PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
28.5.2008
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Pasqualina Napoletano, Carlos Carnero González ja Véronique De Keyser
PSE-ryhmän puolesta
Barcelonan prosessin Välimeren unionista
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B6-0281/2008
B6‑0288/2008
Euroopan parlamentin päätöslauselma Barcelonan prosessin Välimeren unionista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 27. ja 28. marraskuuta 1995 pidetyssä Euro–Välimeri-kokouksessa annetun Barcelonan julistuksen, jossa Euro–Välimeri-kumppanuus on määritelty,
– ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle "Barcelonan prosessi: Välimeren unioni" (KOM (2008)0319),
– ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi 13.–14. maaliskuuta 2008 periaatteen Barcelonan prosessin Välimeren unionin perustamisesta,
– ottaa huomioon Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen (EMPA) puhemiehistön antaman loppujulkilausuman sekä suositukset, jotka EMPA antoi neljännessä täysistunnossaan 28. maaliskuuta 2008 Ateenassa,
– ottaa huomioon Napolissa 2.–3. joulukuuta 2003 ja Lissabonissa 5.–6. marraskuuta pidetyn ulkoministereiden Euro–Välimeri-kokouksen päätelmät,
– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta (KOM(2006)0726),
– ottaa huomioon 27. ja 28. marraskuuta 2005 Barcelonassa Euro–Välimeri-kumppanuuden 10‑vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn huippukokouksen päätelmät,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Euroopan unionin Välimeren-politiikasta ja etenkin 15. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon Välimeren alueen ja Lähi-idän strategisen merkityksen Euroopan unionille, ja katsoo, että solidaarisuuteen, vuoropuheluun, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon perustuva Välimeren-politiikka on välttämätöntä, jotta voidaan vastata yhteisiin haasteisiin ja saavuttaa tavoitteet, joilla pyritään luomaan rauhaan, vakauteen ja yhteiseen vaurauteen perustuvan alue,
B. katsoo, että Pariisissa 13. heinäkuuta 2008 pidettävässä Barcelonan prosessin Välimeren unionia koskevassa perustamiskokouksessa olisi laadittava selkeät suuntaviivat EU:n ja sen Välimeren alueen kumppanimaiden monenvälisten suhteiden laajentamiselle, mukaan luettuna työskentelytapojen vahvistaminen ja yhteisvastuun lisääminen,
1. panee tyytyväisenä merkille Euroopan komission tiedonannon ”Barcelonan prosessi: Välimeren unioni” ja yhtyy tämän uuden aloitteen tavoitteeseen antaa uusi poliittinen ja käytännöllinen sysäys EU:n ja sen Välimeren alueen kumppanimaiden monenvälisiin suhteisiin laajentamalla suhteiden poliittista tasoa, lisäämällä osallistumista ja tehostamalla vastuunjakoa sekä kehittämällä alueellisia hankkeita, joilla vastataan alueen asukkaiden tarpeisiin;
2. on samaa mieltä siitä, että Barcelonan prosessia on tehostettava ja että sen on oltava keskeinen osa EU:n yhteistyötä Välimeren alueen maiden kanssa ainoana foorumina, jonka jäseniä kaikki Välimeren alueen kumppanimaat ovat; pitää Barcelonan julistusta, sen tavoitteita ja yhteistyöaloja suhteiden tärkeimpänä kysymyksenä; toivoo, että uusi aloite perustuu Euro–Välimeri-kumppanuuden saavutuksiin ja antaa prosessille lisäarvoa;
3. tukee päättäväisesti Barcelonan prosessin Välimeren unionin ehdotettua kehittämistä osana demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden noudattamiseen perustuvan Euro–Välimeri-alueen vakauttamista, jonka tuloksena olisi oltava vahva kumppanuus ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, terrorismin torjunnassa ja Lähi-idän konfliktin ratkaisemisessa;
4. vakuuttaa olevansa valmis tekemään yhteistyötä institutionaalisen järjestelmän laatimiseksi Barcelonan prosessin Välimeren unionille; vaatii, että se EU:n budjettivallan käyttäjänä otetaan mukaan sen varmistamiseksi, että uusi järjestelmä ja sen hankkeet onnistuvat;
5. panee merkille komission ehdotuksen, että Barcelonan prosessin Välimeren unionissa otetaan käyttöön yhteispuheenjohtajuus, jota sovelletaan valtion päämiesten ja ulkoministerien kokouksissa, ja uskoo, että yhteispuheenjohtajuus lisää Euro–Välimeri-yhteistyön yleistä arvostusta; korostaa, että Välimeren alueen kumppanimaiden on nimettävä alueensa puheenjohtajavaltio yksimielisesti ja että puheenjohtajavaltion on kutsuttava huippukokouksiin ja ministerikokouksiin kaikki Barcelonan prosessin Välimeren unioniin osallistuvat valtiot; katsoo, että kumppanuuksien edistämiseen ehdotettu sihteeristö ei saisi aiheuttaa lisäbyrokratiaa eikä kaksinkertaistaa olemassa olevia rakenteita;
6. kehottaa neuvostoa ja komissiota arvioimaan pikaisesti tämän uuden tärkeän aloitteen institutionaalisia ja oikeudellisia vaikutuksia etenkin Lissabonin sopimuksen määräysten, tehostetun yhteistyön ja EU: ulkomaanedustuksen perustamisen osalta;
7. on samaa mieltä siitä, että Barcelonan prosessin nykyiset institutionaaliset rakenteet on säilytettävä ja että niitä olisi vahvistettava ja että poliittista, taloudellista, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä vuoropuhelua, joka on Euro–Välimeri-suhteiden peruspiirre, on edelleen laajennettava;
8. tukee komission ehdotusta EU:n ja Välimeren alueen kumppanimaiden suhteiden vahvistamisesta poliittisella tasolla järjestämällä Barcelonan prosessin Välimeren unionista joka toinen vuosi huippukokous, jossa on tarkoitus hyväksyä poliittisia julistuksia ja päättää tärkeimmistä ohjelmista ja hankkeista, joita on kehitettävä alueellisella tasolla;
9. on tyytyväinen komission ehdotukseen yhteisen pysyvän komitean perustamisesta Brysseliin, johon nimetään edustajia kaikista Barcelonan prosessin Välimeren unioniin osallistuvien keskuudesta, millä saattaisi olla keskeinen merkitys hallintojärjestelmien parantamisessa;
10. panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen, joka koskee Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen (EMPA) roolia, jonka olisi oltava erottamaton osa Barcelonan prosessin Välimeren unionin hallintojärjestelmää sen parlamentaarisena ulottuvuutena; korostaa, että demokraattista legitiimiyttä on kehitettävä ja EMPAn asemaa on vahvistettava, koska se on ainoa parlamentaarinen edustajakokous, joka yhdistää EU:n 27 jäsenvaltiot ja kaikki Lähi-idän rauhanprosessin osapuolet; katsoo, että EMPAlla neuvoa-antavana elimenä olisi oltava oikeus tehdä ehdotuksia ja arvioita;
11. toistaa, että demokraattinen kehitys on saavutettava tukemalla poliittisia uudistuksia ja korostaa, että Euroopan demokratisointipolitiikan uskottavuus ja ihmisoikeuksien edistäminen riippuu kansalaisyhteiskuntien ja demokraattisten poliittisten järjestöjen vahvasta ja näkyvästä tukemisesta Välimeren etelärannikon alueella; vaatii kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten edustajien vahvaa osallistumista Barcelonan prosessin Välimeren unionin hallintojärjestelmään; toistaa kehotuksensa komissiolle vahvistaa ponnisteluja demokratiaa ja ihmisoikeuksia käsittelevien alakomiteoiden perustamiseksi kaikkien Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa Euro–Välimeri-assosiaatiosopimusten pohjalta ja kehottaa myös kumppanimaita noudattamaan tähän liittyviä velvoitteitaan, varsinkin yksittäistapauksissa, sekä panemaan ihmisoikeuslausekkeen täytäntöön;
12. vahvistaa, että EU–Välimeri-kumppanuuden elvyttäminen on poliittinen välttämättömyys strategisen liiton muodostamiseksi ja korostaa, että olisi noudatettava osallistumista, tasavertaista kumppanuutta ja koordinointitoimia koskevia periaatteita saavutusten hallinnoinnissa yhteistyön kaikilla aloilla;
13. painottaa, että EU–Välimeri-yhteistyö on ulotettava koskemaan myös sen soveltamista muihin Välimeren rannikkovaltioihin ja tähdentää, että koko Välimeren alueen identiteetti on tunnustettava täysin;
14. korostaa, että EU:n ja Välimeren kumppanuudessa ei voida keskittyä pelkästään taloudellisiin ja kaupallisiin kysymyksiin; toteaa, että kaikki Barcelonan pilarit liittyvät läheisesti toisiinsa; muistuttaa, että kolmas pilari on tarkoitettu edistämään rauhaa, vakautta ja vaurautta, ja että rauhaa ja vakautta koskeva peruskirjahanke ei ole juurikaan edistynyt; painottaa, että vapaakauppa-alueen luomista koskeva tavoite ja kaupan vapauttaminen eivät ole tavoitteita sinänsä, vaan että niitä on tuettava tehostamalla alueellista yhteistyötä sekä sosiaalista ja ympäristönäkökohtia koskevaa yhdentymistä;
15. tähdentää, että talouspolitiikkaa arvioitaessa on huomioitava kasvun edistämisen ohella myös sen vaikutus työpaikkojen luomiseen, köyhyyden vähentämiseen ja köyhien alueiden kehittämiseen;
16. korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan EU:n laajempaa tukea Välimeren kumppanimaita koskevien ohjelmien tukemiseen, jotta helpotetaan suotuisten olosuhteiden luominen lisääntyneille investoinneille ja kannustetaan nuoria perustamaan pienyrityksiä, mukaan luettuna mikroluottojen saannin helpottaminen; katsoo näiltä osin, että Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineestä (FEMIP) myönnettyä tukea olisi lisättävä, tiedotuskampanjat mukaan lukien;
17. toistaa ehdotuksensa Euro–Välimeri-alueen investointi- ja kehityspankin perustamisesta, joka pystyy houkuttelemaan suoraa vierasta pääomaa, jota EU–Välimeri-alueella ei ole; korostaa, että Persianlahden valtiot voisivat alueen merkittävimpinä investoijina myötävaikuttaa tämän tavoitteen toteutumiseen;
18. vahvistaa sosioekonomisen lähentymisen merkityksen – sekä eteläisten maiden välillä että Välimeren pohjois- ja eteläosan välillä – samoin kuin alueellisen taloudellisen yhdentymisen tärkeyden investointien lisäämisen kannalta sekä kaiken hyödyn saamiseksi taloudellisesta, teollisesta ja institutionaalisesta yhteistyöstä, johon Euro–Välimeri-kumppanit ovat sitoutuneet;
19. korostaa, että on osallistuttava laajemmin alueellisiin ohjelmiin ja että yhä useampien EU-maiden on käytettävä tehokkaammin eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välinettä (ENPI) sekä edistettävä Välimeren alueen vahvaa investointipotentiaalia Euroopan unionissa;
20. tähdentää, että maataloudella on keskeinen asema maaseutuväestön elinolojen parantamisen, ympäristönsuojelun sekä maaltapaon vähentämisen ja maahanmuuton kannalta; vaatii näiltä osin, että esitetään ehdotus EU–Välimeri-alueen yhdenmukaisesta maatalouspolitiikasta, joka perustuu sen tuotanto- ja jakeluketjujen toisiaan täydentävyyteen ja elinkelpoiseen vesipolitiikkaan ja ottaa huomioon elintarvikeomavaraisuutta koskevat tarpeet;
21. vaatii, kestävää kehitystä koskeva ongelma huomioon ottaen ja etenkin kun eteläisen ja itäisen Välimeri-alueen maat ovat täydessä kasvussa, että investointeja edistetään sellaisten hankkeiden tukemiseksi, joissa asetetaan etusijalle uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuus, joiden avulla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja parannetaan juomaveden saantia ja torjutaan tehokkaasti Välimeren saastumista;
22. tunnustaa muuttajien merkityksen kotimaansa kehittämisessä ja vaatii, että heidän investointejaan kyseisiin maihin helpotetaan vähentämällä siirtokustannuksia; korostaa, että on tärkeää edistää laillisen maahanmuuton edellytyksiä ja helpottaa laillista liikkuvuutta, koska se on taloudellisen kasvun edellytys ja keino tehostaa Välimeren molemmilla rannoilla sijaitsevien maiden välistä kauppaa; vaatii asianosaisten maiden yhteistyön tehostamista ja Euroopan unionin toimielinten osallistumista, etenkin Euroopan komission osallistumista, jotta maahan muuttaneiden työntekijöiden eläkejärjestelmiä voidaan lähentää toisiinsa mahdollisimman tehokkaasti sekä taata heille terveydenhuolto ja muut sosiaaliset oikeudet;
23. toistaa, että on tärkeää vahvistaa naisten asemaa Välimeren alueella politiikalla, joka antaa naisille merkittävän roolin yhteiskunnassa, ja edistää sukupuolten tasa-arvoa; korostaa, että perinteiden ja tapojen kunnioitus ei saa loukata heidän perusoikeuksiaan;
24. tähdentää, että kulttuurin merkitys olisi tunnustettava myös taloudellisena tekijänä ja sosiaalisen integraation välineenä; korostaa, että on tärkeää kehittää jo aiemmin tarkasteltujen taloudellisten hankkeiden lisäksi kulttuurialan yhteistyöhankkeita ja lisätä erityisesti nuorisovaihto-ohjelmia alueella;
25. korostaa, että on esitettävä mielenkiintoisia kulttuuriyhteistyöohjelmia EU:n Välimeri-alueen kumppaneille hyödyntämällä tehokkaammin ERASMUS MUNDUS -ohjelmaa, Euroopan naapuruuspolitiikan välinettä ja Euromed Audiovisual II -ohjelmaa (2006–2008), joita olisi tehostettava ja laajennettava;
26. painottaa kulttuuriyhteistyön ja -vaihdon merkittäviä konflikteja ehkäiseviä näkökohtia sekä kulttuurien ja sivilisaatioiden välisen vuoropuhelun merkitystä yhteyksien luomisessa sekä rauhan ja vakauden välttämättömien edellytysten edistämisessä siellä, missä konflikteja esiintyy; katsoo, että Yhdistyneiden kansakuntien Kulttuurien liiton esittämällä säännöstöllä voitaisiin lujittaa yhteisiä ja yleismaailmallisia arvoja;
27. pitää ilahduttavana uutta pontta, jota komissio tarjoaa tiedonannossaan ”Barcelonan prosessi: Välimeren unioni” alueellisten ohjelmien kehittämiseksi edelleen Välimeri-alueen kumppaneiden kanssa; pitää tärkeänä seurata tiiviisti alueellisen yhteenkuuluvuuden lisäämistä, taloudellista yhdentymistä ja infrastruktuurien kehittämistä koskevia tavoitteita;
28. pitää tärkeänä, että Barcelonan prosessin Välimeren unioni -aloitteeseen kuuluvat hankkeet ovat avoinna kaikille kiinnostuneille EU-maille ja Välimeren alueen kumppaneille erityisesti, jos ne ovat osapuolina erityishankkeissa tai -aloilla;
29. kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille ja EMPAlle säännöllisesti alueellisten hankkeiden edistymisestä ja ottamaan huomioon ehdotukset ja arvioinnit, jotka on tehty parlamentin tasolla ja joiden tarkoituksena on kohottaa prosessin profiilia, lisätä hyödyntämismahdollisuuksia ja tuoda lisäarvoa alueen asukkaille;
30. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Barcelonan prosessiin osallistuvien valtioiden hallituksille ja parlamenteille.