PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
12.11.2008
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Georgs Andrejevs
ALDE-ryhmän puolesta
HI-viruksesta/aidsista: varhainen toteaminen ja varhainen hoito
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B6-0581/2008
B6‑0583/2008
Euroopan parlamentin päätöslauselma HI-viruksesta/aidsista: varhainen toteaminen ja varhainen hoito
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman HI-viruksen/aidsin torjunnasta Euroopan unionissa ja unionin naapurimaissa 2006–2009,
– ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2007 hyväksytyn Bremenin julistuksen vastuullisuudesta ja kumppanuudesta sekä yhteisestä toiminnasta HI-virusta/aidsia vastaan,
– ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman "HI-virus/aids: aika toimia",
– ottaa huomioon 30. marraskuuta 2006 antamansa päätöslauselman aidsista,
– ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2005 hyväksytyt neuvoston päätelmät HI-viruksen/aidsin torjunnasta,
– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille HI-viruksen/aidsin torjunnasta Euroopan unionissa ja sen naapurimaissa vuosina 2006–2009,
– ottaa huomioon kumppanuudesta HI-viruksen/aidsin torjumiseksi Euroopassa ja Keski-Aasiassa annetun Dublinin julistuksen, joka hyväksyttiin Irlannin puheenjohtajakaudella 23.–24. helmikuuta 2004 järjestetyssä asiaa käsitelleessä ministerikokouksessa ("Breaking the Barriers – Partnership to fight HIV/AIDS in Europe and Central Asia"),
– ottaa huomioon YK:n aids-ohjelman (UNAIDS) ja WHO:n Euroopan aluetoimiston vuonna 2008 annetun raportin, jossa käsitellään kumppanuudesta HI-viruksen/aidsin torjumiseksi Euroopassa ja Keski-Aasiassa annetun Dublinin julistuksen täytäntöönpanon etenemistä,
– ottaa huomioon HI-viruksen/aidsin torjunnan tehostamisesta Euroopan unionissa ja sen naapurimaissa annetun Vilnan julistuksen, jonka Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja niiden naapurimaiden ministerit ja hallitusten edustajat hyväksyivät Vilnassa Liettuassa 16.–17. syyskuuta 2004 pidetyssä kokouksessa "Eurooppa ja HI-virus/aids: uudet haasteet ja uudet mahdollisuudet",
– ottaa huomioon WHO:n vuonna 2006 julkistaman HI-virusta/aidsia koskevan ohjelman terveyspalveluiden yleisestä saatavuudesta vuoteen 2010 mennessä ("Towards Universal Access by 2010"),
– ottaa huomioon helmikuussa 2006 julkaistun aidsin ehkäisemistä koskevan eurobarometrin,
– ottaa huomioon vammaisten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että EuroHIVin vuotta 2005 koskevan puolivuotiskatsauksen mukaan 215 510 henkilöä sai hiv-tartunnan vuosina 1998–2005 Euroopan unionissa ja 646 142 henkilöä sai hiv-tartunnan Maailman terveysjärjestöön kuuluvissa eurooppalaisissa maissa,
B. ottaa huomioon, että EuroHIVin mukaan lähes neljäsosa kaikista uusista hiv-tartunnoista todetaan alle 25-vuotiailla nuorilla,
C. ottaa huomioon EuroHIV:n ja UNAIDSin raporteissa vahvistetut tiedot, joiden mukaan uusien HI-viruksen kantajien määrä kasvaa edelleen huolestuttavasti Euroopan unionissa sekä sen naapurivaltioissa ja että joissain maissa viruksen saaneiden arvioitu määrä on lähes kolme kertaa suurempi kuin virallisesti tunnustettu määrä,
D. ottaa huomioon, että vaikka hiv-tartuntojen määrä on lisääntynyt, aids-tapausten määrä on vähentynyt jatkuvasti viime vuosina ja tämä suuntaus on jatkunut myös vuonna 2005, ja vuonna 1998 tapauksia diagnosoitiin alle puolet vuoden 2005 tapauksista,
E. ottaa huomioon, että suuri osa hiv-tartunnoista jää toteamatta ja monet eivät tiedä, ovatko he saaneet tartunnan vai eivät, ja että se selviää heille todennäköisesti vasta heidän sairastuttuaan hiviin/aidsiin liittyvään tautiin,
F. ottaa huomioon, että HI-viruksen infektoivuus lisääntyy huomattavasti muiden sukupuolitautien (kuten tippurin, klamydian, herpeksen ja kupan) yhteydessä,
G. ottaa huomioon, että suonensisäisten huumeiden käyttö on yksi syy hiv-tartuntojen nopeaan leviämiseen monissa Itä-Euroopan maissa,
H. ottaa huomioon, että HI-virus ja aids ovat tarttuvia, minkä vuoksi on olemassa riski, että tartunnan saa henkilöiltä, jotka eivät vielä itse tiedä olevansa viruksen tai taudin kantajia,
I. ottaa huomioon, että UNAIDSin ja WHO:n Euroopan aluetoimiston raportissa, jossa käsitellään kumppanuudesta HI-viruksen/aidsin torjumiseksi Euroopassa ja Keski-Aasiassa annetun Dublinin julistuksen täytäntöönpanon etenemistä, todetaan, että vain muutama kaikkiaan 53:sta Euroopan alueen maasta on omaksunut leimautumiseen, syrjintään ja ihmisoikeuksiin sellaisen lähestymistavan, joka on niiden Dublinin julistuksessa antamien lupausten mukainen,
J. katsoo, että oikeuksien täysimääräinen suojelu on olennaisen tärkeää kaikkien HI-viruksen torjunnan näkökantojen yhteydessä,
K. katsoo, että taudin leviämisen torjunta vaatii ehdottomasti rajatylittävää yhteistyötä,
L. katsoo, että vammaisten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa tehdään selväksi, että esteet, jotka estävät vammaisia henkilöitä osallistumasta yhteiskuntaan tasa-arvoisesti, voivat olla sekä asenteista että ympäristöstä johtuvia,
1. kehottaa neuvostoa ja komissiota laatimaan HI-virusta koskevan kattavan strategian, jotta voidaan
- –edistää varhaista toteamista ja vähentää testaamisen edellä havaittuja esteitä;
- –varmistaa varhainen hoito ja varhaisen hoidon eduista tiedottaminen;
2. kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) vastaa asianmukaisesta seurannasta ja valvonnasta, johon sisältyvät myös tarkat arviot (esimerkiksi koko ja ominaispiirteet) väestönosasta, jolla tautia ei ole diagnosoitu;
3. kehottaa komissiota myöntämään merkittävät poliittiset, taloudelliset ja henkilöstöresurssit helpottaakseen kyseisen strategian täytäntöönpanoa;
4. kehottaa jäsenvaltioita laatimaan neuvoston suositukset kullekin jäsenvaltiolle tarkoitettujen testausta ja hoitoa koskevien ohjeiden täytäntöönpanosta;
5. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tuleviin ohjelmiin, joilla seurataan HI-viruksen/aidsin torjunnan etenemistä Euroopassa, sisällytetään soveltuvia indikaattoreita, joilla käsitellään ja mitataan myös ihmisoikeusnormeja tässä yhteydessä;
6. kehottaa jäsenvaltioita antamaan säädöksiä, joilla kielletään hiv/aids-tartunnan saaneiden henkilöiden syrjintä, mukaan lukien heidän liikkumisvapaudelleen asetetut rajoitukset, niiden oikeuskäytännöissä;
7. kannustaa jäsenvaltioita voimakkaasti lisäämään tiedotus- ja koulutuskampanjoita HI-viruksen/aidsin ehkäisemisestä, testaamisesta ja hoidosta;
8. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille, YK:n pääsihteerille, UNAIDSille, Maailman terveysjärjestölle ja jäsenvaltioiden hallituksille.