PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Georgian pahenevasta demokratiakriisistä äskettäisten parlamenttivaalien ja väitetyn vaalivilpin jälkeen
22.11.2024 - (2024/2933(RSP))
työjärjestyksen 136 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Danilo Della Valle
The Left -ryhmän puolesta
B10‑0181/2024
Euroopan parlamentin päätöslauselma Georgian pahenevasta demokratiakriisistä äskettäisten parlamenttivaalien ja väitetyn vaalivilpin jälkeen
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Georgiasta,
– ottaa huomioon 14. ja 15. joulukuuta 2023 sekä 27. kesäkuuta 2024 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon 8. marraskuuta 2023 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2023 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta” (COM(2023)0690) ja siihen liittyvän samana päivänä annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Georgia 2023 Report” (SWD(2023)0697),
– ottaa huomioon 8. marraskuuta 2023 annetun suhteista Etelä-Kaukasiaan vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajan ja Georgiaa käsittelevän Euroopan parlamentin pysyvän esittelijän yhteisen julkilausuman 8. marraskuuta 2023 annetusta Georgian EU-jäsenyyshakemusta koskevasta komission suosituksesta,
– ottaa huomioon Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen assosiaatiosopimuksen[1], joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 2016,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 215 artiklan 2 kohdan sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,
– ottaa huomioon Georgian konfliktia käsittelevän riippumattoman kansainvälisen selvitysvaltuuskunnan ja sen syyskuussa 2009 julkaiseman raportin,
– ottaa huomioon kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan alustavat päätelmät 26. lokakuuta 2024 pidetyistä parlamenttivaaleista,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että mielipiteen-, sanan- ja yhdistymisvapauden sekä rauhanomaisen kokoontumisvapauden käyttäminen on Georgian perustuslaissa vahvistettu perusoikeus;
B. ottaa huomioon, että Georgia, joka on allekirjoittanut ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja on Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) jäsen, on sitoutunut noudattamaan demokratian ja oikeusvaltion periaatteita sekä kunnioittamaan perusvapauksia ja ihmisoikeuksia;
C. ottaa huomioon, että Venäjä on miehittänyt laittomasti Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa elokuun 2008 konfliktista lähtien, ja toteaa, että konfliktia edelsivät Georgian 7. ja 8. elokuuta 2008 välisenä yönä Tshinvaliin tekemät iskut;
D. ottaa huomioon, että EU ja Georgia allekirjoittivat kesäkuussa 2014 assosiaatiosopimuksen, joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 2016;
E. ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto myönsi joulukuussa 2023 Georgialle ehdokasmaan aseman;
F. ottaa huomioon, että EU:n viisumivapautta koskeva sopimus Georgian kanssa tuli voimaan maaliskuussa 2017 Georgian pantua onnistuneesti täytäntöön kaikki viisumivapautta koskevassa toimintasuunnitelmassaan asetetut edellytykset;
G. panee merkille, että 26. lokakuuta 2024 pidetyt parlamenttivaalit olivat ensimmäiset Georgiassa pidetyt vaalit, joissa noudatettiin kaikilta osin suhteellista vaalitapaa ja että ne olivat myös ensimmäiset vaalit sen jälkeen, kun Georgialle myönnettiin EU:n ehdokasmaan asema joulukuussa 2023;
H. toteaa, että Georgian oikeudellinen kehys muodostaa riittävän perustan demokraattisten vaalien järjestämiselle, mutta huomauttaa, että useita Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) ja Venetsian komission pitkäaikaisia suosituksia ei edelleenkään ole otettu huomioon lukuisista muutoksista huolimatta;
I. ottaa huomioon, että Georgian vaaliviranomainen ilmoitti 16. marraskuuta 2024 maan parlamenttivaalien viralliset tulokset ja vahvisti, että hallitseva Georgialainen unelma -puolue oli voittanut 89 paikkaa 150-paikkaisessa parlamentissa saatuaan 53,93 prosenttia äänistä ja että neljä oppositiopuoluetta oli ylittänyt viiden prosentin äänikynnyksen ja saanut yhteensä 37,44 prosenttia äänistä;
J. ottaa huomioon, että Georgian parlamenttivaalien kansainväliseen vaalitarkkailuvaltuuskuntaan kuului 529 tarkkailijaa 42 maasta, mukaan lukien 380 ODIHR:n lähettämää asiantuntijatarkkailijaa, 60 parlamentin jäsentä ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen henkilöstön jäsentä, 39 tarkkailijaa Euroopan neuvoston parlamentaarisesta yleiskokouksesta, 38 tarkkailijaa Naton parlamentaarisesta yleiskokouksesta ja 12 Euroopan parlamentista;
K. ottaa huomioon, että Georgian vaalikampanjointi perustui kilpailuun ja että ehdokkailla oli yleisesti ottaen mahdollisuus kampanjoida vapaasti, mutta toteaa, että kampanjointia haittasivat kuitenkin vastakkainasettelua aiheuttava repivä retoriikka ja kuvasto sekä yksittäiset väkivaltaisuudet, tapahtumien häiriköinti, sanallinen häirintä ja kampanja-aineiston tuhoaminen, joista niin hallitus- kuin oppositiopuolueetkin ovat ilmoittaneet;
L. toteaa, että vaalijärjestelyt sujuivat yleisesti ottaen hallitusti, mutta vaalit käytiin jännittyneessä ilmapiirissä ja monet vaalipaikat ruuhkautuivat, minkä lisäksi fyysisiä yhteenottoja ja uhkailutapauksia oli useita;
M. ottaa huomioon, että presidentti Salome Zurabišvili syytti Georgian hallitusta julkisesti vaalivilpistä ja sääntöjenvastaisuuksista äskettäin pidettyjen parlamenttivaalien yhteydessä; ottaa huomioon, että presidentti Zurabišvili kieltäytyi myöhemmin antamasta todistajanlausuntoa näistä väitteistä maan syyttäjänvirastolle;
N. ottaa huomioon, että Georgiassa on yli 26 000 kansalaisjärjestöä eli yksi 142:ta kansalaista kohti, mikä on yli EU:n keskiarvon;
O. ottaa huomioon, että vuoden 2020 parlamenttivaalien jälkeen oikeudenmukaisia vaaleja ja demokratiaa edistävä kansalaisjärjestö International Society for Fair Elections and Democracy (ISFED), joka sai ulkoista rahoitusta, riitautti viralliset vaalitulokset ja kyseenalaisti niiden laillisuuden, joskin se myönsi myöhemmin tehneensä huomattavan virheen laskelmissaan;
P. panee merkille, että Georgian parlamentti on hyväksynyt ulkomaisen vaikuttamisen avoimuutta koskevan lain, joka vahvistettiin 3. kesäkuuta 2024 presidentin veto‑oikeudesta huolimatta; huomauttaa, että osa Georgian kansalaisyhteiskunnasta vastusti lakia; ottaa huomioon kyseisen lain edellyttävän, että yli 20 prosenttia rahoituksestaan ulkomailta saavat organisaatiot rekisteröityvät ”ulkomaisiksi vaikuttajiksi”;
Q. panee merkille, että Georgian parlamentti hyväksyi 17. syyskuuta 2024 perhearvoja ja alaikäisten suojelua koskevan lain, jolla kielletään sukupuolen korjaaminen, evätään adoptio-oikeus homoilta ja transihmisiltä sekä tehdään Georgian alueella mitättömiksi ulkomailla solmitut samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitot; toteaa, että laki muodostaa oikeusperustan, jonka nojalla viranomaiset voivat kieltää Pride-tapahtumat ja hlbtiq+ -sateenkaarilipun pitämisen julkisesti esillä sekä harjoittaa elokuvien ja kirjojen sensurointia;
R. toteaa Venetsian komission korostavan, että kansainvälisten normien mukaan valtiolla on positiivinen velvoite huolehtia tasa-arvon toteutumisesta; ottaa huomioon, että Georgian parlamentti kumosi 4. huhtikuuta 2024 vuonna 2020 tehdyt tarkistukset, joilla otettiin käyttöön parlamentti- ja paikallisvaalien ehdokaslistojen sukupuolikiintiöt, ja poisti niihin liittyvät poliittisille puolueille suunnatut taloudelliset kannustimet;
1. ottaa huomioon Georgiassa 26. lokakuuta pidettyjen parlamenttivaalien tulokset; kehottaa kaikkia osapuolia kunnioittamaan vaalien tulosta, toimimaan rakentavasti oikeusvaltioperiaatetta kunnioittaen ja purkamaan Georgian yhteiskunnan kasvavaa polarisoitumista; kannustaa EU:ta aloittamaan kokonaisvaltaisen ja tavoitteellisen vuoropuhelun Georgian uuden hallituksen kanssa;
2. panee merkille kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan alustavan raportin, jossa todettiin, että Georgian yleinen oikeudellinen kehys muodostaa riittävän perustan demokraattisten vaalien järjestämiselle, että äänestäjille oli tarjolla laaja 18 ehdokaslistan valikoima, että ehdokkaat saattoivat yleisesti ottaen kampanjoida vapaasti ja että vaalijärjestelyt sujuivat pääpiirteiltään hallitusti; pitää valitettavana, että vaalit järjestettiin polarisoituneessa ilmapiirissä, jossa toimintaedellytykset eivät olleet tasapuoliset, ja ottaa huomioon tiedot äänestäjiin kohdistetusta painostuksesta ja tilanteista, joissa vaalisalaisuus saattoi vaarantua; kannustaa Georgian uutta hallitusta noudattamaan ODIHR:n ja Venetsian komission suosituksia;
3. muistuttaa, että liittymisprosessi EU:hun perustuu objektiivisiin kriteereihin; pitää valitettavana Eurooppa-neuvoston päätöstä keskeyttää Georgialle annettava rahoitustuki; korostaa, että viisumivapautta koskevaan sopimukseen liittyy etuja ja että se on pidettävä voimassa; korostaa, että Georgian hallituksen ja EU:n on käytävä keskenään rakentavaa vuoropuhelua;
4. vastustaa perhearvoja ja alaikäisten suojelua koskevan lain hyväksymistä, jota se pitää erittäin huolestuttavana; katsoo, että laki on hyökkäys hlbtq+ -yhteisöä vastaan ja uhkaa kansalaisvapauksia; ei hyväksy myöskään lain vaikutuksia tiedotusvälineisiin, sillä siinä määrätään harjoittamaan sensuuria kieltämällä yleisradioyhtiöitä raportoimasta vapaasti hlbtiq+ -kysymyksistä; muistuttaa, että tiedotusvälineiden vapaus ja suvaitsevaisuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan ovat keskeisiä seikkoja demokratian toteutumisen kannalta;
5. panee merkille, että ulkomaisen vaikuttamisen avoimuutta koskevaan lakiin liittyy riski, että kansalaisjärjestöt, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, opposition tiedotuskanavat ja muut organisaatiot, jotka saavat rahoitusta muista maista, leimataan ”ulkomaisiksi agenteiksi”;
6. korostaa, että sanan- ja kokoontumisvapaus sekä oikeus rauhanomaiseen mielenosoitukseen ovat perusvapauksia, joita on kunnioitettava kaikissa olosuhteissa; on huolissaan tiedoista, joiden mukaan mielenosoittajiin kohdistuu tarpeetonta ja kohtuutonta voimankäyttöä; korostaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Volker Türkin todenneen, että kaikissa näiden oikeuksien rajoituksissa on noudatettava laillisuuden ja tarpeellisuuden periaatteita sekä suhteellisuusperiaatetta ja että voimankäyttöön olisi turvauduttava mielenosoitusten yhteydessä vain poikkeuksellisesti ja yksinomaan viimeisenä keinona välittömän vaaran uhatessa;
7. pitää valitettavana Georgian parlamentin päätöstä poistaa pakolliset sukupuolikiintiöt; muistuttaa, että sukupuolten tasapuolinen edustus on tarpeen poliittisessa osallistumisessa; pitää valitettavana naisten aliedustusta vaaliprosessissa; kehottaa Georgian hallitusta toteuttamaan tähän liittyviä aloitteita;
8. panee merkille Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin YK:n yleiskokouksen lehdistötilaisuudessa New Yorkissa antamat lausunnot ja niihin liittyen Georgian viranomaisten halukkuuden ratkaista avoimena olevat kysymykset rauhanomaisesti ja diplomaattisin keinoin; kannustaa molempia osapuolia tekemään konkreettisia tämänsuuntaisia aloitteita;
9. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle sekä Georgian presidentille, hallitukselle ja parlamentille.
- [1] EUVL L 261, 30.8.2014, s. 4, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_internation/2014/494/oj.