PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
13.11.2006
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Elizabeth Lynne ja Marios Matsakis
ALDE-ryhmän puolesta
Genevessä 20. marraskuuta–8. joulukuuta 2006 pidettävästä biologisia ja toksiiniaseita koskevan yleissopimuksen (BTWC) kuudennesta tarkistuskonferenssista,
B6‑0594/2006
Euroopan parlamentin päätöslauselma Genevessä 20. marraskuuta – 8. joulukuuta 2006 pidettävästä biologisia ja toksiiniaseita koskevan yleissopimuksen (BTWC) kuudennesta tarkistuskonferenssista,
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon vuoden 1980 tiettyjä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen (CCW, nk. epäinhimillisten aseiden kieltämistä koskeva yleissopimus) kolmannen tarkistuskonferenssin, joka pidetään Genevessä 7.–17. marraskuuta 2006,
– ottaa huomioon vuoden 1972 biologisia ja toksiiniaseita koskevan yleissopimuksen (BTWC) kuudennen tarkistuskonferenssin, joka pidetään Genevessä 20. marraskuuta–8. joulukuuta 2006,
– ottaa huomioon ja toistaa kantansa, että niin kauan kuin rypälepommeja ei ole kokonaan kielletty, kaikkien valtioiden olisi hyväksyttävä niiden valmistuksen, varastoinnin, kuljetuksen ja käytön keskeyttäminen (kuten parlamentti on kehottanut muun muassa 13. helmikuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa räjähtämättömien taisteluvälineiden (maamiinojen ja rypälepommien) sekä köyhdytettyä uraania sisältävien ammusten haitallisista vaikutuksista),
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa BTWC- ja CCW-yleissopimuksista ja erityisesti 14. kesäkuuta 2001 antamansa päätöslauselman BTWC- yleissopimuksen noudattamista koskevasta pöytäkirjasta,
– ottaa huomioon EU:n vuoden 2003 turvallisuusstrategian ja EU:n vuonna 2003 hyväksytyn joukkotuhoaseita ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmiä koskevan strategian samoin kuin parlamentin 17. marraskuuta 2005 antaman päätöslauselman joukkotuhoaseiden leviämisen estämisestä: Euroopan parlamentin tehtävä,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että BTWC on lähes yleismaailmallinen sopimus, jonka on allekirjoittanut suurin osa maailman valtioista (155 valtiota 1. tammikuuta 2006 mennessä, kaikki YK:n turvallisuusneuvoston jäsenet mukaan luettuina), ja että siitä huolimatta yleissopimus on puutteellinen sen noudattamista koskevien tarkastamissääntöjen puuttumisen vuoksi; ottaa huomioon myös sen, että BTWC laadittiin aikana, jolloin biologisia aseita hallussaan pitävien ei-valtiollisten toimijoiden mahdollista uhkaa ei ollut tunnustettu asianmukaisesti,
B. ottaa huomioon, että vaikka allekirjoittajavaltioiden lukumäärä on kasvanut jatkuvasti (siten, että 100 valtiota oli allekirjoittanut alustavan puitesopimuksen tammikuussa 2006), CCW on edelleen kaukana yleismaailmallisesta, ja yleissopimuksen asiasisällön muodostavan viiden pöytäkirjan allekirjoittajavaltioiden lukumäärä on merkittävästi alhaisempi (piiloräjähteitä koskeva pöytäkirja 1 vuodelta 1983, jonka oli allekirjoittanut 1. tammikuuta 2006 mennessä 97 valtiota, miinoja ja ansoja koskeva pöytäkirja 2 vuodelta 1983 (87), polttoaseita koskeva pöytäkirja 3 vuodelta 1983 (93), sokaisevia laser-aseita koskeva pöytäkirja 4 vuodelta 1998 (82) ja räjähtämättömiä taisteluvälineitä koskeva pöytäkirja 5 vuodelta 2006 (23),
C. ottaa huomioon, että vaikka CCW on asteittain ja "käytön sääntelyn" avulla etenevä aseistariisunnan lähestymistapa, sitä haittaavat seuraavat puutteet: tarkastusmekanismien puuttuminen (ja noudattamisen varmistamista koskevan poliittisen tahdon puuttuminen); selkeyden puuttuminen sen osalta, mitkä aseet kuuluvat yleissopimuksen soveltamisalaan; määräysten vapaaehtoisuus, ja se tosiasia, että mainittuja aseita voidaan käyttää ja myös käytetään erittäin kiistanalaisella ja umpimähkäisellä tavalla (aiheuttaen tarpeettomia ja suhteettomia siviiliuhreja, käyttö kaupunkialueilla), ja että niitä ei siitä huolimatta kielletä yleissopimuksessa;
D. toteaa, että BTWC:n ja CCW:n – samoin kuin kemiallisia aseita koskevan yleissopimuksen ja ydinsulkusopimuksen – tehokas toiminta on äärimmäisen tärkeää siksi, että niiden avulla estetään valtioita sekä valtiosta riippumattomia toimijoita, kuten terroristeja ja rikollisia, käyttämästä epäinhimillisiä aseita sodankäynnissä,
E. on järkyttynyt Israelin puolustusvoimien laajamittaisesta rypälepommien käytöstä äskettäisessä sodassa Etelä-Libanonissa; odottaa YK:n asiantuntijaryhmän 23. syyskuuta aloittaman ja edelleen käynnissä olevan näiden aseiden käyttöä, niiden seurauksia ja kansainvälisen oikeuden säännösten mukaisuutta koskevan tutkimuksen tuloksia,
F. toistaa, että rypälepommit ovat epäinhimillisiä ja umpimähkäisiä aseita, jotka aiheuttavat kohtuuttomia vahinkoja siviileille sekä hyökkäyksen aikaisen vaikutuksensa että konfliktin jälkeen räjähtämättömien ammusten saastuttamien alueiden kautta, korostaa, että kylvetyt pommit uhkaavat kyseisten alueiden taloudellista ja sosiaalista jälleenrakennusta ja on vakuuttunut siitä, että tekniset ratkaisut kuten tytärpommien räjähdysvarmuuden lisääminen ovat olleet täysin riittämättömiä ratkaisuja ongelmaan,
BTWC:n tarkistamiskonferenssin tuloksista ja sen tulevaisuudesta
1. muistuttaa, että BTWC:n viides tarkistuskonferenssi vuonna 2001 päättyi epäonnistumiseen suurelta osin siksi, että Bushin hallitus Yhdysvalloissa vetäytyi (jo lähes täydellisesti loppuunsaatetuista) neuvotteluista, jotka koskivat oikeudellisesti sitovan noudattamista vahvistavan järjestelmän laatimista (eli pöytäkirjan, jolla oli tarkoitus varmistaa, että BTWC:n sopimusvaltiot noudattavat yleissopimusta), ja koska Yhdysvaltojen hallitus vaati valvontaa koskevan neuvotteluprosessin täydellistä katkaisemista;
2. muistuttaa, että BTWC:n kuudes tarkistuskonferenssi antaa mahdollisuuden käynnistää uudelleen pyrkimykset, jotka tähtäävät BTWC:n noudattamisen valvontaa koskevien aitojen ja tehokkaiden keinojen luomiseen;
3. pitää myönteisenä BTWC:tä koskevaa 27. helmikuuta 2006 hyväksyttyä EU:n yhteistä toimintaa sekä 20. maaliskuuta 2006 hyväksyttyä yhteistä kantaa, jolla pyritään tukemaan BTWC:n yleismaailmallisuutta (muuan muassa avustamalla sen täytäntöönpanossa) ja edistämään pragmaattista työohjelmaa sopimuksen täytäntöönpanon ja sen noudattamisen parantamiseksi sopimusvaltioissa ja valtiosta riippumattomien toimijoiden keskuudessa, mikä on tarkoitus saattaa päätökseen ennen vuonna 2011 pidettävää 7. tarkistuskonferenssia;
4. pitää myönteisinä EU:n (sekä neuvoston että komission) jatkuvia diplomaattisia pyrkimyksiä pitää yllä BTWC:n vahvistamista koskevia kansainvälisiä ponnisteluja ja tunnustaa EU:n roolin pyrkimyksissä edistää vapaaehtoisten ei-sitovien tarkastusten käyttämistä "luottamusta lisäävinä toimina" sekä kansallisen lainsäädännön vahvistamisesta tarkistuskonferenssin edellä;
5. on kuitenkin huolissaan siitä, että EU:n ja kansainvälisen yhteisön ilmeinen haluttomuus puuttua siihen, että Yhdysvallat kieltäytyy hyväksymästä oikeudellisesti sitovaa tarkastuspöytäkirjaa, vaarantaa BTWC:n tulevaisuuden ja uskottavuuden;
6. kehottaa unionia ottamaan tämän asian esille transatlanttisilla foorumeilla (erityisesti Natossa) ja tekemään Yhdysvaltojen hallinnolle selväksi, että sen yksipuolista näkökulmaa ei voida hyväksyä;
CCW:n tarkistamiskonferenssin tuloksista ja sen tulevaisuudesta ja rypälepommien kieltämisen tarpeesta
7. pahoittelee, että CCW:n tarkistamiskonferenssin alussa ei ollut julkisesti esitettyä selkeää EU:n yhteistä kantaa konferenssin asiasisältöä ja tuloksia koskevista tavoitteista ja taktiikasta;
8. kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita täsmentämään CCW:n kolmannen pöytäkirjan (polttoaseet) soveltamisalaa, jotta voidaan estää valkoista fosforia sisältävien kranaattien käyttö jatkossa sotilas- ja siviilikohteisiin ja lopettaa (köyhdytetyn) uraanin käyttö taistelukärjissä aseellisten konfliktien yhteydessä;
9. panee tyytyväisenä merkille, että CCW:n viides pöytäkirja sodanaikaisista räjähteistä tuli voimaan 12. marraskuuta 2006 ja on nyt kansainvälisoikeudellisesti sitova; korostaa, että sen mukaisesti valtioiden on siivottava alueensa räjähtämättömistä ammuksista konfliktien jälkeisten siviiliuhrien määrän vähentämiseksi; korostaa myös, että pöytäkirja velvoittaa ammuksista vastuussa olevat osapuolet auttamaan niiden raivaamisessa, vaikka alue ei olisikaan niiden hallussa; vaatii soveltamaan pöytäkirjaa kaiken tyyppisiin räjähtämättömiin ammuksiin, myös rypälepommeihin;
10. korostaa, että useiden muidenkin valtioiden olisi allekirjoitettava ja ratifioitava tämä pöytäkirja (sekä CCW-puiteyleissopimus ja muut neljä pöytäkirjaa) ja että tekstin heikkouden ja useimpien sen määräysten vapaaehtoisen luonteen takia sen menestys riippuu sen määrätietoisesta ja perinpohjaisesta täytäntöönpanosta; pitää valitettavana, että pöytäkirjaa sovelletaan vain tuleviin sotiin; kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään kaiken mahdollisen sen varmistamiseksi, että kaikki EU:n jäsenvaltiot allekirjoittavat ja ratifioivat asianmukaisesti kyseisen pöytäkirjan ja että myös kaikki aseriisuntatukea saavat maat allekirjoittavat ja ratifioivat pöytäkirjan, vaikka ne eivät olisi vielä liittyneet CCW-yleissopimukseen (esimerkiksi Libanon);
11. YK:n hätäapukoordinaattorin Jan Egelandin ja YK:n pääsihteerin Kofi Annanin CCW-tarkistuskonferenssin alkajaisiksi esittämää kehotusta, että kaikki valtiot pidättyisivät rypälepommien käytöstä asutuilla alueilla ja tuhoaisivat epätarkat ja epäluotettavat rypälepommit;
12. tukee Kansainvälisen Punaisen Ristin CCW-tarkistuskonferenssissa esittämää kehotusta tuhota tällaisten aseiden varastot ja järjestää asiantuntijakokous vuoden 2007 alussa sopimaan siitä, mitä asioita rypäleammuksia koskevaan sopimukseen pitäisi sisällyttää;
13. panee erittäin tyytyväisenä merkille, että syyskuussa 2006 järjestyssä CCW-kokouksessa kuusi valtiota (Itävalta, Vatikaani, Irlanti, Meksiko, Uusi-Seelanti ja Ruotsi) kehottivat harkitsemaan "sitovaa säädöstä, jolla puututtaisiin rypälepommien aiheuttamiin humanitaarisiin ongelmiin", ja että CCW-tarkistuskonferenssin kolmen ensimmäisen päivän aikana ehdotusta tukivat Argentiina, Costa Rica, Tsekin tasavalta, Tanska, Saksa Unkari, Liechtenstein, Portugali, Slovakia, Slovenia, Espanja ja Sveitsi, ja että useat muut valtiot ilmaisivat aikomuksensa tehdä samoin;
14. panee tyytyväisenä merkille useiden valtioiden, kuten Belgian ja Norjan aloitteet kansallisen lainsäädännön laatimiseksi rypäleammusten kieltämiseksi niiden alueella ja asevoimissa;
15. korostaa, että kansainvälisen yhteisön pitää aloittaa viipymättä neuvottelut perusteellisen ja tehokkaan yleissopimuksen laatimiseksi rypäleammusten kieltämiseksi maailmanlaajuisesti samaan tapaan kuin jalkaväkimiinojen kohdalla on tehty;
16. panee tyytyväisenä merkille tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen kolmannessa tarkistuskonferenssissa Genevessä saavutetun 24 valtion sopimuksen aloittaa neuvottelut uudesta rypälepommeja koskevasta kansainvälisestä laista; panee tyytyväisenä merkille, että uusi sopimus räjähtämättömistä taisteluvälineistä on tullut voimaan, mutta pahoittelee, että se ei ratkaise riittävässä määrin rypälepommien aiheuttamaa ongelmaa;
17. yleissopimusta odotettaessa kehottaa unionia ja jäsenvaltioita vaatimaan – noudattaen CCW:n ajatusta siitä, että tarvittaessa luodaan pöytäkirjoja merkityksellisistä asejärjestelmistä – erityisen kuudennen pöytäkirjan laatimista rypäleammusten valmistuksen, varastoinnin, kuljetuksen ja käytön kieltämiseksi;
18. toistaa kaikille EU:n ja Naton jäsenvaltioille antamansa kehotuksen antaa kansallisia säädöksiä rypäleammusten valmistuksen, varastoinnin, kuljetuksen ja käytön kieltämiseksi (mukaan lukien alalla edelleen toimiviin pankkeihin ja yhtiöihin kohdistettavat pakotteet) ja julistamaan avoimesti, että niiden asevoimat eivät käytä näitä aseita missään niiden alaisuudessa toteutettavassa kansainvälisessä operaatiossa;
BTWS:stä ja CCW:stä yhdessä
19. kehottaa EU:n jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota työskentelemään ponnekkaasti sen varmistamiseksi, että lähitulevaisuudessa sekä BTWC että CCW saavat pysyvän sihteeristön, joka valvoo sopimusten asianmukaista täytäntöönpanoa ja toimii siinä kemiallisia aseita koskevalla yleissopimuksella perustetun Kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n esimerkin mukaan;
20. kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita edistämään ja hyväksymään rypäleammusten käyttökieltoa, sillä rypäleammukset ovat yksi biologisten ja myrkyllisten aineiden levittämiskeino;
21. kehottaa EU:n jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että 28.huhtikuuta 2004 hyväksytty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540 joukkotuhoaseiden leviämisen estämisestä ei-valtiollisten toimijoiden keskuudessa pannaan yleismaailmallisesti täytäntöön, ja harkitsemaan sen soveltamisalan ulottamista koskemaan joukkotuhoaseiden lisäksi myös epäinhimillisiä tavanomaisia aseita;
22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, alan asianomaisille kansalaisjärjestöille sekä YK:n pääsihteerille ja kaikille YK:n jäsenvaltioille.