MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamisesta

16.10.2023 - (COM(2023)0331 – C9‑0211/2023 – 2021/0430(CNS)) - *

Budjettivaliokunta
Yhteisesittelijät: José Manuel Fernandes ja Valérie Hayer

Tarkistukset

• 001-005 (PDF - 105 KB)
• 001-005 (DOC - 26 KB)
• 006-009 (PDF - 116 KB)
• 006-009 (DOC - 40 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamisesta

(COM(2023)0331 – C9‑0211/2023 – 2021/0430(CNS))

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2021)0570) ja muutetun ehdotuksen (COM(2023)0331),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 artiklan kolmannen kohdan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9‑0211/2023),

– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen[1],

– ottaa huomioon 16. syyskuuta 2020 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä[2],

– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2022 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamisesta (COM(2021)0570 – C9‑0034/2022 – 2021/0430(CNS))[3],

– ottaa huomioon 10. toukokuuta 2023 antamansa päätöslauselman ”Omat varat: uusi alku EU:n rahoitukselle – uusi alku Euroopalle”[4],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan,

– ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kirjeen,

– ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0295/2023),

1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 a artiklan mukaisesti;

3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1

Ehdotus muutospäätökseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(1 a) Tämä muutettu päätös on 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukainen uusi tärkeä askel uusien omien varojen käyttöönottoa koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanossa. Sen avulla varmistetaan, että uusista tulolähteistä koostuvasta korista saatavat tulot ovat käytettävissä ja riittävät Next Generation EU -välineen lainojen korkojen ja pääoman maksamiseen ja että kaikki jäsenvaltiot voivat hyväksyä jakoa koskevat korin rahoitusvaikutukset.

Tarkistus  2

Ehdotus muutospäätökseksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(2 a) Tällä muutetulla päätöksellä käyttöönotetuista uusista omista varoista saatavilla tuotoilla voidaan rahoittaa unionin talousarviota luotettavasti pitkällä aikavälillä ja kattaa Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksusta sekä unionin uusista painopisteistä aiheutuvat kustannukset sekä samalla välttää unionin nykyisiin ohjelmiin ja politiikkoihin kohdistuvia vähennyksiä.

Tarkistus  3

Ehdotus muutospäätökseksi

Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(2 b) Toimielinten väliseen sopimukseen sisältyvän etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa olisi täydennettävä tulevilla uudistuksilla, joilla korvattaisiin siirtymäratkaisuna toimiva yritysten voittoihin liittyvä tilastoperusteinen kansallinen rahoitusosuus aidommilla, veroon perustuvilla omilla varoilla heti, kun yhtiöverotusta koskevat tarvittavat direktiivit tai kehykset unioninlaajuista yhdenmukaistamista varten ovat käytössä.

Perustelu

Näissä lisäyksissä johdanto-osan kappaleisiin muistutetaan toimielinten väliseen sopimukseen sisältyvän etenemissuunnitelman tarkoituksesta ja hengestä ja vahvistetaan, että esitelty kori olisi merkittävä edistysaskel kohti etenemissuunnitelman tavoitteita. Huomio kiinnitetään siihen, mitä vielä on tehtävä.

Tarkistus  4

Ehdotus muutospäätökseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(10 a)  Korkean inflaation vuoksi väliaikaiset kiinteämääräiset vähennykset, joita Tanska, Saksa, Alankomaat, Itävalta ja Ruotsi saavat vuosina 2020–2027, ovat kasvaneet odottamattomasti ja suhteettomasti. Jakauman vääristymien välttämiseksi jatkossa näitä kiinteitä määriä olisi mukautettava vuosittain saman perusteen ja säännön mukaan kuin monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä eli kiinteän 2 prosentin vuosittaisen deflaatiokertoimen perusteella.

Tarkistus  5

Ehdotus muutospäätökseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 e a alakohta (uusi)

Päätös (EU, Euratom) 2020/2053

2 artikla – 4 kohta

Nykyinen teksti	Tarkistus
	e a) korvataan 4 kohta seuraavasti:
4. Vuosina 2021–2027 seuraavilla jäsenvaltioilla on oikeus bruttovähennykseen 1 kohdan d alakohdan mukaisista vuotuisista BKTL-perusteisista maksuosuuksistaan: 565 miljoonaa euroa Itävallan osalta, 377 miljoonaa euroa Tanskan osalta, 3 671 miljoonaa euroa Saksan osalta, 1 921 miljoonaa euroa Alankomaiden osalta ja 1 069 miljoonaa euroa Ruotsin osalta. Nämä määrät ovat vuoden 2020 hintoina, ja ne muunnetaan käypiin hintoihin soveltamalla uusinta talousarvioesityksen laadinta-ajankohtana saatavilla olevaa euroina ilmaistua unionin bruttokansantuotteen deflaatiokerrointa, sellaisena kuin komissio on sen määrittänyt. Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat näiden bruttovähennysten rahoittamiseen.	”4.  Vuosina 2021–2027 seuraavilla jäsenvaltioilla on oikeus bruttovähennykseen 1 kohdan d alakohdan mukaisista vuotuisista BKTL-perusteisista maksuosuuksistaan: 565 miljoonaa euroa Itävallan osalta, 377 miljoonaa euroa Tanskan osalta, 3 671 miljoonaa euroa Saksan osalta, 1 921 miljoonaa euroa Alankomaiden osalta ja 1 069 miljoonaa euroa Ruotsin osalta. Nämä määrät ovat vuoden 2020 hintoina, ja ne muunnetaan käypiin hintoihin vuosittain kiinteän 2 prosentin deflaatiokertoimen perusteella. Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat näiden bruttovähennysten rahoittamiseen.”

Perustelu

Parlamentti on perinteisesti vastustanut kiinteämääräisiä korjauksia BKTL-pohjaisiin maksuosuuksiin. Tämä kanta ei ole muuttunut, mutta vuosittainen kiinteämääräisten vähennysten mukautus käyttämällä BKT-deflaattoria tilanteessa, jossa inflaatio on odottamattomasti poikkeuksellisen korkea, on johtanut niin suuriin asianosaisia jäsenvaltioita koskeviin alennuksiin, että ne eivät ole perusteltavissa. Tällaiset ansiottomat alennukset ja niistä seuraava jakauman vääristyminen voidaan välttää sovittamalla määrien vuosittainen mukautus yhteen 2 prosentin automaattisen deflaattorin kanssa, jota käytetään rahoituskehysasetuksen 4 artiklan b kohdan mukaisesti myös monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin.

PERUSTELUT

Parlamentin kanta ja omia varoja koskevan uudistuksen tarkoitus

 

Parlamentin pitkään samana pysynyt ja vakiintunut kanta monipuolisen ja joustavan omien varojen korin tukemiseksi näkyi neuvoa-antavissa lausunnoissa, joita se antoi komission ehdotuksesta omia varoja koskevaksi päätökseksi vuosina 2020 ja 2021, ja se on hiljattain vahvistanut kantansa omia varoja koskevassa valiokunta-aloitteisessa mietinnössään aiheesta ”Omat varat: uusi alku EU:n rahoitukselle – uusi alku Euroopalle”.

 

Valiokunta-aloitteisessa mietinnössä tunnistetaan joukko EU:n politiikan painopisteisiin kytköksissä olevia potentiaalisia uusia tulolähteitä – mukaan lukien komission ehdotukseen nyt mukaan otetut lähteet – ja toistetaan, että uusia tuloja on saatava kiireellisesti käyttöön Next Generation EU -välineestä aiheutuneiden velkojen maksamiseksi. Lisäksi mietinnössä esitettiin tilastoperusteisia rahoitusosuuksia koskevia uraauurtavia ideoita, jotka voivat toimia siirtymävaiheen ratkaisuna siten, että pitkällisiä päätöksentekomenettelyjä asiaan liittyvän alakohtaisen lainsäädännön osalta voidaan lyhentää.

 

Ajantasaistettu kori: päästökauppajärjestelmä, hiilirajamekanismi ja yritysten voittoihin perustuva rahoitusosuus

 

Komissio antoi 20. kesäkuuta 2023 ehdotuksen muuttaakseen ja päivittääkseen joulukuussa 2021 tehtyä aloitetta. Siinä päästökauppajärjestelmään ja hiilirajamekanismiin perustuvat omat varat saatetaan linjaan 55-valmiuspakettia koskevien lainsäädäntöneuvottelujen tulosten kanssa ja muutetaan päästökauppaan perustuvien omien varojen määrä 25 prosentista 30 prosenttiin.

 

Kun 55-valmiuspakettia koskevia neuvotteluja käytiin, BUDG-valiokunnan esittelijät auttoivat pitämään kiinni johdonmukaisesta kannasta siten, että omia varoja koskeva aloite ja ilmastolainsäädäntö pysyivät kaikilta osin yhteensopivina ja johdonmukaisina. Päästökauppadirektiivi ja sen laajempi soveltamisala sekä hiilirajamekanismia koskeva asetus, joka tarjoaa ratkaisun ”hiilivuoto-ongelmaan” (yhdessä sosiaalisen ilmastorahaston kanssa), merkitsevät aivan uudenlaista kansainvälistä mittapuuta uudenaikaisen, tasapuolisen hiilen hinnoittelupolitiikan kannalta.

 

Lisäksi komissio ehdottaa uusia omia varoja, jotka perustuvat yritysten voittoihin. Tämä kansallinen rahoitusosuus lasketaan rahoitusalalla ja sen ulkopuolisilla aloilla syntyvää bruttotoimintaylijäämää koskevien tilastotietojen perusteella. Ne ovat saatavilla Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmästä (EKT). Nämä tiedot (epätäydellisinäkin, kuten kaikki tilastolliset aggregaatit, myös BKTL) ovat riittävän luotettavia ja yhdenmukaistettuja toimiakseen yritysten voittoja kuvaavana sijaismuuttujana ja uskottavana perustana kansallisten rahoitusosuuksien määrittämiselle. Käytettävä kerroin on 0,5 prosenttia. Komission mukaan tämä rahoitusosuus voitaneen korvata aidommin veroperusteisilla omilla varoilla, kun yritysverotukseen sovellettava asianmukainen kehys (BEFIT-kehys) on otettu käyttöön.

 

Kun tämä ajantasaistettu kori on täydessä toiminnassa, sen avulla saatavat tulot ovat kokonaisuudessaan arviolta noin 36 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina tai 45 miljardia euroa nykyisinä hinnoilla vuodessa. Tämä riittäisi mainiosti rahoittamaan Next Generation EU -välineen kustannukset, vaikka merkittävä osa suunnattaisiin sosiaaliseen ilmastorahastoon. Tätä pakettia ei kuitenkaan pitäisi nähdä omien varojen järjestelmän pitkäkestoisen ja kattavan uudistuksen päätepisteenä, vaan järjestelmän olisi tarjottava unionille yhä enemmän keinoja sen kunnianhimoisten politiikkojen edistämiseksi ja rahoitusautonomian parantamiseksi.

 

Etenemissuunnitelman hengen ja kirjaimen kanssa yhtenevä esittelijöiden kanta

 

Esittelijät ovat tyytyväisiä siihen, että komission ehdotukseen sisältyy useita parlamentin painopisteitä ja pyyntöjä, ja he katsovat lainsäädäntötekstin vastaavan toimielinten välisen sopimuksen etenemissuunnitelman tavoitteita ja perusteluja. Haluamme näin ollen jatkaa parlamentin neuvoa-antavan lausunnon mukaisesti suoraviivaisesti ja yhteisymmärryksessä sekä

• vahvistaa ja hyväksyä komission ehdotuksen,

• esittää vain muutaman tarkasti kohdennetun tarkistuksen ja

• pyytää neuvostoa etenemään ripeästi, jotta muutettu päätös voidaan hyväksyä.

 

Poliittinen konteksti on tavalliseen tapaan vaikea, mutta saatavilla on nyt kaikki elementit ja talousarvioluvut, joita nopea edistyminen neuvostossa edellyttää. Monet toimijat ovat lisäksi sitä mieltä, että Espanjan ja Belgian puheenjohtajakaudet tarjoavat tälle otollisen tilaisuuden. Ratifiointi, jota päätöksen voimaan tuleminen edellyttää, vie myös jonkin aikaa. BUDG‑valiokunnan mietintö olisi tämän vuoksi käsiteltävä ilman viivytystä ja siitä olisi äänestettävä marraskuun täysi-istunnossa. Esittelijät panevat merkille AFCO-, ECON/FISC- ja ENVI-valiokuntien nykyiset ja aiemmat omia varoja koskevat lausunnot ja kirjeen muodossa annetut lausunnot.

 

Yhteisesittelijät muistuttavat, että parlamentin 23. marraskuuta 2022 antama lainsäädäntöpäätöslauselma on edelleen asianmukainen ja perusteltu ja sisältää etenkin tarkistuksen, jolla muutetaan hiilirajamekanismiin perustuvia omia varoja koskevaa kerrointa.

 

Hyvin vähän tarkistuksia: bruttovähennysten järkeistäminen

 

Yhteisesittelijät eivät rahoituskauden puolivälissä kyseenalaista monivuotisen rahoituskehyksen omia varoja koskevan paketin yleistä tasapainoa, vaikka muistuttavat vastustavansa BKTL-maksuosuutta koskevia vähennyksiä. On ilmennyt kuitenkin yksi seikka, joka olisi korjattava ja joka on mahdollista korjata nykyisen menettelyn avulla: bruttovähennysten mukauttaminen viiden nettomaksajajäsenvaltion osalta. On huomattava, että näitä kiinteämääräisiä vähennyksiä ei ole otettu käyttöön tulopuolella olevan eriarvoisuuden lieventämiseksi. Niiden avulla on pikemminkin tarkoitus hillitä tuloihin perustuvien maksujen ja kuluvirtojen yleistä nettotasetta jäsenvaltion näkökulmasta.

 

Vuosittainen kiinteämääräisten vähennysten mukautus käyttämällä BKT-deflaattoria tilanteessa, jossa inflaatio on odottamattomasti poikkeuksellisen korkea, on johtanut asianosaisia jäsenvaltioita koskeviin suuriin alennuksiin, jotka eivät ole perusteltavissa. Tällaiset ansiottomat alennukset ja niistä seuraava jakauman vääristyminen voidaan välttää sovittamalla määrien vuosittainen mukautus yhteen 2 prosentin automaattisen deflaattorin kanssa, jota käytetään rahoituskehysasetuksen 4 artiklan b kohdan mukaisesti myös monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin.

 

Esittelijät pitävät valitettavana sitä, että neuvostolla on toistuvasti tapana ottaa käyttöön ”alennuksia” yksimielisyyden saavuttamiseksi. Sekä kiinteämääräiset maksut tiettyjen jäsenvaltioiden yleisten nettotaseiden korjaamiseksi että erityiset korjausmekanismit ja enimmäismäärät, joita sovelletaan useimpiin yksittäisiin omiin varoihin, heikentävät omien varojen taloudellisia perusteluja, nakertavat EU:n laajuista solidaarisuutta ja vahvistavat näkemystä, jonka mukaan EU:n talousarvio on rahoitustoimien ”nollasummapeliä”. Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että eri lähteistä koostuvaan monipuoliseen, dynaamisen ja vakaaseen koriin perustuvalla tulopuolella erilaisille alennuksille ei pitäisi olla tarvetta.

 

PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE (20.9.2023)

Johan Van Overtveldt

Puheenjohtaja

Budjettivaliokunta

Bryssel

Asia: Lausunto tarkistetusta ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamisesta (2021/0430(CNS))

Arvoisa puheenjohtaja Van Overtveldt

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa on pyydetty antamaan edellä mainitussa menettelyssä lausunto valiokunnallenne. Valiokunta päätti kokouksessaan 18. heinäkuuta 2023 antaa kyseisen lausunnon kirjeen muodossa.

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta käsitteli asiaa kokouksessaan 20. elokuuta 2023 ja hyväksyi lausunnon kyseisessä kokouksessa[5].

Kunnioittavasti

Salvatore De Meo

 

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

1. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jolla muutetaan sen joulukuussa 2021 esittämää lainsäädäntöehdotusta, jolla otettiin käyttöön kolme uutta omien varojen luokkaa, jotka perustuvat päästökauppajärjestelmään, hiilirajamekanismiin ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kansainvälistä yhteisöverotusta koskevan yleissopimuksen ensimmäiseen pilariin;

2. suhtautuu myönteisesti päästökauppajärjestelmään ja hiilirajamekanismiin perustuviin ehdotettuihin omiin varoihin näillä aloilla hyväksytyn lainsäädännön johdosta tehtyihin mukautuksiin ja suhtautuu myönteisesti ehdotukseen yritysten voittoihin perustuvista tilastollisista omista varoista, jotka perustuvat Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT) mukaisesti laadittuihin kansantalouden tilinpitoa koskeviin tilastoihin;

3. panee merkille, että uusien aitojen omien varojen käyttöönotto on jäljessä aikataulusta, joka vahvistettiin 16. joulukuuta 2020 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen liitteessä II olevassa oikeudellisesti sitovassa etenemissuunnitelmassa[6]; muistuttaa, että asiassa on edettävä ripeästi; kehottaa siksi neuvostoa hyväksymään viipymättä uudet aidot omat varat; korostaa, että näiden uusien varojen avulla unionin olisi myös voitava maksaa takaisin Next Generation EU -välineen yhteinen velka ja velan korot ja varmistaa unionin talousarvion kestävä rahoitus pitkällä aikavälillä, jotta voidaan toteuttaa unionin keskeiset politiikat ja ohjelmat sekä vastata uusiin haasteisiin;

4. toistaa, että omien varojen järjestelmän perusteellisempi uudistaminen on välttämätöntä, kuten todetaan muun muassa sen 10. toukokuuta 2023 antamassa päätöslauselmassa omista varoista: uusi alku EU:n rahoitukselle – uusi alku Euroopalle”[7];

5. palauttaa mieliin, että Euroopan tulevaisuuskonferenssi on yhtynyt parlamentin vaatimukseen unionin talousarvion vahvistamisesta uusilla omilla varoilla ja ehdottanut yksimielisyysperiaatteesta luopumista veroasioissa[8] ja että Euroopan parlamentin olisi päätettävä unionin talousarviosta samalla tavoin kuin kansallisilla parlamenteilla on oikeus päättää talousarvioista kansallisella tasolla[9];

6.  korostaa, että näitä ehdotuksia olisi tarkasteltava perussopimusten tarkistamista käsittelevässä valmistelukunnassa, kuten Euroopan parlamentti kehotti 9. kesäkuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa, mukaan lukien mahdollisuus soveltaa tavallista lainsäätämisjärjestystä uusien omien varojen hyväksymiseen, jotta voidaan parantaa unionin toimintakykyä ja vahvistaa Euroopan parlamentin demokraattista valvontaa; kehottaa sen vuoksi muuttamaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta.

 

ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamisesta
Viiteasiakirjat	COM(2023)0331 – C9-0211/2023 – COM(2021)0570 – C9-0034/2022 – 2021/0430(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	3.2.2022
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 11.9.2023
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 11.9.2023	ENVI 11.9.2023	AFCO 11.9.2023
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa  Päätös tehty (pvä)	ECON 19.7.2023	ENVI 17.7.2023
Esittelijät  Nimitetty (pvä)	José Manuel Fernandes 28.6.2023	Valérie Hayer 28.6.2023
Valiokuntakäsittely	20.9.2023
Hyväksytty (pvä)	9.10.2023
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	15 5 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Rasmus Andresen, David Cormand, Andor Deli, Pascal Durand, Alexandra Geese, Vlad Gheorghe, Hervé Juvin, Joachim Kuhs, Janusz Lewandowski, Siegfried Mureşan, Lefteris Nikolaou-Alavanos, Bogdan Rzońca, Nils Torvalds, Nils Ušakovs, Angelika Winzig
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Attila Ara-Kovács, Sunčana Glavak, Hannes Heide, Jarosław Kalinowski, Sabine Verheyen
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	16.10.2023

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

15	+
PPE	Sunčana Glavak, Jarosław Kalinowski, Janusz Lewandowski, Siegfried Mureşan, Sabine Verheyen, Angelika Winzig
Renew	Vlad Gheorghe, Nils Torvalds
S&D	Attila Ara-Kovács, Pascal Durand, Hannes Heide, Nils Ušakovs
Verts/ALE	Rasmus Andresen, David Cormand, Alexandra Geese

 

5	-
ECR	Bogdan Rzońca
ID	Joachim Kuhs
NI	Andor Deli, Hervé Juvin, Lefteris Nikolaou-Alavanos

 

0	0

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

• [1]  EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 28.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0220.
• [3]  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0404.
• [4]  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0195.
• [5] Lopullisessa äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Vladimír Bilčík, Ana Collado Jiménez, Salvatore De Meo, Paulo Rangel, Sara Skyttedal, Loránt Vincze, Rainer Wieland, Mercedes Bresso, Włodzimierz Cimoszewicz, Pascal Durand, Victor Negrescu, Domènec Ruiz Devesa, Pedro Silva Pereira, Charles Goerens, Sandro Gozi, Alin Mituța, Max Orville, François Alfonsi, Gwendoline Delbos‑Corfield, Daniel Freund, Zdzisław Krasnodębski, Jacek Saryusz‑Wolski, Jaak Madison, Helmut Scholz
• [6] EUVL L 433 I, 22.12.2020, ps 28.
• [7] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0195
• [8] Euroopan tulevaisuuskonferenssi, ehdotus 16.
• [9] Euroopan tulevaisuuskonferenssi, ehdotus 38.