PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
16.2.2005
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Adriana Poli Bortone ja Sebastiano (Nello) Musumeci
UEN-ryhmän puolesta
Euroopan unionin ja Välimeren alueen valtioiden välisistä suhteista
B6‑0108/2005
Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan unionin ja Välimeren alueen valtioiden välisistä suhteista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Barcelonan konferenssissa 28. marraskuuta 1995 hyväksytyn julistuksen ja sen työohjelman,
– ottaa huomioon muiden Euro–Välimeri-kokousten päätelmät,
– ottaa huomioon erityisesti Haagissa 29. ja 30. marraskuuta 2004 pidetyn edellisen Euro–Välimeri-kokouksen päätelmät,
– ottaa huomioon kaikki aikaisemmat asiaa koskevat päätöslauselmansa,
– ottaa huomioon Kairossa 12.–15. maaliskuuta 2005 pidettävän seuraavan Euro–Välimeri-edustajakokouksen, johon osallistuvat ensimmäistä kertaa Välimeren valtioiden parlamenttien edustajat yhdessä Euroopan parlamentin edustajien kanssa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että vuonna 1995 annettu Barcelonan julistus ja siihen kuuluvat sitoumukset olivat Välimeren valtioiden suhteissa ratkaiseva käännekohta ja ottaa lisäksi huomioon, että niiden periaatteet ovat edelleen voimassa ja ne ovat suhteiden kantava voima,
B. ottaa huomioon, että Barcelonan konferenssin työohjelma hyväksyttiin kymmenen vuotta sitten ja että sitä olisi Euro–Välimeri-suhteiden tehokkuuden vuoksi arvioitava ja mahdollisesti tarkistettava uuden, vuoden 1995 oloista huomattavasti poikkeavan, geopoliittisen tilanteen vuoksi,
C. katsoo, että Euroopan unionin juuri käynnistämä uusi naapuruuspolitiikka on perusstrategia erityisten ja läheisten suhteiden kehittämiselle naapurivaltioiden kanssa, ja katsoo, että sitä on pidettävä Barcelonan prosessia täydentävänä politiikkana, ja siinä on otettava prosessin tulokset huomioon,
D. katsoo, että sellaisten uusien kansallisten toimintasuunnitelmien hyväksyminen, jossa eri maiden erityispiirteet otetaan huomioon, voi täydentää yleistä strategiaa Euro–Välimeri-vuoropuhelun vahvistamisessa kaikilla aloilla,
E. ottaa huomioon, että Lähi-idän kriisin kärjistyminen edellisten vuosien aikana on monissa tapauksissa jumiuttanut monenvälistä poliittista vuoropuhelua Välimeren alueella,
F. panee merkille Barcelonan prosessissa tarkkailijavaltiona olevan Libyan islamilaisen tasavallan viimeaikaisen myönteisen suhtautumisen ja sen, että Libya on osoittanut selkeästi haluavansa noudattaa konferenssin henkeä ja periaatteita,
G. ottaa huomioon, että välineiden monenvälistä vahvistamista on vauhditettu Barcelonan prosessilla ja että näin on luotu vapaakauppa-alueen perustamista koskeva tärkeä sopimusverkosto,
H. katsoo, että Välimeren kummallakin puolella olevien kumppaneiden kulttuurisessa, uskonnollisessa ja sosiaalisessa vuoropuhelussa pitäisi edistyä ja ulottaa vuoropuhelu uusiin ja poliittisesti tärkeisiin aloihin, kuten ydinasevarustelun valvontaan ja terrorismin vastaiseen taisteluun,
I. ottaa huomioon, että Euro–Välimeri-vuoropuhelussa on käynnistetty "parlamentaaristumista" koskeva prosessi, jonka perusteella Välimeren alueen valtioiden kansalaisyhteiskunta voisi saada enemmän tietoa koko prosessin strategioista ja tavoitteista,
J. katsoo, että Barcelonassa käynnistetyn prosessin tehokkuus ja voima ovat riippuvaisia tulevissa rahoitusnäkymissä myönnettävistä riittävistä taloudellisista resursseista, jotta MEDA-ohjelman täytäntöönpanon loppuvaiheessa luotu myönteinen dynaamisuus jatkuu vielä hyväksyttävänä olevissa uusissa välineissä,
K. ottaa huomioon tarpeen luoda asianmukainen rakenne, jolla voidaan unionissa olevaa mekanismia kehittämällä koordinoida tehokkaasti kansallisia väestönsuojelujärjestelmiä,
L. ottaa lisäksi huomioon, että on yritettävä selkeästi määritellä ne yhteiset oikeudet ja arvot, joihin yhteisten politiikkojen laatiminen perustuu, vaikkakin asianmukaiset mallit ja dynamiikat voivat vaihdella eri valtioissa,
1. korostaa Barcelonan konferenssissa aloitetun prosessin strategista merkitystä vakauden, rauhan, taloudellisen kehityksen sekä sosiaalisen, uskonnollisen ja kulttuurisen vuoropuhelun luomisessa Välimeren alueella ja katsoo, että sen pitää olla edelleen yksi Euroopan unionin ulkoisen toiminnan todellisista painopistealueista;
2. toistaa pääasiassa myönteisen kantansa edistyksestä kolmella pääasiallisella - poliittisella, taloudellisella ja sosiaalisella - alalla, jossa on kehitetty Euro–Välimeri-alueen maiden välistä monenvälistä vuoropuhelua, mutta on tietoinen, että aloitettujen toimien loppuun saattamisessa voidaan saada ja pitää saada aikaan enemmän sekä realistisesta että kunnianhimoisesta näkökulmasta;
3. on tietoinen, että alueellista vakautta on edistettävä monenvälisessä toimintakehyksessä enemmän yhteistyö- ja integraatioprosesseilla, joilla voidaan, parhaiten valmistautuneista maista aloittaen, kattaa myöhemmin laajempia maantieteellisiä alueita;
4. on myös tietoinen, että Barcelonan prosessiin täytyy osallistua enemmän kansalaisyhteiskunnan toimijoita kaikista Euro–Välimeri-alueen maista ja katsoo, että päämäärä on levittää ja jakaa tiettyjä periaatteita, joihin kumppanuus perustuu sekä nostaa koko yhteistyöprosessin profiilia kansalaisten keskuudessa;
5. pitää välttämättömänä, että Euroopan unionin uusissa rahoitusnäkymissä merkitään riittävät varat kehitysohjelmille ja hankkeille, jotta (etenkin MEDA-ohjelman viimeisinä vuosina saavutetut tulokset huomioon ottaen) Barcelonan konferenssin tavoitteet voitaisiin saavuttaa;
6. pitää tervetulleena, että Barcelonassa aloitetun yleisessä vuoropuheluprosessissa on aloitettu niin sanottua "parlamentaaristumista" koskeva vaihe, jossa Euro–Välimeri-alueen eri kansojen edustajat tapaavat ja keskustelevat yhteisistä aiheista sekä antavat päätelmänsä Euro–Välimeri-alueen ministerikokoukselle;
Poliittiset näkökohdat
7. pitää tervetulleena Libyan hallituksen viimeaikaista kantaa, joka osoittaa, että se haluaa pysytellä kaukana aikaisemmin tukemastaan kansainvälisestä terrorismista; katsoo siksi, että Libyan vastaisen kauppasaarron purkaminen on huomattava edistysaskel Libyan täysimääräiselle osallistumiselle Barcelonan prosessiin tulevaisuudessa;
8. katsoo, että Euroopan unionin käynnistämä naapuruuspolitiikka lähialueilla sijaitsevien valtioiden kanssa ei saa vaikeuttaa Euro–Välimeri-alueen suhteita poliittisia prioriteetteja koskevien muutoksien vuoksi, vaan sen pitäisi olla laajempi strateginen kokonaisuus, jossa Barcelonan prosessi on edelleen Euro–Välimeri-alueen suhteiden perusta;
9. katsoo, että tulevat kansalliset toimintasuunnitelmat ovat asianmukaisia välineitä yhteistyön tehostamiseksi ja että niiden perusteella on mahdollista, kun kansalliset olosuhteet ja jokaisen valtion sosiaalinen ja taloudellinen kehitys otetaan huomioon, mukauttaa kyseessä olevan kumppanuusvaltion erityispiirteiden perusteella apua, ohjelmia sekä sosiaalista ja kulttuurista vuoropuhelua;
10. pitää tärkeänä laajentaa kaikkien Euro–Välimeri-alueen kumppanien välistä poliittista vuoropuhelua uusiin ajankohtaisimpiin aiheisiin, kuten ydinasevarustelun valvontaan ja kansainvälisen terrorismin vastaiseen taisteluun, joihin tarvitaan kaikkien valtioiden aktiivista osallistumista;
11. on tietoinen, huolimatta lukuisista ulkoministereiden ja erityisaloista vastaavien ministereiden välillä pidetyistä konferensseista, että poliittista vuoropuhelua koskeva prosessi on monissa tapauksissa ollut epäyhtenäinen ja monet paikalliset hallitukset eivät ole ottaneet vastuuta niitä suoraan koskevista ohjelmista;
Taloudelliset näkökohdat
12. pitää tervetulleena taloudellisella alueella saavutettuja tuloksia Välimeren vapaakauppa-alueen luomiseksi; pitää erityisen tervetulleena Euroopan yhteisön ja sen kaikkien Välimeren alueen kumppanien assosiaatiosopimusten tekemistä ja katsoo, että niillä pohjustetaan tehokkaampaa yhteistyötä ja vuoropuhelua monella alalla; toivoo, että Algerian, Libanonin ja Syyrian kanssa allekirjoitetut assosiaatiosopimukset, joita ei ole vielä ratifioitu, tulisivat pian voimaan;
13. on tietoinen jatkuvista vaikeuksista Välimeren eteläpuolisten valtioiden vapaakauppa-alueen käynnistämisessä; pitää siksi erityisen tervetulleena Egyptin, Jordanian, Tunisian ja Marokon välillä tehdyn Agadirin sopimuksen allekirjoittamista ja voimaantuloa sekä ottaa huomioon, että sopimuksessa pannaan alulle usean Välimeren alueen valtion monenvälinen taloudellinen yhteistyö ja toivoo, että muut kumppanuusvaltiot seuraisivat näiden maiden esimerkkiä;
Sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat
14. katsoo, että sosiaalinen ja kulttuurinen vuoropuhelu laajassa merkityksessään auttaa maita tutustumaan toisiinsa paremmin, joten niiden pitäisi edistää yhä useampien perusperiaatteiden ja -arvojen jakamista; pitää siksi tervetulleena MEDA-ohjelmasta rahoitettavaa Egyptiin, Alexandriaan, perustettavaa Anna Lindh Euro–Välimeri-säätiötä (Anna Lindh Euro-Mediterranean Foundation), jolla on tärkeä tehtävä laajemman kansainvälisen kulttuurivaihdon edistämisessä;
15. katsoo, että vielä olisi tehtävä paljon Välimeren eteläpuolisten valtioiden hallinnollisten ja poliittisten rakenteiden uudistamiseksi ja sellaisen kansalaisyhteiskunnan rakentamiseksi, jossa mahdollisimman moni yhteiskunnan jäsen tuntee olevansa ja on edustettu;
16. katsoo, että kaikissa Euro–Välimeri-alueen valtioissa olisi edistettävä demokratiaa laajassa merkityksessään, mutta on tietoinen, että jokaisen valtion tilanne on erilainen, ja siten voidaan edellyttää yhteiskuntaan enemmän keskittyviä yksilöllisiä kehitysmalleja;
17. on tietoinen, että demografinen paine ja taloudellisen kehityksen erot Välimeren kummallakin puolen sekä etenkin Afrikan kansojen köyhyys ajavat yhä enemmän nälkäisiä ja epätoivoisia ihmisiä muuttamaan Eurooppaan;
18. katsoo kuitenkin, että etelän ja pohjoisen välistä muuttoliikettä olisi maahanmuuttajien omien intressien vuoksi hallittava tietyillä säännöillä vastaanottavien maiden todellisten tarpeiden sekä vastaanottokyvyn perusteella; kehottaa siksi Pohjois-Afrikan rannikkovaltioiden viranomaisia ryhtymään yhteistyöhän laittoman maahanmuuton torjumiseksi, sillä laiton maahanmuutto voi usein johtaa tragediaan;
19. korostaa tarvetta lisätä toimia nuorten hyväksi opiskelijavaihdosta kokemusta saaneissa Välimeren alueen valtioissa toteutettavilla erityisillä koulutusohjelmilla ja panee merkille, että nuoria on monissa eteläpuolen valtioissa 25 prosenttia väestöstä; katsoo, että olisi edistettävä taiteilijoiden sekä maansa kulttuuritietoisuutta edistävien toimijoiden vaihtoa ja toivoo siksi, että MEDA-ohjelmasta tai uudesta rahoitusvälineestä voitaisiin rahoittaa Välimeren alueella toimivia virastoja kulttuuriperinnön suojelemiseksi;
20. tukee ajatusta perustaa monien Euro–Välimeri-alueen valtioiden nykyisten väestönsuojelujärjestelmien koordinointia koskevan viraston, joka pystyisi toimimaan luonnonkatastrofien ennakkovaroitusjärjestelmän asemassa sekä ryhtymään nopeasti toimeen laajamittaisen luonnonkatastrofin jälkiseurauksien vuoksi;
21. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden parlamenteille sekä muiden Barcelonan julistuksen allekirjoittaneiden valtioiden hallituksille ja parlamenteille.