PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
22.11.2006
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): John Bowis
PPE-DE-ryhmän puolesta
maailman aids-päivästä
B6‑0619 /2006
Euroopan parlamentin päätöslauselma maailman aids-päivästä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 1. joulukuuta 2006 vietettävän maailman aids-päivän, jonka teemana on vastuullisuus,
– ottaa huomioon komission työasiakirjan koordinoidusta ja yhtenäisestä lähestymistavasta HI-viruksen ja aidsin torjumiseksi Euroopan unionissa ja sen naapurivaltioissa,
– ottaa huomioon 24. helmikuuta 2004 annetun Dublinin julistuksen kumppanuudesta HI-viruksen ja aidsin torjumiseksi Euroopassa ja Keski-Aasiassa,
– ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman "HI-virus/aids: aika toimia",
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että ensimmäisen aids-tapauksen toteamisesta kuluneiden 25 vuoden aikana yli 25 miljoonaa ihmistä on kuollut aidsiin,
B. ottaa huomioon, että joka päivä diagnosoidaan noin 13 500 uutta tapausta ja että joka vuosi noin 700 000 lasta saa tartunnan,
C. ottaa huomioon, että pelkästään Saharan eteläpuolisessa Afrikassa arviolta 6 300 ihmistä kuolee joka päivä HI-viruksen/aidsin seurauksena,
D. ottaa huomioon, että vuoden 2006 puoliväliin mennessä vain 24 prosenttia HI-viruslääkitystä tarvitsevista ihmisistä oli saatu lääkityksen piiriin,
E. ottaa huomioon, että Afrikassa, missä on yli 27 miljoonaa ihmistä on saanut HIV-tartunnan, vain 17 prosenttia saa antiretroviraalilääkitystä ja toisen sukupolven antiretroviraalihoitoa tarvitsevien potilaiden määrä kasvaa koko ajan,
F. ottaa huomioon, että lääkkeille asetetut myynti- tai tuontiverot vaikeuttavat antiretroviraalilääkkeiden kohtuuhintaista saatavuutta eräissä Afrikan maissa,
G. ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan tehtävä on huolehtia ehkäisy-, hoito- ja tukiohjelmista erityisesti heikoimmassa asemassa ja vaikeasti tavoitettavissa olevien väestönosien keskuudessa,
H. ottaa huomioon, että vain 5 prosenttia HIV-positiivista lapsista saa lääkehoitoa ja alle 10 prosenttia jo 15 miljoonasta aids-orvosta saa taloudellista tukea,
1. korostaa ehkäisy- ja hoitotoiminnassa osallisina olevien hallitusten, terveyspalvelujen tarjoajien, lääketeollisuuden, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan sekä muiden toimijoiden vastuullisuutta;
2. katsoo, että hallitusten on otettava johtava rooli aids-epidemian torjunnassa ja tuettava julkisin varoin terveyspalveluja, niiden saatavuuden parantamista, valistus- ja tiedotuspalveluja, vapaaehtoisia neuvotapalveluja sekä testaus- ja muita palveluja ja luotava sellaiset sosiaaliset ja oikeudelliset puitteet, jotka rohkaisevat paljastamaan HIV-tartunnan vapaaehtoisesti ja ilman pelkoa seurauksista;
3. toistaa ilmaisemansa ja myös Maailman terveysjärjestön hiljattain ilmaiseman huolen sen johdosta, että eräiden Afrikan maiden hallitukset perivät antiretroviraalilääkkeistä ja muista lääkkeistä myynti- tai tuontiveroa, mikä tekee lääkkeistä niin kalliita, että köyhillä yhteisöillä ei ole varaa niihin; kehottaa komissiota tutkimaan asiaa ja kannustamaan hallituksia luopumaan tällaisista veroista;
4. kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että ongelmasta kärsivät yhteisöt ja kansalaisyhteiskunta otetaan mielekkäällä tavalla mukaan toimintaan sen varmistamiseksi, että lääkkeiden yleismaailmallisen saatavuuden toteutumiseksi luoduissa toimintapuitteissa ja asetetuissa tavoitteissa huomioidaan syrjäytyneiden yhteisöjen huolenaiheet ja kokemukset;
5. korostaa kansalaisyhteiskunnan ratkaisevaa roolia HI-viruksen ja aidsin ehkäisyssä sekä ongelmasta kärsivien ihmisten hoidossa ja katsoo, että näitä ihmisiä olisi rohkaistava osallistumaan päätöksentekoon;
6. kehottaa komissiota hyödyntämään EU:n sidosryhmäfoorumia järjestelmällisenä ja säännöllisenä välineenä, jonka avulla kuullaan kansalaisyhteiskunnan edustajia, HI-viruksesta/aidsista kärsiviä ihmisiä ja kehitysmaiden yhteisöperustaisten järjestöjen edustajia;
7. kehottaa huomioimaan vanhukset, orvot ja muut heikossa asemassa olevat lapset toimintalinjoissa, joiden tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja tukea HI-viruksesta/aidsista kärsiviä perheitä, ja ottamaan kyseiset ihmisryhmät mukaan ohjelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon;
8. kehottaa huolehtimaan siitä, että ohjelmilla varmistetaan asianmukainen ja kestävä ravitsemuksellinen apu HI-viruksesta/aidsista kärsiville ihmisille;
9. korostaa, että HI-viruksen ja aidsin leviämisen pysäyttämiseksi ja suuntauksen kääntämiseksi on olennaisen tärkeää kohdentaa erityistoimia tärkeimpiin haavoittuviin ryhmiin;
10. pitää myönteisenä aloitteita, joilla pyritään saamaan ilmaisia tai kohtuuhintaisia lääkkeitä, ja panee merkille lääketeollisuuden vastuun tuotteiden saattamisessa kehitysmaiden ihmisten ulottuville porrastetuin ja eriytetyin hinnoin tärkeiden lääkkeiden, myös antiretroviraalilääkkeiden saatavuuden parantamiseksi;
11. kannustaa hallituksia hyödyntämään kaikkia TRIPS-sopimuksen niille tarjoamia keinoja, kuten pakkolisenssejä, sekä Maailman terveysjärjestöä ja Maailman kauppajärjestöä ja sen jäseniä tarkistamaan TRIPS-sopimuksen kokonaisuudessaan, jotta voidaan parantaa lääkkeiden saatavuutta;
12. pitää myönteisenä HI-viruksen ja adsin sisällyttämistä tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan ja kehottaa tukemaan tutkimusta, joka kohdistuu kehitysmaiden tarpeisiin soveltuviin rokotteisiin, mikrobisideihin ja diagnoosi- ja seurantavälineisiin, epidemioiden leviämismalleihin sekä sosiaalisiin ja käyttäytymistä koskeviin trendeihin;
13. kehottaa sijoittamaan naisille tarkoitettujen ehkäisyvälineiden, kuten mikrobisidien, naisten kondomien ja raiskausten uhreille tarkoitettujen estolääkkeiden, kehitykseen;
14. kehottaa lisäämään sijoituksia lapsille tarkoitettujen lääkkeiden kehitykseen ja tuotantoon;
15. kehottaa komissiota ja kehitysmaiden hallituksia torjumaan leimautumista, joka vaikeuttaa erityisesti työpaikan saamista ja sosiaalista osallisuutta;
16. tukee valtion- ja hallitusten päämiesten YK:n maailmankokouksessa 2005 antamaa sitoumusta, jonka tavoitteena on HI-viruksen/aidsin ehkäisy- ja hoitopalvelujen saattaminen kaikkien ulottuville vuoteen 2010 mennessä; katsoo kuitenkin, että on syytä luoda selkeä suunnitelma yleismaailmallisen saatavuuden rahoittamiseksi ja asettaa kansainvälisiä tavoitteita välitavoitteineen;
17. kehottaa lisäämään turvallisten ja kohtuuhintaisten diagnosointi- ja testauspalvelujen saatavuutta;
18. kehottaa Kansainvälistä valuuttarahastoa luopumaan raha- ja finanssipoliittista ylärajoista, jotka pakottavat maat supistamaan kansanterveys- ja koulutusmenojaan;
19. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman EU:n ja AKT-maiden neuvostoille, komissiolle, Afrikan unionin parlamentille, Maailman terveysjärjestölle, YK:n aids-ohjelmalle (UNAIDS) ja Kansainväliselle valuuttarahastolle.