Päätöslauselmaesitys - B6-0489/2007Päätöslauselmaesitys
B6-0489/2007

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

21.11.2007

komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Helmuth Markov, Vittorio Agnoletto, Luisa Morgantini, Jens Holm, Gabriele Zimmer ja Miguel Portas
GUE/NGL-ryhmän puolesta
talouskumppanuussopimuksista

Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B6-0489/2007
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B6-0489/2007
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B6‑0489/2007

Euroopan parlamentin päätöslauselma talouskumppanuussopimuksista

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2007 annetun komission tiedonannon talouskumppanuussopimuksista (KOM(2007)0635),

–  ottaa huomioon 19. marraskuuta 2007 annetut yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston päätelmät talouskumppanuussopimuksista,

–  ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden ministerien Brysselissä 8.–9. marraskuuta 2007 pidetyn kokouksen päätteeksi annetut kokouksen päätelmät,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.  muistuttaa, että AKT–EU-kumppanuuden tärkeimpänä tavoitteena olisi oltava AKT‑maiden kehityksen edistäminen, jotta voitaisiin ratkaista useimpia AKT-maita vaivaavat valtavat köyhyysongelmat ja luoda niille mahdollisuudet lujittaa talouttaan, jotta ne voisivat integroitua maailmantalouteen oikeudenmukaisin ehdoin,

B.  ottaa huomioon, että useiden AKT-maiden hallitukset ovat todenneet, että vastavuoroisen vapaakauppasopimuksen, kuten Euroopan unionin kanssa neuvoteltavan talouskumppanuussopimuksen, vaikka siihen sisältyykin turvalausekkeita eikä se ole aivan samanlainen, allekirjoittaminen merkitsee vakavaa uhkaa niiden teollistumiselle, maataloudelle, elintarviketurvalle ja useimmille tulonlähteille, joiden avulla ne pystyvät varmistamaan julkiset palvelut,

C.  ottaa huomioon syyskuussa 2007 julkaistun UNCTADin raportin, jonka mukaan etelän ja pohjoisen väliset sopimukset voivat monissa tapauksissa rajoittaa kilpailukykyisten teollisuudenalojen pitkän aikavälin kasvua kehitysmaissa,

D.  ottaa huomioon, että kun raaka-aineiden hintojen vakauttamiseen tähtäävät tärkeimmät välineet, joista viimeisimpänä voidaan mainita sokerisopimus, on saatu purettua, nykymuodossaan ehdotetun Euroopan talouskumppanuussopimuksen tavoitteena on siirtyä kehitysapuun perustuvasta AKT–EU-suhteesta sellaiseen AKT–EU-suhteeseen, jossa keskitytään neoliberaalien toimintalinjojen soveltamiseen ja EU:n markkinoillepääsyn varmistamiseen,

E.  pitää valitettavana, että Euroopan komissio ei ole tähän mennessä ehdottanut kaupan etuuskohtelujärjestelmän säilyttämistä WTO:ssa, vaikka kehitysapu on julistettu olennaiseksi tavoitteeksi WTO:ssa ja EU:n 27 jäsenvaltiota ja 79 AKT-maata voisivat liittoutua kaupan etuuskohtelujärjestelmän säilyttämiseksi,

F.  ei hyväksy Euroopan komission painostusta, että monille vähiten kehittyneiden maiden ulkopuolisista AKT-maista vietäville tuotteille olisi määrättävä tulleja 1. tammikuuta 2008 lähtien, jos Euroopan talouskumppanuussopimukset eivät ole voimassa, sillä tämä vaarantaisi miljoonien työntekijöiden hyvinvoinnin ja toimeentulon AKT-maissa,

G.  ottaa huomioon, että Euroopan komissiolta meni vuosia, ennen kuin se alkoi harkita AKT‑maiden pyyntöjä, että Euroopan talouskumppanuussopimuksiin neuvoteltaisiin kehitysyhteistyötä koskeva luku, ja että komission jäsen Mandelson itse tunnusti jokin aika sitten, että jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava täsmällisemmin, kuinka suuri osa kauppavelvoitteisiin myönnettävästä lisäavusta menee AKT-maille,

H.  korostaa, että Kapkaupungin julistuksessa kehotettiin järjestämään neuvottelut avoimesti ja siten, että otetaan huomioon neuvotteluosapuolten resursseissa ja kehityksessä olevat erot,

I.  palauttaa mieliin, että Euroopan parlamentti ja AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous ovat vaatineet, ettei yksikään AKT-maa saa olla kauppasuhteissaan nykyisiä järjestelyjä epäsuotuisammassa asemassa vuoden 2007 jälkeen,

J.  on edelleen erittäin huolestunut Euroopan komission ilmoituksesta, että se aikoo neuvotella joidenkin alueen valtioiden kanssa ja jättää muut neuvottelujen ulkopuolelle, sillä tämä pikemminkin jakaa aluetta kuin lujittaa alueellista yhdentymistä,

K.  katsoo, että Euroopan komission neuvottelijoiden nykyinen käytös ja itsepintainen halu avata AKT-maiden markkinat vaikuttaa perinteisesti hyvään EU–AKT-suhteeseen ja näiden liittoutumisen mahdollisuuteen tulevissa kansainvälisissä neuvotteluissa,

1.  varoittaa Euroopan talouskumppanuussopimuksesta käytävien neuvottelujen nykysuunnan valtavista yhteiskunnallisista ja ympäristövaikutuksista, sillä neuvotteluilla pyritään vastavuoroiseen markkinoille pääsyyn eikä kehitysyhteistyöhön, eikä hyväksy AKT‑maihin kohdistuvaa painostusta, että näiden olisi allekirjoitettava Euroopan talouskumppanuussopimukset kiireesti, mikä saattaa merkitä kaupan etuuskohtelujärjestelmien katoamista tammikuusta 2008 lähtien; tunnustaa, että yksikään AKT-maa ei ole tällä hetkellä tilanteessa, että sen kanssa voitaisiin tehdä Euroopan talouskumppanuussopimus;

2.  panee merkille Euroopan komission 23. lokakuuta antaman ilmoituksen ja yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 19. marraskuuta tekemän päätöksen, että EU muuttaa kantaansa merkittävästi AKT-maiden kanssa Euroopan talouskumppanuussopimuksista käytävissä neuvotteluissa;

3.  kehottaa Euroopan komissiota ilmoittamaan WTO:lle välittömästi, että neuvotteluja ei ole vielä saatu päätökseen (kuten ei myöskään Dohan kehitysohjelmasta käytäviä neuvotteluja) ja että EU jatkaa kaupan etuuskohtelujärjestelmää ainakin kahdella vuodella kaikkien AKT-maiden kanssa;

4.  katsoo, että kehitysyhteistyöstä vastaavan komission jäsenen ja tämän yksiköiden on oltava EU–AKT-kumppanuussopimusten johdossa ja tehtävä yhteistyötä kaupasta vastaavan komission jäsenen kanssa;

5.  kehottaa Euroopan komissiota tunnustamaan, että AKT-maat tarvitsevat huomattavasti enemmän aikaa voidakseen arvioida kattavasti ehdotettujen sopimusten vaikutuksia ja osallistuakseen sopimusten laatimiseen itse, kun otetaan huomioon, että neuvotteluja on käyty tosissaan vasta kahden viime vuoden ajan;

6.  kehottaa Euroopan komissiota sulkemaan selkeästi neuvottelujen ulkopuolelle Singaporen kysymyksen ja palveluiden yksityistämisen kaltaiset aiheet ja luopumaan itsepintaisesta ajatuksestaan, että kyseisiin maihin olisi sovellettava samoja tekijänoikeussäädöksiä kuin teollisuusmaihin, sillä tämä ei ota huomioon sitä, että patenttioikeudet eivät ole tasaisesti eteläisten ja pohjoisen maiden omistuksessa ja näiden maiden on kurottava kiinni teknologiakuilua;

7.  korostaa, että Euroopan komission on noudatettava AKT-maille Cotonoun sopimuksen 37 artiklan 6 kohdassa antamaansa lupausta ja varmistettava, että maille, jotka eivät allekirjoita Euroopan talouskumppanuussopimusta, vähiten kehittyneiden maiden ulkopuoliset maat mukaan luettuina, on varmistettava niiden nykytilanteita vastaava uusi kauppapolitiikan kehys; panee lisäksi merkille Euroopan komission äskettäisen ilmoituksen, että se voisi myöntää GSP Plus ‑järjestelmän joillekin, esimerkiksi Seychellien kaltaisille maille, jotka eivät ole kiinnostuneita allekirjoittamaan Euroopan kauppakumppanuussopimusta;

8.  katsoo, että kaikilla tehtävillä sopimuksilla, olipa kyse väliaikaisista järjestelyistä tai täydellisestä talouskumppanuussopimuksesta, on varmistettava, että mikään maa ei ole heikommassa asemassa neuvottelujen määräajan umpeuduttua, kuten Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut;

9.  ei hyväksy Euroopan komissiolta mitään yritystä neuvotella yksittäisten maiden kanssa, sillä tämä rikkoo alueen keskinäisen yhtenäisyyden; kehottaa Euroopan komissiota asettamaan etusijalle todellisten alueellisten markkinoiden lujittamisen ja korostaa AKT‑maiden alueellisen yhdentymisen merkitystä;

10.  kehottaa AKT-maiden ja EU:n viranomaisia käsittelemään kymmenennen Euroopan kehitysrahaston ratifiointia kiireellisesti ja varmistamaan, ettei sitä kytketä Euroopan talouskumppanuussopimuksista käytävien neuvottelujen etenemiseen; pitää valitettavana viivytystä kymmenennen Euroopan kehitysrahaston ratifioinnissa ja täytäntöönpanossa, sillä tämä vähentää todennäköisesti AKT–EU-yhteistyötoimiin vuosittain myönnettävän tuen määrää Cotonoun sopimuksen 15 ensimmäisen vuoden aikana;

11.  pitää valitettavana, että Euroopan parlamentin vaatimuksista huolimatta ei ole kehitetty erityisiä välineitä naisten ja tyttöjen erityisten oikeuksien turvaamiseksi ja edistämiseksi eikä sukupuolinäkökohtaa ole otettu huomioon Euroopan talouskumppanuussopimuksia koskevan neuvotteluprosessin kaikissa osissa;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, AKT-maiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan komissiolle, Afrikan unionin komissiolle sekä UNCTADin pääsihteerille.