PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
17.9.2008
työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Rebecca Harms, Claude Turmes ja Caroline Lucas
Verts/ALE-ryhmän puolesta
energian hinnannoususta
B6‑0446/2008
Euroopan parlamentin päätöslauselma energian hinnannoususta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission tiedonannon Eurooppa-neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Energiapolitiikka Euroopalle" (KOM(2007)0001),
– ottaa huomioon 8.–9. maaliskuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät ja Euroopan neuvoston toimintasuunnitelman (2007–2009) Euroopan energiapolitiikasta,
– ottaa huomioon 26. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman EU:n yhteisestä energiapolitiikasta[1],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,
A. katsoo, että ainakin joillakin EU:n talouselämän aloilla on vaikeuksia kestää nykyisiä energianhintoja, erityisesti öljyn hintaa,
B. katsoo, että nousevat ja ennen kaikkea jatkuvasti muuttuvat energian hinnat muodostavat vakavan ongelman EU:n niille kotitalouksille, joiden tulot ovat pienet ja jotka kärsivät kohtuuttomasti lähinnä öljyn hinnannoususta johtuvista suurista kuljetus- ja lämmityskustannuksista, sekä tietyille paljon energiaa kuluttaville toiminnoille ja palveluille, kuten kalastus, maatalous, maanteiden tavaraliikenne ja eräät energiaintensiiviset teollisuudenalat,
C. katsoo, että hedge-rahastojen ja suurten öljy-, kaasu- ja sähköyhtiöiden harjoittama keinottelu on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka ovat nostaneet hintoja viime kuukausina niin kansainvälisesti kuin EU:ssa,
D. toteaa olevansa tietoinen siitä, että energian hinnat riippuvat monista tekijöistä, kuten öljyn maailmanmarkkinahintojen heilahteluista ja öljyn ja kaasun hinnan välisestä kytköksestä, jotka eivät ole suoraan riippuvaisia EU:n päätöksentekijöistä, ja katsoo siksi, että lyhyellä aikavälillä ei ole tehtävissä kovin paljon öljyn, kaasun ja sähkön yksikkökustannusten alentamiseksi,
E. toteaa olevansa tietoinen siitä, että maailmantaloutta uhkaa kansainvälinen resurssikriisi, jota ruokkii resursseja erittäin tehottomasti hyödyntävä ja fossiilisiin polttoaineisiin turvautuva maailma, jossa väkirikkaat kehittyvät taloudet ovat ennennäkemättömällä vauhdilla omaksumassa läntistä talousmallia, mistä aiheutuu kaikkien energiaresurssien ja muiden resurssien ja hyödykkeiden, myös ruoan, todellinen hintojen kilpajuoksu,
F. katsoo, että parhaat mahdollisuudet energiakustannusten yleisen alenemisen aikaansaamiseksi ovat energiatehokkuuden ja energiansäästön lisäämisessä,
G. toteaa olevansa tietoinen myös siitä, että EU:lla, jäsenvaltioiden hallituksilla ja paikallishallituksilla on käytettävissään monia keinoja energian hinnannoususta kärsivien kansalaisten ja elinkeinoelämän alojen auttamiseksi koordinoiduilla lyhytaikaisilla toimilla, kuten suora tuki energiaköyhyyden lievittämiseksi, suora tuki tai verohelpotukset tietyille aloille ja enemmän helposti saatavilla olevaa tietoa lyhyen ja keskipitkän aikavälin energiansäästötoimista,
H. katsoo, että uusiutuva energia, energiansäästö ja energiatehokkaat toimenpiteet ovat ainoita keinoja vähentää Euroopan riippuvuutta perinteisistä polttoaineista,
I. toteaa, että sähköalan uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi annetulla lainsäädännöllä on saavutettu tai edistetty kestävän kehityksen mukaisia tuloksia jäsenvaltioissa,
J. toteaa, että tarvitaan vähintään 20 prosentin parannus energiatehokkuuteen vuoteen 2020 mennessä, jos halutaan saavuttaa uusiutuvaa energiaa koskeva 20 prosentin tavoite, lisätä EU:n energiaomavaraisuutta ja saavuttaa EU:n ilmastotavoitteet,
1. korostaa, että ellei energiapolitiikassa ja energian kulutuksessa saada yhteisvoimin aikaan muutosta, EU:n energian kysyntä kasvaa edelleen tulevina vuosikymmeninä; tunnustaa, että ilmastonmuutoksen torjunnasta tulee entistä haastavampi tehtävä, josta koituu kuluttajille ja yrityksille merkittäviä kustannuksia ja joka nostaa energian hintoja;
2. kehottaa Ecofin-neuvostoa puuttumaan päättäväisesti, mutta silti realistisesti energian hinnoilla keinotteluun ja laatimaan yhteiset käytännesäännöt energiapörssikeinottelun estämiseksi ja luomaan koordinoituja toimintalinjoja energiakeinottelijoiden ja suurten energiayhtiöiden ansiottomien voittojen verottamiseksi; katsoo, että näin saadut tulot voisivat muodostaa perustan öljyalan innovointeja ja huojennuksia koskeville kansallisille rahastoille;
3. kehottaa komissiota laatimaan kaikille jäsenvaltioille yhteiset säännöt siitä, miten voidaan auttaa tiettyjä elinkeinoelämän aloja kohdennetuilla toimenpiteillä ilman että EU:n sisämarkkinat vääristyvät merkittävästi;
4. kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia torjumaan lujasti EU:n energiaköyhyyttä ja luomaan konkreettisia hätätoimenpiteitä erityisessä ahdingossa olevien talouselämän alojen auttamiseksi;
5. korostaa, että kansallisilla toimilla olisi varmistettava EU:n nykyisin energian sisämarkkinoilla ja ilmastonmuutospolitiikassa toteuttamien toimenpiteiden jatkuvuus siten, että niillä ei vääristetä sisämarkkinoita, ja pyytää siksi komissiota, Ecofin-neuvostoa ja valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokousta laatimaan selkeät vähimmäisvaatimukset ja säännöt, joilla voidaan vastata koordinoidusti nykyiseen hinnannousuun;
6. kehottaa komissiota ja Ecofin-neuvostoa torjumaan päättäväisesti populistiset ja vahingolliset aloitteet, kuten vaaditut primäärienergiatuotteiden eli öljyn ja kaasun arvonlisäveroalennukset, ja suosimaan järkeviä pitkän aikavälin rakenteellisia toimenpiteitä, kuten Ison-Britannian pääministerin ehdottama energiansäästöhyödykkeiden ja ‑palvelujen arvonlisäveroalennus;
7. palauttaa mieliin, että uusiutuvien energialähteiden käyttö ja energiatehokkuus ovat parhaita tapoja sekä kuluttajien että teollisuuden suojelemiseksi lisääntyneen energiantuonnin ja polttoaineiden hinnannousun kahtalaisilta vaikutuksilta; vaatii pitämään huolen siitä, että energiapolitiikalla ei luoda uusia sosiaalisia esteitä ja että energian hinnat ovat avoimia ja kilpailukykyisiä;
8. toteaa, että energian kysyntää voidaan hyvinkin hillitä kustannustehokkaalla tavalla; palauttaa mieliin, että EU:n energiansäästöpotentiaali on jopa 40 prosenttia, mutta tähän pääseminen edellyttää tiukkojen sitovien tavoitteiden asettamista; pitää valitettavana, ettei ole vielä asetettu sitovia energiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteita osaksi EU:n sitoumusta ilmastonmuutoksen torjunnassa;
9. kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä energian kysynnän leikkaamiseksi ja investoimaan pikaisesti ja massiivisesti energiatehokkaaseen talouteen, jotta voidaan vähentää merkittävästi Euroopan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja täyttää YK:n ilmastonmuutossopimuksen ja siihen liittyvän Kioton pöytäkirjan tavoitteet; kehotta sen vuoksi komissiota käynnistämään laajan ohjelman, jolla EU:sta tehdään kaikkein energiatehokkain talous vuoteen 2020 mennessä;
10. korostaa lisäksi, että uusiutuvilla energianlähteillä yhdessä energiansäästötoimien kanssa voidaan vähentää Euroopan riippuvuutta energiantuonnista ja pienentää näin siitä johtuvia poliittisia ja taloudellisia riskejä;
11. kehottaa komissiota varmistamaan, että energiansäästölle, energiatehokkuudelle ja uusiutuvalle energialle annetaan etusija EU:n tulevan energianpolitiikan laadinnassa ja erityisesti tulevassa strategisessa energiakatsauksessa, koska ne ovat aidosti kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan vähentää EU:n riippuvuutta perinteisistä polttoaineista;
12. korostaa tarvetta vauhdittaa innovointia fossiilisista polttoaineista saatavan energian alalla asettamalla teknologianeutraaleja kasvihuonekaasupäästörajoja fossiilisia polttoaineita käyttäville voimaloille;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
- [1] EUVL C 219 E, 28.8.2008, s. 206.