Menettely : 2008/2621(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B6-0388/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B6-0388/2008

Keskustelut :

PV 03/09/2008 - 15
CRE 03/09/2008 - 15

Äänestykset :

PV 04/09/2008 - 7.5
CRE 04/09/2008 - 7.5

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0406

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 103kWORD 59k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B6-0377/2008
1.9.2008
PE410.790
 
B6‑0388/2008
neuvoston julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Beniamino Donnici, Toomas Savi, Renate Weber ja
Sophia in 't Veld
ALDE-ryhmän puolesta
äitiyskuolleisuudesta ennen vuosituhannen kehitystavoitteiden tarkistamista 25. syyskuuta pidettävässä YK:n korkean tason tapaamisessa

Euroopan parlamentin päätöslauselma äitiyskuolleisuudesta ennen vuosituhannen kehitystavoitteiden tarkistamista 25. syyskuuta pidettävässä YK:n korkean tason tapaamisessa 
B6‑0388/2008

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon syyskuussa 2000 pidetyssä YK:n vuosituhannen huippukokouksessa hyväksytyt vuosituhannen kehitystavoitteet,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen vuosituhannen kehitystavoitteista 2000–2004 (SEC(2004)1379),

–  ottaa huomioon Brysselissä 16. ja 17. joulukuuta 2004 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmät, joiden mukaan Euroopan unioni on täysin sitoutunut vuosituhannen kehitystavoitteisiin ja politiikan johdonmukaisuuteen,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusvallan lisäämisestä kehitysyhteistyössä (SEC(2007) 332),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2008 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusvallan lisäämisestä kehitysyhteistyössä (2007/2182(INI)),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin tehtävistä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi ja 20. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman vuosituhannen kehitystavoitteista: puolimatkassa,

–  ottaa huomioon 17. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman Afrikan kehitysstrategiasta ja 25. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman EU:n ja Afrikan suhteiden nykytilasta,

–  ottaa huomioon Pekingissä syyskuussa 1995 pidetyn Yhdistyneiden Kansakuntien neljännen naisten maailmankonferenssin, siellä hyväksytyn julistuksen ja toimintaohjelman sekä kokouksen tuloksista YK:n Peking+5-erityisistunnossa 9. kesäkuuta 2000 ja Peking+10-erityisistunnossa 11. toukokuuta 2005 laaditut asiakirjat, jotka koskivat lisätoimia ja -aloitteita Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toteuttamiseksi,

–  ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikasta 20. joulukuuta 2005 antaman yhteisen julkilausuman "Eurooppalainen konsensus" (The European Consensus on Development) sekä joulukuussa 2007 hyväksytyn humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen,

–  ottaa huomioon YK:n väestörahaston vuosiraportit 2005 ja 2006 "The Promise of Equality: Gender Equity, Reproductive Health and the Millennium Development Goals" (Tasa-arvon ja lisääntymisterveyden edistämisellä kohti vuosituhattavoitteita) sekä "A Passage to Hope: Women and International Migration" (Kohti toivoa: naiset ja kansainvälinen muuttoliike),

–  ottaa huomioon kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (kehitysyhteistyövälineen) perustamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1905/2006,

–  ottaa huomioon Afrikan naisten oikeuksia koskevan pöytäkirjan eli niin kutsutun Maputon pöytäkirjan, joka tuli voimaan 26. lokakuuta 2005, sekä Maputon toimintasuunnitelman, joka koskee maanosan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä oikeuksia koskevan poliittisen kehyksen saattamista toimintavalmiiksi 2007–2010 ja joka hyväksyttiin Afrikan unionin erityisistunnossa syyskuussa 2006,

–  ottaa huomioon Kairossa syyskuussa 1994 pidetyn YK:n kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin, Kairossa hyväksytyn toimintaohjelman sekä kokouksen tuloksista laaditut asiakirjat, jotka hyväksyttiin YK:n Kairo+5-erityisistunnossa ja jotka koskivat lisätoimia vuonna 1999 hyväksytyn toimintaohjelman toteuttamiseksi,

–  ottaa huomioon Brysselin toimintakehyksen sekä terveyttä ja kestävää kehitystä koskevat suositukset, jotka Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän terveysministerit hyväksyivät Brysselissä lokakuussa 2007,

–  ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joka tuli voimaan 3. tammikuuta 1976, erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitean, yleishuomion nro 14, oikeuden mahdollisimman hyvään terveyteen, YK:n asiakirjan E/C 12/2000/4 (2000),

–  ottaa huomioon 3. syyskuuta 1981 tehdyn, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että kaikista vuosituhattavoitteista äitiyskuolleisuudessa on jääty kauimmaksi tavoitteesta, jonka mukaan äitiyskuolleisuutta on vähennettävä 75 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja johon 186 maata on sitoutunut,

B.  ottaa huomioon, että yli puoli miljoonaa naista kuolee yhä vuosittain raskauteen tai synnytykseen ja että 99 prosenttia kuolemista tapahtuu kehitysmaissa; toteaa, ettei kuolleisuusaste ole 20 vuodessa juuri muuttunut Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, vaan joka 16:s nainen kuolee yhä synnytykseen; ottaa huomioon, että äitiyskuolleisuus on sen vuoksi kaikkein voimakkaimmin, jopa lapsikuolleisuuttakin selkeämmin, eriarvoistava terveystekijä maailmassa,

C.  ottaa huomioon, että G8-maat ovat hyväksyneet terveyttä koskevan toimenpidepaketin, jonka avulla koulutetaan ja palkataan 1,5 miljoonaa terveysalan työntekijää Afrikassa ja varmistetaan, että koulutuksen saanut terveysalan työntekijä on mukana 80 prosentissa synnytyksistä; ottaa huomioon, että tämä merkitsee sitoutumista siihen, että terveysalan työntekijöiden määrä nostetaan 2,3:een tuhatta asukasta kohti 36:ssa Afrikan maassa, joissa näistä on huutava pula; toteaa, ettei paketissa kuitenkaan mainita niitä 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria, jotka kansalaisaktivistien mukaan olisi varattava siihen, että voitaisiin pelastaa kuuden miljoonan äidin ja lapsen henki vuosittain;

D.  toteaa, että äitien kuolleisuus ja sairastuvuus ovat maailmanlaajuinen hätätilanne, sillä synnytykseen kuolee vuosittain noin 536 000 naista ja jokaista menehtynyttä kohden vähintään 30 naisella on vakavia komplikaatioita kroonisista infektioista aina synnytyskanavan avanteen kaltaisiin toimintakykyä heikentäviin vammoihin, jotka voitaisiin välttää helposti, jos taattaisiin synnytykseen liittyvän perusterveydenhuollon ja kiireellisen hoidon sekä lisääntymisterveydenhuollon yleinen saatavuus,

E.  toteaa, että estettävissä olevat äitiyskuolemat loukkaavat naisten ja alaikäisten tyttöjen oikeutta elämään, ja äitien kuolleisuuden ja sairastuvuuden syyt voivat myös loukata muita ihmisoikeuksia, mukaan luettuina oikeus korkeimpaan saavutettavissa olevaan ruumiin- ja mielenterveyden hoitoon sekä oikeus syrjimättömyyteen perusterveydenhuollossa,

F.  toteaa, että oikeus elämään vahvistetaan Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 3 artiklassa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa; oikeus elämään ei tarkoita pelkästään, että hallitusten olisi pidättäydyttävä mielivaltaisista teloituksista, vaan siihen sisältyy myös hallitusten velvollisuus suojella kansalaisia estettävissä olevilta ihmishenkien menetyksiltä, mukaan luettuina nimenomaan äitiyskuolemat,

G.  ottaa huomioon, että oikeus korkeimpaan saavutettavissa olevaan ruumiin- ja mielenterveyden hoitoon, sellaisena kuin se vahvistetaan taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, on toinen perusluonteinen ihmisoikeus; laadukkaan terveydenhuollon saatavuus, synnytystä edeltävä ja synnytyksen jälkeinen terveydenhuolto, koulutettujen kätilöiden läsnäolo, synnytykseen liittyvä kiireellinen hoito ja perhesuunnittelu mukaan luettuina, on olennaisen tärkeä äitiyskuolleisuuden vähentämiseksi,

H.  ottaa huomioon, että seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskeva itsemääräämisoikeus sisältää oikeuden solmia avioliitto, perustaa perhe ja ryhtyä sukupuolisuhteisiin vapaaehtoisesti sekä oikeuden olla joutumatta seksuaalisen väkivallan ja pakottamisen kohteeksi,

I.  toteaa, että naisilla on oikeus syrjimättömyyteen terveydenhuollossa, mutta äitien kuolleisuutta ja vammautumista koskevat luvut eri puolilta maailmaa kertovat vakavasta ongelmasta, jossa naiset kokevat järjestelmällistä eriarvoisuutta ja syrjintää koko elämänsä ajan,

J.  toteaa, että naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa raskauden ja synnytyksen aikana, mikä johtuu useista eri syrjinnän muodoista, joista voidaan mainita esimerkkeinä naisten ja miesten eriarvoisuus kotona, naisia vahingoittavat perinteiset käytännöt, naisiin kohdistuva väkivalta ja tyttövauvojen torjunta; ottaa huomioon, että kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa, jonka kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet, todetaan, että hallitusten on toimittava aktiivisesti "muuttaakseen miesten ja naisten sosiaalisia ja sivistyksellisiä käyttäytymiskaavoja poistaakseen ennakkoluulot ja tapaan tai muuhun perustuvat käytännöt, joiden lähtökohtana on käsitys jommankumman sukupuolen alemmuudesta tai ylemmyydestä tai kaavamainen miesten ja naisten roolijako" ja erityisesti varmistaakseen "naisille asianmukaiset palvelut raskauden, synnytyksen ja synnytyksen jälkeisen kauden aikana",

K.  ottaa huomioon, että YK:n yleiskokous sisällytti lisääntymisterveydenhuollon yleistä saatavuutta vuoteen 2015 mennessä koskevan tavoitteen vuosituhattavoitteiden luetteloon äitiyskuolleisuutta koskevan vuosituhattavoitteen 5 alatavoitteeksi,

L.  ottaa huomioon, että kansainvälinen yhteisö lupasi kansainvälisessä väestö- ja kehityskonferenssissa lisävaroja ja kartoitti lisääntymisterveyden (johon kuuluvat myös perhesuunnittelu ja äitien terveydenhoitopalvelut) kansainvälisten kehitysyhteistyötoimien keskeiseksi painopisteeksi,

M.  ottaa huomioon, ettei tukea ole lisätty, vaan avunantajien perhesuunnitteluun antama kokonaisrahoitus on nyt paljon alempi kuin vuonna 1994, sillä se on laskenut absoluuttisesti mitattuna 723 miljoonasta Yhdysvaltain dollarista vuonna 1995 aina 442 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin vuonna 2004,

N.  katsoo, että äitiyskuolleisuuden syyt voitaisiin välttää tarjoamalla odottaville äideille turvallista terveydenhoitoa; ottaa huomioon, että äitiyskuolleisuuden syynä voi olla myös se, että asianmukaiseen hoitolaitokseen pääsy viivästyy etäisyyteen, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvistä syistä ja että hoitolaitokseen saavuttaessa asianmukaisen hoidon saanti viivästyy henkilöstöpulan vuoksi tai siksi, ettei sähköä, vettä tai lääkkeitä ole saatavilla,

O.  katsoo, että on hallitusten tehtävä varmistaa (itse tai muiden toimijoiden avulla) terveydenhoitopalvelut osana oikeutta terveyteen,

P.  toteaa, että ongelman vakavuudesta ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta huolimatta äitien ja lasten terveydenhoitopalveluja pidetään edelleen vähemmän tärkeänä asiana kansainvälisellä asialistalla ja ne ovat jääneet tautikohtaisten erityistoimien varjoon ja korkeat hiv-luvut ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että äitiyskuolleisuuden ja äitien sairastavuuden vähentämistä koskeva kehitys on pysähtynyt paikoilleen tai mennyt taaksepäin,

Q.  katsoo, että asianomaisten maiden naiset ja miehet eivät ole tietoisia odottavien äitien terveyttä koskevista oikeuksista, mikä estää heitä vaatimasta oikeuttaan entistä parempiin terveydenhuoltopalveluihin ja muihin palveluihin,

1.  on erityisen huolestunut siitä, että äitiyskuolleisuutta koskevassa vuosituhattavoitteessa on jääty kauimmaksi tavoitteesta monissa kehitysmaissa, varsinkin Afrikassa;

2.  panee merkille, että koulutuksen ohella naisten vaikutusvallan lisääminen edistää osaltaan merkittävästi vuosituhattavoitetta nro 5, joka on yleisen kehityksen keskeinen indikaattori;

3.  kehottaa neuvostoa ja komissiota vuosituhannen kehitystavoitteita koskevan YK:n korkean tason kokouksen edellä asettamaan etusijalle toimet, joiden avulla vuosituhattavoite nro 5 (odottavien äitien terveyden parantaminen) voidaan saavuttaa;

4.  kehottaa neuvostoa ja komissiota vähentämään äitiyskuolleisuudessa teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä olevia eroja, siten että lisätään rahoitusta ja toimia terveydenhoitoalan henkilöstöresurssien parantamiseksi ja lisätään resursseja ja sitoumuksia terveydenhoitojärjestelmien ja perusterveydenhoitoinfrastruktuurin lujittamiseksi, myös seurantaan, valvontaan, kansanterveyttä koskeviin peruspalveluihin, yhteisön toimiin ja muihin tarvittaviin tukitoimiin osoitettavia varoja;

5.  kehottaa neuvostoa ja komissiota tehostamaan pyrkimyksiä estettävissä olevan äitien kuolleisuuden ja sairastuvuuden poistamiseksi kehittämällä, toteuttamalla ja säännöllisesti arvioimalla äitien kuolleisuuden ja sairastuvuuden maailmanlaajuisen taakan vähentämistä koskevia etenemissuunnitelmia ja toimintasuunnitelmia sekä noudattamalla sellaista tasapuolista, järjestelmällistä ja kestävää ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, jota tuetaan ja edistetään riittävästi vahvojen institutionaalisten järjestelyjen ja rahoituksen avulla;

6.  kehottaa neuvostoa ja komissiota laajentamaan odottavien äitien terveydenhuoltopalvelujen tarjontaa perusterveydenhuollon yhteydessä siten, että lähtökohtina ovat tietoon perustuvat valinnat, turvallista äitiyttä koskeva valistus, kohdennettu ja tehokas synnytystä edeltävä hoito, odottavien äitien ravinto-ohjelmat, asianmukainen synnytysavustus, jossa vältetään tarpeettomat keisarinleikkaukset ja varaudutaan synnytykseen liittyviin hätätilanteisiin, hoitoonohjauspalvelut raskauteen, synnytykseen ja aborttiin liittyvissä komplikaatioissa sekä synnytyksen jälkeinen hoito ja perhesuunnittelu;

7.  kehottaa neuvostoa ja komissiota edistämään mahdollisuuksia saada seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevia kattavia tietoja ja palveluja sekä varmistamaan, että palvelut ovat korkeatasoisia ja niihin on riittävästi määrärahoja;

8.  kehottaa neuvostoa ja komissiota kehittämään indikaattoreita ja vertailuarvoja äitiyskuolleisuuden vähentämiseksi (julkisen kehitysavun määrärahat mukaan luettuina) sekä luomaan seuranta- ja vastuumekanismeja, joiden avulla nykyisiä toimintalinjoja ja ohjelmia voidaan jatkuvasti parantaa;

9.  kehottaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että täytäntöönpanon tueksi kerätään luotettavia ja oikea-aikaisia tietoja, jotta äitiyskuolleisuuteen ja äitien sairastavuuteen voidaan puuttua;

10.  kehottaa neuvostoa ja komissiota tarjoamaan koulutusta, valmiuksien lisäämistä ja infrastruktuuria koskevia palveluja riittävälle määrälle ammattitaitoisia kätilöitä, jotta kaikki odottavat naiset ja tytöt saisivat tällaisen kätilön ja jotta tavoite otettaisiin huomioon etenemissuunnitelmissa ja kansallisissa toimintasuunnitelmissa;

11.  kehottaa neuvostoa ja komissiota, siltä osin kuin abortit ovat laillisia, varmistamaan turvallisten ja helposti saatavilla olevien aborttipalvelujen tarjonnan paikallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa sekä tässä yhteydessä antamaan terveydenhuoltopalvelujen tarjoajille koulutusta ja välineitä aborttiin liittyvien kattavien ja turvallisten terveydenhuoltopalvelujen tarjoamiseksi; tukee tässä yhteydessä Euroopan neuvoston turvallisista ja laillisista aborteista (17. huhtikuuta 2008) antamaa päätöslauselmaa;

12.  tuomitsee Yhdysvaltain global gag rule ‑säännön, joka estää Yhdysvaltain kansainvälisen kehitysviraston (USAID) perhesuunnittelurahoitusta saavia ulkomaisia kansalaisjärjestöjä käyttämästä omia, Yhdysvaltain ulkopuolisia varojaan laillisten aborttipalvelujen, lääketieteellisen neuvonnan tai aborttia koskevien hoitoonohjauspalvelujen tarjoamiseen;

13.  kehottaa neuvostoa ja komissiota kehittämään ohjelmia ja toimintalinjoja, joissa käsitellään äitiyskuolleisuuden ehkäisemisen kannalta olennaisia terveyden taustatekijöitä, kuten osallistumista terveyteen liittyvään päätöksentekoon, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevaa tietoa, luku- ja kirjoitustaitoa, ravintoa, syrjimättömyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa;

14.  kehottaa neuvostoa ja komissiota tarjoamaan foorumin, jolla voidaan vaihtaa äitiyskuolleisuutta koskeviin ohjelmiin ja toimintalinjoihin liittyviä parhaita käytäntöjä;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja YK:n pääsihteerille.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö