Päätöslauselmaesitys - B6-0147/2005Päätöslauselmaesitys
B6-0147/2005

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

23.02.2005

annettu suullisesta vastauksesta B6–0013/2005 syntyneen kysymyksen seurauksena
työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti
Joseph Daul ja Jean-Claude Fruteau
maatalousvaliokunnan puolesta
sokerin yhteisen markkinajärjestelyn seuraavasta uudistuksesta

Menettely : 2004/2618(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B6-0147/2005
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B6-0147/2005
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B6‑0147/2005

Euroopan parlamentin päätöslauselma sokerin yhteisen markkinajärjestelyn seuraavasta uudistuksesta

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19. kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001[1],

– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille kestävän eurooppalaisen maatalousmallin toteuttamisesta sekä erityisesti tiedonannon sokerialan uudistuksesta (KOM(2003)0554 ja KOM(2004)0499),

– ottaa huomioon sokerin yhteisen markkinajärjestelyn uudistukselle kaavailtuihin vaihtoehtoihin liittyvät vaikutustutkimukset (SEC(2003)1022),

– ottaa huomioon AKT-maiden sokeria koskevan pöytäkirjan nro 3[2], Intian erityistariffikiintiön[3], yhteisön yleisen tullietuusjärjestelmän (asetus (EY) nro 2501/2001)[4] sekä "kaikki paitsi aseet" -järjestelyn (asetus (EY) nro 416/2001)[5],

– ottaa huomioon 1. marraskuuta 2001[6] ja 21. maaliskuuta 2002[7] AKT:n ja EU:n yhteisen edustajakokouksen antamat sokeria käsittelevät päätöslauselmat,

– ottaa huomioon poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville tai siihen yhteydessä oleville maille ja alueille sekä asetuksen (EY) N:o 2820/98 muuttamisesta 18 päivänä syyskuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2000,

– ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 2007/2000 muuttamisesta ulottamalla Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuviin tai siihen yhteydessä oleviin maihin ja alueisiin sovellettavat poikkeukselliset kaupan toimenpiteet koskemaan myös entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa ja Jugoslavian liittotasavaltaa sekä asetuksen (EY) N:o 2820/98 muuttamisesta 20 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2563/2000,

– ottaa huomioon komission ehdottaman yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) tarkistamisen (KOM(2004)0461) ja KOM(2004)0699),

– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A. katsoo, että Dohan kauppakierroksella Euroopan unionin antamat sitoumukset edellyttävät tullimaksujen alentamista ja tuotanto- ja vientitukitoimien vähentämistä; katsoo lisäksi, että mainittujen sitoumusten sekä koko alan ajanmukaistamis- ja kilpailukykyisemmäksi tekemisen tarpeen takia sokerin yhteisen markkinajärjestelyn uudistaminen on välttämätöntä,

B. katsoo, että WTO:n koolle kutsuman paneelin tulos vaikuttaa kiintiöiden pienentämisen laajuuteen, ja näin myös C-sokerin tulevaisuuden pohtiminen tulee tarpeelliseksi,

C. katsoo, että AKT-maiden ja Intian kanssa tehtyjen etuuskohtelua käsittelevien sopimusten mukaan Euroopan unioni on sitoutunut tuomaan kiinteän määrän näissä maissa tuotettua sokeria takuuhintaan,

D. katsoo, että "kaikki paitsi aseet" -aloite, jos sitä sovelletaan tämänhetkisessä muodossaan, synnyttää valtavan sokerivirran Euroopan unionin markkinoille, varsinkin laittoman kolmivaiheisen kaupan seurauksena, joka merkitsee maailmanmarkkinahintaan ostetun sokerin tuomista edelleen Euroopan unionin markkinoille; katsoo, että toiminnan paljastaminen on lähes mahdotonta ja että tällainen tuonti uhkaa jopa YMJ:n yhtenäisyyttä ja tasapainoa, ja samanaikaisesti kyseinen petos koituu Euroopan unionin veronmaksajien vahingoksi,

E. katsoo, että "kaikki paitsi aseet" -aloite, vaikka sen tavoitteet ovatkin anteliaita, ei takaa vähiten kehittyneille maille taloudellista eikä sosiaalista kehitystä, koska kolmivaiheisen kaupan odotettavissa oleva kasvu hyödyttää ainoastaan jo kilpailukykyisiä kolmansia maita; katsoo lisäksi, että aloite on sokerintuonnin kannalta taloudellisessa mielessä harhaanjohtava, koska vähiten kehittyneistä maista Eurooppaan suuntautuvan tuonnin lisääntyminen aiheuttaa vastedes hinnan alenemista Euroopan unionissa, mikä on vähiten kehittyneiden maiden etujen vastaista,

F. katsoo, että tämän seurauksena vähiten kehittyneet maat pyytävät "kaikki paitsi aseet" -aloitteen sääntöjen uudistamista, ja lisäksi yleisen tullietuusjärjestelmän voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2005,

G. katsoo, että neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2007/2000 ja N:o 2563/2000 Länsi-Balkanin maissa tuotetulle sokerille tarjottu vapaa ja rajoittamaton pääsy Euroopan unionin sokerimarkkinoille on aiheuttanut sokerintuonnin odottamattoman kasvun näistä maista erityisesti laittomana kolmivaiheisena kaupankäyntinä, jonka yhteydessä maailmanmarkkinahintaan ostettua sokeria tuodaan edelleen Euroopan unioniin,

H. katsoo, että jos Länsi-Balkanin valtiot liittyvät tulevaisuudessa Euroopan unioniin, ei olisi toivottavaa eikä järkevää luoda liiallisia sokerintuotantokapasiteetteja, jotka olisivat taloudellisesti kannattamattomia ja joiden kehittymistä vielä kannustetaan etuuskohtelusopimuksilla,

I. katsoo, että YMP:n tavoitteena on edistää maatalouden monitoiminnallista luonnetta kaikilla alueilla; katsoo lisäksi, että YMP:n on taattava maatalousväestön kohtuullinen elintaso Euroopan perustuslaista tehdyssä sopimuksessa ja Lissabonin strategiassa esitetyllä tavalla; katsoo, että jälkimmäisessä asiakirjassa korostetaan lisäksi työllisyyden laadullista ja määrällistä parantamista sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämistä; katsoo, että maataloustoiminnan on säilyttävä kaikkialla Euroopan unionissa, myös epäsuotuisilla alueilla, Luxemburgin (1997) ja Berliinin (1999) Eurooppa-neuvoston antamien päätöslauselmien mukaisesti;

J. korostaa Brysselin Eurooppa-neuvoston (2002) päätöslauselmaa, jonka mukaan uudistukset on toteutettava siten, että niissä otetaan asianmukaisesti huomioon epäsuotuisten alueiden erityisongelmat; katsoo, että samanaikaisesti on pyrittävä säilyttämään kestävä ja kilpailukykyinen eurooppalainen tuotanto,

K. katsoo kuten Brysselissä 24. ja 25. lokakuuta 2002 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmissä korostetaan, että Euroopan unionin epäsuotuisten alueiden tuottajien intressejä on suojeltava,

L. katsoo, että sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn uudistamisella on turvattava hintataso, joka antaa kohtuulliset tulot sekä yhteisön tuottajille että AKT-maiden ja vähiten kehittyneiden maiden toimijoille,

M. katsoo, että Euroopan komission esittämän tiedonannon yleinen suuntaus rikkoo sokerialan nykyisen tasapainon ja aiheuttaa haittaa yhteisön tuottajille sekä vähiten kehittyneiden maiden toimittajille ja AKT-maiden tuottajille,

N. katsoo, että Euroopan komission esittämä hintojen ja kiintiöiden lasku aiheuttaa sokerialan toimijoiden tulojen rajuja laskuja, mikä ei todennäköisesti hyödytä todellista kulutusta, kuten aikaisemmissa uudistuksissa on todettu, silloin kun raaka-aineiden hinnanlasku ei ole kuvastunut tuotantohyödykkeiden hintojen laskussa,

O. katsoo, että sokeriruo'olla on hyvin määräävä sosioekonominen asema joillakin syrjäisimmillä alueilla; katsoo, että se on maanviljelijöiden tulojen kannalta korvaamaton näille alueille, jotka kärsivät jo sopimuksissa tunnustetuista pysyvistä rakenteellisista erityispuutteista,

P. katsoo, että lisääntyvä sokerintuotanto tietyissä johtavissa sokeriruokoa tuottavissa maissa aiheuttaa vakavia vaikutuksia ympäristöön, kuten sademetsien tuhoutumista, maaperän kulumista ja luonnonvarojen, esimerkiksi veden ja maan, liiallista käyttöä,

Uudistuksen sisäiset vaikutukset

1. tähdentää, että sokerialan toimijat tarvitsevat riittävää näkyvyyttä voidakseen toteuttaa paremman kilpailukyvyn kannalta välttämättömiä investointeja; arvioi tästä syystä, että komission on täsmennettävä jo nyt, miten se aikoo toimia vuoden 2008 jälkeen; ehdottaa, että YMJ:n uudistusta ei pitäisi muuttaa ennen vuoden 2012 loppua;

2. onnittelee, että komissio on laatinut kattavan vaikutustutkimuksen uudistuksen eri vaihtoehdoista; pahoittelee kuitenkin, että asiakirjassa ei käsitellä uudistushankkeen täsmällisiä seurauksia eri jäsenvaltioissa ja tuotantoalueilla varsinkaan alan työllisyyden kannalta;

3. pyytää komissiota laatimaan nopeasti yksityiskohtaisen vaikutustutkimuksen, jossa tarkastellaan näiden uudistusten sosiaalistaloudellisia sekä sokerijuurikkaan tuottajille että alan työntekijöille ja niiden vaikutuksia EU:n tiettyjen maaseutualueiden hylkäämiseen; kehottaa komissiota laajentamaan vaikutustutkimuksensa viljamarkkinoiden uudistuksen mahdollisiin vaikutuksiin;

4. panee merkille, että komission ehdottama sokerin hinnanalennus on suurempi kuin WTO:n sääntöihin sopeutuminen edellyttää; pyytää tämän vuoksi toteuttamaan vain välttämättömän alennuksen kestävän, tehokkaan ja pysyvän sokerintuotannon saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi Euroopan unionissa WTO:n sääntöjen mukaisesti; katsoo, että kiintiöiden pienentämisessä on noudatettava samaa periaatetta; katsoo, että hinnanalennuksen ja kiintiöiden pienentämisen yhteisvaikutus saattaa alan elinkelpoisuuden kyseenalaiseksi sekä herkimmillä että kilpailukykyisimmillä alueilla;

5. katsoo, että komission ehdottama tämänhetkinen viitehintajärjestelmä ei ole toimiva eikä sen avulla saavuteta vakautta markkinoilla; ehdottaa tämän vuoksi, että nykyinen hintatukijärjestelmä säilytettäisiin kaiken varalta vakavan epätasapainon välttämiseksi sokerimarkkinoilla;

6. toteaa, että kiintiöiden omistusoikeutta ei ole tähän päivään mennessä määritetty juridisesti; pyytää komissiolta nopeaa selvennystä asiaan;

7. katsoo, että komission esittämä ehdottama kiintiöiden siirtojärjestelmä ei vastaa kilpailukyvyn, työllisyyden ja yhteisön solidaarisuuden tavoitteisiin; vastustaa sitä siinä määrin kuin se uhkaa heikoimpia, varsinkin työpaikkojen siirron kautta ja tuotantotoiminnan siirtämisellä toisaalle, joka on mahdotonta hyväksyä;

8. pyytää komissiota tutkimaan mahdollisuutta perustaa erityinen Euroopan unionin hallinnoima rahasto, joka mahdollistaa, että he, jotka haluavat jättää järjestelmän säädyllisissä olosuhteissa myymällä vapaaehtoisesti Euroopan unionille kiintiöitä kiinnostavin hinnoin ja ajallisesti alenevasti tietyn rajoitetun ajan, ja että nämä kiintiöt poistetaan välittömästi; ehdottaa talousarvion kannalta neutraalia rahoitusmallia, johon alan toimijat ja markkinat turvautuvat;

9. katsoo, että kiintiöt ovat sovelias väline tuotannon normaaliksi kehittymiseksi yhteisön alueella ja että sen on syytä käyttää niitä tähän tarkoitukseen; ehdottaa, että lainsäädäntöehdotukseen sisällytetään tuotannon minimikiintiön käsite, joka on pidettävä yllä jäsenvaltiossa;

10. kehottaa komissiota vetämään takaisin ehdotuksensa, jossa sallitaan kiintiöiden siirtäminen jäsenvaltioiden välillä;

11. korostaa, että uudet jäsenvaltiot ovat liittyneet Euroopan unioniin sellaisten sitoumusten perusteella, joiden noudattaminen on edellyttänyt huomattavia ponnisteluja; ehdottaa, että komissio harkitsee vaihtoehtoa, jonka mukaan kyseisten valtioiden ei tarvitse kärsiä kohtuuttomasti kiintiöiden pienentämisestä; kehottaa tässä yhteydessä kiinnittämään huomiota oleelliseen eroon tavassa, jolla B-kiintiö asetetaan uusille jäsenvaltioille; pitää ilahduttavana komission ehdotusta täysimääräisestä korvauksesta sokerijuurikkaan tuottajille uusissa jäsenvaltioissa;

12. huomauttaa, että uudistusten on oltava WTO:n sääntöjen mukaisia, mutta samalla niiden on taattava yhteisön sokerimarkkinoiden tasapainoisuus, tuotannon säilyminen ja viljelijöiden elintason turvaaminen;

13. katsoo, että odotettavissa olevat vähennykset tai vientitukien poistaminen eivät saa johtaa yhteisön talousarvion varojen säästämiseen vaan ne on käytettävä alan hyödyksi, jotta voidaan joko korvata riittävällä tavalla viljelijöiden tulojen vähyys tai ryhtyä muihin markkinoita tasapainottaviin toimiin;

14. pyytää komissiota ottamaan huomioon WTO:n paneelin tulokset lainsäädäntöehdotusta laatiessaan; toivoo tässä suhteessa, että tässä asiakirjassa ehdotetaan ratkaisuja C-sokerin tulevaisuutta varten; pyytää esimerkiksi, että komissio työskentelisi kiireisesti vaihtoehtoisten mahdollisuuksien kehittämiseksi sokerin käytölle, jotta yhteisön tuotannolle tarjottaisiin uusia markkinointinäkymiä ottaen erityisesti huomioon mahdollisuudet, joita biopolttoaineiden kehittämien tarjoaa; pyytää komissiota myös tutkimaan taloudellisia ja ekologisia näkökohtia sokerin mahdollisesta käytöstä biopolttoaineena;

15. vaatii, että sokerintuotantoon niin elintarvike- kuin polttoainetarkoituksessakin sovelletaan sosiaalisia ja ekologisia standardeja; näihin kuuluvat ainakin täydentävät ympäristöehdot sekä laajennettu vuoroviljely, jonka kautta viljelijä osallistuu maanparannukseen mahdollistaakseen maatalouden monitoiminnallisuuden myös sokerintuotannossa;

16. katsoo, että tulojen ennakoitavaa laskua ei ole korvattu riittävällä tavalla; ehdottaa, että rajahinnan laskun tapauksessa, kuten 4 kohdassa mainitaan, säilytetään komission alunperin asettamat rajat ja ne jaetaan erityisesti sokerijuurikasviljelijöille, jotta nämä voisivat hyötyä mahdollisimman tyydyttävästä korvauksesta; pyytää myös komissiota ottamaan huomioon laskiessaan korvauksia hinnanlaskuista voimassa olevista hinnoista juontuvat hinnat valtioissa, joita hintoja sovelletaan;

17. toivoo, että 8 kohdassa esitetystä rahastosta tai muusta erityisrahastosta voitaisiin osa myöntää maanviljelijöille korvauksina, joilla hyvitettäisiin toimitusoikeuksien menetyksistä heille aiheutuneita tappioita ja jotta he voisivat suunnata toimintansa uudelleen; toivoo, että 3 kohdassa esitetystä rahastosta voitaisiin osa myöntää maanviljelijöille korvauksina, joilla hyvitettäisiin toimitusoikeuksien menetyksistä heille aiheutuneita tappioita; vaatii samalla sosiaaliturvatoimia lopettavien sokeriyritysten työntekijöille;

18. kannattaa komission sitoumusta, jonka mukaan syrjäisimmät alueet saavat erityiskohtelun; pahoittelee kuitenkin markkinointiavustusten poistamista; kehottaa ottamaan kyseisen järjestelyn uudelleen käyttöön ja korvaamaan tulomenetykset kokonaisuudessaan, jotta syrjäisimpien alueiden erityisongelmat otettaisiin aidosti huomioon;

19. toivoo, että komissio arvioi huolellisesti EU:n epäsuotuisten alueiden tuotantoa ja yksilöi tarvittavat toimet sen välttämiseksi, että uudistuksen tuloksena sokerijuurikkaan ja sokerin tuotanto häviää mainituilta alueilta;

20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkoin seuraamaan sosiaalisia seurauksia mahdollisista tehtaiden sulkemisista, jotka johtuvat tulevasta sokerijärjestelmän uudistuksesta, ja toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, mikäli sosiaalisuunnitelmat eivät ole tyydyttäviä;

Uudistukset ulkoiset näkökohdat

21. muistuttaa, että unionin kyky hallinnoida sokerin tarjontaa markkinoillaan on hyvin tärkeää sokerin yhteisen markkinajärjestelyn tasapainon ja elinkelpoisuuden kannalta;

22. vaatii komissiota seuraamaan AKT-maiden ja vähiten kehittyneiden maiden esittämiä pyyntöjä ja harkitsemaan "kaikki paitsi aseet" -aloitteen sääntelymallia, joka mahdollistaa, että Euroopan unioni säilyttää kykynsä hallinnoida tarjontaa, ja jolla estetään yhteisön tuotannon tasosta tulemasta uuden markkinajärjestelyn väistämätön joustomuuttuja; ehdottaa, että tässä mallissa vahvistetaan määrälliset valvontavälineet tuontikiintiöille ja että niitä voidaan arvioida uudelleen säännöllisesti "kaikki paitsi aseet" -aloitteen todellisen vaikutuksen näiden maiden kehitykseen mukaisesti, varsinkin paikallisen työllisyyden ja tuotannon osalta; ehdottaa, että nämä kiintiöt jaetaan tasolla, joka mahdollistaa tuottaa myöhemmin muita tuotteita, jotka on suunnattu takaamaan asianomaisen maan elintarviketoimitukset;

23. vaatii, että komission lainsäädäntöehdotuksessa saatetaan mahdottomaksi Euroopan unioniin kolmansista maista kaikki sokerin tuonti, jota harjoitetaan kolmansien vähemmän kehittyneiden maiden kautta;

24. vaatii, että unionin ulkopuolelta tuotavan sokerin tuotantoon sovelletaan samoja sosiaalisia ja ekologisia standardeja kuin unionissa tapahtuvaan sokerintuotantoon; jos sokeria tuovat maat eivät noudata kyseisiä standardeja, niiden tuomasta sokerista peritään maksu; kyseisellä maksulla kartutetaan Euroopan unioniin perustettavaa uutta rahastoa, josta tuetaan ihmisarvoista ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa maanviljelyä sokeria tuottavissa kehitysmaissa;

25. kehottaa komissiota ottamaan Länsi-Balkanin maita varten viipymättä käyttöön asianmukaisesti varmistettuihin historiatietoihin perustuvat kiintiöt niin, että varmistetaan, että kiintiöt eivät ylitä kotimaisen tuotannon ja kulutuksen tasapainon takaavaa määrää, eivätkä siten estä viemästä sokeria edelleen Euroopan unioniin;

26. kehottaa komissiota parantamaan alkuperäsääntöjen noudattamista seuraavia järjestelmiä erityisesti siksi, että "kaikki paitsi aseet" -järjestelyn kautta parantunut pääsy Euroopan markkinoille voi aiheuttaa hintaeroja, jotka saattavat houkuttaa petollisiin käytäntöihin;

27. kehottaa komissiota ehdottamaan asianmukaisia toimenpiteitä sokerin viennistä Euroopan unioniin voimakkaasti riippuvaisten AKT-maiden auttamiseksi talousperustansa monipuolistamisessa;

28. pyytää komissiota valvomaan, että Euroopan unionin kanta WTO:n tulevissa neuvotteluissa sisältää meneillään olevan uudistuksen, jotta tulevien monenvälisten sitoumusten yhteydessä ei vaadittaisi uutta uudistusta, jolloin tuottajat joutuisivat maksajiksi kaksi kertaa;

29. vaatii komissiota ottamaan huomioon uudistuksen vaikutuksen erityisesti Brasiliaan, jossa monien sokeriviljelmillä ja -tehtaissa työskentelevien vahingoksi sokerintuotantoa ja -jalostusta valvoo pieni joukko yksityishenkilöitä; katsoo, että Euroopan unionilla on moraalinen velvollisuus varmistaa, että sen tekemät uudistukset eivät edistä sietämättömiä latifundiomenetelmiä sokerin tuotannossa sellaisina kuin niitä harjoitetaan Brasiliassa;

30. kehottaa komissiota neuvottelemaan sokeria koskevan yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksen kytkemisestä samankaltaisiin uudistuksiin sokerimarkkinoiden järjestelystä muissa maissa, etenkin Yhdysvalloissa;

31. kehottaa komissiota tekemään WTO:n puitteissa kaiken voitavansa sokerin tuotannon hallintaa ja hintojen valvontaa koskevien kansainvälisten sopimusten tekemiseksi;

32. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.