PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
8.3.2006
esittäjä(t): Pierre Schapira ja Miguel Angel Martínez Martínez
PSE-ryhmän puolesta
Meksikossa 16.–22. maaliskuuta 2006 järjestettävästä neljännestä maailman vesifoorumista
B6‑0149/2006
Euroopan parlamentin päätöslauselma Meksikossa 16.–22. maaliskuuta 2006 järjestettävästä neljännestä maailman vesifoorumista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon kolmen ensimmäisen maailman vesifoorumin, jotka järjestettiin Marrakešissa vuonna 1997, Haagissa vuonna 2000 ja Kiotossa vuonna 2003, loppujulistukset,
– ottaa huomioon Bonnissa vuonna 2001 järjestetyn kansainvälisen vesikokouksen ministeritasolla antaman julistuksen, jossa korostetaan pikaista tarvetta hankkia uutta rahoitusta kaikilta mahdollisilta sijoittajaryhmiltä sekä tarvetta täydentää veden julkista rahoitusta yksityisen pääoman avulla edistämällä samalla paikallistason toimia,
– ottaa huomioon vuonna 1992 pidetyn Dublinin konferenssin julistuksen, jossa suositellaan sellaista vesivarojen yhdennettyä hallintaa, jossa tunnustetaan veden arvo sen kaikissa käyttötarkoituksissa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,
A. ottaa huomioon, että maailman vesineuvoston kolmen vuoden välein koolle kutsuma maailman vesifoorumi on paikka, jossa keskustellaan veden ja vesivarojen hallintaan liittyvistä maailmanlaajuisista poliittisista päätöksistä ja pohjustetaan niitä,
B. ottaa huomioon, että Mexico Cityssä järjestettävän maailman vesifoorumin, jonka teemana ovat maailmanlaajuisen haasteen edessä toteutettavat paikalliset toimet, yhteydessä järjestetään ministeritason kokous sekä alueellisia keskusteluja mantereittain,
C. katsoo, että veden oikeudenmukainen jakautuminen voi olla alueellisen yhdentymisen kannalta positiivinen tekijä,
D. ottaa huomioon, että maailman vesifoorumissa tehdään ratkaisevan tärkeitä päätöksiä ja että se on saanut innoituksensa Maailmanpankilta sekä roolista, jonka Maailmanpankki aikoo omaksua maailman vesivarojen tulevaan hallintaan liittyvässä maailmanlaajuisessa koordinoinnissa,
E. ottaa huomioon, että Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat olleet ratkaisevan tärkeässä asemassa monissa kehitysmaissa, kun ne on saatu yksityistämään vesihuoltojärjestelmänsä,
F. ottaa huomioon, että seitsemännessä Yhdistyneiden Kansakuntien asettamassa vuosituhannen kehitystavoitteessa on sitouduttu puolittamaan vuoteen 2015 mennessä niiden ihmisten lukumäärä, joilla ei ole jatkuvasti käytössään juomavettä tai riittävää jätevesihuoltoa, sillä kyseisen tavoitteen saavuttaminen on yksi köyhyyden poistamisen avaintekijöistä,
G. ottaa huomioon, että se totesi 11. maaliskuuta 2004 sisämarkkinastrategiasta ja vuosien 2003–2006 painopisteistä antamassaan päätöslauselmassa, että "koska vesi on ihmiskunnan yhteinen hyödyke, vesivoimavarojen hallinnointiin ei saa soveltaa sisämarkkinasääntöjä",
H. katsoo, että veteen, joka on rajallinen ja haavoittuva resurssi, liittyviä kysymyksiä on tarkasteltava pikemminkin taloudellisen niukkuuden sekä toimijoiden monimutkaisessa ketjussa tapahtuvan koordinoinnin kuin fyysisen niukkuuden kannalta,
I. ottaa huomioon, että vesihuolto on järjestetty erittäin epätasa-arvoisesti, vaikka sen pitäisi olla yleinen julkispalvelu, ja että siitä voidaan parhaiten päättää ja sitä voidaan parhaiten hallinnoida paikallistasolla,
J. ottaa huomioon, että vesivarojen hallinta on kehityksen kannalta välttämätöntä ja että olemassaolon edellytykset pohjautuvat siihen, mikä on nähtävissä erityisesti silloin, kun vesipula johtaa puutteelliseen elintarviketurvaan,
K. ottaa huomioon, että elämälle välttämättömän veden "laatu" on yksi tärkeimmistä kuolleisuuden syistä kehitysmaissa, että se aiheuttaa vuodessa kahdeksan miljoonan ihmisen kuoleman, joista puolet on lapsia, että yli miljardi ihmistä ei saa helposti eikä kohtuuhintaan juomavettä käyttöönsä ja että lisäksi kaksi ja puoli miljardia ihmistä on kokonaan vailla jätevesihuoltoa,
L. ottaa huomioon, että vesihuoltojärjestelmien yksityistäminen vähemmän kehittyneissä maissa on johtanut usein vähävaraisten ihmisten jäämiseen ilman juomavettä, koska investoinnit ovat keskittyneet kaupunkiväestön maksukykyiseen osaan, vaikka ihmisillä pitäisi olla oikeus saada vettä kohtuulliseen ja tasapuoliseen hintaan voidakseen tyydyttää perustarpeensa,
M. katsoo, että kaupunkien kasvaessa hallitsemattomasti veteen ja jätevesihuoltoon kaupunkiympäristössä liittyvät kysymykset ovat kehityksen kannalta olennaisen tärkeitä, koska paikallisten julkisten palvelujen ympärille voi kehittyä kunnallisia parhaita käytäntöjä demokraattisen hallinnon alalla, kun taas kehitysmaiden paikallisyhteisöillä on suuria vaikeuksia hankkia rahoitusta ja mobilisoida tarvittavia voimavaroja,
N. ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut miljardin euron käyttämistä yhdeksännestä EKR:stä eurooppalaiseen vesirahastoon, että neuvosto on hyväksynyt 500 miljoonan euron käyttämisen kyseiseen tarkoitukseen ja että kyseinen rahasto on vakiinnuttanut käytännöksi ehdotuspyyntöjen julkaisemisen, jolloin kaikille toimijoille tarjotaan tasavertaiset mahdollisuudet,
O. ottaa huomioon, että ensimmäisen ehdotuspyynnön tulokset osoittavat, että vain kolme prosenttia hyväksytyistä hankkeista on paikallisyhteisöjen esittelemiä, mikä on vähemmän kuin yksi prosentti myönnetystä kokonaissummasta (eli 230 miljoonaa euroa),
P. ottaa huomioon, että viimeisimmässä, Kiotossa järjestetyssä kokouksessaan maailman vesifoorumi arvioi, että maailman vesiongelman ratkaisemiseksi tarvitaan investointeja 180 miljardin dollarin edestä eli kaksi kertaa nykyisen kokonaistukimäärän verran,
1. pahoittelee sitä, että maailman vesifoorumilta puuttuu demokraattinen legitimiteetti;
2. vaatii ottamaan käyttöön kaikki voimavarat, jotta kaikkein köyhimpien maiden köyhimmät asukkaat saavat vettä käyttöönsä;
3. korostaa, että kaikkeen vesivarojen hallintaa koskevaan politiikkaan on sisällyttävä myös kansanterveyden ja ympäristön suojelu; korostaa, että maailman vesifoorumin pitäisi auttaa kehittämään sellaisia strategioita, jotka edistäisivät sellaista taloudellista ja maataloudellista kehitystä, joka kävisi yksiin veden laadun korkean tason ylläpitämisen tai palauttamisen kanssa niin pohjaveden kuin loppukäyttäjälle toimitettavan vedenkin tapauksessa;
4. pyytää, että Euroopan vesirahaston varoja AKT-maiden hyväksi lisätään kymmenennen EKR:n puitteissa ja että kehitetään rahoitusmuotoja mukaan luettuna yksityiset tai julkisen ja yksityisen sektorin yhteiset sekä innovatiivisten kumppanuuksien rahoitusmuodot sekä solidaariset rahoitusmuodot; toivoo, että kansainväliset instanssit lisäävät veden osuutta sitoumuksissaan ja että velkojen vähentäminen hyödyttää vesihuoltoon tehtäviä investointeja;
5. pyytää, että Euroopan unionin paikallisviranomaisia kehotetaan käyttämään osa käyttäjiltä vesi- ja jätevesihuoltopalveluista saatavista maksuista hajautettuihin yhteistyötoimiin;
6. kehottaa komissiota edistämään ja tehostamaan alueellista yhteistyötä rajat ylittävillä vesialtailla vesivarojen yhdennetyn hallinnan parantamiseksi ja rajat ylittävien vesivarojen kestävän ja tasapuolisen hallinnan varmistamiseksi, jotta voidaan ehkäistä konfliktien syntyminen;
7. painottaa, että vesivarojen hallinnan on pohjauduttava hajautettuun, osallistuvaan ja yhdennettyyn lähestymistapaan, joka liittäisi yhteen käyttäjät ja päätöksentekijät laadittaessa vesipolitiikkaa paikallistasolla ja demokraattisesti, mahdollisimman lähellä kansalaisten tarpeita, ja korostaa tässä yhteydessä naisten keskeistä roolia vesihuollossa sekä veden hallinnassa ja suojelussa;
8. toivoo ristiinrahoituksen käyttöä, jonka ansiosta kaikkien köyhimmät voisivat saada vettä kohtuulliseen hintaan;
9. kehottaa edistämään kyseistä asiaa koskevaa kasvatusta ja tietoisuudenedistämistä lasten keskuudessa, sillä he ovat avainasemassa käyttäytymismallien muutoksessa;
10. kehottaa komissiota ja neuvostoa tunnustamaan paikallisviranomaisten perustavanlaatuisen roolin veden suojelussa ja hallinnassa, toivoo, että niille myönnettäisiin suoraan rahoitusta, jotta ne voisivat vastata kaikkialla vesialan hallinnasta, ja pahoittelee, että Euroopan unionin paikallisyhteisöjen osaamista, kokemusta ja resursseja ei oteta huomioon, tuoda esille eikä hyödynnetä riittävästi eurooppalaisissa yhteisrahoitusohjelmissa, koska Euroopan unionin paikallisyhteisöt ovat teknisen osaamisensa, taitotietonsa ja kokemuksensa ansiosta erityisen tärkeitä toimijoita, jotka pystyisivät auttamaan kehitysmaiden yhteisöjä;
11. pyytää komissiota edustamaan Euroopan unionia Mexico Cityssä järjestettävässä foorumissa tehtävänään
- –käsitellä juomaveden saantia elintärkeänä oikeutena ja perustavanlaatuisena ihmisoikeutena, eikä kauppatavarana, jota koskevat ainoastaan markkinasäännöt,
- –puolustaa tässä päätöslauselmassa esitettyjä periaatteita;
12. toivoo, että Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa käynnistetään neuvottelut edellä mainitun oikeuden tunnustavan kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.