PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
10.10.2008
työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Miroslav Ouzký ja Caroline Jackson
ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta
ympäristötarkastuksille asetettavista vähimmäisvaatimuksista annetun suosituksen 2001/331/EY uudelleentarkastelusta
B6‑0580/2008
Euroopan parlamentin päätöslauselma ympäristötarkastuksille asetettavista vähimmäisvaatimuksista annetun suosituksen 2001/331/EY uudelleentarkastelusta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon jäsenvaltioissa suoritettaville ympäristötarkastuksille asetettavista vähimmäisvaatimuksista 4. huhtikuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2001/331/EY,
– ottaa huomioon komission tiedonannon KOM(2007) 707 neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle jäsenvaltioissa suoritettaville ympäristötarkastuksille asetettavista vähimmäisvaatimuksista annetun suosituksen 2001/331/EY uudelleentarkastelusta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,
A. ottaa huomioon, että parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuonna 2001 suosituksen 2001/331/EY, joka sisältää ympäristötarkastusten suunnittelua, toteuttamista, seurantaa ja raportointia koskevia perusteita, jotka eivät ole sitovia, koska oli käynyt ilmi, että jäsenvaltioiden tarkastusjärjestelmien välillä oli suuria eroja,
B. ottaa huomioon, että suosituksen tavoitteena oli parantaa yhteisön ympäristölainsäädännön noudattamista ja edistää sen johdonmukaisempaa täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa kaikissa jäsenvaltioissa,
C. ottaa huomioon, että tiedonannossa KOM(2007)0707 esitetään komission näkemykset suosituksen kehittämisestä edelleen, jotka perustuvat muun muassa jäsenvaltioiden toimittamiin kertomuksiin suosituksen täytäntöönpanosta,
D. ottaa huomioon, että tiedonannossa todetaan, että jäsenvaltioiden toimittamat tiedot suosituksen täytäntöönpanosta ovat "puutteelliset tai niitä on vaikea verrata keskenään",
E. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden toimittavat tiedot osoittivat, että "vain muutamat jäsenvaltiot ovat panneet suosituksen täytäntöön täysimääräisesti" ja että "ympäristötarkastuksia tehdään yhteisössä edelleenkin hyvin eri lailla",
F. ottaa huomioon, että komission mukaan vaillinainen täytäntöönpano johtuu osittain siitä, että jäsenvaltiot tulkitsevat suositukseen sisältyviä määritelmiä, perusteita ja raportointiohjeita eri lailla,
G. ottaa huomioon, että komissio tunnustaa, että suosituksen soveltamisala on riittämätön eikä siihen sisälly monia tärkeitä toimintoja, kuten Natura 2000, laittomien jätteensiirtojen valvonta, kemikaalien rekisteröinti ja lupamenettely (REACH-asetus), tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen laitteissa (RoHS-direktiivi), uhanalaisten lajien kauppa ja muuntogeenisiin organismeihin liittyvä toiminta sekä tuottajan vastuuseen perustuvat järjestelmät,
1. ilmaisee huolensa komission päätelmästä, ettei yhteisössä voida varmistaa ympäristölainsäädännön täysimääräistä täytäntöönpanoa, koska tämä aiheuttaa sekä jatkuvaa vahinkoa ympäristölle että kilpailun vääristymistä;
2. korostaa, että yhteisön ympäristölainsäädännön hyvä ja tasapuolinen täytäntöönpano on olennaisen tärkeää ja ettei vähempi täytä yleisön odotuksia ja heikentää yhteisön mainetta tehokkaana ympäristön suojelijana;
3. vastustaa komission aikomusta käsitellä ongelmaa ainoastaan suosituksella, joka ei ole sitova, ja sisällyttämällä erityisiä oikeudellisesti sitovia vaatimuksia alakohtaisiin säädöksiin;
4. kehottaa komissiota tämän sijasta esittämään ennen vuoden 2009 loppua ehdotusta ympäristötarkastuksia koskevaksi direktiiviksi, jossa selvennetään määritelmiä ja perusteita ja laajennetaan soveltamisalaa;
5. pitää välttämättömänä lujittaa Euroopan unionin verkkoa ympäristölainsäädännön voimaansaattamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi (IMPEL) ja kehottaa komissiota selvittämään ennen vuoden 2009 loppua, miten sitä voidaan lujittaa, mukaan lukien mahdollisuus perustaa yhteisön ympäristötarkastusviranomainen;
6. ehdottaa, että keskitytään enemmän tukemaan ympäristönsuojelua koskevaa tiedotusta ja ympäristökasvatusta, jonka täsmällinen sisältö olisi määritettävä paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla kullakin alueella havaittujen tarpeiden ja ongelmien perusteella;
7. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.