PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
7.3.2007
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Hélène Flautre, David Hammerstein Mintz, Raül Romeva i Rueda ja Cem Özdemir
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Euro–Välimeri-suhteista
B6‑0084/2007
Euroopan parlamentin päätöslauselma Euro–Välimeri-suhteista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille Tampereella pidettävän Euro–Välimeri-suhteita käsittelevän ulkoministerikokouksen valmistelusta (KOM(2006)0620),
– ottaa huomioon Tampereella 27. ja 28. marraskuuta 2006 pidetyn 8. ulkoministerikokouksen päätelmät,
– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta (KOM(2006)0726),
– ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2006 Marrakeshissa järjestetyn kaupan alaa koskevan Euro–Välimeri-ministerikokouksen tulokset,
– ottaa huomioon Marrakeshissa 4.–7. marraskuuta 2006 kokoontuneen kansalaisfoorumin loppujulistuksen,
– ottaa huomioon maahanmuuttoa käsitelleet kokoukset, 10.–11. heinäkuuta 2006 Rabatissa järjestetyn Euro–Afrikka-ministerikokouksen ja 22.–23. marraskuuta 2006 Tripolissa järjestetyn kokouksen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 113 artiklan,
A. ottaa huomioon Välimeren ja Lähi-idän strategisen merkityksen Euroopan unionille, ja katsoo, että solidaarinen Välimeren-politiikka on välttämätöntä, jotta voidaan kohdata moninaiset yhteiset haasteet ja päästä tavoitteisiin, joiden tarkoituksena on luoda rauhaan, vakauteen ja yhteiseen vaurauteen perustuva alue,
B. katsoo, ettei kestävä kehitys ole mahdollista ilman rauhaa, vakautta, yhteisvastuuta ja hyvää hallintotapaa ja että kestävän kehityksen on oltava Euro–Välimeri-kumppanuuden keskeisiä tavoitteita,
C. ottaa huomioon, että Israelin ja Palestiinan välinen konflikti on syventynyt viime vuosien aikana, mikä puolestaan on heikentänyt vakavasti humanitaarista tilannetta Gazan alueella ja Länsirannalla ja vaikuttanut erittäin kielteisesti koko alueen turvallisuuteen,
D. ottaa huomioon unionin ja Välimeren alueen maiden ulkoasiainministerien Tampereella tekemän päätöksen järjestää vuonna 2007 konferenssi ihmisoikeuksien kunnioittamisesta terrorismin torjunnassa kansainvälisen oikeuden mukaisesti; ottaa huomioon, että kyseessä on Barcelonan huippukokouksessa marraskuussa 2005 hyväksyttyjen Euro–Välimeri-käytännesääntöjen täytäntöönpanotoimi,
E. ottaa huomioon, että Euroopan unionilla ei ole vielä yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa ja että kussakin jäsenvaltiossa sovelletaan erilaisia kansallisia säännöksiä,
F. ottaa huomioon, että laiton maahanmuutto voi johtaa ihmisten hyväksikäyttöön, pakkotyövoiman käyttöön ja ihmiskauppaan,
G. ottaa huomioon, että naisten integroituminen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen elämään on olennaisen tärkeää yhteiskuntien kehittymiselle,
H. toteaa Euroopan unionin suuntaan kertyneen velan ja kauppavajeen kielteiset vaikutukset useimpien eteläisen Välimeren maiden kehittymiseen,
I. ottaa huomioon Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta annetun komission tiedonannon, joka sisältää useita ehdotuksia, joilla voidaan parantaa huomattavasti naapuruuspolitiikan vaikuttavuutta, avata uusia mahdollisuuksia syventää keskinäisiä suhteita, lujittaa poliittista vuoropuhelua ja integroida kumppanimaita yhä enemmän unionin politiikkaan,
J. ottaa huomioon, että Euroopan unionin eteläisille ja itäisille Välimeren maille vuosiksi 2007–2013 osoittamat kokonaismäärärahat on pidettävä entisellään ottaen huomioon alueen kaupallisen, taloudellisen ja strategisen painoarvon sen ylläpitäessä suhteita Euroopan unioniin,
K. korostaa niitä valtavia etuja, joita kaikille kumppaneille koituu täysin yhteenliitettyjen verkkojen ja yhtenäisten Euro–Välimeri-alueen uusiutuvien energialähteiden markkinoiden luomisesta laajentamalla ja yhdentämällä Euro–Välimeri-alueen ja Saharan eteläpuolisen alueen energiamarkkinat ja saattamalla tarvittavat energiainfrastruktuurihankkeet päätökseen,
L. katsoo, että voisi olla hyödyllistä luoda yhteys Euro–Välimeri-politiikan tavoitteiden, etenkin taloudellisen ja rahoituksellisen ulottuvuuden, ja niiden tavoitteiden välille, joihin Euroopan unioni pyrkii suhteissaan Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenmaihin,
M. pitää Euro–Välimeri-alueen edustajakokousta elimenä, joka voi tiivistää näiden kahden alueen välistä yleistä vuoropuhelua,
1. pitää aiheellisena lujittaa eteläisiin maihin suuntautuvan kumppanuuden poliittista ulottuvuutta, kun otetaan huomioon Välimeren alueen suhteiden yhä monimutkaisempi luonne, ja katsoo, että Barcelonan prosessi oli merkittävä askel tähän suuntaan; toteaa, että vielä ollaan kaukana tämän politiikan käynnistämisen taustalla olevasta "ystäväpiirin" luomisen tavoitteesta, jolla pyritään muodostamaan vakaat yhteisiin arvoihin perustuvat suhteet laajentuneen Euroopan uusiin naapureihin;
2. katsoo, että tämän politiikan kehittämisessä ei voida rajoittua assosiaatio- ja yhteistyösopimusten päivittämiseen kunkin kyseisen valtion kanssa eikä yksinomaan kahdenvälisen ulottuvuuden korostamiseen, ja pyytää kaikkia osapuolia palauttamaan ja päivittämään Barcelonan prosessin strategiset ja poliittiset tavoitteet, mukaan lukien alueellista yhteistyötä ja integraatiota edistävien verkostojen luominen;
3. panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen kehittää naapuruuspolitiikan temaattista ulottuvuutta, jatkaa syvälle ulottuvien vapaakauppasopimusten kehittämistä ja lisätä tukea sääntely-ympäristöä ja sijoitusolosuhteita parantaville uudistuksille;
4. pyytää komissiota tekemään Euroopan naapuruuspolitiikan ja Euro–Välimeri-kumppanuuden välistä suhdetta entistä konkreettisemmaksi lisäämällä uusia monenvälisiä sopimuksia ja ohjelmia uusiutuvien energiamuotojen, hajauttamisen ja liikenteen alalla sekä lujittamalla nykyisiä sopimuksia ja ohjelmia; tähdentää erityisesti Euro–Välimeri-alueen ympäristöllistä haavoittuvuutta varsinkin ilmastonmuutoksen kannalta, ja pyytää tässä mielessä komissiota ehdottamaan aluetta varten uusiutuvia energiamuotoja koskevaa toimintasuunnitelmaa;
5. vahvistaa tarpeen aloittaa Lähi-idän rauhanprosessi uudelleen ottaen huomioon tilanteen poliittinen ja humanitaarinen vakavuus; kiinnittää huomiota väliaikaisen kansainvälisen mekanismin rajoituksiin ja puutteisiin, sillä se ei ole kyennyt vastaamaan riittävällä tavalla miehitettyjen alueiden humanitaariseen kriisiin, ja kehottaa sen tähden uudistamaan tätä mekanismia tuntuvasti, jotta siitä tulisi tehokkaampi ja toimintakykyisempi; katsoo, että Lähi-idän rauhansuunnitelmaan perustuvien neuvottelujen käynnistäminen uudelleen ei riitä, jollei samalla oteta huomioon muita ehdotuksia, kuten Arabiliiton vuonna 2002 laatima suunnitelma, ja jolleivät kaikki alueen toimijat osallistu neuvotteluihin;
6. vahvistaa olevansa huolissaan erilaisten käynnissä olevien konfliktien aiheuttamasta luonnonvarojen ja inhimillisten voimavarojen järjestelmällisestä ja vakavasta tuhoutumisesta; pyytää ottamaan käyttöön poliittisia ja taloudellisia lisätoimia osana kumppanuutta ja viiden vuoden toimintasuunnitelmaa, jotta asiaan voidaan puuttua;
7. kehottaa komissiota kaikin tavoin edistämään ihmisoikeuksia käsittelevien alakomiteoiden perustamista kaikkien naapuruuspolitiikkaan osallistuvien kumppanuusmaiden kanssa asiasta käytävän poliittisen vuoropuhelun vahvistamiseksi ja ihmisoikeuskysymyksissä saavutetun edistyksen arvioimiseksi; vaatii, että näissä kokouksissa käsiteltäisiin yksittäisiä tapauksia ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvaa väkivaltaa; kehottaa kumppanimaita kunnioittamaan etenkin yksittäistapauksissa tekemiään sitoumuksia, ja pyytää neuvostoa ja komissiota määrittelemään kumppaneidemme kanssa toimenpiteitä, jotka mahdollistavat ihmisoikeuslausekkeiden soveltamisen tiukempien ja tehokkaampien kriteerien perusteella;
8. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että naisten oikeuksien edistäminen otetaan paremmin huomioon apupolitiikassa ja Euro–Välimeri-ohjelmissa kumppanimaissa;
9. toistaa pitävänsä työpaikkoja luovaa sosiaalipolitiikkaa tärkeänä etenkin nuorille, koska se luo suotuisan ilmapiirin ulkomaisten suorien sijoitusten kasvulle ja rohkaisee nuoria perustamaan uusia paikallistason yrityksiä antamalla heidän käyttöönsä asianmukaisia välineitä, kuten mikroluottoja;
10. pyytää EU:n ja Välimeren alueen kumppanimaiden toimielimiä varmistamaan, että niiden strategiset, poliittiset ja taloudelliset periaatteet vastaavat Lissabonin ja Göteborgin kestävän kehityksen tavoitteita ja Välimeren alueen kestävän kehityksen strategiaa pitäen mielessä myös, että epätasa-arvoa ja eroja on kavennettava Välimeren molemmin puolin;
11. pyytää neuvostoa ja komissiota sekä kumppanimaiden hallituksia korostamaan ympäristöongelmien merkitystä ja puuttumaan etenkin kaupungistumisen sekä kaupallisen ja teollisuustoiminnan seurauksiin Välimeren molemmin puolin;
12. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään työmarkkina- ja ammattiyhdistysoikeuksien kunnioittamista kumppanuusmaille annettavan taloudellisen ja teknisen avun täytäntöönpanossa; pyytää komissiota panemaan kaikkien työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun pohjalta täytäntöön alueellisen, ensisijaisesti työpaikkojen luomiseen tähtäävän ohjelman Euro–Välimeri-työmarkkina-alueen perustamiseksi;
13. pyytää, että aluetta koskevassa Euroopan unionin strategiassa kehitellään merkittäviä investointeja rahoituspolitiikan ja -resurssien alalla kumppanuuden alueellisen ja alueiden välisen ulottuvuuden puitteissa, joka tuottaa lisäarvoa tälle strategialle; pyytää komissiota – varainhoitovuodeksi 2007 hyväksytyn EU:n talousarvion mukaisesti – varmistamaan asiaankuuluvia strategia-asiakirjoja laatiessaan ja niihin liittyviä ohjelmia suunnitellessaan, että alueellisiin ja monenkeskisiin toimiin tarkoitetut kokonaismäärärahat säilyvät vuosien 2000–2006 tasolla, ottaen huomioon, että komission mukaan tämä taso vastaa nyt 20 prosenttia kokonaismäärästä;
14. kehottaa komissiota ja neuvostoa sisällyttämään Barcelonan prosessin kumppanimaiden kanssa käymänsä vuoropuhelun painopisteisiin kysymyksen pakolaisia koskevan Geneven yleissopimuksen ratifioinnista sekä turvapaikan hakua naapuruusmaista koskevien menettelyjen käyttöönotosta; kehottaa komissiota varmistamaan kaikin tavoin, että EU:n jäsenvaltiot noudattavat kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan, jotka koskevat etenkin turvapaikkamenettelyyn pääsyä, palauttamiskiellon periaatetta ja joukkopalauttamisen kieltämistä;
15. korostaa, että yhteisö tarvitsee yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa ja että muuttovirtojen hallintaa on lujitettava kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti Välimeren alueen kansojen edun mukaisesti; tähdentää, että kumppanuuden hengessä ja Barcelonan viisivuotisen työohjelman mukaisesti on tärkeää avata laillista maahanmuuttoa varten tehokkaita kanavia ja suojella siirtolaisten ja turvapaikan hakijoiden perusoikeuksia; vaatii hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaa; kehottaa EU:n jäsenvaltioita hyväksymään yhteisön tasolla johdonmukaisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan, joka perustuu ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamiseen; kehottaa Barcelonaan prosessiin osallistuvia valtioita ja etenkin EU:n jäsenvaltioita ratifioimaan mahdollisimman pian siirtotyöläisten oikeuksien suojelusta tehdyn YK:n yleissopimuksen;
16. vaatii tehokkaita integraatiotoimia ja maahanmuuttajien kansalaisoikeuksien kunnioitusta; kannattaa eettistä rekrytointia, ihmisarvoista työtä ja eurooppalaisten yritysten vastuuta koskevien menettelysääntöjen laatimista;
17. katsoo, että takaisinottosopimusten tekemisen edellytyksenä olisi oltava todellinen laillista maahanmuuttoa koskeva yhteisön politiikka, ja että tällaisia sopimuksia ei pitäisi missään tapauksessa soveltaa kolmansien maiden kautta tulleisiin henkilöihin; muistuttaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti eurooppalaiset valtiot eivät voi missään tapauksessa palauttaa ihmisiä sellaiseen maahan, jossa nämä saattavat joutua kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun uhreiksi; katsoo, että on tärkeää tutkia ja selvittää ratkaisevia tekijöitä, jotka ajavat ihmiset pois kotimaistaan, ja ehdottaa, että Välimeren alueen alkuperä- ja kauttakulkumaita varten tehdään selkeitä kehitysapu- ja investointisuunnitelmia ja että maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista järjestetään tiedotuskampanjoita; kehottaa luomaan kehitystä tukevan säästövälineen ja takuurahaston;
18. on tyytyväinen Euroopan investointipankin yhteyteen perustetun Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineen (FEMIP) myönteisiin tuloksiin;
19. korostaa tarvetta lisätä FEMIPin tukea yksityiselle sektorille ja etenkin pk-yrityksille ja pyytää, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja sen Euro–Välimeri-kumppanien välillä tehdään aloite FEMIPin muuntamiseksi Euro-Välimeri–investointi- ja kehityspankiksi;
20. pyytää komissiota ja neuvostoa tekemään ehdotuksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa kaikkien kumppanimaiden ja Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenmaiden yhteistyömahdollisuus erityisesti rahoituksen ja talouden alalla;
21. pyytää komissiota ja neuvostoa keskittämään toimensa Marrakeshissa pidetyssä Euro–Välimeri-kokouksessa jo vahvistettujen aloitteiden täytäntöönpanoon: neuvottelut palvelukaupan vapauttamisesta, sijoittautumisoikeudesta, maatalousalan vapauttamisen lisäämisestä sekä konfliktien ratkaisumekanismin perustamisesta ja säännösten lähentämisestä;
22. pyytää neuvostoa, komissiota ja kumppanimaita jatkamaan toimia Euro–Välimeri-alueen energiamarkkinoiden asteittaiseksi yhdentämiseksi, yhteisen edun mukaisten hajautettujen energiaohjelmien toteuttamiseksi ja kestävien energialähteiden kehittämiseksi yhdessä paikallisen väestön ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ja kansallisten suunnitelmien ja ohjelmien mukaisesti;
23. korostaa tarvetta lujittaa energian toimitusvarmuutta koskevaa yhteistyötä Välimeren alueella toimenpiteillä, jotka koskevat omien energialähteiden monipuolistamista varsinkin paikallisesti ja alueellisesti, energiatehokkuuden edistämistä, säästömenetelmiä, uusien väestölle ja ympäristölle turvallisten tekniikoiden kehittämistä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa, sekä lisäämällä kestävien energiahankkeiden rahoitusmahdollisuuksia;
24. kehottaa neuvostoa varaamaan Euro–Välimeri-alueen parlamentaariselle edustajakokoukselle aktiivisen paikan Euromed-kokousten ja -ministerikokousten kutsuvieraiden joukossa;
25. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille ja kumppanuusmaille.