Mietintö - A9-0017/2024Mietintö
A9-0017/2024
Euroopan parlamentti

VÄLIAIKAINEN MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisen laajennetun puitesopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

30.1.2024 - (COM(2023)0432 – C9‑0467/0000 – 2023/0260R(NLE))

Ulkoasiainvaliokunta
Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijät: María Soraya Rodríguez Ramos, Samira Rafaela


Menettely : 2023/0260R(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A9-0017/2024
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A9-0017/2024
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisen laajennetun puitesopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

(COM(2023)0432 – C9‑0467/2023 – 2023/0260R(NLE))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (COM(2023)0432),

– ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan väliseksi laajennetuksi puitesopimukseksi,

– ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan laajennettuun puitesopimukseen sisältyvän kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin määräyksiin liittyvän yhteisen julkilausuman, jäljempänä ’yhteinen julkilausuma’, joka on liitetty laajennettuun puitesopimukseen,

– ottaa huomioon Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen väliaikaisen kauppasopimuksen,

– ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen välisen assosiaatiosopimuksen[1], joka tuli voimaan 1. maaliskuuta 2005 ja joka korvataan laajennetulla puitesopimuksella,

– ottaa huomioon viinien kauppaa koskevan sopimuksen sekä väkevien alkoholijuomien ja maustettujen juomien kauppaa koskevan sopimuksen, jotka olivat aiemmin assosiaatiosopimuksen liitteinä ja jotka otetaan osaksi laajennettua puitesopimusta,

– ottaa huomioon neuvoston 13. marraskuuta 2017 antamat ja 22. tammikuuta 2018 julkaistut neuvotteluohjeet Chilen kanssa tehtävästä uudistetusta assosiaatiosopimuksesta käytäviä neuvotteluja varten,

– ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2018 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n ja Chilen uudistettua assosiaatiosopimusta koskevista neuvotteluista[2],

– ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle EU:n ja Chilen assosiaatiosopimuksen kauppapilarin nykyaikaistamista koskevista neuvotteluista[3],

– ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2023 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiasta (JOIN(2023)2020),

– ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2023 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Uusi toimintasuunnitelma EU:n suhteille Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa” (JOIN(2023)0017),

– ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Kauppakumppanuuksien voima: yhdessä vihreän ja oikeudenmukaisen talouskasvun puolesta” (COM(2022)0409),

– ottaa huomioon 1. joulukuuta 2021 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Global Gateway” (JOIN(2021)0030),

– ottaa huomioon 18. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu – Avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka” (COM(2021)0066),

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),

– ottaa huomioon 6. lokakuuta 2022 antamansa päätöslauselman komission suorittaman kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan 15-kohtaisen toimintasuunnitelman uudelleentarkastelun tuloksista[4],

– ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman EU:n kansainvälisen investointipolitiikan tulevaisuudesta[5],

– ottaa huomioon 24. toukokuuta 2017 tehdyn vaikutustenarvioinnin, joka liitettiin yhteiseen suositukseen neuvoston päätökseksi luvan antamisesta Euroopan komissiolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle aloittaa neuvottelut ja käydä neuvotteluja uudistetusta assosiaatiosopimuksesta Chilen kanssa (SWD(2017)0173),

– ottaa huomioon 7. toukokuuta 2019 tehdyn kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin, joka tehtiin Chilen kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen kauppaa koskevan osan uudistamisesta käytävien neuvottelujen tukemiseksi,

– ottaa huomioon Brysselissä 17.–18. heinäkuuta 2023 pidetyn EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) huippukokouksen julkilausuman,

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Chilen presidentin Gabriel Boricin 14. kesäkuuta 2023 antaman julkilausuman,

– ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 2. maaliskuuta 2022 antaman päätöslauselman ES-11/1 hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan (”Aggression against Ukraine”),

– ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen ja sen puitteissa vuonna 2022 hyväksytyn Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen,

– ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) ja Pariisin sopimuksen, joka hyväksyttiin UNFCCC:n sopimuspuolten 21. konferenssissa 12. joulukuuta 2015,

– ottaa huomioon YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen,

– ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset ja erityisesti alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 169,

– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan tilapäisen valtuuskunnan 19. ja 20. kesäkuuta 2023 ja kansainvälisen kaupan valiokunnan tilapäisen valtuuskunnan 23.–25. toukokuuta 2022 Chileen tekemien vierailujen päätelmät,

– ottaa huomioon Brysselissä 18. heinäkuuta 2023 allekirjoitetun Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen yhteisymmärryspöytäkirjan kestäviä raaka-aineiden arvoketjuja koskevasta strategisesta kumppanuudesta,

– ottaa huomioon 28. syyskuuta 2023 annetun Euroopan unionin jäsenvaltioiden sisäministerien ja Latinalaisen Amerikan sisäisen turvallisuuden komitean jäsenvaltioiden turvallisuudesta vastaavien ministerien yhteisen julistuksen (EU:n ja CLASIn yhteinen julistus),

– ottaa huomioon Chilen hallituksen 20. huhtikuuta 2023 esittelemän kansallisen litiumstrategian,

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen unionin ulkoista toimintaa koskevan V osaston,

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 212 artiklan yhdessä sen 218 artiklan kanssa,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 5 kohdan,

– ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon,

– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan väliaikaisen mietinnön (A9‑0017/2024),

A. ottaa huomioon, että nykyisen kansainvälisen epävakauden vuoksi EU:n on tehostettava kumppanuuksiaan sen arvot jakavien demokraattisten ja samanmielisten maiden kanssa, jotta se voi vahvistaa avointa strategista riippumattomuuttaan, monipuolistaa toimitusketjujaan, turvata kriittisten raaka-aineiden saannin ja tehdä yhteistyötä kaikilla monenvälisillä foorumeilla ja suojella tällä tavoin sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä, joka perustuu rauhaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja kestävään kehitykseen;

B. ottaa huomioon, että Chile ja EU ovat läheisiä kumppaneita alueellisten ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa ja että niitä yhdistävät yhteiset yleismaailmalliset arvot, kuten demokratia ja ihmisoikeudet, ja läheiset kulttuuriset, inhimilliset taloudelliset ja poliittiset siteet; ottaa huomioon, että Chile on EU:n tärkeä ja luotettava kumppani;

C. ottaa huomioon, että uudistettu EU:n ja Chilen välinen laajennettu puitesopimus, jäljempänä ’sopimus’, edistää yhteisiä arvoja ja periaatteita ja että sillä on mahdollisuus vahvistaa huomattavasti Chilen ja EU:n välistä yhteistyötä, laajentaa sitä uusille aloille ja tarjota molemminpuolista tukea uusiin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi;

D. ottaa huomioon, että EU:n Global Gateway -strategiaan kuuluu kaksi Chilen kanssa toteutettavaa merkittävää hanketta: vihreän vedyn kehittämistä Chilessä koskeva Team Europe -aloite, jonka alustava budjetti on 225 miljoonaa euroa, ja kriittisten raaka-aineiden arvoketjujen kehittämistä koskeva aloite litiumin ja kuparin hankintaa varten;

E. ottaa huomioon, että Brysselissä järjestettiin 28. syyskuuta 2023 EU:n ja Latinalaisen Amerikan sisäisen turvallisuuden komitean (CLASI), jossa myös Chile on mukana, välinen ministerikokous, jonka päätteeksi hyväksyttiin yhteinen julkilausuma tarpeesta lisätä yhteistyötä turvallisuuden ja laittoman huumausainekaupan torjunnan alalla;

F. ottaa huomioon, että EU on Chilen kolmanneksi suurin kauppakumppani ja kaikkein suurin suorien ulkomaisten investointien lähde; ottaa huomioon, että EU:n ja Chilen assosiaatiosopimus, joka on ollut voimassa vuodesta 2003, on laajentanut merkittävästi kahdenvälistä kauppaa ja että sitä on nyt nykyaikaistettava, jotta se vastaisi kansainvälisiä normeja; ottaa huomioon, että EU ja Chile ovat sitoutuneet edistämään avointa ja kestävää sääntöihin ja arvoihin perustuvaa monenvälistä kauppajärjestelmää, jonka ytimessä on Maailman kauppajärjestö (WTO);

G. ottaa huomioon, että Chile on yksi maailman avoimimmista talouksista ja että se on vahvasti riippuvainen kansainvälisestä kaupasta; ottaa huomioon, että Chilen talous kuuluu Latinalaisen Amerikan vauraimpiin, mutta sosioekonominen eriarvoisuus on edelleen yleistä;

H. ottaa huomioon, että YK:n viimeisimpien raporttien[6] mukaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen osuus maailmanlaajuisesta teollisuustuotteiden viennistä ei ole ylittänyt viittä prosenttia viimeisten 20 vuoden aikana, mikä osoittaa, että alueella on jatkuva ja kasvava kauppavaje teollisuustuotteiden viennissä;

I. ottaa huomioon, että Chilessä on eräät maailman parhaimmista luonnonolosuhteista vihreän vedyn tuotantoa varten; ottaa huomioon, että Chilen hallitus on hyväksynyt kunnianhimoisen vihreää vetyä koskevan strategian, jonka tavoitteena on, että Chilestä tulee yksi maailman suurimmista vihreän vedyn tuottajista;

J. ottaa huomioon, että litium on strateginen raaka-aine; ottaa huomioon, että Chile on maailman toiseksi suurin litiumin tuottaja ja että sillä on maailman suurimmat litiumvarannot; ottaa huomioon, että Chile on jo nyt EU:n ylivoimaisesti suurin litiumin toimittaja; ottaa huomioon, että Chile on myös maailman suurin kuparin tuottaja; ottaa huomioon, että Chilen hallitus on hyväksynyt kunnianhimoisen litiumstrategian, jonka tavoitteena on lisätä Chilen litiumintuotantoa; toteaa, että on sekä Chilen että EU:n edun mukaista edistää Chilen kykyä kehittää omaa teollista kapasiteettiaan tällä alalla erityisesti tuottamalla lisäarvoa raaka-aineiden kotimaisen jalostuksen ja muuntamisen avulla;

K. ottaa huomioon, että maatalous ja kaivostoiminta ovat Chilen talouden keskeisiä aloja; ottaa huomioon, että kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa todettiin, että litiumin louhinta Chilessä on keskittynyt vesipulasta kärsiville alueille, jotka ovat enimmäkseen maaseutuyhteisöjen ja alkuperäisväestön asuttamia; toteaa, että hallitsemattomalla ja kestämättömällä kaivos- ja maataloustuotannon kasvulla voi olla kielteisiä vaikutuksia; toteaa, että näitä riskejä on torjuttava huolellisesti ja seurattava tarkasti;

L. katsoo, että kauppa- ja investointipolitiikalla olisi edistettävä sosiaalisten, ympäristöön liittyvien ja eläinten hyvinvointia koskevien normien tiukentamista ja varmistettava perusoikeuksien, mukaan lukien paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksien, riittävää ruoan ja veden saantia koskevan oikeuden ja maaseudulla työskentelevien talonpoikien ja muiden ihmisten oikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen; ottaa huomioon, että EU:n kauppaa ja kestävää kehitystä koskevalla lähestymistavalla pyritään edistämään ILO:n vahvistamien työntekijöiden keskeisten oikeuksien ja Pariisin sopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa;

M. ottaa huomioon, että EU on uudistanut sijoitussuojaa koskevia määräyksiä, korvannut investoijien ja valtion välisen riitojenratkaisumenettelyn investointituomioistuinjärjestelmällä ja käynnistänyt monenvälisiä neuvotteluja investointituomioistuimesta, mitkä ovat merkittäviä askelia oikeaan suuntaan kohti nykyaikaistettua ja kestävää sijoituspolitiikkaa; ottaa huomioon, että investointituomioistuinjärjestelmällä korvataan vanhat kahdenväliset sijoitussuojasopimukset, jotka Chile on tehnyt 16 EU:n jäsenvaltion kanssa;

N. panee merkille, että neuvosto julkisti kaikki sopimuksen neuvotteluohjeet, mikä on ensimmäinen kerta, kun se tekee näin poliittisia ja kaupallisia kysymyksiä kattavan sopimuksen osalta, vastaten tällä tavoin pyyntöihin lisätä avoimuutta ja tiedottaa paremmin neuvottelujen sisällöstä ja tavoitteista;

Alueiden välinen yhteistyö

1. korostaa EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välisten vahvojen alueiden välisten suhteiden geopoliittista merkitystä sekä sitä, että on poliittisesti tärkeää varmistaa EU:n ja Chilen väliset vakaat kahdenväliset suhteet, jotka perustuvat muun muassa assosiaatiosopimuksen uudistamiseen; korostaa sopimuksen geopoliittista arvoa, kun otetaan huomioon muiden toimijoiden, kuten Kiinan, läsnäolo;

2. suhtautuu myönteisesti heinäkuussa 2023 pidettyyn EU:n ja CELACin huippukokoukseen ja sitoumukseen syventää edelleen tätä strategista kumppanuutta, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin sekä historiallisiin, kielellisiin, kulttuurisiin ja sosiaalisiin siteisiin; korostaa säännöllisen alueiden välisen vuoropuhelun merkitystä ja arvostaa Chilen rakentavaa roolia tässä alueiden välisessä vuoropuhelussa sekä monenvälisellä tasolla;

3. korostaa, että EU:n Latinalaisen Amerikan ja Karibian aluetta koskeva strategia on pantava nopeasti täytäntöön yhteisten painopisteiden pohjalta; korostaa, että on tärkeää yhdistää voimat CELAC-maiden kanssa rauhan ja turvallisuuden, demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja kehityksen edistämiseksi ja varmistamiseksi sekä ilmastonmuutoksen, biodiversiteettikriisin, maahanmuuton, sukupuolistuneen väkivallan ja korruption kaltaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi;

4. suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen 45 miljardin euron rahoituspaketista, jolla tuetaan oikeudenmukaista vihreää siirtymää, osallistavaa digitaalista muutosta, inhimillistä kehitystä ja terveysjärjestelmän muutosjoustavuutta Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella, ja pitää erityisen myönteisenä, että Chilen vihreän vedyn rahaston kehittämishanke on edistynyt merkittävästi; kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön EU:n Global Gateway -investointiohjelman Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella Team Europe -lähestymistavan pohjalta;

5. toteaa, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppanien tuki on ollut ja on edelleen hyvin arvokasta, kun on kyse Venäjän perusteetonta, provosoimatonta ja lainvastaista hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan koskevista äänestyksistä YK:n yleiskokouksessa; pitää myönteisenä, että Chile äänesti niiden YK:n yleiskokouksen päätöslauselmien puolesta, joissa tuomitaan Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan; arvostaa Chilen Ukrainalle antamaa humanitaarista apua sekä Chilen asiantuntijoiden valmiutta osallistua miinanraivaukseen Ukrainan alueilla; kannustaa Chileä liittymään länsimaiden käyttöön ottamiin Venäjän vastaisiin rajoittaviin toimenpiteisiin;

Poliittinen vuoropuhelu ja alakohtainen yhteistyö

6. korostaa, että Chile on EU:n keskeinen kumppani Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella ja että se jakaa demokraattiset arvot ja sillä on monia yhteisiä etuja EU:n kanssa;

7. toteaa, että vuonna 2002 tehty EU:n ja Chilen assosiaatiosopimus on ollut menestystarina, koska se tarjoaa selkeän oikeudellisen kehyksen säännölliselle vuoropuhelulle ja mahdollistaa keskustelun monista yhteisiä etuja koskevista aloista;

8. panee tyytyväisenä merkille, että sopimus heijastaa monia parlamentin ennen sopimusneuvotteluja antamia suosituksia;

9. pitää myönteisenä, että parlamentaarinen diplomatia tunnustetaan Chilen kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun yhdeksi pilariksi; antaa tunnustusta Chilen keskeiselle roolille Andien parlamentissa sekä EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisessa edustajakokouksessa;

10. korostaa, että sopimuksessa on tärkeää torjua kaikenlaisia ihmisoikeusloukkauksia ja tehdä tehokkaasti loppu alkuperäiskansojen, siirtotyöläisten, vammaisten henkilöiden, hlbti-henkilöiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kaikenlaisesta syrjinnästä; pitää myönteisenä, että sopimus sisältää määräyksiä demokratian periaatteista, ihmisoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta; korostaa ihmisoikeuksia koskevien sitoumusten täytäntöönpanokelpoisuuden merkitystä;

11. toistaa, että on tärkeää suojella alkuperäiskansojen oikeuksia kansainvälisten sopimusten, kuten alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan YK:n julkistuksen ja ILO:n yleissopimuksen nro 169 mukaisesti, mukaan lukien paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen kunnioittaminen;

12. korostaa, että on tärkeää kunnioittaa ja vaalia sosiaalisia ja ympäristöstandardeja; korostaa tässä yhteydessä, että muun muassa ihmisoikeuksien puolustajien ja väärinkäytösten paljastajien rooli on ratkaisevan tärkeä ja että heitä on suojeltava;

13. korostaa, että sopimuksen avulla voidaan vahvistaa huomattavasti Chilen ja EU:n välistä yhteistyötä ja edistää sitä uusilla aloilla kyberrikollisuudesta, rahanpesun torjunnasta ja terrorismin rahoituksesta aina napa-alueita koskeviin kysymyksiin liittyvään yhteistyöhön;

14. pitää myönteisenä, että sopimuksessa määrätään tehostetusta poliittisesta yhteistyöstä ulko- ja turvallisuusasioissa geopoliittisten haasteiden edessä erityisesti joukkotuhoaseiden leviämisen torjumiseksi;

15. korostaa, että yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa on keskeinen pilari EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa; pitää myönteisenä EU:n ja Chilen kahdenvälisen turvallisuus- ja puolustusvuoropuhelun käynnistämistä; kehottaa syventämään puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä Chilen kanssa, myös strategisen kompassin puitteissa; arvostaa sitä, että Chile on osallistunut vuodesta 2004 lähtien Bosnia ja Hertsegovinan sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon (Althea-operaatio);

16. panee merkille, että osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja vaihtavansa näkemyksiä laillisen ja laittoman muuttoliikkeen alalla; katsoo, että parhaiden käytäntöjen vaihto on erittäin hyödyllinen väline; panee merkille, että Chile on merkittävä kohde muista Latinalaisen Amerikan maista, erityisesti Venezuelasta, tuleville maahanmuuttajille; antaa tunnustusta Chilen hallituksen pyrkimyksille kotouttaa maahanmuuttajaväestö; tunnustaa Chilen tärkeän roolin Quiton prosessin väliaikaisena puheenjohtajana Venezuelan muuttoliikekriisiin liittyvien alueellisten toimien koordinoinnissa;

17. on huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan lisääntymisestä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, yhä merkittävämmästä huumekaupasta Chilessä sekä alueelta EU:hun salakuljetettujen laittomien huumausaineiden ennennäkemättömistä määristä; kehottaa lisäämään huomattavasti alueiden välistä yhteistyötä näiden uhkien torjumiseksi; pitää tärkeänä, että sopimus sisältää järjestäytyneen rikollisuuden ja huumausainekaupan torjuntaan liittyvää yhteistyötä koskevia määräyksiä yhdennetyn, näyttöön perustuvan ja tehokkaan lähestymistavan varmistamiseksi;

18. korostaa, että sekä EU että Chile ovat sitoutuneet saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä; suhtautuu myönteisesti sitoumukseen vahvistaa yhteistyötä ilmastokriisin torjumiseksi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) mukaisesti ja panna tehokkaasti täytäntöön Pariisin ilmastosopimus sekä suojella ympäristöä ja luonnonvarojen kestävää hoitoa, myös biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen puitteissa; korostaa, että tätä sitoumusta on ilmennettävä konkreettisilla toimenpiteillä osana sopimuksen täytäntöönpanoa;

19. panee merkille siviilisatelliittinavigointia, maanhavainnointia ja muuta avaruustoimintaa koskevan yhteistyön merkityksen; tukee Chilen alueellisen Galileo-tiedotuskeskuksen työtä paikallisten ja alueellisten satelliittinavigointialoitteiden seurannassa, mahdollisten markkinoiden ja sidosryhmien kartoittamisessa ja käyttäjien tukemisessa kehitettäessä uusia sovelluksia Latinalaisen Amerikan ja Euroopan teollisuuden välisen yhteistyön avulla; suhtautuu myönteisesti hiljattain annettuun ilmoitukseen alueellisen Copernicus-strategian käyttöönotosta Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella, mihin sisältyy myös alueellinen Copernicus-datakeskus Chilessä;

20. arvostaa mahdollisuuksia syventää edelleen yhteistyötä tieteellisen tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovoinnin, nuorison ja kulttuurin aloilla;

21. panee merkille sitoumuksen noudattaa ILO:n yleissopimuksia ja vaihtaa tietoja köyhyyden mittaamismenetelmistä näyttöön perustuvien politiikkojen tukemiseksi; rohkaisee parhaiden käytäntöjen vaihtoa, kun otetaan huomioon Chilen suuret tuloerot;

22. pitää myönteisenä erittäin tarpeellista yhteistä sitoutumista Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, koska ne ovat ratkaisevan tärkeitä nykyisten haasteiden ratkaisemisessa siten, ettei ketään jätetä jälkeen;

Kauppa- ja investointipilari

23. on tyytyväinen sopimukseen tärkeänä signaalina avoimen ja oikeudenmukaisen sääntöihin ja arvoihin perustuvan kaupan tukemiseksi aikana, jolloin taloudellinen hajanaisuus ja protektionismi lisääntyvät; katsoo, että sopimus hyödyttää molempia osapuolia ja edistää osaltaan pitkän aikavälin taloudellista kehitystä, työpaikkojen luomista, monipuolistamista ja lisäarvoa tuottavia tuotantoprosesseja;

24. on tyytyväinen laajennetun assosiaatiosopimuksen kauppa- ja investointipilarin kunnianhimoisuuteen ja kattavuuteen, sillä sen avulla saavutetaan 14. syyskuuta 2017 annetussa parlamentin suosituksessa esitetyt painopisteet[7]; panee merkille, että 99 prosenttia tullinimikkeistä vapautetaan kokonaan ja että yli 95 prosenttia EU:n ja Chilen välisestä kaupasta on sopimuksen nojalla tullitonta; suhtautuu myönteisesti siihen, että sopimusta on nykyaikaistettu kaupan helpottamista koskevan WTO:n sopimuksen pohjalta; korostaa tältä osin, että on ratkaisevan tärkeää välttää tarpeetonta hallinnollista rasitetta ja yksinkertaistaa vientimenettelyjä koko sopimuksen täytäntöönpanon ajan;

25. pitää myönteisenä, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva luku sisältää kunnianhimoisia ja sitovia sitoumuksia ympäristö- ja työelämän normeista; pitää kuitenkin valitettavana, että sopimus ei vielä täysin vastaa EU:n uutta kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaa lähestymistapaa;

26. panee merkille, että sopimukseen liitetyssä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa yhteisessä julkilausumassaan EU ja Chile sitoutuvat tarkastelemaan uudelleen sopimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia määräyksiä väliaikaisen kauppasopimuksen tultua voimaan; korostaa sen merkitystä, että kunnianhimoinen uudelleentarkastelu toteutetaan, jotta sopimukset saatetaan EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja EU:n kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien uudistusehdotusten tavoitteiden mukaiseksi, kuten todetaan vuonna 2022 annetussa tiedonannossa ”Kauppakumppanuuksien voima: yhdessä vihreän ja oikeudenmukaisen talouskasvun puolesta”, jolla lisättäisiin säännöksiä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanomekanismin tehostamiseksi, mukaan lukien mahdollisuus soveltaa vaatimusten noudattamista koskevaa vaihetta, ja kauppapakotteita viimeisenä keinona tapauksissa, joissa Pariisin sopimusta tai ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia ei noudateta;

27. odottaa, että uudelleentarkastelu suoritetaan yhteisessä julkilausumassa asetetussa määräajassa ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien mielekkään kuulemisen jälkeen; kehottaa komissiota pitämään parlamentin tiiviisti mukana koko uudelleentarkasteluprosessin ajan SEUT-sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan mukaisten velvoitteidensa mukaisesti ja ottamaan mahdollisimman tarkasti huomioon Euroopan parlamentin mahdolliset huomautukset;

28. panee merkille, että yhteisessä julkilausumassa molemmat osapuolet sitoutuvat harkitsemaan mahdollisuutta sisällyttää Pariisin ilmastonmuutossopimus sopimuksen olennaiseksi osaksi kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien määräysten uudelleentarkastelun yhteydessä;

29. korostaa, että täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma, joka sisältää konkreettisia tavoitteita ja niiden saavuttamista koskevia välitavoitteita ja jonka laatimiseen kansalaisyhteiskunta on osallistunut, olisi hyödyllinen väline kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien haasteiden ratkaisemiseksi;

30. suhtautuu myönteisesti osapuolten sitoumukseen edistää kansainvälisen kaupan kehittämistä siten, että edistetään ihmisarvoista työtä kaikille, erityisesti naisille, nuorille ja vammaisille henkilöille, ILO:n mukaisten velvollisuuksiensa mukaisesti;

31. pitää myönteisenä, että alkuperäiskansojen tietämys ja käytännöt tunnustetaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa luvussa; pitää kuitenkin valitettavana, että ILO:n yleissopimukseen 169 ja Yhdistyneiden kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen kirjattua vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumuksen periaatetta, joilla tuetaan alkuperäiskansojen oikeuksia kauppasuhteissa, ei ole mainittu erikseen;

32. pitää myönteisenä, että EU:n kauppasopimukseen on sisällytetty erillinen kauppaa ja sukupuolinäkökohtia koskeva luku, joka on ensimmäinen laatuaan oleva EU:n sopimus, jossa tunnustetaan, että sukupuolinäkökulma on tärkeää sisällyttää osallistavan talouskasvun edistämiseen ja että sukupuolinäkökulman huomioon ottavilla toimintamalleilla voi olla tässä suhteessa keskeinen rooli; kannattaa voimakkaasti sisällyttämään sopimukseen useita sitovia sitoumuksia naisiin kohdistuvien esteiden ja syrjinnän poistamiseksi, sukupuolten tasa-arvon ja naisten toimintamahdollisuuksien edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kansainvälinen kauppa hyödyttää kaikkia; kannattaa voimakkaasti sitoutumista sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamiseen kaikissa toimintapolitiikoissa ja välineissä sekä yhteistä sitoumusta, joka koskee kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) velvoitteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan kestävän kehityksen tavoitteen nro 5 saavuttamista; odottaa, että komissio hyödyntää tätä ennakkotapausta kaikissa tulevissa kauppaneuvotteluissa;

33. panee merkille EU:n vientituotteisiin kohdistuvien tullien poistamisen, jonka seurauksena 99,9 prosenttia viennistä on tullitonta, mikä voisi olla suotuisaa unionissa toimiville laadukkaiden maatalouselintarvikkeiden tuottajille; pitää myönteisenä, että arkoina tuotteina pidettyjen naudan- ja lampaanlihan tariffikiintiöt eivät enää sisällä automaattista vuosikorotusta, vaan sen tilalle tulee kiinteä määrä, jolla varmistetaan chileläisten lihatuotteiden vakaampi markkinoille pääsy; kehottaa komissiota päivittämään kumulatiivista vaikutustenarviointiaan kaikkien kauppasopimusten vaikutuksista EU:n maatalousalaan ja erityisesti arvioimaan sopimuksen maatalousosia yhdessä muiden nykyisten ja suunniteltujen kauppajärjestelyjen mukaisten myönnytysten kanssa, jotta voidaan estää niiden liiallista kertymistä;

34. antaa arvoa ponnisteluille, jotka liittyvät EU:n arkojen maataloustuotteiden, kuten lihan (naudan-, siipikarjan-, sian- ja lampaanliha), tiettyjen hedelmien ja kasviksien (esim. valkosipuli, omenamehu, viinirypälemehu) ja oliiviöljyn suojelemiseksi toteutettuihin toimiin, joilla rajoitetaan ja valvotaan erittäin arkojen tuotteiden pääsyä markkinoille tariffikiintiöiden kautta ja jätetään sokeri ja banaanit kaupan vapauttamisen ulkopuolelle EU:ssa tapahtuvan tuotannon suojelemiseksi;

35. on tietoinen, että sopimuksella suojataan 216 EU:n maatalouden maantieteellistä merkintää ja 18 Chilen maantieteellistä merkintää nykyisten viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskevien sopimusten lisäksi, joilla suojataan 1 745 EU:n viinin maantieteellistä merkintää ja 257 EU:n väkevän alkoholijuoman ja aromatisoidun viinituotteen maantieteellistä merkintää; korostaa, että EU:n ja Chilen sopima maantieteellisten merkintöjen suojan laajentaminen on tärkeä edistysaskel EU:n maantieteellisten merkintöjen suojaamisessa maailmanlaajuisesti; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n tuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan täytäntöönpano Chilessä on tehokasta, ja harkitsemaan maantieteellisillä merkinnöillä suojattujen tuotteiden luettelon laajentamista,

36. pitää myönteisenä, että sopimukseen on sisällytetty kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskeva luku, jolla edistetään kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevaa kahdenvälistä ja kansainvälistä yhteistyötä, mukaan lukien eläinten hyvinvointia, ruokahävikin torjuntaa, mikrobilääkkeiden käytön asteittaista lopettamista, elintarvikeketjun kestävyyttä ja torjunta-aineita koskevat määräykset; panee erityisesti merkille Chilessä vuodesta 2018 lähtien voimassa olleet keskinäiset sitoumukset antibioottien käytön asteittaisesta lopettamisesta kasvunedistäjinä; kehottaa komissiota hyödyntämään täysimääräisesti tässä luvussa olevia yhteistyömääräyksiä ja helpottamaan tiedonvaihtoa innovatiivisista viljelykäytännöistä, etteivät sen tavoitteet jää jälkeen EU:n kestävyyspyrkimyksistä ilmastonmuutoksen hillitsemistä, biologista monimuotoisuutta ja ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön saralla; korostaa, että tällä yhteistyöllä olisi pyrittävä myös saavuttamaan tavoitteet, jotka asetettiin biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen puitteissa hyväksytyssä Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisessa biodiversiteettikehyksessä, jonka mukaan yksi vuoteen 2030 ulottuvista maailmanlaajuisista tavoitteista on ”vähentää torjunta-aineiden ja erittäin vaarallisten kemikaalien kokonaisriskiä vähintään puolella”;

37. katsoo, että EU:n kauppapolitiikalla olisi autettava edistämään korkeimpien elintarviketurvallisuutta koskevien normien, sosiaali- ja ympäristönormien sekä eläinten hyvinvointia ja ihmisoikeuksia koskevien normien saavuttamista ja täytäntöönpanoa; kehottaa EU:n ja Chilen välistä kestäviä elintarvikejärjestelmiä käsittelevää alakomiteaa laatimaan kunnianhimoisen yhteistyösuunnitelman tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

38. pitää myönteisenä, että sopimukseen sisältyy yhtä toimijaa koskeva mekanismi, jolloin jokaisen jäsenvaltion ei tarvitse allekirjoittaa pöytäkirjaa maatalouselintarvikkeiden viemiseksi Chileen ja jolloin parannetaan sopimuksen kokonaismahdollisuuksia ja vähennetään tarpeettomia rasitteita ja kustannuksia; kehottaa sisällyttämään tämän toimenpiteen tuleviin kauppasopimuksiin;

39. kannustaa EU:ta ja Chileä harkitsemaan kahden- tai monenvälistä yhteistyötä kestävien ja ympäristön kannalta vastuullisten tuotantomenetelmien kehittämisessä ja tutkimukseen, innovointiin ja teknologian kehittämiseen liittyvien parhaiden käytäntöjen vaihtamisessa; on tyytyväinen, että molemmilla osapuolilla on aikomus vaihtaa asiantuntemusta eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten kehittämisestä ja täytäntöönpanosta;

40. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan tuotteiden alkuperästä riippumatta tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille unionissa kaupan pidetyille maatalous-, kalastus- ja vesiviljelytuotteille, myös niille tuotteille, joiden alkuperämaa on Chile; korostaa, että on tärkeää parantaa unionin aloitteiden poliittista johdonmukaisuutta erityisesti kaupan, kestävän kehityksen, ympäristönsuojelun, teollisuuspolitiikan, kalastuksen ja maatalouden aloilla;

41. pitää myönteisenä, että sopimus sisältää useita sekä EU:ta että Chileä koskevia toimia, joilla tuetaan pyrkimyksiä torjua laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) käytäntöjä ja auttaa estämään tällaisten käytäntöjen avulla pyydetyistä lajeista peräisin olevien tuotteiden kauppa; suhtautuu lisäksi myönteisesti siihen, että sekä EU että Chile liittyivät hiljattain IUU Fishing Action Alliance Pledge -sitoumukseen, jolla pyritään edistämään kunnianhimoa ja toimia LIS-kalastuksen torjumiseksi;

42. suhtautuu myönteisesti siihen, että syrjäisimmät alueet on otettu huomioon sopimuksen kahdenvälisissä suojatoimenpiteissä;

43. odottaa, että sijoitusten vapauttamista ja sijoitussuojaa koskevat määräykset lisäävät edelleen kestäviä investointeja molempiin suuntiin takaamalla, että molempien osapuolten sijoittajia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja syrjimättömästi; korostaa, että investoinnit edellyttävät oikeusvarmuutta, luottamusta ja ennustettavuutta; korostaa, että investointisuojaa koskevat säännökset ovat yhdenmukaisia sijoitussuojaa koskevan EU:n uudistetun lähestymistavan kanssa ja että tämän lähestymistavan tavoitteena olisi varmistaa asianmukainen tasapaino sijoitusten suojan ja hallitusten julkista etua koskevan sääntelyoikeuden välillä; muistuttaa, että yhteisessä tulkitsevassa julkilausumassa vahvistetaan osapuolten käsitys siitä, että sijoitussuojaa koskevia määräyksiä on tulkittava ja sovellettava siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon osapuolten Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumukset, ja selventää, että sijoittajien olisi odotettava, että EU ja Chile toteuttavat toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi; toteaa, että sopimuksella käyttöön otetut riitojenratkaisumenettelyt noudattavat EU:n investointituomioistuinjärjestelmän mallia, jossa on pysyvä, riippumaton ja puolueeton tuomioistuin ja muutoksenhakutuomioistuin; korostaa, että investointisuojaa koskevat säännökset on pantava täytäntöön ja niitä on parannettava edelleen EU:n kansainvälisen investointipolitiikan tulevaisuudesta 23. kesäkuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa esitettyjen suositusten mukaisesti;

44. on vakuuttunut siitä, että palvelukauppaa koskevat uudet markkinoille pääsyä koskevat sitoumukset avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia EU:n ja Chilen yrityksille, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset); panee merkille, että sopimukseen sisältyy erittäin ajantasainen digitaalista kauppaa koskeva luku, jolla helpotetaan sähköistä kaupankäyntiä ja suojellaan asiakkaita verkossa;

45. korostaa, että sopimuksessa säilytetään hallitusten oikeus sääntelyyn yleisen edun nimissä esimerkiksi kansanterveyden, kuluttajien tai ympäristön suojelemiseksi; korostaa, että hallitusten oikeus sääntelyyn ei rajoitu näihin aloihin; korostaa, että sopimuksella taataan viranomaisten oikeus ylläpitää julkisia palveluja, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja vesihuoltoa, tai kansallistaa uudelleen yksityisesti tarjotut palvelut;

46. korostaa, että EU:n ja Chilen yritykset voivat hyötyä paremmasta pääsystä tavaroita, palveluja ja urakoita koskevien julkisten hankintojen markkinoille keskitetyllä tai sitä alemmalla tasolla; korostaa tehostettuja avoimuusvaatimuksia; pitää myönteisenä, että sopimus antaa hankintayksiköille mahdollisuuden ottaa huomioon ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat koko hankintamenettelyn ajan;

47. pitää myönteisenä oman luvun osoittamista pk-yrityksille, joiden osuus EU:n ja Chilen välisestä kaupasta on merkittävä; kehottaa komissiota auttamaan pk-yrityksiä uudistetun sopimuksen tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräisessä hyödyntämisessä esimerkiksi antamalla vienti- ja tuontiyrityksille ohjeita uusista markkinoillepääsymahdollisuuksista sekä tarjoamalla hallinnollista ja teknistä tukea, yksinkertaistamalla menettelyjä ja puuttumalla kaupan teknisiin esteisiin, jotka vaikuttavat suhteettomasti pk-yrityksiin;

48. korostaa, että maailmanlaajuiset toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi edellyttävät nopeaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan ja hallitusten nopeita toimia fossiilisten polttoaineiden poistamiseksi asteittain, muun muassa vähentämällä investointeja fossiilisiin polttoaineisiin ja jättämällä hallitusten ilmastopolitiikat investointisuojan ulkopuolelle; korostaa, että sopimuksella olisi tuettava kansainvälisiä pyrkimyksiä siirtyä kohti uusiutuvia energialähteitä; kehottaa osapuolia varmistamaan, että sijoitussuojaa koskevat määräykset ovat yhdenmukaisia ympäristöpolitiikkojen, työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien kanssa; panee kuitenkin merkille, että sopimus mahdollistaa fossiilisiin polttoaineisiin tehtävien investointien suojelun; korostaa, että Chilellä voi olla merkittävä rooli maailmanlaajuisessa vihreässä ja oikeudenmukaisessa siirtymässä, minkä pitäisi hyödyttää myös maan omien teollisten valmiuksien kehittämistä; toteaa, että Chilen uusiutuvan energian alan kehittäminen ja laajentaminen edellyttää mittavia, kestäviä ja ennakoitavissa olevia investointeja, myös EU:n yrityksiltä; katsoo tältä osin, että Global Gateway -strategian olisi mahdollistettava yhteisten strategisten hankkeiden luominen ja parannettava valmiuksien kehittämistä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä sellaisen eurooppalaisen aloitteen luomista uusiutuvan vedyn kehittämiseksi Chilessä, joka edistää tämän strategisen teollisuudenalan kehittämistä maassa ja työpaikkojen luomista samalla kun se edistää uusiutuvan vedyn vientiä Eurooppaan sekä muualle maailmaan;

49. korostaa Chilen johtavaa roolia kriittisten raaka-aineiden, myös litiumin ja kuparin kaltaisten vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä tarvittavien raaka-aineiden, toimittajana; antaa arvoa chileläisten kumppaneidemme sitoutumiselle yhteistyöhön EU:n kanssa kriittisten raaka-aineiden toimituksessa, joka auttaa lisäämään EU:n häiriönsietokykyä energian, liikenteen, digitaalisen infrastruktuurin ja puolustuksen kaltaisilla aloilla; korostaa, että tällä molempia osapuolia hyödyttävällä sopimuksella varmistetaan, että Chilen raaka-aineet ovat syrjimättömästi EU:n yritysten saatavilla ja pyritään jättämään Chilelle riittävästi poliittista liikkumavaraa paikallisen lisäarvon luomiseen raaka-aineiden kotimaisen jalostuksen ja muuntamisen avulla; panee merkille kaksoishinnoittelua ja vientimonopolin rajoituksia koskevat määräykset; katsoo, että EU:n olisi aktiivisesti tuettava Chileä sen pyrkimyksissä edetä arvoketjussa ylöspäin; on vakuuttunut siitä, että raaka-aineiden hyödyntäminen olisi toteutettava ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla, että sen olisi hyödytettävä paikallisyhteisöjä, myös alkuperäisyhteisöjä ja otettava ne mukaan toimintaan ja että olisi kunnioitettava täysimääräisesti heidän oikeuksiaan, mukaan lukien oikeus vapaaseen, ennalta annettuun ja tietoon perustuvaan suostumukseen; on tyytyväinen EU:n ja Chilen väliseen yhteisymmärryspöytäkirjaan kestävien raaka-aineiden arvoketjuja koskevasta strategisesta kumppanuudesta ja kehottaa panemaan sen pikaisesti täytäntöön;

Institutionaaliset määräykset

50. pitää tärkeänä, että parlamentaariselle sekavaliokunnalle tiedotetaan yhteisneuvoston päätöksistä ja suosituksista ja että parlamentaarinen sekavaliokunta voi antaa yhteisneuvostolle suosituksia sopimuksen täytäntöönpanosta; kannattaa parlamentaarisen sekavaliokunnan kahden kokouksen järjestämistä vuosittain, jotta voidaan syventää edelleen osapuolten välisiä parlamentaarisia suhteita;

51. pitää myönteisenä institutionaalista mekanismia kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ottamiseksi mukaan sopimuksen täytäntöönpanoon ja sisäisten neuvoa-antavien ryhmien vahvistamiseen; kehottaa komissiota ja Chilen viranomaisia varmistamaan kansalaisyhteiskunnan, myös kansalaisjärjestöjen, alkuperäiskansojen edustajien, liike-elämän edustajien ja ammattiliittojen aktiivisen ja merkityksellisen osallistumisen sopimuksen täytäntöönpanon seurantaan;

52. kehottaa molempia osapuolia osoittamaan riittävät taloudelliset resurssit ja teknisen avun kansallisille neuvoa-antaville ryhmille, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti; odottaa tiivistä yhteistyötä EU:n ja Chilen sisäisten neuvoa-antavien ryhmien välillä;

53. kehottaa molempia osapuolia panemaan sopimuksen nopeasti täytäntöön kaikkien, myös pk-yritysten ja naisten, eduksi;

54. muistuttaa, että sopimus edellyttää ratifiointia sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla, kun taas väliaikainen kauppasopimus, joka sisältää ainoastaan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvat kaupan ja investointien osatekijät, tulee voimaan, kun parlamentti ja neuvosto ratifioivat sen; katsoo, että sopimuksen jakamisessa ratifiointiprosessin nopeuttamiseksi kunnioitetaan täysin unionin ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa ja mahdollistetaan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvien osien nopea ratifiointi samalla kun säilytetään sopimuksen kattava luonne;

°

° °

55. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Chilen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.


 

PERUSTELUT

EU:n ja Chilen väliset poliittiset ja taloudelliset suhteet perustuvat tällä hetkellä vuoden 2002 assosiaatiosopimukseen. Maailma on kuitenkin muuttunut huomattavasti vuodesta 2002, ja EU:n ja Chilen kauppa- ja investointisuhteet ovat viime vuosina jääneet potentiaalisen tasonsa alapuolelle. Sen vuoksi EU ja Chile aloittivat vuonna 2017 neuvottelut sopimuksen nykyaikaistamisesta, jotta sopimus vastaisi edistyneimpiä standardeja ja hyödyntäisi käyttämättömiä mahdollisuuksia. Kauppaa koskevat neuvottelut saatiin päätökseen teknisellä tasolla lokakuussa 2021. EU:n ja Chilen välistä uutta laajennettua puitesopimusta koskevasta periaatesopimuksesta ilmoitettiin 9. joulukuuta 2022.

Laajennettu puitesopimus koostuu poliittisesta ja yhteistyötä koskevasta osasta sekä kauppaa ja investointeja koskevasta osasta, mukaan lukien sijoitusten vapauttamista ja sijoitussuojaa koskevat määräykset. Sovitun tekstin ratifiointiprosessi on kaksitahoinen. Koska laajennettu puitesopimus kokonaisuudessaan sisältää määräyksiä politiikanaloista, joilla EU:lla on jaettu toimivalta EU:n jäsenvaltioiden kanssa, kuten investointisuoja, se toimitetaan Euroopan parlamentin hyväksynnän lisäksi myös kaikille EU:n jäsenvaltioille ratifioitavaksi niiden valtiosääntöjen asettamien vaatimusten mukaisesti. Väliaikaista kauppasopimusta, joka sisältää ainoastaan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvat kauppaa ja investointeja koskevat määräykset, on ehdotettu allekirjoitettavaksi ja tehtäväksi yksinomaan EU:n kattavassa ratifiointimenettelyssä samanaikaisesti laajennetun puitesopimuksen kanssa. Väliaikainen kauppasopimus edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää, minkä jälkeen hyväksytään sopimuksen tekemistä koskeva neuvoston päätös. Kun laajennettu puitesopimus tulee voimaan, väliaikaisen kauppasopimuksen voimassaolo päättyy automaattisesti.

Poliittista ja yhteistyötä koskeva osa

Nykyinen kansainvälinen epävakaus edellyttää sitä, että EU:n on elvytettävä kumppanuuksiaan demokraattisten samanmielisten maiden kanssa, jotta yhteistyötä tehdään kahdenvälisesti ja monenvälisillä foorumeilla. Tällä tavoin suojellaan sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä, joka perustuu rauhaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja kestävään kehitykseen;

EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön välillä heinäkuussa 2023 pidetty huippukokous osoitti molempien osapuolten sitoutuneen syventämään edelleen strategista kumppanuutta, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin sekä historiallisiin, kielellisiin, kulttuurisiin ja sosiaalisiin siteisiin. Chile on EU:n pitkäaikainen keskeinen kumppani alueella ja se jakaa demokraattiset arvot ja sillä on monia yhteisiä etuja EU:n kanssa. Yhteisesittelijät ilmaisivat arvostavansa Chilen roolia alueiden välisissä ja monenvälisissä vuoropuheluissa.

EU:n ja Chilen väliset institutionaaliset suhteet juontavat juurensa vuoteen 1967, jolloin Euroopan komissio perusti Santiago de Chileen paikallisen edustuston, joka oli ensimmäinen Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 1990, pian sen jälkeen kun Chilessä palautettiin demokratia, Euroopan talousyhteisö ja Chile allekirjoittivat yhteistyötä koskevan puitesopimuksen. Sitä täydennettiin vuonna 1995 annetulla yhteisellä julistuksella, jolla perustettiin säännöllinen poliittinen vuoropuhelu.

Nykyinen vuoden 2022 assosiaatiosopimus on vahvistanut laajaa poliittista yhteistyötä eri aloilla, kuten ihmisoikeuksien, ilmastonmuutoksen, ympäristön, valtamerten hallinnoinnin, energian, turvallisuuden ja puolustuksen aloilla. Yhteisesittelijöiden mielestä assosiaatiosopimus on ollut menestystarina, koska se tarjoaa selkeän oikeudellisen kehyksen säännölliselle vuoropuhelulle ja mahdollistaa keskustelun monista yhteisiä etuja koskevista aloista.

Uudessa EU:n ja Chilen välisessä laajennetussa puitesopimuksessa otetaan huomioon monet parlamentin ennen sopimusneuvotteluja antamista suosituksista, ja sen avulla voidaan laajentaa poliittista vuoropuhelua uusille aloille, kuten kyberrikollisuus, rahanpesun torjunta ja terrorismin rahoitus sekä napa-alueita koskeviin kysymyksiin liittyvä yhteistyö. Yhteisesittelijät korostavat myös sopimuksen geopoliittista arvoa, kun otetaan huomioon muiden toimijoiden, kuten Kiinan, läsnäolo.

Laajennetulla puitesopimuksella luodaan institutionaalinen kehys, joka koostuu yhteisneuvostosta, sekakomiteasta, alakomiteoista ja muista yhteisneuvostoa avustavista elimistä. Ministeritason yhteisneuvosto valvoo sopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja sen täytäntöönpanoa. Yhteisneuvosto vastaa korkeiden virkamiesten tasolla laajennetun puitesopimuksen yleisestä täytäntöönpanosta. Sopimuksen parlamentaarisesta ulottuvuudesta huolehtii parlamentaarinen sekavaliokunta, joka koostuu Euroopan parlamentin ja Chilen kansalliskongressin jäsenistä. Laajennetussa puitesopimuksessa määrätään myös kansalaisyhteiskuntafoorumista, joka kutsutaan koolle yhteisestä sopimuksesta käymään vuoropuhelua laajennetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta. Yhteisesittelijät pitävät erityisen myönteisenä, että parlamentaarinen diplomatia tunnustetaan Chilen kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun yhdeksi pilariksi.

Kauppaa ja investointia koskeva osa

Chile on yksi Latinalaisen Amerikan vauraimmista ja teollistuneimmista maista. Sen talous on erittäin avoin ja erittäin riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Chile on EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa, kun taas Chilen osalta EU on sen kolmanneksi suurin kauppakumppani ja suurin suorien ulkomaisten investointien lähde.

Voimassa oleva assosiaatiosopimus on lisännyt merkittävästi EU:n ja Chilen välistä kauppaa ja investointeja sen jälkeen, kun sitä alettiin soveltaa vuonna 2003. EU:n ja Chilen kahdenvälinen kauppa kasvoi 142 prosenttia vuosina 2002–2021. Kauppa- ja investointisuhteet ovat kuitenkin viime vuosina jääneet alle potentiaalisen tasonsa, sillä molemmat osapuolet ovat tällä välin tehneet kunnianhimoisempia sopimuksia muiden kumppaneiden kanssa. Tämän seurauksena EU, joka oli Chilen suurin kauppakumppani vuosina 2003–2009, on menettänyt asemansa ja on nykyään pudonnut kolmannelle sijalle (Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen).

Nykyaikaistettu sopimus antaa kummallekin osapuolelle mahdollisuuden lisätä huomattavasti kahdenvälistä kauppaansa ja investointejaan, koska se luo molempia osapuolia hyödyttäviä uusia mahdollisuuksia ja kehitystä. Sillä vapautetaan enintään seitsemän vuoden aikana 96 prosenttia niistä maatalouden tullinimikkeistä, joita ei ole vielä vapautettu Chilen puolelta, ja 66 prosenttia EU:n puolelta, mukaan lukien voimassa olevat tariffikiintiöt EU:n juustolle ja Chilen viljajalosteille. Tämä johtaa siihen, että yli 95 prosenttia kahdenvälisestä tavarakaupasta on tullitonta. Erittäin herkkiin tuotteisiin sovelletaan edelleen poikkeuksia, myös molempien osapuolten sokerin osalta sekä banaanien ja riisin osalta EU:ssa. Chilen hedelmät ja vihannekset kuuluvat edelleen EU:n tulohintajärjestelmän piiriin. EU parantaa markkinoille pääsyä lisäämällä tullittomia kiintiöitä Chilestä peräisin olevalle siipikarjanlihalle, sianlihalle, lampaanlihalle, naudanlihalle, valkosipulille ja kalasäilykkeille. Chilelle avataan uusia tällaisia kiintiöitä oliiviöljylle, hedelmävalmisteille ja muille tuotteille. Sopimuksella suojataan 216 EU:n maantieteellistä merkintää Chilessä ja 18 Chilen maantieteellistä merkintää EU:ssa. Kahdenvälinen teollisuustuotteiden kauppa vapautettiin jo kokonaan nykyisen sopimuksen nojalla.

Laajennettuun puitesopimukseen sisältyy myös sijoituksia ja palveluja koskevia uusimpia lukuja, joilla varmistetaan, että eurooppalaisia sijoittajia kohdellaan samalla tavalla kuin chileläisiä sijoittajia, kun ne perustavat ja harjoittavat liiketoimintaansa Chilessä, ja päinvastoin. Sopimuksella turvataan viranomaisten oikeus sääntelyyn yleisen edun nimissä. Tähän sisältyy oikeus ylläpitää julkisia palveluja, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja vesihuoltoa, tai oikeus palauttaa yksityisesti tarjotut palvelut julkiselle sektorille.

Sijoitussuojaa koskevilla määräyksillä korvataan nykyiset kahdenväliset sijoitussuojasopimukset, jotka Chile on tehnyt 16 EU:n jäsenvaltion kanssa; Chile myöntyi soveltamaan EU:n uudistettua lähestymistapaa investointiriitojen ratkaisemiseen, jolloin perinteinen yksityiseen välimiesmenettelyyn perustuva sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumalli korvattiin EU:n investointituomioistuinjärjestelmän mallilla.

Uusi sopimus edistää myös reilumpaa ja oikeudenmukaisempaa vihreää siirtymää molemmille kumppaneille. Sopimus varmistaa kriittisten raaka-aineiden ja puhtaan energian syrjimättömän saatavuuden ja edistää samalla paikallista lisäarvoa Chilessä. Energiaa ja raaka-aineita koskevassa luvussa kielletään vienti- ja tuontimonopolit ja kaksoishinnoittelu, mutta Chilellä on jonkin verran poliittista liikkumavaraa helpottaa uusien teollisuudenalojen syntymistä asettamalla alhaisempi kotimainen hinta tietyissä rajoissa.

Laajennettuun puitesopimukseen sisältyy myös kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva kattava luku, joka sisältää kunnianhimoisia ja sitovia sitoumuksia sosiaali-, työ- ja ympäristöasioissa. Lisäksi Chile ja EU ovat sitoutuneet laajennettuun puitesopimukseen liitetyssä yhteisessä lausumassa tarkistamaan sopimusta heti sen tultua voimaan, jotta se vastaisi ajantasaisimpia kestävyysnormeja, erityisesti EU:n uutta kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaa lähestymistapaa. Näin varmistetaan, että sosiaalisia ja työntekijöiden oikeuksia, myös alkuperäiskansojen oikeuksia, kuten vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta, sekä ympäristönormeja koskevat sitoumukset voidaan panna tehokkaammin täytäntöön.

Yhteisesittelijät ovat erityisen tyytyväisiä siihen, että komissio on kuunnellut Euroopan parlamentin kehotuksia sisällyttää sopimukseen kauppaa ja sukupuolten tasa-arvoa koskeva erillinen luku, joka on ensimmäinen koskaan EU:n kauppasopimuksessa. Sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoista, ja sitä on edistettävä kaikissa vaiheissa ja kaikissa politiikoissa. Tämä luku, johon sisältyy kunnianhimoisia sitoumuksia, muodostaa uuden ennakkotapauksen sukupuolten tasa-arvolle EU:n kauppasuhteissa.

Päätelmät

Laajennetun puitesopimuksen ansiosta EU voi lujittaa ja vahvistaa suhteitaan yhteen sen tärkeimmistä ja luotettavimmista kumppaneistaan Latinalaisessa Amerikassa. Sopimus osoittaa, että EU voi tehdä yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden kanssa oikeudenmukaisen, kestävän ja arvoihin perustuvan kaupan edistämiseksi. Nyt kun monenvälinen maailmanjärjestys, johon kuuluu avoin ja sääntöihin perustuva kauppa, asetetaan yhä useammin kyseenalaiseksi, tämä sopimus on myös vahva signaali protektionistisia suuntauksia vastaan ja antaa kummallekin osapuolelle mahdollisuuden monipuolistaa toimitusketjujaan.

Sopimuksella saatetaan EU:n ja Chilen kauppa- ja investointisuhteet vastaamaan edistyneimpiä normeja esimerkiksi sukupuolten tasa-arvon, työntekijöiden oikeuksien, ympäristönsuojelun sekä ihmisoikeuksien ja alkuperäiskansojen oikeuksien aloilla. Se poistaa suurimman osan jäljellä olevista tulleista ja luo merkittäviä uusia mahdollisuuksia talouskasvulle ja kestävälle kehitykselle. Sopimus takaa molempien osapuolten investoijien yhdenvertaisen kohtelun ja kannustaa useampia eurooppalaisia yrityksiä investoimaan Chileen ja päinvastoin, myös strategisilla aloilla, kuten uusiutuvat energialähteet ja raaka-aineet.

Yhteisesittelijät suosittavat siksi tämän sopimuksen hyväksymistä.


LIITE: YHTEISÖT TAI HENKILÖT, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

Esittelijät ilmoittavat työjärjestyksen liitteessä I olevan 8 artiklan mukaisesti saaneensa tietoja seuraavilta yhteisöiltä tai henkilöiltä valmistellessaan mietintöä ennen sen hyväksymistä valiokunnassa:

Taulukko 1. María Soraya Rodríguez Ramosin saamat tiedot

Yhteisö ja/tai henkilö

Mission of Chile to the European Union

European External Action Service

Taulukko 2. Samira Rafaelan saamat tiedot

Yhteisö ja/tai henkilö

Mission of Chile to the European Union

Chilean Vice-Minister for Trade

Indigenous representative

DigitalEurope

BusinessEurope

European Climate Foundation

American Chamber of Commerce to the EU

EuroChambres

Copa-Cogeca

EUROBAT

International Labour Organization

Greenpeace

Oxfam

Human Rights Watch

European Raw Materials Alliance

Chilean Minister of Economy, Development and Tourism

Chilean Minister of Mining

Chilean Minister of Energy

Chilean Minister of Labour

Confederación de la Producción y del Comercio

Sociedad de Fomento Fabril

Cámara de Comercio de Santiago

Unión Nacional de Trabajadores

Central Autónoma de Trabajadores

Central Unitaria de Trabajadores

Diego Portales University

Comunidad de Organizaciones Solidarias

Observatorio Ciudadano

Centre for Intercultural Indigenous Studies

Feminist Lawyers’ Association

Andres Hurtado University

Chile’s Fair Trade Association

Chilean Minister Secretary General of the Presidency

Chilean Minister for Foreign Affairs

European Services Forum

Catholic University of Valparaíso-Chile

Women Economic Forum Chile

CELCAA

Chilean Senate representatives

Chilean Undersecretary of Foreign Affairs

President of Chile

Minister of Finance

Chilean Constitutional Convention representatives

Observatorio Nueva Constitución

Espacio Público, Rumbo Colectivo

Instituto de Estudios de la Sociedad

LEASUR

Rompiendo el Silencio

Directora Observatorio contra el Acoso Callejero

Universidad de Chile

Municipality of Peñalolén

Universidad de Santiago de Chile

 

Esittelijä on yksin vastuussa edellä olevan luettelon laatimisesta.

 

 


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.12.2023)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisestä laajennetusta puitesopimuksesta

(2023/0260R(NLE))

Valmistelija: Francisco Guerreiro

 

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että Chile on EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa ja pitkäaikainen strateginen kauppakumppani, jonka ensisijainen vienti EU:hun koostuu hedelmistä, kalasta ja metsätaloustuotteista;

B. ottaa huomioon, että EU:n ja Chilen assosiaatiosopimus, joka on ollut voimassa vuodesta 2003, on laajentanut merkittävästi kahdenvälistä kauppaa myös maatalouselintarvikealalla ja tehnyt EU:sta Chilen kolmanneksi suurimman kauppakumppanin ja että sitä on nyt nykyaikaistettava ja päivitettävä muuttuneiden olosuhteiden vuoksi esimerkiksi tarjoamalla EU:n ja Chilen maatalouselintarvikealoille vastavuoroisia etuuksia siten, että paikallisesta maataloudesta riippuvainen toimeentulo säilytetään;

C. ottaa huomioon, että viimeaikaiset maailmanlaajuiset kriisit ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ovat korostaneet muuttuviin globaaleihin arvoketjuihin sisältyvien erilaisten kauppakumppaneiden ja luotettavien elintarvikeketjujen tarvetta sekä tarvetta parantaa elintarvikejärjestelmämme kestokykyä ja kykyä selviytyä tulevista kriiseistä itsenäisesti käyttämällä tuotantopanoksia tehokkaammin; ottaa huomioon, että yksi tapa vastata tähän tarpeeseen on vahvistaa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia suhteita Chilen kaltaisten samanmielisten kumppaneiden kanssa; ottaa huomioon, että EU:n ja sen kauppakumppaneiden olisi laadittava kauppasopimuksia, joilla ylläpidetään kaikkien kumppaneiden elintarviketurvaa ja kestävää maataloustuotantoa;

D. ottaa huomioon, että Chile vahvistaa raaka-aineiden kestäviä tuotantoketjuja koskevaa yhteistyötään EU:n kanssa myös kriittisten raaka-aineiden osalta kehittämällä yhteishankkeita ja helpottamalla kauppa- ja investointiyhteyksiä;

E. ottaa huomioon, että unionin kauppapolitiikalla olisi edistettävä ympäristönormien ja eläinten hyvinvointia koskevien normien tiukentamista ja varmistettava ihmisoikeuksien, erityisesti alkuperäiskansojen oikeuksien, oikeuden ruokaan ja veteen sekä pienviljelijöiden ja muiden maaseudulla työskentelevien ihmisten oikeuksien, suojaaminen ja kunnioittaminen tiukkojen normien ja tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi; ottaa huomioon, että kauppapolitiikassa olisi huomioitava myös se, että maatalouselintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen suojelua on tärkeää laajentaa, jotta voidaan varmistaa kummankin kauppakumppanin gastronomisen omaperäisyyden säilyminen;

1. pitää myönteisenä EU:n ja Chilen kauppasuhteiden nykyaikaistamista siten, että EU:n ja Chilen välisen laajennetun puitesopimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun sisällytetään uusia kestävää kehitystä koskevia säännöksiä sekä tarkistuslauseke, jotta voidaan ottaa huomioon muuttuvat ympäristö- ja sosiaalinormit, ja ensi kerran erillinen kauppaa ja sukupuolinäkökohtia käsittelevä luku; panee kuitenkin merkille, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun ei sisälly seuraamuksia; korostaa tarvetta varmistaa, että kestävää kehitystä koskevat määräykset pannaan tehokkaasti täytäntöön; kehottaa komissiota ja neuvostoa harkitsemaan maatalouden ja elintarvikkeiden käsittelyä erityisissä puitteissa unionin kahden- ja monenvälisissä kauppasuhteissa;

2. pitää valitettavana, että vaikka laajennetussa puitesopimuksessa edellytetään, että molemmat osapuolet panevat täytäntöön kansallisesti määritellyt panokset, Pariisin sopimus ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset eivät kumpikaan kuulu keskeisen riitojenratkaisua koskevan luvun piiriin; toteaa, että kaupan ja kestävän kehityksen luku on vain osittain komission käyttöön ottaman kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan uudelleentarkastelun mukainen; tiedostaa, että kaupan ja kestävän kehityksen lukua koskevaa EU:n ja Chilen julkilausumaa on tarkasteltava uudelleen laajennetun puitesopimuksen tultua voimaan; kehottaa harkitsemaan noudattamatta jättämisestä määrättävien seuraamusten sisällyttämistä suunniteltuun uudelleentarkasteluun; toteaa, että muutettu riitojenratkaisumekanismi, jolla varmistetaan tulokset ja jossa puututaan noudattamatta jättämiseen, on parannusta useimpiin aiemmin sovittuihin vapaakauppasopimuksiin verrattuna;

3. panee merkille EU:n vientituotteisiin kohdistuvien tullien poistamisen, jonka seurauksena 99,9 prosenttia viennistä on tullitonta, mikä voisi olla suotuisaa unionissa toimiville laadukkaiden maatalouselintarvikkeiden tuottajille; korostaa samalla, että EU:n haavoittuvassa asemassa olevia maatalousaloja on suojeltava tariffikiintiöillä; pitää myönteisenä, että arkoina tuotteina pidettyjen naudan- ja lampaanlihan tariffikiintiöt eivät enää sisällä automaattista vuosikorotusta, vaan sen tilalle tulee kiinteä määrä, jolla varmistetaan chileläisten lihatuotteiden vakaampi ja selkeästi rajoitettu markkinoille pääsy; kehottaa komissiota päivittämään kumulatiivista vaikutustenarviointiaan kaikkien kauppasopimusten vaikutuksista EU:n maatalousalaan ja erityisesti arvioimaan laajennetun puitesopimuksen maatalousosia yhdessä muiden nykyisten ja suunniteltujen kauppajärjestelyjen mukaisten myönnytysten kanssa, jotta voidaan estää niiden liiallista kertymistä;

4. antaa arvoa ponnisteluille, jotka liittyvät EU:n arkoihin maataloustuotteisiin, kuten lihaan (naudan-, siipikarjan-, sian- ja lampaanliha), tiettyihin hedelmiin ja kasviksiin (esim. valkosipuli, omenamehu, viinirypälemehu) ja oliiviöljyyn, ja joilla rajoitetaan ja valvotaan erittäin arkojen tuotteiden pääsyä markkinoille tariffikiintiöiden kautta ja jättämällä sokeri ja banaanit kaupan vapauttamisen ulkopuolelle EU:ssa tapahtuvan tuotannon suojelemiseksi; kehottaa asettamaan kaikkien tulevien tai tarkistettujen kaupan alan myönnytysten ehdoksi sellaisten tuotantonormien saavuttamisen, jotka antavat EU:n tasoiset takuut elintarviketurvallisuuden, kestävyyden, eläinten hyvinvoinnin ja sosiaalisten olosuhteiden suhteen;

5. on tietoinen, että laajennetulla puitesopimuksella suojataan onnistuneesti 216 EU:n maatalouden maantieteellistä merkintää ja 18 Chilen maantieteellistä merkintää nykyisten viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskevien sopimusten lisäksi, joilla suojataan 1 745 EU:n viinin maantieteellistä merkintää ja 257 EU:n väkevän alkoholijuoman ja aromatisoidun viinituotteen maantieteellistä merkintää; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n tuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan täytäntöönpano Chilessä on tehokasta, ja harkitsemaan maantieteellisillä merkinnöillä suojattujen tuotteiden luettelon laajentamista;

6. pitää myönteisenä, että sopimukseen on sisällytetty kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskeva luku, jolla edistetään kahdenvälistä ja kansainvälistä yhteistyötä kestävien elintarvikejärjestelmien luomiseksi, mukaan lukien eläinten hyvinvointia koskevat määräykset, erityisesti keskinäiset sitoumukset luopua asteittain antibioottien käytöstä kasvunedistäjänä, joita on noudatettu Chilessä vuodesta 2018; kehottaa komissiota hyödyntämään täysimääräisesti tässä luvussa olevia yhteistyömääräyksiä ja helpottamaan tiedonvaihtoa innovatiivisista viljelykäytännöistä, etteivät sen tavoitteet jää jälkeen EU:n kestävyyspyrkimyksistä ilmastonmuutoksen hillitsemistä, biologista monimuotoisuutta ja ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön saralla; huomauttaa kuitenkin, ettei luvussa mennä yhteistyötä koskevia määräyksiä pidemmälle;

7. pitää tärkeänä tämän sopimuksen ja kaikkien muiden EU:n allekirjoittamien vapaakauppasopimusten kannalta, että niihin sisältyy yhtä EU:n toimijaa koskeva mekanismi, jolloin jokaisen jäsenvaltion ei tarvitse allekirjoittaa pöytäkirjaa maatalouselintarvikkeiden viemiseksi kolmanteen maahan ja jolloin parannetaan sopimusten kokonaisvientimahdollisuuksia ja vähennetään tarpeettomia rasitteita ja kustannuksia;

8. vaatii, että vientiä unioniin harjoittavat chileläiset tuottajat soveltavat vastaavia elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta ja laatua, jäljitettävyyttä, kestävyyttä, eläinten hyvinvointia ja eläinlääkkeiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä, mikrobilääkkeet mukaan lukien, koskevia vaatimuksia kuin EU:n maataloustuottajat; kehottaa kestäviä elintarvikejärjestelmiä käsittelevää alakomiteaa sopimaan tähän tähtäävistä toimista; kehottaa komissiota ehdottamaan riittävää seurantakehystä ja raportoimaan Euroopan parlamentille kohtuullisessa ajassa siitä, miten EU:ta vastaavien tuotantonormien soveltamisessa chileläisiin tuontituotteisiin on edistytty; korostaa, että eurooppalaisten maataloustuottajien, tuottajien ja kuluttajien etujen suojelemiseksi tasapuolisista toimintaedellytyksistä olisi tehtävä kaikkien maataloustuotteita koskevien kauppasopimusten perusedellytys; vaatii niin kutsuttujen peilitoimenpiteiden asianmukaista sisällyttämistä kaikkiin asianomaisiin asetuksiin unionin korottaessa ja päivittäessä muun muassa eläinten hyvinvointiin liittyviä maatalousnormejaan;

9. antaa arvoa chileläisten kumppaneidemme sitoutumiselle yhteistyöhön EU:n kanssa kriittisten raaka-aineiden saatavuudessa, joka auttaa lisäämään EU:n häiriönsietokykyä puolustuksen, energian, liikenteen ja modernin digitaalisen infrastruktuurin aloilla ja tuo epäsuoraa hyötyä myös maataloudelle;

10. kannustaa EU:ta ja Chileä harkitsemaan kahden- tai monenvälistä yhteistyötä kestävien ja ympäristön kannalta vastuullisten tuotantomenetelmien kehittämisessä ja tutkimukseen, innovointiin ja teknologian kehittämiseen liittyvien parhaiden käytäntöjen vaihtamisessa; on tyytyväinen, että molemmilla osapuolilla on aikomus vaihtaa asiantuntemusta eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten kehittämisestä ja täytäntöönpanosta; kehottaa molempia osapuolia varmistamaan, että kansalaisyhteiskunta on aktiivisesti mukana laajennetun puitesopimuksen täytäntöönpanossa, erityisesti sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kautta; kehottaa molempia osapuolia varmistamaan, että vaikuttavia ja tasapainoisia sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiä perustetaan nopeasti ja että niiden kannat otetaan avoimesti huomioon laajennetussa puitesopimuksessa tarkoitetuissa hallitusten välisissä kuulemisissa.


 

 

LIITE: YHTEISÖT TAI HENKILÖT,
JOILTA VALMISTELIJA ON SAANUT TIETOJA

Valmistelija ilmoittaa yksinomaisella vastuullaan, ettei hän ole saanut tietoja miltään yhteisöltä tai henkilöltä, joka olisi mainittava tässä liitteessä työjärjestyksen liitteessä I olevan 8 artiklan mukaisesti.

 

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Työjärjestyksen 58 artikla – Valiokuntien yhteiskokoukset

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

19.10.2023

Hyväksytty (pvä)

7.12.2023

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

4

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mazaly Aguilar, Clara Aguilera, Carmen Avram, Benoît Biteau, Franc Bogovič, Daniel Buda, Asger Christensen, Ivan David, Jérémy Decerle, Herbert Dorfmann, Luke Ming Flanagan, Francisco Guerreiro, Martin Häusling, Martin Hlaváček, Camilla Laureti, Gilles Lebreton, Norbert Lins, Colm Markey, Marlene Mortler, Ulrike Müller, Juozas Olekas, Bert-Jan Ruissen, Anne Sander

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Claude Gruffat, Peter Jahr, Gabriel Mato, Dan-Ştefan Motreanu, Michaela Šojdrová, Thomas Waitz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)

Vlad Gheorghe, Eric Minardi

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

22

+

ECR

Mazaly Aguilar, Bert-Jan Ruissen

ID

Gilles Lebreton, Eric Minardi

PPE

Franc Bogovič, Daniel Buda, Herbert Dorfmann, Peter Jahr, Norbert Lins, Colm Markey, Gabriel Mato, Marlene Mortler, Dan-Ştefan Motreanu, Michaela Šojdrová

Renew

Asger Christensen, Vlad Gheorghe, Martin Hlaváček, Ulrike Müller

S&D

Clara Aguilera, Carmen Avram, Camilla Laureti, Juozas Olekas

 

4

-

ID

Ivan David

PPE

Anne Sander

The Left

Luke Ming Flanagan

Verts/ALE

Benoît Biteau

 

5

0

Renew

Jérémy Decerle

Verts/ALE

Claude Gruffat, Francisco Guerreiro, Martin Häusling, Thomas Waitz

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Valiokuntien yhteiskokousmenettely (58 art.)

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

19.10.2023

Hyväksytty (pvä)

24.1.2024

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

61

7

13

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Barry Andrews, Maria Arena, Petras Auštrevičius, Saskia Bricmont, Jordi Cañas, Daniel Caspary, Susanna Ceccardi, Włodzimierz Cimoszewicz, Katalin Cseh, Arnaud Danjean, Paolo De Castro, Emmanouil Fragkos, Michael Gahler, Markéta Gregorová, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Heidi Hautala, Karin Karlsbro, Dietmar Köster, Miapetra Kumpula-Natri, Danilo Oscar Lancini, Bernd Lange, David Lega, Leopoldo López Gil, Lukas Mandl, Margarida Marques, Pedro Marques, Gabriel Mato, Sara Matthieu, Emmanuel Maurel, David McAllister, Vangelis Meimarakis, Sven Mikser, Alessandra Moretti, Javier Nart, Urmas Paet, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Carles Puigdemont i Casamajó, Samira Rafaela, Thijs Reuten, Inma Rodríguez-Piñero, Isabel Santos, Mounir Satouri, Ernő Schaller-Baross, Andreas Schieder, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Sven Simon, Jordi Solé, Sergei Stanishev, Dominik Tarczyński, Hermann Tertsch, Kathleen Van Brempt, Marie-Pierre Vedrenne, Viola von Cramon-Taubadel, Thomas Waitz, Jörgen Warborn, Charlie Weimers, Tomáš Zdechovský, Juan Ignacio Zoido Álvarez, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Anna-Michelle Asimakopoulou, Marek Belka, José Manuel García-Margallo y Marfil, Christophe Grudler, Andrzej Halicki, Michiel Hoogeveen, Włodzimierz Karpiński, Seán Kelly, Georgios Kyrtsos, Morten Løkkegaard, Liudas Mažylis, Javier Moreno Sánchez, María Soraya Rodríguez Ramos

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)

Izaskun Bilbao Barandica, Paolo Borchia, Pilar del Castillo Vera, Antonio Maria Rinaldi, Lucia Vuolo

 

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

61

+

ECR

Emmanouil Fragkos, Michiel Hoogeveen, Dominik Tarczyński

NI

Carles Puigdemont i Casamajó, Ernő Schaller-Baross

PPE

Anna-Michelle Asimakopoulou, Daniel Caspary, Pilar del Castillo Vera, Michael Gahler, José Manuel García-Margallo y Marfil, Andrzej Halicki, Włodzimierz Karpiński, Seán Kelly, David Lega, Leopoldo López Gil, David McAllister, Lukas Mandl, Gabriel Mato, Liudas Mažylis, Vangelis Meimarakis, Sven Simon, Lucia Vuolo, Jörgen Warborn, Tomáš Zdechovský, Juan Ignacio Zoido Álvarez, Željana Zovko

Renew

Barry Andrews, Petras Auštrevičius, Izaskun Bilbao Barandica, Jordi Cañas, Katalin Cseh, Klemen Grošelj, Christophe Grudler, Bernard Guetta, Karin Karlsbro, Georgios Kyrtsos, Morten Løkkegaard, Javier Nart, Urmas Paet, Samira Rafaela, María Soraya Rodríguez Ramos, Marie-Pierre Vedrenne

S&D

Marek Belka, Włodzimierz Cimoszewicz, Paolo De Castro, Dietmar Köster, Miapetra Kumpula-Natri, Bernd Lange, Margarida Marques, Pedro Marques, Sven Mikser, Javier Moreno Sánchez, Alessandra Moretti, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Thijs Reuten, Inma Rodríguez-Piñero, Isabel Santos, Joachim Schuster, Sergei Stanishev, Kathleen Van Brempt

 

7

-

ECR

Charlie Weimers

S&D

Andreas Schieder

The Left

Emmanuel Maurel, Helmut Scholz

Verts/ALE

Saskia Bricmont, Sara Matthieu, Mounir Satouri

 

13

0

ECR

Hermann Tertsch

ID

Paolo Borchia, Susanna Ceccardi, Danilo Oscar Lancini, Antonio Maria Rinaldi

PPE

Arnaud Danjean

S&D

Maria Arena

Verts/ALE

François Alfonsi, Markéta Gregorová, Heidi Hautala, Jordi Solé, Viola von Cramon-Taubadel, Thomas Waitz

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

Päivitetty viimeksi: 14. helmikuuta 2024
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö