Päätöslauselmaesitys - B6-0024/2009Päätöslauselmaesitys
B6-0024/2009

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

7.1.2009

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Diana Wallis ja Jelko Kacin
ALDE-ryhmän puolesta
heinäkuun 11. päivän julistamisesta Srebrenicassa 11. heinäkuuta 1995 tapahtuneen kansanmurhan uhrien eurooppalaiseksi muistopäiväksi

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B6-0022/2009

Menettely : 2009/2502(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B6-0024/2009
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B6-0024/2009
Hyväksytyt tekstit :

B6‑0024/2009

Euroopan parlamentin päätöslauselma heinäkuun 11. päivän julistamisesta Srebrenicassa 11. heinäkuuta 1995 tapahtuneen kansanmurhan uhrien eurooppalaiseksi muistopäiväksi

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman "Balkanin tulevaisuus 10 vuotta Srebrenican jälkeen",

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Bosnia ja Hertsegovinan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, joka allekirjoitettiin 16. kesäkuuta 2008, sekä mahdollisuuden EU:n jäsenyyteen, joka annettiin kaikille Länsi-Balkanin maille Thessalonikissa vuonna 2003 pidetyssä EU:n huippukokouksessa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 11. heinäkuuta 1995 itä-bosnialainen Srebrenican kaupunki, jonka YK:n turvallisuusneuvosto oli julistanut turvalliseksi alueeksi 16. huhtikuuta 1993, joutui kenraali Ratko Mladicin johtamien serbijoukkojen valtaan ja siten Serbitasavallan tuolloisen presidentin Radovan Karadzicin alaisuuteen,

B.  ottaa huomioon, että Srebrenican kukistumista seuranneen, useita päiviä kestäneen verilöylyn aikana kenraali Mladicin komentamat Bosnian serbijoukot ja puolisotilaalliset yksiköt, joiden joukossa oli myös Serbiasta Bosnian alueelle tulleita Serbian vakinaisiin poliisivoimiin kuulumattomia poliisiyksiköitä, teloittivat summittaisesti yli 8000 muslimimiestä ja ‑poikaa, jotka olivat etsineet turvaa tältä Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvajoukkojen (UNPROFOR) suojeluksessa olevalta alueelta,

C.  ottaa huomioon, että tämä murhenäytelmä, jonka entisen Jugoslavian alueen kansainvälinen rikostuomioistuin (ICTY) on julistanut kansanmurhaksi, tapahtui YK:n julistamalla turva-alueella ja osoittaa näin ollen kansainvälisen yhteisön kykenemättömyyden puuttua konfliktiin ja suojella siviiliväestöä,

D.  ottaa huomioon, että bosnialaiset serbijoukot syyllistyivät moniin Geneven sopimuksen vastaisiin rikkomuksiin Srebrenican siviiliväestöä kohtaan, mukaan lukien tuhansien naisten, lasten ja vanhusten karkotukset ja lukuisien naisten raiskaukset,

E.  ottaa huomioon, että huolimatta tähän mennessä toteutetuista suunnattomista ponnisteluista joukkohautojen ja yksittäisten hautojen löytämiseksi ja avaamiseksi ja uhrien ruumiiden tunnistamiseksi, tähän asti tehdyt etsinnät eivät anna täydellistä kuvaa tapahtumista Srebrenicassa ja sen ympäristössä,

F.  ottaa huomioon, ettei todellista rauhaa voida saavuttaa ilman oikeudenmukaisuutta ja katsoo, että täydellinen ja rajoittamaton yhteistyö ICTYn kanssa on edelleen perusedellytys sille, että Länsi-Balkanin maiden yhdentyminen EU:hun voi jatkua,

G.  toteaa, että Bosnian serbiarmeijan kenraali Radislav Krstic on ensimmäinen henkilö, jonka ICTY on todennut syylliseksi avunantoon ja yllytykseen Srebrenican kansanmurhaan, mutta että nimekkäin syytetty, Ratko Mladic, on edelleen vapaalla jalalla kaksitoista vuotta näiden traagisten tapahtumien jälkeen,

H.  toteaa, että myös puutteet EU:n päätöksentekomekanismeissa ja todellisen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puuttuminen vaikuttivat kielteisesti tapahtumien kulkuun,

1.  muistaa ja kunnioittaa näiden julmuuksien uhreja; ilmaisee osanottonsa ja solidaarisuutensa uhrien perheille, joista monet eivät ole vieläkään saaneet lopullista tietoa isän, pojan, aviomiehen tai veljen kohtalosta; tunnustaa, että heidän jatkuvaa tuskaansa pahentaa se, että näistä teoista vastuussa olleita ei ole saatu oikeuden eteen;

2.  kehottaa neuvostoa ja komissiota kunnioittamaan asianmukaisella tavalla Srebrenica-Potocarin kansanmurhan muistopäivää antamalla tukensa sille, että Euroopan parlamentti on tunnustanut heinäkuun 11. päivän Srebrenican kansanmurhan muistopäiväksi;

3.  kehottaa ponnistelemaan edelleen vielä oikeutta pakoilevien henkilöiden tuomiseksi oikeuden eteen ja ilmaisee tukensa ICTYn tekemälle työlle;

4.  painottaa, että on tärkeää taata rauha ja vakaus Länsi-Balkanissa ja että on aloitettava todellinen sovinnontekoprosessi osana Euroopan yhdentymisprosessia; kehottaa kaikkia maita edelleen ponnistelemaan sen hyväksi, että vaikean ja ongelmallisen menneisyyden kanssa päästäisiin sovintoon;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Bosnia ja Hertsegovinan ja sen osien hallitukselle ja parlamentille sekä Länsi-Balkanin maiden hallituksille ja parlamenteille.