PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
13.11.2006
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Tobias Pflüger, Mary Lou McDonald, Adamos Adamou, André Brie, Vittorio Agnoletto ja Willy Meyer Pleite
GUE/NGL-ryhmän puolesta
biologisia ja toksiiniaseita koskevasta yleissopimuksesta (BTWC), rypälepommeista ja tavanomaisista aseista
B6‑0587/2006
Euroopan parlamentin päätöslauselma biologisia ja toksiiniaseita koskevasta yleissopimuksesta (BTWC), rypälepommeista ja tavanomaisista aseista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon tiettyjä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen (CCW, nk. epäinhimillisten aseiden kieltämistä koskeva yleissopimus) kolmannen tarkistuskonferenssin, joka pidetään Genevessä 7.–17. marraskuuta 2006,
– ottaa huomioon vuoden 1972 biologisia ja toksiiniaseita koskevan yleissopimuksen (BTWC) kuudennen tarkistuskonferenssin, joka pidetään Genevessä 20. marraskuuta–8. joulukuuta 2006,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa biologisia ja toksiiniaseita (BTWC) sekä tiettyjen epäinhimillisten aseiden kieltämistä (CCW) koskevista yleissopimuksista ja erityisesti 14. kesäkuuta 2001 antamansa päätöslauselman ensiksi mainitun yleissopimuksen noudattamista koskevasta pöytäkirjasta,
– ottaa huomioon EU:n vuonna 2003 hyväksytyn joukkotuhoaseita koskevan strategian samoin kuin 17. marraskuuta 2005 annetun parlamentin päätöslauselman joukkotuhoaseiden leviämisen estämisestä: Euroopan parlamentin rooli,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että BTWC on erityisen yleismaailmallinen, koska suurin osa maailman valtioista (155 valtiota 1. tammikuuta 2006 mennessä, kaikki YK:n turvallisuusneuvoston jäsenet mukaan luettuina) on allekirjoittanut sen, ja ottaa huomioon, että siitä huolimatta yleissopimus on puutteellinen sen noudattamista koskevien tarkastamissääntöjen puuttumisen vuoksi; ottaa huomioon myös sen, että BTWC laadittiin aikana, jolloin biologisia aseita hallussaan pitävien ei-valtiollisten toimijoiden mahdollista uhkaa ei ollut tunnustettu riittävällä tavalla,
B. ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen merijalkaväen I maahanlaskudivisioonan johdolla toimineet Yhdysvaltojen armeijan, merijalkaväen ja Irakin joukot käyttivät valkoista fosforia "Fallujan taistelussa",
C. ottaa huomioon, että Israelin hallitus on tunnustanut, että Israelin joukot tulittivat Hizbollahin asemia fosforikranaateilla Libanonin sodan aikana,
D. ottaa huomioon, että vaikka allekirjoittajavaltioiden lukumäärä on kasvanut jatkuvasti (siten, että 100 valtiota oli allekirjoittanut alustavan puitesopimuksen tammikuussa 2006), CCW on edelleen kaukana yleismaailmallisesta, ja yleissopimuksen asiasisällön muodostavan viiden pöytäkirjan allekirjoittajavaltioiden lukumäärä on merkittävästi alhaisempi (97/vaikutuksiltaan arvaamattomia sirpaleita koskeva pöytäkirja 1 vuodelta 1983, 87/ miinoja ja ansoja koskeva pöytäkirja 2 vuodelta 1983, 93/polttoaseita koskeva pöytäkirja 3 vuodelta 1983, 82/sokaisevia laser-aseita koskeva pöytäkirja 4 vuodelta 1998 ja 23/räjähtämättömiä sodan jäänteitä koskeva pöytäkirja 5 vuodelta 2006),
E. ottaa huomioon, että CCW:n täytäntöönpanoa haittaavat seuraavat puutteet: tarkastusmekanismien puuttuminen (ja noudattamisen varmistamiseen tarvittavan poliittisen tahdon puuttuminen); selkeyden puuttuminen sen osalta, mitkä aseet sisältyvät yleissopimuksen soveltamisalaan; se tosiasia, että, mainittuja aseita voidaan käyttää ja myös käytetään muihin kuin taistelijoihin kohdistuvissa erittäin kiistanalaisissa olosuhteissa (mikä aiheuttaa tarpeettomia ja suhteettomia siviiliuhreja, käyttö kaupunkialueilla mukaan luettuna), ja että niitä ei siitä huolimatta kielletä yleissopimuksessa,
F. toteaa, että biologisten aseiden kieltosopimuksen – samoin kuin kemiallisia aseita koskevan yleissopimuksen ja ydinsulkusopimuksen – tehokas toiminta on äärimmäisen tärkeää siksi, että niiden avulla estetään valtioita käyttämästä näitä ja muita epäinhimillisiä aseita sodankäynnissä, minkä lisäksi myös valtiosta riippumattomia toimijoita, kuten terroristeja ja rikollisia, estetään käyttämästä niitä,
BTWC:n tarkistamiskonferenssin tuloksista ja sen tulevaisuudesta
1. muistuttaa, että BTWC:n viides tarkistuskonferenssi vuonna 2001 päättyi epäonnistumiseen suurelta osin siksi, että Yhdysvaltojen (Bushin) hallinto vetäytyi (jo lähes täydellisesti loppuunsaatetuista) neuvotteluista, jotka koskivat oikeudellisesti sitovan noudattamispöytäkirjan laatimista, jolla oli tarkoitus varmistaa, että BTWC:n sopimusvaltiot noudattavat yleissopimusta, sekä sen vuoksi, että Bushin hallinto vaati tarkastamista koskevien neuvotteluprosessin täydellistä lopettamista;
2. muistuttaa, että BTWC:n kuudes tarkistuskonferenssi antaa mahdollisuuden käynnistää uudelleen pyrkimykset, jotka tähtäävät BTWC:n noudattamisen valvontaa koskevien aitojen ja tehokkaiden keinojen luomiseen;
3. pitää myönteisenä BTWC:tä koskevaa 27. helmikuuta 2006 hyväksyttyä EU:n yhteistä toimintaa sekä 20. maaliskuuta 2006 hyväksyttyä yhteistä kantaa, jolla pyritään tukemaan BTWC:n yleismaailmallisuutta (muuan muassa avustamalla sen täytäntöönpanossa) ja edistämään pragmaattista työohjelmaa sopimuksen täytäntöönpanon ja sen noudattamisen vahvistamiseksi sopimusvaltioissa ja valtiosta riippumattomien toimijoiden toimesta, mikä on tarkoitus saattaa päätökseen ennen vuonna 2011 pidettävää 7. tarkistuskonferenssia;
4. pitää myönteisinä EU:n (sekä neuvoston että komission) jatkuvia diplomaattisia pyrkimyksiä pitää yllä BTWC:n vahvistamista koskevia kansainvälisiä ponnisteluja ja tunnustaa EU:n roolin pyrkimyksissä edistää vapaaehtoisten ei-sitovien tarkastusten käyttämistä "luottamusta lisäävinä toimina" sekä kansallisen lainsäädännön vahvistamista tarkistuskonferenssin edellä;
5. on kuitenkin huolissaan siitä, että EU:n ja kansainvälisen yhteisön ilmeinen haluttomuus puuttua siihen, että Yhdysvallat kieltäytyy hyväksymästä sitovaa tarkastuspöytäkirjaa, vaarantaa BTWC:n tulevaisuuden ja sen uskottavuuden;
BTWC:n tarkistamiskonferenssin tuloksista ja sen tulevaisuudesta
6. pitää myönteisenä sitä, että sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva CCW:n viides pöytäkirja tulee voimaan marraskuussa 2006, mutta on kuitenkin vakuuttunut, että paljon useampien valtioiden olisi allekirjoitettava ja ratifioitava viides pöytäkirja, ja kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään kaiken mahdollisen varmistaakseen, että kaikki EU:n jäsenvaltiot allekirjoittavat ja ratifioivat asianmukaisesti tämän pöytäkirjan;
7. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita vaatimaan – noudattaen CCW:n ajatusta siitä, että tarvittaessa luodaan pöytäkirjoja merkityksellisistä asejärjestelmistä, ja tähdäten asiaa koskevaan erityiseen yleissopimukseen – erityisen kuudennen pöytäkirjan laatimista rypäleammusten (sirpaloituvat pommit) valmistamisen, leviämisen ja käytön kieltämiseksi;
8. toistaa, että valkoista fosforia sisältävien pommien ja napalmpommien käyttö on kiellettävä ja että köyhdytettyä uraania sisältävien taistelukärkien käyttö on lopetettava, ja että on käynnistettävä aloite, joka tähtää mainittujen kieltojen sisällyttämiseen tiettyjä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen kolmanteen pöytäkirjaan tarkoituksena tukea Kansainvälisen Punaisen Ristin ja muiden humanitaaristen järjestöjen vaatimuksia, jotka koskevat ihmisiä vastaan käytettävän fosforin täydellistä kieltämistä;
9. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita täsmentämään CCW:n kolmannen pöytäkirjan (palopommit) soveltamisalaa, jotta voidaan estää valkoista fosforia sisältävien kranaattien käyttö jatkossa sotilas- ja siviilikohteita vastaan ja lopettaa (köyhdytetyn) uraanin käyttö taistelukärjissä;
10. kehottaa Yhdysvaltoja ja Israelia, jotka eivät ole allekirjoittaneet kolmatta pöytäkirjaa, estämään fosforin ja käyttämisen allekirjoittamalla kolmannen pöytäkirjan, mikä tarkoittaa valkoisen fosforin käytön kieltämistä;
BTWC:stä ja CCW:stä yhdessä
11. kehottaa sekä neuvostoa että komissiota tekemään kaikkensa sen varmistamiseksi, että lähitulevaisuudessa sekä BTWC että CCW saavat pysyvän sihteeristön, joka valvoo sopimusten asianmukaista täytäntöönpanoa ja toimii siinä kemiallisia aseita koskevalla yleissopimuksella perustetun Kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n esimerkin mukaan;
12. kehottaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1540 noudatetaan yleismaailmallisesti ja harkitsemaan sen laajentamista kattamaan myös epäinhimilliset tavanomaiset aseet;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioille, Genevessä toimivalle biologisten aseiden kieltämishankkeelle (BWPP), YK:n pääsihteerille ja kaikille YK:n jäsenvaltioille.