisella ja yksityisellä sektorilla, niiden yhteydessä tai niistä johtuvissa tilanteissa, ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan uhrin ihmisarvoa erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri, mukaan lukien tapaukset, joissa henkilön alistumista tällaiseen käytökseen tai tällaisen käytöksen torjumista käytetään nimenomaisesti tai epäsuorasti perusteena työhön liittyvissä päätöksissä; |
Tarkistus 76
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman suostumusta tapahtuvalla teolla tarkoitetaan tekoa, joka suoritetaan ilman naisen vapaaehtoista suostumusta tai silloin, kun nainen ei fyysisen tai psyykkisen tilansa vuoksi kykene muodostamaan ja ilmaisemaan vapaata tahtoaan, koska hän on esimerkiksi tiedoton, päihtynyt, unessa, sairas, loukkaantunut fyysisesti tai vammainen, ja hänen kyvyttömyyttään ilmaista vapaata tahtoaan käytetään hyväksi. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman suostumusta tapahtuvalla teolla tarkoitetaan tekoa, joka suoritetaan ilman henkilön vapaaehtoista suostumusta tai silloin, kun henkilö ei fyysisen tai psyykkisen tilansa vuoksi kykene muodostamaan ja ilmaisemaan vapaata tahtoaan, koska hän on esimerkiksi tiedoton, päihtynyt, unessa, sairas, loukkaantunut fyysisesti tai vammainen, ja hänen kyvyttömyyttään ilmaista vapaata tahtoaan käytetään hyväksi. Teko katsotaan vapaaehtoiseksi, mikäli se perustuu vapaaehtoiseen suostumukseen, joka on seurausta asianomaisen henkilön vapaan tahdon käytöstä. |
Tarkistus 77
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Suostumuksen voi peruuttaa milloin tahansa teon aikana. Suostumuksen puuttumista ei voida kumota yksinomaan vetoamalla naisen vaikenemiseen tai sanallisen tai fyysisen vastustamisen puutteeseen tai aiempaan seksuaaliseen käyttäytymiseen. |
3. Suostumus edellytetään kuhunkin erilliseen tekoon ja sen voi peruuttaa milloin tahansa teon aikana. Suostumuksen puuttumista ei voida kumota yksinomaan vetoamalla henkilön vaikenemiseen tai sanallisen tai fyysisen vastustamisen puutteeseen tai aiempaan seksuaaliseen käyttäytymiseen tai nykyiseen tai aiempaan suhteeseen rikoksentekijän kanssa. |
Tarkistus 78
Ehdotus direktiiviksi
6 a artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
6 a artikla |
|
Pakkosterilointi |
|
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sellaisen leikkauksen tahallinen suorittaminen, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on henkilön luontaisen lisääntymiskyvyn poistaminen, ilman hänen ennakolta annettua ja tietoon perustuvaa suostumustaan tai hänen ymmärtämättä kyseistä menettelyä, on rikosoikeudellisesti rangaistava teko. |
|
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettua henkilön ennakolta antamaa ja tietoon perustuvaa suostumusta leikkaukseen ei voida korvata vanhemman, laillisen huoltajan tai tuomioistuimen päätöksellä. |
Tarkistus 79
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
a) toisen henkilön seksuaalista toimintaa esittävien intiimien kuvien, videoiden tai muun materiaalin asettaminen lukuisten loppukäyttäjien saataville tieto- ja viestintäteknologioiden avulla ilman kyseisen henkilön suostumusta; |
a) muun muassa toisen henkilön seksuaalista toimintaa esittävien intiimien kuvien, videoiden tai muun materiaalin asettaminen muiden loppukäyttäjien saataville tieto- ja viestintäteknologioiden avulla ilman kyseisen henkilön nimenomaista suostumusta; |
Tarkistus 80
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
b) sellainen kuvien, videoiden tai muun materiaalin tuottaminen tai manipulointi, jolla luodaan vaikutelma siitä, että toinen henkilö osallistuu seksuaaliseen toimintaan, ja sen jälkeen tällaisten kuvien, videoiden tai muun materiaalin saattaminen tieto- ja viestintäteknologioiden avulla lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman kyseisen henkilön suostumusta; |
b) sellainen kuvien, videoiden tai muun materiaalin tuottaminen tai manipulointi, jolla luodaan vaikutelma siitä, että toinen henkilö osallistuu seksuaaliseen toimintaan, ja sen jälkeen tällaisten kuvien, videoiden tai muun materiaalin saattaminen tieto- ja viestintäteknologioiden avulla muiden loppukäyttäjien saataville ilman kyseisen henkilön suostumusta; |
Tarkistus 81
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
a) toiseen henkilöön tieto- ja viestintäteknologioiden avulla kohdistuva jatkuva uhkailu tai pelottelu, joka saa tämän henkilön pelkäämään turvallisuutensa tai huollettaviensa turvallisuuden puolesta; |
a) toiseen henkilöön tieto- ja viestintäteknologioiden avulla kohdistuva jatkuva uhkailu, pakottaminen tai pelottelu, joka saa tämän henkilön pelkäämään turvallisuutensa tai muiden, kuten erityisesti kotiympäristön huollettavien, sukulaisten tai kumppaneiden turvallisuuden puolesta; |
Tarkistus 82
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
b) toisen henkilön asettaminen tieto- ja viestintäteknologioiden avulla jatkuvaan tarkkailuun ilman hänen suostumustaan tai laillista lupaa kyseisen henkilön liikkeiden ja toimien seuraamiseksi tai valvomiseksi; |
b) toisen henkilön asettaminen tieto- ja viestintäteknologioiden avulla jatkuvaan tarkkailuun ilman hänen suostumustaan tai laillista lupaa kyseisen henkilön liikkeiden ja toimien seuraamiseksi tai valvomiseksi, mukaan lukien työelämässä; |
Tarkistus 83
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
c) toisen henkilön henkilötietoja sisältävän materiaalin saattaminen tieto- ja viestintäteknologioiden avulla lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman asianomaisen henkilön suostumusta loppukäyttäjien yllyttämiseksi aiheuttamaan asianomaiselle henkilölle fyysistä tai merkittävää psyykkistä haittaa. |
c) toisen henkilön henkilötietoja sisältävän tai paljastavan materiaalin saattaminen tieto- ja viestintäteknologioiden avulla muiden loppukäyttäjien saataville ilman asianomaisen henkilön suostumusta loppukäyttäjien yllyttämiseksi aiheuttamaan tai uhkaamaan sillä, että ne aiheuttavat asianomaiselle henkilölle fyysistä, seksuaalista, psyykkistä tai taloudellista haittaa. |
Tarkistus 84
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
a) toiseen henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen aloittaminen kolmansien osapuolten kanssa saattamalla tieto- ja viestintäteknologioiden avulla uhkaavaa tai loukkaavaa materiaalia lukuisten loppukäyttäjien saataville, minkä seurauksena hyökkäyksen kohteena olevalle henkilölle aiheutuu merkittävää psyykkistä haittaa; |
a) toiseen henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen aloittaminen julkisesti tai kolmansien osapuolten kanssa saattamalla tieto- ja viestintäteknologioiden avulla uhkaavaa tai loukkaavaa materiaalia muiden loppukäyttäjien saataville, minkä seurauksena hyökkäyksen kohteena olevalle henkilölle aiheutuu psyykkistä ja taloudellista haittaa, mukaan lukien työelämässä; |
Tarkistus 85
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tahallinen yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu biologisen tai sosiaalisen sukupuolen perusteella määriteltyyn ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen, levittämällä julkisesti tällaista yllyttävää materiaalia tieto- ja viestintäteknologioiden avulla on rikosoikeudellisesti rangaistava teko. |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tahallinen yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu sosiaalisen tai biologisen sukupuolen perusteella määriteltyyn ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen tai muihin tämän direktiivin 2 artiklassa tarkoitettuihin EU:n lainsäädännön mukaisesti suojeltuihin ryhmiin, levittämällä julkisesti tällaista väkivaltaan tai vihaan yllyttävää materiaalia tieto- ja viestintäteknologioiden avulla on rikosoikeudellisesti rangaistava teko. |
Tarkistus 86
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 6 artiklassa tarkoitetusta rikoksesta säädetään vankeusrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään viisi vuotta ja vähintään seitsemän vuotta, jos rikos on tehty 13 artiklassa tarkoitettujen raskauttavien seikkojen vallitessa. |
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 6 ja 6 a artiklassa tarkoitetuista rikoksista säädetään vankeusrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään viisi vuotta ja vähintään seitsemän vuotta, jos rikos on tehty 13 artiklassa tarkoitettujen raskauttavien seikkojen vallitessa. |
Tarkistus 87
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
a) rikos tai muu naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan piiriin kuuluva rikos on tehty toistuvasti; |
a) rikos tai muu sukupuoleen perustuvan väkivallan piiriin kuuluva rikos on tehty toistuvasti; |
Tarkistus 88
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
b) rikos on kohdistettu henkilöön, joka on erityisten haavoittuvassa asemassa esimerkiksi riippuvuusaseman taikka fyysisen, henkisen, älyllisen tai aistivamman vuoksi, tai joka asui laitoksessa; |
b) rikos on kohdistettu henkilöön, joka on erityisen haavoittuvassa asemassa esimerkiksi henkilön oleskeluoikeudellisen aseman, iän, riippuvuusaseman, mukaan lukien taloudellinen riippuvuus, epävarmojen työjärjestelyjen taikka fyysisen, henkisen, älyllisen tai aistivamman tai ahdingon vuoksi, tai joka asui laitoksessa; |
Tarkistus 89
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b a) rikos on kohdistettu naiseen, joka hoitaa poliittista tai julkista tehtävää; |
Tarkistus 90
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – d alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
d) rikos on tehty lapsen läsnä ollessa; |
d) rikos on tehty lapsen tai muun huollettavan tai haavoittuvaisen henkilön läsnä ollessa; |
Tarkistus 91
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – m alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
m) rikos on tehty käyttämällä väärin tunnustettua luottamus- tai auktoriteettiasemaa tai vaikutusvaltaa; |
m) rikos on tehty käyttämällä väärin tunnustettua luottamus-, hierarkia- tai auktoriteettiasemaa tai vaikutusvaltaa, kuten työsuhde; |
Tarkistus 92
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet säätääkseen 6 artiklassa tarkoitettujen rikosten vanhentumisajasta, joka on vähintään 10 vuotta rikoksen tekohetkestä. |
3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet säätääkseen 6 ja 6 a artiklassa tarkoitettujen rikosten vanhentumisajasta, joka on vähintään 10 vuotta rikoksen tekohetkestä. |
Tarkistus 93
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – otsikko
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja lähisuhdeväkivallasta ilmoittaminen |
Sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja lähisuhdeväkivallasta ilmoittaminen |
Tarkistus 94
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Sen lisäksi, että uhrilla on oikeus tehdä rikosilmoitus direktiivin 2012/29/EU 5 artiklan nojalla, jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhri voi ilmoittaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta toimivaltaisille viranomaisille helpolla ja saavutettavissa olevalla tavalla. Tähän sisältyy mahdollisuus ilmoittaa rikoksista verkossa tai tieto- ja viestintäteknologioiden avulla, mukaan lukien mahdollisuus toimittaa todisteita erityisesti verkkoväkivaltarikoksista ilmoittamisen yhteydessä. |
1. Sen lisäksi, että uhrilla on oikeus tehdä rikosilmoitus direktiivin 2012/29/EU 5 artiklan nojalla, jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhri, myös vammainen ja laitoksessa asuva, voi ilmoittaa sukupuoleen perustuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta toimivaltaisille viranomaisille helpolla ja saavutettavissa olevalla tavalla, mukaan lukien pistekirjoitus ja viittomakieli. Tähän sisältyy mahdollisuus ilmoittaa rikoksista verkossa tai saatavilla olevien tieto- ja viestintäteknologioiden avulla, mukaan lukien mahdollisuus toimittaa todisteita erityisesti verkkoväkivaltarikoksista ilmoittamisen yhteydessä. Valitusmekanismien on oltava myös sellaisten uhrien saatavilla, joilla ei ole digitaitoja tai jotka asuvat syrjäisillä alueilla tai maaseutualueilla, joilla digitaalisia välineitä ja internetiä ei ole vaikeuksitta saatavilla, sekä vammaisten henkilöiden saatavilla. |
Tarkistus 95
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kannustaakseen henkilöitä, jotka tietävät tai epäilevät hyvässä uskossa, että on tapahtunut naisiin kohdistuva väkivaltarikos tai lähisuhdeväkivaltarikos, ilmoittamaan tietonsa toimivaltaisille viranomaisille. |
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kannustaakseen henkilöitä, jotka tietävät tai epäilevät hyvässä uskossa, että on tapahtunut sukupuoleen perustuva väkivaltarikos tai lähisuhdeväkivaltarikos tai että uusia väkivallantekoja on odotettavissa, ilmoittamaan tietonsa toimivaltaisille viranomaisille ilman pelkoa kostotoimista kielteisistä seurauksista. |
Tarkistus 96
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Silloin kun lapset ilmoittavat naisiin kohdistuvasta väkivaltarikoksesta tai lähisuhdeväkivaltarikoksesta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoitusmenettelyt ovat turvallisia, luottamuksellisia, saatavilla ja suunniteltu lasten käyttöön soveltuviksi ja lapsille soveltuvalla kielellä heiden ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Jos rikos koskee huoltajaa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ilmoittaminen ei edellytä kyseisen henkilön suostumusta. |
4. Silloin kun lapset ilmoittavat sukupuoleen perustuvasta väkivaltarikoksesta tai lähisuhdeväkivaltarikoksesta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoitusmenettelyt ovat turvallisia, luottamuksellisia, saatavilla ja suunniteltu lasten käyttöön soveltuviksi ja lapsille soveltuvalla kielellä heiden ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Jos rikos koskee huoltajaa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ilmoittaminen ei edellytä kyseisen henkilön suostumusta. |
Tarkistus 97
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 5 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisia viranomaisia, jotka ovat yhteydessä naisiin kohdistuvista väkivaltarikoksista tai lähisuhdeväkivaltarikoksista ilmoittavaan uhriin, kielletään siirtämästä uhrin oleskelustatusta koskevia henkilötietoja toimivaltaisille maahanmuuttoviranomaisille vähintään siihen asti, kunnes 18 artiklassa tarkoitettu ensimmäinen henkilökohtainen arviointi on saatu tehtyä. |
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisia viranomaisia, jotka ovat yhteydessä sukupuoleen perustuvista väkivaltarikoksista tai lähisuhdeväkivaltarikoksista ilmoittavaan uhriin, kielletään siirtämästä uhrin oleskelustatusta koskevia henkilötietoja toimivaltaisille maahanmuuttoviranomaisille vähintään siihen asti, kunnes 18 artiklassa tarkoitettu ensimmäinen henkilökohtainen arviointi on saatu tehtyä. |
Tarkistus 98
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 5 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
5 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava tehokkaat ilmoitusmekanismit ja seurantamenettelyt ja tutkintamekanismit työelämän väkivalta- ja häirintätapauksissa. Jäsenvaltioiden ja työnantajien on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan ilmoitusten tekijöiden, uhrien, todistajien ja ilmiantajien suojelu vastatoimenpiteiltä ja taataan asianomaisten henkilöiden yksityisyyden suoja sekä luottamuksellisuus samalla, kun estetään asiaan liittyvien yksityisyyttä ja luottamuksellisuutta koskevien vaatimusten väärinkäyttö. |
|
Jäsenvaltioiden ja työnantajien on varmistettava, että todisteiden esittäminen ei aiheuta taakkaa uhreille eikä edistä edelleen uhriksi joutumista. |
Tarkistus 99
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa tutkivilla ja niistä syytteitä nostavilla henkilöillä, yksiköillä ja muilla tahoilla on riittävä asiantuntemus ja tehokkaat tutkintakeinot tällaisten rikosten tehokasta tutkintaa ja niihin liittyviä syytetoimia varten, erityisesti sähköisten todisteiden keräämiseksi, analysoimiseksi ja turvaamiseksi verkkoväkivaltatapauksissa. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa tutkivilla ja niistä syytteitä nostavilla henkilöillä, yksiköillä ja muilla tahoilla on riittävä asiantuntemus, valmiudet ja tehokkaat tutkintakeinot tällaisten rikosten tehokasta tutkintaa ja niihin liittyviä syytetoimia varten, erityisesti sähköisten todisteiden keräämiseksi, analysoimiseksi ja turvaamiseksi verkkoväkivaltatapauksissa. |
Tarkistus 100
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että naisiin kohdistuvia väkivaltarikoksia tai lähisuhdeväkivaltarikoksia koskevat ilmoitukset käsitellään ja siirretään viipymättä toimivaltaisille viranomaisille syytteeseenpanoa ja tutkintaa varten. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sukupuoleen perustuvia väkivaltarikoksia tai lähisuhdeväkivaltarikoksia koskevat ilmoitukset käsitellään ja siirretään viipymättä toimivaltaisille viranomaisille syytteeseenpanoa ja tutkintaa varten. |
Tarkistus 101
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ja tehokkaasti kirjattava ja tutkittava väitteet naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta ja varmistettava, että kaikista tapauksista tehdään virallinen rikosilmoitus. |
3. Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ja tehokkaasti kirjattava ja tutkittava väitteet sukupuoleen perustuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta ja varmistettava, että kaikista tapauksista tehdään virallinen rikosilmoitus. |
Tarkistus 102
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Arvioinnissa on otettava huomioon uhrin yksilölliset olosuhteet, kuten se, onko hän sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan syrjinnän kohde ja sen vuoksi suuremmassa vaarassa joutua väkivallan kohteeksi, sekä uhrin oma kertomus ja arvio tilanteesta. Arviointi on toteutettava uhrin edun mukaisesti, ja siinä on kiinnitettävä erityistä huomiota tarpeeseen välttää toissijainen tai toistuva uhriksi joutuminen. |
4. Arvioinnissa on otettava huomioon uhrin yksilölliset olosuhteet, kuten se, onko hän biologisen tai sosiaalisen sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan syrjinnän kohde ja sen vuoksi suuremmassa vaarassa joutua väkivallan kohteeksi, sekä uhrin oma kertomus ja arvio tilanteesta. Arviointi on toteutettava uhrin edun mukaisesti, ja siinä on kiinnitettävä erityistä huomiota tarpeeseen välttää toissijainen tai toistuva uhriksi joutuminen. |
Tarkistus 103
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Henkilökohtainen arviointi on tehtävä yhteistyössä kaikkien kussakin menettelyvaiheessa asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja asiaankuuluvien tukipalvelujen kanssa, kuten uhrien suojelukeskukset ja naisten suojamajoitus, sosiaalipalvelut ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. |
6. Henkilökohtainen arviointi on tehtävä yhteistyössä kaikkien kussakin menettelyvaiheessa asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja asiaankuuluvien tukipalvelujen kanssa, kuten kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, uhrien suojelukeskukset ja naisten suojamajoitus, sosiaalipalvelut ja terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä työmarkkinaosapuolet, jos uhrin kokemukset ovat tapahtuneet työelämässä. |
Tarkistus 104
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 7 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
7. Toimivaltaisten viranomaisten on päivitettävä henkilökohtainen arviointi säännöllisin väliajoin sen varmistamiseksi, että suojelutoimenpiteet ovat uhrin nykytilanteen mukaiset. Tähän sisältyy arvio siitä, onko suojelutoimenpiteitä, erityisesti 21 artiklan mukaisia toimia, mukautettava tai otettava käyttöön. |
7. Toimivaltaisten viranomaisten on päivitettävä henkilökohtainen arviointi säännöllisin väliajoin sen varmistamiseksi, että suojelutoimenpiteissä otetaan tehokkaasti ja riittävästi huomioon uhrin nykytilanne ja tarpeet. Tähän sisältyy arvio siitä, onko suojelutoimenpiteitä, erityisesti 21 artiklan mukaisia toimia, mukautettava tai otettava käyttöön. |
Tarkistus 105
Ehdotus direktiiviksi
20 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jos 18 ja 19 artiklassa tarkoitetuissa arvioinneissa on havaittu erityisiä tuki- tai suojelutarpeita tai jos uhri pyytää tukea, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tukipalvelut ottavat yhteyttä uhreihin ja tarjoavat tukea. |
1. Jos 18 ja 19 artiklassa tarkoitetuissa arvioinneissa on havaittu erityisiä tuki- tai suojelutarpeita tai jos uhri pyytää tukea, jäsenvaltioiden on varmistettava, että erikoistuneet tukipalvelut ottavat yhteyttä uhreihin ja tarjoavat tukea. |
Tarkistus 106
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrin tai hänen huollettavansa terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvan välittömän vaaran uhatessa toimivaltaiset viranomaiset määräävät tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan väkivaltaan syyllistyneen tai siitä epäillyn poistumaan uhrin tai hänen huollettavanaan olevien henkilöiden asunnosta riittävän pitkäksi ajaksi sekä kieltävät syyllistä tai epäiltyä menemästä asuntoon tai uhrin työpaikalle tai ottamasta yhteyttä uhriin tai hänen huollettaviinsa millään tavoin. Tällaiset kiellot ja määräykset tulevat voimaan välittömästi eivätkä ne saa riippua siitä, että uhri tekee rikosilmoituksen. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrin tai hänen huollettavansa terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvan välittömän vaaran uhatessa toimivaltaiset viranomaiset määräävät tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan väkivaltaan syyllistyneen tai siitä epäillyn poistumaan uhrin tai hänen huollettavanaan olevien henkilöiden asunnosta riittävän pitkäksi ajaksi sekä kieltävät syyllistä tai epäiltyä menemästä asuntoon tai ottamasta yhteyttä uhrin työpaikalle tai ottamasta yhteyttä uhriin tai hänen huollettaviinsa millään tavoin. Tällaiset kiellot ja määräykset tulevat voimaan välittömästi eivätkä ne saa riippua siitä, että uhri tekee rikosilmoituksen. |
Tarkistus 107
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on annettava toimintaohjeet rikosoikeudenkäynteihin osallistuville toimivaltaisille viranomaisille, muun muassa syyttäjille ja oikeusviranomaisille, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa koskevia tapauksia varten. Näissä toimintaohjeissa on annettava ohjeita siitä, |
Jäsenvaltioiden on annettava toimintaohjeet rikosoikeudenkäynteihin osallistuville toimivaltaisille viranomaisille, muun muassa syyttäjille ja oikeusviranomaisille, sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa koskevia tapauksia varten. Näissä toimintaohjeissa on annettava ohjeita siitä, |
Tarkistus 108
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
a a) miten kaikkiin toimiin ja toimenpiteisiin sovelletaan sukupuoliresponsiivista ja intersektionaalista lähestymistapaa; |
Tarkistus 109
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
c) miten uhreja kohdellaan trauma-, sukupuoli- ja lapsisensitiivisellä tavalla; |
c) miten uhreja kohdellaan trauma-, vamma-, kieli-, sukupuoli- ja lapsisensitiivisellä tavalla; |
Tarkistus 110
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – e alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
e) miten vastataan sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan syrjinnän kohteeksi joutuneiden uhrien suurempiin suojelu- ja tukitarpeisiin; |
e) miten vastataan biologisen tai sosiaalisen sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan syrjinnän kohteeksi joutuneiden uhrien suurempiin suojelu- ja tukitarpeisiin; |
Tarkistus 111
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – f alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
f) miten vältetään sukupuolistereotypioita; |
f) miten vältetään sukupuolistereotypioita ja tiedostamattomia ennakkoasenteita; |
Tarkistus 112
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – g alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
g) miten ohjataan uhrit tukipalveluihin, varmistetaan uhrien asianmukainen kohtelu ja käsitellään naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapauksia. |
g) miten ohjataan uhrit asianmukaisiin ja kohtuullisessa ajassa saatavilla oleviin tukipalveluihin, varmistetaan uhrien asianmukainen kohtelu ja käsitellään sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapauksia. |
Tarkistus 113
Ehdotus direktiiviksi
24 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
a) antaa riippumatonta apua ja neuvoja naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille; |
a) antaa riippumatonta apua ja neuvoja sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille ja todistajille; |
Tarkistus 114
Ehdotus direktiiviksi
24 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut elimet voivat toimia yhden tai useamman naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrin puolesta tai tukea heitä oikeudenkäynneissä, mukaan lukien 26 artiklassa tarkoitettujen korvaushakemusten tekemiseksi ja 25 artiklassa tarkoitetun laittoman verkkosisällön poistamiseksi, uhrien suostumuksella. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut elimet voivat toimia yhden tai useamman sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrin puolesta tai tukea heitä oikeudenkäynneissä, mukaan lukien 26 artiklassa tarkoitettujen korvaushakemusten tekemiseksi ja 25 artiklassa tarkoitetun laittoman verkkosisällön poistamiseksi, uhrien suostumuksella. |
Tarkistus 115
Ehdotus direktiiviksi
26 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrilla on oikeus vaatia rikoksentekijältä täyttä korvausta vahingoista, jotka ovat aiheutuneet mistä tahansa naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan muodosta. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrilla on oikeus vaatia rikoksentekijältä täyttä korvausta vahingoista, jotka ovat aiheutuneet mistä tahansa sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan muodosta. |
Tarkistus 116
Ehdotus direktiiviksi
26 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Vahingonkorvauksen on sisällettävä kustannukset, jotka ovat aiheutuneet terveydenhuoltopalveluista, tukipalveluista, kuntoutuksesta, ansionmenetyksestä ja muista kohtuullisista kustannuksista, jotka johtuvat rikoksesta tai sen seurausten hallinnasta. Myönnettävän vahingonkorvauksen määrän on oltava sellainen, että sillä korvataan myös fyysinen ja psyykkinen haitta sekä aineettomat vahingot. |
4. Vahingonkorvauksen on sisällettävä kustannukset, jotka ovat aiheutuneet terveydenhuoltopalveluista, tukipalveluista, kuntoutuksesta, ansionmenetyksestä, työsuhde-eduista ja -mahdollisuuksista ja muista kustannuksista, jotka johtuvat rikoksesta tai sen seurausten hallinnasta. Myönnettävän vahingonkorvauksen määrän on oltava sellainen, että sillä korvataan myös fyysinen ja psyykkinen haitta sekä aineettomat vahingot. |
Tarkistus 117
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen uhreille on saatavilla direktiivin 2012/29/EU 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja erityistukipalveluja. Erityistukipalveluihin on sisällyttävä |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen uhreille on saatavilla maksutta direktiivin 2012/29/EU 8 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja maksuttomia ja luottamuksellisia erityistukipalveluja. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erityistukipalveluja on saatavilla vammaisia henkilöitä varten. Erityistukipalveluihin on sisällyttävä |
Tarkistus 118
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
a) neuvontaa ja tietoa kaikista rikoksen seurauksena esiin tulevista oikeudellisista tai käytännön asioista, mukaan lukien asunnon saanti, koulutus ja apu työpaikan säilyttämiseksi tai löytämiseksi; |
a) tukea, tietoa ja neuvontaa kaikista rikoksen seurauksena esiin tulevista oikeudellisista tai käytännön asioista, mukaan lukien esteettömän kohtuullisen asunnon saanti, koulutus ja apu laadukkaan työpaikan säilyttämiseksi tai löytämiseksi; |
Tarkistus 119
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua erityistukea on tarjottava henkilökohtaisesti, ja sitä on oltava saatavilla helposti, mukaan lukien verkossa tai muilla asianmukaisilla tavoilla, kuten tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä, räätälöitynä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien tarpeisiin. |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua erityistukea on tarjottava henkilökohtaisesti, ja sitä on oltava saatavilla helposti, mukaan lukien verkossa tai muilla asianmukaisilla tavoilla, kuten tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä, räätälöitynä sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien tarpeisiin, vähäosaiset tai taustoiltaan erilaiset henkilöt, kuten maahanmuuttajat tai vammaiset tai laitoksissa elävät mukaan luettuina. |
Tarkistus 120
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen, erityisesti kyseisen kohdan c alakohdassa tarkoitettujen palvelujen, tarjoamiseksi, mukaan lukien silloin, kun tällaisia palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt. |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen, erityisesti kyseisen kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen palvelujen, tarjoamiseksi, mukaan lukien silloin, kun tällaisia palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt, kuten naisjärjestöt, hyväntekeväisyysluonteiset järjestöt sekä muut oikeusapua, terveydenhuoltoa ja sosiaalista suojelua tarjoavat järjestöt. |
Tarkistus 121
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Jäsenvaltioiden on tarjottava suojelu- ja erityistukipalveluja, jotka ovat tarpeen, jotta uhrien moninaisiin tarpeisiin voidaan vastata kattavasti samoissa tiloissa, tai järjestettävä tällaisten palvelujen koordinointi keskitetyn yhteyspisteen kautta tai näitä palveluja tarjoavan keskitetyn verkossa toimivan yhteyspisteen kautta. Tällaiseen yhdistettyyn palvelujen tarjontaan on kuuluttava ainakin ensivaiheen lääketieteellinen hoito ja sosiaalipalvelut, psykososiaalinen tuki sekä oikeudelliset ja poliisipalvelut. |
4. Jäsenvaltioiden on tarjottava suojelu- ja erityistukipalveluja, jotka ovat tarpeen, jotta uhrien moninaisiin tarpeisiin voidaan vastata kattavasti samoissa tiloissa, tai järjestettävä tällaisten palvelujen koordinointi keskitetyn yhteyspisteen kautta tai näitä palveluja tarjoavan keskitetyn verkossa toimivan yhteyspisteen kautta. Tällaiseen yhdistettyyn palvelujen tarjontaan on kuuluttava ainakin ensivaiheen lääketieteellinen hoito ja sosiaalipalvelut, psykososiaalinen tuki sekä oikeudelliset ja poliisipalvelut, joiden on oltava myös vammaisten uhrien ja maahanmuuttajataustaisten uhrien saatavilla ja käytettävissä. |
Tarkistus 122
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 5 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Jäsenvaltioiden on laadittava toimintaohjeita ja -käytänteitä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ammattihenkilöille kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan muotojen uhrien tunnistamiseksi ja asianmukaisen tuen antamiseksi heille, mukaan lukien uhrien ohjaaminen asiaankuuluviin tukipalveluihin. Näistä toimintaohjeista ja ‑käytänteistä on myös käytävä ilmi, miten voidaan vastata sellaisten uhrien erityistarpeisiin, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua tällaisen väkivallan kohteeksi sen vuoksi, että he kokevat sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvaa syrjintää. |
5. Jäsenvaltioiden on laadittava toimintaohjeita ja -käytänteitä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ammattihenkilöille, työmarkkinaosapuolille, työsuojelutarkastajille ja muille elimille, joiden vastuulla on työ- ja sosiaalilainsäädännön valvonta ja täytäntöönpano, kaikkien sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan muotojen uhrien tunnistamiseksi ja asianmukaisen tuen antamiseksi heille, mukaan lukien uhrien ohjaaminen asiaankuuluviin tukipalveluihin Näistä toimintaohjeista ja ‑käytänteistä on myös käytävä ilmi, miten voidaan vastata sellaisten uhrien erityistarpeisiin, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua tällaisen väkivallan kohteeksi sen vuoksi, että he kokevat sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvaa syrjintää. |
Tarkistus 123
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erityistukipalvelut pysyvät naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien kannalta täysin toimintakykyisinä kriisiaikoina, kuten terveyskriiseissä tai muissa hätätilanteissa. |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erityistukipalvelut pysyvät sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien kannalta täysin toimintakykyisinä kriisiaikoina, kuten terveyskriiseissä tai muissa hätätilanteissa. |
Tarkistus 124
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioilla on oltava asianmukaisesti varustettuja ja helposti saavutettavia raiskauskriisikeskuksia tai seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksia, jotta voidaan varmistaa tehokas tuki seksuaalisen väkivallan uhreille, mukaan lukien avustaminen todisteiden säilyttämisessä ja dokumentoinnissa. Näissä keskuksissa on tarjottava lääketieteellisiä ja oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia, traumatukea ja psykologista neuvontaa sen jälkeen, kun rikos on tehty ja niin pitkään kuin on tarpeen. Jos uhri on lapsi, tällaiset palvelut on tarjottava lapsiystävällisellä tavalla. |
1. Jäsenvaltioilla on oltava asianmukaisesti varustettuja ja helposti saavutettavia raiskauskriisikeskuksia tai seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksia, jotta voidaan varmistaa tehokas tuki seksuaalisen väkivallan uhreille, mukaan lukien avustaminen todisteiden säilyttämisessä ja dokumentoinnissa. Keskusten tehtävänä on tunnistaa, liittyykö seksuaalisen väkivallan motiivi uhrin sukupuoleen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Näissä keskuksissa on tarjottava lääketieteellisiä ja oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia, traumatukea ja psykologista neuvontaa sen jälkeen, kun rikos on tehty ja niin pitkään kuin on tarpeen. Jos uhri on lapsi, tällaiset palvelut on tarjottava lapsiystävällisellä tavalla. |
Tarkistus 125
Ehdotus direktiiviksi
29 a artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
29 a artikla |
|
Erityistuki pakkosteriloinnin uhreille |
|
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisen lainsäädännön ja -käytön mukaisesti tehokas saavutettavissa oleva tuki pakkosteriloinnin uhreille niin, että heidän mahdolliset vammansa otetaan huomioon, mukaan lukien tarjoamalla gynekologista, psykologista ja traumojen hoitoa ja neuvontaa, joka on räätälöity näiden uhrien erityistarpeisiin, sen jälkeen, kun rikos on tehty ja niin pitkään kuin on tarpeen. |
|
2. Tuen antamiseen pakkosteriloinnin uhreille sovelletaan soveltuvin osin 27 artiklan 3 ja 6 kohtaa ja 28 artiklan 2 kohtaa. |
Tarkistus 126
Ehdotus direktiiviksi
30 artikla – otsikko
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Erityistuki työssä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän uhreille |
Erityistuki väkivallan ja häirinnän uhreille, mukaan lukien verkkoväkivallan ja työelämässä tapahtuvan kolmannen osapuolen väkivallan sekä lähisuhdevallan uhreille |
Tarkistus 127
Ehdotus direktiiviksi
30 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työssä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän tapauksissa uhrien ja työnantajien käytettävissä on ulkoisia neuvontapalveluja. Näihin palveluihin on sisällyttävä neuvontaa tällaisten tapausten asianmukaisesta käsittelystä työpaikalla, työnantajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista rikoksentekijän poistamiseksi työpaikalta ja mahdollisuudesta sovitteluun varhaisessa vaiheessa uhrin niin halutessa. |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava, työmarkkinaosapuolia kuultuaan, toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että työelämässä tapahtuvan väkivallan ja häirinnän tapauksissa uhrien, riippumatta siitä, ovatko ne työntekijöitä vai työnantajia, käytettävissä on ulkoisia, asiantuntevia ja luottamuksellisia neuvontapalveluja ja lakipalveluja. Palvelut ovat maksuttomia ainakin uhreille, joilla ei ole riittävästi varoja. Näihin palveluihin on sisällyttävä neuvontaa tällaisten tapausten asianmukaisesta käsittelystä työpaikalla, työnantajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista rikoksentekijän poistamiseksi työpaikalta ja niiden on tarjottava mahdollisuutta sovitteluun varhaisessa vaiheessa uhrin niin halutessa. |
|
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että näitä palveluja ja tukea tarjotaan verkossa ja verkon ulkopuolella, jotta ne ovat esteettömiä kaikille, myös ikääntyneille ja vammaisille henkilöille, jotta ketään ei jätetä jälkeen. |
|
2. Työntekijöillä on oltava oikeus saada tukea ja edustaja ammattiliitostaan sekä oikeus saada tietoa saatavilla olevista oikeussuojakeinoista ja mahdollisuus käyttää niitä. Ammattiliittojen edustajien on voitava tukea työntekijöitä asiaankuuluvissa menettelyissä. |
|
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajilla on velvollisuus tiedottaa työntekijöilleen sopimuksen alussa häirinnän vastaisesta politiikasta, koulutuksesta ja käytössä olevista menettelyistä, kuten työntekijän, joka on työpaikalla tapahtuvan väkivallan uhri, oikeuksista, myös 1 kohdassa tarkoitetuista käytettävissä olevista ulkoisista neuvontapalveluista. |
|
Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrit eivät joudu työpaikalla epäsuotuisan kohtelun tai epäsuotuisien seurauksien kohteiksi. Niiden on erityisesti varmistettava, että työntekijöitä ei syrjitä suoraan tai epäsuorasti sen perusteella, että ne ovat käyttäneet tämän direktiivin mukaisia oikeuksiaan, esittäneet tätä varten vaatimuksen tai ovat todistetusti sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja. |
Tarkistus 128
Ehdotus direktiiviksi
30 a artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
30 a artikla |
|
Palkallinen loma |
|
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sukupuoleen perustuvan väkivallan, lähisuhdevakivallan, työelämässä tapahtuvan häirinnän, seksuaalinen häirintä mukaan lukien, verkkoväkivallan ja kolmannen osapuolen väkivallan uhreilla on oikeus palkalliseen lomaan. Jäsenvaltiot voivat määrittää loman laajuuden, keston ja edellytykset kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti. |
|
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä, joilla tuetaan itsensä työllistäviä uhreja, jotka ovat päättäneet toimintansa turvallisuussyistä tai käyttääkseen heille uhreina kuuluvia oikeuksia. |
Tarkistus 129
Ehdotus direktiiviksi
30 b artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
19 c artikla |
|
Joustavat työjärjestelyt |
|
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työntekijöillä, jotka kokevat sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, on oikeus pyytää lyhytaikaisia joustavia työjärjestelyjä, joiden keston ja järjestelyt jäsenvaltioiden on määriteltävä. |
Tarkistus 130
Ehdotus direktiiviksi
30 c artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
19 c artikla |
|
Kollektiiviset neuvottelut sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi |
|
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työmarkkinaosapuolet voivat käydä kollektiivisia neuvotteluja työpaikalla toteutettavista toimenpiteistä työelämässä tapahtuvan sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kaikissa muodoissaan ja tällaisen väkivallan uhrien tunnistamisessa ja tukemisessa avustamiseksi erityisesti 36, 36 a ja 37 artiklassa tarkoitetuissa asioissa. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimia kollektiivisten neuvottelujen edistämiseksi, myös tiedotuskampanjoiden ja työmarkkinaosapuolten ja työpaikan työsuojeluedustajien kouluttamisen kautta. |
Tarkistus 131
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on perustettava ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä käytettävissä olevia, koko valtion alueen kattavia puhelinpalveluja, jotka tarjoavat maksutta neuvontaa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille. Neuvonta on annettava luottamuksellisesti tai sallien soittajien esiintymisen nimettöminä. Jäsenvaltioiden on varmistettava tällaisen palvelun tarjoaminen myös muiden tieto- ja viestintäteknologioiden, mukaan lukien verkkosovellusten, avulla. |
1. Jäsenvaltioiden on perustettava ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä käytettävissä olevia, koko valtion alueen kattavia puhelinpalveluja, jotka tarjoavat maksutta neuvontaa sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille. Neuvonta on annettava luottamuksellisesti tai sallien soittajien esiintymisen nimettöminä. Jäsenvaltioiden on varmistettava tällaisen palvelun tarjoaminen myös muiden tieto- ja viestintäteknologioiden, mukaan lukien verkkosovellusten, avulla. |
Tarkistus 132
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. [Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan mukaista palvelua tarjotaan naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille koko EU:ssa samalla numerolla 116 016 ja että loppukäyttäjille tiedotetaan asianmukaisesti tällaisen numeron olemassaolosta ja käytöstä.] |
4. [Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan mukaista palvelua tarjotaan sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille koko unionissa samalla numerolla 116 016 ja että loppukäyttäjille tiedotetaan asianmukaisesti tällaisen numeron olemassaolosta ja käytöstä.] |
Tarkistus 133
Ehdotus direktiiviksi
32 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Suoja- ja muu sopiva väliaikainen majoitus on varustettava niin, että se vastaa lasten, mukaan lukien lapsiuhrien, erityistarpeisiin. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että suoja- ja muu sopiva väliaikainen majoitus on saatavilla ja käytettävissä ja varustettu niin, että se vastaa lasten, mukaan lukien lapsiuhrien, vammaisten uhrien tai uhrien, joiden kieli ja kulttuurillinen tausta on eri, erityistarpeisiin sekä yksinhuoltajaperheiden erityistarpeisiin. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon kieliesteet ja tarjottava palveluja, jotka ovat käytettävissä tarvittaessa useammalla kielellä kuin asianomaisen jäsenvaltion virallisella kielellä. |
Tarkistus 134
Ehdotus direktiiviksi
33 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsille annetaan asianmukaista erityistukea heti, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltu syy uskoa, että lapsiin on saattanut kohdistua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, mukaan lukien, että he ovat saattaneet joutua todistamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa. Lapsille annettavan tuen on oltava erikoistunutta ja ikätasolle sopivaa, ja siinä on otettava huomioon lapsen etu. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsille annetaan asianmukaista erityistukea heti, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltu syy uskoa, että lapsiin on saattanut kohdistua sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, mukaan lukien, että he ovat saattaneet joutua todistamaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa. Lapsille annettavan tuen on oltava erikoistunutta ja ikätasolle sopivaa, ja siinä on otettava huomioon lapsen etu. |
Tarkistus 135
Ehdotus direktiiviksi
34 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on perustettava ja ylläpidettävä turvallisia paikkoja, jotka mahdollistavat turvallisen yhteydenpidon lapsen ja sellaisen huoltajan välillä, joka on naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tai lähisuhdeväkivaltaan syyllistynyt rikoksentekijä tai tällaisesta väkivallasta epäilty, siltä osin kuin tällaisella huoltajalla on tapaamisoikeus. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava koulutettujen ammattihenkilöiden suorittama valvonta lapsen edun mukaisesti. |
Jäsenvaltioiden on perustettava ja ylläpidettävä turvallisia paikkoja, jotka mahdollistavat turvallisen yhteydenpidon lapsen ja sellaisen huoltajan välillä, joka on sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan tai lähisuhdeväkivaltaan syyllistynyt rikoksentekijä tai tällaisesta väkivallasta epäilty, siltä osin kuin tällaisella huoltajalla on tapaamisoikeus. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava koulutettujen ammattihenkilöiden suorittama valvonta lapsen edun mukaisesti. |
Tarkistus 136
Ehdotus direktiiviksi
35 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisen tuen antaminen uhreille, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten vammaiset naiset, maaseudulla asuvat naiset, naiset, joiden oleskelustatus tai oleskelulupa riippuu toisen henkilön asemasta tai luvasta, paperittomat maahanmuuttajanaiset, kansainvälistä suojelua hakevat naiset, aseellista selkkausta pakenevat naiset, asunnottomuudesta kärsivät naiset, rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset, seksityöntekijänaiset, naisvangit tai ikääntyneet naiset. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisen tuen antaminen uhreille, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten vammaiset naiset, maaseudulla asuvat naiset, naiset, joiden oleskelustatus tai oleskelulupa riippuu toisen henkilön asemasta tai luvasta, paperittomat maahanmuuttajanaiset, kansainvälistä suojelua hakevat naiset, aseellista selkkausta pakenevat naiset, asunnottomuudesta kärsivät naiset, rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset, lbtiq-naiset, raskaana olevat naiset ja äskettäin synnyttäneet äidit, seksityöntekijänaiset, naisvangit tai ikääntyneet naiset ja muut hlbtiq-henkilöt, jotka ovat joutuneet sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi. |
Tarkistus 137
Ehdotus direktiiviksi
35 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Edellä 27–32 artiklassa tarkoitetuilla tukipalveluilla on oltava riittävät valmiudet vammaisten uhrien majoittamiseen ottaen huomioon heidän erityistarpeensa, henkilökohtainen apu mukaan luettuna. |
2. Edellä 27–32 artiklassa tarkoitetuilla tukipalveluilla on oltava riittävät valmiudet ja pätevää henkilöstöä vammaisten uhrien majoittamiseen ottaen huomioon heidän erityistarpeensa, henkilökohtainen apu mukaan luettuna. |
Tarkistus 138
Ehdotus direktiiviksi
35 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Tukipalvelujen on oltava sellaisten kolmansien maiden kansalaisten käytettävissä, jotka ovat naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhreja, mukaan lukien kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt, paperittomat henkilöt ja palauttamismenettelyjen kohteena olevat säilöönotetut henkilöt. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrit, jotka sitä pyytävät, voidaan pitää erillään toista sukupuolta olevista henkilöistä palauttamismenettelyjen kohteena olevien kolmansien maiden kansalaisten säilöönottolaitoksissa tai majoittaa erikseen kansainvälistä suojelua hakevien vastaanottokeskuksiin. |
3. Tukipalvelujen on oltava sellaisten kolmansien maiden kansalaisten käytettävissä, jotka ovat sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhreja, mukaan lukien kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt, paperittomat henkilöt ja palauttamismenettelyjen kohteena olevat säilöönotetut henkilöt. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrit, jotka sitä pyytävät, voidaan pitää erillään toista sukupuolta olevista henkilöistä palauttamismenettelyjen kohteena olevien kolmansien maiden kansalaisten säilöönottolaitoksissa tai majoittaa erikseen kansainvälistä suojelua hakevien vastaanottokeskuksiin. |
Tarkistus 139
Ehdotus direktiiviksi
35 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilöt voivat ilmoittaa vastaanotto- ja säilöönottokeskuksissa tapahtuneesta naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta asiaankuuluvalle henkilöstölle ja että käytössä on toimintakäytänteitä tällaisten ilmoitusten käsittelemiseksi asianmukaisesti ja nopeasti 18, 19 ja 20 artiklan vaatimusten mukaisesti. |
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilöt voivat ilmoittaa vastaanotto- ja säilöönottokeskuksissa tapahtuneesta sukupuoleen perustuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta asiaankuuluvalle henkilöstölle ja että käytössä on toimintakäytänteitä tällaisten ilmoitusten käsittelemiseksi asianmukaisesti ja nopeasti 18, 19 ja 20 artiklan vaatimusten mukaisesti. |
Tarkistus 140
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimia sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. |
Tarkistus 141
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on sisällyttävä valistuskampanjoita sekä tutkimus- ja koulutusohjelmia, joita kehitetään tarvittaessa yhteistyössä asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten, yhteisöjen, jotka ovat alttiita näille ongelmille, ja muiden sidosryhmien kanssa. |
2. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on sisällyttävä valistuskampanjoita, erityisesti sellaisia kampanjoita, joiden tavoitteena on lähisuhdeväkivaltaan ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan liittyvien mielikuvien hälventäminen, käytettävissä olevasta tuesta tiedottaminen uhreille ja ihmisten kouluttaminen tunnistamaan väkivallan merkkejä ja siitä, miten uhreja voidaan tukea turvallisesti, sekä tutkimus- ja koulutusohjelmia, joita kehitetään tarvittaessa yhteistyössä asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten, vaikutuspiiriin kuuluvien yhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. |
Tarkistus 142
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on annettava yleisölle tietoa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, uhrien oikeuksista, oikeussuojan saatavuudesta ja oikeudesta käyttää asianajajaa sekä saatavilla olevista suojelu- ja tukitoimenpiteistä. |
3. Jäsenvaltioiden on annettava yleisölle tietoa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, uhrien oikeuksista, oikeussuojan saatavuudesta ja oikeudesta käyttää asianajajaa sekä saatavilla olevista suojelu- ja tukitoimenpiteistä kulttuuriin ja kieleen liittyvät esteet huomioiden, myös vammaisten henkilöiden saatavilla olevissa muodoissa. |
Tarkistus 143
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Riskiryhmille on suunnattava kohdennettuja toimia, mukaan lukien lapsille heidän ikä- ja kehitystasonsa mukaan sekä vammaisille henkilöille ottaen huomioon kielelliset esteet sekä erilaiset luku-ja kirjoitustaidon ja kykyjen tasot. Lapsille suunnattu tiedotusmateriaali on laadittava lapsiystävällisellä tavalla. |
4. Riskiryhmille on suunnattava kohdennettuja toimia, mukaan lukien lapsille heidän ikä- ja kehitystasonsa mukaan, ikäihmisille, vammaisille henkilöille ja muuhun heikossa asemassa olevien ja huono-osaisten ryhmälle, ottaen huomioon kielelliset ja kulttuurilliset esteet sekä erilaiset luku-ja kirjoitustaidon ja kykyjen tasot. Lapsille suunnattu tiedotusmateriaali on laadittava lapsiystävällisellä tavalla. |
Tarkistus 144
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 5 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on erityisesti pyrittävä kyseenalaistamaan haitalliset sukupuolistereotypiat, edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa ja kannustamaan kaikkia, myös miehiä ja poikia, toimimaan myönteisinä roolimalleina, jotta voidaan tukea vastaavia käyttäytymisen muutoksia koko yhteiskunnassa tämän direktiivin tavoitteiden mukaisesti. |
5. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on erityisesti pyrittävä kyseenalaistamaan ja purkamaan haitalliset sukupuolistereotypiat, edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa sekä suostumuksen kunnioittamista ja kannustamaan kaikkia henkilöitä, myös miehiä ja poikia, toimimaan myönteisinä roolimalleina sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi, jotta voidaan tukea vastaavia käyttäytymisen muutoksia koko yhteiskunnassa tämän direktiivin tavoitteiden mukaisesti. |
Tarkistus 145
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on luotava ja/tai lisättävä valveutuneisuutta naisten sukuelinten silpomisen vahingollisuudesta. |
6. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on luotava ja lisättävä valveutuneisuutta naisten sukuelinten silpomisen ja pakkosteriloinnin vahingollisuudesta. |
Tarkistus 146
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 8 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaan liittyvissä kansallisissa toimintapolitiikoissa käsitellään työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää. Näissä kansallisissa toimintapolitiikoissa on yksilöitävä ja vahvistettava 2 kohdassa tarkoitetut kohdennetut toimet niillä aloilla, joilla työntekijät ovat eniten alttiita tällaiselle häirinnälle. |
8. Jäsenvaltioiden on varmistettava työmarkkinaosapuolten kuullen, että työssä tapahtuva väkivalta sekä lähisuhdeväkivalta määritellään, kielletään ja käsitellään asiaan liittyvissä kansallisissa laeissa ja toimintapolitiikoissa. Näissä kansallisissa toimintapolitiikoissa on yksilöitävä ja vahvistettava 2 kohdassa tarkoitetut kohdennetut toimet niillä aloilla, joilla työntekijät ovat eniten alttiita tällaiselle häirinnälle. Jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolten ja työsuojeluviranomaisten on myös oltava mukana toimintapolitiikkojen toteuttamisessa työpaikkatasolla. |
Tarkistus 147
Ehdotus direktiiviksi
36 a artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
36 a artikla |
|
Erityiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet työelämässä |
|
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajat toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä toimialansa edellyttämällä tavalla sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi työelämässä ja erityisesti |
|
a) osallistavan ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän vastaisen työpaikkapolitiikan hyväksymiseksi ja toteuttamiseksi työntekijöitä ja työntekijöiden edustajia kuullen; |
|
b) neuvonta- ja häirintäyhdyshenkilön nimeämiseksi antaakseen tukea ja epävirallista neuvontaa sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän uhreille siitä riippumatta, onko tekijä kollega tai kolmas osapuoli; |
|
c) sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän ja niihin liittyvien psykososiaalisten riskien ottamiseksi huomioon työterveyden ja -turvallisuuden riskiarvioinnin hallinnassa. |
|
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajat toteuttavat yhteistyössä ammattiliittojen ja työntekijöiden edustajien kanssa asianmukaisia toimenpiteitä tarjotakseen turvallisen työympäristön sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille ja tukeakseen heitä. Työntekijöillä on oltava oikeus saada tukea ammattiliitosta ja työpaikan työsuojeluvaltuutetulta. |
Tarkistus 148
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattihenkilöt, jotka todennäköisesti kohtaavat uhreja, mukaan lukien lainvalvontaviranomaiset, tuomioistuinten henkilöstö, tuomarit ja syyttäjät, asianajajat, uhrien tukipalvelujen ja korjaavan oikeuden palvelujen tarjoajat, terveydenhuollon ammattihenkilöt, sosiaalipalveluhenkilöstö sekä koulutus- ja muu asiaankuuluva henkilöstö, saavat sekä yleistä että erityiskoulutusta ja sentasoista kohdennettua tietoa, joka soveltuu heidän yhteyksiinsä uhrien kanssa, jotta he voivat tunnistaa naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapaukset, ehkäistä niitä ja puuttua niihin sekä kohdella uhreja trauma-, sukupuoli- ja lapsisensitiivisellä tavalla. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattihenkilöt, jotka todennäköisesti kohtaavat uhreja, mukaan lukien lainvalvontaviranomaiset, tuomioistuinten henkilöstö, tuomarit ja syyttäjät, asianajajat, uhrien tukipalvelujen, kansalaisjärjestöt mukaan lukien, ja korjaavan oikeuden palvelujen tarjoajat, terveydenhuollon ammattihenkilöt, sosiaalipalveluhenkilöstö sekä koulutus- ja muu asiaankuuluva henkilöstö, työmarkkinaosapuolet ja työpaikan työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutarkastajat mukaan lukien, saavat sekä yleistä että erityiskoulutusta ja sentasoista kohdennettua tietoa, joka soveltuu heidän yhteyksiinsä uhrien kanssa, jotta he voivat tunnistaa sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapaukset, ehkäistä niitä ja puuttua niihin, välttää vakivallan jatkumisen tai uhrin joutumisen uudelleen uhriksi, sekä kohdella uhreja trauma-, sukupuoli-, vammaisuus- ja lapsisensitiivisellä tavalla, ottaen huomioon mahdolliset kulttuurilliset ja kielelliset esteet. |
Tarkistus 149
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Asiaankuuluvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden, mukaan lukien lastenlääkäreiden ja kätilöiden, on saatava kohdennettua koulutusta naisten sukuelinten silpomisen fyysisten, psyykkisten ja seksuaalisten seurausten tunnistamiseksi ja niiden hoitamiseksi kulttuuritekijät huomioon ottavalla tavalla. |
2. Asiaankuuluvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden, mukaan lukien lastenlääkäreiden ja kätilöiden, on saatava kohdennettua koulutusta naisten sukuelinten silpomisen ja pakkosteriloinnin fyysisten, psyykkisten ja seksuaalisten seurausten tunnistamiseksi ja niiden hoitamiseksi kulttuuritekijät huomioon ottavalla tavalla. |
Tarkistus 150
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Henkilöiden, jotka hoitavat valvontatehtäviä työpaikalla julkisella tai yksityisellä sektorilla, on saatava koulutusta siitä, miten tunnistaa työssä tapahtuva seksuaalinen häirintä, ehkäistä sitä ja puuttua siihen, myös työterveys- ja -turvallisuusriskejä koskevista riskinarvioinneista, voidakseen tukea tällaisen häirinnän uhreja ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä. Näiden henkilöiden ja työnantajien on saatava tietoa sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan vaikutuksista työhön ja kolmansien osapuolten väkivallan riskistä. |
3. Henkilöiden, jotka hoitavat valvontatehtäviä työpaikalla, sekä työntekijöiden edustajien, erityisesti ammattiliittojen edustajien ja työsuojeluvaltuutettujen, julkisella tai yksityisellä sektorilla, on saatava erityistä koulutusta saavutettavassa muodossa tarpeen mukaan ja toteutettuna yhteistyössä ammattiliittojen edustajien ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa, siitä, miten tunnistaa seksuaalinen häirintä, ehkäistä sitä ja puuttua siihen, myös työterveys- ja -turvallisuusriskejä koskevista sukupuolinäkökulmat huomioon ottavista riskinarvioinneista, joissa huomioidaan erityisesti tunnistetut kolmansien osapuolten väkivallan ja häirinnän vaarat ja riskit työelämässä ja lähisuhdeväkivallan riski ja niiden ilmoitusvelvollisuudet, voidakseen tukea tällaisen häirinnän uhreja ja todistajia ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, erityisesti asianmukaisia erikoistuneita tukipalveluja, joihin uhrit voidaan ohjata, ja tässä direktiivissä säädetyt oikeudet ja suojelutoimenpiteet, myös työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat. Näiden henkilöiden ja työnantajien on saatava tietoa väkivallan ja lähisuhdeväkivallan vaikutuksista työhön ja kolmansien osapuolten väkivallan riskistä. Heidän on myös saatava koulutusta siitä, miten tunnistaa lähisuhdeväkivaltatapaukset ja antaa tukea uhreille sekä varmistaa, että uhrit voivat palata turvalliseen työympäristöön. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajat antavat koulutusta kaikille työntekijöille säännöllisesti ja vastikkeetta, erityisesti uudessa työpaikassa aloitettaessa. |
Tarkistus 151
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen on sisällyttävä eri toimijoiden koordinoitua yhteistyötä käsittelevää koulutusta, jotta näiden toimijoiden käsiteltäväksi saatetut naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapaukset voidaan käsitellä kokonaisvaltaisesti ja asianmukaisesti. |
4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen on sisällyttävä eri toimijoiden koordinoitua yhteistyötä käsittelevää koulutusta, jotta näiden toimijoiden käsiteltäväksi saatetut sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapaukset voidaan käsitellä kokonaisvaltaisesti ja asianmukaisesti. |
Tarkistus 152
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomaiset, joilla on toimivalta vastaanottaa uhreilta rikosilmoituksia, saavat asianmukaisen koulutuksen, jotta he voivat helpottaa tällaisista rikoksista ilmoittamista ja avustaa siinä. |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomaiset, joilla on toimivalta vastaanottaa uhreilta rikosilmoituksia, saavat asianmukaisen koulutuksen, jotta he voivat helpottaa tällaisista rikoksista ilmoittamista ja avustaa siinä, myös uhrien, jotka kuuluvat haavoittuviin ja epäsuotuisassa asemassa oleviin ryhmiin, ja erityisesti vammaisten uhrien osalta. |
Tarkistus 153
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 7 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
7. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun koulutuksen on oltava säännöllistä ja pakollista, siinä on käsiteltävä muun muassa verkkoväkivaltaa, ja sen on perustuttava naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan erityispiirteisiin. Tällaiseen koulutukseen on sisällyttävä koulutusta siitä, miten voidaan tunnistaa sellaisten uhrien erityiset suojelu- ja tukitarpeet ja vastata niihin, joihin kohdistuu tavanomaista suurempi väkivallan riski, koska he kokevat sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvaa syrjintää. |
7. Edellä 1, 2, 3 ja 6 kohdassa tarkoitetun koulutuksen on oltava säännöllistä ja pakollista, siinä on käsiteltävä muun muassa verkkoväkivaltaa, ja sen on perustuttava sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan erityispiirteisiin. Tällaiseen koulutukseen on sisällyttävä koulutusta siitä, miten voidaan tunnistaa sellaisten uhrien erityiset suojelu- ja tukitarpeet ja vastata niihin, joihin kohdistuu tavanomaista suurempi väkivallan riski, koska he kokevat sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvaa syrjintää. |
Tarkistus 154
Ehdotus direktiiviksi
38 artikla – otsikko
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Interventio-ohjelmat |
Varhaiset interventio-ohjelmat |
Tarkistus 155
Ehdotus direktiiviksi
38 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että perustetaan kohdennettuja ja tehokkaita interventio-ohjelmia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan rikosten tekemisen tai rikoksen uusimisen riskin ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että perustetaan kohdennettuja ja tehokkaita interventio-ohjelmia sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan rikosten tekemisen tai rikoksen uusimisen riskin ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. |
Tarkistus 156
Ehdotus direktiiviksi
38 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Interventio-ohjelmien on oltava myös sellaisten henkilöiden käytettävissä, jotka pelkäävät syyllistyvänsä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tai lähisuhdeväkivaltaan. |
2. Interventio-ohjelmien on oltava myös sellaisten henkilöiden käytettävissä, jotka pelkäävät syyllistyvänsä sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan tai lähisuhdeväkivaltaan. |
Tarkistus 157
Ehdotus direktiiviksi
39 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja pantava täytäntöön koko alueensa laajuisia tehokkaita, laaja-alaisia ja koordinoituja toimintapolitiikkoja, jotka kattavat kaikki asiaankuuluvat toimenpiteet kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. |
1. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja pantava täytäntöön koko alueensa laajuisia tehokkaita, laaja-alaisia ja koordinoituja toimintapolitiikkoja, jotka kattavat kaikki asiaankuuluvat toimenpiteet kaikkien sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. |
Tarkistus 158
Ehdotus direktiiviksi
40 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset mekanismit, joilla varmistetaan tehokas koordinointi ja yhteistyö kansallisella tasolla asiaankuuluvien viranomaisten, virastojen ja elinten, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaiset, lainvalvontaviranomaisten, oikeuslaitoksen, syyttäjien ja tukipalvelujen tarjoajien, sekä valtiosta riippumattomien järjestöjen, sosiaalipalvelujen, mukaan lukien lastensuojeluviranomaiset, koulutuksen ja terveydenhuollon tarjoajien ja työmarkkinaosapuolten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden riippumattomuutta, sekä muiden asiaankuuluvien organisaatioiden ja yhteisöjen kesken. |
1. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset mekanismit, joilla varmistetaan tehokas koordinointi ja yhteistyö kansallisella tasolla asiaankuuluvien viranomaisten, virastojen ja elinten, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaiset, lainvalvontaviranomaisten, oikeuslaitoksen, syyttäjien, työsuojeluviranomaisten ja tukipalvelujen tarjoajien, sekä valtiosta riippumattomien järjestöjen, sosiaalipalvelujen, mukaan lukien lastensuojeluviranomaiset, koulutuksen ja terveydenhuollon tarjoajien ja työmarkkinaosapuolten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden riippumattomuutta, sekä muiden asiaankuuluvien organisaatioiden ja yhteisöjen kesken. |
Tarkistus 159
Ehdotus direktiiviksi
41 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja kuultava niitä, mukaan lukien sellaiset valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka työskentelevät naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa; yhteistyön kohteena on oltava erityisesti tuen antaminen uhreille, toimintapoliittiset aloitteet, tiedotus- ja valistuskampanjat, tutkimus- ja koulutusohjelmat ja koulutus sekä uhrien tuki- ja suojelutoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. |
Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja kuultava niitä, mukaan lukien sellaiset valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka työskentelevät sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa, tai valtiosta riippumattomat erityisjärjestöt, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja sellaisten uhrien kanssa, joihin kohdistuu tavallista suurempi väkivallan riski, sekä työmarkkinaosapuolten kanssa; yhteistyön kohteena on oltava erityisesti tuen antaminen uhreille, toimintapoliittiset aloitteet, tiedotus- ja valistuskampanjat, tutkimus- ja koulutusohjelmat ja koulutus sekä uhrien tuki- ja suojelutoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. |
Tarkistus 160
Ehdotus direktiiviksi
43 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
c) avustaa unionin verkostoja, jotka työskentelevät naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan suoraan liittyvien asioiden parissa. |
c) avustaa unionin verkostoja, jotka työskentelevät sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan suoraan liittyvien asioiden parissa. |
Tarkistus 161
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioilla on oltava järjestelmä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, mukaan lukien 5–10 artiklassa tarkoitetut väkivallan muodot, koskevien tilastojen kehittämistä sekä tilastotietojen keräämistä, tuottamista ja levittämistä varten. |
1. Jäsenvaltioilla on oltava järjestelmä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, mukaan lukien 5–10 artiklassa tarkoitetut väkivallan muodot, koskevien tilastojen kehittämistä sekä tilastotietojen keräämistä, tuottamista ja levittämistä varten. |
Tarkistus 162
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Tilastotietojen on sisällettävä seuraavat tiedot, jotka on jaoteltu sukupuolen, uhrin ja rikoksentekijän iän, uhrin ja rikoksentekijän välisen suhteen ja rikostyypin mukaan: |
2. Tilastotietojen on sisällettävä seuraavat tiedot, jotka on jaoteltu sukupuolen, vamman, uhrin ja rikoksentekijän iän, uhrin ja rikoksentekijän välisen suhteen, rikostyypin ja rikospaikan mukaan: |
Tarkistus 163
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
a) niiden uhrien lukumäärä, jotka ovat kokeneet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa viimeisten 12 kuukauden, viimeisten viiden vuoden ja elämänsä aikana; |
a) niiden uhrien lukumäärä, jotka ovat kokeneet sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa viimeisten 12 kuukauden, viimeisten viiden vuoden ja elämänsä aikana; |
Tarkistus 164
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b a) väkivaltaa kokeneiden uhrien lukumäärä jaoteltuna rikoksen perusteen tai perusteiden mukaan. |
Tarkistus 165
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 3 kohta – 2 a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden on kuultava työmarkkinaosapuolia tiedonkeruumenettelyssä erityisesti työssä tapahtuvan sukupuoleen perustuvan väkivallan ja seksuaalisen häirinnän tapauksessa. |
ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
Otsikko |
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjuminen |
|||
Viiteasiakirjat |
COM(2022)0105 – C9-0058/2022 – 2022/0066(COD) |
|||
Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat) Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
LIBE 23.3.2022 |
FEMM 23.3.2022 |
|
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
EMPL 23.3.2022 |
|||
Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat - ilmoitettu istunnossa (pvä) |
7.7.2022 |
|||
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Rosa Estaràs Ferragut 8.9.2022 |
|||
58 artikla - Valiokuntien yhteiskokousmenettely Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
7.7.2022 |
|||
Valiokuntakäsittely |
24.1.2023 |
|
|
|
Hyväksytty (pvä) |
26.4.2023 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
34 7 3 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
João Albuquerque, Atidzhe Alieva-Veli, Marc Angel, Dominique Bilde, Jordi Cañas, David Casa, Leila Chaibi, Ilan De Basso, Margarita de la Pisa Carrión, Jarosław Duda, Estrella Durá Ferrandis, Rosa Estaràs Ferragut, Cindy Franssen, Chiara Gemma, Helmut Geuking, Alicia Homs Ginel, Agnes Jongerius, Irena Joveva, Radan Kanev, Ádám Kósa, Katrin Langensiepen, Elena Lizzi, Jörg Meuthen, Max Orville, Kira Marie Peter-Hansen, Dragoş Pîslaru, Dennis Radtke, Guido Reil, Daniela Rondinelli, Mounir Satouri, Monica Semedo, Nikolaj Villumsen, Marianne Vind, Maria Walsh, Tomáš Zdechovský |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Gheorghe Falcă, José Gusmão, Lívia Járóka, Véronique Trillet-Lenoir, Anna Zalewska |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta) |
Marina Mesure, Vera Tax, Thomas Waitz, Lara Wolters |
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
34 |
+ |
PPE |
David Casa, Jarosław Duda, Rosa Estaràs Ferragut, Gheorghe Falcă, Cindy Franssen, Helmut Geuking, Radan Kanev, Dennis Radtke, Maria Walsh |
Renew |
Atidzhe Alieva-Veli, Jordi Cañas, Irena Joveva, Max Orville, Dragoş Pîslaru, Monica Semedo, Véronique Trillet-Lenoir |
S&D |
João Albuquerque, Marc Angel, Ilan De Basso, Estrella Durá Ferrandis, Alicia Homs Ginel, Agnes Jongerius, Daniela Rondinelli, Vera Tax, Marianne Vind, Lara Wolters |
The Left |
Leila Chaibi, José Gusmão, Marina Mesure, Nikolaj Villumsen |
Verts/ALE |
Katrin Langensiepen, Kira Marie Peter-Hansen, Mounir Satouri, Thomas Waitz |
7 |
- |
ECR |
Margarita de la Pisa Carrión, Anna Zalewska |
ID |
Elena Lizzi, Guido Reil |
NI |
Lívia Járóka, Ádám Kósa, Jörg Meuthen |
3 |
0 |
ECR |
Chiara Gemma |
ID |
Dominique Bilde |
PPE |
Tomáš Zdechovský |
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.3.2023)
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta
(COM(2022)0105 – C9‑0058/2022 – 2022/0066(COD))
Valmistelija: Alexandra Geese
LYHYET PERUSTELUT
Euroopan tasa-arvoinstituutin arvion mukaan sukupuoleen perustuvasta väkivallasta koitui EU:ssa 290 miljardin euron kustannukset vuonna 2019.[14] Nämä kustannukset aiheutuivat esimerkiksi sukupuoleen perustuvan väkivallan vuoksi menetetystä taloudellisesta tuotoksesta, terveyspalveluista, rikos- ja siviilioikeusjärjestelmistä, sosiaalihuollosta ja henkilökohtaisista kuluista. Tämän vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta on suuri vaikutus EU:n ja sen jäsenvaltioiden talousarvioihin. Tässä budjettivaliokunnan lausuntoluonnoksessa keskitytään erityisesti uhreille tarjottavan tuen ja asiaankuuluvien EU:n virastojen rahoittamiseen sekä raportointiin ja tiedonkeruuseen.
Valmistelija suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jolla pyritään parantamaan EU:n nykyisiä oikeudellisia välineitä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi, vahvistamaan uhrien oikeuksia (suojelu, oikeussuojan saatavuus, tuki, ennaltaehkäisy sekä koordinointi ja yhteistyö) ja mukauttamaan EU:n lainsäädäntö kansainvälisiin normeihin (esim. Istanbulin yleissopimus).
Jotta voidaan taata erityinen tuki kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille, valmistelija ehdottaa, että kaikissa palveluissa olisi noudatettava vähintään kansainvälisten velvoitteiden ja erityisesti Istanbulin yleissopimuksen mukaisia tukipalveluja koskevia vähimmäisvaatimuksia (mukaan lukien suojamajoitusta, neuvontaa, raiskauskriisikeskuksia ja seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksia sekä puhelinpalveluja koskevat vähimmäisvaatimukset). Kansallisten viranomaisten, julkisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen, jotka ovat tekemisissä eri kohderyhmien kanssa ja jotka ovat yhteydessä alueeseen ja yhteisöihin, olisi tarjottava näitä palveluja. Hajautetulla tukijärjestelmällä, jossa on laaja valikoima tukipalveluja, voidaan vastata uhrien yksilöllisiin tarpeisiin kohdennetummin ja tehokkaammin. Verkkoväkivallan lisääntymisen vuoksi valmistelija ehdottaa myös lisää tukitoimenpiteitä uhreille erityisesti verkkoväkivallan torjumiseksi. Näitä tukitoimenpiteitä tarjoaisivat erityisesti kansalaisjärjestöt.
Näiden toimenpiteiden tukemiseksi EU:n olisi myönnettävä riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit uhreille tarkoitettuja tukiohjelmia ja ennaltaehkäisyohjelmia varten sekä osoitettava erityisiä määrärahoja direktiivin täytäntöönpanoa varten seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.
Jotta uhreja voidaan tukea ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ehkäistä parhaalla mahdollisella tavalla, on tärkeää kerätä asiaankuuluvat tiedot uhreille tarkoitettujen tukitoimenpiteiden ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kysynnän ja tarjonnan määrittämiseksi tarkasti. EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tämän tietokannan perusteella määritettävä määrärahat uhrien tukemista ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemistä varten tulevissa talousarvioissaan. Siksi valmistelija suosittelee, että jäsenvaltiot keräävät yksityiskohtaisia tietoja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja tukitoimenpiteistä. Komission (Eurostatin ja Euroopan tasa-arvoinstituutin) olisi koordinoitava tietojen keruuta jäsenvaltioissa standardoidussa ja koneellisesti luettavassa muodossa komission julkaisemien ohjeiden pohjalta.
Lopuksi valmistelija ehdottaa, että asiaankuuluville virastoille (Euroopan tasa-arvoinstituutti ja Eurostat) annetaan tarvittavat henkilö- ja taloudelliset resurssit näiden lisätehtävien ja ‑vastuiden hoitamiseksi.
TARKISTUKSET
Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavia kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(11) Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta voivat pahentua, jos väkivalta risteää sellaisten syrjinnän muotojen kanssa, jotka perustuvat sukupuoleen ja muihin unionin lainsäädännössä kiellettyihin syrjintäperusteisiin, kuten kansalaisuus, rotu, ihonväri, etninen tai yhteiskunnallinen alkuperä, geneettiset ominaisuudet, kieli, uskonto tai vakaumus, poliittiset tai muut mielipiteet, kansalliseen vähemmistöön kuuluminen, varallisuus, syntyperä, vammaisuus, ikä tai sukupuolinen suuntautuminen. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi otettava asianmukaisesti huomioon tällaisen risteävän syrjinnän uhrit ja säädettävä erityisistä toimenpiteistä sellaisia tapauksia varten, joissa esiintyy risteävän syrjinnän muotoja. Erityisesti naiset, jotka ovat lesboja, biseksuaaleja, transihmisiä, intersukupuolisia ja queerejä (LBTIQ), ja muunsukupuoliset henkilöt, vammaiset naiset sekä rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset ovat suuremmassa vaarassa joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi. |
(11) Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta voivat pahentua, jos väkivalta risteää sellaisten syrjinnän muotojen kanssa, jotka perustuvat sosiaaliseen sukupuoleen ja muihin unionin lainsäädännössä kiellettyihin syrjintäperusteisiin, kuten kansalaisuus, rotu, ihonväri, etninen tai yhteiskunnallinen alkuperä, geneettiset ominaisuudet, kieli, uskonto tai vakaumus, poliittiset tai muut mielipiteet, kansalliseen vähemmistöön kuuluminen, varallisuus, syntyperä, vammaisuus, ikä tai sukupuolinen suuntautuminen. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi otettava asianmukaisesti huomioon tällaisen risteävän syrjinnän uhrit ja säädettävä erityisistä toimenpiteistä sellaisia tapauksia varten, joissa esiintyy risteävän syrjinnän muotoja. Erityisesti naiset, jotka ovat lesboja, biseksuaaleja, transihmisiä, intersukupuolisia ja queerejä (LBTIQ), ja muunsukupuoliset henkilöt, vammaiset naiset sekä rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset ovat suuremmassa vaarassa joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi. |
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(17) On tarpeen säätää yhdenmukaisista rikosten ja seuraamusten määritelmistä tiettyjen verkkoväkivallan muotojen osalta. Verkkoväkivalta kohdistuu ja vaikuttaa erityisesti naispuolisiin poliitikkoihin, toimittajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin. Se voi hiljentää naisia ja estää heidän yhteiskunnallista osallistumistaan tasavertaisesti miesten kanssa. Verkkoväkivalta vaikuttaa naisiin ja tyttöihin suhteettomasti myös koulutusympäristöissä, kuten kouluissa ja yliopistoissa, mikä vaikuttaa haitallisesti heidän jatkokoulutukseensa ja mielenterveyteensä, mikä voi äärimmäisissä tapauksissa johtaa itsemurhiin. |
(17) On tarpeen säätää yhdenmukaisista rikosten ja seuraamusten määritelmistä tiettyjen verkkoväkivallan muotojen osalta. Verkkoväkivalta kohdistuu ja vaikuttaa erityisesti naispuolisiin poliitikkoihin, toimittajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin. Se voi hiljentää naisia ja estää heidän yhteiskunnallista osallistumistaan tasavertaisesti miesten kanssa. Verkkoväkivalta vaikuttaa naisiin ja tyttöihin suhteettomasti myös koulutusympäristöissä, kuten kouluissa ja yliopistoissa, mikä vaikuttaa haitallisesti heidän jatkokoulutukseensa ja mielenterveyteensä, mikä voi johtaa masennus- ja ahdistuneisuushäiriötapausten lisääntymiseen ja äärimmäisissä tapauksissa itsemurhiin. |
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 19 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(19) Seksuaalisia tekoja esittävien intiimien kuvien tai videoiden ja materiaalin asettaminen lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman uhrin lupaa tieto- ja viestintäteknologioiden avulla voi olla erittäin haitallista uhreille varsinkin kun otetaan huomioon, miten helposti, nopeasti ja laajalti materiaalin jakaminen ja rikoksenteko tapahtuvat, sekä teon intiimi luonne. Rikoksen, josta säädetään tässä direktiivissä, olisi katettava kaikki tällainen materiaali, kuten kuvat, valokuvat ja videot, myös seksualisoivat kuvat, audio- ja videoleikkeet. Sen olisi liityttävä tilanteisiin, joissa materiaali saatetaan tieto- ja viestintäteknologioiden avulla lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman uhrin suostumusta, riippumatta siitä, onko uhri suostunut tällaisen materiaalin tuottamiseen tai onko hän kenties siirtänyt sen tietylle henkilölle. Rikoksen olisi katettava myös sellainen materiaalin ilman suostumusta suoritettu tuottaminen tai manipulointi, esimerkiksi kuvien muokkaaminen, jolla luodaan vaikutelma siitä, että toinen henkilö osallistuu seksuaalisiin tekoihin, jos materiaali asetetaan myöhemmin tieto- ja viestintäteknologioiden avulla lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman asianomaisen henkilön suostumusta. Tällaiseen materiaalin tuottamiseen tai manipulointiin olisi sisällyttävä sellaisten ”syväväärennösten” valmistaminen, joissa oleva materiaali selvästi muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, esineitä, paikkoja tai muita objekteja tai tapahtumia ja joissa kuvataan toisen henkilön seksuaalisia tekoja ja jotka voisivat muiden mielestä vaikuttaa virheellisesti aidolta tai totuudenmukaisilta. Jotta uhreja voidaan suojella tehokkaasti tällaiselta toiminnalta, direktiivin olisi katettava myös tällaisella toiminnalla uhkaaminen. |
(19) Seksuaalisia tekoja esittävien intiimien kuvien tai videoiden ja materiaalin asettaminen lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman uhrin lupaa tieto- ja viestintäteknologioiden avulla voi olla erittäin haitallista uhreille varsinkin kun otetaan huomioon, miten helposti, nopeasti ja laajalti materiaalin jakaminen ja rikoksenteko tapahtuvat, sekä teon intiimi luonne. Rikoksen, josta säädetään tässä direktiivissä, olisi katettava kaikki tällainen materiaali, kuten kuvat, valokuvat ja videot, myös muun muassa seksualisoivat kuvat, audio- ja videoleikkeet. Sen olisi liityttävä tilanteisiin, joissa materiaali saatetaan tieto- ja viestintäteknologioiden avulla lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman uhrin suostumusta, riippumatta siitä, onko uhri suostunut tällaisen materiaalin tuottamiseen tai onko hän kenties siirtänyt sen tietylle henkilölle. Rikoksen olisi katettava myös sellainen materiaalin ilman suostumusta suoritettu tuottaminen tai manipulointi, esimerkiksi kuvien muokkaaminen, jolla luodaan vaikutelma siitä, että toinen henkilö osallistuu seksuaalisiin tekoihin, jos materiaali asetetaan myöhemmin tieto- ja viestintäteknologioiden avulla lukuisten loppukäyttäjien saataville ilman asianomaisen henkilön suostumusta. Tällaiseen materiaalin tuottamiseen tai manipulointiin olisi sisällyttävä sellaisten ”syväväärennösten” valmistaminen, joissa oleva materiaali selvästi muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, esineitä, paikkoja tai muita objekteja tai tapahtumia ja joissa kuvataan toisen henkilön seksuaalisia tekoja ja jotka voisivat muiden mielestä vaikuttaa virheellisesti aidolta tai totuudenmukaisilta. Jotta uhreja voidaan suojella tehokkaasti tällaiselta toiminnalta, direktiivin olisi katettava myös tällaisella toiminnalla uhkaaminen. |
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(21) Olisi vahvistettava verkkohäirintärikosta koskevat vähimmäissäännöt, jotta voidaan torjua toiseen henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen aloittaminen kolmansien osapuolten kanssa tai osallistuminen tällaiseen hyökkäykseen, jossa saatetaan uhkaavaa tai loukkaavaa materiaalia useiden loppukäyttäjien saataville. Tällaiset laajat hyökkäykset, mukaan lukien koordinoidut joukkohyökkäykset verkossa (online mob attacks), voivat muuttua verkon ulkopuoliseksi hyökkäyksiksi tai aiheuttaa uhrille merkittäviä psyykkisiä vammoja ja ääritapauksissa johtaa uhrin itsemurhaan. Ne kohdistetaan usein kuuluisiin (naispuolisiin) poliitikkoihin, toimittajiin tai muihin tunnettuihin henkilöihin, mutta niitä voidaan toteuttaa myös muissa yhteyksissä, esimerkiksi kampuksilla tai kouluissa. Tällaiseen verkkoväkivaltaan olisi puututtava erityisesti silloin, kun hyökkäykset ovat hyvin laajoja, esimerkiksi silloin kun suuri määrä ihmisiä osallistuu joukkoistettuun verkkohäirintään (pile-on harassment). |
(21) Olisi vahvistettava verkkohäirintärikosta koskevat vähimmäissäännöt, jotta voidaan torjua toiseen henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen aloittaminen kolmansien osapuolten kanssa tai osallistuminen tällaiseen hyökkäykseen, jossa saatetaan uhkaavaa tai loukkaavaa materiaalia useiden loppukäyttäjien saataville. Tällaiset laajat hyökkäykset, mukaan lukien koordinoidut joukkohyökkäykset verkossa (online mob attacks), voivat muuttua verkon ulkopuoliseksi hyökkäyksiksi tai aiheuttaa uhrille merkittäviä psyykkisiä vammoja ja ääritapauksissa johtaa uhrin itsemurhaan. Ne kohdistetaan usein kuuluisiin (naispuolisiin) poliitikkoihin, toimittajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin tai muihin tunnettuihin henkilöihin, mutta niitä voidaan toteuttaa myös muissa yhteyksissä, esimerkiksi kampuksilla tai kouluissa. Tällaiseen verkkoväkivaltaan olisi puututtava erityisesti silloin, kun hyökkäykset ovat hyvin laajoja, esimerkiksi silloin kun suuri määrä ihmisiä osallistuu joukkoistettuun verkkohäirintään (pile-on harassment). |
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 30 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(30) Uhreille annettavan kattavan tuen ja heidän suojelunsa varmistamiseksi kaikkien toimivaltaisten viranomaisten ja asiaankuuluvien elinten, ei pelkästään lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten, olisi osallistuttava uhrien riskien ja asianmukaisten tukitoimenpiteiden arviointiin jäsenvaltioiden antamien selkeiden toimintaohjeiden perusteella. Tällaisiin toimintaohjeisiin olisi sisällyttävä tekijöitä, jotka on otettava huomioon, kun arvioidaan rikoksentekijän tai rikoksesta epäillyn aiheuttamaa riskiä, mukaan lukien se, että vähäisistä rikkomuksista syytetyt ovat todennäköisesti yhtä vaarallisia kuin vakavammista rikoksista syytetyt, erityisesti lähisuhdeväkivalta- ja vainoamistapauksissa. |
(30) Uhreille annettavan kattavan tuen ja heidän suojelunsa varmistamiseksi kaikkien toimivaltaisten viranomaisten ja asiaankuuluvien elinten, ei pelkästään lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten, olisi asiaankuuluvia kansalaisjärjestöjä kuullen osallistuttava uhrien riskien ja asianmukaisten tukitoimenpiteiden arviointiin jäsenvaltioiden antamien selkeiden toimintaohjeiden perusteella. Tällaisiin toimintaohjeisiin olisi sisällyttävä tekijöitä, jotka on otettava huomioon, kun arvioidaan rikoksentekijän tai rikoksesta epäillyn aiheuttamaa riskiä, mukaan lukien se, että vähäisistä rikkomuksista syytetyt ovat todennäköisesti yhtä vaarallisia kuin vakavammista rikoksista syytetyt, erityisesti lähisuhdeväkivalta- ja vainoamistapauksissa. |
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 46 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(46) Erikoistuneiden tukipalvelujen olisi tarjottava tukea kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille, muun muassa seksuaalisen väkivallan, naisten sukuelinten silpomisen, pakkoavioliittojen, pakkoaborttien ja steriloinnin, seksuaalisen häirinnän ja erilaisten verkkoväkivallan muotojen uhreille. |
(46) Erikoistuneiden tukipalvelujen olisi tarjottava tukea kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille, muun muassa seksuaalisen väkivallan, naisten sukuelinten silpomisen, pakkoavioliittojen, pakkoaborttien ja steriloinnin, seksuaalisen häirinnän ja verkkoväkivallan uhreille. Palvelujen olisi täytettävä Istanbulin yleissopimuksessa määrätyt tukipalvelujen vähimmäisvaatimukset erityisesti suojamajoituksen, neuvonnan, raiskauskriisikeskusten tai seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskusten sekä puhelinpalvelujen osalta. |
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 47 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(47) Uhreille olisi tarjottava heidän erityistarpeisiinsa räätälöityä erityistukea virallisista rikosilmoituksista riippumatta. Tällaisia palveluja voitaisiin tarjota uhrien yleisten tukipalvelujen lisäksi tai ne voisivat olla kiinteä osa yleisiä tukipalveluja, jotka voivat kääntyä erityistukea antavien yksiköiden puoleen. Erityistukea voivat antaa kansalliset viranomaiset, uhrien tukijärjestöt tai muut valtiosta riippumattomat järjestöt. Niille olisi myönnettävä riittävästi henkilöstöä ja määrärahoja, ja jos palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne saavat asianmukaiset varat. |
(47) Uhreille olisi tarjottava heidän erityistarpeisiinsa räätälöityä erityistukea virallisista rikosilmoituksista riippumatta. Tällaisia palveluja voitaisiin tarjota uhrien yleisten tukipalvelujen lisäksi tai ne voisivat olla kiinteä osa yleisiä tukipalveluja, jotka voivat kääntyä erityistukea antavien yksiköiden puoleen. Erityistukea voivat antaa kansalliset viranomaiset, uhrien tukijärjestöt tai muut valtiosta riippumattomat järjestöt. Niille olisi myönnettävä riittävästi henkilöstöä ja määrärahoja, ja jos palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt, jäsenvaltioiden ja unionin olisi vastattava esimerkiksi kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman ja sen Daphne-lohkon avulla sen varmistamisesta, että ne saavat asianmukaiset varat samalla kun unioni tarjoaa tarvittaessa täydentävää rahoitusta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki heikossa asemassa oleviin ryhmiin tai yhteisöihin kuuluvat uhrit saavat tarpeisiinsa perustuvaa räätälöityä tukea, jossa kiinnitetään erityistä huomiota tiettyjen yhteisöjen kielellisiin tarpeisiin ja mahdollisiin aiempiin tai nykyisiin syrjintäkokemuksiin. Tukipalveluja olisi tarjottava verkossa ja sen ulkopuolella erityistarpeiden mukaisesti. |
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 47 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(47 a) On tarpeen korostaa, että jäsenvaltiot vastaavat riittävien henkilö- ja taloudellisten resurssien varmistamisesta asiantuntijatukipalvelujen tarjoamiseksi tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen uhreille. Lisäksi on tarpeen korostaa synergioita alaa koskevien unionin politiikkojen nykyisten säännösten kanssa ja erityisesti Daphne-lohkon puitteissa tehtyä työtä sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi unionin talousarvion avulla. |
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 47 b kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(47 b) Unionin talousarviosta olisi tarjottava täydentävää rahoitusta, jotta voidaan varmistaa väkivallan uhrien suojelun korkea taso, muun muassa osoittamalla riittävästi varoja kohdennettuihin rahoitusohjelmiin esimerkiksi kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman ja sen Daphne-lohkon avulla ja edistämällä innovatiivisia ratkaisuja tarvittavien palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen asiaankuuluvilla ohjelmilla olisi oltava riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta voidaan varmistaa riittävä rahoitus, niin että unioni voi osallistua asianmukaisella rahoitusosuudella erityisesti ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja uhreille tarkoitettujen tukitoimenpiteiden asianmukaiseen täytäntöönpanoon. Koheesiopolitiikan ohjelmien yhteydessä kansallisten ohjelmien suunnittelussa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hankkeisiin, joilla edistetään direktiivin tavoitteita täydentämällä jäsenvaltioiden tähän tarkoitukseen tekemiä investointeja. |
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 60 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(60) Sen varmistamiseksi, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrit tunnistetaan ja että he saavat asianmukaista tukea, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uhrien kanssa todennäköisesti tekemisiin joutuvat ammattihenkilöt saavat koulutusta ja kohdennettua tietoa. Koulutuksessa olisi käsiteltävä pelottelun, toistuvan ja toissijaisen uhriksi joutumisen riskiä ja ehkäisemistä sekä uhrien suojelu- ja tukitoimenpiteiden saatavuutta. Jotta voidaan ehkäistä työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja puuttua siihen asianmukaisesti, myös valvontatehtäviä hoitaville henkilöille olisi annettava koulutusta. Koulutuksen olisi katettava myös arvioinnit, jotka koskevat työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyviä psykososiaalisia turvallisuus- ja terveysriskejä, joihin viitataan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 89/391/ETY45. Koulutustoimissa olisi otettava huomioon myös kolmansien osapuolten aiheuttaman väkivallan riski. Kolmansien osapuolten väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, josta henkilöstö voi kärsiä työpaikalla, ei työtoverin toimesta, ja se kattaa tapaukset, joissa hoitajat koskevat seksuaalista häirintää potilaan taholta. |
(60) Sen varmistamiseksi, että sukupuoleen perustuvan väkivallan, lähisuhdeväkivallan ja verkkoväkivallan uhrit tunnistetaan ja että he saavat asianmukaista tukea, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uhrien kanssa todennäköisesti tekemisiin joutuvat ammattihenkilöt, mukaan lukien lainvalvontaviranomaiset, saavat koulutusta ja kohdennettua tietoa. Uhrien rikosilmoituksia käsittelevien lainvalvontaviranomaisten asianmukainen koulutus on erityisen tärkeää, koska ne voivat olla ensimmäisiä viranomaisia, joihin uhri ottaa yhteyttä. Koulutuksessa olisi käsiteltävä seksuaalisen väkivallan uhriksi joutumisen dynamiikkaa ja vaikutuksia, pelottelun, toistuvan ja toissijaisen uhriksi joutumisen riskiä ja ehkäisemistä sekä uhrien suojelu- ja tukitoimenpiteiden saatavuutta ottaen huomioon kunkin uhrin erityistilanteeseen liittyvät riskit. Koulutuksessa olisi käsiteltävä myös sitä, miten kuuleminen toteutetaan sukupuolinäkökohdat huomioon ottavalla ja kunnioittavalla tavalla, joka ei johda uudelleen uhriksi joutumiseen, ja miten autetaan uhria, joka haluaa tehdä rikosilmoituksen. Jotta voidaan ehkäistä työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja puuttua siihen asianmukaisesti, myös valvontatehtäviä hoitaville henkilöille olisi annettava koulutusta. Koulutuksen olisi katettava myös arvioinnit, jotka koskevat työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyviä psykososiaalisia turvallisuus- ja terveysriskejä, joihin viitataan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 89/391/ETY45. Koulutustoimissa olisi otettava huomioon myös kolmansien osapuolten aiheuttaman väkivallan riski. Kolmansien osapuolten väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, josta henkilöstö voi kärsiä työpaikalla, ei työtoverin toimesta, ja se kattaa tapaukset, joissa hoitajat koskevat seksuaalista häirintää potilaan taholta. Koulutusta olisi kehitettävä yhdessä uhrien järjestöjen, asiantuntijoiden, oppilaitosten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. |
_________________ |
__________________ |
45 Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1). |
45 Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1). |
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 61 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(61) Aliraportoinnin torjumiseksi jäsenvaltioiden olisi myös oltava yhteydessä lainvalvontaviranomaisiin, kun ne kehittävät koulutusta, varsinkin haitallisista sukupuolistereotypioista, mutta myös silloin kun on kyse rikosten ehkäisemisestä, koska lainvalvontaviranomaisilla on yleensä tiiviit yhteydet ryhmiin, jotka ovat vaarassa joutua kohtaamaan väkivaltaa, ja uhreihin. |
(61) Aliraportoinnin torjumiseksi ja sen syiden ymmärtämiseksi paremmin jäsenvaltioiden olisi myös oltava yhteydessä lainvalvontaviranomaisiin, kun ne kehittävät koulutusta, varsinkin haitallisista sukupuolistereotypioista, avustavat rikosilmoitusten tekemisessä ja arvioivat uhrien tilannetta, mutta myös silloin kun on kyse rikosten ehkäisemisestä, koska lainvalvontaviranomaisilla on yleensä tiiviit yhteydet ryhmiin, jotka ovat vaarassa joutua kohtaamaan väkivaltaa, ja uhreihin. |
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 63 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(63) Sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin kattamien verkkoväkivaltarikosten uhrit voivat tosiasiallisesti käyttää oikeuttaan saada tällaisiin rikoksiin liittyvä laiton materiaali poistetuksi, jäsenvaltioiden olisi edistettävä välityspalvelujen tarjoajien välistä yhteistyötä. Jotta voidaan varmistaa, että tällainen materiaali havaitaan varhain ja sitä torjutaan tehokkaasti ja että tällaisten rikosten uhreja autetaan ja tuetaan asianmukaisesti, jäsenvaltioiden olisi tällaisen väkivallan ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi myös helpotettava vapaaehtoisten itsesääntelytoimenpiteiden, kuten käytännesääntöjen, käyttöönottoa tai jo voimassa olevien käyttöä, mukaan lukien toimenpiteet tällaiseen verkkoväkivaltaan liittyvien järjestelmällisten riskien havaitsemiseksi ja palveluntarjoajien työntekijöiden kouluttamiseksi. |
(63) Sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin kattamien verkkoväkivaltarikosten uhrit voivat tosiasiallisesti käyttää oikeuttaan saada tällaisiin rikoksiin liittyvä laiton materiaali poistetuksi, jäsenvaltioiden olisi edistettävä välityspalvelujen tarjoajien välistä yhteistyötä sekä viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä esimerkiksi myöntämällä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/20651 a 22 artiklassa tarkoitetun luotetun ilmoittajan asema. Jotta voidaan varmistaa, että tällainen materiaali havaitaan varhain ja sitä torjutaan tehokkaasti ja että tällaisten rikosten uhreja autetaan ja tuetaan asianmukaisesti, jäsenvaltioiden olisi tällaisen väkivallan ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi myös helpotettava vapaaehtoisten itsesääntelytoimenpiteiden, kuten käytännesääntöjen, käyttöönottoa tai jo voimassa olevien käyttöä, mukaan lukien toimenpiteet tällaiseen verkkoväkivaltaan liittyvien järjestelmällisten riskien havaitsemiseksi ja palveluntarjoajien työntekijöiden kouluttamiseksi, mukaan lukien psykologinen tuki. Komission ja erityisesti asiaankuuluvien virastojen jäsenvaltioille tässä yhteydessä antamalle tuelle olisi annettava riittävät resurssit. |
|
_________________ |
|
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös) (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1). |
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 63 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(63 a) Jäsenvaltioiden olisi myös edistettävä välityspalvelujen tarjoajien sekä viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että verkkoväkivallan uhreja autetaan ja tuetaan asianmukaisesti. Koska verkkoväkivalta käsittää paitsi väkivallalla uhkailun myös tunkeutumisen laitteeseen intiimien tietojen hankkimiseksi, varastamiseksi, paljastamiseksi tai manipuloimiseksi, henkilötietojen jakamiseksi (doksaus) tai henkilön vainoamiseksi, apuun ja tukeen olisi sisällyttävä koulutusta, teknistä apua ja resursseja, jotta voidaan suorittaa laitteistotarkastuksia asennettujen stalkerware-ohjelmistojen tai -sovellusten havaitsemiseksi sekä antaa uhreille teknologian turvallista käyttöä koskevia neuvoja ja teknologiayrityksille ohjeita, jotka koskevat sellaisten sovellustoiminnan tyyppien määrittämistä, joiden perusteella sovellukset voidaan luokitella stalkerware-sovelluksiksi. |
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 64 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(64) Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan voidaan puuttua asianmukaisesti ainoastaan kattavien ja vertailukelpoisten eriteltyjen tietojen pohjalta. Jotta voidaan tehokkaasti seurata kehitystä jäsenvaltioissa ja korjata vertailukelpoisten tietojen puutteet, jäsenvaltioiden olisi säännöllisesti toteutettava tutkimuksia, joissa käytetään komission (Eurostatin) kehittämiä yhdenmukaistettuja menetelmiä tietojen keräämiseksi ja niiden toimittamiseksi komissiolle (Eurostatille). |
(64) Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan voidaan puuttua asianmukaisesti ainoastaan kattavien ja vertailukelpoisten eriteltyjen tietojen pohjalta. Jotta voidaan tehokkaasti seurata kehitystä jäsenvaltioissa ja korjata vertailukelpoisten tietojen puutteet, jäsenvaltioiden olisi säännöllisesti toteutettava tutkimuksia, joissa käytetään komission (Eurostatin) kehittämiä yhdenmukaistettuja menetelmiä tietojen keräämiseksi ja niiden toimittamiseksi komissiolle (Eurostatille) ja Euroopan tasa-arvoinstituutille. Sekä Eurostatin että Euroopan tasa-arvoinstituutin talousarvioita olisi rahoitettava riittävästi aggregoitujen tietojen analysointia varten. |
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 64 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(64 a) Asianomaisille virastoille ja erityisesti Euroopan tasa-arvoinstituutille olisi annettava tarvittavat henkilö- ja taloudelliset resurssit, jotta ne voivat saavuttaa tavoitteet ja täyttää tehtävät ja velvollisuudet, jotka niille on asetettu tämän direktiivin nojalla. Resurssit olisi rahoitettava unionin yleisestä talousarviosta siten, että tarvittavat määrärahat otetaan yksinomaan monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen kohdentamattomista liikkumavaroista ja/tai ottamalla käyttöön asiaankuuluvia erityisrahoitusvälineitä ja käyttämättä kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman määrärahoja, joista on sovittu nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen toimintapoliittisia tarkoituksia varten. |
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Tässä direktiivissä vahvistetaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan estämistä ja torjumista koskevat säännöt. Siinä vahvistetaan vähimmäissäännöt, jotka koskevat |
Tässä direktiivissä vahvistetaan sukupuoleen perustuvan väkivallan, lähisuhdeväkivallan ja verkkoväkivallan estämistä ja torjumista koskevat säännöt. Siinä vahvistetaan vähimmäissäännöt, jotka koskevat |
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien oikeuksia ennen rikosoikeudenkäyntiä, sen aikana tai sen jälkeen; |
(b) kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan, lähisuhdeväkivallan tai verkkoväkivallan uhrien oikeuksia ennen rikosoikeudenkäyntiä, sen aikana tai sen jälkeen; |
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) ’naisiin kohdistuvalla väkivallalla’ sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, joka kohdistuu naiseen tai tyttöön, koska tämä on nainen tai tyttö, tai joka kohdistuu suhteellisesti useammin naisiin tai tyttöihin, mukaan lukien kaikki väkivallanteot, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa fyysistä, seksuaalista, psyykkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä; |
(a) ’sukupuoleen perustuvalla väkivallalla’ väkivaltaa, joka kohdistuu henkilöön hänen sukupuolensa vuoksi, mukaan lukien väkivalta, joka kohdistuu naiseen tai tyttöön, koska tämä on nainen tai tyttö, ja joka kohdistuu suhteellisesti useammin naisiin tai tyttöihin, mukaan lukien kaikki väkivallanteot, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa fyysistä, seksuaalista, psyykkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä; |
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen uhreille on saatavilla direktiivin 2012/29/EU 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja erityistukipalveluja. Erityistukipalveluihin on sisällyttävä |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen uhreille on saatavilla maksutta direktiivin 2012/29/EU 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja erityistukipalveluja, ja taattava kyseisten palvelujen asianmukainen maantieteellinen jakautuminen. Erityistukipalveluihin on sisällyttävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa |
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
a) neuvontaa ja tietoa kaikista rikoksen seurauksena esiin tulevista oikeudellisista tai käytännön asioista, mukaan lukien asunnon saanti, koulutus ja apu työpaikan säilyttämiseksi tai löytämiseksi; |
a) neuvontaa, tietoa ja tukea kaikista rikoksen seurauksena esiin tulevista oikeudellisista tai käytännön asioista, mukaan lukien suojamajoitus, asunnon saanti, koulutus, lastenhoitopalvelut, taloudelliset etuudetja apu työpaikan säilyttämiseksi tai löytämiseksi; |
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
b) ohjaaminen lääketieteellisiin ja oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin; |
b) ohjaaminen lääketieteelliseen hoitoon, raiskauskriisikeskuksiin, seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksiin ja oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin; |
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
c) tukea verkkoväkivallan uhreille, mukaan lukien neuvontaa oikeussuojakeinoista ja muista keinoista rikokseen liittyvän verkkosisällön poistamiseksi. |
c) tukea verkkoväkivallan uhreille, mukaan lukien neuvontaa oikeussuojakeinoista ja muista keinoista rikokseen liittyvän verkkosisällön poistamiseksi, psykologista neuvontaa, neuvoja ja tietoja internetin aktiivisen käytön jatkamisesta sekä ohjaaminen julkisten tai yksityisten tietotekniikan asiantuntijoiden luokse; |
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
c a) IT-laitteiston tarkastukset haittaohjelmien, myös stalkerware-ohjelmistojen, vuoksi vaarantuneiden laitteistojen korjaamiseksi; |
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua erityistukea on tarjottava henkilökohtaisesti, ja sitä on oltava saatavilla helposti, mukaan lukien verkossa tai muilla asianmukaisilla tavoilla, kuten tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä, räätälöitynä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien tarpeisiin. |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua erityistukea on tarjottava henkilökohtaisesti, ja sitä on oltava helposti kaikkien uhrien saatavilla verkossa tai muilla asianmukaisilla tavoilla, kuten tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä, räätälöitynä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien tarpeisiin. Tukea on annettava mahdollisuuksien mukaan eri jäsenvaltioiden kielivähemmistöjen, alueiden ja yhteisöjen kielillä. |
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen, erityisesti kyseisen kohdan c alakohdassa tarkoitettujen palvelujen, tarjoamiseksi, mukaan lukien silloin, kun tällaisia palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt. |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen, erityisesti kyseisen kohdan c ja c a alakohdassa tarkoitettujen palvelujen, tarjoamiseksi, mukaan lukien silloin, kun tällaisia palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt. |
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Jäsenvaltioiden on tarjottava suojelu- ja erityistukipalveluja, jotka ovat tarpeen, jotta uhrien moninaisiin tarpeisiin voidaan vastata kattavasti samoissa tiloissa, tai järjestettävä tällaisten palvelujen koordinointi keskitetyn yhteyspisteen kautta tai näitä palveluja tarjoavan keskitetyn verkossa toimivan yhteyspisteen kautta. Tällaiseen yhdistettyyn palvelujen tarjontaan on kuuluttava ainakin ensivaiheen lääketieteellinen hoito ja sosiaalipalvelut, psykososiaalinen tuki sekä oikeudelliset ja poliisipalvelut. |
4. Jäsenvaltioiden on tarjottava suojelu- ja erityistukipalveluja, jotka ovat tarpeen, jotta uhrien moninaisiin tarpeisiin voidaan vastata kattavasti samoissa tiloissa, tai järjestettävä tällaisten palvelujen koordinointi keskitetyn yhteyspisteen kautta tai näitä palveluja tarjoavan keskitetyn verkossa toimivan yhteyspisteen kautta. Tällaiseen yhdistettyyn palvelujen tarjontaan on kuuluttava ainakin ensivaiheen lääketieteellinen hoito, ohjaaminen lääketieteelliseen jatkohoitoon, sosiaalipalvelut, psykososiaalinen tuki, tekninen tuki sekä oikeudelliset ja poliisipalvelut. |
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 5 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Jäsenvaltioiden on laadittava toimintaohjeita ja -käytänteitä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ammattihenkilöille kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan muotojen uhrien tunnistamiseksi ja asianmukaisen tuen antamiseksi heille, mukaan lukien uhrien ohjaaminen asiaankuuluviin tukipalveluihin. Näistä toimintaohjeista ja -käytänteistä on myös käytävä ilmi, miten voidaan vastata sellaisten uhrien erityistarpeisiin, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua tällaisen väkivallan kohteeksi sen vuoksi, että he kokevat sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvaa syrjintää. |
5. Jäsenvaltioiden on laadittava toimintaohjeita ja -käytänteitä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ammattihenkilöille kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan muotojen uhrien tunnistamiseksi ja asianmukaisen lääketieteellisen ja muun tuen antamiseksi heille, mukaan lukien uhrien ohjaaminen asiaankuuluviin tukipalveluihin. Näistä toimintaohjeista ja -käytänteistä on myös käytävä ilmi, miten voidaan vastata sellaisten uhrien erityistarpeisiin, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua tällaisen väkivallan kohteeksi sen vuoksi, että he kokevat sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvaa syrjintää. |
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erityistukipalvelut pysyvät naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien kannalta täysin toimintakykyisinä kriisiaikoina, kuten terveyskriiseissä tai muissa hätätilanteissa. |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erikoislääkärien palvelut ja erityistukipalvelut pysyvät naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien kannalta täysin toimintakykyisinä kriisiaikoina, kuten terveyskriiseissä tai muissa hätätilanteissa. |
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 6 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
6 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 200 000:ta asukasta kohti on vähintään yksi raiskauskriisikeskus tai seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskus. Näiden keskusten maantieteellisellä jakautumisella on varmistettava, että kaikki alueet katetaan. |
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 7 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erityistukipalveluja on saatavilla uhreille ennen rikosoikeudenkäyntiä, sen aikana ja riittävän pitkään sen jälkeen. |
7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erityistukipalveluja on viipymättä saatavilla uhreille ennen rikosoikeudenkäyntiä, sen aikana ja riittävän pitkään sen jälkeen. Tällaisten palvelujen saatavuus ei saa edellyttää sitä, että uhri tekee virallisen rikosilmoituksen. |
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioilla on oltava asianmukaisesti varustettuja ja helposti saavutettavia raiskauskriisikeskuksia tai seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksia, jotta voidaan varmistaa tehokas tuki seksuaalisen väkivallan uhreille, mukaan lukien avustaminen todisteiden säilyttämisessä ja dokumentoinnissa. Näissä keskuksissa on tarjottava lääketieteellisiä ja oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia, traumatukea ja psykologista neuvontaa sen jälkeen, kun rikos on tehty ja niin pitkään kuin on tarpeen. Jos uhri on lapsi, tällaiset palvelut on tarjottava lapsiystävällisellä tavalla. |
1. Jäsenvaltioilla on oltava asianmukaisesti varustettuja ja helposti saavutettavia raiskauskriisikeskuksia tai seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksia, jotta voidaan varmistaa tehokas tuki seksuaalisen väkivallan uhreille, mukaan lukien avustaminen todisteiden säilyttämisessä ja dokumentoinnissa. Näissä keskuksissa on tarjottava perusterveydenhoitoa ja oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia, oikea-aikaista ohjausta muuhun lääketieteelliseen hoitoon, traumatukea ja psykologista neuvontaa sen jälkeen, kun rikos on tehty ja niin pitkään kuin on tarpeen. Jos uhri on lapsi, tällaiset palvelut on tarjottava lapsiystävällisellä tavalla. |
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 1 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että todisteiden kerääminen ja dokumentointi eivät johda automaattisesti virallisiin rikosilmoituksiin ja että uhrit voivat päättää vapaasti myöhemmin, haluavatko he tehdä virallisen rikosilmoituksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua syyttäjälaitoksen roolia. |
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava näiden palvelujen riittävä maantieteellinen jakautuminen ja kapasiteetti koko alueellaan. |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava näiden palvelujen riittävä maantieteellinen jakautuminen ja kapasiteetti koko alueellaan varmistaen mahdollisimman hyvän turvallisuuden ja luottamuksellisuuden uhrien kannalta. |
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on perustettava ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä käytettävissä olevia, koko valtion alueen kattavia puhelinpalveluja, jotka tarjoavat maksutta neuvontaa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille. Neuvonta on annettava luottamuksellisesti tai sallien soittajien esiintymisen nimettöminä. Jäsenvaltioiden on varmistettava tällaisen palvelun tarjoaminen myös muiden tieto- ja viestintäteknologioiden, mukaan lukien verkkosovellusten, avulla. |
1. Jäsenvaltioiden on perustettava ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä käytettävissä olevia, koko valtion alueen kattavia puhelinpalveluja, jotka tarjoavat maksutta asiantuntijaneuvontaa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille ja joissa on riittävät resurssit vastata kaikkiin puheluihin. Neuvonta on annettava luottamuksellisesti tai sallien soittajien esiintymisen nimettöminä. Jäsenvaltioiden on varmistettava tällaisen palvelun tarjoaminen myös muiden tieto- ja viestintäteknologioiden, mukaan lukien verkkosovellusten, avulla. |
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
32 artikla – 4 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava vähintään yksi perhepaikka 10 000:ta asukasta kohti. |
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
33 artikla – -1 kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
-1. Jäsenvaltioiden on toimittava lapsen edun mukaisesti. |
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on sisällyttävä valistuskampanjoita sekä tutkimus- ja koulutusohjelmia, joita kehitetään tarvittaessa yhteistyössä asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten, yhteisöjen, jotka ovat alttiita näille ongelmille, ja muiden sidosryhmien kanssa. |
2. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on sisällyttävä valistuskampanjoita sekä tutkimus- ja koulutusohjelmia ottaen huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan rakenteelliset syyt. Näitä toimenpiteitä on tarvittaessa kehitettävä yhteistyössä asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten, yhteisöjen, jotka ovat alttiita näille ongelmille, ja muiden sidosryhmien kanssa. |
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 8 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaan liittyvissä kansallisissa toimintapolitiikoissa käsitellään työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää. Näissä kansallisissa toimintapolitiikoissa on yksilöitävä ja vahvistettava 2 kohdassa tarkoitetut kohdennetut toimet niillä aloilla, joilla työntekijät ovat eniten alttiita tällaiselle häirinnälle. |
8. Jäsenvaltioiden on varmistettava työmarkkinaosapuolia kuullen, että asiaan liittyvissä kansallisissa toimintapolitiikoissa käsitellään työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää. Näissä kansallisissa toimintapolitiikoissa on yksilöitävä ja vahvistettava 2 kohdassa tarkoitetut kohdennetut toimet niillä aloilla, joilla työntekijät ovat eniten alttiita tällaiselle häirinnälle. |
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattihenkilöt, jotka todennäköisesti kohtaavat uhreja, mukaan lukien lainvalvontaviranomaiset, tuomioistuinten henkilöstö, tuomarit ja syyttäjät, asianajajat, uhrien tukipalvelujen ja korjaavan oikeuden palvelujen tarjoajat, terveydenhuollon ammattihenkilöt, sosiaalipalveluhenkilöstö sekä koulutus- ja muu asiaankuuluva henkilöstö, saavat sekä yleistä että erityiskoulutusta ja sentasoista kohdennettua tietoa, joka soveltuu heidän yhteyksiinsä uhrien kanssa, jotta he voivat tunnistaa naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapaukset, ehkäistä niitä ja puuttua niihin sekä kohdella uhreja trauma-, sukupuoli- ja lapsisensitiivisellä tavalla. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattihenkilöt, jotka todennäköisesti kohtaavat uhreja ja rikoksentekijöitä, mukaan lukien lainvalvontaviranomaiset, tuomioistuinten henkilöstö, tuomarit ja syyttäjät, asianajajat, uhrien tukipalvelujen ja korjaavan oikeuden palvelujen tarjoajat, terveydenhuollon ammattihenkilöt, sosiaalipalveluhenkilöstö sekä koulutus- ja muu asiaankuuluva henkilöstö, saavat sekä yleistä että erityiskoulutusta ja sentasoista kohdennettua tietoa, joka soveltuu heidän yhteyksiinsä uhrien ja rikoksentekijöiden kanssa, jotta he voivat tunnistaa naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapaukset, ehkäistä niitä ja puuttua niihin sekä kohdella uhreja trauma-, sukupuoli- ja lapsisensitiivisellä tavalla. |
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomaiset, joilla on toimivalta vastaanottaa uhreilta rikosilmoituksia, saavat asianmukaisen koulutuksen, jotta he voivat helpottaa tällaisista rikoksista ilmoittamista ja avustaa siinä. |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomaiset, joilla on toimivalta vastaanottaa uhreilta rikosilmoituksia, saavat asianmukaisen koulutuksen, jotta he voivat helpottaa tällaisista rikoksista ilmoittamista ja avustaa siinä ottaen huomioon uhrien erityistarpeet. |
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 8 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
8 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä artiklassa tarkoitettua koulutusta kehitetään yhdessä uhrien tukijärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa sen varmistamiseksi, että uhrien tarpeisiin vastataan ja että sukupuoleen perustuvan väkivallan rakenteellista luonnetta ja sen yleisyyttä selitetään. |
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
39 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Tämä elin koordinoi 44 artiklassa tarkoitettua tietojen keräämistä, analysoi sen tuloksia ja levittää niitä. |
3. Tämä elin koordinoi 44 artiklassa tarkoitettua tietojen keräämistä standardoidussa ja koneluettavassa muodossa niiden ohjeiden perusteella, jotka komissio julkaisee viimeistään ... [kuuden kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta], ja analysoi sen tuloksia ja levittää niitä. |
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
41 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja kuultava niitä, mukaan lukien sellaiset valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka työskentelevät naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa; yhteistyön kohteena on oltava erityisesti tuen antaminen uhreille, toimintapoliittiset aloitteet, tiedotus- ja valistuskampanjat, tutkimus- ja koulutusohjelmat ja koulutus sekä uhrien tuki- ja suojelutoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. |
Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen kanssa ja kuultava niitä, mukaan lukien sellaiset valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka työskentelevät naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa; yhteistyön kohteena on oltava erityisesti tuen antaminen uhreille, toimintapoliittisten aloitteiden, tiedotus- ja valistuskampanjoiden sekä tutkimus- ja koulutusohjelmien ja koulutuksen suunnittelu ja täytäntöönpano sekä uhrien tuki- ja suojelutoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. |
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
43 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
b) vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa; |
b) vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa, erityisesti Euroopan tasa-arvoinstituutin ja Europolin kyberrikollisuuskeskuksen kanssa avun antamiseksi jäsenvaltioille; |
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Tilastotietojen on sisällettävä seuraavat tiedot, jotka on jaoteltu sukupuolen, uhrin ja rikoksentekijän iän, uhrin ja rikoksentekijän välisen suhteen ja rikostyypin mukaan: |
2. Tilastotietojen on sisällettävä seuraavat tiedot, jotka on jaoteltu sosiaalisen sukupuolen, uhrin ja rikoksentekijän iän, uhrin ja rikoksentekijän välisen suhteen ja rikostyypin mukaan: |
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
b) kansallisista hallinnollisista lähteistä saatu tällaisten uhrien, ilmoitettujen rikosten ja tällaisista väkivallan muodoista syytteeseen asetettujen ja tuomittujen henkilöiden vuotuinen lukumäärä. |
b) kansallisista hallinnollisista lähteistä saatu tällaisten uhrien, ilmoitettujen rikosten ja tällaisista väkivallan muodoista syytteeseen asetettujen ja tuomittujen henkilöiden sekä langetettujen tuomioiden vuotuinen lukumäärä; |
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b a) uhrien tukipalvelujen teoreettinen kapasiteetti ja niitä käyttävien uhrien lukumäärä; |
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – b b alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b b) tukipalvelujen (suojamajoitus ja neuvonta) odotuslistoilla olevien naisten kokonaismäärä vuodessa; |
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – b c alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b c) niiden naisten määrä, joilta on evätty tukipalvelut (suojamajoitus ja neuvonta) (vuotuinen raportointi); |
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – b d alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b d) suojamajoitus- ja perhepaikkojen määrä jäsenvaltioittain (vuotuinen raportointi); |
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – b e alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b e) suojamajoituspaikan kustannukset kussakin jäsenvaltiossa (vuotuinen raportointi). |
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Hallinnollisten tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi koko unionissa jäsenvaltioiden on kerättävä hallinnollisia tietoja yhteisten jaottelujen pohjalta, jotka on kehitetty yhteistyössä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa ja noudattaen sen 5 kohdan mukaisesti kehittämää menetelmää. Niiden on toimitettava nämä tiedot vuosittain Euroopan tasa-arvoinstituutille. Toimitetut tiedot eivät saa sisältää henkilötietoja. |
4. Hallinnollisten tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi koko unionissa jäsenvaltioiden on kerättävä hallinnollisia tietoja yhteisten jaottelujen pohjalta, jotka on kehitetty yhteistyössä Eurostatin ja Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa noudattaen niiden 5 kohdan mukaisesti kehittämää menetelmää, ja 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen ohjeiden mukaisesti. Niiden on toimitettava nämä tiedot vuosittain Eurostatille ja Euroopan tasa-arvoinstituutille. Toimitetut tiedot eivät saa sisältää henkilötietoja. |
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 5 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Euroopan tasa-arvoinstituutti tukee jäsenvaltioita 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tiedonkeruussa muun muassa vahvistamalla laskentayksiköiden, laskentasääntöjen, yhteisten jaotteluiden, raportointimuotojen ja rikosten luokittelun yhteiset standardit. |
5. Eurostat tukee jäsenvaltioita tiiviissä yhteistyössä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa 2 kohdassa tarkoitetussa tiedonkeruussa muun muassa vahvistamalla laskentayksiköiden, laskentasääntöjen, yhteisten jaotteluiden, raportointimuotojen ja rikosten luokittelun yhteiset standardit. |
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Jäsenvaltioiden on asetettava kerätyt tilastot yleisön saataville. Tilastot eivät saa sisältää henkilötietoja. |
6. Jäsenvaltioiden on asetettava kerätyt tilastot yleisön saataville. Tilastot eivät saa sisältää henkilötietoja. Eurostat ja Euroopan tasa-arvoinstituutti laativat joka toinen vuosi kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanoon liittyvistä tilastoista ja toimittavat sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. |
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
44 a artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
44 a artikla |
|
Direktiivissä säädettyjen toimenpiteiden ja tavoitteiden rahoitus ja seuranta |
|
1. Asianomaisille unionin elimille ja virastoille, erityisesti Euroopan tasa-arvoinstituutille, on annettava tarvittavat henkilö- ja taloudelliset resurssit, jotta ne voivat saavuttaa tavoitteet ja täyttää tehtävät ja velvollisuudet, jotka niille on asetettu tämän direktiivin nojalla, ja niitä on rahoitettava unionin yleisestä talousarviosta. |
|
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hyväksyttyihin toimenpiteisiin osoitetaan riittävästi julkista rahoitusta, jotta ne voidaan panna tehokkaasti täytäntöön. |
Tarkistus 56
Ehdotus direktiiviksi
47 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään [seitsemän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] kaikki tämän direktiivin soveltamista koskevat tiedot, jotka komissio tarvitsee laatiakseen kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta. |
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään ... [viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] kaikki tämän direktiivin soveltamista koskevat tiedot, jotka komissio tarvitsee laatiakseen kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta. |
ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
Otsikko |
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjuminen |
|||
Viiteasiakirjat |
COM(2022)0105 – C9-0058/2022 – 2022/0066(COD) |
|||
Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat) Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
LIBE 23.3.2022 |
FEMM 23.3.2022 |
|
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
BUDG 23.3.2022 |
|||
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Alexandra Geese 27.4.2022 |
|||
58 artikla - Valiokuntien yhteiskokousmenettely Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
7.7.2022 |
|||
Valiokuntakäsittely |
12.1.2023 |
|
|
|
Hyväksytty (pvä) |
2.3.2023 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
30 0 3 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Rasmus Andresen, Pietro Bartolo, Olivier Chastel, Pascal Durand, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Alexandra Geese, Vlad Gheorghe, Valentino Grant, Francisco Guerreiro, Valérie Hayer, Eero Heinäluoma, Hervé Juvin, Moritz Körner, Camilla Laureti, Janusz Lewandowski, Margarida Marques, Siegfried Mureşan, Victor Negrescu, Andrey Novakov, Dimitrios Papadimoulis, Karlo Ressler, Bogdan Rzońca, Eleni Stavrou, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Nils Ušakovs, Rainer Wieland |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Rosa D’Amato, Jan Olbrycht, Younous Omarjee |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta) |
Christian Doleschal, Marlene Mortler |
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
30 |
+ |
PPE |
Christian Doleschal, José Manuel Fernandes, Janusz Lewandowski, Marlene Mortler, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Karlo Ressler, Eleni Stavrou, Rainer Wieland |
Renew |
Olivier Chastel, Vlad Gheorghe, Valérie Hayer, Moritz Körner, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds |
S&D |
Pietro Bartolo, Pascal Durand, Eider Gardiazabal Rubial, Eero Heinäluoma, Camilla Laureti, Margarida Marques, Victor Negrescu, Nils Ušakovs |
The Left |
Younous Omarjee, Dimitrios Papadimoulis |
Verts/ALE |
Rasmus Andresen, Rosa D'Amato, Alexandra Geese, Francisco Guerreiro |
0 |
- |
|
|
3 |
0 |
ECR |
Bogdan Rzońca |
ID |
Valentino Grant |
NI |
Hervé Juvin |
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.3.2023)
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta
(COM(2022)0105 – C9‑0058/2022 – 2022/0066(COD))
Valmistelija: Aubry Manon
LYHYET PERUSTELUT
Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat ihmisoikeuksien loukkauksia ja vakavia syrjinnän muotoja. Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat yleisiä kaikkialla EU:ssa, jossa arviolta joka kolmannelle naiselle on aiheutunut fyysistä tai seksuaalista haittaa. Niiden torjuminen on välttämätöntä, jotta voidaan suojella Euroopan unionin keskeisiä arvoja ja perusoikeuksia sellaisina kuin ne on kirjattu Euroopan unionin perusoikeuskirjaan.
Uhrien oikeuksien suojelu ennen oikeudenkäyntiä ja sen aikana on olennaisen tärkeää naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi.
Tätä taustaa vasten komission ehdotus, joka on kaikkien aikojen ensimmäinen ehdotus EU:n direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta, sisältää laajan valikoiman ratkaisevan tärkeitä toimenpiteitä väkivallan torjumiseksi kaikissa vaiheissa ennaltaehkäisystä syytteeseenpanoon.
Komission ehdotukseen voitaisiin kuitenkin tehdä joitakin parannuksia direktiivin soveltamisalan vahvistamiseksi.
Näitä ovat muun muassa seuraavat:
– sukupuoleen perustuvan väkivallan lisääminen rikollisuuden alaksi, joka mainitaan SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa
– jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä rahoitus, jotta niiden alueelle voidaan perustaa tarvittava määrä suojamajoitusta ja myös ainoastaan naisille tarkoitettua suojamajoitusta uhrien ja lasten suojelemiseksi ja heidän hyvinvointinsa turvaamiseksi
– poliisin ja lainvalvontaviranomaisten perus- ja jatkokoulutus väkivallan ehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta sukupuolisensitiivisellä tavalla toissijaisen uhriksi joutumisen estämiseksi
– uhreille suunnatut erikoistuneet ja julkisin varoin rahoitetut tukipalvelut, kuten terveys-, sosiaali-, poliisi- ja oikeuspalvelut sekä taloudelliset palvelut
– uhrien verkko- ja puhelinpalvelut, jotka ovat käytettävissä ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä.
TARKISTUKSET
Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
ottavat huomioon EU:n perusoikeuskirjan 24 artiklan sekä lapsen oikeuksista vuonna 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen 12 artiklan1 a, |
|
_________________ |
|
1 a Lapsen oikeuksista tehty yleissopimus, Yhdistyneet kansakunnat, 1989. |
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(4) Tätä direktiiviä olisi sovellettava rikolliseen toimintaan, joka on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, sellaisena kuin se on säädetty rangaistavaksi unionin tai kansallisessa lainsäädännössä. Tällainen toiminta kattaa tässä direktiivissä määritellyt rikokset, kuten raiskaus, naisten sukuelinten silpominen, intiimin tai manipuloidun materiaalin luvaton jakaminen, verkkoahdistelu, verkkohäirintä, yllyttäminen verkon kautta väkivaltaan tai vihaan sekä rikollinen toiminta, joka kuuluu muiden sellaisten unionin säädösten, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2011/36/EU36 ja 2011/93/EU37, soveltamisalaan, joissa määritellään lasten seksuaaliseen riistoon sekä seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävään ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Lisäksi tietyt kansallisessa lainsäädännössä määritellyt rikokset kuuluvat naisiin kohdistuvan väkivallan määritelmän piiriin. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi naismurhat, seksuaalinen hyväksikäyttö, vainoaminen, varhais- ja pakkoavioliitot, pakkoabortit, pakkosterilointi ja erilaiset verkkoväkivallan muodot, kuten verkossa tapahtuva seksuaalinen häirintä, verkkokiusaaminen tai avoimen seksuaalisen materiaalin ei-toivottu vastaanottaminen. Lähisuhdeväkivalta on väkivallan muoto, joka voidaan nimenomaisesti kriminalisoida kansallisen lainsäädännön nojalla tai joka sisältyy perheen tai kotitalouden sisällä tai entisten tai nykyisten puolisoiden välillä tehtyihin rikoksiin. |
(4) Tätä direktiiviä olisi sovellettava rikolliseen toimintaan, joka on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, sellaisena kuin se on säädetty rangaistavaksi unionin tai kansallisessa lainsäädännössä. Tällainen toiminta kattaa tässä direktiivissä määritellyt rikokset, kuten raiskaus, naisten sukuelinten silpominen, intiimin tai manipuloidun materiaalin luvaton jakaminen, verkkoahdistelu, verkkohäirintä, verkkoväärennökset, kiristys ja uhkailu, lapsipornografia, yllyttäminen verkon kautta väkivaltaan tai vihaan sekä rikollinen toiminta, joka kuuluu muiden sellaisten unionin säädösten, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2011/36/EU36 ja 2011/93/EU37, soveltamisalaan, joissa määritellään lasten seksuaaliseen riistoon sekä seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävään ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Lisäksi tietyt kansallisessa lainsäädännössä määritellyt rikokset kuuluvat naisiin kohdistuvan väkivallan määritelmän piiriin. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi naismurhat, seksuaalinen hyväksikäyttö, vainoaminen, varhais- ja pakkoavioliitot, pakkoabortit, pakkosterilointi ja erilaiset verkkoväkivallan muodot, kuten verkossa tapahtuva seksuaalinen häirintä, verkkokiusaaminen tai avoimen seksuaalisen materiaalin ei-toivottu vastaanottaminen. Lähisuhdeväkivalta on väkivallan muoto, joka voidaan nimenomaisesti kriminalisoida kansallisen lainsäädännön nojalla tai joka sisältyy perheen tai kotitalouden sisällä tai entisten tai nykyisten puolisoiden tai kumppanien välillä tehtyihin rikoksiin riippumatta siitä, asuuko rikoksentekijä uhrin kanssa tai onko rikoksentekijä asunut uhrin kanssa samassa asunnossa. |
__________________ |
__________________ |
36 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1–11). |
36 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1–11). |
37 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta (EUVL L 335, 17.12.2011, s.1–14). |
37 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta (EUVL L 335, 17.12.2011, s.1–14). |
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(4 a) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuntaa koskevan unionin kannan vahvistamiseksi on tarpeen, että unioni lisää sukupuoleen perustuvan väkivallan SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdan mukaiseen rikollisuuden alojen luetteloon. |
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(6) Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa todistavat lapset kärsivät haavoittuvuutensa vuoksi välittömästä emotionaalisesta haitasta, joka vaikuttaa heidän kehitykseensä. Sen vuoksi tällaisia lapsia olisi pidettävä uhreina ja heidän hyväkseen olisi toteutettava kohdennettuja suojelutoimia. |
(6) Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa todistavat lapset kärsivät haavoittuvuutensa vuoksi välittömästä emotionaalisesta haitasta, joka vaikuttaa heidän kehitykseensä. Tällaisella ”väkivallan todistamisella”, eli joutumisella todistamaan millaista tahansa kaltoinkohtelua, joka ilmenee fyysisenä, sanallisena, henkisenä, seksuaalisena ja taloudellisena väkivaltana, joka kohdistuu lapsen läheisiin tai muihin henkilöihin, joihin hän on muodostanut kiintymyssuhteen, on hyvin vakavia seurauksia lapsen psyykkiselle ja emotionaaliselle kehitykselle, ja se voi saada aikaan traumoja, jotka ovat toisinaan pysyviä ja haittaavat kykyä toimia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa lapsena ja aikuisena. Sen vuoksi tällaisia lapsia olisi pidettävä uhreina ja heidän hyväkseen olisi toteutettava kohdennettuja suojelutoimia. Erojen ja lapsen huoltajuutta koskevien järjestelyjen yhteydessä on olennaisen tärkeää kiinnittää asianmukaista huomiota tällaiseen väkivaltaan ja ottaa huomioon lapsen etu, erityisesti huoltajuuden ja tapaamisoikeuden määrittämiseksi erotapauksissa. |
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(7) Naisiin kohdistuva väkivalta on jatkuva osoitus naisiin kohdistuvasta rakenteellisesta syrjinnästä, joka johtuu naisten ja miesten välisistä historiallisesti epätasa-arvoisista valtasuhteista. Kyseessä on sukupuoleen perustuvan väkivallan muoto, jota miehet kohdistavat pääasiassa naisiin ja tyttöihin. Se perustuu yhteiskunnallisesti rakentuneisiin rooleihin, käyttäytymiseen, toimintaan ja ominaisuuksiin, joita tietty yhteiskunta pitää asianmukaisina naisille ja miehille ja joista puhuttaessa käytetään usein sukupuoli-sanaa. |
(7) Naisiin kohdistuva väkivalta on jatkuva osoitus naisiin kaikessa heidän moninaisuudessaan kohdistuvasta rakenteellisesta syrjinnästä, joka johtuu naisten ja miesten välisistä historiallisesti epätasa-arvoisista valtasuhteista. Kyseessä on sukupuoleen perustuvan väkivallan muoto, jota miehet kohdistavat pääasiassa naisiin ja tyttöihin. Se perustuu yhteiskunnallisesti rakentuneisiin rooleihin, käyttäytymiseen, toimintaan ja ominaisuuksiin, joita tietty yhteiskunta pitää asianmukaisina naisille ja miehille ja joista puhuttaessa käytetään usein sukupuoli-sanaa. |
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(8) Lähisuhdeväkivalta on vakava usein piiloon jäävä sosiaalinen ongelma. Lähisuhdevakivalta voi johtaa vakaviin psyykkisiin ja fyysisiin traumoihin, joilla on vakavia seurauksia, koska rikoksentekijä on yleensä uhrin tuntema henkilö, johon hän odottaa voivansa luottaa. Tällainen väkivalta voi esiintyä eri muodoissa, kuten fyysisenä, seksuaalisena, psyykkisenä ja taloudellisena väkivaltana. Lähisuhdeväkivaltaa voi esiintyä siitä riippumatta, kuuluuko rikoksentekijä tai onko rikoksentekijä kuulunut samaan kotitalouteen uhrin kanssa. |
(8) Lähisuhdeväkivalta on vakava usein piiloon jäävä sosiaalinen ongelma. Lähisuhdevakivalta voi johtaa vakaviin psyykkisiin ja fyysisiin traumoihin, joilla on vakavia seurauksia, koska rikoksentekijä on yleensä uhrin tuntema henkilö, johon hän odottaa voivansa luottaa. Tällainen väkivalta voi esiintyä eri muodoissa, kuten fyysisenä, seksuaalisena, psyykkisenä ja taloudellisena väkivaltana. Lisäksi tutkimuksissa on osoitettu, että tällainen väkivalta noudattaa tietynlaista kärjistyvää mallia, joka voi johtaa naisen tappamiseen. Näiden vaiheiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen varhaisessa vaiheessa ehkäisevät vakavampaa väkivaltaa ja murhia. Lähisuhdeväkivaltaa voi esiintyä siitä riippumatta, kuuluuko rikoksentekijä tai onko rikoksentekijä kuulunut samaan kotitalouteen uhrin kanssa. |
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(9) Tämän tyyppisiin rikoksiin liittyvien erityispiirteiden vuoksi on tarpeen vahvistaa kattavat säännöt, joilla puututaan kohdennetusti naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan jatkuvaan ongelmaan ja otetaan huomioon tällaisen väkivallan uhrien erityistarpeet. Nykyiset unionin ja kansallisen tason säännökset ovat osoittautuneet riittämättömiksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan tulokselliseen torjuntaan ja ehkäisemiseen. Erityisesti direktiiveissä 2011/36/EU ja 2011/93/EU keskitytään tiettyihin väkivallan muotoihin, kun taas Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/29/EU38 säädetään rikoksen uhreja koskevasta yleisestä kehyksestä. Vaikka se tarjoaa joitakin suojatoimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille, sen tarkoituksena ei ole vastata heidän erityistarpeisiinsa. |
(9) Uhrit eivät edelleenkään usein pysty käyttämään oikeuksiaan täysimääräisesti, ja mahdollisuus käyttää tukipalveluja on väkivallan uhriksi joutuneille naisille hyvin tärkeää. Uhreilla on usein vaikeuksia oikeussuojan saamisessa tiedon puutteen ja riittämättömän tuen ja suojelun takia, ja he joutuvat usein toissijaisesti uhriksi hakiessaan korvausta. Tämän tyyppisiin rikoksiin liittyvien erityispiirteiden vuoksi on tarpeen vahvistaa kattavat säännöt, joilla puututaan kohdennetusti naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan, myös verkkoväkivallan, jatkuvaan ongelmaan ja otetaan huomioon tällaisen väkivallan uhrien erityistarpeet. Nykyiset unionin ja kansallisen tason säännökset ovat osoittautuneet riittämättömiksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan tulokselliseen torjuntaan ja ehkäisemiseen. Erityisesti direktiiveissä 2011/36/EU ja 2011/93/EU keskitytään tiettyihin väkivallan muotoihin, kun taas Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/29/EU38 säädetään rikoksen uhreja koskevasta yleisestä kehyksestä. Vaikka se tarjoaa joitakin suojatoimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille, sen tarkoituksena ei ole vastata heidän erityistarpeisiinsa. |
__________________ |
__________________ |
38 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57). |
38 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57). |
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(10) Tämä direktiivi tukee jäsenvaltioiden tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi ja ehkäisemiseksi, erityisesti kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta (CEDAW)39 ja soveltuvin osin Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, jäljempänä ’Istanbulin yleissopimus’40, ja väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä tehtyä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusta, joka allekirjoitettiin Genevessä 21 päivänä kesäkuuta 2019. |
(10) Tämä direktiivi tukee jäsenvaltioiden tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi ja ehkäisemiseksi, erityisesti kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta (CEDAW)39, lapsen oikeuksia koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta39 a ja soveltuvin osin Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, jäljempänä ’Istanbulin yleissopimus’40, ja väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä tehtyä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusta, joka allekirjoitettiin Genevessä 21 päivänä kesäkuuta 2019. Sitä olisi täydennettävä siten, että jäsenvaltiot ratifioivat täysimääräisesti Istanbulin yleissopimuksen ja väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä tehdyn Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 190 ja panevat ne täysimääräisesti täytäntöön. |
__________________ |
__________________ |
39 Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW-yleissopimus), YK:n yleiskokous, 1979. |
39 Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW-yleissopimus), YK:n yleiskokous, 1979. |
|
39 a Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, Yhdistyneet Kansakunnat, 2006. |
40 Yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus), Euroopan neuvosto, 2011. |
40 Yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus), Euroopan neuvosto, 2011. |
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(11) Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta voivat pahentua, jos väkivalta risteää sellaisten syrjinnän muotojen kanssa, jotka perustuvat sukupuoleen ja muihin unionin lainsäädännössä kiellettyihin syrjintäperusteisiin, kuten kansalaisuus, rotu, ihonväri, etninen tai yhteiskunnallinen alkuperä, geneettiset ominaisuudet, kieli, uskonto tai vakaumus, poliittiset tai muut mielipiteet, kansalliseen vähemmistöön kuuluminen, varallisuus, syntyperä, vammaisuus, ikä tai sukupuolinen suuntautuminen. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi otettava asianmukaisesti huomioon tällaisen risteävän syrjinnän uhrit ja säädettävä erityisistä toimenpiteistä sellaisia tapauksia varten, joissa esiintyy risteävän syrjinnän muotoja. Erityisesti naiset, jotka ovat lesboja, biseksuaaleja, transihmisiä, intersukupuolisia ja queerejä (LBTIQ), ja muunsukupuoliset henkilöt, vammaiset naiset sekä rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset ovat suuremmassa vaarassa joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi. |
(11) Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta voivat pahentua, jos väkivalta risteää sellaisten syrjinnän muotojen kanssa, jotka perustuvat sukupuoleen ja muihin unionin lainsäädännössä kiellettyihin syrjintäperusteisiin, kuten kansalaisuus, rotu, ihonväri, etninen tai yhteiskunnallinen alkuperä, geneettiset ominaisuudet, kieli, uskonto tai vakaumus, poliittiset tai muut mielipiteet, kansalliseen vähemmistöön kuuluminen, varallisuus, syntyperä, vammaisuus, ikä tai sukupuolinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja sukupuoliominaisuudet. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi otettava asianmukaisesti huomioon tällaisen risteävän syrjinnän uhrit ja säädettävä erityisistä toimenpiteistä sellaisia tapauksia varten, joissa esiintyy risteävän syrjinnän muotoja. Erityisesti naiset, jotka ovat lesboja, biseksuaaleja, transihmisiä, intersukupuolisia ja queerejä (LBTIQ), ja muunsukupuoliset henkilöt, vammaiset naiset sekä rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset ovat suuremmassa vaarassa joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi. |
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(11 a) Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten lapsiin, naisiin ja ikääntyneisiin. Valtaosa haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä on naisia, joilla on suurempi väkivallan kohteeksi joutumisen riski epävarman taloudellisen, sosiaalisen tai hallinnollisen tilanteensa, eristyneisyytensä, asuinpaikkansa tai maaseudulla asumisen, vammaisuutensa, asunnottomuutensa tai sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. |
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 24 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(24) Uhrien olisi voitava ilmoittaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta helposti siten, että he välttävät toissijaisen tai toistuvan uhriksi joutumisen. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava mahdollisuus ilmoittaa tällaisista rikoksista ja tehdä rikosilmoitus verkossa tai muiden tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä. Verkkoväkivallan uhrien olisi voitava ladata ilmoituksensa tueksi materiaalia, kuten kuvakaappauksia väitetystä väkivaltaisesta käyttäytymisestä. |
(24) Uhrien olisi voitava ilmoittaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta helposti siten, että he välttävät toissijaisen tai toistuvan uhriksi joutumisen. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava mahdollisuus ilmoittaa tällaisista rikoksista ja tehdä rikosilmoitus paitsi henkilökohtaisesti myös verkossa tai muiden tieto- ja viestintäteknologioiden välityksellä. Verkkoväkivallan uhrien olisi voitava ladata ilmoituksensa tueksi materiaalia, kuten kuvakaappauksia väitetystä väkivaltaisesta käyttäytymisestä. |
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(25) Kun on kyse lähisuhdeväkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta, varsinkin silloin kun väkivaltaa harjoittavat läheiset perheenjäsenet tai kumppanit, rikoksentekijä voi pitää uhreja sellaisen palon vallassa, että he eivät uskalla ottaa yhteyttä toimivaltaisiin viranomaisiin, vaikka heidän henkensä olisi vaarassa. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalliset salassapitosäännökset eivät estä asianomaisia ammattihenkilöitä, kuten terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ilmoittamasta toimivaltaisille viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että uhrin henki on välittömässä vaarassa tai että uhria uhkaa vakava fyysinen haitta. Vastaavasti usein käy niin, että vain kolmannet osapuolet huomaavat lapsiin vaikuttavan lähisuhdeväkivallan tai naisiin kohdistuvan väkivallan, koska he huomaavat lapsen epätavallisen käytöksen tai lapselle aiheutuneen fyysisen haitan. Lapsia on suojeltava tehokkaasti tällaisilta väkivallan muodoilta, ja asianmukaisia toimenpiteitä on toteutettava viipymättä. Sen vuoksi salassapitosäännösten ei tulisi rajoittaa asiaankuuluvia ammattihenkilöitä, jotka ovat yhteydessä lapsiuhreihin tai mahdollisiin lapsiuhreihin, kuten terveydenhuollon tai koulutuksen ammattihenkilöt, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kohdistunut tämän direktiivin mukaisia vakavia väkivallantekoja tai uusia vakavia tekoja on odotettavissa. Jos ammattihenkilöt ilmoittavat tällaisista väkivaltaisuuksista, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että he eivät joudu vastuuseen salassapitosääntöjen rikkomisesta. |
(25) Kun on kyse lähisuhdeväkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta, varsinkin silloin kun väkivaltaa harjoittavat läheiset perheenjäsenet tai kumppanit, rikoksentekijä voi pitää uhreja sellaisen pakon alaisena, että he eivät uskalla ottaa yhteyttä toimivaltaisiin viranomaisiin, vaikka heidän henkensä olisi vaarassa. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalliset salassapitosäännökset eivät estä asianomaisia ammattihenkilöitä, kuten terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ilmoittamasta toimivaltaisille viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että uhrin henki on välittömässä vaarassa tai että uhria uhkaa vakava fyysinen haitta. Vastaavasti usein käy niin, että vain kolmannet osapuolet huomaavat lapsiin vaikuttavan lähisuhdeväkivallan tai naisiin kohdistuvan väkivallan, koska he huomaavat lapsen epätavallisen käytöksen tai lapselle aiheutuneen fyysisen haitan. Lapsia on suojeltava tehokkaasti tällaisilta väkivallan muodoilta, ja asianmukaisia toimenpiteitä on toteutettava viipymättä. Sen vuoksi salassapitosäännösten ei tulisi rajoittaa asiaankuuluvia ammattihenkilöitä, jotka ovat yhteydessä lapsiuhreihin tai mahdollisiin lapsiuhreihin, kuten terveydenhuollon tai koulutuksen ammattihenkilöt, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kohdistunut tämän direktiivin mukaisia vakavia väkivallantekoja tai uusia vakavia tekoja on odotettavissa. Jos ammattihenkilöt ilmoittavat tällaisista väkivaltaisuuksista, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toteutetaan sukupuolinäkökulmat ja lapsiin liittyvät näkökulmat huomioivaa riskinarviointia ja riskinhallintaa ja että räätälöityjä turvallisuus-, suojelu- ja tukitoimenpiteitä otetaan käyttöön välittömästi. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että asiasta ilmoittavat ammattihenkilöt eivät joudu vastuuseen salassapitosääntöjen rikkomisesta, ja huolehdittava samalla, että uhrien yksityisyys taataan ja heitä suojellaan mahdollisilta kostotoimilta. |
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 26 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(26) Aliraportoinnin torjumiseksi tapauksissa, joissa uhri on lapsi, olisi otettava käyttöön turvallisia ja lapsille soveltuvia ilmoitusmenettelyjä. Niihin voi sisältyä toimivaltaisten viranomaisten suorittama kuulustelu selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä. |
(26) Aliraportoinnin torjumiseksi tapauksissa, joissa uhri on lapsi, olisi otettava käyttöön turvallisia ja lapsille soveltuvia ilmoitusmenettelyjä. Niihin voi sisältyä toimivaltaisten viranomaisten suorittama kuulustelu selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä. Tuomioistuinkäsittelyihin osallistumisen olosuhteiden olisi myös oltava miellyttävät, jotta lapselle ei aiheuteta lisää traumoja tai stressiä ja jotta voidaan minimoida tällaisten olosuhteiden mahdollisesti aiheuttamat psyykkiset ja emotionaaliset vaikutukset, ja niiden kielen ja sisällön olisi oltava sopivia lapsen iän, kypsyyden ja kielitaidon kannalta. |
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 27 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(27) Viivästykset naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa koskevien rikosilmoitusten käsittelyssä voivat aiheuttaa erityisiä riskejä uhreille, sillä he voivat edelleen olla välittömässä vaarassa, koska rikoksentekijät voivat usein olla läheisiä perheenjäseniä tai puolisoita. Sen vuoksi toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava riittävä asiantuntemus ja tehokkaat tutkintakeinot tällaisten rikosten tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten. |
(27) Viivästykset naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa koskevien rikosilmoitusten käsittelyssä voivat aiheuttaa erityisiä riskejä uhreille, sillä he voivat edelleen olla välittömässä vaarassa, koska rikoksentekijät voivat usein olla läheisiä perheenjäseniä, puolisoita tai kumppaneita. Sen vuoksi toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava riittävä asiantuntemus ja tehokkaat tutkintakeinot tällaisten rikosten tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten. |
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(27 a) Monissa tapauksissa on pantava merkille rikos-, siviili- ja muiden oikeudellisten menettelyjen tiivis yhteys, jotta voidaan koordinoida lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa koskevia oikeustoimia ja muita lakiin perustuvia toimia. Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä toimenpiteitä, joilla yhdistetään toisiinsa tiettyä perhettä ja tiettyjä lapsia koskevat rikos- ja siviilioikeudelliset asiat, jotta voidaan ehkäistä tehokkaasti mahdollisia lasten kannalta haitallisia eroavuuksia oikeuden päätösten ja muiden lakiin perustuvien päätösten välillä. Kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä olisi aina ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. |
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(28) Lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhrit tarvitsevat yleensä välitöntä suojelua tai erityistukea esimerkiksi silloin kun on kyse parisuhdeväkivallasta, jolloin rikosten uusimisaste on yleensä korkea. Sen vuoksi olisi tehtävä henkilökohtainen arviointi uhrin suojelutarpeiden määrittämiseksi, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat ensi kertaa yhteydessä uhriin tai heti kun epäillään, että henkilö on naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhri. Suojelun tarve voidaan määrittää ennen kuin uhri on virallisesti ilmoittanut rikoksesta tai ennakoivasti, jos kolmas osapuoli ilmoittaa rikoksesta. |
(28) Lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhrit tarvitsevat yleensä välitöntä suojelua tai erityistukea esimerkiksi silloin kun on kyse parisuhdeväkivallasta, jolloin rikosten uusimisaste on yleensä korkea. Sen vuoksi olisi tehtävä henkilökohtainen arviointi uhrin suojelutarpeiden määrittämiseksi, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat ensi kertaa yhteydessä uhriin tai heti kun epäillään, että henkilö on naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhri. Suojelun tarve voidaan määrittää ennen kuin uhri on virallisesti ilmoittanut rikoksesta tai ennakoivasti, jos kolmas osapuoli ilmoittaa rikoksesta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vastaavalla toimivaltaisella viranomaisella on riittävästi henkilöstöresursseja ja taloudellisia resursseja henkilökohtaisten arviointien toteuttamiseksi, myös tekemällä yhteistyötä muiden virastojen ja tukipalvelujen (terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden jne.) kanssa. Naisia ei saisi missään tapauksessa pakottaa osallistumaan mihinkään viranomaisen tai viraston toimeen vastoin tahtoaan, eikä heitä saisi hoputtaa ryhtymään mihinkään prosessiin. Jos väkivallan uhri on lapsi, suojelun ja tuen olisi ulotuttava ei-väkivaltaisiin vanhempiin tai huoltajiin. |
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 29 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(29) Arvioitaessa uhrin suojelu- ja tukitarpeita ensisijaisena tavoitteena olisi oltava uhrin turvallisuuden takaaminen ja räätälöidyn tuen tarjoaminen, missä otetaan huomioon muun muassa uhrin yksilölliset olosuhteet. Tällaisia erityishuomiota vaativia olosuhteita voivat olla muun muassa uhrin raskaus taikka riippuvuus rikoksentekijästä tai suhde tähän. |
(29) Arvioitaessa uhrin suojelu- ja tukitarpeita ensisijaisena tavoitteena olisi oltava uhrin turvallisuuden takaaminen ja räätälöidyn tuen tarjoaminen, missä otetaan huomioon muun muassa uhrin yksilölliset olosuhteet. Tällaisia erityishuomiota vaativia olosuhteita voivat olla muun muassa uhrin raskaus, vammaisuus taikka taloudellinen, perheeseen liittyvä tai muu riippuvuus rikoksentekijästä tai suhde tähän. |
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 45 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(45) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien olisi saatava apua ja tukea ennen rikosoikeudellista menettelyä, sen aikana ja riittävän ajan sen päättymisen jälkeen esimerkiksi silloin, kun väkivallan vakavat fyysiset tai psyykkiset seuraukset edellyttävät yhä lääketieteellistä hoitoa tai jos uhrin turvallisuus on vaarassa erityisesti uhrin rikosoikeudenkäynnissä antamien lausuntojen takia. |
(45) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien saatavilla olisi oltava ja näiden olisi saatava räätälöityä ja laadukasta apua ja tukea ennen rikosoikeudellista tai asiaankuuluvaa siviilioikeudellista menettelyä, sen aikana ja niin kauan kuin tarvitaan väkivallan jälkeen esimerkiksi silloin, kun väkivallan vakavat fyysiset tai psyykkiset seuraukset edellyttävät yhä lääketieteellistä hoitoa tai jos uhrin turvallisuus on vaarassa erityisesti uhrin rikosoikeudenkäynnissä antamien lausuntojen takia. Tällaista apua ja tukea olisi tarjottava maksutta, ja niistä aiheutuvia kustannuksia olisi voitava periä rikoksentekijältä. |
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 47 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(47) Uhreille olisi tarjottava heidän erityistarpeisiinsa räätälöityä erityistukea virallisista rikosilmoituksista riippumatta. Tällaisia palveluja voitaisiin tarjota uhrien yleisten tukipalvelujen lisäksi tai ne voisivat olla kiinteä osa yleisiä tukipalveluja, jotka voivat kääntyä erityistukea antavien yksiköiden puoleen. Erityistukea voivat antaa kansalliset viranomaiset, uhrien tukijärjestöt tai muut valtiosta riippumattomat järjestöt. Niille olisi myönnettävä riittävästi henkilöstöä ja määrärahoja, ja jos palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne saavat asianmukaiset varat. |
(47) Uhreille olisi tarjottava heidän erityistarpeisiinsa räätälöityä laadukasta ja maksutonta erityistukea virallisista rikosilmoituksista riippumatta. Tällaisia palveluja voitaisiin tarjota uhrien yleisten tukipalvelujen lisäksi tai ne voisivat olla kiinteä osa yleisiä tukipalveluja, kuten terveys-, poliisi- ja oikeus-, asunto- sekä sosiaalipalveluja, jotka voivat kääntyä erityistukea antavien yksiköiden puoleen. Erityistukea voivat antaa kansalliset viranomaiset, uhrien tukijärjestöt tai muut valtiosta riippumattomat järjestöt. Niille olisi myönnettävä riittävästi henkilöstöä ja määrärahoja, ja jos palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne saavat asianmukaiset varat. |
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 48 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(48) Lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhreilla on yleensä monenlaisia suojelu- ja tukitarpeita. Jotta näihin tarpeisiin voitaisiin vastata tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi tarjottava tällaisia palveluja samoissa tiloissa tai koordinoitava tällaisia palveluja keskitetyn yhteyspisteen kautta. Jotta myös syrjäisillä alueilla oleskelevat uhrit tai uhrit, jotka eivät pääse tällaisiin keskuksiin fyysisesti, saavat apua, jäsenvaltioiden olisi tarjottava tällaisia palveluja verkossa. Tätä varten olisi perustettava yksi ajan tasalla pidettävä verkkosivusto, jolla on kaikki merkitykselliset tiedot saatavilla olevista tuki- ja suojelupalveluista sekä yhteys niihin (keskitetty yhteyspiste verkossa). Verkkosivuston olisi täytettävä vammaisten henkilöiden esteetöntä pääsyä koskevat vaatimukset. |
(48) Lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhreilla on yleensä monenlaisia suojelu- ja tukitarpeita. Jotta näihin tarpeisiin voitaisiin vastata tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi tarjottava tällaisia palveluja samoissa tiloissa tai koordinoitava tällaisia palveluja keskitetyn yhteyspisteen kautta. Jotta myös syrjäisillä alueilla oleskelevat uhrit tai uhrit, jotka eivät pääse tällaisiin keskuksiin fyysisesti, saavat apua, jäsenvaltioiden olisi tarjottava tällaisia palveluja verkossa, ja palvelujen olisi oltava käytettävissä ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä. Tätä varten olisi perustettava yksi ajan tasalla pidettävä verkkosivusto, jolla on kaikki merkitykselliset tiedot saatavilla olevista tuki- ja suojelupalveluista sekä yhteys niihin (keskitetty yhteyspiste verkossa). Verkkosivuston olisi täytettävä vammaisten henkilöiden esteetöntä pääsyä koskevat vaatimukset. |
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 50 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(50) Seksuaalisen väkivallan, kuten raiskauksen, traumoja aiheuttava luonne edellyttää koulutetun ja asiantuntevan henkilöstön erityisen hienovaraista apua. Tällaisen väkivallan uhrit tarvitsevat välitöntä lääketieteellistä hoitoa ja traumatukea, minkä lisäksi heille on tehtävä välittömästi oikeuslääketieteellinen tutkimus syytetoimia varten tarvittavien todisteiden keräämiseksi. Raiskauskriisikeskuksia tai tukikeskuksia seksuaalisen väkivallan uhreille olisi oltava riittävä määrä, ja niiden olisi jakauduttava asianmukaisesti kunkin jäsenvaltion alueella. Vastaavasti naisten sukuelinten silpomisen uhrit, jotka ovat usein tyttöjä, tarvitsevat kohdennettua tukea. Jäsenvaltioiden olisi siis varmistettava, että ne pystyvät tarjoamaan juuri tällaisille uhreille kohdennettua tukea. |
(50) Seksuaalisen väkivallan, kuten raiskauksen, traumoja aiheuttava luonne edellyttää koulutetun ja asiantuntevan henkilöstön erityisen hienovaraista apua. Tällaisen väkivallan uhrit tarvitsevat välitöntä lääketieteellistä hoitoa, tarvittaessa gynekologin tai synnytyslääkärin tarjoamia palveluja ja traumatukea, minkä lisäksi heille on tehtävä välittömästi oikeuslääketieteellinen tutkimus syytetoimia varten tarvittavien todisteiden keräämiseksi. Raiskauskriisikeskuksia tai tukikeskuksia seksuaalisen väkivallan uhreille olisi oltava riittävä määrä, ja niiden olisi jakauduttava asianmukaisesti kunkin jäsenvaltion alueella. Vastaavasti naisten sukuelinten silpomisen uhrit, jotka ovat usein tyttöjä, sekä sukuelinten silpomisen uhriksi joutuneet intersukupuoliset henkilöt tarvitsevat kohdennettua tukea. Jäsenvaltioiden olisi siis varmistettava, että ne pystyvät tarjoamaan juuri tällaisille uhreille kohdennettua tukea. |
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 52 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(52) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalliset puhelinpalvelut toimivat koko EU:ssa samalla numerolla [116016] ja että tätä numeroa mainostetaan laajalti julkisena maksuttomana numerona, johon voi soittaa kaikkina vuorokauden aikoina. Annettavaan tukeen olisi sisällyttävä kriisineuvontaa, ja soittajat olisi voitava ohjata henkilökohtaisiin palveluihin, kuten suojamajoitukseen, neuvontakeskuksiin tai poliisille. |
(52) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansallisia puhelinpalveluja mainostetaan laajalti julkisena maksuttomana numerona, johon voi soittaa kaikkina vuorokauden aikoina (ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä). Annettavaan tukeen olisi sisällyttävä kriisineuvontaa, ja soittajat olisi voitava ohjata henkilökohtaisiin palveluihin, kuten suojamajoitukseen, neuvontakeskuksiin tai poliisille. |
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 53 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(53) Suojamajoituksella on keskeinen rooli uhrien suojelemisessa väkivallanteoilta. Sen lisäksi, että suojamajoitus tarjoaa uhreille turvallisen asuinpaikan, niiden olisi tarjottava uhreille näiden tarvitsemaa tukea toisiinsa kytkeytyvissä ongelmissa, jotka liittyvät uhrien terveyteen, taloudelliseen tilanteeseen ja heidän lastensa hyvinvointiin, ja viime kädessä valmisteltava uhreja itsenäiseen elämään. |
(53) Suojamajoituksella on keskeinen rooli uhrien suojelemisessa väkivallanteoilta. Sen lisäksi, että suojamajoitus tarjoaa uhreille turvallisen asuinpaikan, niiden olisi tarjottava uhreille näiden tarvitsemaa tukea toisiinsa kytkeytyvissä ongelmissa, jotka liittyvät uhrien terveyteen, taloudelliseen tilanteeseen ja heidän lastensa hyvinvointiin, ja viime kädessä valmisteltava uhreja itsenäiseen elämään. Ainoastaan naisille tarkoitetulla suojamajoituksella on keskeinen merkitys uhrien suojelemisessa väkivallanteoilta. Sen lisäksi, että suojamajoitus tarjoaa uhreille turvallisen asuinpaikan, sen olisi tarjottava naisille ja lapsille näiden tarvitsemaa tukea yhteisön tukea sekä koulutukseen liittyvää, taloudellista, terveyteen liittyvää ja oikeudellista tukea ja viime kädessä valmisteltava uhreja itsenäiseen elämään. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä suojamajoituksen määrää erityisesti maaseudulla ja haavoittuvassa asemassa olevilla alueilla, jotta voidaan varmistaa, että perustetaan riittävä määrä asianmukaista suojamajoitusta, jonne on helppo päästä. Suojamajoituksen olisi oltava helposti ja välittömästi käytettävissä, kun uhrit tarvitsevat sitä, jotta uhrit voivat hakeutua suoraan suojamajoitukseen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava riittävä rahoitus, jotta niiden alueelle voidaan perustaa tarvittava määrä suojamajoitusta. |
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 54 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(54) Jotta lapsiuhreihin kohdistuviin kielteisiin seurauksiin voitaisiin puuttua tehokkaasti, lapsille tarkoitettuihin tukitoimenpiteisiin olisi kuuluttava ikätasoa vastaava psykologinen neuvonta sekä tarvittaessa pediatrinen hoito, ja niitä olisi tarjottava heti, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltu syy uskoa, että lapset ovat saattaneet joutua väkivallan uhreiksi tai todistajiksi. Lapsiuhrien tukemisessa olisi ensisijaisesti otettava huomioon lapsen oikeudet, sellaisina kuin ne on vahvistettu perusoikeuskirjan 24 artiklassa. |
(54) Kasvaminen väkivaltaisessa kotiympäristössä vaikuttaa hyvin kielteisesti lapsen fyysiseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja edelleen käyttäytymiseen aikuisena. Väkivallalle altistuminen lapsena joko kokemalla kaltoinkohtelua ja/tai todistamalla parisuhdeväkivaltaa lisää riskiä altistua uhriksi joutumiselle, syyllistyä väkivaltaan aikuisena tai kärsiä käyttäytymis- tai mielenterveysongelmista tai fyysisistä ongelmista. Jotta lapsiuhreihin kohdistuviin kielteisiin seurauksiin voitaisiin puuttua tehokkaasti, lapsille tarkoitettuihin tukitoimenpiteisiin olisi kuuluttava ikätasoa vastaava psykologinen neuvonta sekä tarvittaessa pediatrinen hoito, ja niitä olisi tarjottava heti, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltu syy uskoa, että lapset ovat saattaneet joutua väkivallan uhreiksi tai todistajiksi. Lapsiuhrien tukemisessa olisi ensisijaisesti otettava huomioon lapsen oikeudet, sellaisina kuin ne on vahvistettu perusoikeuskirjan 24 artiklassa. Toimivaltaisten viranomaisten ja paikkojen, joissa lapsi käy usein, kuten koulun, välinen yhteistyö olisi varmistettava sekä lapsen tukemiseksi että asiaankuuluvan tuen antamiseksi muille lapsille ja vanhemmille. |
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 55 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(55) Jotta voidaan varmistaa lasten turvallisuus mahdollisissa tapaamisissa rikoksentekijän tai epäillyn kanssa, joka on lapsen huoltaja ja jolla on tapaamisoikeus, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytettävissä on valvottuja puolueettomia tiloja, kuten lastensuojeluviranomaisen toimisto, jotta tapaamiset voidaan järjestää siellä lapsen edun mukaisesti. Tarvittaessa tapaamiset olisi järjestettävä lastensuojeluviranomaisen läsnä ollessa. Jos on tarpeen järjestää väliaikainen majoitus, lapset olisi ensisijaisesti majoitettava yhdessä sellaisen huoltajan kanssa, joka ei ole rikoksentekijä tai epäilty, kuten lapsen äiti. Lapsen etu olisi aina otettava huomioon. |
(55) Jotta voidaan varmistaa lasten turvallisuus mahdollisissa tapaamisissa rikoksentekijän tai epäillyn kanssa, joka on lapsen huoltaja ja jolla on tapaamisoikeus, jäsenvaltioiden olisi aina arvioitava ennen tapaamista, onko lapsen edun mukaista pitää voimassa tapaamisoikeutta. Kun arvio on myönteinen, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytettävissä on valvottuja puolueettomia tiloja, kuten lastensuojeluviranomaisen toimisto, jotta tapaamiset voidaan järjestää siellä lapsen edun mukaisesti. Tarvittaessa tapaamiset olisi järjestettävä sellaisten asianmukaisesti koulutettujen lastensuojelutyöntekijöiden läsnä ollessa, jotka voivat kertoa lapselle tilanteesta ja rauhoittaa lasta tälle sopivalla kielellä. Jos on tarpeen järjestää väliaikainen majoitus, lapsia olisi ensisijaisesti kuultava ja heidät olisi ensisijaisesti majoitettava yhdessä sellaisen huoltajan kanssa, joka ei ole rikoksentekijä tai epäilty, kuten lapsen äiti. Lapsen etu ja mahdollisuuksien mukaan myös lapsen toiveet olisi aina otettava huomioon. |
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 56 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(56) Erityistä suojelua ja tukea olisi annettava uhreille, joilla on erityistarpeita, ja ryhmille, jotka ovat vaarassa joutua naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten vammaiset naiset, naiset, joiden oleskelustatus tai oleskelulupa riippuu toisen henkilön statuksesta tai luvasta, paperittomat maahanmuuttajanaiset, kansainvälistä suojelua hakevat naiset, aseellista selkkausta pakenevat naiset, asunnottomuudesta kärsivät naiset, rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset, maaseudulla asuvat naiset, seksityöntekijänaiset, naisvangit tai ikääntyneet naiset. |
(56) Erityistä suojelua ja tukea olisi annettava uhreille, joilla on erityistarpeita, ja ryhmille, jotka ovat vaarassa joutua naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten vammaiset naiset, naiset, joiden oleskelustatus tai oleskelulupa riippuu toisen henkilön statuksesta tai luvasta, paperittomat maahanmuuttajanaiset, kansainvälistä suojelua hakevat naiset, aseellista selkkausta pakenevat naiset, asunnottomuudesta kärsivät naiset, rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset, maaseudulla asuvat naiset, seksityöntekijänaiset, naisvangit, ikääntyneet naiset tai lbtiq-naiset ja muut hlbtiq-henkilöt, joihin kohdistuu sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa. |
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 57 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(57 a) Ennaltaehkäisevillä toimintapolitiikoilla ja toimenpiteillä olisi pyrittävä poistamaan sukupuolten epätasa-arvo, poistamaan seksistiset tavat ja perinteet, purkamaan ennakkoluuloja ja seksistisiä stereotypioita sekä välttämään sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mukaan lukien seksuaalinen väkivalta ja parisuhdeväkivalta. Näillä toimintapolitiikoilla olisi pyrittävä vähentämään määritettyjä tekijöitä ja riskejä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta ja kannustamaan ajattelutavan ja käyttäytymisen muutoksiin koulutuksen, tietoisuuden lisäämisen ja tiedotuksen avulla. |
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 58 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(58) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi toteutetaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten valistuskampanjoita. Ennaltaehkäisyä olisi toteutettava myös virallisessa koulutuksessa erityisesti vahvistamalla seksuaalikasvatusta ja sosioemotionaalisia taitoja sekä empatiaa ja kehittämällä terveitä ja kunnioittavia suhteita. |
(58) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi toteutetaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten pitkäaikaisia valistuskampanjoita tai prososiaalisen käyttäytymisen edistämistä. Ennaltaehkäisyä olisi toteutettava myös virallisessa koulutuksessa opettajille ja muille asiaankuuluville henkilöille annettavan asianmukaisen koulutuksen sekä sellaisten monivuotisten aloitteiden ja toimien avulla, joilla pyritään aktiivisesti ottamaan opiskelijat mukaan, erityisesti vahvistamalla sukupuolten tasa-arvoa, seksuaalikasvatusta ja sosioemotionaalisia taitoja sekä empatiaa ja kehittämällä terveitä ja kunnioittavia suhteita. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden olisi pohjauduttava ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon ja perustuttava väkivaltaa koskevaan ekologiseen malliin ja empiiriseen näyttöön toimenpiteiden tehokkuudesta. Ennaltaehkäisevää työtä tekevien työntekijöiden olisi toteutettava ne. Jäsenvaltioita kannustetaan mukauttamaan koulutusohjelmia, jotka on todettu tehokkaiksi tai lupaaviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä ja joihin kuuluvat oppilaitoksissa toteutettavat ohjelmat lasten seksuaalisen hyväksikäytön tai treffiväkivallan ehkäisemiseksi, sivullisten väliintuloa koskevat ohjelmat ja yhteisölähtöiset ohjelmat sukupuolinormien muuttamiseksi. |
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 60 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(60) Sen varmistamiseksi, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrit tunnistetaan ja että he saavat asianmukaista tukea, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uhrien kanssa todennäköisesti tekemisiin joutuvat ammattihenkilöt saavat koulutusta ja kohdennettua tietoa. Koulutuksessa olisi käsiteltävä pelottelun, toistuvan ja toissijaisen uhriksi joutumisen riskiä ja ehkäisemistä sekä uhrien suojelu- ja tukitoimenpiteiden saatavuutta. Jotta voidaan ehkäistä työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja puuttua siihen asianmukaisesti, myös valvontatehtäviä hoitaville henkilöille olisi annettava koulutusta. Koulutuksen olisi katettava myös arvioinnit, jotka koskevat työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyviä psykososiaalisia turvallisuus- ja terveysriskejä, joihin viitataan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 89/391/ETY45. Koulutustoimissa olisi otettava huomioon myös kolmansien osapuolten aiheuttaman väkivallan riski. Kolmansien osapuolten väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, josta henkilöstö voi kärsiä työpaikalla, ei työtoverin toimesta, ja se kattaa tapaukset, joissa hoitajat koskevat seksuaalista häirintää potilaan taholta. |
(60) Sen varmistamiseksi, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrit tunnistetaan ja että he saavat asianmukaista tukea, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uhrien kanssa todennäköisesti tekemisiin joutuvat ammattihenkilöt, erityisesti tuomarit, asianajajat, lainvalvontaviranomaiset, sosiaalityöntekijät, lääkintähenkilöstö, etulinjan työntekijät, vapaaehtoistyöntekijät, opettajat ja lastenhoitajat, saavat koulutusta ja kohdennettua tietoa. Koulutuksessa olisi oltava muun muassa tieteidenvälisiä kokousmoduuleja, arvioitava riskitekijöitä ja käsiteltävä pelottelun, toistuvan ja toissijaisen uhriksi joutumisen ehkäisemistä sekä uhrien suojelu- ja tukitoimenpiteiden saatavuutta. Selkeä sukupuolinäkökulma olisi sisällytettävä järjestelmänlaajuisesti kaikkiin toimintaohjeisiin, suuntaviivoihin ja menettelyihin. Jotta voidaan ehkäistä työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja puuttua siihen asianmukaisesti, erityisesti johtotehtävissä oleville ja valvontatehtäviä hoitaville henkilöille olisi myös annettava koulutusta. Koulutuksen olisi katettava myös arvioinnit, jotka koskevat työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyviä psykososiaalisia turvallisuus- ja terveysriskejä, joihin viitataan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 89/391/ETY45. Koulutustoimissa olisi otettava huomioon myös kolmansien osapuolten aiheuttaman väkivallan riski. Kolmansien osapuolten väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, josta henkilöstö voi kärsiä työpaikalla, ei työtoverin toimesta, ja se kattaa tapaukset, joissa hoitajat koskevat seksuaalista häirintää potilaan taholta. |
__________________ |
__________________ |
45 Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1). |
45 Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1). |
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 60 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(60 a) Toissijaisen uhriksi joutumisen ehkäisemiseksi jäsenvaltioiden olisi tarjottava oikeus- ja lainvalvontaviranomaisille, jotka työskentelevät rikos- ja siviilioikeudellisissa menettelyissä, perus- ja jatkokoulutusta sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemisestä ja siihen reagoimisesta. Viranomaisille annettavassa koulutuksessa olisi käsiteltävä erityisesti haitallisia sukupuolistereotypioita, sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja sen mekanismeja, kuten rikoksentekijöiden toteuttamaa manipulointia, kiinnipitämistä, henkistä väkivaltaa ja pakottavaa kontrollia, pahoinpitelyä ja rikosten uusimista, sekä naisiin kohdistuvan väkivallan merkitystä lasten oikeuksien kannalta. Viranomaisille olisi tarjottava asianmukaiset välineet, jotta he voivat arvioida tilannetta luotettavien riskinarviointivälineiden avulla. |
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 61 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(61) Aliraportoinnin torjumiseksi jäsenvaltioiden olisi myös oltava yhteydessä lainvalvontaviranomaisiin, kun ne kehittävät koulutusta, varsinkin haitallisista sukupuolistereotypioista, mutta myös silloin kun on kyse rikosten ehkäisemisestä, koska lainvalvontaviranomaisilla on yleensä tiiviit yhteydet ryhmiin, jotka ovat vaarassa joutua kohtaamaan väkivaltaa, ja uhreihin. |
(61) Jotta voitaisiin torjua naisten haluttomuutta ilmoittaa väkivallasta ja siten aliraportoinnin ongelmaa, jäsenvaltioiden olisi myös oltava yhteydessä lainvalvontaviranomaisiin, kun ne kehittävät koulutusta, varsinkin haitallisista sukupuolistereotypioista ja ennakkoluuloista, myös moniperusteisesta syrjinnästä, sekä tarjottava soveltuvia paikkoja lainvalvontaviranomaisen tiloissa ja puhelinpalveluja, joissa vastaanotetaan asianmukaisesti väkivaltarikoksista ilmoittavien naisten todistajanlausunnot, ja oltava niihin yhteydessä myös silloin kun on kyse rikosten ehkäisemisestä, koska lainvalvontaviranomaisilla on yleensä tiiviit yhteydet ryhmiin, jotka ovat vaarassa joutua kohtaamaan väkivaltaa, ja uhreihin. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava riittävä rahoitus tällaisille koulutusohjelmille. |
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 62 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(62) Olisi perustettava interventio-ohjelmia (uusiutuvien) naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten tai lähisuhdeväkivaltarikosten riskin ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Ohjelmilla olisi erityisesti pyrittävä opettamaan rikoksentekijöille tai henkilöille, jotka ovat vaarassa syyllistyä rikoksiin, kuinka he voivat omaksua väkivallatonta käyttäytymistä ihmissuhteissa ja torjua väkivaltaisia käyttäytymismalleja. Ohjelmilla olisi kannustettava rikoksentekijöitä ottamaan vastuu toimistaan ja tarkastelemaan naisiin liittyviä asenteitaan ja uskomuksiaan. |
(62) Olisi perustettava interventio-ohjelmia (uusiutuvien) naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten tai lähisuhdeväkivaltarikosten riskin ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Ohjelmilla olisi erityisesti pyrittävä opettamaan rikoksentekijöille tai henkilöille, jotka ovat vaarassa syyllistyä rikoksiin, varsinkin kun alaikäisiä on alttiina, kuinka he voivat omaksua väkivallatonta käyttäytymistä ihmissuhteissa jokaista ihmistä kunnioittavalla tavalla ja torjua väkivaltaisia käyttäytymismalleja. Ohjelmilla olisi kannustettava rikoksentekijöitä ottamaan vastuu toimistaan ja tarkastelemaan naisiin liittyviä asenteitaan ja uskomuksiaan. |
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 65 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(65) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tietojen kerääminen rajoittuu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, jotta voidaan tukea naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan yleisyyden ja suuntausten seurantaa ja laatia uusia toimintastrategioita tällä alalla. Kun kerättyjä tietoja jaetaan, niiden ei tulisi sisältää henkilötietoja. |
(65) Sukupuoleen perustuvan väkivallan kitkemiseksi on tarpeen tukeutua johdonmukaisiin ja vertailukelpoisiin hallinnollisiin tietoihin, jotka perustuvat vankkaan ja koordinoituun tiedonkeruukehykseen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tietojen kerääminen rajoittuu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, jotta voidaan tukea naisiin, myös sosiaalisesti ja taloudellisesti haavoittuvassa asemassa oleviin sekä vammaisiin naisiin ja alaikäisiin, kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan yleisyyden ja suuntausten seurantaa ja laatia uusia toimintastrategioita tällä alalla. Kun kerättyjä tietoja jaetaan, niiden ei tulisi sisältää henkilötietoja. |
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Kun jäsenvaltiot toteuttavat tämän direktiivin mukaisia toimenpiteitä, niiden on otettava huomioon sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan syrjinnän uhreihin kohdistuva tavanomaista suurempi väkivallan riski, jotta ne voivat vastata tällaisten uhrien suurempiin suojelu- ja tukitarpeisiin 18 artiklan 4 kohdan, 27 artiklan 5 kohdan ja 37 artiklan 7 kohdan mukaisesti. |
1. Kun jäsenvaltiot toteuttavat tämän direktiivin mukaisia toimenpiteitä, niiden on otettava huomioon biologisen tai sosiaalisen sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan syrjinnän uhreihin kohdistuva tavanomaista suurempi väkivallan riski, jotta ne voivat vastata tällaisten uhrien suurempiin suojelu- ja tukitarpeisiin 18 artiklan 4 kohdan, 27 artiklan 5 kohdan ja 37 artiklan 7 kohdan mukaisesti. |
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1 a. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tätä direktiiviä täytäntöön pantaessa kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, joista valtaosa on naisia ja lapsia. |
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tätä direktiiviä sovellettaessa kiinnitetään erityistä huomiota pelottelun, kostotoimien, toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen vaaraan sekä tarpeeseen suojella uhrien ihmisarvoa ja fyysistä koskemattomuutta. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tätä direktiiviä sovellettaessa kiinnitetään erityistä huomiota pelottelun, kostotoimien, toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen vaaraan sekä tarpeeseen suojella uhrien ihmisarvoa ja fyysistä ja henkistä koskemattomuutta. |
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Tämä direktiivi on otettava huomioon, kun päätetään vanhempainvastuusta, huoltajuudesta ja sen järjestämisestä tapauksissa, joissa esiintyy lähisuhdeväkivaltaa, ja samalla on varmistettava uhrin ja lasten turvallisuus. |
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 b kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Tämä direktiivi on otettava huomioon julkisella ja yksityisellä sektorilla työssä tapahtuvan sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen väkivallan ennalta ehkäisemisen, käsittelyn ja rikoksentekijöiden rankaisemisen yhteydessä. |
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(b a) ’sukupuolella’ yhteiskunnallisesti rakentuneita rooleja, käyttäytymismuotoja, toimintoja ja ominaisuuksia, joita tietty yhteiskunta pitää sopivina miehille ja naisille; |
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(c) ’uhrilla’ jokaista sellaista henkilöä tämän biologisesta tai sosiaalisesta sukupuolesta riippumatta, ellei toisin mainita, jolle on aiheutunut välitöntä haittaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista väkivallanteoista, mukaan lukien tällaisen väkivallan lapsitodistajat; |
(c) ’uhrilla’ jokaista sellaista henkilöä tämän biologisesta tai sosiaalisesta sukupuolesta tai iästä riippumatta, ellei toisin mainita, jolle on aiheutunut välitöntä haittaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista väkivallanteoista, mukaan lukien tällaisen väkivallan lapsitodistajat; |
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – j alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(j) ’huollettavalla’ tarkoitetaan uhrin lasta tai muuta sellaista henkilöä, joka asuu samassa kotitaloudessa uhrin kanssa ja jolle uhri tarjoaa hoitoa ja tukea, mutta ei rikoksentekijää tai epäiltyä. |
(j) ’huollettavalla’ tarkoitetaan uhrin lasta tai muuta sellaista henkilöä, joka asuu samassa kotitaloudessa uhrin kanssa osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti ja jolle uhri tarjoaa hoitoa ja tukea, mutta ei rikoksentekijää tai epäiltyä. |
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – j a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(j a) ’väkivallan todistamisella’ lapsen kokemusta yhdestä väärinkäytön muodosta a ja b alakohdissa tarkoitettuna väkivaltana, joka kohdistuu lapsen läheisiin, perheenjäseniin tai muihin kotitalouden tärkeisiin henkilöihin; |
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – j b alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(j b) ’vanhempainvastuulla’ kaikkia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka liittyvät lapsen henkilöön tai omaisuuteen ja jotka jollakin luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on tuomioistuimen tuomion tai lain taikka voimassa olevan sopimuksen perusteella, mukaan lukien huolto-oikeus ja tapaamisoikeus; |
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – j c alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(j c) ’ennaltaehkäisevillä toimintapolitiikoilla ja toimenpiteillä’ kaikkia toimia ja asenteita, joilla pyritään poistamaan naisten ja miesten välinen eriarvoisuus ja sen haitalliset seuraukset heidän lapsiinsa. |
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman suostumusta tapahtuvalla teolla tarkoitetaan tekoa, joka suoritetaan ilman naisen vapaaehtoista suostumusta tai silloin, kun nainen ei fyysisen tai psyykkisen tilansa vuoksi kykene muodostamaan ja ilmaisemaan vapaata tahtoaan, koska hän on esimerkiksi tiedoton, päihtynyt, unessa, sairas, loukkaantunut fyysisesti tai vammainen, ja hänen kyvyttömyyttään ilmaista vapaata tahtoaan käytetään hyväksi. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman suostumusta tapahtuvalla teolla tarkoitetaan tekoa, joka suoritetaan ilman naisen vapaaehtoista suostumusta, pakottamalla tai silloin, kun nainen ei fyysisen tai psyykkisen tilansa vuoksi kykene muodostamaan ja ilmaisemaan vapaata tahtoaan, koska hän on esimerkiksi tiedoton, päihtynyt, unessa, sairas, loukkaantunut fyysisesti tai vammainen, ja hänen kyvyttömyyttään ilmaista vapaata tahtoaan tai puolustautua käytetään hyväksi. |
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman suostumusta tapahtuvalla teolla tarkoitetaan tekoa, joka suoritetaan ilman naisen vapaaehtoista suostumusta tai silloin, kun nainen ei fyysisen tai psyykkisen tilansa vuoksi kykene muodostamaan ja ilmaisemaan vapaata tahtoaan, koska hän on esimerkiksi tiedoton, päihtynyt, unessa, sairas, loukkaantunut fyysisesti tai vammainen, ja hänen kyvyttömyyttään ilmaista vapaata tahtoaan käytetään hyväksi. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman suostumusta tapahtuvalla teolla tarkoitetaan tekoa, joka suoritetaan ilman naisen nimenomaista vapaaehtoista suostumusta tai silloin, kun nainen ei fyysisen tai psyykkisen tilansa vuoksi kykene muodostamaan ja ilmaisemaan vapaata tahtoaan, koska hän on esimerkiksi tiedoton, päihtynyt, unessa, sairas, loukkaantunut fyysisesti tai vammainen, ja hänen kyvyttömyyttään ilmaista vapaata tahtoaan käytetään hyväksi. |
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) rikos on kohdistettu henkilöön, joka on erityisten haavoittuvassa asemassa esimerkiksi riippuvuusaseman taikka fyysisen, henkisen, älyllisen tai aistivamman vuoksi, tai joka asui laitoksessa; |
(b) rikos on kohdistettu henkilöön, joka on erityisten haavoittuvassa asemassa esimerkiksi raskauden, riippuvuusaseman taikka fyysisen, henkisen, älyllisen tai aistivamman vuoksi, tai joka asui laitoksessa; |
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – l a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(l a) rikos on kohdistettu uhriin, joka oli rikoksentekijän hoidossa, suojeltavana tai huollettavana tai jota rikoksentekijä opetti tai jolle tämä antoi hoitoa; |
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta – m alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(m) rikos on tehty käyttämällä väärin tunnustettua luottamus- tai auktoriteettiasemaa tai vaikutusvaltaa; |
(m) rikos on tehty käyttämällä väärin tunnustettua luottamus- tai auktoriteettiasemaa tai vaikutusvaltaa, kuten laillisen huoltajan asemaa; |
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Sen lisäksi, että uhrilla on oikeus tehdä rikosilmoitus direktiivin 2012/29/EU 5 artiklan nojalla, jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhri voi ilmoittaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta toimivaltaisille viranomaisille helpolla ja saavutettavissa olevalla tavalla. Tähän sisältyy mahdollisuus ilmoittaa rikoksista verkossa tai tieto- ja viestintäteknologioiden avulla, mukaan lukien mahdollisuus toimittaa todisteita erityisesti verkkoväkivaltarikoksista ilmoittamisen yhteydessä. |
1. Sen lisäksi, että uhrilla on oikeus tehdä rikosilmoitus direktiivin 2012/29/EU 5 artiklan nojalla, jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhri voi ilmoittaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta tai lähisuhdeväkivallasta toimivaltaisille viranomaisille helpolla ja saavutettavissa olevalla tavalla erillisissä, turvallisissa ja asialle varatuissa paikoissa. Tähän sisältyy mahdollisuus ilmoittaa rikoksista ilmaisessa puhelinpalvelussa sekä verkossa tai muiden esteettömien tieto- ja viestintäteknologioiden avulla, mukaan lukien mahdollisuus toimittaa todisteita erityisesti verkkoväkivaltarikoksista ilmoittamisen yhteydessä. Niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet asianmukaisen vastaanoton varmistamiseksi uhreille ja taattava, että kullakin toimivaltaisella viranomaisella on väkivaltaa käsittelevät yhteyshenkilöt, joista ainakin yksi on nainen. |
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kannustaakseen henkilöitä, jotka tietävät tai epäilevät hyvässä uskossa, että on tapahtunut naisiin kohdistuva väkivaltarikos tai lähisuhdeväkivaltarikos, ilmoittamaan tietonsa toimivaltaisille viranomaisille. |
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kannustaakseen henkilöitä, jotka tietävät tai epäilevät hyvässä uskossa, että on tapahtunut naisiin kohdistuva väkivaltarikos tai lähisuhdeväkivaltarikos tai että uusia väkivallantekoja on odotettavissa, ilmoittamaan tietonsa luottamuksellisesti toimivaltaisille viranomaisille. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrille tiedotetaan oikea-aikaisesti näistä kolmansien osapuolten ilmoituksista ja että sukupuolinäkökulmat ja lapsiin liittyvät näkökulmat huomioiva riskinarviointi, riskinhallinta ja turvallisuussuunnittelu toteutetaan ja pannaan täytäntöön ennen kuin rikoksentekijää vastaan ryhdytään aktiivisiin toimiin naisen ja hänen lastensa turvallisuuden varmistamiseksi, ellei tilanteen kiireellisyys toisin edellytä. |
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa lainsäädännössä asianomaisille ammattihenkilöille, kuten terveydenhuollon ammattihenkilöille, asetetut salassapitosäännöt eivät estä heitä ilmoittamasta toimivaltaisille viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että henkilöä uhkaa välittömästi vakava fyysinen haitta jonkin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan rikoksen kohteeksi joutumisen vuoksi. Jos uhri on lapsi, ammattihenkilöiden on voitava ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että on tehty tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva vakava väkivallanteko tai uusia vakavia väkivallantekoja on odotettavissa. |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa lainsäädännössä asianomaisille ammattihenkilöille, kuten terveydenhuollon ammattihenkilöille, asetetut salassapitosäännöt eivät estä heitä ilmoittamasta toimivaltaisille viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että henkilöä uhkaa välittömästi vakava fyysinen haitta jonkin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan rikoksen kohteeksi joutumisen vuoksi. Erityisesti jos uhri on lapsi, ammattihenkilöiden on ilmoitettava oikea-aikaisesti toimivaltaisille viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että on tehty tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva väkivallanteko tai uusia väkivallantekoja on odotettavissa. Kun toimivaltaiset viranomaiset saavat tällaisen ilmoituksen, niiden on varmistettava, että uhrin yksityisyys turvataan ja että tätä suojellaan mahdollisilta kostotoimilta. |
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Silloin kun lapset ilmoittavat naisiin kohdistuvasta väkivaltarikoksesta tai lähisuhdeväkivaltarikoksesta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoitusmenettelyt ovat turvallisia, luottamuksellisia, saatavilla ja suunniteltu lasten käyttöön soveltuviksi ja lapsille soveltuvalla kielellä heiden ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Jos rikos koskee huoltajaa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ilmoittaminen ei edellytä kyseisen henkilön suostumusta. |
4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla kannustetaan alaikäisiä ilmoittamaan rikoksista viranomaisille, ja helpotettava ilmoittamista. Silloin kun lapset ilmoittavat naisiin kohdistuvasta väkivaltarikoksesta tai lähisuhdeväkivaltarikoksesta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoitusmenettelyt ovat turvallisia, luottamuksellisia, saatavilla ja suunniteltu lasten käyttöön soveltuviksi ja lapsille soveltuvalla kielellä heiden ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Jos rikos koskee huoltajaa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ilmoittaminen ei edellytä kyseisen henkilön suostumusta. |
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 4 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4 a. Kun vammaiset naiset, myös laitoksissa asuvat vammaiset naiset, ilmoittavat väkivaltarikoksesta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoitusmenettelyt ovat turvallisia, luottamuksellisia ja esteettömiä, myös mahdollistamalla pistekirjoituksen ja viittomakielen käytön. Tähän voi myös sisältyä mahdollisuus ilmoittaa rikoksista sairaaloissa tai vastaavissa laitoksissa. Jos huoltaja on osallisena rikoksessa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoittaminen ei edellytä kyseisen henkilön suostumusta. |
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 5 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisia viranomaisia, jotka ovat yhteydessä naisiin kohdistuvista väkivaltarikoksista tai lähisuhdeväkivaltarikoksista ilmoittavaan uhriin, kielletään siirtämästä uhrin oleskelustatusta koskevia henkilötietoja toimivaltaisille maahanmuuttoviranomaisille vähintään siihen asti, kunnes 18 artiklassa tarkoitettu ensimmäinen henkilökohtainen arviointi on saatu tehtyä. |
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisia viranomaisia, jotka ovat yhteydessä naisiin kohdistuvista väkivaltarikoksista, lähisuhdeväkivaltarikoksista tai verkkoväkivaltarikoksista ilmoittavaan uhriin, kielletään siirtämästä uhrin oleskelustatusta koskevia henkilötietoja toimivaltaisille maahanmuuttoviranomaisille. Jos uhri on maahanmuuttaja tai pakolainen, asianomaisen ammattihenkilön on voitava tehdä ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille turvallisesti ja esteettömällä tavalla ja varmistettava riittävät suojelutoimenpiteet ja oikeussuojan saatavuus. |
Tarkistus 56
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa tutkivilla ja niistä syytteitä nostavilla henkilöillä, yksiköillä ja muilla tahoilla on riittävä asiantuntemus ja tehokkaat tutkintakeinot tällaisten rikosten tehokasta tutkintaa ja niihin liittyviä syytetoimia varten, erityisesti sähköisten todisteiden keräämiseksi, analysoimiseksi ja turvaamiseksi verkkoväkivaltatapauksissa. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa tutkivilla ja niistä syytteitä nostavilla henkilöillä, yksiköillä ja muilla tahoilla on riittävät henkilöstöresurssit ja taloudelliset resurssit, riittävä asiantuntemus ja tehokkaat tutkintakeinot tällaisten rikosten tehokasta tutkintaa ja niihin liittyviä syytetoimia varten, erityisesti sähköisten todisteiden keräämiseksi, analysoimiseksi ja turvaamiseksi verkkoväkivaltatapauksissa. |
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ohjattava uhrit asiaankuuluvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden huomaan tai 27, 28 ja 29 artiklassa tarkoitettuihin tukipalveluihin todisteiden hankkimiseksi, erityisesti seksuaalisen väkivallan tapauksissa, joissa uhri haluaa nostaa syytteen ja käyttää kyseisiä palveluja. |
4. Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ohjattava uhrit asiaankuuluvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden, myös asianmukaisten psykologipalvelujen ja mielenterveyshuollon, huomaan tai 27, 28 ja 29 artiklassa tarkoitettuihin tukipalveluihin todisteiden hankkimiseksi, erityisesti seksuaalisen väkivallan tapauksissa, joissa uhri haluaa nostaa syytteen ja käyttää kyseisiä palveluja. Tällaisia tapauksia käsitteleville ammattihenkilöille olisi annettava kohdennettua koulutusta, jotta he kykenevät käsittelemään kaikkia väkivallan muotoja ja sen mekanismeja, keskittyen ensisijaisesti uhrin tarpeisiin ja huolenaiheisiin. |
Tarkistus 58
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Henkilökohtainen arviointi aloitetaan, kun uhri on ensimmäisen kerran yhteydessä toimivaltaisiin viranomaisiin. Toimivaltaisten oikeusviranomaisten on tarkistettava viimeistään rikosoikeudellista menettelyä aloitettaessa, onko arviointi suoritettu. Jos ei ole, viranomaisten on korjattava tilanne ja aloitettava arviointi mahdollisimman pian. |
2. Henkilökohtainen arviointi aloitetaan, kun uhri on ensimmäisen kerran yhteydessä toimivaltaisiin viranomaisiin, myös uhrien turvallisuuden ja suojelun varmistamiseksi. Toimivaltaisten oikeusviranomaisten on tarkistettava viimeistään rikosoikeudellista menettelyä aloitettaessa, onko arviointi suoritettu. Jos ei ole, viranomaisten on korjattava tilanne ja aloitettava arviointi mahdollisimman pian. |
Tarkistus 59
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Henkilökohtaisessa arvioinnissa on keskityttävä rikoksentekijän tai epäillyn aiheuttamaan riskiin, kuten toistuvan väkivallan riski, ruumiinvamman riski, aseiden käyttö, uhrin kanssa asuva rikoksentekijä tai epäilty, rikoksentekijän tai epäillyn huumeiden tai alkoholin väärinkäyttö, lasten hyväksikäyttö, mielenterveysongelmat tai vainoaminen. |
3. Henkilökohtaisessa arvioinnissa on keskityttävä rikoksentekijän tai epäillyn aiheuttamaan riskiin, kuten toistuvan väkivallan riski, sen todennäköisyys, että uhri palaa rikoksentekijän tai epäillyn luo, se, missä määrin uhri on rikoksentekijän tai epäillyn määräysvallan alaisena ja tämän mahdolliset vaikutukset todisteisiin, ruumiinvamman riski, aseiden käyttö, uhrin kanssa asuva rikoksentekijä tai epäilty, se, onko tapauksessa mukana lapsia, uhrin taloudellinen riippuvuus rikoksentekijästä tai epäillystä, rikoksentekijän tai epäillyn huumeiden tai alkoholin väärinkäyttö, lasten hyväksikäyttö, mielenterveysongelmat tai vainoaminen. |
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Arvioinnissa on otettava huomioon uhrin yksilölliset olosuhteet, kuten se, onko hän sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan syrjinnän kohde ja sen vuoksi suuremmassa vaarassa joutua väkivallan kohteeksi, sekä uhrin oma kertomus ja arvio tilanteesta. Arviointi on toteutettava uhrin edun mukaisesti, ja siinä on kiinnitettävä erityistä huomiota tarpeeseen välttää toissijainen tai toistuva uhriksi joutuminen. |
4. Arvioinnissa on otettava huomioon uhrin yksilölliset olosuhteet, kuten se, onko hän sukupuolen, iän ja vammaisuuden tai muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvan syrjinnän kohde ja sen vuoksi suuremmassa vaarassa joutua väkivallan kohteeksi, sekä uhrin oma kertomus ja arvio tilanteesta. Arviointi on toteutettava uhrin edun mukaisesti, ja siinä on kiinnitettävä erityistä huomiota tarpeeseen välttää toissijainen tai toistuva uhriksi joutuminen. |
Tarkistus 61
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Henkilökohtainen arviointi on tehtävä yhteistyössä kaikkien kussakin menettelyvaiheessa asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja asiaankuuluvien tukipalvelujen kanssa, kuten uhrien suojelukeskukset ja naisten suojamajoitus, sosiaalipalvelut ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. |
6. Henkilökohtainen arviointi on tehtävä yhteistyössä kaikkien kussakin menettelyvaiheessa asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja asiaankuuluvien tukipalvelujen kanssa, kuten uhrien suojelukeskukset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, myös tapauksissa, joissa tällaisia palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt, ja naisille ja lapsille tarkoitetut hyvinvointipalvelut, suojamajoitus, sosiaalipalvelut ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Psykofyysistä tukea on annettava uhrille erityisesti kuulustelujen aikana ja niiden jälkeen siten, että otetaan huomioon olosuhteisiin liittyvät emotionaaliset jännitteet, ja se on suunniteltava siten, että sillä ehkäistään riskitekijöitä, jotka voivat johtaa uusiin väkivaltarikoksiin. |
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
20 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Niiden on tarvittaessa voitava ohjata lapsiuhreja, myös todistajia, tukipalveluihin ilman huoltajan ennakkosuostumusta. |
3. Niiden on voitava ohjata lapsiuhreja, myös todistajia, asianmukaisiin tukipalveluihin ilman huoltajan ennakkosuostumusta, jos se on lapsen edun mukaista. |
Tarkistus 63
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrin tai hänen huollettavansa terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvan välittömän vaaran uhatessa toimivaltaiset viranomaiset määräävät tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan väkivaltaan syyllistyneen tai siitä epäillyn poistumaan uhrin tai hänen huollettavanaan olevien henkilöiden asunnosta riittävän pitkäksi ajaksi sekä kieltävät syyllistä tai epäiltyä menemästä asuntoon tai uhrin työpaikalle tai ottamasta yhteyttä uhriin tai hänen huollettaviinsa millään tavoin. Tällaiset kiellot ja määräykset tulevat voimaan välittömästi eivätkä ne saa riippua siitä, että uhri tekee rikosilmoituksen. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrin tai hänen huollettavansa terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvan välittömän vaaran uhatessa toimivaltaiset viranomaiset määräävät tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan väkivaltaan syyllistyneen tai siitä epäillyn poistumaan uhrin tai hänen huollettavanaan olevien henkilöiden asunnosta riittävän pitkäksi ajaksi sekä kieltävät syyllistä tai epäiltyä menemästä asuntoon tai sen lähelle tai menemästä uhrin työpaikalle tai ottamasta yhteyttä uhriin tai hänen huollettaviinsa millään tavoin. Tällaiset kiellot ja määräykset tulevat voimaan välittömästi eivätkä ne saa riippua siitä, että uhri tekee rikosilmoituksen. Toimivaltaisten viranomaisten on myös varmistettava, että uhreilla on mahdollisuus saada välittömästi yhteys poliisiin ja/tai päästä välittömästi poliisin luo puhelinhälytysten, hätäpuhelupalvelujen tai muiden tällaisten mekanismien avulla, jotka ovat saatavilla maksutta ja käytettävissä ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä. |
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 1 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1 a. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteet sähköisen valvonnan käyttöönottamiseksi tällaisten kieltojen ja määräysten täytäntöönpanon valvonnan varmistamiseksi. |
Tarkistus 65
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 1 b kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1 b. Tilanteissa, joissa lähisuhdeväkivaltaan syyllistyy puoliso tai entinen puoliso tai kumppani tai entinen kumppani, tai tilanteissa, joissa väkivalta kohdistuu lapsiin, toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että etusijalle asetetaan naisten ja lasten poistaminen paikalta ja turvallisuus, ja niiden helpotettava sitä. |
Tarkistus 66
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa lähestymiskieltoja tai suojelumääräyksiä uhrien tai heidän huollettaviensa suojelemiseksi tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvalta väkivallalta pitkällä aikavälillä, myös estämällä tai kieltämällä rikoksentekijän tai epäillyn tietynlaisen vaarallisen käyttäytymisen. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa lähestymiskieltoja tai suojelumääräyksiä uhrien tai heidän huollettaviensa suojelemiseksi aidosti ja tehokkaasti tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvalta väkivallalta pitkällä aikavälillä, myös estämällä tai kieltämällä rikoksentekijän tai epäillyn tietynlaisen vaarallisen käyttäytymisen. |
Tarkistus 67
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 3 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että naisten ja näiden lasten poistaminen paikalta asetetaan etusijalle, jos lapsi on vanhempainvastuun ja tapaamisoikeuden omaavan rikoksentekijän tai epäillyn väkivallan uhrina tai vaarassa joutua uhriksi joko suoraan tai todistajana. |
Tarkistus 68
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrin aiempaa seksuaalista käyttäytymistä tai muita siihen liittyviä uhrin yksityiselämää koskevia seikkoja koskevia kysymyksiä, tutkimuksia ja todisteita ei sallita rikostutkinnassa eikä tuomioistuinkäsittelyssä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta puolustukseen. |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rikostutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä suojellaan uhrin oikeutta yksityisyyteen ja erityisesti oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja että uhrin aiempaa seksuaalista käyttäytymistä tai muita siihen liittyviä uhrin yksityiselämää koskevia seikkoja koskevia kysymyksiä, tutkimuksia ja todisteita ei sallita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta puolustukseen. |
Tarkistus 69
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on annettava toimintaohjeet rikosoikeudenkäynteihin osallistuville toimivaltaisille viranomaisille, muun muassa syyttäjille ja oikeusviranomaisille, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa koskevia tapauksia varten. Näissä toimintaohjeissa on annettava ohjeita siitä, |
Jäsenvaltioiden on annettava toimintaohjeet rikosoikeudenkäynteihin ja soveltuvin osin siviilioikeudellisin menettelyihin, joita ovat muun muassa yksityisoikeudellista vastuuta, avioeroa, virallisen parisuhteen päättymistä tai huoltajuutta koskevat menettelyt, osallistuville toimivaltaisille viranomaisille, muun muassa syyttäjille ja oikeusviranomaisille, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, myös tällaista väkivaltaa todistaneita lapsia, koskevia tapauksia varten. Nämä toimintaohjeet on laadittava tiiviissä yhteistyössä erityispalvelujen ja naisten ja lasten oikeuksia edistävien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, ja niissä on annettava ohjeita siitä, |
Tarkistus 70
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(c) miten uhreja kohdellaan trauma-, sukupuoli- ja lapsisensitiivisellä tavalla; |
(c) miten uhreja kohdellaan trauma-, sukupuoli-, vammais- ja lapsisensitiivisellä tavalla, varmistaen aina lapsen oikeus tulla kuulluksi ja lapsen etu; |
Tarkistus 71
Ehdotus direktiiviksi
24 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) antaa riippumatonta apua ja neuvoja naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille; |
(a) antaa maksutonta ja riippumatonta apua ja neuvoja naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille; |
Tarkistus 72
Ehdotus direktiiviksi
24 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) julkaista riippumattomia raportteja ja antaa suosituksia kaikista tällaisiin väkivallan muotoihin liittyvistä kysymyksistä; |
(b) julkaista riippumattomia raportteja ja antaa suosituksia kaikista tällaisiin väkivallan muotoihin liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien nykyisten parhaiden käytäntöjen määrittäminen; |
Tarkistus 73
Ehdotus direktiiviksi
26 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrilla on oikeus vaatia rikoksentekijältä täyttä korvausta vahingoista, jotka ovat aiheutuneet mistä tahansa naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan muodosta. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrilla on oikeus vaatia rikoksentekijältä täyttä korvausta vahingoista, jotka ovat aiheutuneet mistä tahansa naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan muodosta, myös tällaisen väkivallan todistavan lapsen osalta. |
Tarkistus 74
Ehdotus direktiiviksi
26 a artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
26 a artikla |
|
Sukupuoleen perustuvan väkivallan vaikutus siviilioikeudellisissa menettelyissä |
|
1. Kun henkilö on todettu syylliseksi rikolliseen toimintaan, joka on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, sellaisena kuin se on säädetty rangaistavaksi unionin tai kansallisessa lainsäädännössä, jäsenvaltioita kannustetaan pitämään tätä kiistattomana todisteena asiaa koskevissa siviilioikeudellisissa menettelyissä, mukaan lukien yksityisoikeudellista vastuuta, avioeroa, virallisen parisuhteen päättymistä tai huoltajuutta koskevat menettelyt. |
|
2. Jäsenvaltioita kannustetaan varmistamaan, että sukupuoleen perustuvan väkivallan tapaukset johtavat automaattisesti aiempien vanhempainvastuuta, huoltajuutta ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten tarkistamiseen ja että ne otetaan huomioon mahdollisissa uusissa menettelyissä. |
|
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tapaamisoikeus keskeytetään tai päätetään välittömästi, jos lapsi on vanhempainvastuun ja tapaamisoikeuden omaavan rikoksentekijän tai epäillyn väkivallan uhrina tai vaarassa joutua uhriksi joko suoraan tai todistajana. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä otetaan aina ensisijaisesti huomioon lapsen etu. |
Tarkistus 75
Ehdotus direktiiviksi
26 b artikla (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
26 b artikla |
|
Oikeusapu |
|
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tehokkaiden oikeussuojakeinojen ja oikeudellisen tiedon saatavuuden varmistamiseksi uhreille heti kun rikosilmoitus on tehty ja asiaa koskevan menettelyn koko keston ajan. |
|
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava direktiivin 2012/29/EU mukaisesti, että kun rikosilmoitus on tehty tai menettely on aloitettu niiden lainkäyttöalueella, oikeusapua ja tukitoimenpiteitä tarjotaan riippumatta uhrin asuinpaikasta. |
|
3. Jos mahdollista, uhrin puolustukselle myönnetyn avun määrä ei saa olla pienempi kuin rikoksentekijän tai epäillyn puolustukselle myönnetty määrä. |
Tarkistus 76
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen uhreille on saatavilla direktiivin 2012/29/EU 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja erityistukipalveluja. Erityistukipalveluihin on sisällyttävä |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen uhreille on saatavilla maksutta direktiivin 2012/29/EU 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja erityistukipalveluja. Erityistukipalveluihin on sisällyttävä |
Tarkistus 77
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) neuvontaa ja tietoa kaikista rikoksen seurauksena esiin tulevista oikeudellisista tai käytännön asioista, mukaan lukien asunnon saanti, koulutus ja apu työpaikan säilyttämiseksi tai löytämiseksi; |
(a) neuvontaa ja tietoa kaikista rikoksen seurauksena esiin tulevista oikeudellisista tai käytännön asioista, mukaan lukien asianmukaisen ja esteettömän asunnon saanti, koulutus ja apu työpaikan säilyttämiseksi tai löytämiseksi; |
Tarkistus 78
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – b alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) ohjaaminen lääketieteellisiin ja oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin; |
(b) ohjaaminen lääketieteellisen ja psykologisen asiantuntija-avun piiriin ja oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin; |
Tarkistus 79
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(c) tukea verkkoväkivallan uhreille, mukaan lukien neuvontaa oikeussuojakeinoista ja muista keinoista rikokseen liittyvän verkkosisällön poistamiseksi. |
(c) tukea verkkoväkivallan uhreille, mukaan lukien neuvontaa oikeussuojakeinoista ja muista keinoista rikokseen liittyvän verkkosisällön poistamiseksi; |
Tarkistus 80
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(c a) erityistä lisätukea, jota tarvitaan tapauksissa, joissa lapsi on todistanut väkivaltaa; |
Tarkistus 81
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen, erityisesti kyseisen kohdan c alakohdassa tarkoitettujen palvelujen, tarjoamiseksi, mukaan lukien silloin, kun tällaisia palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt. |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen, erityisesti kyseisen kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen palvelujen, tarjoamiseksi, mukaan lukien silloin, kun tällaisia palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt. |
Tarkistus 82
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 5 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Jäsenvaltioiden on laadittava toimintaohjeita ja -käytänteitä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ammattihenkilöille kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan muotojen uhrien tunnistamiseksi ja asianmukaisen tuen antamiseksi heille, mukaan lukien uhrien ohjaaminen asiaankuuluviin tukipalveluihin. Näistä toimintaohjeista ja -käytänteistä on myös käytävä ilmi, miten voidaan vastata sellaisten uhrien erityistarpeisiin, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua tällaisen väkivallan kohteeksi sen vuoksi, että he kokevat sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvaa syrjintää. |
5. Jäsenvaltioiden on laadittava unionin tason parhaita käytäntöjä hyödyntäen toimintaohjeita ja -käytänteitä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ammattihenkilöille sekä vapaaehtoistyöntekijöille kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan muotojen uhrien tunnistamiseksi ja asianmukaisen tuen antamiseksi heille, mukaan lukien uhrien ohjaaminen asiaankuuluviin tukipalveluihin. Näistä toimintaohjeista ja -käytänteistä on myös käytävä ilmi, miten voidaan vastata sellaisten uhrien erityistarpeisiin, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua tällaisen väkivallan kohteeksi sen vuoksi, että he kokevat sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvaa syrjintää. Asianomaiset henkilöt ja yhteisöt olisi otettava mielekkäällä tavalla mukaan tällaisten toimintaohjeiden ja -käytänteiden laatimiseen joko suoraan tai edustajiensa ja heitä edustavien järjestöjen kautta. |
Tarkistus 83
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 7 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erityistukipalveluja on saatavilla uhreille ennen rikosoikeudenkäyntiä, sen aikana ja riittävän pitkään sen jälkeen. |
7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erityistukipalveluja on saatavilla uhreille maksutta ennen rikosoikeudenkäyntiä sekä asiaa koskevaa siviilioikeudellista menettelyä, sen aikana ja niin kauan kuin tarvitaan väkivallan jälkeen. |
Tarkistus 84
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioilla on oltava asianmukaisesti varustettuja ja helposti saavutettavia raiskauskriisikeskuksia tai seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksia, jotta voidaan varmistaa tehokas tuki seksuaalisen väkivallan uhreille, mukaan lukien avustaminen todisteiden säilyttämisessä ja dokumentoinnissa. Näissä keskuksissa on tarjottava lääketieteellisiä ja oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia, traumatukea ja psykologista neuvontaa sen jälkeen, kun rikos on tehty ja niin pitkään kuin on tarpeen. Jos uhri on lapsi, tällaiset palvelut on tarjottava lapsiystävällisellä tavalla. |
1. Jäsenvaltioilla on oltava asianmukaisesti varustettuja ja helposti saavutettavia raiskauskriisikeskuksia tai seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksia, jotta voidaan varmistaa tehokas tuki seksuaalisen väkivallan uhreille, mukaan lukien avustaminen todisteiden säilyttämisessä ja dokumentoinnissa. Näillä keskuksilla olisi oltava riittävät henkilöstöresurssit ja taloudelliset resurssit, ja niissä on tarjottava lääketieteellisiä ja oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia, traumatukea ja psykologista neuvontaa sen jälkeen, kun rikos on tehty ja niin pitkään kuin on tarpeen. Jos uhri on lapsi, tällaiset palvelut on tarjottava lapsiystävällisellä tavalla. |
Tarkistus 85
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen on oltava saatavilla maksutta ja käytettävissä jokaisena viikonpäivänä. Ne voivat olla osa 27 artiklassa tarkoitettuja palveluja. |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen on oltava saatavilla maksutta ja käytettävissä ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä. Ne voivat olla osa 27 artiklassa tarkoitettuja palveluja. |
Tarkistus 86
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Tuen antamiseen seksuaalisen väkivallan uhreille sovelletaan 27 artiklan 3 ja 6 kohtaa. |
4. Tuen antamiseen seksuaalisen väkivallan uhreille sovelletaan 27 artiklan 3, 6 ja 7 kohtaa. |
Tarkistus 87
Ehdotus direktiiviksi
29 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Tuen antamiseen naisten sukuelinten silpomisen uhreille sovelletaan 27 artiklan 3 ja 6 kohtaa ja 28 artiklan 2 kohtaa. |
2. Tuen antamiseen naisten sukuelinten silpomisen uhreille sovelletaan 27 artiklan 3, 6 ja 7 kohtaa ja 28 artiklan 2 kohtaa. |
Tarkistus 88
Ehdotus direktiiviksi
29 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava näiden palvelujen riittävä maantieteellinen jakautuminen ja kapasiteetti koko alueellaan. |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava näiden palvelujen riittävä maantieteellinen jakautuminen ja kapasiteetti koko alueellaan kiinnittäen erityistä huomiota siihen, että naiset voivat käyttää palveluja maaseudulla ja syrjäisillä alueilla turvallisesti ja luottamuksellisesti. |
Tarkistus 89
Ehdotus direktiiviksi
30 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työssä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän tapauksissa uhrien ja työnantajien käytettävissä on ulkoisia neuvontapalveluja. Näihin palveluihin on sisällyttävä neuvontaa tällaisten tapausten asianmukaisesta käsittelystä työpaikalla, työnantajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista rikoksentekijän poistamiseksi työpaikalta ja mahdollisuudesta sovitteluun varhaisessa vaiheessa uhrin niin halutessa. |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työssä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän tapauksissa uhrien ja työnantajien käytettävissä on ulkoisia riippumattomia neuvontapalveluja. Näihin palveluihin on sisällyttävä neuvontaa tällaisten tapausten asianmukaisesta käsittelystä työpaikalla, työnantajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista rikoksentekijän poistamiseksi työpaikalta ja mahdollisuudesta sovitteluun varhaisessa vaiheessa uhrin niin halutessa. |
Tarkistus 90
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on perustettava ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä käytettävissä olevia, koko valtion alueen kattavia puhelinpalveluja, jotka tarjoavat maksutta neuvontaa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille. Neuvonta on annettava luottamuksellisesti tai sallien soittajien esiintymisen nimettöminä. Jäsenvaltioiden on varmistettava tällaisen palvelun tarjoaminen myös muiden tieto- ja viestintäteknologioiden, mukaan lukien verkkosovellusten, avulla. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava ja tarjottava kansallisella tasolla kaikki resurssit sellaisten erikoistuneiden puhelinpalvelujen perustamiselle, jotka tarjoavat neuvontaa, tukea, neuvoja ja tietoa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreille, tai tuettava tällaisten kansallisten puhelinpalvelujen kehittämistä jäsenvaltioissa, joissa niitä on jo olemassa. Puhelinpalvelujen on oltava käytettävissä maksutta ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä, ja niissä on oltava riittävä määrä neuvontaa antavia henkilöitä. Neuvonnan, neuvojen ja tiedon on katettava kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan muodot, myös lähisuhdeväkivalta, ja tällaista väkivaltaa todistaneet lapset. Erityispalvelujen on tarjottava näitä puhelinpalveluja ja palveluja tai niitä on tarjottava erityispalvelujen tuella, ja puhelinpalvelujen ja palvelujen on voitava ohjata uhreja välttämättömiin lääketieteellisiin, oikeudellisiin ja turvallisuuspalveluihin. Neuvonta on annettava luottamuksellisesti tai sallien soittajien esiintymisen nimettöminä. Jäsenvaltioiden on varmistettava tällaisen palvelun tarjoaminen myös muiden tieto- ja viestintäteknologioiden, mukaan lukien verkkosovellusten, avulla. |
Tarkistus 91
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdassa tarkoitetut palvelut ovat vammaisten loppukäyttäjien käytettävissä, mukaan lukien tuen tarjoaminen helposti ymmärrettävällä kielellä. Näiden palvelujen on oltava esteettömiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/88252 liitteessä I vahvistettujen sähköisten viestintäpalvelujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että puhelinpalveluissa ja muissa kanavissa työskentelevät henkilöt on koulutettu olemaan vastanottavaisia ja ottamaan huomioon intersektionaalinen lähestymistapa. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdassa tarkoitetut palvelut ovat vammaisten loppukäyttäjien, lasten ja naisten, jotka eivät puhu jäsenvaltion virallista kieltä tai virallisia kieliä, käytettävissä, mukaan lukien tuen tarjoaminen helposti ymmärrettävällä kielellä sekä tulkkaus. Näiden palvelujen on oltava esteettömiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/88252 liitteessä I vahvistettujen sähköisten viestintäpalvelujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti. |
__________________ |
__________________ |
52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70–115). |
52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70–115). |
Tarkistus 92
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 3 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava jatkuva taloudellinen tuki olemassa oleville kansallisille puhelinpalveluille ilman, että ne saatetaan kilpailemaan keskenään ja että eurooppalaisella puhelinpalvelunumerolla korvattaisiin olemassa olevia numeroita. Jäsenvaltioihin, joissa ei ole kansallisia puhelinpalveluja, on perustettava eurooppalainen puhelinpalvelunumero, ja sellainen voidaan perustaa jäsenvaltioihin, joissa lisänumerosta olisi hyötyä mahdollisille uhreille. Sen olisi oltava selvästi erotettavissa muista, muiden rikosten uhreille tarjolla olevista numeroista tai yleisistä tukipalveluista. |
Tarkistus 93
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 3 b kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3 b. Jäsenvaltioiden on mahdollistettava olemassa olevien kansallisten numeroiden säilyttäminen, järjestettävä muista unionin jäsenvaltioista tulevien puhelujen siirto olemassa oleviin numeroihin ja otettava käyttöön suoraan, ilman tarjouskilpailuja, yhdenmukaistettu eurooppalainen puhelinpalvelunumero järjestöille, jotka jo vastaavat puhelinpalveluista kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa palvelun jatkuvuus. |
Tarkistus 94
Ehdotus direktiiviksi
31 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. [Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan mukaista palvelua tarjotaan naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille koko EU:ssa samalla numerolla 116 016 ja että loppukäyttäjille tiedotetaan asianmukaisesti tällaisen numeron olemassaolosta ja käytöstä.] |
Poistetaan. |
Tarkistus 95
Ehdotus direktiiviksi
32 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Direktiivin 2012/29/EU 9 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa suoja- ja muussa sopivassa väliaikaisessa majoituksessa on otettava huomioon lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten erityistarpeet. Niissä on autettava heitä toipumaan ja tarjottava riittävät ja asianmukaiset elinolot, jotta he voivat palata itsenäiseen elämään. |
1. Direktiivin 2012/29/EU 9 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa suoja- ja muussa sopivassa väliaikaisessa majoituksessa on otettava huomioon lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten, myös vammaisten naisten ja tällaisen väkivallan uhreiksi joutuneiden lasten, erityistarpeet. Uhreilla on oltava ensisijainen pääsy naisille tarkoitettuun erityiseen suojamajoitukseen ja/tai vain yhdelle sukupuolelle tarkoitettuun suojamajoitukseen, jossa työskentelee koulutettuja ammattihenkilöitä. Niissä on autettava heitä toipumaan ja tarjottava turvalliset, riittävät ja asianmukaiset elinolot, jotta he voivat palata itsenäiseen elämään ja emansipoitua. Suojamajoituksen on voitava ohjata uhrit kaikkiin välttämättömiin palveluihin, kuten lääketieteelliseen tai oikeudelliseen apuun. Suojamajoituksen on myös sovelluttava siihen, että lapset voivat oleskella siellä sellaisen huoltajansa kanssa, joka ei ole rikoksentekijä tai väkivallasta epäilty. |
Tarkistus 96
Ehdotus direktiiviksi
32 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Suoja- ja muun sopivan väliaikaisen majoituksen on oltava uhrien käytettävissä riippumatta heidän kansallisuudestaan, kansalaisuudestaan, asuinpaikastaan tai oleskelustatuksestaan. |
3. Suoja- ja muun sopivan väliaikaisen majoituksen on oltava uhrien ja heidän huollettaviensa käytettävissä riippumatta heidän kansallisuudestaan, kansalaisuudestaan, asuinpaikastaan tai oleskelustatuksestaan. |
Tarkistus 97
Ehdotus direktiiviksi
32 artikla – 4 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4 a. Jäsenvaltioiden on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle suoraa taloudellista tukea sen varmistamiseksi, että uhreille on tarjolla tarvittava määrä riittävää, helposti saavutettavaa ja turvallista suojamajoitusta, kun he tarvitsevat sitä. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että riippumaton elin toteuttaa esitettyjen säännösten arvioinnin, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä julkisten toimijoiden osoittamiin henkilöstöresursseihin ja taloudellisiin resursseihin. |
Tarkistus 98
Ehdotus direktiiviksi
33 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsille annetaan asianmukaista erityistukea heti, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltu syy uskoa, että lapsiin on saattanut kohdistua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, mukaan lukien, että he ovat saattaneet joutua todistamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa. Lapsille annettavan tuen on oltava erikoistunutta ja ikätasolle sopivaa, ja siinä on otettava huomioon lapsen etu. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsille annetaan asianmukaista erityistukea heti, kun toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltu syy uskoa, että lapsiin on saattanut kohdistua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, mukaan lukien, että he ovat saattaneet joutua todistamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa. Lapsille annettavan asianmukaisen tuen on oltava erikoistunutta ja ikätasolle sopivaa, ja siinä on otettava huomioon lapsen etu ja mahdolliset muut erityistarpeet, mukaan lukien kielitaito, vammaisuus ja muut merkitykselliset risteävät seikat. |
Tarkistus 99
Ehdotus direktiiviksi
33 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Lapsiuhreille on annettava ikätasoa vastaavaa lääketieteellistä hoitoa, emotionaalista, psykososiaalista, psykologista ja koulutuksellista tukea sekä muuta asianmukaista tukea, joka on räätälöity erityisesti lähisuhdeväkivaltatilanteisiin. |
2. Lapsiuhreille on annettava ikätasoa vastaavaa lääketieteellistä hoitoa, emotionaalista, psykososiaalista, psykologista ja koulutuksellista tukea sekä muuta asianmukaista tukea, joka on räätälöity heidän erityisiin ja yksilöllisiin tarpeisiinsa ja erityisesti lähisuhdeväkivaltatilanteisiin, riippumatta siitä, ovatko he väkivallan todistajia vai uhreja. |
Tarkistus 100
Ehdotus direktiiviksi
33 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jos on tarpeen järjestää väliaikainen majoitus, lapset on ensisijaisesti majoitettava yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa, erityisesti ei-väkivaltaisen vanhemman kanssa pysyvään tai väliaikaiseen asuntoon, jossa tarjotaan tukipalveluja. Suojamajoitukseen sijoittamisen on oltava viimeinen keino. |
3. Lapsiuhrit on asetettava etusijalle ei-väkivaltaisen vanhemman turvallisuuden vuoksi. Jos on tarpeen järjestää väliaikainen majoitus, lapset on ensisijaisesti majoitettava yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa, erityisesti ei-väkivaltaisen vanhemman tai huoltajan tai, jos tällaista ei ole, läheisen sukulaisen kanssa pysyvään tai väliaikaiseen asuntoon, jossa tarjotaan tukipalveluja. Tällaisissa tapauksissa sisaruksia ei saa erottaa toisistaan. Lapsia on kuultava ja heidän on sallittava esittää näkemyksensä sijoittamisesta ikänsä, kypsyytensä ja kielitaitonsa mukaisesti, ja heidän tahtonsa on otettava huomioon, mikäli mahdollista. Uhrien ja lapsen edun vuoksi on otettava huomioon ratkaisu, jossa jäädään perheeseen, ja suojamajoitukseen sijoittamisen on oltava viimeinen keino. |
Tarkistus 101
Ehdotus direktiiviksi
33 artikla – 3 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsen etu otetaan aina ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä ja erityisesti määritettäessä huoltajuutta ja tapaamisoikeutta erotapauksissa, joihin liittyy väkivaltaa. |
Tarkistus 102
Ehdotus direktiiviksi
34 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on perustettava ja ylläpidettävä turvallisia paikkoja, jotka mahdollistavat turvallisen yhteydenpidon lapsen ja sellaisen huoltajan välillä, joka on naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tai lähisuhdeväkivaltaan syyllistynyt rikoksentekijä tai tällaisesta väkivallasta epäilty, siltä osin kuin tällaisella huoltajalla on tapaamisoikeus. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava koulutettujen ammattihenkilöiden suorittama valvonta lapsen edun mukaisesti. |
Ainoastaan silloin, kun asianomaisen lapsen etua koskeva arvio on myönteinen, jäsenvaltioiden on perustettava ja ylläpidettävä turvallisia ja lapsiystävällisiä paikkoja, jotka mahdollistavat turvallisen yhteydenpidon lapsen ja sellaisen huoltajan välillä, joka on naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tai lähisuhdeväkivaltaan syyllistynyt rikoksentekijä tai tällaisesta väkivallasta epäilty, jotta tällainen huoltaja kykenee käyttämään tapaamisoikeutta, jota voidaan rajoittaa tai mukauttaa lapsen edun mukaisesti tuomioistuimen tai muun toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä, myös osana väliaikaisia toimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 a artiklan soveltamista. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava koulutettujen ammattihenkilöiden suorittama valvonta lapsen edun mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat kehittää kansallisen lainsäädännön mukaisesti järjestelmiä, joiden avulla kolmannet henkilöt ja yhdistykset voivat huolehtia lapsista ja vähentää uhrien altistumista, jos näiden entisillä kumppaneilla on edelleen tapaamisoikeus, luonapito-oikeus tai oikeus yhteishuoltajuuteen. |
Tarkistus 103
Ehdotus direktiiviksi
35 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisen tuen antaminen uhreille, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten vammaiset naiset, maaseudulla asuvat naiset, naiset, joiden oleskelustatus tai oleskelulupa riippuu toisen henkilön asemasta tai luvasta, paperittomat maahanmuuttajanaiset, kansainvälistä suojelua hakevat naiset, aseellista selkkausta pakenevat naiset, asunnottomuudesta kärsivät naiset, rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset, seksityöntekijänaiset, naisvangit tai ikääntyneet naiset. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisen tuen antaminen uhreille, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten vammaiset naiset, maaseudulla asuvat naiset, naiset, joiden oleskelustatus tai oleskelulupa riippuu toisen henkilön asemasta tai luvasta, paperittomat maahanmuuttajanaiset, kansainvälistä suojelua hakevat naiset, aseellista selkkausta pakenevat naiset, asunnottomuudesta kärsivät naiset, rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset, seksityöntekijänaiset, naisvangit, ikääntyneet naiset tai lbtiq-naiset ja muut hlbtiq-henkilöt, jotka ovat joutuneet lähisuhdeväkivallan kohteeksi. |
Tarkistus 104
Ehdotus direktiiviksi
35 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisen tuen antaminen uhreille, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten vammaiset naiset, maaseudulla asuvat naiset, naiset, joiden oleskelustatus tai oleskelulupa riippuu toisen henkilön asemasta tai luvasta, paperittomat maahanmuuttajanaiset, kansainvälistä suojelua hakevat naiset, aseellista selkkausta pakenevat naiset, asunnottomuudesta kärsivät naiset, rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset, seksityöntekijänaiset, naisvangit tai ikääntyneet naiset. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisen tuen antaminen uhreille, jotka ovat tavanomaista suuremmassa vaarassa joutua naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi, kuten vammaiset naiset, maaseudulla asuvat naiset, naiset, joiden oleskelustatus tai oleskelulupa riippuu toisen henkilön asemasta tai luvasta, paperittomat maahanmuuttajanaiset, kansainvälistä suojelua hakevat naiset, aseellista selkkausta pakenevat naiset, asunnottomuudesta kärsivät naiset, rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat naiset, seksityöntekijänaiset, naisvangit, ikääntyneet naiset tai lbtiq-naiset ja muut hlbtiq-henkilöt, jotka ovat joutuneet lähisuhdeväkivallan kohteeksi. |
Tarkistus 105
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimia kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Ennaltaehkäisevien toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden on katettava ensimmäisen, toisen ja kolmannen tason toimet. Ensimmäisen tason ennaltaehkäisyssä vähennetään haavoittuvuutta ennen väkivaltaa, toisen tason ennaltaehkäisyssä tunnistetaan väkivalta ja puututaan siihen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ja kolmannen tason ennaltaehkäisy kattaa pitkän aikavälin toimet väkivallan kielteisten vaikutusten vähentämiseksi ja rikoksen uusimisen ehkäisemiseksi. Jäsenvaltioiden on koordinoitava, rahoitettava ja arvioitava näitä kolmea lähestymistapaa kansalaisyhteiskunnan järjestöissä, myös silloin, kun tällaisia palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt. |
Tarkistus 106
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on sisällyttävä valistuskampanjoita sekä tutkimus- ja koulutusohjelmia, joita kehitetään tarvittaessa yhteistyössä asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten, yhteisöjen, jotka ovat alttiita näille ongelmille, ja muiden sidosryhmien kanssa. |
2. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on sisällyttävä kaikenikäisille tarkoitettuja pitkän aikavälin valistuskampanjoitasukupuolistereotypioiden purkamiseksi, sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisarvoa täysin kunnioittava käyttäytyminen, opettajien ja muiden asiaankuuluvien henkilöiden kouluttaminen, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, myös lähisuhdeväkivaltaa, edistävien riskitekijöiden tutkiminen, suojamekanismit, ohjelman arviointi sekä koulutusohjelmia. Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien sidosryhmien, mukaan lukien asiaankuuluvat kansalaisjärjestöt, työmarkkinaosapuolet sekä yhteisöt, jotka ovat alttiita näille ongelmille, kuten nuorisojärjestöt ja -organisaatiot, mielekäs osallistuminen ja yhteistyö näiden kanssa. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden olisi perustuttava näyttöön, niissä olisi kunnioitettava ihmisoikeuksia ja sovellettava koko elinkaaren huomioon ottavaa lähestymistapaa, ja koulutettujen ennaltaehkäisystä vastaavien työntekijöiden olisi pantava ne täytäntöön. |
Tarkistus 107
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 3 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on annettava yleisölle tietoa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, uhrien oikeuksista, oikeussuojan saatavuudesta ja oikeudesta käyttää asianajajaa sekä saatavilla olevista suojelu- ja tukitoimenpiteistä. |
3. Jäsenvaltioiden on annettava yleisölle tietoa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, uhrien oikeuksista, oikeussuojan saatavuudesta ja oikeudesta käyttää asianajajaa sekä saatavilla olevista suojelu- ja tukitoimenpiteistä erilaisissa vammaisille henkilöille esteettömissä muodoissa, eri tiedotusvälineissä ja asianmukaisella kielellä ja käyttäen kieltä soveltuvalla tasolla. |
Tarkistus 108
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 4 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Riskiryhmille on suunnattava kohdennettuja toimia, mukaan lukien lapsille heidän ikä- ja kehitystasonsa mukaan sekä vammaisille henkilöille ottaen huomioon kielelliset esteet sekä erilaiset luku-ja kirjoitustaidon ja kykyjen tasot. Lapsille suunnattu tiedotusmateriaali on laadittava lapsiystävällisellä tavalla. |
4. Riskiryhmille on suunnattava kohdennettuja toimia, mukaan lukien lapsille heidän ikä- ja kehitystasonsa sekä kielitaitonsa mukaan sekä vammaisille henkilöille ottaen huomioon kielelliset esteet sekä erilaiset luku-ja kirjoitustaidon ja kykyjen tasot. Lapsille suunnattu tiedotusmateriaali on laadittava lapsiystävällisellä tavalla. |
Tarkistus 109
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 4 a kohta (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4 a. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että koko koulujärjestelmässä edistetään seksuaalikasvatusta, tunne-elämää ja lisääntymisterveyttä, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja syrjimättömyys. Jäsenvaltioiden on myös toteutettava toimia vastatakseen tarpeeseen asettaa sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys keskeiseen asemaan koulutuksessa. |
Tarkistus 110
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 5 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
5. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on erityisesti pyrittävä kyseenalaistamaan haitalliset sukupuolistereotypiat, edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa ja kannustamaan kaikkia, myös miehiä ja poikia, toimimaan myönteisinä roolimalleina, jotta voidaan tukea vastaavia käyttäytymisen muutoksia koko yhteiskunnassa tämän direktiivin tavoitteiden mukaisesti. |
5. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on erityisesti pyrittävä lisäämään tietoisuutta suostumuksen käsitteestä, edistämään naisten ja tyttöjen voimaannuttamista ja emansipaatiota kaikessa heidän moninaisuudessaan, kyseenalaistamaan haitalliset sukupuolistereotypiat, edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja kannustamaan kaikkia, myös miehiä ja poikia, toimimaan myönteisinä roolimalleina, jotta voidaan tukea vastaavia käyttäytymisen muutoksia koko yhteiskunnassa tämän direktiivin tavoitteiden mukaisesti. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on myös pyrittävä poistamaan siinä määrin kuin mahdollista kaikki taloudelliset esteet, jotka saattavat johtaa siihen, että nainen ei ilmoita kokemastaan väkivallasta. |
Tarkistus 111
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 7 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
7. Ennalta ehkäisevien toimenpiteiden on kohdistuttava myös erityisesti verkkoväkivaltaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti, että koulutustoimenpiteisiin sisältyy digitaalisen lukutaidon kehittäminen, mukaan lukien kriittinen suhtautuminen digitaaliseen maailmaan, jotta käyttäjät osaavat tunnistaa verkkoväkivallan ja käsitellä sitä, etsiä tukea ja estää tällaista väkivaltaa. Jäsenvaltioiden on edistettävä monialaista yhteistyötä ja yhteistyötä sidosryhmien, mukaan lukien välityspalvelujen tarjoajien ja toimivaltaisten viranomaisten, välillä, jotta voidaan kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä verkkoväkivallan torjumiseksi. |
7. Ennalta ehkäisevien toimenpiteiden on kohdistuttava myös erityisesti verkkoväkivaltaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti, että koulutustoimenpiteisiin sisältyy tietoa rikosten tekemisestä ja käytettävissä olevista rikosoikeudellisista seuraamuksista sekä digitaalisen lukutaidon kehittäminen, mukaan lukien kriittinen suhtautuminen digitaaliseen maailmaan, jotta käyttäjät osaavat tunnistaa verkkoväkivallan ja käsitellä sitä, etsiä tukea ja estää tällaista väkivaltaa. Jäsenvaltioiden on edistettävä monialaista yhteistyötä ja yhteistyötä sidosryhmien, mukaan lukien välityspalvelujen tarjoajien ja toimivaltaisten viranomaisten, välillä, jotta voidaan kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä verkkoväkivallan torjumiseksi. |
Tarkistus 112
Ehdotus direktiiviksi
36 artikla – 8 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaan liittyvissä kansallisissa toimintapolitiikoissa käsitellään työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää. Näissä kansallisissa toimintapolitiikoissa on yksilöitävä ja vahvistettava 2 kohdassa tarkoitetut kohdennetut toimet niillä aloilla, joilla työntekijät ovat eniten alttiita tällaiselle häirinnälle. |
8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaan liittyvissä kansallisissa toimintapolitiikoissa ja yritysten toimintapolitiikoissa käsitellään työssä tapahtuvaa seksuaalista häirintää. Näissä kansallisissa toimintapolitiikoissa on yksilöitävä ja vahvistettava 2 kohdassa tarkoitetut kohdennetut toimet niillä aloilla, joilla työntekijät ovat eniten alttiita tällaiselle häirinnälle. Erikoistuneiden tukipalvelujen on osallistuttava asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön, toimintapolitiikkojen ja koulutuksen laatimiseen, myös silloin, kun näitä palveluja tarjoavat valtiosta riippumattomat järjestöt. |
Tarkistus 113
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattihenkilöt, jotka todennäköisesti kohtaavat uhreja, mukaan lukien lainvalvontaviranomaiset, tuomioistuinten henkilöstö, tuomarit ja syyttäjät, asianajajat, uhrien tukipalvelujen ja korjaavan oikeuden palvelujen tarjoajat, terveydenhuollon ammattihenkilöt, sosiaalipalveluhenkilöstö sekä koulutus- ja muu asiaankuuluva henkilöstö, saavat sekä yleistä että erityiskoulutusta ja sentasoista kohdennettua tietoa, joka soveltuu heidän yhteyksiinsä uhrien kanssa, jotta he voivat tunnistaa naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapaukset, ehkäistä niitä ja puuttua niihin sekä kohdella uhreja trauma-, sukupuoli- ja lapsisensitiivisellä tavalla. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattihenkilöt, jotka todennäköisesti kohtaavat uhreja, mukaan lukien lainvalvontaviranomaiset, tuomioistuinten henkilöstö, tuomarit ja syyttäjät, asianajajat, uhrien tukipalvelujen ja korjaavan oikeuden palvelujen tarjoajat, lastenhoitoalan ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, sosiaalipalveluhenkilöstö sekä koulutus- ja muu asiaankuuluva henkilöstö, saavat perus- ja jatkokoulutusta sekä yleistä että erityiskoulutusta ja sentasoista kohdennettua tietoa, joka soveltuu heidän yhteyksiinsä uhrien kanssa, jotta he voivat tunnistaa naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan tapaukset, ehkäistä niitä ja puuttua niihin sekä kohdella uhreja trauma-, sukupuoli-, vammais- ja lapsisensitiivisellä tavalla. Tällaista koulutusta on kehitettävä ja se on järjestettävä yhteistyössä erityispalvelujen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, myös tapauksissa, joissa tällaisia palveluja tarjoavat naisten ja lasten oikeuksia ajavat valtiosta riippumattomat järjestöt. |
Tarkistus 114
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 2 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Asiaankuuluvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden, mukaan lukien lastenlääkäreiden ja kätilöiden, on saatava kohdennettua koulutusta naisten sukuelinten silpomisen fyysisten, psyykkisten ja seksuaalisten seurausten tunnistamiseksi ja niiden hoitamiseksi kulttuuritekijät huomioon ottavalla tavalla. |
2. Asiaankuuluvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden, mukaan lukien lastenlääkäreiden ja kätilöiden, on saatava kohdennettua koulutusta naisten ja intersukupuolisten henkilöiden sukuelinten silpomisen ja muiden haitallisten käytäntöjen fyysisten, psyykkisten ja seksuaalisten seurausten tunnistamiseksi ja niiden hoitamiseksi kulttuuritekijät huomioon ottavalla tavalla. |
Tarkistus 115
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 6 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomaiset, joilla on toimivalta vastaanottaa uhreilta rikosilmoituksia, saavat asianmukaisen koulutuksen, jotta he voivat helpottaa tällaisista rikoksista ilmoittamista ja avustaa siinä. |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomaiset, joilla on toimivalta vastaanottaa uhreilta rikosilmoituksia, saavat asianmukaisen koulutuksen, jotta he voivat helpottaa tällaisista rikoksista ilmoittamista ja avustaa siinä, erityisesti tapauksissa, joissa lapset ovat todistaneet väkivaltaa ja joissa väkivalta on kohdistunut vammaisiin naisiin. |
Tarkistus 116
Ehdotus direktiiviksi
37 artikla – 7 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
7. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun koulutuksen on oltava säännöllistä ja pakollista, siinä on käsiteltävä muun muassa verkkoväkivaltaa, ja sen on perustuttava naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan erityispiirteisiin. Tällaiseen koulutukseen on sisällyttävä koulutusta siitä, miten voidaan tunnistaa sellaisten uhrien erityiset suojelu- ja tukitarpeet ja vastata niihin, joihin kohdistuu tavanomaista suurempi väkivallan riski, koska he kokevat sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvaa syrjintää. |
7. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun koulutuksen on oltava säännöllistä ja pakollista, siinä on käsiteltävä muun muassa verkkoväkivaltaa, ja sen on perustuttava naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan erityispiirteisiin. Koulutuksella lisätään herkkyyttä tunnistaa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan asteittaisen kärjistymisen malli, joka voi johtaa naisen tappamiseen. Tällaiseen koulutukseen on sisällyttävä koulutusta siitä, miten voidaan tunnistaa sellaisten uhrien erityiset suojelu- ja tukitarpeet ja vastata niihin, joihin kohdistuu tavanomaista suurempi väkivallan riski, koska he kokevat sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden yhdistelmään perustuvaa syrjintää, sekä siitä, miten voidaan tunnistaa asteittaisen kärjistymisen malli ja reagoida siihen. |
Tarkistus 117
Ehdotus direktiiviksi
41 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja kuultava niitä, mukaan lukien sellaiset valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka työskentelevät naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa; yhteistyön kohteena on oltava erityisesti tuen antaminen uhreille, toimintapoliittiset aloitteet, tiedotus- ja valistuskampanjat, tutkimus- ja koulutusohjelmat ja koulutus sekä uhrien tuki- ja suojelutoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. |
Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja kuultava niitä, mukaan lukien sellaiset valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka työskentelevät naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tai lähisuhdevallalle alttiimpien henkilöiden kanssa työskentelevät järjestöt ja yhteisöperustaiset järjestöt; yhteistyön kohteena on oltava erityisesti tuen antaminen uhreille, toimintapoliittiset aloitteet, tiedotus- ja valistuskampanjat, tutkimus- ja koulutusohjelmat ja koulutus sekä uhrien tuki- ja suojelutoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. |
Tarkistus 118
Ehdotus direktiiviksi
41 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja kuultava niitä, mukaan lukien sellaiset valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka työskentelevät naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa; yhteistyön kohteena on oltava erityisesti tuen antaminen uhreille, toimintapoliittiset aloitteet, tiedotus- ja valistuskampanjat, tutkimus- ja koulutusohjelmat ja koulutus sekä uhrien tuki- ja suojelutoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. |
Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja kuultava niitä, mukaan lukien sellaiset valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka työskentelevät naisiin kohdistuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhrien, myös lasten, jotka ovat todistaneet tällaista väkivaltaa, kanssa; yhteistyön kohteena on oltava erityisesti tuen antaminen uhreille, toimintapoliittiset aloitteet, tiedotus- ja valistuskampanjat, tutkimus- ja koulutusohjelmat ja koulutus sekä uhrien tuki- ja suojelutoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. |
Tarkistus 119
Ehdotus direktiiviksi
42 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on helpotettava välityspalvelujen tarjoajien itsesääntelytoimenpiteiden toteuttamista tämän direktiivin yhteydessä, erityisesti vahvistaakseen sisäisiä mekanismeja, joilla torjutaan 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua verkkomateriaalia, ja parantaakseen asianomaisten työntekijöidensä koulutusta mainitussa kohdassa tarkoitettujen rikosten ehkäisemisestä sekä uhrien avustamisesta ja tukemisesta. |
Jäsenvaltioiden on helpotettava välityspalvelujen tarjoajien itsesääntelytoimenpiteiden toteuttamista tämän direktiivin yhteydessä, erityisesti vahvistaakseen sisäisiä mekanismeja, joilla torjutaan ja poistetaan oikea-aikaisesti 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua laitonta verkkomateriaalia, ja parantaakseen asianomaisten työntekijöidensä koulutusta mainitussa kohdassa tarkoitettujen rikosten ehkäisemisestä sekä uhrien avustamisesta ja tukemisesta. |
Tarkistus 120
Ehdotus direktiiviksi
43 artikla – 1 kohta – a alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) vaihtaa parhaita käytäntöjä ja kuulla toisiaan yksittäisissä tapauksissa, mukaan lukien rikosasioissa Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston välityksellä; |
(a) vaihtaa parhaita käytäntöjä, myös 36 artiklassa tarkoitetuista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja erityisesti koulutusohjelmista, ja kuulla toisiaan yksittäisissä tapauksissa, mukaan lukien rikosasioissa Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston välityksellä; |
Tarkistus 121
Ehdotus direktiiviksi
43 artikla – 1 kohta – c alakohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(c) avustaa unionin verkostoja, jotka työskentelevät naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan suoraan liittyvien asioiden parissa. |
(c) avustaa unionin verkostoja, jotka työskentelevät naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan suoraan liittyvien asioiden, myös lasten, jotka todistavat tällaista väkivaltaa, parissa. |
Tarkistus 122
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioilla on oltava järjestelmä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, mukaan lukien 5–10 artiklassa tarkoitetut väkivallan muodot, koskevien tilastojen kehittämistä sekä tilastotietojen keräämistä, tuottamista ja levittämistä varten. |
1. Jäsenvaltioilla on oltava järjestelmä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa, mukaan lukien 5–10 artiklassa tarkoitetut väkivallan muodot, ja lapsia, jotka todistavat tällaista väkivaltaa, koskevien tilastojen kehittämistä sekä tilastotietojen keräämistä, tuottamista ja levittämistä varten. |
Tarkistus 123
Ehdotus direktiiviksi
44 artikla – 2 kohta – johdantokappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Tilastotietojen on sisällettävä seuraavat tiedot, jotka on jaoteltu sukupuolen, uhrin ja rikoksentekijän iän, uhrin ja rikoksentekijän välisen suhteen ja rikostyypin mukaan: |
2. Tilastotietojen on sisällettävä seuraavat tiedot, jotka on jaoteltu sukupuolen, uhrin ja rikoksentekijän iän, haavoittuvassa asemassa olevaan ryhmään kuulumisen ja vammaisuuden sekä uhrin ja rikoksentekijän välisen suhteen ja rikostyypin mukaan: |
Tarkistus 124
Ehdotus direktiiviksi
46 artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
Tässä direktiivissä vahvistetaan vähimmäissäännöt. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa säännöksiä, joissa on tiukemmat vaatimukset, mukaan lukien säännökset, joilla taataan uhrien suojelun ja tuen parempi taso. |
Tässä direktiivissä vahvistetaan vähimmäissäännöt. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa säännöksiä ja menettelyllisiä takeita, joissa on tiukemmat vaatimukset, mukaan lukien säännökset, joilla taataan uhrien suojelun ja tuen parempi taso. |
ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
Otsikko |
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjuminen |
|||
Viiteasiakirjat |
COM(2022)0105 – C9-0058/2022 – 2022/0066(COD) |
|||
Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat) Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
LIBE 23.3.2022 |
FEMM 23.3.2022 |
|
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
JURI 7.4.2022 |
|||
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Manon Aubry 13.7.2022 |
|||
58 artikla - Valiokuntien yhteiskokousmenettely Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
7.7.2022 |
|||
Valiokuntakäsittely |
26.10.2022 |
9.1.2023 |
28.2.2023 |
|
Hyväksytty (pvä) |
21.3.2023 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
18 0 3 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Pascal Arimont, Manon Aubry, Ilana Cicurel, Virginie Joron, Sergey Lagodinsky, Gilles Lebreton, Maria-Manuel Leitão-Marques, Karen Melchior, Raffaele Stancanelli, Marie Toussaint, Adrián Vázquez Lázara, Axel Voss, Marion Walsmann, Tiemo Wölken, Lara Wolters |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Daniel Buda, Pascal Durand, Antonius Manders, Emil Radev, René Repasi |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta) |
Frances Fitzgerald, Fabienne Keller |
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
18 |
+ |
PPE |
Pascal Arimont, Daniel Buda, Frances Fitzgerald, Antonius Manders, Emil Radev, Axel Voss, Marion Walsmann |
Renew |
Ilana Cicurel, Fabienne Keller, Adrián Vázquez Lázara |
S&D |
Pascal Durand, Maria-Manuel Leitão-Marques, René Repasi, Tiemo Wölken, Lara Wolters |
The Left |
Manon Aubry |
Verts/ALE |
Sergey Lagodinsky, Marie Toussaint |
0 |
- |
|
|
3 |
0 |
ECR |
Raffaele Stancanelli |
ID |
Virginie Joron, Gilles Lebreton |
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Otsikko |
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjuminen |
|||
Viiteasiakirjat |
COM(2022)0105 – C9-0058/2022 – 2022/0066(COD) |
|||
Annettu EP:lle (pvä) |
9.3.2022 |
|
|
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
LIBE 23.3.2022 |
FEMM 23.3.2022 |
|
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
BUDG 23.3.2022 |
EMPL 23.3.2022 |
IMCO 23.3.2022 |
JURI 7.4.2022 |
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä) |
IMCO 20.4.2022 |
|
|
|
Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
EMPL 7.7.2022 |
|
|
|
Esittelijät() Nimitetty (pvä) |
Evin Incir 9.8.2022 |
Frances Fitzgerald 9.8.2022 |
|
|
58 artikla – Valiokuntien yhteiskokousmenettely Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
7.7.2022 |
|||
Oikeusperustan kyseenalaistaminen JURI-lausunto annettu (pvä) |
JURI 27.6.2023 |
|
|
|
Valiokuntakäsittely |
12.1.2023 |
28.2.2023 |
|
|
Hyväksytty (pvä) |
28.6.2023 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
71 5 7 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Isabella Adinolfi, Konstantinos Arvanitis, Malik Azmani, Pietro Bartolo, Robert Biedroń, Theresa Bielowski, Vladimír Bilčík, Malin Björk, Vasile Blaga, Vilija Blinkevičiūtė, Ioan-Rareş Bogdan, Patrick Breyer, Saskia Bricmont, Annika Bruna, Jorge Buxadé Villalba, Damien Carême, Patricia Chagnon, Clare Daly, Margarita de la Pisa Carrión, Gwendoline Delbos-Corfield, Anna Júlia Donáth, Lena Düpont, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Cornelia Ernst, Rosa Estaràs Ferragut, Laura Ferrara, Nicolaus Fest, Frances Fitzgerald, Lina Gálvez Muñoz, Maria Grapini, Sylvie Guillaume, Andrzej Halicki, Evin Incir, Sophia in ‘t Veld, Assita Kanko, Fabienne Keller, Łukasz Kohut, Moritz Körner, Alice Kuhnke, Jeroen Lenaers, Juan Fernando López Aguilar, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Lukas Mandl, Erik Marquardt, Radka Maxová, Karen Melchior, Nuno Melo, Javier Moreno Sánchez, Andżelika Anna Możdżanowska, Johan Nissinen, Maria Noichl, Maite Pagazaurtundúa, Pina Picierno, Emil Radev, Samira Rafaela, Paulo Rangel, Evelyn Regner, Diana Riba i Giner, Eugenia Rodríguez Palop, María Soraya Rodríguez Ramos, Maria Veronica Rossi, Christine Schneider, Birgit Sippel, Sylwia Spurek, Tineke Strik, Ramona Strugariu, Annalisa Tardino, Yana Toom, Elena Yoncheva |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Nathalie Colin-Oesterlé, Loucas Fourlas, Romeo Franz, Heléne Fritzon, Beata Kempa, Jaak Madison, Bergur Løkke Rasmussen, Thijs Reuten, Eleni Stavrou, Irène Tolleret, Loránt Vincze |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta) |
Martin Hojsík, Sven Mikser, Marco Zullo |
|||
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
6.7.2023 |
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
71 |
+ |
ECR |
Assita Kanko |
NI |
Laura Ferrara |
PPE |
Isabella Adinolfi, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Ioan-Rareş Bogdan, Nathalie Colin-Oesterlé, Lena Düpont, Rosa Estaràs Ferragut, Frances Fitzgerald, Loucas Fourlas, Andrzej Halicki, Jeroen Lenaers, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Lukas Mandl, Nuno Melo, Emil Radev, Paulo Rangel, Christine Schneider, Eleni Stavrou, Loránt Vincze |
Renew |
Malik Azmani, Anna Júlia Donáth, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Martin Hojsík, Sophia in 't Veld, Fabienne Keller, Moritz Körner, Karen Melchior, Maite Pagazaurtundúa, Samira Rafaela, Bergur Løkke Rasmussen, María Soraya Rodríguez Ramos, Ramona Strugariu, Irène Tolleret, Yana Toom, Marco Zullo |
S&D |
Pietro Bartolo, Robert Biedroń, Theresa Bielowski, Vilija Blinkevičiūtė, Heléne Fritzon, Lina Gálvez Muñoz, Maria Grapini, Sylvie Guillaume, Evin Incir, Łukasz Kohut, Juan Fernando López Aguilar, Radka Maxová, Sven Mikser, Javier Moreno Sánchez, Maria Noichl, Pina Picierno, Evelyn Regner, Thijs Reuten, Birgit Sippel, Elena Yoncheva |
The Left |
Konstantinos Arvanitis, Malin Björk, Clare Daly, Cornelia Ernst, Eugenia Rodríguez Palop |
Verts/ALE |
Saskia Bricmont, Damien Carême, Gwendoline Delbos-Corfield, Romeo Franz, Alice Kuhnke, Erik Marquardt, Diana Riba i Giner, Sylwia Spurek, Tineke Strik |
5 |
- |
ECR |
Beata Kempa |
ID |
Nicolaus Fest, Jaak Madison, Annalisa Tardino |
Verts/ALE |
Patrick Breyer |
7 |
0 |
ECR |
Jorge Buxadé Villalba, Andżelika Anna Możdżanowska, Johan Nissinen, Margarita de la Pisa Carrión |
ID |
Annika Bruna, Patricia Chagnon, Maria Veronica Rossi |
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
- [1] https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20210910IPR11927/make-gender-based-violence-a-crime-under-eu-law-meps-say
- [2] Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS), Combating gender-based violence: Cyberviolence, European added value assessment, 2021. (Sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunta: verkkoväkivalta, Euroopan tason lisäarvon arviointi)
- [3] Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS), Combating gender-based violence: Cyberviolence, European added value assessment, 2021. (Sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunta: verkkoväkivalta, Euroopan tason lisäarvon arviointi)
- [4] D(2023)16808.
- [5] COM(2022)0105, 8.3.2022.
- [6] Lausunto 2/00 (”Cartagenan pöytäkirja”), ECLI:EU:C:2001:664, 5 kohta.
- [7] Asia C-300/89, komissio v. neuvosto (”Titaanidioksidi”), ECLI:EU:C:1991:244, 10 kohta.
- [8] Sama kuin edellä, 30 kohta ja asia C-137/12, komissio v. neuvosto, ECLI:EU:C:2013:675, 53 kohta ja siinä mainittu oikeuskäytäntö.
- [9] Asia C-300/89, 13 ja 17 kohta; asia C-42/97, parlamentti v. neuvosto, ECLI:EU:C:1999:81, 38 kohta; lausunto 2/00, 23 kohta; asia C-94/03, komissio v. neuvosto (”Rotterdamin yleissopimus”), ECLI:EU:C:2006:2, ja asia C-178/03, komissio v. parlamentti ja neuvosto, ECLI:EU:C:2006:4, 36 ja 43 kohta.
- [10] Asia C-300/89, 17–25 kohta; asia C-268/94, Portugali v. neuvosto, ECLI:EU:C:1996:461.
- [11] Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13. joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).
- [12] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5. heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).
- [13] Lopullisessa äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Adrián Vázquez Lázara (puheenjohtaja), Sergey Lagodinsky (varapuheenjohtaja), Marion Walsmann (varapuheenjohtaja), Lara Wolters (varapuheenjohtaja), Raffaele Stancanelli (varapuheenjohtaja), François Alfonsi (Marie Toussaintin puolesta työjärjestyksen 209 artiklan 7 kohdan mukaisesti), Pascal Arimont, Isabel Carvalhais (Maria Manuel Leitão Marquesin puolesta työjärjestyksen 209 artiklan 7 kohdan mukaisesti), Ilana Cicurel, Angel Dzhambazki, Andrzej Halicki, Pierre Karleskind, Gilles Lebreton, Karen Melchior, Luděk Niedermayer (Jiří Pospíšilin puolesta työjärjestyksen 209 artiklan 7 kohdan mukaisesti), Emil Radev, René Repasi, Javier Zarzalejos.
- [14] Euroopan tasa-arvoinstituutti (2019): Gender-based violence; The costs of gender-based violence in the European Union, Vilna.