PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n horjumattoman tuen jatkamisesta Ukrainan hyväksi, kun Venäjän hyökkäyssota on jatkunut jo kolme vuotta

7.3.2025 - (2025/2528(RSP))

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 136 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Özlem Demirel, Danilo Della Valle
The Left -ryhmän puolesta

B10‑0166/2025

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n horjumattoman tuen jatkamisesta Ukrainan hyväksi, kun Venäjän hyökkäyssota on jatkunut jo kolme vuotta

(2025/2528(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja erityisesti sen 2 artiklan mukaisen kaikkien valtioiden velvoitteen pidättäytyä kansainvälisissä suhteissaan voimankäytöllä uhkaamisesta tai voimankäytöstä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai muulla tavalla, joka on ristiriidassa YK:n tavoitteiden kanssa, sekä ratkaista kansainväliset kiistansa rauhanomaisin keinoin,

– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja erityisesti sen 51 artiklan mukaisen luonnollisen oikeuden puolustautumiseen aseellisen hyökkäyksen tapauksessa,

− ottaa huomioon 24. lokakuuta 1970 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 2625 (XXV) ja erityisesti siihen sisältyvät periaatteet, joiden mukaan mikään valtio ei saa hankkia toisen valtion aluetta voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön seurauksena ja että kaikki yritykset, joiden tarkoituksena on jonkin muun valtion tai maan kansallisen yhtenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden tai sen poliittisen itsenäisyyden osittainen tai täydellinen loukkaaminen, ovat ristiriidassa YK:n peruskirjan tavoitteiden ja periaatteiden kanssa,

− ottaa huomioon 14. joulukuuta 1974 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 3314 (XXIX), jossa määritellään hyökkäys siten, että valtio käyttää aseellista voimaa toisen valtion itsemääräämisoikeutta, alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai muulla tavalla, joka on ristiriidassa YK:n peruskirjan kanssa,

− ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyt Geneven yleissopimukset ja niiden vuonna 1977 tehdyn I lisäpöytäkirjan,

− ottaa huomioon Helsingin päätösasiakirjan, uutta Eurooppaa koskevan Pariisin peruskirjan ja turvatakuita koskevan Budapestin muistion,

− ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston raportit Ukrainan ihmisoikeustilanteesta,

− ottaa huomioon YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston säännölliset raportit,

− ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat, jotka on hyväksytty Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan alkamisen jälkeen,

− ottaa huomioon Ukrainan 28. helmikuuta 2022 jättämän EU-jäsenyyshakemuksen,

– ottaa huomioon 17. kesäkuuta2022 annetun komission tiedonannon ”Komission lausunto Ukrainan Euroopan unionin jäsenyyttä koskevasta hakemuksesta” (COM(2022)0407),

– ottaa huomioon 23. ja 24. kesäkuuta 2022 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

– ottaa huomioon 30. lokakuuta 2024 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Ukraina-kertomus 2024” (SWD(2024)0699),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Venäjä on käynyt 24. helmikuuta 2022 alkaen täysimittaista hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan ja rikkonut ilmiselvästi ja räikeästi YK:n peruskirjaa ja kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita;

B. ottaa huomioon, että Venäjä ilmoitti 30. syyskuuta 2022 yksipuolisesti liittävänsä itseensä osittain miehittämänsä Ukrainan alueet eli Donetskin, Hersonin, Luhanskin ja Zaporižžjan, aiemmin liittämänsä Krimin niemimaan lisäksi;

C. toteaa, että kaikkialla Euroopassa kannetaan suurta huolta sodasta, joka saattaa johtaa ydinasevaltojen väliseen sotaan;

D. ottaa huomioon, että hiljattain tehtyjen kyselyjen mukaan suurin osa ukrainalaisista kannattaa neuvottelujen aloittamista ja sodan lopettamista mahdollisimman pian;

E. ottaa huomioon, että maalis- ja huhtikuussa 2022 Venäjän ja Ukrainan välillä käytiin Istanbulissa suoria rauhanneuvotteluja, joiden aikana keskusteltiin mahdollisesta rauhansopimuksesta;

F. ottaa huomioon, että Ukrainan sota on johtanut satoihintuhansiin kuolonuhreihin molemmilla puolilla ja että useiden sotilasanalyytikkojen mukaan konfliktiin ei todennäköisesti löydy sotilaallista ratkaisua lyhyellä aikavälillä; ottaa huomioon, että sotimisesta kieltäytyvien sotilaskarkurien määrä kasvaa jatkuvasti sekä Ukrainan että Venäjän leireissä;

G. ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sodan alusta lähtien antaneet Ukrainalle yli 167 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta taloudellista, sotilaallista ja humanitaarista tukea ja pakolaisapua; ottaa huomioon, että EU asetti heinäkuussa 2024 käyttöön ensimmäiset pysäytetyistä Venäjän varoista saadut 1,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria, jotka ohjataan Euroopan rauhanrahaston kautta Ukrainan tukivälineeseen, jotta niillä voidaan vahvistaa Ukrainan sotilaallisia valmiuksia ja tukea maan jälleenrakentamista; ottaa huomioon, että EU aloitti liittymisneuvottelut Ukrainan kanssa virallisesti kesäkuussa 2024;

H. ottaa huomioon, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen II esitutkintajaosto antoi 17. maaliskuuta 2023 pidätysmääräyksen Venäjän federaation presidentistä Vladimir Putinista ja Venäjän federaation presidentin kanslian lapsiasiainvaltuutetusta Maria Lvova-Belovasta;

I. ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen entisen presidentin Bidenin hallinto antoi Ukrainalle luvan käyttää Yhdysvaltojen toimittamia pidemmän kantaman ohjuksia, joilla se voi iskeä syvemmälle Venäjän maaperään, ja lisäsi asetoimituksia, jalkaväkimiinat mukaan luettuina;

J. ottaa huomioon, että Ottawan sopimuksessa, jonka suurin osa EU:n jäsenvaltioista on ratifioinut, kielletään jalkaväkimiinojen käyttö, varastointi, tuotanto ja siirtäminen, koska niiden uhrit valikoituvat summittaisesti ja niillä on tuhoisa vaikutus siviileihin, erityisesti lapsiin;

K. ottaa huomioon, että Venäjä on muuttanut ydinasedoktriiniaan ja allekirjoittanut sopimuksen sotilaallisen yhteistyön lisäämisestä Pohjois-Korean kanssa;

L. ottaa huomioon, että sota on tuhonnut Ukrainan talouden ja että valtava osa sen teollisuudesta ja resursseista kuuluu ulkomaiseen omistukseen, mukaan lukien länsimaiset monikansalliset yritykset, ja että väestö kärsii köyhtymisestä ja pakkomuutosta; ottaa huomioon, että sodan taloudelliset seuraukset ovat myös vahingoittaneet EU:n jäsenvaltioita, edistäneet energiakriisejä, inflaatiota ja teollisuuden alasajoa ja samalla hyödyttäneet pääasiassa Yhdysvaltojen taloudellisia ja sotilaallisia etuja;

M. ottaa huomioon, että EU:n ulkopolitiikassa ei juurikaan ole tehty diplomaattisia aloitteita sodan lopettamiseksi;

N. ottaa huomioon, että Trumpin hallinto on käynyt Venäjän federaation kanssa kahdenvälistä vuoropuhelua Ukrainan konfliktin lopettamiseksi ja siten sulkenut Ukrainan kansan edustajat neuvotteluista, joita käydään niiden omasta tulevaisuudesta ja suvereniteetista; toteaa, että EU:n johdon sulkeminen neuvottelujen ulkopuolelle oli seurausta siitä, että ne ovat täysin liittoutuneet Yhdysvaltojen ja Naton kanssa;

O. ottaa huomioon, että vuosien mittaan liittoutuminen Naton ja Yhdysvaltojen kanssa on johtanut siihen, että Eurooppaa voidaan pitää osallisena Israelin hallituksen toteuttamaan palestiinalaisten kansanmurhaan, jota se on seurannut sivusta;

P. ottaa huomioon, että Euroopan edun mukaista on rakentaa kestävä rauha ja eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä, joka edistää rauhanomaisten suhteiden kehittämistä sen naapurimaiden kanssa, sekä harjoittaa keskinäistä ydinaseriisuntaa uuden ja järjettömän kilpavarustelun ja uuden kylmän sodan sijaan;

Q. ottaa huomioon, että Yhdysvallat pakottaa Ukrainan tekemään sopimuksen Ukrainan mineraalivarojen hyödyntämisestä ennakkoedellytyksenä sille, että se jatkaa osallistumistaan; ottaa huomioon, että sopimusta ei alun perin allekirjoitettu, koska presidentti Trumpin ja presidentti Zelenskyin välinen tapaaminen Valkoisessa talossa eskaloitui ennennäkemättömäksi julkiseksi sanalliseksi yhteenotoksi;

R. ottaa huomioon, että Trumpin hallinnon tavoite lopettaa Ukrainan ja Venäjän konflikti liittyy sen ilmoitettuun tavoitteeseen keskittää huomio Kiinan ja indopasifisen alueen hillintään, minkä myös Yhdysvaltojen edellinen hallinto julisti strategiseksi painopisteeksi; ottaa huomioon, että presidentti Trump on ilmoittanut avoimesti, että Ukraina ei tule liittymään Natoon;

S. ottaa huomioon, että useat eurooppalaiset ja EU:n ulkopuoliset Nato-johtajat tapasivat Lontoossa 2. maaliskuuta Ukrainan presidentin Zelenskyin läsnä ollessa ja vahvistivat Ukrainalle annettavan sotilaallisen tuen jatkumisen ja jopa sen lisäämisen; ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Starmer ja Ranskan presidentti Macron ovat tässä yhteydessä vahvistaneet halukkuutensa lähettää joukkojaan Ukrainaan osana toistaiseksi määrittelemätöntä rauhansuunnitelmaa ja osana määrittelemätöntä ”halukkaiden maiden liittoutumaa”;

T. ottaa huomioon, että presidentti Trump ilmoitti keskeyttävänsä kaiken Yhdysvaltojen sotilaallisen avun ja tiedusteluavun Ukrainalle; ottaa huomioon, että muutama tunti ilmoituksen jälkeen presidentti Zelenskyi ilmoitti olevansa valmis allekirjoittamaan mineraalisopimuksen ja aloittamaan rauhanneuvottelut ”presidentti Trumpin johdolla”;

U. ottaa huomioon, että 6. maaliskuuta 2025 kokoontunut Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous kannatti von der Leyenin ”ReArm Europe” -suunnitelmaa, johon kuuluu 800 miljardin euron vapauttaminen tulevina vuosina puolustusmenojen kasvattamiseksi;

1. vahvistaa tuomitsevansa erittäin jyrkästi Ukrainan alueelliseen koskemattomuuteen ja suvereniteettiin kohdistuvan hyökkäyksen Venäjän federaation tunkeuduttua Ukrainaan; tuomitsee tämän maahantunkeutumisen hyökkäyssotana, joka merkitsee kansainvälisen oikeuden, erityisesti YK:n peruskirjan, vakavaa loukkausta, jolle ei ole minkäänlaista perustetta; tuomitsee Valko-Venäjän osallistumisen tähän hyökkäykseen;

2. ilmaisee syvän myötätuntonsa Ukrainan väestöä ja kaikkien uhrien perheitä kohtaan;

3. korostaa, että Euroopan unionin johtajat eivät ole pyrkineet vakavasti otettavaan diplomaattiseen ratkaisuun Ukrainan sodassa, ja kehottaa muuttamaan suuntaa välittömästi kohti rauhanneuvotteluja; korostaa intensiivisten ja jatkuvien diplomaattisten toimien kiireellistä tarvetta, jotta Ukrainassa käytävä sota ja Ukrainan väestön kärsimykset saadaan loppumaan välittömästi; pitää valitettavana, ettei konfliktiin ole toistaiseksi löydetty diplomaattista ja rauhanomaista ratkaisua; pitää valitettavana EU:n täydellistä mukautumista Yhdysvaltojen ja Naton politiikkaan, mikä on estänyt EU:ta tekemästä minkäänlaisia autonomisia diplomaattisia aloitteita kuluneiden kolmen vuoden aikana ja saanut sen vastustamaan avoimesti kaikenlaista vuoropuhelua Venäjän kanssa; kehottaa lisäämään toimia, jotta saadaan vihdoin alulle rauhanprosessi, johon kaikki osapuolet osallistuvat; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tukemaan välitöntä tulitaukoa ja neuvotteluratkaisua;

4. pitää valitettavana Trumpin hallinnon ylimielistä käyttäytymistä Ukrainaa ja sen eurooppalaisia liittolaisia kohtaan; korostaa, että rauhansopimusta ei voida saada aikaan ilman kaikkien osapuolten osallistumista ja suostumusta eikä se voi olla pelkästään suurvaltojen välisten neuvottelujen tulos;

5. painottaa, että vaikka Bidenin ja Trumpin hallinnot ovat ajaneet ensisijaisesti Yhdysvaltojen etuja, Euroopan johto on asettanut suhteet Yhdysvaltoihin ja alisteisuuden suhteessa Natoon etusijalle rauhan puolustamiseen Euroopassa ja Euroopan etuihin nähden; katsoo, että konfliktiin ei ole lyhyellä aikavälillä sotilaallista ratkaisua; ilmaisee pettymyksensä siihen, ettei EU tee aloitetta minkäänlaiseen neuvotteluprosessiin, osallistu sellaiseen eikä tee sellaisessa yhteistyötä ja ettei sillä ole pyrkimyksiä neuvottelujen käymisen konkreettisten ja realististen olosuhteiden määrittelyyn; tuomitsee EU:n tekopyhyyden, erityisesti sen kannan tähän konfliktiin verrattuna sen antamaan tukeen Yhdysvaltojen ja muiden Naton ja EU:n voimien Israelin harjoittamalle Palestiinan väestön kansanmurhapolitiikalle antamalle tuelle ja suojelulle, sekä sodan kärjistymisen Lähi-idässä;

6. toteaa, että EU:n olisi pitänyt tehdä merkittävä diplomaattinen aloite kutsumalla koolle rauhaa ja turvallisuutta käsittelevä monenvälinen konferenssi omaan lukuunsa; palauttaa mieliin, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaan EU:n olisi edistettävä monenvälisiä ratkaisuja ja sen tavoitteena on ”säilyttää rauha, estää konfliktit ja lujittaa kansainvälistä turvallisuutta noudattaen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan päämääriä ja periaatteita sekä Helsingin päätösasiakirjan periaatteita”; korostaa, että on välttämätöntä käynnistää Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puitteissa virallinen neuvotteluprosessi, joka tarjoaisi puolueettoman foorumin vuoropuhelulle ja auttaisi varmistamaan, että kaikissa sopimuksissa kunnioitetaan kansainvälistä oikeutta ja kaikkien osapuolten oikeuksia; kehottaa EU:ta olemaan suoraan yhteydessä kaikkiin asiaankuuluviin toimijoihin, myös Ukrainaan ja Venäjään sekä liittoutumattomiin valtioihin, jotta helpotetaan diplomaattista ratkaisua konfliktiin; kehottaa EU:ta keskittämään toimensa Ukrainalle annettavan taloudellisen tuen jatkamisen lisäksi myös tulitauon aikaansaamiseen ja sellaisen diplomaattisen aloitteen tekemiseen, jolla pyritään löytämään konfliktille poliittinen ratkaisu; kehottaa uudistamaan EU:n aloitteita keskinäisen ydinaseriisunnan edistämiseksi ja ydinpelotteeseen tukeutumisen vähentämiseksi globaaleissa turvallisuusstrategioissa;

7. on erittäin huolissaan Naton ja Venäjän federaation välisistä geopoliittisista jännitteistä yhteisessä itäisessä naapurustossa, sillä ne voivat johtaa osapuolten väliseen suoraan yhteenottoon, jolla voi olla tuhoisia seurauksia Euroopalle ja maailmalle; muistuttaa, että EU:n kansalaiset pelkäävät yhteenottoa tai sotaa Venäjän kanssa; vastustaa Ukrainan Nato-jäsenyyttä ja toteaa, että tällainen muutos vain pahentaisi jännitteitä ja pitkittäisi sotaa;

8. korostaa, että Euroopan turvallisuuden on perustuttava kollektiivisen diplomatian ja alueellisen vakauden kehykseen sotilaallisen laajentumisen ja liittoutumien välisten yhteenottojen sijaan; katsoo, että EU:n on korkea aika harjoittaa liittoutumatonta turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa, joka ei ole riippuvainen Natosta ja Yhdysvalloista;

9. vastustaa voimakkaasti eurooppalaisten joukkojen lähettämistä Ukrainaan ja toistaa, että rauhanturvajoukkojen lähettämistä kolmansista maista voidaan harkita vain osapuolten välisen sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien toimeksiannon perusteella;

10. vastustaa voimakkaasti Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen tukea von der Leyenin uudelleenvarustelusuunnitelmalle ja EU:n militarisoinnille, ja erityisesti koheesiorahastojen käyttöä sotilasmenoihin; toistaa, että Euroopan koheesiorahastoja ja poikkeamista vakaus- ja kasvusopimuksesta on käytettävä investointeihin kouluihin, terveydenhuoltoon, asumiseen, innovointiin ja tutkimukseen, digitalisaatioon sekä ilmastonmuutoksen, saastumisen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen torjuntaan; korostaa, että yhteisen eurooppalaisen puolustuksen rakentamista ja strategista autonomiaa ja riippumattomuutta Yhdysvalloista ja Natosta ei voida toteuttaa sosiaalimenojen kustannuksella; tuomitsee tämän uusliberalistisen ja atlanttisen Euroopan kaksinaismoraalin, joka koskee joustavuuden soveltamista sotilasmenoja koskeviin finanssipoliittisiin sääntöihin samaan aikaan kun jatketaan säästö- ja uusliberalististen kriteerien asettamista sosiaali- ja talouspolitiikoille; pitää erittäin valitettavana päätöstä käyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklaa uudelleenvarustelusuunnitelman hyväksymiseen ilman äänestyksen toimittamista ja parlamentin demokraattista valvontaa ja seurantaa;

11. vaatii Venäjän federaatiota lopettamaan voimankäytön Ukrainaa vastaan ja pidättymään kaikenlaisesta laittomasta uhkailusta ja voimankäytöstä kaikkia valtiota vastaan; vaatii Venäjän federaatiota vetämään sotajoukkonsa Ukrainan alueelta; vahvistaa olevansa sitoutunut Ukrainan suvereniteettiin, itsenäisyyteen, yhtenäisyyteen ja alueelliseen koskemattomuuteen sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä, sen aluevesirajat mukaan luettuina;

12. kehottaa mitä painokkaimmin Venäjää palaamaan valitsemaltaan väkivallan ja vihamielisyyden tieltä takaisin vuoropuhelun ja neuvottelujen tielle; kehottaa Natoa ja sen jäsenvaltioita pidättymään kärjistämästä konfliktia entisestään jatkamalla osallistumista uuteen kilpavarusteluun; pitää valitettavana ilmoitusta yhdysvaltalaisten lyhyen ja keskipitkän kantaman ohjusten käyttöönotosta Saksassa; tuomitsee jyrkästi Yhdysvaltojen äskettäisen päätöksen, jolla se sallii pitkän kantaman aseiden käytön Venäjää vastaan, sekä Venäjän päätöksen muuttaa ydinasedoktriiniaan; ilmaisee vakavan huolensa Venäjän muuttuneesta ydinasedoktriinista, joka madaltaa kynnystä käyttää ydinaseita, ja kehottaa kaikkia ydinasevaltioita sitoutumaan asesulkusopimuksiin; korostaa, että molemmat päätökset lisäävät eskalaatiota entisestään, minkä vuoksi diplomaattisia toimia tarvitaan entistä kiireellisemmin;

13. toistaa vastustavansa jyrkästi konfliktin kärjistämistä ja on huolissaan siihen liittyvästä riskistä, jos Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden länsivaltojen aseita ja ohjuksia käytetään hyökkäyksiin Venäjällä sijaitseviin kohteisiin, sillä se voisi johtaa EU:n, Naton ja Venäjän väliseen suoraan yhteenottoon;

14. tuomitsee sen, että ulkomaiset toimijat, kuten Trumpin hallinto ja yhdysvaltalaiset ja muut länsimaiset monikansalliset yhtiöt, ovat hyödyntäneet Ukrainaa taloudellisesti, sillä ne ovat käyttäneet hyväkseen sotaa hankkiakseen strategisia varoja ja resursseja, mikä heikentää Ukrainan suvereniteettia ja taloudellista tulevaisuutta; panee merkille, että Ukrainan on maksettava tulevina vuosina huomattavia ja raskaita velanhoitomaksuja Kansainväliselle valuuttarahastolle ja muille kansainvälisille lainanantajille; katsoo, että Ukrainan vakavan taloudellisen tilanteen vuoksi sotaa edeltävien ja sodan aikana kertyneiden velkojen maksaminen rajoittaa vakavalla tavalla Ukrainan mahdollisuutta saada julkisia varoja jälleenrakennusta ja julkisten hyödykkeiden ja palvelujen tarjoamista varten; kehottaa siksi EU:ta mitätöimään Ukrainan ulkomaanvelan;

15. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan kiireellisesti YK:n rauhanturvajoukkojen lähettämistä suojelemaan Ukrainan 15:tä ydinreaktoria ja toimimaan tiiviissä yhteistyössä Kansainvälisen atomienergiajärjestön operaation kanssa; korostaa, että YK:n yleiskokouksen antaman päätöslauselman 377 (V) mukaisesti yleiskokouksella on toissijainen päätösvalta silloin, kun YK:n turvallisuusneuvosto ei pysty tekemään tarkoituksenmukaisia päätöksiä rauhanturvaamisesta;

16. tuomitsee jyrkästi Venäjän ja Pohjois-Korean sotilaallisten suhteiden syvenemisen, mukaan lukien tiedot aseiden siirroista, sillä ne ovat ristiriidassa kansainvälisten pakotteiden kanssa ja kärjistävät maailmanlaajuisia turvallisuusriskejä; kehottaa painokkaasti EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä tehostamaan toimia, joilla voidaan estää laiton asekauppa ja tukea ydinaseohjelmaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston nykyisten pakotteiden täytäntöönpanoa;

17. tuomitsee jyrkästi Yhdysvaltojen päätöksen toimittaa jalkaväkimiinoja Ukrainaan ja korostaa, että tällaiset aseet ovat kansainvälisten humanitaaristen periaatteiden vastaisia ja niillä on katastrofaalisia pitkän aikavälin vaikutuksia siviiliväestöön; kehottaa EU:ta vahvistamaan sitoutumisensa Ottawan sopimukseen ja huolehtimaan siitä, että yksikään jäsenvaltio ei osallistu suoraan tai välillisesti näiden aseiden käyttöönottoon tai siirtoon;

18. kehottaa kaikkia maita, myös Yhdysvaltoja, Ukrainaa ja Venäjää, noudattamaan Ottawan sopimuksen periaatteita ja pyrkimään siihen, että jalkaväkimiinat poistettaisiin käytöstä kaikkialla maailmassa;

19. on tyrmistynyt Venäjän jatkuvista ja mittavista hyökkäyksistä, jotka kohdistuvat siviili-infrastruktuuriin, kuten energialaitoksiin, asuinalueisiin, kouluihin ja sairaaloihin; kehottaa Venäjää lopettamaan välittömästi kaikki vihollisuudet, pommitukset ja hyökkäykset siviilejä vastaan; vaatii, että kaikki osapuolet noudattavat kaikilta osin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan säästää siviiliväestö ja siviilikohteet hyökkäyksiltä, pidättyä hyökkäämästä siviiliväestön selviytymisen kannalta välttämättömiin kohteisiin, tuhoamasta, poistamasta tai tekemästä niitä käyttökelvottomiksi sekä kunnioittaa ja suojella humanitaarisissa avustusoperaatioissa käytettävää humanitaarista avustushenkilöstöä ja lähetyksiä; korostaa, että sotarikoksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

20. suhtautuu tuomitsevasti vaikutuksiin, joita sodasta aiheutuu naisten henkiselle, fyysiselle, seksuaali- ja lisääntymisterveydelle; toteaa, että Ukrainan infrastruktuurin tuhoamisella on katastrofaalisia seurauksia naisten terveydelle, sillä he tekevät usein hoito-, lääkintä- ja hoivatyötä;

21. on huolissaan sodan taloudellisista, ympäristöön liittyvistä, energia-alaan liittyvistä ja sosiaalisista seurauksista paitsi Euroopassa myös koko maailmassa; toteaa, että inflaatio, jota osittain aiheuttaa energian hintojen nousu, ajaa työssäkäyviä ihmisiä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ahdinkoon; on huolissaan sodan ympäristövaikutuksista ja siitä, että EU:n energiansaanti on yhä enemmän Yhdysvalloista tuotavan nesteytetyn kaasun varassa;

22. pitää valitettavana, että tilapäistä suojelua koskevaa direktiiviä[1] tulkitaan niin suppeasti, etteivät monet Venäjän hyökkäyssotaa paenneet naiset voi saada raskaudenkeskeytystä eivätkä muuta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää hoitoa, mukaan lukien seksuaalisen hyväksikäytön jälkeinen hoito; on tyrmistynyt siitä, että tästä johtuen monet naiset ovat joutuneet palaamaan sodan runtelemaan Ukrainaan saadakseen seksuaali- ja lisääntymisterveyteensä ja -oikeuksiinsa liittyviä palveluja ja lisääntymisterveydenhuoltoa; kehottaa komissiota tarkistamaan tilapäistä suojelua koskevaa direktiiviä ja huolehtimaan siitä, että kaikki jäsenvaltiot velvoitetaan tarjoamaan samaa hoitoa, jota naiset voisivat muutoin saada Ukrainassa;

23. kehottaa EU:ta antamaan tukensa kansainvälisten tuomioistuinten menettelyille sodan aikana tehtyjen sotarikosten käsittelemiseksi; korostaa tarvetta noudattaa ennalleen palauttamista koskevaa periaatetta ja periaatetta, jolla pyritään siihen, ettei vastaavaa pääse tapahtumaan uudestaan; tuomitsee kaksinaismoraalin, jota EU soveltaa pakotteisiin ja kansainväliseen oikeuteen;

24. muistuttaa, että Ukrainan jälleenrakentamisen on oltava ensisijainen tavoite ja että Venäjän on osallistuttava jälleenrakentamisen rahoitukseen; toteaa, että on tärkeää, että jälleenrakentaminen perustuu Ukrainan väestön tarpeisiin eikä yritysten voittoihin; yhtyy kehotuksiin järjestää mahdollisimman pian kansainvälinen konferenssi, jonka tavoitteena on kerätä varoja Ukrainan solidaarisuusrahastoon; korostaa, että on asetettava etusijalle sellaisten tilojen jälleenrakennus, joita tarvitaan sen varmistamiseen, että palaamaan halukkaat ukrainalaiset voivat palata turvallisesti kotimaahansa;

25. on erittäin huolissaan Ukrainan työlainsäädäntöön tehtävistä muutoksista ja muistuttaa vahvojen ammattiyhdistysten, hyvien työolojen ja -ehtojen sekä vankan ja toimivan julkisen sektorin tärkeydestä, sillä ne muodostavat perustan, jonka varassa yhteiskunta pystyy vastaamaan sodan kaltaisiin ulkoisiin haasteisiin;

26. korostaa sodan ympäristövaikutuksia käsittelevän Ukrainan korkean tason työryhmän suosituksia; katsoo, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota sotien ympäristövaikutuksiin erityisesti aikoina, joina maailmanlaajuiset ekologiset kriisit ovat voimistumassa; kehottaa Kansainvälisen rikostuomioistuimen sopimusvaltioiden yleiskokousta sisällyttämään ”ympäristötuhorikoksen” Rooman perussäännön mukaiseksi keskeiseksi kansainväliseksi rikokseksi;

27. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneille kansakunnille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

 

• [1] Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20. heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi tilanteissa, joissa jäsenvaltioiden alueelle tulee suuri määrä siirtymään joutuneita henkilöitä, ja toimenpiteestä näiden henkilöiden vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten ja seurausten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2001/55/oj).