PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

11.11.2008

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Zita Gurmai, Miguel Angel Martínez Martínez, Jan Marinus Wiersma, Michael Cashman, Stephen Hughes, Anna Hedh ja Anne Van Lancker
PSE-ryhmän puolesta
HI-viruksesta/aidsista: varhainen toteaminen ja varhainen hoito

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B6-0581/2008

B6‑0581/2008

Euroopan parlamentin päätöslauselma HI-viruksesta/aidsista: varhainen toteaminen ja varhainen hoito

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2007 antamansa päätöslauselman HIV:n/aidsin torjunnasta Euroopan unionissa ja unionin naapurimaissa 2006–2009[1],

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2007 hyväksytyn Bremenin julistuksen vastuullisuudesta ja kumppanuudesta sekä yhteisestä toiminnasta HI‑virusta/aidsia vastaan,

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman HI-viruksesta/aidsista: aika toimia[2],

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2006 antamansa päätöslauselman aidsista[3],

–  ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2005 hyväksytyt neuvoston päätelmät hiv:n ja aidsin torjunnasta,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Hivin/aidsin torjunta Euroopan unionissa ja sen naapurimaissa vuosina 2006–2009"[4],

–  ottaa huomioon kumppanuudesta HI-viruksen/aidsin torjumiseksi Euroopassa ja Keski-Aasiassa annetun Dublinin julistuksen, joka hyväksyttiin Irlannin puheenjohtajakaudella 23.–24. helmikuuta 2004 järjestetyssä asiaa käsitelleessä ministerikokouksessa ("Breaking the Barriers – Partnership to fight HIV/AIDS in Europe and Central Asia"),

–  ottaa huomioon YK:n aids-ohjelman (UNAIDS) ja WHO:n Euroopan aluetoimiston vuonna 2008 antaman raportin, jossa käsitellään kumppanuudesta HI-viruksen/aidsin torjumiseksi Euroopassa ja Keski-Aasiassa annetun Dublinin julistuksen täytäntöönpanon etenemistä,

–  ottaa huomioon HI-viruksen/aidsin torjunnan tehostamisesta Euroopan unionissa ja sen naapurimaissa annetun Vilnan julistuksen, jonka Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja niiden naapurimaiden ministerit ja hallitusten edustajat hyväksyivät Vilnassa Liettuassa 16.–17. syyskuuta 2004 pidetyssä kokouksessa "Eurooppa ja HI‑virus/aids: uudet haasteet ja uudet mahdollisuudet",

–  ottaa huomioon WHO:n vuonna 2006 julkistaman HI‑virusta/aidsia koskevan ohjelman terveyspalveluiden yleisestä saatavuudesta vuoteen 2010 mennessä ("Towards Universal Access by 2010"),

–  ottaa huomioon helmikuussa 2006 julkaistun aidsin ehkäisemistä koskevan eurobarometrin,

–  ottaa huomioon vammaisten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että EuroHIVin vuotta 2006 koskevan loppuvuoden kertomuksen mukaan 269 152 henkilöä sai hiv-tartunnan vuosina 1999–2006 Euroopan unionissa ja 806 258 henkilöä sai hiv-tartunnan Maailman terveysjärjestöön kuuluvissa eurooppalaisissa maissa,

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionissa 11 prosenttia kaikista uusista hiv-tartunnoista koskee alle 25-vuotiaita nuoria EuroHIVin vuotta 2006 koskevan loppuvuoden kertomuksen mukaan,

C.  ottaa huomioon EuroHIVin ja UNAIDSin raporteissa vahvistetut tiedot, joiden mukaan uusien hiv-tartuntojen määrä kasvaa edelleen huolestuttavasti Euroopan unionissa ja sen naapurimaissa ja että joissakin maissa hiv-tartunnan saaneiden arvioitu määrä on lähes kolme kertaa suurempi kuin virallisesti tunnustettu määrä,

D.  ottaa huomioon, että hiv-tartuntojen määrän lisääntymisestä huolimatta todettujen aids-tapausten tasainen lasku on jatkunut vuonna 2006 siten, että vuonna 2006 EU:ssa todettiin 40 prosenttia vähemmän tapauksia vuoteen 1999 verrattuna EuroHIVin vuotta 2006 koskevan loppuvuoden kertomuksen mukaan,

E.  ottaa huomioon, että suuri osa hiv-tartunnoista jää toteamatta; ottaa huomioon, että monet eivät tiedä, ovatko he saaneet tartunnan vai eivät, ja todennäköisesti saavat sen selville vasta sairastuessaan HI-virukseen/aidsiin liittyvään tautiin,

F.  ottaa huomioon, että HI-viruksen infektoivuus lisääntyy huomattavasti muiden sukupuolitautien (kuten tippurin, klamydian, herpeksen ja kupan) yhteydessä,

G.  ottaa huomioon, että suonensisäisten huumeiden käyttö on yksi syy hiv-tartuntojen nopeaan leviämiseen monissa Itä-Euroopan maissa,

H.  ottaa huomioon, että HI-virus/aids on tarttuva tauti, minkä vuoksi on olemassa riski, että tartunnan saa henkilöiltä, joiden infektio ei ole paljastunut,

I.  ottaa huomioon, että UNAIDSin ja WHO:n Euroopan aluetoimiston raportissa, jossa käsitellään kumppanuudesta HI-viruksen/aidsin torjumiseksi Euroopassa ja Keski-Aasiassa annetun Dublinin julistuksen täytäntöönpanon etenemistä, todetaan, että vain muutama kaikkiaan 53:sta Euroopan alueen maasta on omaksunut leimautumiseen, syrjintään ja ihmisoikeuksiin sellaisen lähestymistavan, joka on niiden Dublinin julistuksessa antamien lupausten mukainen,

J.  katsoo, että ihmisoikeuksien täysimääräinen suojelu on olennaisen tärkeä kaikkien HI‑viruksen torjunnan näkökantojen yhteydessä,

K.  katsoo, että taudin leviämisen torjunta vaatii ehdottomasti rajatylittävää yhteistyötä,

L.  katsoo, että vammaisten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa tehdään selväksi, että esteet, jotka estävät vammaisia henkilöitä osallistumasta yhteiskuntaan tasa-arvoisesti, voivat olla sekä asenteista että ympäristöstä johtuvia,

1.  kehottaa neuvostoa ja komissiota laatimaan HI-virusta koskevan strategian, jotta voidaan

• –edistää varhaista toteamista ja vähentää testaamisen esteitä,
• –varmistaa varhainen hoito ja varhaisen hoidon eduista tiedottaminen;

2.  kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus vastaa asianmukaisesta seurannasta ja valvonnasta, johon sisältyvät myös tarkat arviot (esimerkiksi koko ja ominaispiirteet) väestönosasta, jolla tautia ei ole diagnosoitu;

3.  kehottaa komissiota myöntämään poliittisia, taloudellisia ja henkilöresursseja tällaisen strategian täytäntöönpanon tukemiseksi;

4.  kehottaa neuvostoa antamaan komissiolle ohjeet siitä, miten valmistellaan neuvoston suosituksia todisteisiin perustuvan testaamisen ja hoitoa koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanemiseksi kussakin jäsenvaltiossa;

5.  kehottaa neuvostoa antamaan komissiolle ohjeet siitä, miten varmistetaan, että edistymisen tulevaan valvontaan torjuttaessa HI-virusta/aidsia Euroopassa ja naapurimaissa sisällytetään indikaattorit, joiden mukaisesti suoraan käsitellään ja mitataan ihmisoikeuskysymyksiä HI-virukseen/aidsiin liittyvissä kysymyksissä;

6.  kehottaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että kaikki jäsenvaltiot tekevät lainvastaiseksi HI-viruksen/aidsin saaneiden henkilöiden syrjinnän;

7.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tiedotus- ja koulutuskampanjoita HI‑viruksen/aidsin ehkäisemisestä, testaamisesta ja hoidosta;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille, YK:n pääsihteerille, UNAIDSille, Maailman terveysjärjestölle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0137.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0321.
• [3]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0526.
• [4]  KOM(2005)0654.