PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n jäsenvaltioiden Ukrainalle antaman taloudellisen ja sotilaallisen tuen jatkamisesta
16.9.2024 - (2024/2799(RSP))
työjärjestyksen 136 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Sergey Lagodinsky, Alice Kuhnke, Villy Søvndal, Nicolae Ştefănuță, Mārtiņš Staķis, Reinier Van Lanschot, Erik Marquardt, Damian Boeselager, Virginijus Sinkevičius
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B10-0028/2024
B10‑0028/2024
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n jäsenvaltioiden Ukrainalle antaman taloudellisen ja sotilaallisen tuen jatkamisesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Ukrainasta ja Venäjästä,
– ottaa huomioon YK:n peruskirjan, Haagin sopimukset, Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,
– ottaa huomioon 14. helmikuuta 2024 annetun Maailmanpankin, Ukrainan hallituksen, Euroopan komission ja Yhdistyneiden kansakuntien raportin Ukrainaa koskevasta nopeasta vahinko- ja tarvearvioinnista (”Ukraine: Third Rapid Damage and Needs Assessment”, RDNA3, helmikuu 2022 – joulukuu 2023),
– ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2023 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät ja yhteisen julkilausuman Ukrainalle annettavasta tuesta,
– ottaa huomioon 27. kesäkuuta 2024 allekirjoittamat Euroopan unionin ja Ukrainan väliset yhteiset turvallisuussitoumukset,
A. ottaa huomioon, että Venäjän federaatio käynnisti 24. helmikuuta 2022 uuden jatkuvan ja ennennäkemättömän hyökkäyksen osana provosoimatonta, perusteetonta ja laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan; muistuttaa, että Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaa vastaan vuonna 2014 miehittämällä osia Donbassin alueesta ja miehittämällä ja liittämällä itseensä Ukrainalle kuuluvan Krimin autonomisen tasavallan;
B. toteaa, että Venäjän joukot kohdistavat edelleen järjestelmällisiä ja mielivaltaisia iskuja asuinalueisiin ja siviili-infrastruktuuriin Ukrainassa; ottaa huomioon, että raskaat ja voimakkaat pommitukset jatkuivat maataistelujen ohessa koko vuoden 2024 ja että äskettäin tehty drooni- ja ohjushyökkäys tappoi seitsemän siviiliä Lvivin Ukrainan länsiosassa vain 70 kilometrin päässä Puolan rajasta; panee merkille, että sähkö- ja vesihuoltoa häiritsevillä Venäjän hyökkäyksillä energiainfrastruktuuriin on ollut vakavia vaikutuksia keskeisten palvelujen saatavuuteen siviilien, terveydenhuoltolaitosten ja koulujen kannalta, ja tilanteen odotetaan vaikuttavan pitkään ja pahenevan talvella entisestään;
C. ottaa huomioon, että YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimisto (OCHA) on varoittanut, että Ukrainan humanitaarinen tilanne on heikentynyt entisestään tänä vuonna; ottaa huomioon, että vihamielisyyksien voimistuminen Harkovan alueella toukokuussa sai aikaan myös suurimman asukkaiden pakkomuuton Ukrainassa sitten vuoden 2023; ottaa huomioon, että iskut ja hyökkäykset tappoivat edelleen siviilejä ja vahingoittivat koteja, terveydenhuoltolaitoksia ja kouluja kaikkialla Ukrainassa; panee merkille, että energiainfrastruktuuriin kohdistuneet säännölliset hyökkäykset ovat vaikuttaneet keskeisten palvelujen saatavuuteen, millä odotetaan olevan pitkän aikavälin vaikutuksia; toteaa, että tällaiset järjestelmälliset hyökkäykset ovat kansainvälisen oikeuden mukaan sotarikoksia; ottaa huomioon, että OCHAn mukaan avustustyöntekijät eivät rahoitusvajeen vuoksi pysty tällä hetkellä riittävällä tavalla vastaamaan väestön kriittisiin tarpeisiin Ukrainassa, sillä vain 28 prosenttia vuoden 2024 hätäapuvetoomuksen johdosta luvatusta määrästä oli saatu kesäkuun loppuun mennessä;
D. ottaa huomioon, että Unkari antoi tilapäistä suojelua koskevan direktiivin[1] vastaisesti asetuksen, jolla peruutettiin valtion rahoittama suoja Länsi-Ukrainasta pakeneville henkilöille, minkä seurauksena lukuisat pakolaiset, joiden enemmistö on naisia ja lapsia, jäivät asunnottomiksi;
E. ottaa huomioon, että Ukrainan hallituksen, Maailmanpankkiryhmän, Euroopan komission ja Yhdistyneiden kansakuntien viimeisimmän yhteisen nopean vahinko- ja tarvearvioinnin (RDNA3) mukaan 31. joulukuuta 2023 arvioidun tilanteen perusteella Ukrainan jälleenrakentamisen ja elpymisen kokonaiskustannukset ovat tulevan vuosikymmenen aikana vähintään 486 miljardia Yhdysvaltain dollaria, kun vuotta aiemmin arvio oli 411 miljardia Yhdysvaltain dollaria;
F. toteaa, että Venäjä on edelleen ilma- ja maajoukkojen osalta etulyöntiasemassa, koska sillä on tällä hetkellä noin 520 000 sotilasta Ukrainassa ja se aikoo kasvattaa määrää 690 000 sotilaaseen vuoden 2024 loppuun mennessä; ottaa huomioon, että Venäjä kasvattaa nopeasti omaa sotateollisuuden tuotantoaan ja että sen sotilasmenot olivat noin 140 miljardia euroa vuonna 2024; ottaa huomioon, että Venäjä käyttää myös Valko-Venäjän ampumatarvikevarastoja, Pohjois-Koreasta saatuja tykistöammuksia ja ballistisia ohjuksia sekä Iranista saatuja drooneja ja ohjuksia; ottaa huomioon, että valtiollisten lähteiden mukaan Iran on äskettäin toimittanut Venäjälle lyhyen matkan ballistisia Fath-360-ohjuksia, joita voidaan käyttää Ukrainaa vastaan tulevina viikkoina; panee merkille, että Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat ilmoittaneet uusista Iranin vastaisista pakotteista;
G. toteaa, että sotilaallinen apu on edelleen vähäistä sekä laadullisesti että määrällisesti ja että aseiden ja ampumatarvikkeiden tosiasiallisessa toimittamisessa Ukrainaan toimituspäätösten tekemisen jälkeen on viiveitä; panee merkille, että merkittävää osaa järjestelmistä, jotka Ukrainan oli tarkoitus saada Naton huippukokouksessa tehdyn päätöksen perusteella, ei ole vielä toimitettu;
H. ottaa huomioon, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja Josep Borrell ilmoitti helmikuussa 2024 pidetyssä EU:n puolustusministerien kokouksessa, että jäsenvaltiot olivat sitoutuneet lähettämään Ukrainalle vähintään 21 miljardia euroa sotilaallista apua vuonna 2024; muistuttaa, että Saksan liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti vuoden 2023 lopussa ja vuoden 2024 alussa, että Saksa sitoutuisi antamaan 8 miljardia euroa sotilaallista apua vuodeksi 2024, ja kehotti muita jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi sitoumuksiaan vuodeksi 2024;
I. panee merkille, että elokuussa 2024 Saksan hallitus päätti puolittaa Ukrainalle vuonna 2025 annettavan sotilaallisen avun; ottaa huomioon, että Saksan hallitus ilmoitti käyttävänsä muita lähteitä kuin liittovaltion talousarviota taloudellisen tuen antamiseen Ukrainalle, erityisesti Venäjän jäädytetyistä varoista saatavia pääomavoittoja; ottaa huomioon, että Venäjän jäädytetyistä varoista saatujen pääomavoittojen tehokasta haltuunottoa ja uudelleenjakoa varten ei ole luotu oikeudellista kehystä;
J. ottaa lisäksi huomioon, että Unkari on estänyt maksut sekä äskettäin perustetusta 5 miljardin euron suuruisesta Ukrainan avustusrahastosta, joka perustettiin maaliskuussa 2024 Euroopan rauhanrahaston puitteissa, että Euroopan rauhanrahaston kahdeksannen erän takaisinmaksut jäsenvaltioille; muistuttaa, että Euroopan rauhanrahasto on toimittanut sotilaallista apua Ukrainalle yli 18 kuukauden ajan;
K. toteaa, että EU:n jäsenvaltiot ostavat edelleen fossiilisia polttoaineita Venäjältä, mikä edistää Venäjän taloutta ja vahvistaa sen sotakassaa; ottaa huomioon, että helmikuusta 2022 lähtien EU:n jäsenvaltiot ovat käyttäneet yli 201 miljardia euroa Venäjän toimittamiin fossiilisiin polttoaineisiin; ottaa huomioon, että viisi Venäjältä eniten fossiilisia polttoaineita tuovaa EU:n jäsenvaltiota maksoi tuonnistaan elokuussa 2024 yhä yhteensä 1,2 miljardia euroa Venäjälle; ottaa huomioon, että EU on myöntänyt poikkeusluvan venäläiselle raakaöljylle, joka tuodaan Družba-putken eteläosan kautta Unkariin, Slovakiaan ja Tšekkiin; panee merkille, että myöskään venäläistä putkikaasua ja nesteytettyä maakaasua koskevia pakotteita ei ole määrätty; ottaa huomioon, että lisääntynyt venäläisen kaasun tuonti Azerbaidžaniin aiheuttaa huolta siitä, onko Azerbaidžan kestävä valinta EU:n vaihtoehtoiseksi kaasuntoimittajaksi Venäjän tilalle, sillä jos Azerbaidžan ei pysty vastaamaan Euroopan kysyntään, se saattaa toimittaa venäläistä kaasua azerbaidžanilaisen kaasun etiketin alla EU:n markkinoille;
1. tuomitsee mitä jyrkimmin Venäjän jatkuvan hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan sekä Valko-Venäjän osallistumisen tähän sotaan ja vaatii Venäjää lopettamaan välittömästi kaikki sotatoimet Ukrainassa ja vetämään ehdoitta kaikki joukot ja sotilaskaluston pois Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta sekä korvaamaan Ukrainalle, sen väestölle, maa-alueille ja infrastruktuurille aiheutuneet vahingot;
2. ilmaisee varauksettoman solidaarisuutensa Ukrainan kansalle, tukee täysin Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja korostaa, että tämä sota rikkoo vakavasti kansainvälistä oikeutta; korostaa, että perimmäisenä tavoitteena on edelleen saada aikaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha Ukrainassa ja varmistaa sen kansan turvallisuus ja ihmisarvon toteutuminen rauhanomaisessa ja vakaassa Euroopassa;
3. kehottaa EU:ta sitoutumaan aktiivisesti Ukrainan rauhansuunnitelman täytäntöönpanoon sekä tekemään tässä yhteydessä yhteistyötä globaalin etelän maiden kanssa ja luomaan edellytykset toisen rauhanratkaisua käsittelevän huippukokouksen järjestämiselle;
4. kehottaa komissiota tekemään pikaisesti ehdotuksen pitkän aikavälin rahoitustuesta Ukrainan jälleenrakentamiseksi yhteistyössä kumppanimaiden kanssa, erityisesti varmistamalla Ukrainan tukivälineen nopean täytäntöönpanon, jotta varmistetaan jatkuva ja asianmukainen tuki ja Ukrainalle annettavaa poliittista tukea vastaavat riittävät resurssit maan jälleenrakentamiseen;
5. korostaa, että yli 14,6 miljoonaa ihmistä Ukrainassa tarvitsee humanitaarista apua ja yli kuusi miljoonaa ukrainalaista on joutunut lähtemään Ukrainasta; toteaa, että näiden ihmisten määrän odotetaan kasvavan merkittävästi, jos Venäjä ottaa haltuunsa lisää alueita ja hyökkäykset energiainfrastruktuuriin ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin jatkuvat; korostaa, että EU:n on edelleen tarjottava järjestelmällistä ja ennakoitavissa olevaa humanitaarista apua Ukrainalle; kehottaa lisäämään merkittävästi EU:n humanitaarista apua, jotta voidaan varmistaa täysi tuki Ukrainalle myös vuonna 2025 ja täyttää EU:n velvollisuudet globaalilla tasolla; toteaa, että humanitaarisen tuen tarve jatkuu todennäköisesti tulevina vuosina, ja korostaa, että EU:n on oltava valmis vastaamaan näihin tarpeisiin pitkän aikavälin suunnitelmilla ja asianmukaisilla varoilla; kehottaa puolueettomia valtioita lisäämään humanitaarista apuaan Ukrainalle;
6. kehottaa Unkaria peruuttamaan asetuksen, jolla poistetaan valtion rahoittama suoja Länsi-Ukrainasta tuleville pakolaisille, ja noudattamaan tilapäistä suojelua koskevan EU:n direktiivin mukaisia velvollisuuksiaan;
7. tuomitsee jyrkästi seksuaalisen ja sukupuolistuneen väkivallan käytön sota-aseena ja korostaa, että kyseessä on sotarikos; kehottaa EU:ta ja isäntä- ja kauttakulkumaita takaamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen saatavuuden, erityisesti jälkiehkäisyn, altistumisen jälkeisen infektioiden estolääkityksen ja aborttihoidon, myös raiskausten uhreille;
8. kehottaa jälleen EU:ta tehostamaan toimia, joilla puututaan Venäjälle pakkosiirrettyjen ja Venäjälle väkisin adoptoitujen lasten vaikeaan tilanteeseen, muun muassa määräämällä pakotteita henkilöille, jotka ovat suoraan vastuussa ukrainalaisten lasten pakkosiirroista ja perusteettomasta säilöönotosta ja jotka ovat osallistuneet tällaiseen toimintaan;
9. suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin ja Ukrainan yhteisten turvallisuussitoumusten allekirjoittamiseen ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan nopeasti tehtyjen sitoumusten panemiseksi tehokkaasti täytäntöön;
10. korostaa, että aseiden ja ampumatarvikkeiden riittämättömät tai viivästyneet toimitukset vaarantavat tähän mennessä toteutetut toimet, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita kiireellisesti lisäämään ja nopeuttamaan merkittävästi sotilaallista tukeaan, erityisesti aseiden ja ampumatarvikkeiden, myös TAURUS-ohjusten, toimittamista vastauksena selkeästi määriteltyihin tarpeisiin; korostaa, että merkittävää osaa järjestelmistä, jotka Ukrainan oli tarkoitus saada Naton huippukokouksessa tehdyn päätöksen perusteella, ei ole vielä toimitettu; tuomitsee länsimaisten aseiden käytölle asetetut rajoitukset, jotka koskevat Venäjän alueella sijaitsevia todennettuja sotilaallisia kohteita, sillä se on ristiriidassa Ukrainalla kansainvälisen oikeuden mukaisesti olevien oikeuksien kanssa; katsoo, että EU:n on osoitettava johtajuutta rankaisemattomuuden torjunnassa ja rauhan palauttamisessa;
11. pitää erittäin valitettavana sitä, että jäsenvaltioiden Ukrainalle antama kahdenvälisen sotilaallisen avun määrä on vähentynyt huolimatta tämän vuoden alussa annetuista vahvoista lupauksista, jotka ovat nyt ristiriidassa hallitusten viimeaikaisten päätösten kanssa; on syvästi huolissaan vakavista ongelmista Euroopan rauhanrahaston yleisessä toiminnassa, sillä se on EU:n keskeinen mekanismi kahdenvälisen sotilaallisen avunannon tehostamisessa Ukrainan tukemiseksi; pitää valitettavana Saksan ilmoitusta siitä, että se aikoo vähentää Ukrainalle annettavaa rahoitusta valtion talousarviossaan; korostaa, että jäädytettyjen venäläisten varojen käyttö Ukrainan tukemiseen taloudellisesti on tällä hetkellä vain teoreettinen ehdotus, koska tämän mahdollistavaa oikeudellista kehystä ei ole vielä laadittu; toteaa, että tällaisia varoja olisi pidettävä täydentävinä eikä niillä voida korvata Ukrainalle myönnettävää rahoitusta nykyisistä valtioiden talousarvioista;
12. yhtyy varapuheenjohtajan / korkean edustajan Borrellin arvioon, jonka mukaan Unkari on epäasianmukaisesti estänyt Euroopan rauhanrahaston varojen käytön jopa 5,68 miljardin euron arvosta; toteaa, että näillä varoilla on tarkoitus korvata osa jäsenvaltioiden antamasta kahdenvälisestä sotilaallisesta avusta ja että ne ovat nyt olleet osittain jäädytettyinä yli puolentoista vuoden ajan; kehottaa EU:n jäsenvaltioita, komission puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tekemään kaikkensa Unkarin veto-oikeuden poistamiseksi tai kumoamiseksi kiireellisesti;
13. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kaksinkertaistamaan ponnistuksensa Ukrainalle annettavan sotilaallisen tuen oikean määrän ja laadun varmistamiseksi sekä varmistamaan tuen oikean toimitusajankohdan ja käyttöoikeudet, jotta Ukraina voisi konkreettisesti palauttaa alueellisen koskemattomuutensa; toistaa aiemman kantansa, jonka mukaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Naton liittolaisten olisi yhdessä ja erikseen sitouduttava tukemaan Ukrainaa sotilaallisesti vähintään 0,25 prosentilla niiden BKT:stä vuosittain;
14. kehottaa neuvostoa jatkamaan ja laajentamaan Venäjään ja Valko-Venäjään kohdistuvaa pakotepolitiikkaansa ja seuraamaan, tarkastelemaan ja tehostamaan sen tuloksellisuutta ja vaikutusta; korostaa, että nykyisten pakotteiden sekä Ukrainalle annettavan taloudellisen ja sotilaallisen tuen vaikutus on aiottua heikompi edelleen niin kauan kuin EU sallii fossiilisten polttoaineiden tuonnin Venäjältä; on erittäin huolissaan Kiinasta ja muista maista, joiden katsotaan auttavan Moskovan sotapyrkimyksiä;
15. kehottaa kieltämään venäläisen viljan ja lannoitteiden sekä raaka-aineiden, kuten alumiinin, terästuotteiden, uraanin, titaanin, nikkelin, puun ja puutuotteiden sekä kaasun ja öljyn, tuonnin; kehottaa kieltämään venäläisen nesteytetyn maakaasun tuonnin kokonaan ja asettamaan pakotteita Gazpromille ja venäläisille öljy-yhtiöille; kehottaa EU:ta vaatimaan, että venäläistä nesteytettyä maakaasua vievät jääluokan Arc-7 alukset sisällytetään OFACin ja EU:n pakoteluetteloihin ja että niiltä evätään pääsy satamiin tai läntisiin meriliikennepalveluihin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita määräämään kohdennettuja pakotteita merialuksille, joita Venäjä käyttää kiertääkseen öljyn ja kaasun vientiä koskevia pakotteita ja arktisella alueella toteuttamiensa energiahankkeiden huoltotoimiin; kehottaa EU:ta kieltämään kokonaan venäläisestä öljystä valmistetut jalostetut tuotteet;
16. kehottaa määräämään Venäjän ydinvoima-alalle pakotteita ja kohdennettuja pakotteita Zaporižžjan ydinvoimalan ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen loukkauksiin syyllistyneille henkilöille; kehottaa kieltämään matkustajalennot EU:n ilmatilan kautta EU:n ulkopuolisista maista Venäjälle ja päinvastoin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lopettamaan venäläisten jalostettujen öljytuotteiden tuonnin;
17. kehottaa neuvostoa puuttumaan järjestelmällisesti siihen, kuinka EU:hun sijoittautuneet yritykset, kolmannet osapuolet ja kolmannet valtiot kiertävät pakotteita; kehottaa lisäksi neuvostoa hyväksymään ja panemaan tiukasti täytäntöön rajoittavia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat kaikkiin yhteisöihin ja niihin yhteydessä oleviin luonnollisiin henkilöihin, jotka auttavat pakotteiden kiertämisessä ja toimittavat Venäjän sotilaskompleksille sotilas- ja kaksikäyttöteknologiaa ja -tarvikkeita;
18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä Yhdistyneille kansakunnille.
- [1] Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20. heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi, http://data.europa.eu/eli/dir/2001/55/oj.