PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

8.2.2006

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Francis Wurtz
GUE/NGL-ryhmän puolesta
Iranista

B6‑0104/2006

Euroopan parlamentin päätöslauselma Iranista

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan,

–  ottaa huomioon neuvoa-antavan lausunnon, jonka Kansainvälinen tuomioistuin antoi 8. heinäkuuta 1996 ydinaseilla uhkaamisen tai niiden käyttämisen laillisuudesta,

–  ottaa huomioon ydinsulkusopimuksen,

–  ottaa huomioon Saksan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja EU:n korkean edustajan 12. tammikuuta 2006 antaman lausunnon Iranin ydinenergiakysymyksestä,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) hallintoneuvoston 4. helmikuuta 2006 antaman päätöslauselman,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että ydinsulkusopimuksen IV artiklassa todetaan, että mitään sopimuksessa sovittua ei pidä tulkita siten, että se heikentäisi kaikkien sopimuksen sopimuspuolten luovuttamatonta oikeutta kehittää ydinenergian tutkimusta, tuotantoa ja käyttöä rauhanomaisiin tarkoituksiin ilman syrjintää ja sopimuksen I ja II artiklan mukaisesti,

B.  panee merkille, että IAEA:n pääjohtaja ei ole vielä kolmen vuoden tarkastuksen jälkeen kyennyt ratkaisemaan, onko Iranin islamilaisen tasavallan (jäljempänä Iran) ydinohjelmalla pelkästään rauhanomainen tarkoitus; ottaa huomioon, että pääjohtaja on todennut, että Iranilta toistaiseksi turhaan odotettu täysi avoimuus on välttämätöntä, jotta järjestö voi selvittää ratkaisemattomat kysymykset,

C.  panee merkille, että Iran käynnisti uraanin jalostustoiminnot uudelleen Isfahanin laitoksessa 8. elokuuta 2005 ja ryhtyi toimenpiteisiin rikastamistoimintojen uudelleenkäynnistämistä varten 10. tammikuuta 2006,

D.  ottaa huomioon, että IAEA:n pääjohtaja totesi 2. helmikuuta 2006, että Iranin ydinohjelmaa koskeva keskustelu tähtää luottamuksen rakentamiseen, eikä ole olemassa välitöntä uhkaa siitä, että Iranilla olisi hallussaan ydinaseita; ottaa huomioon, että pääjohtaja tähdensi, että ainoa tapa edetä on diplomatia ja neuvotteleminen,

E.  ottaa huomioon, että IAEA:n hallintoneuvosto on kehottanut pääjohtajaa raportoimaan asiasta Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolle,

F.  panee merkille, että EU:n kolme jäsenvaltiota totesivat 12. tammikuuta 2006 kahden vuoden ajan käytyjen neuvottelujen ajautuneen umpikujaan,

G.  panee järkyttyneenä merkille Ranskan presidentti Chiracin lausunnon ydinaseiden mahdollisesta käytöstä,

1.  vaatii Iranin ydinohjelmia koskevaan kiistaan rauhanomaista poliittista ratkaisua; vahvistaa vastustavansa kaikkia sotilaallisia toimia tai voimatoimilla painostusta, ja varoittaa, että sotilaalliset toimet johtaisivat syvempään kriisiin alueella;

2.  muistuttaa Iranin hallitusta ja parlamenttia YK:n peruskirjan 2 artiklasta johtuvasta velvollisuudesta pidättyä kansainvälisissä suhteissa minkään valtion alueelliseen koskemattomuuteen tai poliittiseen itsenäisyyteen kohdistuvan tai muutoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärien vastaisen väkivallan käytöstä tai sillä uhkaamisesta; muistuttaa Kansainvälisen tuomioistuimen 8. heinäkuuta 1996 antamasta neuvoa-antavasta lausunnosta, jonka mukaan ydinaseilla uhkailu tai niiden käyttö olisi yleisten kansainvälisen oikeuden säännösten ja erityisesti humanitaarisen oikeuden säännösten ja periaatteiden vastaista;

3.  on suuresti huolissaan siitä, että IAEA ei ole vielä kyennyt selventämään eräitä Iranin ydinohjelmaan liittyviä tärkeitä näkökohtia; pahoittelee, että Iran ei noudattanut IAEA:n pyyntöjä tiivistää yhteistyötä; kehottaa Irania tekemään IAEA:n kanssa ripeästi täysipainoista yhteistyötä, mikä on järjestön pääjohtajan mukaan välttämätöntä ja sitä on odotettu jo kauan, sekä erityisesti auttamaan IAEA:ta selvittämään mahdolliset ydinohjelman sotilaalliseen ulottuvuuteen liittyvät toimet;

4.  kehottaa Irania vastaamaan myönteisesti IAEA:n hallintoneuvoston kannanottoon, jonka mukaan avoinna olevat kysymykset voidaan ratkaista ja luottamusta voidaan lisätä vain, jos Iranin ohjelma on kokonaan rauhanomainen ja jos Iran vastaa myönteisesti hallintoneuvoston esittämiin kehotuksiin toteuttaa luottamusta lisääviä toimia, joita ovat erityisesti seuraavat:

• –kaikkien rikastamista ja jälleenkäsittelyä koskevien toimintojen ehdoton ja kestävä uudelleen keskeyttäminen, tutkimus ja kehitys mukaan luettuna, IAEA:n varmennettavissa olevalla tavalla,
• –raskaalla vedellä hidastetun tutkimusreaktorin rakentamisen uudelleen harkitseminen,
• –Iranin kanssa 18. joulukuuta 2003 allekirjoitetun lisäpöytäkirjan pikainen ratifiointi ja kokonaisvaltainen täytäntöönpano,
• –odotettaessa lisäpöytäkirjan ratifiointia toimiminen edelleen sen määräysten mukaisesti;

5.  katsoo, että kattavaan ja tasapainoiseen ratkaisuun päästään vain, jos tunnustetaan että Iranilla on oikeus ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön edellyttäen, että se saa samalla kansainvälisen yhteisön vakuuttuneeksi ydinohjelmansa rauhanomaisesta luonteesta; panee merkille Venäjän ehdotukset ja kehottaa Irania ottamaan ne vakavissaan huomioon;

6.  muistuttaa neuvostoa ja jäsenvaltioita siitä, että ydinaseriisunta ja ydinsulku liittyvät oleellisesti toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, ja kehottaa toteuttamaan kaikki toteutettavissa olevat toimet ydinsulkusopimuksen täytäntöönpanemiseksi kaikilta osin;

7.  on huolissaan siitä, että Israel, Intia ja Pakistan eivät ole liittyneet ydinsulkusopimukseen; kehottaa näitä maita liittymään kyseiseen sopimukseen;

8.  katsoo, että neuvottelut ydinasevapaan alueen luomisesta Lähi-itään ja Välimeren alueelle saattaisivat olla tärkeä askel alueen maiden turvallisuusongelmien ratkaisussa; kehottaa EU:n kolmea jäsenvaltiota ottamaan ajatuksen esiin neuvotellessaan Iranin kanssa;

9.  kehottaa kaikkia ydinasevaltioita, sekä virallisia että epävirallisia, ja erityisesti Ranskaa, Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Yhdysvaltoja ja Israelia myöntämään kielteiset turvallisuustakuut Iranille ja kaikille muille alueen valtioille;

Muut asiat

10.  ilmaisee vakavan huolestuneisuutensa Iranin viranomaisten provosoivista vastauksista kansainvälisessä yhteisössä suurta levottomuutta herättäneisiin kysymyksiin;

11.  toistaa olevansa hyvin huolissaan siitä, että kansalaisten perusoikeuksien ja poliittisten vapauksien tilanne Iranissa on huonontunut helmikuun 2004 parlamenttivaalien jälkeen; tuomitsee Iranin viranomaisten rutiininomaisesti harjoittaman vankien kidutuksen ja pahoinpitelyn sekä pidennetyn eristyksen, joilla rangaistaan opposition edustajia; tuomitsee sen, että valtiollisten tiedotusvälineiden mukaan heinäkuusta 2005 alkaneella presidentti Mahmud Ahmadinejadin hallintokaudella Iranissa on tuomittu yli 140 ihmistä kuolemaan;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Iranin, Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan, Israelin, Intian ja Pakistanin hallituksille ja parlamenteille sekä IAEA:n pääjohtajalle ja YK:n pääsihteerille.