PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
12.1.2007
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Hélène Flautre, Raül Romeva i Rueda ja Cem Özdemir
Verts/ALE-ryhmän puolesta
viiden bulgarialaisen sairaanhoitajan ja palestiinalaisen lääkärin vangitsemisesta ja oikeudenkäynnistä Bengasin lastensairaalassa vuonna 1999 ilmenneisiin hiv/aids-tapauksiin liittyneiden syytteiden johdosta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B6-0024/2007
B6‑0028/2007
Euroopan parlamentin päätöslauselma viiden bulgarialaisen sairaanhoitajan ja palestiinalaisen lääkärin vangitsemisesta ja oikeudenkäynnistä Bengasin lastensairaalassa vuonna 1999 ilmenneisiin hiv/aids-tapauksiin liittyneiden syytteiden johdosta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon vuonna 1998 hyväksytyt EU:n suuntaviivat suhteissa yhteisön ulkopuolisiin maihin kuolemanrangaistuksiin liittyvissä kysymyksissä,
– ottaa huomioon Euroopan unionin vuosittaiset ihmisoikeusraportit, erityisesti vuosia 2005 ja 2006 koskevat raportit,
– ottaa huomioon Bulgarian liittymistä Euroopan unioniin koskevat päätöslauselmat ja erityisesti 30. marraskuuta 2006 annetun päätöslauselman (25 kohta), 15. joulukuuta 2005 annetun päätöslauselman (32 kohta) ja 13. huhtikuuta 2005 annetun päätöslauselman (39 kohta),
– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston asiaan liittyvät päätelmät,
– ottaa huomioon neuvoston puheenjohtajavaltion Eurooppa-neuvostolle joulukuussa 2005 ja joulukuussa 2006 laatimat selonteot, jotka koskevat EU:n ja Välimeren maiden strategisen kumppanuuden täytäntöönpanoa,
– ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa tästä aiheesta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Libyan viranomaiset pidättivät 9. helmikuuta 1999 muutamia Bengasin Al-Fatih-sairaalan hoitohenkilökuntaan kuuluvia bulgarialaisia työntekijöitä ja että libyalaisessa tuomioistuimessa käynnistettiin 7. helmikuuta 2000 oikeuskäsittely kuutta Bulgarian kansalaista, yhtä palestiinalaista ja yhdeksää libyalaista vastaan syytettynä hi-viruksen tahallisesta tartuttamisesta 393 lapseen, ja että salaliittosyyte peruttiin myöhemmin,
B. ottaa huomioon, että tuomioistuin tuomitsi 6. toukokuu 2004 viisi bulgarialaista sairaanhoitajaa ja yhden palestiinalaislääkärin teloitettaviksi ampumalla; ottaa huomioon, että Libyan korkein oikeus julkisti 25. joulukuuta 2005 päätöksensä kuolemantuomiota koskevasta vetoomuksesta ja määräsi uuden oikeudenkäynnin; ottaa huomioon, että uusi oikeudenkäynti järjestettiin 11. toukokuuta 2006 ja että kuolemantuomiot vahvistettiin 19. joulukuuta 2006,
C. ottaa huomioon, että on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että syytettyjä on kidutettu vankilassa perättömien tunnustusten saamiseksi; katsoo, että syytettyjen oikeuksia on muutoinkin loukattu räikeästi,
D. ottaa huomioon, että tunnustetut kansainväliset hi-viruksen/aidsin asiantuntijat laativat vuonna 2003 Libyan viranomaisten pyynnöstä selonteon, jossa todettiin kategorisesti, että hi-viruksen leviäminen johtui sairaalansisäisestä infektiosta, joka oli alkanut ennen kuin syytetyt olivat saapuneet Libyaan; ottaa huomioon, että äskettäisissä julkaisuissa on annettu vahvaa tieteellistä näyttöä Bengasin tartunnan alkuperästä ja ajankohdasta; toteaa, että tämä syytettyjen viattomuutta tukeva vahva näyttö on sivuutettu kokonaisuudessaan,
E. ottaa huomioon, että EU käynnisti marraskuussa 2004 Bengasin hi-virustartuntaa koskevan toimintasuunnitelman, jossa tartunnan saaneille lapsille ja heidän perheenjäsenilleen annetaan teknistä apua ja lääkintäapua samalla kun Libyan viranomaisia tuetaan aidsin torjunnassa; ottaa huomioon, että yhteisön talousarviosta on myönnetty kyseiseen suunnitelmaan 2 miljoonaa euroa; toteaa, että toimintasuunnitelman täytäntöönpano sujuu hyvin ja että se on saanut komission ja EU:n jäsenvaltioiden tuen; ottaa huomioon, että monet tartunnan saaneet lapset ovat hoidettavina jäsenvaltioiden sairaaloissa;
F. ottaa huomioon, että tammikuussa 2006 perustettiin Bengasin kansainvälinen rahasto, joka on voittoa tavoittelematon ja valtiosta riippumaton yhdistys ja joka pyrkii kehittämään sairaanhoidon paikallisia rakenteita Bengasissa, parantamaan potilaiden saamaa hoitoa ja tukemaan asianomaisia perheitä,
1. palauttaa mieleen, että EU:n kannan mukaan kuolemantuomion lakkauttaminen tukee osaltaan ihmisarvon korostamista ja ihmisoikeuksien asteittaista kehittymistä; painottaa samalla, että EU on nyt laajentanut tätä sitoumustaan ja tavoittelee nyt kuolemantuomion lakkauttamista omalla maaperällään ja kolmansissa maissa;
2. tuomitsee Libyan rikostuomioistuimen 19. joulukuuta 2006 antaman päätöksen, jossa uudessa oikeudenkäynnissä tuomittiin kuolemaan viisi bulgarialaista sairaanhoitajaa – Kristiana Vulcheva, Nasya Nenova, Valentina Siropulo, Valya Chervenyashka ja Snezhana Dimitrova – sekä palestiinalainen lääkäri, Ashraf al-Hajuj, jotka ovat olleet jo kahdeksan vuotta vankilassa Bengasin sairaalassa vuonna 1999 ilmenneen hiv/aids-tapauksen vuoksi;
3. toteaa, että EU ei voi hyväksyä tätä tuomiota, ja uskoo, että asia viedään nyt korkeammalle viranomaiselle oikeudenmukaisen ja puolueettoman ratkaisun löytämiseksi pikaisesti;
4. toistaa olevansa vakavasti huolissaan perusteista, joilla syytetyt henkilöt asetettiin syytteeseen, heidän kohtelustaan pidätyksen aikana ja pitkistä viiveistä prosessissa;
5. korostaa, että Bengasin oikeudenkäynti koskee tammikuusta 2007 välittömästi viittä Euroopan unionin kansalaista;
6. ilmaisee ehdottoman myötätuntonsa Bengasin hiv/aids-tartunnan uhreille ja panee merkille kansainvälisen yhteisön ponnistelut lasten tukemiseksi;
7. kehottaa asianomaisia Libyan viranomaisia toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet kuolemantuomion tarkistamiseksi ja kumoamiseksi ja avaamaan tien tapauksen pikaiseen ratkaisemiseen humanitaariselta pohjalta, millä luotaisiin tarvittavat ennakkoedellytykset Libyaa koskevan yhteisen poliittisen sitoutumisen jatkumiselle;
8. kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita jatkamaan avun tarjoamista hi-virusta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi ja Bengasin kansainvälisen rahaston tukemiseksi, jotta tartunnan saaneiden lasten ja heidän perheidensä kärsimyksiä lievitettäisiin ja autettaisiin Libyan viranomaisia ehkäisemään ja torjumaan hiv-tartuntojen leviämistä maassa;
9. kehottaa komissiota ja neuvostoa harkitsemaan Libyaa koskevan yhteisen poliittisen sitoutumisen tarkistamista kaikilla unionin asianmukaisina pitämillä aloilla, jos kehitys jatkuu kielteisenä;
10. pyytää komissiota ja neuvostoa tiedottamaan Euroopan parlamentille tapauksen tulevista käänteistä;
11. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Libyan hallitukselle, Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille.