MIETINTÖ ehdotuksesta nimittää Bettina Michelle Jakobsen tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi
13.10.2023 - (C9‑0332/2023 – 2023/0807(NLE))
Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Victor Negrescu
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
ehdotuksesta nimittää Bettina Michelle Jakobsen tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi
(C9‑0332/2023 – 2023/0807(NLE))
(Kuuleminen)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9‑0332/2023),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 129 artiklan,
– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0292/2023),
A. ottaa huomioon, että neuvosto kuuli 8. syyskuuta 2023 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamenttia Bettina Michelle Jakobsenin nimittämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;
B. ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi Bettina Michelle Jakobsenin pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä; ottaa huomioon, että arviointia varten valiokunta sai Bettina Michelle Jakobsenilta ansioluettelon sekä vastaukset hänelle toimitettuun kysymyslomakkeeseen;
C. ottaa huomioon, että tämän jälkeen valiokunta järjesti 12. lokakuuta 2023 kuulemisen, jossa Bettina Michelle Jakobsen antoi lausuman ja vastasi valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin;
1. antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Bettina Michelle Jakobsen tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.
LIITE 1: BETTINA MICHELLE JAKOBSENIN ANSIOLUETTELO
Koulutus
Julkishallinnon maisterintutkinto (MPG), Kööpenhaminan yliopisto ja Copenhagen Business School, 2012
Julkisjohtamisen koulutus (KIOL), 2004–2005 Oikeustieteen maisterin tutkinto, Kööpenhaminan yliopisto, 1990
Korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto – nykykielten erikoistumisala, 1982
Toimet
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tanskalaisjäsen, 1. syyskuuta 2015 – 28. helmikuuta 2024
Apulaispäätilintarkastaja, Tanskan kansallinen tilintarkastusvirasto, 2005–2015 Johtaja, Tanskan kansallinen tilintarkastusvirasto, 2002–2005
Tarkastaja, Naton kansainvälinen tarkastuselin, Naton päämaja, Bryssel, Belgia, 1997
–2002
Erityisneuvonantaja, Tanskan kansallinen tilintarkastusvirasto, 1996–1997 Osastonjohtaja, Tanskan kansallinen tilintarkastusvirasto, 1990–1996
Ammattikokemus
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tanskalaisjäsen 1. syyskuuta 2015 – 28. helmikuuta 2024
Syyskuusta 2015 toukokuuhun 2016 ensin I jaoston (luonnonvarojen kestävä käyttö) ja sen jälkeen III jaoston (ulkoiset toimet, turvallisuus ja oikeus) jäsen.
Toukokuusta 2018 alkaen: Tilintarkastustuomioistuimen III jaoston puheenjohtaja ja tilintarkastustuomioistuimen hallintoasioiden komitean jäsen.
Kesäkuusta 2016 kesäkuuhun 2020: Tarkastusten laatua valvova komitea jäsen.
1
Vastuussa seuraavista vielä julkaisemattomista / meneillään olevista tarkastuksista:
1. Spotlight-aloite: EU:n ja YK:n yhteinen aloite naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi (erityiskertomuksen suunniteltu julkaisuajankohta 11. syyskuuta 2023).
2. Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen tarkastus
Vastuujäsen seuraavissa julkaistuissa erityiskertomuksissa:
3. Erityiskertomus nro 27/2022: EU:n tuki rajatylittävälle yhteistyölle naapurimaiden kanssa
4. Erityiskertomus nro 05/2022: EU:n toimielinten, elinten ja virastojen kyberturvallisuus: valmiustaso ei kokonaisuutena ole oikeassa suhteessa uhkiin
5. Erityiskertomus nro 19/2021: Europolin tuki muuttajien salakuljetuksen torjumiseksi: Europolia arvostetaan kumppanina, mutta se käyttää tietolähteitä liian vähän ja mittaa tuloksia puutteellisesti
6. Erityiskertomus nro 20/2019: EU:n rajavalvontaa tukevat tietojärjestelmät – tehokas väline, mutta tietojen ajantasaisuuteen ja täydellisyyteen on kiinnitettävä enemmän huomiota
7. Erityiskertomus nro 32/2018: Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto: joustava mutta painopiste puuttuu
8. Erityiskertomus nro 27/2018: Turkin-pakolaisavun koordinointiväline: tuki on hyödyllistä, mutta parannuksia tarvitaan, jotta rahoille saadaan enemmän vastinetta
9. Erityiskertomus nro 14/2018: Kemiallisen, biologisen ja radioaktiivisen materiaalin sekä ydinmateriaalin alan EU:n osaamiskeskukset: edistystä kaivataan edelleen
10. Erityiskertomus nro 15/2018: Sisäisten turvallisuusjoukkojen valmiuksien parantaminen Nigerissä ja Malissa: vain vähäistä ja hidasta edistymistä
11. Erityiskertomus nro 7/2018: Liittymistä valmisteleva EU:n tuki Turkille: tähän mennessä vähäisiä tuloksia
12. Erityiskertomus nro 11/2017: EU:n Bêkou-erityisrahasto Keski-Afrikan tasavallassa: tietyistä puutteista huolimatta lupaava alku
13. Erityiskertomus nro 09/2017: EU:n tuki ihmiskaupan torjuntaan Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa
14. Erityiskertomus nro 34/2016: Ruokahävikin torjunta: EU:n olisi parannettava elintarvikeketjun tehokkuutta
15. Erityiskertomus nro 30/2016: Hondurasille painopistealoilla myönnetyn EU:n avun vaikuttavuus
16. Erityiskertomus nro 18/2016: Kestäviä biopolttoaineita koskeva EU:n sertifiointijärjestelmä
17. Erityiskertomus nro 06/2016: Eläintautien hillitsemiseen tarkoitetut hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmat
Apulaispäätilintarkastaja, Tanskan kansallinen tilintarkastusvirasto, 2005–2015
Tanskan eri ministeriöiden, kuntien ja alueiden tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia. Johtajien ja noin 50 tilintarkastajan ja henkilöstön jäsenen johtaminen.
Vastuussa valtion tilien tarkastuskertomusten laatimisesta kansankäräjien julkistalouden tilinpitoa käsittelevälle valiokunnalle.
Johtaja, Tanskan kansallinen tilintarkastusvirasto, 2002–2005
Vastuussa neljän ministeriön tilintarkastuksista ja säännönmukaisuuden tarkastuksista. 17 tilintarkastajan ja henkilöstön jäsenen johtaminen.
Tilintarkastaja, Naton kansainvälinen tarkastuselin, 1997–2002
Ensimmäinen Tanskan kansalainen tehtävässä 27 vuoteen ja ensimmäinen Natossa työskentelevä naispuolinen tilintarkastaja. Työ käsitti tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia, tuloksellisuustarkastuksia ja infrastruktuuritarkastuksia Naton eri organisaatioissa ja hankkeissa.
Osastopäällikkö ja erityisneuvonantaja, Tanskan kansallinen tilintarkastusvirasto, 1990–1997
Eri ministeriöiden ja Pohjoismaiden neuvoston toimielinten tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia.
Muu kansainvälinen kokemus
2011–2015: Euroopan investointipankin (EIP) tarkastuskomitean jäsen, Luxemburg
2014–2015: Euroopan investointirahaston (EIR) tilintarkastuslautakunnan jäsen, Luxemburg
2012–2015: Euroopan neuvoston tilintarkastuslautakunnan puheenjohtaja, Strasbourg
2007–2015: INTOSAIn ammatillisia standardeja käsittelevän komitean varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja. Komitea laatii julkisen sektorin tarkastusstandardeja, joita sovelletaan kansallisiin tilintarkastusvirastoihin eri puolilla maailmaa.
LIITE 2: BETTINA MICHELLE JAKOBSENIN VASTAUKSET KYSELYLOMAKKEESEEN
Tehtävien suorittaminen: tähänastiset kokemukset ja tulevat sitoumukset
1. Mitkä ovat tärkeimmät saavutuksenne tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä? Mitkä ovat olleet suurimmat vastoinkäymiset?
Olen ollut tilintarkastustuomioistuimen jäsen viimeiset kahdeksan vuotta, ja sinä aikana olen antanut panokseni tuomioistuimen työhön useilla eri osa-alueilla ja useissa eri rooleissa, kuten:
III jaoston puheenjohtajana (joksi minut valittiin toukokuussa 2018 ja uudelleenvalittiin vuosina 2020 ja 2022) osoitan ja valvon työtä jaostossa tiiviissä yhteistyössä jaoston johtajan ja kollegoideni kanssa.
Olen tilintarkastustuomioistuimen hallintoasioiden komitean aktiivinen jäsen. Tässä ominaisuudessa olen osallistunut myös lukuisiin rekrytointimenettelyihin ja vaikuttanut osaltani siihen, että naispuolisen johtohenkilöstön määrä tuomioistuimessa on kasvanut merkittävästi.
Olen kuulunut kaksi kautta tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten laatua valvovaan komiteaan, jossa olen osallistunut tilintarkastustuomioistuimen tarkastusmenettelyjen jatkuvaan kehittämiseen ja suorittanut suuren määrän eri tarkastusjaostojen erityiskertomusten laadunvarmennuksia.
Olen aina kannattanut tehokasta, eettistä ja avointa julkishallintoa, jossa vastuuvelvollisuus toteutuu kattavasti ja jossa on vankat tarkastusjärjestelyt.
Tilintarkastustuomioistuimessa työskennellessäni en ole juurikaan kokenut vastoinkäymisiä. Yksi valitettava asia on kuitenkin se, ettemme ole viime vuosina pystyneet ottamaan huomioon parlamentin toivetta saada erityisarvio monivuotisen rahoituskehyksen Globaali Eurooppa -otsakkeesta.
Johtajana tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa haluaisi tehdä monia asioita, mutta resurssien rajallisuus vaatii tekemään vaikeita valintoja ja asettamaan etusijalle sellaisia toimia, joilla todennäköisesti saadaan parasta vastinetta rahoille. Aina on kuitenkin oltava avoin arvioimaan strategisia valintoja uudelleen ajan kuluessa ja olosuhteiden muuttuessa. Tällä hetkellä pyrkimyksemme onkin, että voisimme laatia Globaali Eurooppa -erityisarvion vuodesta 2024 lähtien hyödyntämällä Euroopan kehitysrahastojen (EKR) lakkauttamisesta syntyviä säästöjä.
2. Mitkä ovat merkittävimmät kokemukset pätevyysalaltanne / tehtävienne hoidossa ja tarkastustehtävissä saamanne tulokset?
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä toimiessani olen vastannut kuudestatoista julkaistusta erityiskertomuksesta:
21/2023: Spotlight-aloite naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi: Kunnianhimoinen aloite, jonka vaikutukset ovat toistaiseksi vähäisiä
27/2022: EU:n tuki rajatylittävälle yhteistyölle naapurimaiden kanssa: Tuki on ollut arvokasta, mutta täytäntöönpano alkoi myöhään, ja koordinointiin liittyvät ongelmat on ratkaistava
05/2022: EU:n toimielinten, elinten ja virastojen kyberturvallisuus: valmiustaso ei kokonaisuutena ole oikeassa suhteessa uhkiin
19/2021: Europolin tuki muuttajien salakuljetuksen torjumiseksi: Europolia arvostetaan kumppanina, mutta se käyttää tietolähteitä liian vähän ja mittaa tuloksia puutteellisesti
20/2019: EU:n rajavalvontaa tukevat tietojärjestelmät – tehokas väline, mutta tietojen ajantasaisuuteen ja täydellisyyteen on kiinnitettävä enemmän huomiota
32/2018: Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto: joustava mutta painopiste puuttuu
27/2018: Turkin-pakolaisavun koordinointiväline: tuki on hyödyllistä, mutta parannuksia tarvitaan, jotta rahoille saadaan enemmän vastinetta
14/2018: Kemiallisen, biologisen ja radioaktiivisen materiaalin sekä ydinmateriaalin alan EU:n osaamiskeskukset: edistystä kaivataan edelleen
15/2018: Sisäisten turvallisuusjoukkojen valmiuksien parantaminen Nigerissä ja Malissa: vain vähäistä ja hidasta edistymistä
07/2018: Liittymistä valmisteleva EU:n tuki Turkille: tähän mennessä vähäisiä tuloksia
11/2017: EU:n Bêkou-erityisrahasto Keski-Afrikan tasavallassa: tietyistä puutteista huolimatta lupaava alku
09/2017: EU:n tuki ihmiskaupan torjuntaan Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa
34/2016: Ruokahävikin torjunta: EU:n olisi parannettava elintarvikeketjun tehokkuutta
30/2016: Hondurasille painopistealoilla myönnetyn EU:n avun vaikuttavuus
18/2016: Kestäviä biopolttoaineita koskeva EU:n sertifiointijärjestelmä
06/2016: Eläintautien hillitsemiseen tarkoitetut hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmat
Kuten luettelosta ilmenee, tarkastustehtäviini on sisältynyt runsaasti mielenkiintoisia ja vaihtelevia aiheita, joista jokainen on tuonut mukanaan uusia näkemyksiä asiaankuuluvilta politiikan aloilta.
Minulla on ollut ilo työskennellä monien osaavien kollegoiden ja tarkastustiimien kanssa, ja olen ollut tekemisissä useiden eri komission pääosastojen kanssa. Olen suora kommunikaatiossani tarkastuskohteiden ja tilintarkastustuomioistuimen kollegion kanssa, ja pyrin aina olemaan rakentava ja rehellinen keskustelukumppani.
Tilintarkastustuomioistuimessa viettämäni aika on opettanut, miten tärkeää on suojella tarkastusoikeuksiamme valppaasti ja raportoida niiden kaikenlainen rikkominen.
Uskon myös vakaasti, että tarkastuksiemme havainnot ja johtopäätökset ovat omiamme, joten niihin ei pidä pystyä vaikuttamaan neuvottelemalla eikä ulkopuolisella painostuksella. Vaikka tarkastusta seuranneilla suosituksilla on todennäköisemmin vaikutusta, jos ne hyväksytään, joissakin tilanteissa on mielestäni viisaampaa, että meillä riippumattomina ulkoisina tarkastajina on ”lupa olla eri mieltä” tarkastuskohteidemme kanssa. Tällöin parlamentin tuki on olennaisen tärkeää, ja sen ansiosta tarkastuskohde on monissa tapauksissa hyväksynyt alun perin torjumansa suositukset. Sain tämän opin jo urani alussa, ja noudatan samaa periaatetta myös kollegoiden kertomuksia tarkastaessani ja kommentoidessani.
3. Mitä lisäarvoa voitte tuoda tilintarkastustuomioistuimelle toisella kaudellanne ja/tai erityisesti vastuualallenne? Haluaisitteko vaihtaa vastuualaanne? Mikä motivoi teitä?
Uudella kaudella tavoitteenani olisi edelleen hyödyntää yli 30-vuotista tilintarkastuskokemustani kaikkien EU:n varojen moitteettoman varainhoidon edistämiseksi ja suorittaa perusteellisia ja mielekkäitä tarkastuksia, jotka tuovat lisäarvoa unionin kansalaisille.
Toivon, että voin hankkimaani kokemusta hyödyntäen jatkaa työskentelyä ulkoisten toimien, turvallisuuden ja oikeuden parissa – osa-alueilla, joilla EU:hun kohdistuu lukuisia haasteita ja uhkia. Uskon nimittäin, että minulla on vielä paljon opittavaa ja annettavaa.
Minua motivoi mahdollisuus vaikuttaa ja saada työskennellä työyhteisössä, jossa käydään aktiivista keskustelua, jaetaan tietoa sekä pidetään yllä yhteishenkeä ja kollegiaalisuutta. Minua ja kabinettini tiimiä motivoi lisäksi se, että jaoston kollegat ovat luottaneet minuun ja tukeneet minua III jaoston puheenjohtajana jo vuodesta 2018.
4. Miten varmistatte, että pystytte saavuttamaan tarkastustehtävälle asetetut tarkastustavoitteet? Onko teille joskus käynyt niin, ettette ole pystynyt suorittamaan tarkastustehtävää? Jos, niin mistä syystä? Miten toimitte tällaisessa kiistanalaisessa tilanteessa?
Arvelen, että lähes jokainen tilintarkastaja on ollut tilanteessa, jossa tarkastustehtävää ei ole pystytty suorittamaan suunnitellusti tai jossa näin oli lähellä käydä.
Kokemukseni mukaan menestyksekäs tarkastus pohjaa perusteellisiin valmisteluihin sekä varhaiseen vuoropuheluun tarkastuskohteen kanssa esimerkiksi tarkastuskriteereistä, tarkastusevidenssin lähteistä, tarkastuksen aikajanasta ja tarkastushavaintojen selvittämisestä. Vaikka moniin tilanteisiin voi varautua, on silti oltava avoin odottamattomalle, mukauduttava olosuhteiden muutoksiin ja oltava valmis tarvittaessa muuttamaan tarkastustapaa. Covid-19-pandemian aikana tästä saatiin paljon kokemuksia. Toistaiseksi minä ja tiimini tilintarkastustuomioistuimessa olemme onneksi kyenneet saavuttamaan kaikki tarkastustavoitteemme.
Silti on myönnettävä, ettei viimeisin tarkastukseni, jonka kohteena oli Spotlight-aloite naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi, ollut helppo. Ongelmia aiheuttivat tarkastusoikeuksiemme haastaminen, yhteistyön puute, covid-19-rajoitteet ja ebolaepidemian puhkeaminen yhdessä kohdemaista. Vaikka komission yksiköt olivat yleisesti ottaen erittäin yhteistyökykyisiä, asiakirja-aineiston kulku toteutuskumppanin suunnasta oli hyvin hidasta, mistä aiheutui useita viiveitä. Yhdessä vaiheessa, kun oli aika tehdä kenttätyötä paikan päällä, meiltä evättiin pääsy kokonaan. Tällöin jouduin keskeyttämään tehtävät ja harkitsemaan tarkastustiimini kanssa, olisiko tarkastusta mahdollista jatkaa kohtuullisen ajan kuluessa vai pitäisikö meidän luopua siitä tai supistaa sen laajuutta.
Kun tilanteeseen oli haettu ratkaisua useamman kerran, päätin viimeisenä keinona ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä asiasta vastaavaan komission jäseneen. Painotin, että jollei meille välittömästi palautettaisi pääsyä, tarkastus olisi keskeytettävä ja meidän olisi ilmoitettava, että 500 miljoonan euron aloitteen tehokkuutta ja vaikuttavuutta olisi mahdotonta todeta, sillä tarkastusoikeuksiamme ei kunnioitettu.
Ilokseni voin kertoa, että komission jäsen toimi sekä pikaisesti että tehokkaasti, joten pystyimme jatkamaan työtämme ja saavuttamaan kaikki tarkastustavoitteemme.
5. Jos nimityksenne toiselle toimikaudelle vahvistetaan ja jos teidät valitaan tilintarkastustuomioistuimen jaoston puheenjohtajaksi, miten johdollanne määritettäisiin jaoston painopisteet? Voisitteko mainita esimerkkinä pari kolme alaa, joihin olisi vastaisuudessa keskityttävä?
Olen jo saanut toimia III jaoston puheenjohtajana vuodesta 2018 lähtien, ja tässä tehtävässä olen pyrkinyt tekemään tiivistä yhteistyötä johtajamme kanssa ja panostamaan siihen, että jaostossa olisi vahvat tietämyksenhallinnan rakenteet.
Kun minut oli valittu puheenjohtajaksi ensimmäisen kerran, järjestin jaoston jäsenten kesken muutamia epämuodollisia strategiakeskustelupalavereja, joissa arvioitiin viime vuosien tarkastusten kattavuutta, tarkastuksissa käytettyä menettelytapaa ja niistä saatuja oppeja. Sovimme tietyistä muutoksista ja määrittelimme alueita/aihepiirejä, joita haluaisimme priorisoida enemmän. Esimerkiksi muuttoliikkeeseen liittyvien aiheiden painotusta kasvatettiin ja tarkastusten alaa pyrittiin hieman laajentamaan muun muassa siirtymällä (yksittäisten) maiden tarkastuksista pikemminkin temaattisiin tarkastuksiin. Sittemmin olemme myös kasvattaneet toimintaamme turvallisuuden ja oikeuden sekä viimeisimpänä puolustuksen alueella.
Lisäksi olen ottanut käyttöön prosessin, jossa jaoston jäsenet sisällytetään ohjelmasuunnitteluprosessiin entistä varhaisemmassa vaiheessa. Ryhdyin järjestämään kokouksia, joissa henkilöstö esittelee jäsenille keskuudestaan nousseita tarkastusideoita, mikä lisää prosessin dynaamisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä henkilöstön että jaoston jäsenten kannalta.
Nykyisestä näkökulmastani III jaoston puheenjohtajana katsottuna ja tarkastuskohteidemme laajuutta ajatellen haluaisin tutustua tarkemmin esimerkiksi EU:n kyberturvallisuuden kaltaisiin aihepiireihin, sillä laajamittaisten kyberhyökkäysten uhka on yleistynyt ja monimutkaistunut. Eräs mielestäni tärkeä aihepiiri on myös unionin tuen vaikutus ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen aloilla, joilla on tapahtunut taantumista mahdollisesti muun muassa covid-19-pandemian johdosta.
6. Jos tehtäväksenne annettaisiin valita tarkastustehtävät tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen työohjelman valmistelua silmällä pitäen, millä perusteella valitsisitte painopisteet parlamentilta ja/tai talousarvion valvontavaliokunnalta saadusta painopisteluettelosta?
Mitä tekisitte, jos poliittinen painopiste ei vastaisi unionin toimintaa koskevaa tilintarkastustuomioistuimen riskiarviointia?
On tärkeää muistaa, että riippumattomana, perussopimuksen sitomana tarkastuselimenä tilintarkastustuomioistuimella on oikeus laatia oma vuotuinen työohjelmansa ja vastuu sen laatimisesta. Otamme siinä huomioon lukuisia eri tekijöitä, kuten politiikkariskit, olennaisuuden, ajoituksen/kypsyyden, tarkastusten kattavuuden, tarkastuksen suorittamisen todennäköiset seuraukset ja sidosryhmien intressit. Jotkut kyseisistä tekijöistä voivat osoittaa eri suuntiin. Loppujen lopuksi useiden eri aihepiirien ja tarkastettavien alueiden priorisointiin vaikuttaa ammattikokemukseen perustuva harkinta.
Päätösprosessin aikana konsultoimme laajalti eri sidosryhmiä, erityisesti Euroopan parlamenttia.
Ulkoisten tarkastusehdotusten määrä (yksinomaan valiokuntien puheenjohtajakokouksen listalla) on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin niiden tarkastusten määrä, jotka meidän on mahdollista suorittaa. Jotkin poliittisesti hyvinkin aiheellisista ehdotuksista eivät välttämättä ole riittävän kypsiä tai toteutuskelpoisia, esimerkiksi jos toimet ovat olemassa, mutta menoja on toistaiseksi ollut vain vähän, tai jos vaadittu arviointi ylittäisi tarkastusvaltuutemme. Näissä tapauksissa keskustelisin valiokuntien puheenjohtajakokouksen / talousarvion valvontavaliokunnan kanssa selvittääkseni, olisiko tarkastukselle mahdollista määrittää mielekäs laajuus, joka on tarkastusnäkökulmasta toteutuskelpoinen ja joka liittyy Euroopan parlamentin ilmaisemaan poliittiseen painopisteeseen.
Vastuualueen hallinnointi, työmenetelmät ja tuotokset
7. Tärkeintä on tuottaa laadukkaita, perusteellisia ja oikea-aikaisia kertomuksia:
– Miten varmistaisitte, että tarkastuksen perustana olevat tiedot ovat luotettavia ja että havainnot eivät ole vanhentuneita?
Tilintarkastuksen ammattistandardien mukaan tilintarkastajien tulee hankkia tukevaa evidenssiä eri lähteistä ja/tai eri menetelmin. Normaalisti meillä on käytössä kolmelta taholta saatavaa tarkastusevidenssiä esimerkiksi niin, että komission kertomuksista saatua tietoa vahvistetaan muista lähteistä (kuten jäsenvaltioilta, toteutuskumppaneilta ja edunsaajilta) saadulla tiedolla, ja tietoja täydennetään haastatteluin ja paikan päällä tehtävin tarkastuksin.
Teemme useita toimenpiteitä, joilla varmistetaan, etteivät tuloksemme vanhennu raportointihetkeen mennessä. Mielekkään, tarkoituksenmukaisia suosituksia sisältävän kertomuksen yksi tärkeistä edellytyksistä on se, että tarkastus tapahtuu oikeaan aikaan. Jos tarkastus suoritetaan liian varhain, menoja on yleensä ollut vasta vähän, ja toiminnasta on tarjolla rajallisesti tietoa. Toisaalta jos odotetaan, kunnes ohjelma on toteutettu valmiiksi, tietoa saattaa olla enemmän, mutta tulokset voivat todennäköisemmin vaikuttaa vanhentuneilta kertomuksen julkaisuaikaan.
Valitettavasti tarkastustietojen puutteellinen laatu ja/tai saatavuus ovat varsin yleisiä tuloksia tarkastuskertomuksissamme. Tällaisissa tapauksissa uskon, että työhömme tilintarkastajina kuuluu raportoida havaitsemastamme tietojen puutteellisuudesta tai epäluotettavuudesta, jotta voidaan saada selville syyt ja laatia suosituksia tulevaisuuden varalle.
– Miten parantaisitte suositusten laatua ja tarkoituksenmukaisuutta?
Vuosien varrella tilintarkastustuomioistuin on käyttänyt aikaa ja voimavaroja tarkastusta seuranneiden suositusten parantamiseen. Olemme vähentäneet niiden lukumäärää voidaksemme keskittyä enemmän osiin, jotka todennäköisesti tuovat eniten arvoa. Keskustelemme mahdollisista suosituksista tarkastuskohteidemme kanssa varhaisessa vaiheessa ja lähdemme usein liikkeelle pitemmästä mahdollisten suositusten luettelosta. Kunkin suosituksen mielekkyyttä, toteutuskelpoisuutta ja kustannustehokkuutta arvioidaan. Lisäksi arvioimme kykyämme suositusten seurantaan, eli sitä, mitä odotamme näkevämme kolmen vuoden kuluttua.
Uskon, että olemme päässeet pitkälle suositustemme laadun ja tarkoituksenmukaisuuden parantamisessa. Suositusten kustannustehokkuuden määrittäminen voi kuitenkin olla haastavaa. Siltä osin katson, että voimme edelleen kasvattaa osaamistamme ja kokemustamme. Yhtä lailla toivoisin, että suosituksissa yksilöitäisiin tiettyjä aihealueita/keinoja hallinnollisten kustannusten vähentämiseen. Nähdäkseni olemme edelleen ”tekemällä oppimisen vaiheessa”, kun on kyse ”suoritusperusteisten välineiden” käytön optimointikeinojen löytämisestä.
8. Tilintarkastustuomioistuimen tarkoituksena on luoda vahvempi tilivelvollisuussuhde tarkastustiimin ja esittelevän jäsenen välille:
– Oletteko kokemuksenne perusteella sitä mieltä, että esittelevän jäsenen olisi osallistuttava enemmän tarkastustyöhön?
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten taustat, taidot ja osaaminen vaihtelevat. Sama koskee kabinettiemme henkilöstöä ja tilintarkastustuomioistuimen tilintarkastajia. Osa tarkastustehtävistä on monimutkaisempia kuin toiset, ja osa tarkastuskohteista arkaluonteisempia kuin toiset. Lisäksi tarkastustiimien koko, kokemuksen laajuus ja valmiudet vaihtelevat. Näillä tekijöillä on vaikutusta siihen, miten paljon tukea ja osallistumista tiimit meiltä vaativat. En pitäisi ihanteellisena, että jäsenten osallistuminen tiimien tarkastustehtäviin olisi aina saman laajuista.
Jäsenten ei mielestäni kannata hallinnoida tarkastustiimejään mikrotasolla. Kokemukseni mukaan vastuun kantaminen tehtävistään ja vapaus niiden hoitamiseen saa usein ihmiset kasvamaan. Silti uskon, että jäsenten ja etenkin heidän kabinettiensa on osallistuttava vastuullaan oleviin tarkastuksiin tietyllä vähimmäistasolla. Heidän tulisi vähintäänkin osallistua aktiivisesti keskusteluihin tarkastustiimin kanssa suunnitteluvaiheessa, päivityksissä ja tarkastuksen keskeisissä vaiheissa, osallistua johtopäätösten laadintakokouksiin ja myöntää selkeät valtuudet kuulemismenettelyyn.
– Muuttaisitteko tapaa, jolla työskentelette tarkastustiimin kanssa? Jos kyllä, miten?
Nykyinen lähestymistapani tarkastustiimieni kanssa työskentelyyn ja kabinettini kokemus ja osallistuminen ovat uskoakseni olleet toimivia, joten en näe mitään erityistä syytä muutoksiin. Kuten yllä totesin, lähestymistapani toki pohjautuu tietynlaiseen joustavuuteen, jossa huomioidaan kunkin tarkastustehtävän erityispiirteet ja tarkastustiimin koostumus. Uuden tehtävän aluksi yleensä selvennän, millaista osallistumista odotan (sekä itseltäni että kabinetiltani), keskustelen tehtävävastaavan kanssa tämän erityisistä mieltymyksistä tai tarpeista, sovin yhteydenpidon tavat ja tiheyden ja niin edelleen.
9. Miten parantaisitte ja uudenaikaistaisitte tilintarkastustuomioistuimen toimintaa, työn suunnittelua ja työtä (tarkastussykli)? Voisitteko mainita näin ensimmäisen toimikautenne jälkeen yhden myönteisen ja yhden kielteisen näkökohdan tilintarkastustuomioistuimen työstä?
Yksi alue, jolla kannattaisi mielestäni kehittää ja virtaviivaistaa, on ohjelmasuunnittelumenettelymme. Vaikka työohjelmaamme on viime vuosina pyritty joustavoittamaan esimerkiksi muuttamalla sitä vähitellen koskemaan useampaa vuotta, tehtävää riittää edelleen. Nykyinen ohjelmasuunnitteluprosessi on yhäkin pitkällinen, runsaasti voimavaroja vaativa ja osin ”siiloutunut” tarkastusresurssiemme käyttökohteiden osalta.
Tiedon ja IT-välineiden käyttöä tarkastustyössämme on tarpeen entisestään tehostaa. Lisäksi meidän kannattaisi kasvattaa sisäistä kapasiteettiamme ja osaamistamme graafisessa suunnittelussa, sillä laadukas kuvitus voi olla erittäin tehokas viestintäkeino tarkastushavaintojen esittelyyn.
Tilintarkastustuomioistuimen organisaatiossa myönteinen puoli on se, että organisaatio pohjautuu kollegiaalisuuteen. Jäsenillä on yhtäläinen sananvalta, ja erilainen osaamisemme ja eri näkökulmamme rikastuttavat keskustelua ja tekevät tilintarkastustuomioistuimen kollegiosta ”jäsentensä summaa” laajemman.
Kielteinen puoli, joka ei ole epätavallinen tämänkokoisissa ja jaostoihin jakautuvissa toimielimissä, on ”siiloajattelun” vaara. Tilintarkastustuomioistuimen uudistuksessa vuonna 2016 organisaatiotamme pyrittiin muuttamaan tehtäväperusteisempaan suuntaan, jotta voisimme reagoida nopeammin muuttuviin olosuhteisiin ja joustavoittaa resurssien käyttöä, mutta tavoite on ollut hyvin vaikea saavuttaa käytännössä.
10. Tilintarkastustuomioistuimen on perussopimuksen mukaisesti avustettava parlamenttia talousarvion toteutumisen valvonnassa yleisen varainkäytön julkisen valvonnan tehostamiseksi ja rahalle saatavan vastineen parantamiseksi:
– Miten ensimmäiseltä toimikaudelta saamanne kokemuksen perusteella tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) yhteistyötä voitaisiin parantaa EU:n talousarvion tarkastamisen osalta?
Tilintarkastustuomioistuimen ja talousarvion valvontavaliokunnan on oleellisen tärkeää käydä jatkuvaa, avointa ja rakentavaa vuoropuhelua, jotta varmistetaan, että tarkastuskertomuksemme vastaavat parlamentin tarpeita vastuuvapausmenettelyssä.
Jotta kertomustemme vaikuttavuus olisi mahdollisimman hyvä, niitä on pidettävä sekä mielekkäinä että oikea-aikaisina. Kun parlamentti keskustelee kertomuksista kuulemisissa, joissa työasiakirjat tuotetaan, ja tukee johtopäätöksiämme ja suosituksiamme, saamme korvaamatonta apua kertomustemme vaikuttavuuden optimointiin.
Minulla on ollut onni saada esitellä suuri joukko erityiskertomuksia talousarvion valvontavaliokunnassa sekä muissa Euroopan parlamentin valiokunnissa. Toivon. että saan tehdä niin jatkossakin ja että parlamentti keskustelisi mahdollisimman monesta kertomuksesta ja toisi niille julkisuutta.
– Miten vastaavasti lähentäisitte tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tarkastuselinten välisiä suhteita?
SEUT-sopimuksen 287 artiklan kohdassa 3 edellytetään, että tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen.
Kokemukseni mukaan Euroopan ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitea on hyvä foorumi tällaiselle yhteistyölle. Säännöllisissä kokouksissa yhteistä etua koskevista aiheista keskustelemiseksi syntyy suhteita ja yhteyksiä, joita voi hyödyntää tarvittaessa tietoa uusista aiheista ja alueista, kuten elpymis- ja palautumistukivälineen tarkastuksen tapauksessa, jossa sekä tilintarkastustuomioistuimella että kansallisilla tarkastuselimillä on merkittävä rooli. Myös tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomusten ja erityisesti vuosikertomusten esittely jäsenvaltioidemme kansallisissa tarkastuselimissä on hyvä tilaisuus toimielintemme välisten suhteiden ylläpitoon ja vahvistamiseen.
Toinen alue yhteistyöhön kansallisten tarkastuselinten kanssa on julkisen sektorin tarkastusstandardien määrittäminen, jossa tilintarkastustuomioistuin on ollut varsin aktiivinen. Muita yhteistyötilaisuuksia tarjoaa muiden ylimpien tarkastuselinten vertaisarviointeihin osallistuminen.
11. Miten aiotte tukea parlamenttia vastuuvapausmenettelyn lyhentämisessä? Mihin toimiin voitte omalta osaltanne ryhtyä?
Sinä aikana kun olen ollut tilintarkastustuomioistuimen jäsen, vuosikertomuksemme julkaisua on aikaistettu noin kuukaudella.
Haluan olla edelleen edistämässä prosessien virtaviivaistamista, jotta voisimme saavuttaa synergiaetuja ja kartoittaa hyviä käytäntöjä eri politiikanalojen tarkastuksessa. Tässä suhteessa tilanne on kuitenkin suurelta osin tarkastuskohteidemme käsissä, sillä emme voi vaikuttaa heille varainhoitoasetuksessa määriteltyjen määräaikojen lyhentämiseen.
III jaoston tarkastustyön päätökseen saaminen viivästyy usein siitä syystä, ettei yhteistyö EU:n varojen täytäntöönpanoa hoitavien kansainvälisten järjestöjen kanssa etene ajallaan. Roolissani III jaoston puheenjohtajana ja jäsenenä kannatan ja tuen näkemystä, jonka mukaan näin toimivat järjestöt tulisi paljastaa ja julkistaa vuosikertomuksen asiaankuuluvissa luvuissa, jotta heillä olisi kannustin toimia vastaisuudessa ripeämmin.
Riippumattomuus ja lahjomattomuus
12. Mitä takeita riippumattomuudestanne voitte antaa Euroopan parlamentille ja miten varmistatte, ettei mikään aiempi, nykyinen tai tuleva toimintanne aseta kyseenalaiseksi tehtävienne hoitoa tilintarkastustuomioistuimessa?
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten riippumattomuus on keskeinen edellytys toimielimen kyvylle toimia ja säilyttää sidosryhmien ja unionin kansalaisten luottamus.
Riippumattomuuden takaamiseksi aion jatkossakin noudattaa kaikilta osin tilintarkastustuomioistuimen jäsenten toimintasääntöjä. En ole poliittisesti suuntautunut eikä minulla ole liike-elämän sidonnaisuuksia eikä ulkoista toimintaa, jotka voisivat millään lailla kyseenalaistaa riippumattomuuteni tai tehtävieni hoitamisen tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä.
13. Miten selvittäisitte huomattavat unionin varoihin liittyvät epäkohdat tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena henkilöitä kotijäsenvaltiostanne? Oletteko ollut nykyisellä toimikaudellanne tällaisessa tilanteessa?
Tilintarkastajan on säilytettävä ammattiin kuuluva skeptisyytensä ja ammatillinen arviokykynsä koko tarkastusprosessin ajan ja oltava tietoinen epäkohtien, petosten ja lahjonnan esiintymisen mahdollisuudesta. Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen on ilmoitettava kaikista epäkohdista. Teemme yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa ja annamme tapaukset, joissa epäilemme petosta, asianosaisen viranomaisen käsiteltäväksi.
Tilintarkastustuomioistuimessa toimiessani en ole ollut tilanteessa, jossa epäily olisi kohdistunut henkilöihin omassa jäsenvaltiossani. Jos näin kävisi, en lähestyisi asiaa mitenkään eri tavalla kuin jos kyseessä olisi mikä tahansa muu jäsenvaltio tai kolmas maa.
14. Eturistiriita voi vaarantaa tilintarkastustuomioistuimen maineen. Miten toimisitte eturistiriitatilanteessa?
Ilmoittaisin presidentille mistä tahansa eturistiriidasta, joka voisi syntyä tai jonka voitaisiin katsoa syntyvän, jäävätäkseni itseni kokonaan kyseisestä asiasta. Toistaiseksi en ole ollut tällaisessa tilanteessa.
15. Oletteko osallisena vireillä olevassa oikeuskäsittelyssä? Jos olette, millaisessa?
En ole osallisena missään oikeuskäsittelyssä.
16. Millä tavoin olette valmis sitoutumaan avoimuuden lisäämiseen, yhteistyön tehostamiseen ja tehokkaisiin jatkotoimiin parlamentin kantojen ja tarkastuspyyntöjen perusteella?
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä olen aina ollut vahvasti avoimuuden vahva kannattaja ja tukenut tuomioistuimen lisääntyneitä avoimuuspyrkimyksiä. Yhteistyömme Euroopan parlamentin ja erityisesti talousarvion valvontavaliokunnan kanssa on oleellisen tärkeää EU:n varoihin liittyvän asianmukaisen tilivelvollisuuden varmistamiseksi.
Suhtaudun myönteisesti kaikkiin parlamentin esittämiin tarkastusehdotuksiin, vaikka emme aina pystykään ottamaan niitä huomioon. Tällöin pyrimme parhaamme mukaan antamaan selkeää palautetta siitä, miksi joitakin ideoita ei ole toteutettu. Julkisesta tarkastustoiminnasta saamani monivuotisen kokemuksen perusteella uskon, että toteutuneiden menojen seuraamiseen keskittyvät ”seuraa rahaa” -tarkastukset ovat useimmiten paras tapa tuoda veronmaksajille lisäarvoa ja varmistaa hallintoa hoitavien tahojen tilivelvollisuus.
Muita kysymyksiä
17. Aiotteko peruuttaa toimikauden uusimista koskevan hakemuksenne, jos parlamentti ei kannata nimittämistänne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?
Olen erittäin sitoutunut työhöni tilintarkastustuomioistuimessa, ja uskon voivani olla toimielimelle hyödyksi jatkossakin. Pidän kiinni mitä tiukimmasta riippumattomuudesta, ammattimaisuudesta ja lahjomattomuudesta, minkä uskon käyneen ilmi tähänastisesta työstäni. Jos parlamentilla kuitenkin olisi epäilyjä sopivuudestani tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi ja se antaisi kielteisen lausunnon nimittämisestäni uudelle toimikaudelle, peruuttaisin hakemukseni.
18. Tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi nimittäminen vaatii täyden panoksenne ja vahvaa sitoutumista itse toimielimeen sekä siihen, että taataan kansalaisten luottamus unioniin:
– Mikä on mielestänne paras tapa hoitaa näitä tehtäviä?
Olen toiminut tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä viimeiset kahdeksan vuotta ja olen hyvin sitoutunut toimielimen työhön. Kannatan vahvasti perusteltua ja avointa päätöksentekoa, selkeää viestintää sekä sisäisten että ulkoisten kumppanien kanssa ja jäsenten velvollisuutta johtaa esimerkillä.
– Kuinka monta päivää olette nykyisin läsnä Luxemburgissa? Aiotteko muuttaa näitä järjestelyjä?
Asun ja työskentelen Luxemburgissa, ja aion tehdä niin jatkossakin.
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
12.10.2023 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
22 1 0 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Matteo Adinolfi, Gilles Boyer, Olivier Chastel, Caterina Chinnici, Carlos Coelho, Beatrice Covassi, Luke Ming Flanagan, Isabel García Muñoz, Monika Hohlmeier, Joachim Kuhs, Alin Mituța, Markus Pieper, Sándor Rónai, Angelika Winzig |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Eider Gardiazabal Rubial, Jeroen Lenaers, Marian-Jean Marinescu, Mikuláš Peksa, Elżbieta Rafalska |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta) |
Herbert Dorfmann, Andrzej Halicki, Alicia Homs Ginel, Marcos Ros Sempere |