PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

17.9.2008

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Martin Schulz, Harlem Désir ja Stephen Hughes
PSE-ryhmän puolesta
sosiaalipaketista

B6‑0433/2008

Euroopan parlamentin päätöslauselma sosiaalipaketista

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission 2. heinäkuuta 2008 esittelemän sosiaalipaketin, johon kuuluvat komission tiedonanto "Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa" (KOM(2008)0412) sekä useita muita ehdotuksia, joita ei hyväksytä lainsäädäntömenettelyssä,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (Uudelleenlaatiminen) (KOM(2008)0419),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (KOM(2008)0426),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista (KOM(2008)0414),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot Viking Linen, Lavalin ja Rüffertin asioissa sekä asiassa komissio vs. Luxemburg sekä näistä käydyn riitaisan poliittisen keskustelun,

–  ottaa huomioon poliittisen yhteisymmärryksen, johon työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavat ministerit pääsivät vuokratyötä koskevasta direktiivistä ja työaikadirektiivistä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen sosiaalisia oikeuksia koskevat määräykset, sekä EY:n perustamissopimuksen 136 artiklan, jonka mukaan jäsenvaltioiden tavoitteena on työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen, riittävä sosiaalinen suojelu, työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu ja henkilöstövoimavarojen kehittäminen, jotta voidaan saavuttaa korkea ja kestävä työllisyystaso ja torjua syrjäytymistä, sekä EY:n perustamissopimuksen 52 artiklan, jossa määrätään kansanterveydestä,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston aikeen tarkastella uudelleen ennen vuoden 2008 loppua toimia, joilla parannetaan Euroopan romaniväestön osallistumista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin historiallinen tehtävä on turvata kansalaistensa turvallisuus ja hyvinvointi ja edistää sitä,

B.  toteaa, että aikaisemmin kansalaiset pitivät unionia luottamuksen, toivon ja sosiaalisen edistyksen lähteenä, mutta nykyään unioni nähdään aivan liian usein uhkana,

C.  toteaa sen, että keskustaoikeisto on hylännyt unionin perustamisaikojen sosiaalisen vision, vahingoittaneen syvästi eurooppalaisten luottamusta EU:hun,

Uusi sosiaalinen visio

1.  palauttaa mieliin merkittävät sosiaaliset edistysaskeleet, jotka Euroopan unioni saavutti komission puheenjohtajan Delorsin johdolla; pitää valitettavana, että EU:n keskustaoikeistolaiset johtajat ovat viime vuosikymmenen aikana muuttaneet unionin sisämarkkinapolitiikat, joilla olisi valtavat mahdollisuudet tuottaa vaurautta kaikille, kaiken sen vertauskuvaksi, jonka vuoksi EU:hun suhtaudutaan epäilevästi;

2.  kehottaa muuttamaan suuntaa siten, että Euroopan sosiaalipoliittinen tehtävä otetaan uudestaan Euroopan poliittisen asialistan keskiöön;

3.  katsoo, että kyseinen muutos edellyttää:

• –rahoitusalan parempaa sääntelyä, jotta saadaan tehtyä loppu kasinokapitalismin kaudesta, joka on ajanut Euroopan talouden kriisiin ja uhkaa miljoonien eurooppalaisten koteja ja elinkeinoja;
• –uutta lainsäädäntökehystä, jotta voidaan tehdä selväksi, että Euroopan unionin taloudelliset vapaudet eivät koskaan saa rajoittaa sosiaalisia perusoikeuksia;
• –turvattua elintasoa, myös turvattuja tuloja; katsoo, että komission olisi esitettävä ehdotuksia, että jäsenvaltioiden on otettava käyttöön kansallinen minimipalkka, jotta kaikki eurooppalaiset saadaan nostettua köyhyysrajan yläpuolelle;
• –EU:n strategiaa köyhyyden ja erityisesti lasten köyhyyden poistamiseksi;
• –kohtuullista palkkaa, johon kuuluu kansallinen minimipalkkapolitiikka, joka määritellään suhteessa kunkin jäsenvaltion BKT:hen joko lainsäädännöllä tai työehtosopimusneuvotteluilla;
• –varmaa eläkettä, joka taataan eläkeoikeuksien siirrettävyyttä koskevilla EU:n säännöillä ja jonka yhteydessä otetaan huomioon epätyypilliset työsuhteet ja sapattivapaat;
• –toimia sukupuolten välisten palkkaerojen poistamiseksi;
• –samaa palkkaa samasta työstä;
• –työvoiman vapaata liikkuvuutta, jonka yhteydessä toteutetaan lujia sosiaalipoliittisia toimia isäntämaiden työmarkkinaolojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi;
• –kattavaa ja tehokasta syrjinnän vastaista lainsäädäntöä;
• –enemmän tukea Euroopan laajuisille työehtosopimusneuvotteluille ja vahvoille ammattiliitoille;
• –turvallisuutta, kumppanuutta ja mahdollisuuksia työpaikalla turvattomuuden, kustannusleikkausten ja hyväksikäytön sijaan;
• –perhe-elämän kanssa yhteensopivia työpaikkoja;
• –tehokkaita ja inhimillisiä maahanmuutto- ja integraatiopolitiikoita;
• –aktiivisen iän pidentämiseen tähtääviä politiikkoja, joihin sisältyy parempien työolojen, ammattikoulutuksen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille ikäryhmille;
• –selkeää EU:n lainsäädäntökehystä, jolla turvataan julkiset palvelut;
• –laajempaa pääsyä korkeatasoiseen koulutukseen ja ammattikoulutukseen, mihin sisältyy myös elinikäistä oppimista koskevan eurooppalaisen oikeuden luominen;
• –oikeudenmukaisia, tehokkaita ja kestäviä verotuspolitiikkoja, joita koordinoidaan nykyistä paremmin, jotta jäsenvaltiot voisivat saavuttaa yhteiset sosiaaliset, taloudelliset sekä ympäristö- ja energiatavoitteet;
• –kansallisten talous- ja sosiaalipolitiikkojen parempaa koordinointia, mikä on tärkeää yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi;
• –korkeatasoista terveyden suojelua ja kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää korkealaatuisia terveydenhoitopalveluja asuinpaikkansa lähellä;

4.  korostaa, että Euroopan on varmistettava, että sen kasvava vauraus edistää paremman elämän ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan rakentamista kaikille Euroopan kansalaisille;

5.  huomaa komission ymmärtäneen vihdoin, että Euroopan sosiaalipoliittinen toimintaohjelma kaipaa tarkistusta, mutta katsoo, että komission 2. kesäkuuta 2008 ehdottama sosiaalipaketti on liian vähän liian myöhään;

6.  korostaa, että Euroopan kansalaiset tukevat Euroopan unionin syventämistä ja hyväksyvät globalisaation ainoastaan, jos taloudellinen edistys tuo mukanaan sosiaalista edistystä, tehokkaita köyhyyden ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen vastaisia toimia sekä parantaa elin- ja työoloja;

7.  huomauttaa, että koska EU:n tasolla ei ole tehty sosiaalipoliittisia aloitteita kymmenen viime vuoden aikana ja samaan aikaan yhä useammat yritykset siirtävät toimintansa muualle, työttömyys on korkea ja epävarmat ja marginaaliset työpaikat lisääntyvät, mitä kärjistää nyt energian ja elintarvikkeiden hinnannousu, monien eurooppalaisten asenne on kääntymässä koko EU-hankkeen vastaiseksi;

Voimakkaampi sosiaalinen toimintaohjelma

8.  panee tyytyväisenä merkille jotkin sosiaalipaketissa otetut edistysaskeleet, mutta pitää pakettia kokonaisuudessaan riittämättömänä ja epätäydellisenä vastauksena Euroopan kansalaisten kohtaamiin haasteisiin ja huomauttaa, että jotkut ehdotuksista tulevat liian myöhään, jotta ne voitaisiin saavuttaa tämän komission toimikauden aikana;

9.  pitää valitettavana erityisesti sitä, että pakettiin ei sisälly ehdotuksia seuraavassa esitetyistä aiheista, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kestävän Euroopan unionin rakentamisen kannalta:

• –direktiivi kaikkien työntekijöiden perustyöoikeuksista, työntekijäasemasta riippumatta, jolla suojeltaisiin epätyypillisessä työsuhteessa olevia työntekijöitä, kuten nollatyötuntisopimuksella työtä tekeviä, etätyöntekijöitä, kotoa käsin työtä tekeviä jne., joiden määrä kasvaa jatkuvasti;
• –primaari- ja sekundaarilainsäädäntöön sisältyvä lainsäädäntökehys, jonka tuella yhteisöjen tuomioistuin voisi löytää paremman tasapainon sosiaalisten oikeuksien ja taloudellisten vapauksien välillä, esimerkiksi siten, että sovelletaan horisontaalisia sosiaalilausekkeita ja hyväksytään kattava perusoikeuskirja; korostaa tässä yhteydessä, että Lissabonin sopimus ja siihen liittyvä perusoikeuskirja olisi saatava voimaan mahdollisimman pian; panee tyytyväisenä merkille komission tiedonantoon sisältyvän viime hetken lupauksen järjestää foorumi yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaisten työehtosopimuksia koskevien tuomioiden seurauksista;
• –työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin tarkistaminen tuomioistuimen viimeaikaisten tuomioiden perusteella, jotta voitaisiin taata sama palkka samasta työstä ja mahdollistaa kaikkien työehtosopimusten huomioon ottaminen työntekijöiden etunäkökohtia suojeltaessa ja saattaa direktiivi ajan tasalle uudemman lainsäädännön, esimerkiksi vuonna 2004 julkisista hankinnoista annetun direktiivin, mukaiseksi;
• –samapalkkaisuusdirektiivin tarkistaminen, jonka yhteydessä olisi luotava sukupuolineutraali työnarviointijärjestelmä, jotta voitaisiin kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja sekä saman alan sisällä että talouden eri alojen välillä;
• –vanhempainlomadirektiivin lujittaminen, jonka yhteydessä olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla kannustetaan jäsenvaltioita noudattamaan Barcelonan vuoden 2002 huippukokouksessa antamiaan lupauksia korkealaatuisesta lastenhoidosta, jotka ovat suurelta osin jääneet toteuttamatta;
• –EU:n puitedirektiivi, jolla varmistettaisiin, että sisämarkkinasäännöt eivät vaaranna korkealaatuisten julkisten palvelujen saatavuutta, johon kuuluu avoin ja tasavertainen pääsy kaikille;
• –perusteettomia irtisanomisia koskeva direktiivi, jolla estettäisiin väärinkäytökset yksittäisten irtisanomisten yhteydessä;
• –yhteisvastuudirektiivi, jolla poistettaisiin lainsäädännössä olevat porsaanreiät, jota epärehelliset työnantajat käyttävät paetakseen velvoitteitaan, joita heillä on työntekijöitään kohtaan;
• –rajatylittäviä työehtosopimusneuvotteluja koskeva direktiivi, joka vastaa rajatylittäviä liiketoimia koskevia käytäntöjä;
• –direktiivi työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi neulanpiston aiheuttamilta vammoilta, jotka aiheuttavat vuosittain miljoonia vammoja EU:ssa, sekä EU:n laajuiset käytännesäännöt terveydenhoitoon liittyvien infektioiden estämiseksi;
• –eurooppalaisesta ammattitautiluettelosta annetun komission suosituksen muuttaminen direktiiviksi;
• –puitedirektiivi työpaikkojen ja työpisteiden ergonomisesta suunnittelusta;

10.  kehottaa komissiota lujittamaan sosiaalipakettia ja käyttämään aloiteoikeuttaan kyseisillä aloilla;

11.  kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ratkaisemaan kiireesti lukkiutuneen tilanteen lisäeläkeoikeuksien siirtomahdollisuuksia koskevan direktiivin yhteydessä, jotta voidaan välttää tilanne, että lukuisat Euroopan kansalaiset menettävät lisäeläkeoikeutensa;

12.  panee tyytyväisenä merkille neuvostossa aikaansaadun yhteisen kannan, joka noudattaa parlamentin vuonna 2002 hyväksymää lausuntoa vuokratyöntekijöiden suojelusta, ja odottaa, että direktiivi hyväksytään nopeasti;

13.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen yhdenvertaisesta kohtelusta, joka noudattaa parlamentin 20. toukokuuta 2008 antamassa päätöslauselmassa vaatimaa periaatetta, että syrjintää, olipa kyse sitten uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä, ei hyväksytä; huomauttaa kuitenkin, että säännöksiä, jotka saattavat rajoittaa oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun, on selkeytettävä; kehottaa neuvostoa ja kaikkia jäsenvaltioita hyväksymään direktiivin mahdollisimman pian ja tekemään lopun Euroopan kansalaisten syrjinnästä kaikilla alueilla; kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan täytäntöön uusimman YK:n yleissopimuksen vammaisten oikeuksista ja sen valinnaisen pöytäkirjan;

14.  katsoo, että jäsenvaltioiden työaikadirektiivistä aikaansaama yhteinen kanta on vastoin periaatetta, että terveyttä ja turvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä ei voi tehdä poikkeuksia; muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vuonna 2005 omaksuttu tasapainoinen lähestymistapa salli riittävän joustavuuden ja turvallisuuden sekä yrityksille että työntekijöille ja teki mahdottomaksi poisjättäytymisen 48 tunnin keskimääräisen viikoittaisen enimmäistyöajan soveltamisesta;

15.  panee merkille parannukset rajatylittävää terveydenhoitoa koskevissa ehdotuksissa, mutta vaatii vielä tiukempia säännöksiä, jotta voidaan parantaa potilaiden oikeuksia ja liikkuvuutta ja varmistaa jäsenvaltioiden itsenäisyys saada järjestää kansalliset terveydenhoitojärjestelmänsä ja säilyttää periaate, joka koskee kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää korkealaatuisia terveydenhoitopalveluja asuinpaikkansa lähellä;

16.  panee merkille eurooppalaisen yritysneuvoston perustamista koskevan direktiivin tarkistamisen, mutta pitää valitettavana, että sen tarjoamat parannukset ovat rajalliset; korostaa, että direktiivin on annettava yrityksille ja työntekijöille paremmat mahdollisuudet ennakoida ja hallinnoida rakenneuudistuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan vakavasti parlamentin kantaa, joka on vahvistettu Menradin mietinnössä vuonna 2001; vaatii erityisesti lujempia toimia noudattamatta jättämisen torjumiseksi, luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen höllentämiseksi ja työntekijöiden edustajien ja hallintoelinten välisten neuvottelujen helpottamiseksi;

17.  kehottaa komissiota toteuttamaan aikeensa Euroopan globalisaatiorahastosta annetun asetuksen tarkistamiseksi, erityisesti laajentamaan irtisanomisten ja määräytymisperusteiden määritelmiä, siten että alennetaan kynnysarvoja, sisällyttämään siihen erilaiset toiminnan siirtämiset ja rakenneuudistukset, sekä tukemaan työntekijöitä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa siksi, että toiminta on siirretty muualle Euroopan unioniin;

18.  kehottaa komissiota vahvistamaan Dublinissa toimivan Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) roolia kerättäessä ja arvioitaessa tietoja työmarkkinoiden suuntauksista ja uudelleenjärjestelyistä EU:ssa;

19.  kehottaa komissiota lisäämään tukeaan ihmisarvoiselle työlle kaikkialla maailmassa siten, että sitä edellytetään vahvasti EU:n kauppasuhteissa ja siten, että edistetään ihmisarvoisen työn sisällyttämistä WTO:n neuvotteluihin;

Sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus

20.  pitää valitettavana Euroopan tason ja kansallisten politiikkojen heikkoutta kasvavan köyhyyden, erityisesti lasten köyhyyden, edessä;

21.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään selkeän toimintaohjelman, jotta voidaan turvata kaikille Euroopan kansalaisille oikeus kunnolliseen ja kohtuuhintaiseen asuntoon eurooppalaisen asumisen peruskirjan mukaisesti;

22.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota sitoutumaan sellaiseen progressiiviseen verotukseen, joka ei aja ketään köyhyysrajan alapuolelle, ja verotusta koskeviin käytännesääntöihin, sekä vastustamaan veropohjan heikentymistä irrallisesta pääomasta ja korkeasti koulutetuista ja liikkuvista työntekijöistä käytävän kilpailun takia; ehdottaa sosiaalisen vakaussopimuksen laatimista sosiaalijärjestelmien vähimmäistason vahvistamiseksi ja tiukemmalle tasolle mukauttamisen kannustamiseksi;

23.  kehottaa komissiota vahvistamaan hallitusten välistä yhteistyötä, siten että lujitetaan avointa koordinointimenettelyä, käytetään määrällisiä tavoitteita ja indikaattoreita, joilla kannustetaan kehitystä kohti kestäviä eläkkeitä, sekä aloittamaan sosiaalipolitiikan valtavirtaistamisen ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaikilla politiikan aloilla tulevien kuukausien aikana;

24.  korostaa, että romanien syrjäytymisen torjumiseksi tarvitaan järjestelmällisempi strategia, jonka yhteydessä on hyväksyttävä konkreettisia tavoitteita ja järjestelyjä; korostaa, että romanien kysymys on kaikkia EU:n jäsenvaltioita koskettava eurooppalainen aihe, joka olisi valtavirtaistettava kaikkiin EU:n politiikkoihin; varoittaa yrityksistä käsitellä kysymystä alakohtaisena aiheena, ja kehottaa vahvistamaan indikaattoreita, joilla mitataan nykyisten välineiden tehokkuutta;

25.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä työmarkkinaosapuolille.