PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
8.2.2006
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Michael Gahler ja Charles Tannock
PPE-DE-ryhmän puolesta
Iranin ja kansainvälisen yhteisön konfliktista
B6‑0103/2006
Euroopan parlamentin päätöslauselma Iranin ja kansainvälisen yhteisön konfliktista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Iranista ja erityisesti 13. lokakuuta ja 17. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon ulkosuhteiden neuvoston kokouksessa 30. tammikuuta 2006 esitetyt päätelmät,
– ottaa huomioon 22. huhtikuuta 1970 tehdyn sopimuksen ydinaseiden leviämisen estämisestä (NPT) ja erityisesti sen 4 artiklan, jossa todetaan, että "Mitään tässä sopimuksessa älköön tulkittako vaikuttavaksi sopimuksen kaikkien osapuolten luovuttamattomaan oikeuteen kehittää ydinenergian tutkimusta, tuotantoa tai käyttöä rauhanomaisiin tarkoituksiin ilman syrjintää ja sopusoinnussa tämän sopimuksen 1 ja 2 artiklan kanssa",
– ottaa huomioon Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) hallintoneuvoston 24. syyskuuta 2005 ja eritoten 4. helmikuuta 2006 antamat päätöslauselmat,
– ottaa huomioon IAEA:n hallintoneuvoston 2. syyskuuta ja 18. marraskuuta 2005 päivätyt kertomukset,
– ottaa huomioon 13. tammikuuta 2006 annetun E3/EU-julkilausuman ja julkilausuman, jonka Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoasiainministeri Jack Straw antoi Kiinan, Ranskan, Saksan, Venäjän, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen ulkoministerien sekä Euroopan unionin korkean edustajan Lontoossa 30. tammikuuta 2006 pidetyn kokouksen jälkeen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että Iran on NPT-sopimuksen osapuoli ja on luvannut EU-3:lle (Saksa, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta) soveltaa NPT-sopimuksen lisäpöytäkirjaa, jonka se allekirjoitti 18. joulukuuta 2003 mutta jota se ei ole vielä ratifioinut,
B. toteaa, että Iran päätti 1. elokuuta 2005 aloittaa uudelleen uraanin rikastamisen, mikä on vastoin Pariisin sopimuksen velvoitteita, ja että Iran poisti 10. elokuuta 2005 Isfahanin lähellä sijaitsevan ydinkäsittelylaitoksen uraanitetrafluoridituotantolinjojen sinetit ja on käynnistänyt ydinpolttoainekiertoa koskevat toiminnot uudelleen,
C. ottaa huomioon, että IAEA vahvisti 10. tammikuuta 2006 Iranin poistaneen sinetit myös Natanzin rikastuslaitoksen laitteista ja laitteistosta,
D. toteaa, että Iranin presidentin Ahmadinejadin julkiset lausumat, joissa kyseenalaistetaan Israelin valtion olemassaolon oikeutus ja juutalaisten joukkomurha, sekä Iranin viime kuukausien yksipuoliset toimet, jotka rikkovat sen velvoitteita NPT-sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan osapuolena, ovat tehneet tyhjäksi välttämättömän poliittisen luottamuksen maahan,
E. korostaa, että kaikkien arvioiden mukaan on käytettävissä hyvin vähän aikaa estää Iranin vallanpitäjiä hankkimasta ydinaseita,
F. panee merkille, että IAEA:n pääjohtaja Mohamed El Baradei on useaan otteeseen ilmaissut olevansa hyvin huolissaan tapahtumista ja todennut, ettei IAEA kahden ja puolen vuoden intensiivisten tarkastusten ja tutkimusten jälkeenkään kykene selvittämään tiettyjä tärkeitä kysymyksiä ja että on vain ajan kysymys ennen kuin ydinaseita saadaan tuotettua,
G. huomauttaa, että IAEA on toistuvasti kehottanut Irania yhteistyöhön kertomusten seurannan yhteydessä ja tarjonnut eri ratkaisuja, muun muassa uraanin rikastamista Venäjällä, mutta Iran ei ole ilmaissut selkeää kantaansa ehdotuksiin,
H. panee merkille, että marraskuussa 2005 IAEA:n pääjohtaja ilmoitti, että Iranilla on hallussaan asiakirja, jossa esitetään prosessivaatimukset uraaniheksafluoridin (UF6) rikastamiseksi metalliksi pieninä määrinä sekä rikastetun, luonnon- ja köyhdytetyn uraanimetallin valamiseksi ja työstämiseksi puolipallon muotoon, mikä IAEA:n mukaan on ydinasekomponenttien valmistukseen liittyvä prosessi,
I. panee merkille, että 30. tammikuuta 2006 neuvosto ilmoitti EU:n jäsenvaltioiden koordinoivan toimiaan asiassa tiiviisti ja tekevän yhteistyötä IAEA:n hallintoneuvoston kanssa, jotta YK:n turvallisuusneuvosto puuttuisi asiaan IAEA:n auktoriteetin lujittamiseksi,
J. ottaa huomioon, että 30. tammikuuta 2006 Kiinan, Ranskan, Saksan, Venäjän, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen ulkoministerit sekä EU:n korkea edustaja sopivat, että IAEA:n hallintoneuvoston ylimääräisen kokouksen olisi raportoitava YK:n turvallisuusneuvostolle, mutta että mahdollisia toimia olisi lykättävä 6. maaliskuuta 2006 asti ja kunnes IAEA:n pääjohtaja on antanut uuden kertomuksen,
K. panee merkille Iranin hallituksen 5. helmikuuta 2006 antaman ilmoituksen, että se lopettaa kaiken vapaaehtoisen yhteistyön IAEA:n kanssa eikä enää salli maan ydinlaitoksiin kohdistuvia järjestön yllätystarkastuksia, jotka ovat olleet mahdollisia NPT-sopimuksen lisäpöytäkirjan nojalla, sekä 6. helmikuuta antaman lisäilmoituksen, että se poistaa kaikki IAEA:n valvontakamerat ja järjestön sinetit kaikista ydinlaitoksistaan ja -laitteistoistaan,
L. ottaa huomioon, että EU:n ja Iranin suhteet ovat viime vuosina perustuneet kolmiportaiseen lähestymistapaan, jossa neuvotellaan kauppa- ja yhteistyösopimuksesta ja käydään sekä poliittista vuoropuhelua että ihmisoikeusvuoropuhelua, ja katsoo, että näitä kolmea näkökohtaa ei voida erottaa toisistaan,
M. toteaa, ettei kyseessä ole Iranin ja Euroopan, vaan Iranin ja kansainvälisen yhteisön välinen kiista,
1. on erittäin huolissaan Iranin ydinohjelmasta, etenkin kun otetaan huomioon Iranin ohjusarsenaalin voimakas kehittäminen menneenä vuonna, ja korostaa päättäväisyyttään estää ydinaseiden leviäminen,
2. kehottaa Irania ratifioimaan ja panemaan täysin täytäntöön ydinaseiden leviämisen estämisestä tehdyn sopimuksen (NPT) lisäpöytäkirjan, jonka maa allekirjoitti 18. joulukuuta 2003, sekä toimimaan sen määräysten mukaisesti;
3. kehottaa Irania lisäksi sinetöimään ydinlaitteistot uudelleen ja keskeyttämään täysin, pysyvästi ja todennettavasti kaiken rikastus- ja jälleenkäsittelytoiminnan, tutkimus- ja kehitystoiminta mukaan lukien, kuten Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n hallintoneuvoston päätöslauselmissa on toistuvasti vaadittu, välttämättömän luottamuksen palauttamiseksi siihen, että maan ydinohjelma on luonteeltaan yksinomaan rauhanomainen;
4. kehottaa painokkaasti Irania sallimaan IAEA:lle esteettömän pääsyn kaikkiin laitoksiin ja tiloihin sekä panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön kaikki IAEA:n vaatimat avoimuutta edistävät toimet, jotta IAEA voisi selvittää kaikki maan ydinohjelmaan liittyvät ongelmakysymykset; on huolissaan todisteista, jotka osoittavat Iranilla olevan hallussaan uraanipuolipallojen tuotantoa esittelevä asiakirja, ja pyytää, että Iran pitäisi asiakirjan IAEA:n sinetöimänä ja toimittaisi siitä IAEA:lle täydellisen jäljennöksen;
5. painottaa, että Iranin on syytä pidättäytyä kaikesta rikastus- ja jälleenkäsittelytoiminnasta kunnes kansainvälisen yhteisön luottamus on palautunut, ja että maan on välttämätöntä alkaa viimeinkin toimia täysin avoimesti;
6. huomauttaa, ettei se periaatteessa kyseenalaista Iranin oikeutta käyttää ydinenergiaa rauhanomaisiin tarkoituksiin, kunhan NPT-sopimuksen velvoitteita noudatetaan, ja että kansainvälinen yhteisö on toistuvasti ja johdonmukaisesti vahvistanut tämän kannan;
7. tukee IAEA:n hallintoneuvoston päätöstä pyytää IAEA:n pääjohtajaa raportoimaan Yhdistyneiden kansakuntien (YK) turvallisuusneuvostolle ja käsittelemään laajemmin kaikkia IAEA:n asiasta hyväksymiä kertomuksia ja päätöslauselmia;
8. toivoo, että ongelma saadaan ratkaistua diplomaattineuvotteluin ja hyvällä tahdolla, mutta toteaa sen edellyttävän Iranin hallitukselta yhteistyöhaluista ja avointa suhtautumista IAEA:han; tukee EU-3:n sitoumusta estää ydinaseiden leviäminen ja vetoaa kaikkiin osapuoliin, jotta ne tekisivät kaikkensa neuvotteluratkaisun löytämiseksi ydinkiistaan ennen kuin IAEA:n pääjohtaja antaa seuraavan kertomuksensa 6. maaliskuuta 2006;
9. antaa IAEA:n pääjohtajalle ja sihteeristölle tunnustusta heidän ammattimaisista ja puolueettomista ponnisteluistaan ydinmateriaalivalvontasopimuksen täytäntöönpanemiseksi Iranissa ja korostaa, että YK:n turvallisuusneuvoston väliintulo ei päätä IAEA:n asiaan liittyviä velvollisuuksia, sekä kehottaa painokkaasti Irania sallimaan IAEA:n täysimittaisen valvonnan ja tarkastukset;
10. on ilahtunut Iranin ulkoministeriön edustajan Hamid Reza Asefin 5. helmikuuta 2006 antamasta ilmoituksesta, jonka mukaan Iran on yhä aikeissa keskustella Venäjän kanssa 16. helmikuuta 2006 ehdotuksesta rikastaa uraania Venäjällä, ja vetoaa Iraniin, että se harkitsisi tätä vaihtoehtoa;
11. toteaa, että mainitunlainen kattava sopimus voisi olla hyödyksi pyrittäessä luomaan pysyvä, muitakin alueen ydinasevaltoja kattava alueellinen turvallisuusjärjestelmä ja uskoo myös, että Iranin olisi kannettava vastuunsa alueellisena toimijana ja edistettävä Lähi-idän alueen vakautta;
12. pitää tervetulleena neuvoston päätöstä siitä, että Euroopan unionin jäsenvaltiot koordinoivat toimiaan ja työskentelevät tiiviisti Iranin kanssa käytävien neuvottelujen eteen;
13. on syvästi huolissaan järjestelmällisestä ja jatkuvasta ihmisoikeuksien polkemisesta Iranissa ja pyytääkin komissiota ja neuvostoa tukemaan Iranin kansan demokratiapyrkimyksiä tukemalla legitiimiä demokraattista oppositiota ja kansalaisyhteiskuntaa;
14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Iranin islamilaisen tasavallan ja Israelin valtion hallituksille ja parlamenteille, IAEA:n pääjohtajalle ja YK:n pääsihteerille.