PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
13.11.2006
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Angelika Beer
Verts/ALE-ryhmän puolesta
biologisista aseista ja epäinhimillisistä tavanomaisista aseista (biologisia ja toksiiniaseita koskevan yleissopimuksen (BTWC) ja tiettyjen epäinhimillisten aseiden kieltämistä koskevan yleissopimuksen (CCW) tarkistuskonferenssit marraskuussa 2006) ja rypälepommien kieltämisestä
B6‑0611/2006
Euroopan parlamentin päätöslauselma biologisista aseista ja epäinhimillisistä tavanomaisista aseista (biologisia ja toksiiniaseita koskevan yleissopimuksen (BTWC) ja tiettyjen epäinhimillisten aseiden kieltämistä koskevan yleissopimuksen (CCW) tarkistuskonferenssit marraskuussa 2006) ja rypälepommien kieltämisestä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon vuoden 1980 tiettyjä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen (CCW, nk. epäinhimillisten aseiden kieltämistä koskeva yleissopimus) kolmannen tarkistuskonferenssin, joka pidetään Genevessä 7.–17. marraskuuta 2006,
– ottaa huomioon vuoden 1972 biologisia ja toksiiniaseita koskevan yleissopimuksen (BTWC) kuudennen tarkistuskonferenssin, joka pidetään Genevessä 20. marraskuuta–8. joulukuuta 2006,
– ottaa huomioon ja toistaa kantansa, että niin kauan kuin rypälepommeja ei ole kokonaan kielletty, kaikkien valtioiden olisi hyväksyttävä niiden valmistuksen, varastoinnin, kuljetuksen ja käytön keskeyttäminen (kuten parlamentti on kehottanut muun muassa 13. helmikuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa räjähtämättömien taisteluvälineiden (maamiinojen ja rypälepommien) sekä köyhdytettyä uraania sisältävien ammusten haitallisista vaikutuksista),
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa BTWC- ja CCW-yleissopimuksista ja erityisesti 14. kesäkuuta 2001 antamansa päätöslauselman ensiksi BTWC- yleissopimuksen noudattamista koskevasta pöytäkirjasta,
– ottaa huomioon EU:n vuoden 2003 turvallisuusstrategian sekä joukkotuhoaseita ja EU:n vuonna 2003 hyväksytyn joukkotuhoaseita ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmiä koskevan strategian samoin kuin parlamentin 17. marraskuuta 2005 antaman päätöslauselman joukkotuhoaseiden leviämisen estämisestä: Euroopan parlamentin tehtävä,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että BTWC on lähes yleismaailmallinen sopimus, jonka on allekirjoittanut suurin osa maailman valtioista (155 valtiota 1. tammikuuta 2006 mennessä, kaikki YK:n turvallisuusneuvoston jäsenet mukaan luettuina), ja että siitä huolimatta yleissopimus on puutteellinen sen noudattamista koskevien tarkastamissääntöjen puuttumisen vuoksi; ottaa huomioon myös sen, että BTWC laadittiin aikana, jolloin biologisia aseita hallussaan pitävien ei-valtiollisten toimijoiden mahdollista uhkaa ei ollut tunnustettu asianmukaisesti,
B. ottaa huomioon, että vaikka allekirjoittajavaltioiden lukumäärä on jatkuvasti kasvanut (100 valtiota oli allekirjoittanut alustavan puitesopimuksen tammikuussa 2006), CCW on edelleen kaukana yleismaailmallisesta, ja yleissopimuksen käytännön täytäntöönpanorungon muodostavan viiden pöytäkirjan allekirjoittajavaltioiden lukumäärä on merkittävästi alhaisempi (tilanne 1. tammikuuta 2006: 97 valtiota allekirjoittanut piiloräjähteitä koskevan pöytäkirjan 1 vuodelta 1983, 87 valtioita allekirjoittanut miinoja ja ansoja koskevan pöytäkirjan 2 vuodelta 1983, 93 valtiota allekirjoittanut polttoaseita koskevan pöytäkirjan 3 vuodelta 1983, 82 valtiota allekirjoittanut sokaisevia laser-aseita koskevan pöytäkirjan 4 vuodelta 1998 ja 23 valtiota allekirjoittanut räjähtämättömiä taisteluvälineitä koskevan pöytäkirjan 5 vuodelta 2006),
C. ottaa huomioon, että vaikka CCW on asteittain ja "käytön sääntelyn" avulla etenevä aseistariisunnan lähestymistapa, sen täytäntöönpanoa haittaavat seuraavat puutteet: tarkastusmekanismien puuttuminen (ja noudattamisen varmistamista koskevan poliittisen tahdon puuttuminen); selkeyden puuttuminen sen osalta, mitkä aseet kuuluvat yleissopimuksen soveltamisalaan; määräysten vapaaehtoisluonne; se tosiasia, että kyseisiä aseita voidaan käyttää ja myös käytetään erittäin kiistanalaisilla ja mielivaltaisilla tavoilla (jotka aiheuttavat tarpeettomia ja kohtuuttomia siviiliuhreja, käyttö kaupunkialueilla mukaan luettuna) ja että niitä ei siitä huolimatta ole kielletty yleissopimuksessa,
D. toteaa, että BTWC- ja CCW-yleissopimusten samoin kuin kemiallisia aseita koskevan yleissopimuksen ja ydinsulkusopimuksen tehokas soveltaminen on äärimmäisen tärkeää siksi, että niiden avulla estetään sekä sotaa käyviä valtioita että myös valtioista riippumattomia toimijoita, kuten terroristeja ja rikollisia, käyttämästä epäinhimillisiä aseita,
E. on järkyttynyt siitä suuresta määrästä rypälepommeja, joita Israelin puolustusvoimat käytti Israelin ja Hizbollahin viimeisimmässä sodassa Etelä-Libanonissa ja joiden käytön se myönsi 22. elokuuta 2006, sekä Hizbollahin Israelin siviiliväestöön kohdistaman massiivisen voimankäytön, muun muassa ohjukset, joiden tarkoituksena oli aiheuttaa mahdollisimman paljon vahinkoa siviilikohteille, kuten Amnesty International raportoi 14. syyskuuta 2006,
F. toistaa, että rypälepommit ovat epäinhimillisiä ja mielivaltaisia aseita, jotka aiheuttavat valtavia vahinkoja siviileille sekä hyökkäyshetkellä että pilaamalla konfliktin jälkeen alueita räjähtämättömillä taisteluvälineillä; korostaa, että tällainen alueiden pilaantuminen vaarantaa kyseisten alueiden taloudellisen ja sosiaalisen elpymisen, ja katsoo, että tekniset ratkaisut, kuten pommien räjähdysvarmuuden lisääminen, ovat osoittautuneet riittämättömäksi ratkaisuksi tähän ongelmaan,
BTWC-tarkistuskonferenssin tuloksista ja sen tulevaisuudesta
1. muistuttaa, että vuoden 2001 BTWC:n viidennen tarkistuskonferenssin ensimmäinen osuus päättyi epäonnistumiseen suurelta osin siksi, että Yhdysvaltain Bushin hallinto vetäytyi (jo lähes täydellisesti loppuunsaatetuista) neuvotteluista, jotka koskivat oikeudellisesti sitovan noudattamista lujittavan järjestelmän laatimista (so. pöytäkirjaa, jolla oli tarkoitus varmistaa, että BTWC-sopimusvaltiot noudattavat yleissopimusta), ja että Yhdysvaltain hallitus vaati tarkastusneuvotteluprosessin täydellistä katkaisemista;
2. muistuttaa, että BTWC:n kuudes tarkistuskonferenssi antaa mahdollisuuden käynnistää uudelleen pyrkimykset, jotka tähtäävät BTWC:n noudattamisen valvontaa koskevien aitojen ja tehokkaiden keinojen luomiseen;
3. pitää myönteisenä BTWC:tä koskevaa 27. helmikuuta 2006 hyväksyttyä EU:n yhteistä toimintaa sekä 20. maaliskuuta 2006 hyväksyttyä yhteistä kantaa, jolla pyritään edistämään BTWC:n yleismaailmallisuutta (muuan muassa avustamalla sen täytäntöönpanossa) ja luomaan pragmaattinen seurantaohjelma sopimuksen täytäntöönpanon ja sen noudattamisen tehostamiseksi sopimusvaltioiden ja valtiosta riippumattomien toimijoiden toimesta, mikä on tarkoitus saattaa päätökseen ennen vuonna 2011 pidettävää seitsemättä tarkistuskonferenssia;
4. pitää myönteisinä EU:n (sekä neuvoston että komission) jatkuvia diplomaattisia pyrkimyksiä pitää yllä BTWC:n vahvistamista koskevia kansainvälisiä ponnisteluja ja tunnustaa EU:n roolin pyrkimyksissä edistää vapaaehtoisten ei-sitovien tarkastusten käyttämistä "luottamusta lisäävinä toimina" sekä kansallisen lainsäädännön vahvistamista tarkistuskonferenssin edellä;
5. on kuitenkin huolissaan siitä, että EU:n ja kansainvälisen yhteisön ilmeinen haluttomuus puuttua siihen, että Yhdysvallat kieltäytyy hyväksymästä oikeudellisesti sitovaa tarkastuspöytäkirjaa, vaarantaa BTWC:n tulevaisuuden ja uskottavuuden;
6. kehottaa unionia ottamaan asian esille transatlanttisilla foorumeilla (erityisesti Natossa) ja tekemään Yhdysvaltain hallinnolle selväksi, että sen yksipuolista näkökulmaa ei voida hyväksyä;
CCW-tarkistuskonferenssin tuloksista ja sen tulevaisuudesta ja rypälepommien kieltämisen tarpeesta
7. pahoittelee, että CCW-tarkistuskonferenssin alussa ei ollut julkisesti esitettyä selkeää EU:n yhteistä kantaa konferenssin asiasisältöä ja tuloksia koskevista tavoitteista ja taktiikasta;
8. kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita täsmentämään CCW:n kolmannen pöytäkirjan (polttoaseet) soveltamisalaa, jotta voidaan estää valkoista fosforia sisältävien kranaattien käyttö jatkossa sotilas- ja siviilikohteisiin ja lopettaa (köyhdytetyn) uraanin käyttö taistelukärjissä aseellisten konfliktien yhteydessä;
9. pitää myönteisenä, että CCW:n viides pöytäkirja sodanaikaisista räjähteistä tuli voimaan 12. marraskuuta 2006 ja nyt kansainvälisoikeudellisesti sitova; korostaa tämän merkitsevän sitä, että valtioiden on raivattava alueensa räjähtämättömistä ammuksista, jotta vältytään siviiliuhreilta konfliktien jälkeen; korostaa lisäksi, että kyseinen pöytäkirja velvoittaa sodanaikaisista räjähteistä vastuulliset tahot osallistumaan niiden raivaukseen, vaikka raivattava alue ei olisikaan niiden hallinnassa; vaatii soveltamaan pöytäkirjaa kaiken tyyppisiin räjähtämättömiin ammuksiin, myös rypälepommeihin;
10. korostaa, että vielä monien valtioiden olisi allekirjoitettava ja ratifioitava kyseinen pöytäkirja (sekä CCW-puitesopimus ja sen neljä muuta pöytäkirjaa) ja että sen tekstin heikkouden ja sen useimpien määräysten vapaaehtoisluonteisuuden vuoksi sen menestyksellisyys riippuu sen päättäväisesti ja perusteellisesta täytäntöönpanosta; pitää valitettavana, että pöytäkirjaa sovelletaan vain tuleviin sotiin; kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään kaiken mahdollisen sen varmistamiseksi, että kaikki EU:n jäsenvaltiot allekirjoittavat ja ratifioivat asianmukaisesti kyseisen pöytäkirjan ja että myös kaikki aseriisuntatukea saavat maat allekirjoittavat ja ratifioivat pöytäkirjan, vaikka ne eivät olisi vielä liittyneet CCW-yleissopimukseen (esimerkiksi Libanon);
11. pitää myönteisenä YK:n hätäapukoordinaattorin Jan Egelandin ja YK:n pääsihteerin Kofi Annanin CCW-tarkistuskonferenssin alkajaisiksi esittämää kehotusta, että kaikki valtiot jäädyttäisivät rypälepommien käytön asutuilla alueilla ja tuhoaisivat epätarkat ja epäluotettavat rypälepommit;
12. yhtyy Kansainvälisen Punaisen Ristin CCW-tarkistuskonferenssissa esittämään kehotukseen, että tällaisten aseiden kaikki varastot olisi tuhottava ja että alkuvuodesta 2007 olisi järjestettävä asiantuntijakokous tarkastelemaan asioita, jotka olisi sisällytettävä rypälepommeista tehtävään sopimukseen;
13. pitää erittäin myönteisenä, että syyskuussa 2006 pidetyssä CCW-kokouksessa kuusi valtiota (Irlanti, Itävalta, Meksiko, Ruotsi, Uusi-Seelanti ja Vatikaani) kehottivat harkitsemaan oikeudellisesti sitovaa välinettä, jolla voidaan puuttua rypälepommien aiheuttamiin humanitaarisiin kysymyksiin, ja että CCW-tarkistuskonferenssin ensimmäisten kolmen päivän aikana ehdotusta kannattivat Argentiina, Costa Rica, Espanja, Liechtenstein, Portugali, Saksa, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tšekin tasavalta ja Unkari ja että monet muut maat ilmaisivat aikeensa toimia samoin; kehottaa EU:ta ja kaikkia sen jäsenvaltioita antamaan ehdotukselle aktiivisen tukensa;
14. pitää myönteisenä useiden maiden, muun muassa Belgian ja Norjan, esittämiä aloitteita kansallisesta lainsäädännöstä, jolla kiellettäisiin rypälepommien käyttö niiden alueella ja asevoimissa;
15. korostaa, että kansainvälisen yhteisön on aloitettava viipymättä neuvottelut, jotta saadaan jalkaväkimiinat kieltävän sopimuksen tapaan kattava ja tehokas yleissopimus, jolla kielletään rypälepommit maailmanlaajuisesti;
16. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tällaista yleissopimusta odotettaessa vaatimaan – noudattaen CCW:n ajatusta siitä, että tarvittaessa luodaan pöytäkirjoja merkityksellisistä asejärjestelmistä – erityisen kuudennen pöytäkirjan laatimista rypälepommien valmistuksen, varastoinnin, kuljetuksen ja käytön kieltämiseksi;
17. toistaa kaikille EU:n ja Naton jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen hyväksyä kansallisia säädöksiä, joilla kielletään rypälepommien valmistus, varastointi, kuljetus ja käyttö (mukaan luettuina seuraamukset pankeille ja yrityksille, jotka jatkavan alan toimintaa) ja julistaa avoimesti, että niiden asevoimat eivät käytä kyseisiä aseita missään niiden komennossa olevissa kansainvälisissä operaatioissa;
Sekä BTWC- että CCW-yleissopimuksesta
18. kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota pyrkimään kaikin keinoin varmistamaan, että sekä BTWC että CCW saavat lähitulevaisuudessa pysyvän sihteeristön valvomaan sopimusten täytäntöönpanoa ja toimii siinä kemiallisia aseita koskevalla yleissopimuksella perustetun Kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n esimerkin mukaan;
19. kehottaa EU:n jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että 28. huhtikuuta 2004 hyväksytty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540 joukkotuhoaseiden leviämisen estämisestä ja valtioista riippumattomista toimijoista pannaan yleismaailmallisesti täytäntöön, ja harkitsemaan sen soveltamisalan ulottamista koskemaan joukkotuhoaseiden lisäksi myös epäinhimillisiä tavanomaisia aseita;
20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, alan asianomaisille kansalaisjärjestöille sekä YK:n pääsihteerille ja kaikille YK:n jäsenvaltioille.