PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Keski- ja Itä-Euroopan tuhoisista tulvista, ihmishenkien menetyksistä ja EU:n valmiudesta toimia tällaisten ilmastonmuutoksen pahentamien katastrofien yhteydessä
17.9.2024 - (2024/2817(RSP))
työjärjestyksen 136 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Waldemar Buda, Cristian Terheş, Daniel Obajtek, Marlena Maląg, Jadwiga Wiśniewska, Michał Dworczyk, Mariusz Kamiński, Maciej Wąsik, Adam Bielan, Arkadiusz Mularczyk, Piotr Müller, Jacek Ozdoba, Alexandr Vondra, Małgorzata Gosiewska, Veronika Vrecionová, Gheorghe Piperea, Georgiana Teodorescu, Adrian‑George Axinia, Claudiu‑Richard Târziu, Şerban‑Dimitrie Sturdza, Ondřej Krutílek, Joachim Stanisław Brudziński, Beata Szydło, Anna Zalewska, Patryk Jaki, Tobiasz Bocheński, Bogdan Rzońca, Kosma Złotowski, Ivaylo Valchev
ECR-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B10-0057/2024
B10‑0060/2024
Euroopan parlamentin päätöslauselma Keski- ja Itä-Euroopan tuhoisista tulvista, ihmishenkien menetyksistä ja EU:n valmiudesta toimia tällaisten ilmastonmuutoksen pahentamien katastrofien yhteydessä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että Itävaltaa, Tšekkiä, Unkaria, Puolaa, Romaniaa ja Slovakiaa on kohdannut äärimmäisen vakavien tulvien aiheuttama tragedia; ottaa huomioon, että tämä tragedia on valitettavasti aiheuttanut paitsi huomattavia aineellisia menetyksiä myös ihmishenkien menetyksiä;
B. toteaa, että vaikutukset ovat kohdistuneet merkittävään osaan niiden alueista, myös moniin taloudellisesti ja sosiaalisesti epäedullisessa asemassa oleviin alueisiin;
C. ottaa huomioon, että vuosien 1997 ja 2002 ”milleniumtulvissa” kuoli yli 100 ihmistä, joista ainakin 45 menehtyi Euroopassa;
D. ottaa huomioon, että katastrofaaliset tulvat ovat jälleen kerran koetelleet alueita, joita aiemmin koettelivat vuosituhannen vaihteen tulvat; ottaa huomioon, että aineellisten ja luonnonvahinkojen laajuus joillakin alueilla on nyt merkittävämpi kuin vuonna 1997, ottaa huomioon, että viime vuosina ympäristökatastrofeja on esiintynyt tiheämmin ja ne ovat olleet voimakkaampia, mikä on johtanut tragedioihin Euroopan eri alueilla, myös Italiassa, erityisesti Marchen ja Emilia-Romagnan alueilla ja Ischian saarella, sekä Saksassa ja Belgiassa, ja tällä on ollut tuhoisia seurauksia sekä ihmisille että paikallisille infrastruktuureille ja talouksille;
E. toteaa, että Puolan tulvat ovat aiheuttaneet ennennäkemättömiä aineellisia ja ympäristövahinkoja ja tuhonneet monia monumentteja sekä kulttuuriperintöön ja uskonnolliseen perintöön kuuluvia esineitä, viljelykasveja, eläinjalostukseen käytettäviä tiloja, taloja, toimeentulon tuhansilta ihmisiltä, muuta omaisuutta ja jopa kokonaisia kaupunkeja; ottaa huomioon, että tämä katastrofi vaikuttaa pitkällä aikavälillä paikalliseen talouteen, matkailualaan ja infrastruktuuriin.
F. katsoo, että vaikka luonnonkatastrofit ovat yleisiä kaikilla alueilla maailmassa, huomattavasti muita haavoittuvampia ovat vähemmän kehittyneet alueet, jotka ovat usein maaseutualueita ilman riittävää infrastruktuuria;
G. ottaa huomioon, että tulvilta suojaavalla rakennetulla infrastruktuurilla, kuten padoilla, on ratkaiseva merkitys minimoitaessa vahinkoja ja vähennettäessä aineellisia menetyksiä ja kuolonuhrien määrää; toteaa tämän osoittavan, että on keskeisen tärkeää jatkaa muiden suunnitteilla olevien patojen rakentamista vastaavien katastrofien välttämiseksi tulevaisuudessa;
H. ottaa huomioon, että Keski- ja Itä-Euroopassa edelleen jatkuva tulvakatastrofi on jättänyt tuhansia hehtaareja viljelymaata veden alle; ottaa huomioon, että niiden valtavien menetysten vuoksi, joita luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet maataloudelle tänä vuonna, maaperää on mahdotonta muokata talvehtiville viljelykasveille monilla alueilla, jotka ovat tärkeitä elintarviketurvan varmistamiseksi kansallisella ja unionin tasolla;
I. toteaa, että kaikki nämä luonnonkatastrofit ovat vaikuttaneet pääasiassa EU:n köyhimpiin alueisiin eli jäsenvaltioihin, jotka esimerkiksi saavat YMP:n talousarviosta alhaisimmat suorat tuotantotuet, ja että Puola, Slovakia ja Romania jäävät huomattavasti alle EU:n keskiarvon;
J. ottaa huomioon, että tällaisilla luonnonkatastrofeilla on jäsenvaltioiden paikallisyhteisöihin ja talouksiin vaikutuksia, jotka ovat yhä vakavampia ja toistuvat yhä useammin, mikä edellyttää koordinoituja ja oikea-aikaisia toimia Euroopan tasolla;
Yleistä
1. ilmaisee syvän myötätuntonsa ja solidaarisuutensa uhreille, heidän perheilleen sekä niille ihmisille ja yhteisöille, joihin jatkuvat äärimmäiset sääilmiöt ja ankarat tulvat vaikuttavat Keski- ja Itä-Euroopassa, Itävalta, Tšekki, Unkari, Puola, Romania ja Slovakia mukaan luettuna;
2. antaa tunnustusta väsymättömistä ponnisteluista, solidaarisuudesta ja vankkumattomasta sitoutumisesta ja osoittaa kiitoksensa ammatti- ja vapaapalokunnille, pelastusjärjestöille, vapaaehtoisille ja asevoimille, mukaan lukien Puolan alueellisten puolustusjoukkojen sotilaille, sekä kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille ja tavallisille ihmisille, jotka ovat vaarantaneet henkensä pelastaakseen muita ja suojellakseen koteja ja infrastruktuuria; korostaa, että pelastuspalveluilla on ollut ratkaiseva rooli ihmishenkien pelastamisessa, haavoittuvien alueiden evakuoinnissa ja omaisuuden suojelemisessa usein vaikeissa olosuhteissa ja että niiden väsymättömät toimet ja halukkuus toimia jopa oman hengen uhalla ovat olleet ratkaisevassa asemassa katastrofin hillitsemisessä;
3. kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan vapaapalokuntien ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen merkityksen pelastuspalvelun alalla ja pitämään asiaa esillä; kehottaa EU:ta tukemaan näiden pelastusyksiköiden jatkokoulutukseen ja teknisiin laitteisiin liittyviä ohjelmia ja vahvistamaan niiden Euroopan laajuista verkostoa, jotta tuleviin äärimmäisiin sääilmiöihin oltaisiin paremmin valmistautuneita;
4. ilmaisee syvän huolensa äärimmäisten sääilmiöiden, kuten kuivuuden, rankkasateiden ja laajamittaisten tulvien sekä helleaaltojen ja maastopalojen, voimistumisesta ja yleistymisestä EU:n alueella ja niiden aiheuttamista vakavista ja välittömistä vaikutuksista ihmisten terveyteen, toimeentuloon, asumiseen, infrastruktuuriin ja maatalouteen; korostaa, että EU:n yhteistä reagointia tämänkaltaisten haitallisten sääilmiöiden vaikutuksiin on kiireellisesti vahvistettava tuloksellisilla pelastuspalveluun liittyvillä sopeutumis- ja hillintätoimenpiteillä, jotta voidaan suojella ihmisiä, heidän toimeentuloaan ja taloutta;
Pelastuspalvelu ja katastrofiapurahoitus
5. korostaa painokkaasti, että tuki tulvien uhreille on annettava avustuksina, joita ei makseta takaisin, ja että tulvista kärsiville alueille on myös annettava mahdollisimman paljon tukea, jota ei makseta takaisin;
6. kehottaa komissiota tarjoamaan lisäksi tapauskohtaista rahoitustukea lisämaksuina maatalouden vararahastosta ja nostamaan merkittävästi kansallisista varoista mahdollisesti myönnettävän tuen kynnysarvoja;
7. huomauttaa, että asetuksella (EU) 2021/2116[1] perustetusta vuotuisesta maatalousalan varauksesta on luonnonkatastrofien laajuuden ja esiintymistiheyden vuoksi tulossa riittämätön, koska näistä kriiseistä on tulossa jatkuvia eikä kyse ole vain maatalousalan hätätilanteista; katsoo siksi, että komission olisi lisäksi välittömästi hyväksyttävä pitkän aikavälin korjaavia toimenpiteitä perustamalla erillinen EU:n väline, jolla rahoitetaan sääilmiöiden vuoksi maatalouteen kohdistuviin vaikutuksiin liittyviä korvauksia, sekä yhdistämällä varoja YMP:n talousarvion ulkopuolelta;
8. kehottaa jakamaan YMP:n tukivarat oikeudenmukaisemmin kaikkien jäsenvaltioiden kesken; huomauttaa, että niiden jäsenvaltioiden, joissa vaurauden taso on alhaisin, on vaikein lieventää luonnonkatastrofien vaikutuksia ja elvyttää maaseutualueiden taloutta; on huolissaan siitä, että luonnonkatastrofien lisääntyminen voimistaa sitä jatkuvaa kehityssuuntausta, että viljelijät luopuvat tiloista sen vuoksi, että satojen ennakoimattomuus lisääntyy ja tuotannon kannattavuus heikkenee;
9. tukee voimakkaasti selviytymiskykyyn liittyvien EU:n investointien lisäämistä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; kannustaa pyrkimään synergiaan yhteishankkeiden ja eri hallintotasojen välisten yhteistyösopimusten välillä, jotta EU:n investoinneissa paikalliseen katastrofivalmiuteen ja -palautuvuuteen voidaan hyödyntää yhdistettyjä valmiuksia ja mittakaavaetuja;
10. kehottaa takaamaan investoinnit katastrofien ehkäisyyn ja niihin varautumiseen ja vahvistamaan niitä; katsoo, että kohdennetussa rahoituksessa olisi keskityttävä riskien vähentämiseen ja varautumiseen monenlaisiin katastrofeihin;
11. korostaa palokuntien ja avustusjärjestöjen tehokasta ja koordinoitua yhteistyötä Keski- ja Itä-Euroopan viimeaikaisten tulvien aikana ja vahvistaa, että rescEU:n rooli on keskeinen; korostaa, että resurssien, hätäpalvelujen ja asiantuntemuksen nopea vaihtaminen rajojen yli on pelastanut ihmishenkiä ja estänyt merkittäviä vahinkoja; korostaa, että katastrofiavun koordinointi EU:n tasolla on tärkeää, ja katsoo, että tämä yhteistyö on osoitus vahvasta eurooppalaisesta solidaarisuudesta katastrofitilanteissa; korostaa, että on tärkeää edelleen edistää ja syventää tällaista yhteistyötä yhteisten koulutus- ja vaihto-ohjelmien avulla sekä laajentamalla EU:n pelastuspalvelumekanismia;
12. on vahvasti sitä mieltä, että koheesiopolitiikalla olisi oltava keskeinen rooli katastrofien ehkäisemisessä, symmetrisistä ja epäsymmetrisistä häiriöistä toipumisessa sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa; toteaa, että EU:n tulevassa koheesiopolitiikassa olisi käsiteltävä asianmukaisesti luonnonkatastrofeista johtuvia haasteita ja niiden vaikutuksia EU:n alueisiin, erityisesti vähemmän kehittyneisiin alueisiin; korostaa, että koheesiopolitiikan tarkoituksena on tukea vähemmän kehittyneitä alueita eli alueita, jotka ovat alttiimpia luonnonkatastrofien vaikutuksille, ja johtaa lähentymiseen;
13. katsoo, että EU:n talousarviosta rahoitettavien alueellisten investointien suunnittelun ja täytäntöönpanon hallinnon olisi edelleen perustuttava yhteistyöhön, jotta voidaan vastata jäsenvaltioiden, alueiden sekä kaupunki-, maaseutu- ja syrjäisten alueiden tarpeisiin ja erityisesti varmistaa kaupunki- ja maaseutualueiden mukautuminen uusiin haasteisiin, kuten tulviin;
14. painottaa, että on tärkeää suunnitella ja pitää toiminnassa räätälöityjä EU:n ohjelmia ja toimenpiteitä luonnonkatastrofeille alttiiden alueiden auttamiseksi; toteaa, että alueellisessa rahoitustuessa tarvitaan sisäänrakennettua kriisijoustavuutta;
15. kannustaa niitä jäsenvaltioita, joita asia koskee, pyytämään EU:n pelastuspalvelumekanismin ja EU:n solidaarisuusrahaston aktivointia; kehottaa komissiota ja muita jäsenvaltioita vastaamaan viipymättä kaikkiin tukipyyntöihin;
16. korostaa, että äärimmäiset sääilmiöt johtavat laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin alueilla, jotka kärsivät niiden vaikutuksista, ja suuriin finanssipoliittisiin haasteisiin kansallisella tasolla ja että ne venyttävät nykyisen EU:n solidaarisuusrahaston (EUSR) rajoja; pitää valitettavana, että EUSR:stä myönnetyn tuen maksaminen kokonaisuudessaan on viivästynyt merkittävästi, mikä johtuu suurelta osin teknisistä haasteista; korostaa, että nopea reagointi hätätilanteisiin on ratkaisevan tärkeää EUSR:n tehokkaan toiminnan kannalta ja että se on erityisen tärkeää alueilla, joilla vaihtoehtoisten rahoituslähteiden saatavuus on rajallinen; kehottaa komissiota tutkimaan kaikkia mahdollisia väyliä EUSR:n varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi; kehottaa lisäksi perustamaan hätärahoitusvälineen, jolla helpotetaan sääilmiöiden vaikutusten kohteeksi joutuneiden henkilöiden nopeaa toipumista, yritysten pikaista elpymistä ja kärsineen infrastruktuurin nopeaa kunnostamista, eli yhteyksien palauttamista ja vesiteknisiä tulvantorjuntatoimia, sekä investointeja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka voitaisiin toteuttaa oikea-aikaisesti äärimmäisten sääolojen tulevien vaikutusten vähentämiseksi;
17. kehottaa komissiota tarjoamaan teknistä ja taloudellista tukea vähemmän kehittyneille alueille ja varmistamaan, ettei yhtäkään jäsenvaltiota tai aluetta jätetä jälkeen ponnisteluissa katastrofivalmiuden parantamiseksi; pitää olennaisen tärkeänä, että apua ja taloudellisia resursseja voidaan tarjota katastrofialueille mahdollisimman nopeasti, helposti ja joustavasti;
18. vaatii, että Strasbourgin täysistunnot peruutetaan 12 peräkkäiseksi kuukaudeksi ja että näin säästetyt varat osoitetaan tulvien uhrien auttamiseen;
Ennaltaehkäisy
19. pitää myönteisenä, että viime vuosina toteutetut tulvantorjuntatoimenpiteet, joista monia on tuettu EU:n rahoituksella, ovat tuottaneet tulosta monilla alueilla ja estäneet suurkatastrofin; toteaa, että uudet padot, polderit ja tulva-altaat ovat pienentäneet tulvatasanteiden pinta-alaa ja lieventäneet kaupunki- ja maaseutualueisiin kohdistuvia vaikutuksia, ja korostaa ennalta ehkäisevien investointien merkitystä tulvasuojelussa; panee merkille, että näitä investointeja estävät usein ääriaktivistiryhmät, ja kehottaa torjumaan niiden toimia tulevaisuudessa;
20. korostaa tarvetta investoida lisää infrastruktuuriin, erityisesti tulvantorjuntainfrastruktuuriin, mukaan lukien patojen rakentaminen ja jokien sääntely; katsoo, että ympäristötavoitteiden saavuttaminen ei saisi estää tulvantorjuntainfrastruktuurin rakentamista;
21. korostaa tässä yhteydessä, että tulvariskien hallintaan ja kansalaisten suojeluun liittyviin toimiin tarvitaan kiireellisesti lisäinvestointeja; kehottaa komissiota esittämään kiireellisesti ehdotuksia toimista, joilla ehkäistään tällaisia katastrofeja tulevaisuudessa, ja tarkistamaan rahoituslähteet huomioon ottaen nykyisiä aloitteita etusijan antamiseksi investoinneille, jotka todella takaavat kansalaistemme turvallisuuden;
22. kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään erityisen haavoittuvilla alueilla entistä laajempiin ja parempiin tulvantorjuntatoimenpiteisiin, mukaan lukien vesitekniset työt, kuten uusien pidätysalueiden perustaminen; kehottaa komissiota tältä osin vähentämään byrokraattisia esteitä ja nopeuttamaan tulvantorjuntainfrastruktuurin korjaamiseen ja rakentamiseen liittyviä hyväksyntämenettelyjä, jotta kipeästi kaivatut suojelutoimenpiteet voidaan toteuttaa ilman turhia viivästyksiä; korostaa, että tämä edellyttää ajallisesti tehokkaampia menettelyjä, vastuiden tarkkaa määrittelyä ja selkeää keskittymistä välttämättömiin rakennustoimenpiteisiin;
23. kehottaa komissiota laajentamaan EUSR:n soveltamisalaa siten, että sen avulla voidaan myös tukea julkisen ja yksityisen infrastruktuurin uudisrakentamista, kuten uusia patoja, tai täydentää nykyistä infrastruktuuria, jotta voidaan ehkäistä katastrofien aiheuttamia merkittäviä vahinkoja ja rajoittaa niitä;
°
° °
24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1]Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2116, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta, EUVL L 435, 6.12.2021, s. 187, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/2116/2024-05-25.