PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
15.10.2007
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Ria Oomen-Ruijten
ulkoasiainvaliokunnan puolesta
EU:n ja Turkin välisistä suhteista
B6‑0376/2007
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n ja Turkin välisistä suhteista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 15. joulukuuta 2004 antamansa päätöslauselman komission määräaikaiskertomuksesta vuodelta 2004 ja Euroopan komission suosituksesta Turkin edistymisestä Euroopan unioniin liittymisen valmisteluissa[1],
– ottaa huomioon 28. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman liittymisneuvottelujen aloittamisesta Turkin kanssa[2],
– ottaa huomioon 27. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Turkin edistymisestä liittymisen valmisteluissa[3],
– ottaa huomioon antamansa päätöslauselmat komission laajentumista koskevista strategia-asiakirjoista[4],
– ottaa huomioon 3. lokakuuta 2005 hyväksytyn Turkkia koskevan neuvottelukehyksen,
– ottaa huomioon neuvoston 23. tammikuuta 2006 tekemän päätöksen 2006/35/EY Turkin liittymiskumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja ehdoista[5],
– ottaa huomioon Euroopan komission kertomuksen Turkin edistymisestä vuonna 2006 (SEC(2006)1390),
– ottaa huomioon komission tiedonannon laajentumisstrategiasta ja tärkeimmistä haasteista 2006–2007 (KOM(2006)649),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että neuvottelut Turkin kanssa aloitettiin 3. lokakuuta 2005 neuvoston hyväksyttyä neuvottelukehyksen ja että neuvottelujen käynnistäminen on lähtölaukaus tulokseltaan avoimelle prosessille,
B. ottaa huomioon, että Turkki on sitoutunut uudistuksiin, hyviin naapuruussuhteisiin ja asteittaiseen EU:n lainsäädäntöön mukautumiseen ja että nämä toimet pitäisi nähdä Turkin mahdollisuutena nykyaikaistua,
C. ottaa huomioon, että kaikkien Kööpenhaminan kriteerien tinkimätön täyttäminen on yhä perustana unioniin liittymiselle,
D. ottaa huomioon, että Turkki ei ole vielä täyttänyt täysimääräisesti assosiaatiosopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan mukaisia velvoitteitaan,
E. ottaa huomioon, että vuosien 2002–2004 uudistusaallon jälkeen uudistusten vauhti on hidastunut Turkissa ja että 17. huhtikuuta 2007 Turkin hallitus hyväksyi ohjelman lainsäädäntönsä mukauttamiseksi yhteisön säännöstön mukaiseksi 2007–2013 ja että Turkin uusi hallitus esitti 31. elokuuta 2007 ohjelmansa, johon kuului talouden vahvistaminen, uuden perustuslain laatiminen ja Turkin lähentämiseksi Euroopan unioniin tarvittavien uudistusten nopeuttaminen,
1. kehottaa komissiota nimeämään määräaikaiskertomuksessaan seikat, joihin Turkin on ensi sijassa puututtava ja keskityttävä liittymiskumppanuuden yhteydessä sovittujen lyhyen ja keskipitkän aikavälin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen ja kiinnittämään erityistä huomiota tässä päätöslauselmassa esiin otettuihin asioihin; odottaa, että komissio käyttää kaikkia asianmukaisia keinoja tukeakseen tehokkaasti uudistusprosessia ja muistuttaa Turkkia, että sen antamien sitoumusten noudattaminen liittymiskumppanuuden aikataulun mukaisesti on ensiarvoisen tärkeää uskottavuuden kannalta;
2. onnittelee Turkkia vapaiden ja puolueettomien vaalien järjestämisestä, minkä ETYJ:n ja Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston lähettämä vaalitarkkailuvaltuuskunta sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunta totesivat; panee tyytyväisenä merkille, että Turkille valittiin vaaleissa parlamentti, jossa kaikki alueet ovat edustettuina ja jossa naisten osallistuminen on lisääntynyt ja kannustaa vasta valittuja kansanedustajia sitoutumaan Turkin demokratian vahvistamiseen;
3. panee tyytyväisenä merkille uuden presidentin valinnan osoituksena Turkin demokratian vahvuudesta, kehottaa presidentti Abdullah Gülia edistämään moniarvoisuutta ja Turkin kansan yhtenäisyyttä maallisessa valtiossa vaikeiden, mutta välttämättömien uudistusten tiellä;
4. odottaa, että Turkin uusi hallitus, jolla on vahva valtuutus ja kansan luottamus, kiihdyttää uudistusprosessia voidakseen täyttää liittymiskumppanuudessa määritellyt sitoumukset; kannustaa hallitusta pyrkimään laajaan yhteisymmärrykseen Turkin parlamentin kanssa perustuslaillisista ja institutionaalisista kysymyksistä; muistuttaa, että Turkin kehitys oikeusvaltioperiaatteen mukaan hallituksi demokraattiseksi ja hyvinvoivaksi valtioksi ja lakien yhdenmukainen soveltaminen ovat ratkaisevan tärkeitä Turkille, sen yhteiskunnalle ja Euroopan unionille; panee tyytyväisenä merkille uuden hallituksen sitoumuksen tukea uudistusprosessia seuraavina kuukausina ja vuosina;
5. panee tyytyväisenä merkille Turkin uuden hallituksen aikomuksen hyväksyä uusi ja siviilien valtaan nojaava perustuslaki, jossa puolustetaan perustavia ihmisoikeuksia ja vapauksia; korostaa, että uudessa perustuslaissa on varmistettava vallan kolmijako Turkin valtion demokraattisen ja maallisen luonteen takaamiseksi; kehottaa kaikkia osapuolia tukemaan avointa ja konsensukseen perustuvaa perustuslakimenettelyä; muistuttaa tässä yhteydessä aiemmasta äänikynnystä koskeneesta suosituksestaan; korostaa, että perustuslailliset suunnitelmat eivät saa lykätä kiireellisiä uudistuksia, erityisesti rikoslain 301 pykälän osalta;
6. panee tyytyväisenä merkille Turkin myönteisen taloudellisen kehityksen viime vuosina; pitää kuitenkin elintärkeänä työllisyyden parantamista ja Turkin yhteiskunnan sosiaalista yhteenkuuluvuutta parantavan uudistusstrategian kehittämistä;
7. panee tyytyväisenä merkille Turkin hallituksen ponnistelut EU:n energialainsäädäntöön mukautumiseksi ja kannattaa neuvottelujen aloittamista energiaa koskevasta luvusta heti kun tekniset valmistelut on saatu päätökseen; kannustaa Turkkia liittymään täysjäsenenä Euroopan energiayhteisöön, jotta vahvistetaan EU:n ja Turkin entistä tiiviimpää energia-alan yhteistyötä energiahuollon varmuuden parantamiseksi, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi ja energiatehokkuuteen investoimiseksi; korostaa, että Turkki on merkittävä kauttakulkukeskus Euroopan unionin kaasutoimitusten monipuolistamisen kannalta; korostaa, että energiahankkeet, joissa Turkki on mukana Etelä-Kaukasiassa pitäisi avata kaikille EU:n naapuruuspolitiikkaan osallistuville alueen maille;
8. panee merkille, että Turkin geostrateginen merkitys alueella ja sen rooli kuljetuksissa ja logistiikassa korostuvat tulevina vuosina; kehottaa komissiota laatimaan erityiskertomuksen viimeaikaisista tapahtumista ja tulevaisuuden haasteista;
9. on huolissaan Turkin asevoimien jatkuvasta puuttumisesta poliittisiin prosesseihin; korostaa, että lisäponnisteluja tarvitaan, jotta armeija saadaan kokonaan tehokkaaseen siviilivalvontaan; korostaa, että kansallisen turvallisuusstrategian muotoilun ja täytäntöönpanon pitäisi olla siviiliviranomaisten valvonnassa; kehottaa varmistamaan sotilas- ja puolustuspolitiikan ja niihin liittyvien menojen täysimääräisen parlamentaarisen valvonnan; kehottaa myös varmistamaan valtion salaisten palvelujen, santarmiston ja poliisin parlamentaarisen valvonnan;
10. panee tyytyväisenä merkille EU:n ja Turkin kansalaisyhteiskunnan dialogin ja pyytää komissiota raportoimaan sen puitteissa toteutusta toiminnasta; korostaa Turkin ja Euroopan unionin kansalaisyhteiskuntien välisten entistä tiiviimpien yhteyksien merkitystä; kehottaa komissiota lisäämään läsnäoloaan Turkin eri alueilla ja antamaan kohdistettua tukea kansalaisyhteiskunnalle ja tässä yhteydessä erityisesti kiinnittämään huomiota maan kaakkoisosaan; kehottaa Turkin hallitusta ottamaan kansalaisyhteiskunnan, joka on merkittävä demokratian edistäjä Turkissa, tiiviimmin mukaan uudistusprosessiin;
11. viittaa vuoden 2006 päätöslauselmaansa Turkista ja erityisesti kohtiin, jotka koskivat välttämättömiä uudistuksia oikeuslaitoksen toiminnan parantamiseksi ja korruption torjumiseksi, perusvapauksien sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi, naisten oikeuksien suojelemiseksi, nollatoleranssipolitiikan soveltamiseksi kidutukseen sekä vähemmistöjen, uskonnollisten ja kulttuuristen oikeuksien suojelemiseksi; odottaa ennen näiden uudistusten täytäntöönpanossa saavutetun edistyksen arvioimista komission viimeisessä laajentumisstrategiassa ilmoittaman poliittisten kriteerien tehostetun seurannan tuloksia, kehottaa komissiota julkaisemaan kyseiset tulokset tulevassa edistymiskertomuksessaan;
12. vaatii Turkin uutta hallitusta täyttämään kokonaisuudessaan assosiaatiosopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan mukaiset velvoitteensa, muistuttaa, että jos Turkki laiminlyö liittymiskumppanuuden mukaiset sitoumuksensa, se vaikuttaa vakavasti neuvotteluprosessiin;
13. pahoittelee, että useita ihmisiä syytetään yhä Turkin rikoslain 301 artiklan nojalla ja kehottaa hallitusta ja vastavalittua parlamenttia varmistamaan, että mielivaltaiset rajoitukset väkivallattomaan mielipiteenilmaisuun sallivat rikoslain määräykset kumotaan ja sananvapaus ja lehdistönvapaus turvataan; pitää tätä uuden hallituksen ensisijaisimpana tehtävänä;
14. korostaa, että on hyväksyttävä viipymättä säätiölaki, jolla lopetetaan vallitseva uskonnollisten vähemmistöjen oikeudellinen epävarmuus ja saadaan aikaan selkeä lainsäädäntökehys, jonka turvin vähemmistöt voivat harjoittaa uskontoaan vapaasti ja saavat mm. omistaa omaisuutta ja kouluttaa papistoa; jakaa neuvoston 24. heinäkuuta ilmaiseman huolen Turkin korkeimman oikeuden äskettäisen ekumeenista patriarkaattia koskeneen tuomion johdosta; vaatii Turkin uutta hallitusta saattamaan uskonnollisia vähemmistöjä koskevan politiikkansa Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä määriteltyjen uskonnonvapauden periaatteiden mukaiseksi; kehottaa komissiota käsittelemään näitä asioita Turkin uuden hallituksen kanssa; kehottaa komissiota määrittelemään miten liittymistä edeltävää välinettä voidaan käyttää kristillisen perinnön suojelemiseksi;
15. tuomitsee jyrkästi Hrant Dinkin murhan, kristityn papin Andrea Santoron murhan, kolmen kristityn murhan Malatyassa, Ankaran terrori-iskun ja muun poliittisen tai uskonnollisen väkivallan; odottaa, että Turkin viranomaiset tutkivat perusteellisesti nämä tapaukset ja saattavat kaikki vastuulliset oikeuden eteen; korostaa, että on torjuttava tehokkaasti kaikkia ääriliikkeitä ja väkivaltaa ja estettävä ne kaikilla Turkin julkisen elämän tasoilla, kehottaa Turkin hallitusta lisäämään itsensä uhatuiksi ja syrjityiksi kokevien ryhmien, vähemmistöjen ja yksilöiden suojelua;
16. kehottaa uutta hallitusta ryhtymään konkreettisiin toimiin varmistaakseen, että täysimääräisiä ammattiyhdistysoikeuksia kunnioitetaan EU:n ja ILOn normien mukaisesti; kannustaa sitä tukemaan työnantajajärjestöjen ja ammattiyhdistysten välisen sosiaalisen vuoropuhelun tiivistämistä; kehottaa komissiota käsittelemään näitä asioita Turkin uuden hallituksen kanssa;
17. panee tyytyväisenä merkille, että huomattava joukko turkkilaisia naisia on merkittävissä asemissa talouselämässä ja yliopistomaailmassa ja että parlamenttiin valittiin aiempaa enemmän naisia; korostaa, että naisten pääsy koulutukseen, tasavertainen kohtelu ja taloudelliset vaikutusmahdollisuudet ovat avainasemassa Turkin talouskasvun ja hyvinvoinnin jatkumisessa; pahoittelee, että naisten oikeuksien loukkaaminen ja erityisesti ns. kunniarikokset ovat yhä vakava huolenaihe; kehottaa komissiota siksi korostamaan uudelle hallitukselle, että sen on lisättävä ponnistelujaan syrjivien käytäntöjen ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, ja korostaa, että näihin ponnisteluihin pitää kuulua laaja julkinen kampanja ja useampien turvapaikkojen perustaminen hädänalaisille naisille;
18. huomauttaa, että Kaakkois-Turkin sosiaalista ja taloudellista kehitystä varten tarvitaan kokonaisvaltaista strategiaa; kehottaa komissiota selvittämään millä tavoin liittymistä valmistelevaa välinettä voidaan käyttää tukemaan Turkin uuden hallituksen työtä Kaakkois-Turkin kehittämiseksi ja koordinoimaan tukea muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa;
19. on huolissaan Turkin Etelä-Anatoliaa koskevan hankkeen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja geopoliittisten ongelmien vaikutuksesta, sillä kyseiset patohankkeet vaikuttavat suoraan naapurivaltioiden vesihuoltoon; kehottaa komissiota valvomaan määräaikaiskertomuksessaan tarkasti vettä koskevan rajatylittävän yhteistyön kehittämistä kansainvälisten yleissopimusten, luonnon- ja ympäristönsuojelua koskevien direktiivien ja vesipuitedirektiivin mukaisesti[6];
20. kehottaa Turkin uutta hallitusta käynnistämään poliittisen aloitteen pysyvän ratkaisun löytämiseksi kurdikysymykseen ja työskentelemään yhdessä rakentavassa hengessä parlamenttiin äskettäin valittujen edustajien ja maan kaakkoisosien vaaleilla valittujen pormestarien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa merkittävien parannusten saavuttamiseksi sosiaalisessa, taloudellisessa ja kulttuurielämässä; on tyytyväinen presidentti Gülin aloitteeseen tehdä ensimmäinen vierailu Turkin kaakkoisosaan;
21. tuomitsee jyrkästi PKK:n ja muiden terroristiryhmien harjoittaman väkivallan Turkin maaperällä; ilmaisee solidaarisuutensa Turkille sen taistelussa terrorismia vastaan ja toistaa PKK:lle esittämänsä vaatimuksen, että sen on julistettava välittömästi tulitauko ja kunnioitettava sitä; korostaa tarvetta toteuttaa terrorismin torjuntaa tavalla, joka vastaa havaittua uhkaa, ja sitoutumalla varauksetta kunnioittamaan kansainvälisiä oikeudellisia välineitä ja normeja; korostaa, että siviileihin kohdistuneelle väkivallalle ei voi koskaan olla mitään perusteluja; kehottaa Turkin hallitusta ja Irakin kaikkia poliittisia ryhmittymiä, myös kurdeja, tiivistämään yhteistyötään terrorismin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja kehottaa Turkkia pidättymään Irakin alueellista koskemattomuutta loukkaavista yksipuolisista toimista;
22. pitää erittäin tärkeänä Turkin sitoutumista hyviin naapuruussuhteisiin neuvottelukehyksessä esitettyjen vaatimusten mukaisesti; odottaa edelleen, että Turkki lopettaa taloussaarrot ja rajojen sulkemisen ja pidättyy naapurimaidensa vastaisista uhkauksista ja jännitystä lisäävistä sotilaallisista toimista; kehottaa vielä kerran Turkkia sitoutumaan vakaviin ja tehokkaisiin ponnisteluihin avoimien kiistojen ratkaisemiseksi kaikkien naapureidensa kanssa YK:n peruskirjan ja muiden asiaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, rehellinen ja avoin keskustelu menneisyyden tapahtumista mukaan luettuna; toistaa Turkin ja Armenian hallitukselle osoittamansa kehotuksen aloittaa menneisyyttä ja nykyisyyttä koskeva sovintoprosessi ja kehottaa komissiota helpottamaan Turkin ja Armenian sovintoa hyödyntämällä Euroopan naapuruuspolitiikan ja Mustanmeren synergiaa koskevan EU:n politiikan alueellisia yhteistyöhankkeita;
23. pahoittelee, että kokonaisvaltaisen ratkaisun löytämisessä Kyproksen kysymykseen ei ole edistytty merkittävästi; toistaa kehotuksensa molemmille osapuolille, että ne omaksuisivat rakentavan suhtautumisen kokonaisvaltaisen ratkaisun saavuttamiseksi YK:n puitteissa EU:n perusperiaatteiden mukaisesti; muistuttaa tässä yhteydessä aiemmin antamistaan päätöslauselmistaan, joissa todetaan, että Turkin joukkojen vetäytyminen edistäisi ratkaisusta käytäviä neuvotteluja;
24. panee tyytyväisenä merkille rahoitustuen välineen perustamisen Kyproksen turkkilaisyhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi; kehottaa komissiota raportoimaan erityisesti tämän välineen täytäntöönpanosta ja tehokkuudesta;
25. korostaa, että Turkilla on hyvät mahdollisuudet edistää vakautta, demokraattista hallintoa, keskinäistä luottamusta ja hyvinvointia Mustanmeren alueella, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasian alueella erityisesti alueellisten yhteistyöhankkeiden kautta; korostaa Turkin asemaa Lähi-Idässä; kehottaa komissiota tiivistämään yhteistyötään Turkin hallituksen kanssa EU:n näitä alueita koskevassa politiikassa;
26. muistuttaa komissiolle pyytäneensä jatkotutkimusta vuoden 2004 vaikutustutkimukselle ja pyytää toimittamaan sen vuoden 2007 loppuun mennessä;
27. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Turkin hallitukselle ja parlamentille.
- [1] EUVL C 226 E, 15.9.2005,s. 189.
- [2] EUVL C 227 E, 21.9.2006, s.163.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0381.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0096. Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0568.
- [5] EUVL 22, 26.1.2006, s. 34.
- [6] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23. lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).