PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

13.2.2009

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Ria Oomen-Ruijten
ulkoasiainvaliokunnan puolesta
Turkkia koskevasta vuoden 2008 edistymiskertomuksesta

B6‑0105/2009

Euroopan parlamentin päätöslauselma Turkkia koskevasta vuoden 2008 edistymiskertomuksesta

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Turkin edistymisestä vuonna 2008,

–  ottaa huomioon 27. syyskuuta 2006 Turkin liittymisvalmistelujen edistymisestä[1], 24. lokakuuta 2007 EU:n ja Turkin välisistä suhteista[2] ja 21. toukokuuta 2008 Turkkia koskevasta vuoden 2007 edistymiskertomuksesta[3] antamansa aiemmat päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon Turkille 3. lokakuuta 2005 vahvistetun neuvottelukehyksen,

–  ottaa huomioon 18. helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/157/EY Turkin liittymiskumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja edellytyksistä ("liittymiskumppanuus") sekä vuosina 2001, 2003 ja 2006 tehdyt neuvoston päätökset liittymiskumppanuudesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että liittymisneuvottelut Turkin kanssa aloitettiin 3. lokakuuta 2005 neuvoston hyväksyttyä neuvottelukehyksen ja että liittymisneuvottelujen aloittaminen käynnisti jatkuvan prosessin, jonka tuloksia ei voi taata etukäteen,

B.  ottaa huomioon, että Turkki on sitoutunut uudistuksiin, hyviin naapuruussuhteisiin ja asteittaiseen lähentymiseen yhteisön säännöstöön ja että nämä toimet pitäisi nähdä Turkin mahdollisuutena jatkaa uudistumista,

C.  ottaa huomioon, että Kööpenhaminan kriteerien täysimääräinen täyttäminen ja EU:n integraatiokyvyn ylläpitäminen joulukuun 2006 Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti ovat edelleen Euroopan unioniin liittymisen perusta ja että EU on yhteisiin arvoihin perustuva yhteisö,

D.  ottaa huomioon komission päätelmän, jonka mukaan vuosi 2008 on ollut voimakkaiden poliittisten jännitteiden leimaama ja että Turkin hallitus ei ole äänestäjiltä saamastaan selkeästä valtuutuksesta huolimatta esittänyt laajaa ja johdonmukaista ohjelmaa poliittisten uudistusten toteuttamiseksi,

E.  ottaa huomioon, että Turkki ei ole vieläkään pannut täytäntöön EY–Turkki-assosiaatiosopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan määräyksiä,

F.  ottaa huomioon, että vuonna 2008 avattiin neljä neuvottelulukua,

1.  on huolestunut havaitessaan uudistusprosessin hidastuneen Turkissa jatkuvasti kolmena perättäisenä vuotena ja kehottaa Turkin hallitusta osoittamaan poliittisen tahtonsa jatkaa uudistusprosessia, johon se sitoutui vuonna 2005; korostaa, että uudistuminen on ennen kaikkea Turkin oman edun mukaista, ja siitä hyötyy Turkin koko yhteiskunta;

2.  on huolestunut Turkin yhteiskunnassa ja tärkeimpien poliittisten puolueiden välillä käynnissä olevasta polarisoitumisesta, joka on syventynyt vuoden 2008 aikana ja joka on vaikuttanut kielteisesti poliittisten instituutioiden toimintaan ja uudistusprosessin etenemiseen;

3.  korostaa, että poliittiset uudistukset muodostavat uudistusprosessin ytimen, ja pitää myönteisenä, että Turkin hallitus on laatinut ja hyväksynyt kansallisen ohjelman yhteisön säännöstön hyväksymisestä;

4.  kehottaa poliittisten puolueiden johtajia pyrkimään tosissaan vuoropuhelun käymiseen ja sopimaan kompromissin hengessä uudistusohjelmasta Turkin nykyaikaistamiseksi vakaaksi, demokraattiseksi ja moniarvoiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, jonka ohjenuorana on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen ja joka perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen;

I. Kööpenhaminan kriteerien täyttäminen

Demokratia ja oikeusvaltio

5.  pitää valitettavana, että ensimmäinen yritys muuttaa perustuslakia perusteellisesti johti kiistaan huivikysymyksestä ja lisäsi yhteiskunnan polarisoitumista; kehottaa Turkin hallitusta jatkamaan työtään uuden, siviilien valtaan nojaavan ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojeluun keskittyvän perustuslain laatimiseksi ja vaatii hallitusta varmistamaan, että poliittiset puolueet ja kansalaisyhteiskunta sekä etniset ja uskonnolliset vähemmistöt osallistuvat tiiviisti kyseiseen perustuslakiprosessiin;

6.  on huolestunut vuonna 2008 vireille pannuista oikeusjutuista kahden puolueen kieltämiseksi ja erityisesti yhä ratkaisua odottavasta jutusta DTP-puoluetta vastaan; painottaa tarvetta muuttaa kiireellisesti poliittisia puolueita koskevaa lainsäädäntöä, jotta se saadaan vastaamaan täysin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja Euroopan neuvoston Venetsian komission suosituksia;

7.  kehottaa Turkin viranomaisia tekemään kaikkensa, jotta varmistetaan kaikkien vaaleihin osallistuvien puolueiden edustus vaalilautakunnassa;

8.  pitää valitettavana, että armeijan saattamisessa täysin siviilien järjestelmälliseen valvontaan ja sotilas- ja puolustuspolitiikkaa koskevan parlamentaarisen valvonnan lujittamisessa ei ole edistytty;

9.  panee merkille oikeuslaitoksen uudistamisstrategian kehittämisessä tapahtuneen edistymisen; toteaa kuitenkin, että on tarpeen toteuttaa pikaisesti järjestelmällisiä lisätoimia oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja ammattimaisuuden vahvistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että oikeuslaitoksen toimijat pidättäytyvät puuttumasta poliittiseen keskusteluun ja noudattavat Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistettuja standardeja;

10.  pitää valitettavana, että oikeusasiamiehen viran perustamisessa ei ole edistytty; panee merkille perustuslakituomioistuimen kielteisen päätöksen oikeusasiamiestä koskevasta laista ja kehottaa Turkin hallitusta antamaan mahdollisimman pian tarvittavat säädökset mainitun viran perustamisesta, jota sekä hallitus että parlamentti ovat aiemmin esittäneet kannattavansa;

11.  pitää valitettavana, että Turkin hallitus ei ole esittänyt kattavaa strategiaa lahjonnan torjumiseksi; korostaa tarvetta lujittaa julkisten menojen parlamentaarista valvontaa sekä antaa tilintarkastustuomioistuinta koskevaa uutta lainsäädäntöä;

12.  pitää myönteisenä, että oikeudenkäynti Ergenekon-rikollisjärjestön jäsenyydestä syytettyjä vastaan on käynnistetty; rohkaisee viranomaisia jatkamaan tutkimuksia sekä paljastamaan kaikki valtiollisiin rakenteisiin ulottuvat järjestön lonkerot; on huolestunut jutun syytettyjen kohtelua koskevien tietojen johdosta; vaatii Turkin viranomaisia huolehtimaan siitä, että kyseiset henkilöt saavat puolueettoman oikeudenkäynnin sekä noudattamaan tiukasti oikeusvaltion periaatteita;

Ihmisoikeudet ja vähemmistöjen huomioon ottaminen ja suojeleminen

13.  pitää valitettavana, että ilmaisunvapautta ja lehdistönvapautta ei edelleenkään suojella aukottomasti Turkissa; katsoo, että usein tapahtuva internet-sivustojen kieltäminen ja kriittisen lehdistön painostus ja haastaminen oikeuteen eivät palvele demokraattisen moniarvoisen yhteiskunnan lehdistönvapautta; katsoo lisäksi, että huhtikuussa 2008 hyväksytty rikoslain 301 artiklan muutos on riittämätön, koska kansalaisia, kuten Saharov-palkinnon saajaa Leyla Zanaa, vastaan nostetaan yhä syytteitä mielipiteidensä ilmaisemisesta rikoslain kyseisen artiklan ja muiden artiklojen sekä terrorismin vastaisen lain tai lehdistölain nojalla; toistaa, että 301 artikla on kumottava ja rikoslaki on uudistettava perin pohjin samoin kuin muutkin säädökset, joiden nojalla väkivallattomien mielipiteiden esittämistä rajoitetaan mielivaltaisesti, jotta varmistetaan, että ilmaisunvapautta noudatetaan täysimääräisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen standardien mukaisesti;

14.  pitää myönteisenä oikeusministeri Mehmet Ali Sahinin hallituksen puolesta esittämää anteeksipyyntöä Engin Ceberin perheelle tämän menehdyttyä vankilassa pahoinpitelyn seurauksena; yhtyy Turkin parlamentin ihmisoikeusvaliokunnan huoleen siitä, että oikeuslaitos ei nosta syytteitä kidutus- ja pahoinpitelytapauksista, joiden määrä kasvaa koko ajan; kehottaa Turkin hallitusta lisäämään järjestelmällisiä ponnistelujaan kidutuksen ja epäasianmukaisen kohtelun lopettamiseksi vankiloissa ja niiden ulkopuolella ja tekemään lopun rankaisemattomuuden kulttuurista; korostaa tässä yhteydessä, että YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan ratifiointi ja täytäntöönpano lisäisi merkittävästi kyseisten ponnistelujen uskottavuutta; on huolestunut myös poliisin kovakouraisista otteista mielenosoitusten yhteydessä;

15.  suhtautuu myönteisesti Turkin kansalliskokouksen ihmisoikeuksia tutkivan valiokunnan tekemään työhön vankiloissa esiintyvän kidutuksen ja huonon kohtelun tutkinnassa ja toimittaja Hrant Dinkin murhan selvittämisessä; kehottaa Turkin viranomaisia ryhtymään kaikkiin valiokunnan raporttien sekä pääministerin alaisen tarkastuskomitean raportin tulosten edellyttämiin jatkotoimiin; katsoo myös, että oletus Ergenekonin osallisuudesta olisi olettava vakavammin, kun otetaan huomioon muut ratkaisemattomat tapaukset, kuten Hrant Dinkin murha;

16.  pitää myönteisenä helmikuussa 2008 hyväksyttyä säätiölakia ja pitää hyvänä komission arviota, jonka mukaan säätiölailla voidaan ratkaista useita avoimia, muslimiväestöön kuulumattomien yhteisöjen kiinteistöihin liittyviä kysymyksiä; kehottaa Turkin hallitusta varmistamaan, että laki pannaan täytäntöön Euroopan ihmisoikeussopimukseen perustuvan oikeuskäytännön mukaisesti, sekä tarttumaan siihen toistaiseksi ratkaisemattomaan ongelmaan, joka koskee takavarikoitua ja kolmansille osapuolille myytyä kiinteää omaisuutta sekä ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa yhdistyneiden säätiöiden omaisuutta;

17.  toistaa, että edelleen tarvitaan Euroopan ihmisoikeussopimukseen perustuvan oikeuskäytännön mukaisesti kehitetty oikeudellinen kehys, jotta kaikki uskonnolliset yhteisöt voivat toimia ilman aiheettomia rajoituksia, erityisesti mitä tulee niiden oikeudelliseen asemaan, niiden papistojen koulutukseen, niiden johtoelinten valitsemiseen, niiden antamaan uskonnolliseen kasvatukseen ja yhteisöjen uskonnonharjoittamispaikkojen rakentamiseen; kannustaa Turkin viranomaisia, maan kaikkia poliittisia puolueita, kansalaisyhteiskuntaa ja asianomaisia yhteisöjä sitoutumaan sellaisen ilmapiirin luomiseen, joka edistää uskonnonvapauden täysimääräistä toteutumista käytännön tasolla; toistaa kehotuksensa avata kreikkalaisortodoksinen Halkin seminaari viipymättä uudelleen sekä sallia ekumeenisen patriarkan kirkollisen arvonimen julkinen käyttö; pitää myönteisenä hallituksen uusia aloitteita ja hallituksen ja aleviittijohtajien välillä paraikaa käytäviä keskusteluja pitkään jatkuneista kiistakysymyksistä, kuten aleviittien uskonnonharjoittamispaikoista ja muistomerkin pystyttämisestä Sivasin joukkomurhan muistoksi, ja kehottaa Turkin hallitusta vastaamaan aleviittien huolenaiheisiin viipymättä ja muuttamaan valtion ylläpitämät uskontokurssit vapaaehtoisiksi; pahoittelee Tur Abdinissa sijaitsevan syyrialaisortodoksisen Mor Gabrielin luostarin suunniteltua pakkolunastusta ja luostarin edustajia vastaan käynnistettyjä oikeustoimia;

18.  kehottaa Turkin hallitusta käynnistämään mahdollisimman pian kurdikysymyksen kestävää ratkaisemista koskevan poliittisen aloitteen, jonka avulla on tarkoitus käsitellä kurditaustaisten kansalaisten sosiaalisia ja taloudellisia mahdollisuuksia ja parantaa konkreettisesti heidän kulttuurisia oikeuksiaan, mukaan luettuna todellinen mahdollisuus oppia kurdin kieltä julkisissa ja yksityisissä oppilaitoksissa ja käyttää sitä yleisradiotoiminnassa, päivittäisessä elämässä sekä julkisten palvelujen yhteydessä, ja sallia kansanedustajille turkin kielen ohella toisen kielen käyttäminen viestinnässä äänestäjien kanssa; pitää myönteisenä 1. tammikuuta 2009 toimintansa aloittanutta kurdinkielistä julkisen palvelun televisiokanavaa, joka harjoittaa ympärivuorokautista lähetystoimintaa;

19.  tuomitsee PKK:n ja muiden terroristiryhmien Turkin maaperällä harjoittaman väkivallan; ilmaisee jälleen solidaarisuutensa Turkille sen kamppailussa terrorismia vastaan ja toistaa PKK:lle esittämänsä vaatimuksen, että sen on julistettava välittömästi ja ehdoitta tulitauko ja kunnioitettava sitä;

20.  kehottaa DTP-puoluetta ja kaikkia sen vaaleilla valittuja jäseniä tekemään selvän pesäeron terroristiseen PKK-puolueeseen ja vetoaa kaikkiin puolueisiin sellaisen ratkaisun aikaansaamiseksi, jolla vahvistetaan Turkin valtion vakautta, hyvinvointia ja yhtenäisyyttä;

21.  toteaa, että Turkin hallitus on päättänyt saattaa Kaakkois-Anatolia-hankkeen (GAP) valmiiksi Kaakkois-Turkin kehittämiseksi; kiinnittää kuitenkin huomiota hankkeen sosiaalisiin, ekologisiin, kulttuurisiin ja geopoliittisiin vaikutuksiin, mukaan lukien vaikutukset naapurimaiden Irakin ja Syyrian vedensaantiin, ja vaatii hallitusta ottamaan nämä näkökohdat täysimääräisesti huomioon, suojelemaan hankkeen vaikutuspiirissä asuvan väestön oikeuksia ja huolehtimaan siitä, että suunnitelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa; kehottaa komissiota esittämään GAP:tä ja sen vaikutuksia valottavan tutkimuksen;

22.  toistaa, että eurooppalaisiin moniarvoisuuden ja monimuotoisuuden arvoihin sisältyvä Lausannen sopimukseen perustuva vähemmistöjen määritelmä on huomattavasti laajempi kuin se, jonka Turkki on hyväksynyt; on huolestunut jatkuvasta vähemmistöihin kohdistuvasta vihamielisyydestä ja väkivallasta; pitää huolestuttavana, että Turkki ei ole edistynyt kulttuurisen moninaisuuden varmistamisessa eikä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun parantamisessa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistettujen standardien mukaisesti; kehottaa Turkin hallitusta käynnistämään Etyjin vähemmistövaltuutetun kanssa kauan kaivatun vuoropuhelun kysymyksistä, jotka koskevat muun muassa vähemmistöjen osallistumista julkiseen elämään ja vähemmistökielillä harjoitettua yleisradiotoimintaa;

23.  kehottaa Turkin hallitusta puuttumaan vähemmistöihin kohdistuvaa vihamielisyyttä lietsovien järjestöjen ja ryhmien toimintaan ja suojelemaan kaikkia uhattuja ja henkensä puolesta pelkääviä ihmisiä sekä pyrkimään määrätietoisesti luomaan perusoikeuksien ja ‑vapauksien kunnioittamista edistävät olosuhteet;

24.  kehottaa Turkin hallitusta pyrkimään ratkaisuihin, joilla voidaan turvata Turkin saarten Gökçeadan (Imvros) ja Bozcaadan (Tenedos) kaksikulttuurisen luonteen säilyminen, sekä tarttumaan kreikkalaisvähemmistöön kuuluvien henkilöiden kokemiin ongelmiin koulutusta ja omistusoikeutta koskevissa kysymyksissä;

25.  pitää myönteisenä komission arviota, jonka mukaan naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvon takaava oikeudellinen kehys on pääpiirteissään valmis; kehottaa kuitenkin Turkin hallitusta varmistamaan, että lainsäädännön täytäntöönpano vaikuttaa myönteisesti naisten asemaan Turkissa; toistaa usein esittämänsä vaatimuksen, että Turkin parlamenttiin olisi perustettava naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta, joka olisi keskeinen väline naisten oikeuksien ja tasa-arvon valtavirtaistamisen parantamisessa Turkissa, ja katsoo tulevien paikallisvaalien olevan tilaisuus kohentaa naisten vähäistä edustusta poliittisessa elämässä;

26.  pitää huolestuttavana, että todettujen niin kutsuttujen kunniamurhien määrä on lisääntynyt Turkissa ja kehottaa Turkin viranomaisia ja kansalaisyhteiskuntaa tehostamaan ponnistelujaan tällaisten murhien, perheväkivallan ja pakkoavioliittojen ehkäisemiseksi; pitää myönteisenä turvakotien määrän lisääntymistä, mutta kehottaa laatimaan pikaisesti tehokkaita ja kestäviä talousarvio- ja henkilöstöpoliittisia toimintalinjoja sekä järjestämään tukea naisille ja heidän lapsilleen heidän poistuttuaan turvakodeista; kehottaa Turkin hallitusta torjumaan naiskauppaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa;

27.  pitää myönteisenä ylimmän vetoomustuomioistuimen päätöstä kumota Lambdaistanbul-etujärjestöä koskeva kieltotuomio; kehottaa Turkin hallitusta huolehtimaan siitä, että toteutuu kaikkien tasapuolinen kohtelu riippumatta ihmisten sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta;

Toimivan markkinatalouden olemassaolo

28.  pitää myönteisenä komission arviota, jonka mukaan Turkki on toimiva markkinatalous;

29.  panee merkille, että vaikka Turkin talouskasvu hidastui vuonna 2008, sen talouden kokonaissuorituskyky osoitti, että talouden perusteet ja toimintakyky ovat nyt selvästi vahvemmalla pohjalla kuin muutama vuosi sitten; panee merkille, että kansainvälisen rahoituskriisin vaikutukset Turkin pankkijärjestelmään ovat toistaiseksi olleet melko vähäisiä, mutta tuntee huolta kriisin seurauksista maan talouskasvulle; pyytää komissiota laatimaan erityiskertomuksen kriisin vaikutuksista Turkin talouteen; rohkaisee Turkin hallitusta jatkamaan tiivistä yhteistyötään Kansainvälisen valuuttarahaston ja muiden kansainvälisten ja eurooppalaisten rahoituslaitosten kanssa;

Edellytykset täyttää jäsenyysvelvoitteet

30.  pitää valitettavana, että Turkki ei edelleenkään ole lunastanut eräitä Euroopan yhteisön ja Turkin tulliliiton puitteissa antamiaan sitoumuksia, mikä vääristää kahdenvälisiä kauppasuhteita;

31.  toteaa, että tulliliitto velvoittaa Turkkia neuvottelemaan vapaakauppasopimuksista ja tekemään niitä sellaisten kolmansien maiden kanssa, joiden kanssa EU on tehnyt vapaakauppasopimuksen; kehottaa komissiota ja neuvostoa sisällyttämään Turkin EU:n ja kolmansien maiden välisiä tulevia vapaakauppasopimuksia koskeviin vaikutustenarviointitutkimuksiin ja parantamaan entisestään tiedonkulkua EU:n kannoista ja vapaakauppaneuvottelujen tilanteesta;

32.  pitää valitettavana, että Turkin hallitus ei ole vielä pannut täysimääräisesti täytäntöön EY:n ja Turkin välistä assosiaatiosopimusta ja sen lisäpöytäkirjaa; muistuttaa, että neuvotteluprosessi voi vaikeutua entisestään, ellei Turkki täytä sitoumuksiaan joulukuuhun 2009 mennessä; pyytää neuvostoa jatkamaan 11. joulukuuta 2006 antamiensa päätelmien mukaisesti niiden kysymysten osalta saavutetun edistymisen seurantaa ja arviointia, jotka sisältyivät Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden 21. syyskuuta 2005 antamaan julkilausumaan;

33.  kiittelee Turkkia sen koulutuksen ja kulttuurin alalla saavuttamasta edistymisestä; muistuttaa, että koulutusmahdollisuuksien avaaminen kaikille ei ole ainoastaan hyvä strategia vähemmistöjen osallisuutta ajatellen, vaan se tarjoaa myös perustan modernille hyvinvointiyhteiskunnalle; katsoo, että suunnitelma Armeniaa ja kurdeja koskevan tutkimuksen osastojen avaamisesta turkkilaisissa yliopistoissa on hyväntahdon ele, jonka olisi johdettava konkreettisiin toimenpiteisiin;

II. Vaurauden lisääminen

Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja vaurauden lisääminen

34.  toteaa, että sosiaalinen markkinatalous on sosiaalisesti yhtenäisen yhteiskunnan perusta sekä yksi vakauden ja vaurauden avainehdoista; pitää tässä yhteydessä tervetulleena sosiaalivakuutuksesta ja yleisestä sairausvakuutuksesta annetun lain hyväksymistä ja katsoo sen osaltaan lujittavan sosiaalista yhteenkuuluvuutta Turkin yhteiskunnassa;

35.  pitää myönteisenä myös Turkin parlamentin toukokuussa 2008 hyväksymää työllisyyspakettia, jolla on määrä edistää naisten, nuorten ja vammaisten henkilöiden työmahdollisuuksia; on kuitenkin huolestunut työmarkkinoiden jatkuvasta heikkoudesta, sillä vain 43 prosenttia työikäisestä väestöstä on työmarkkinoilla, ja erityisen huolestunut siitä, että naisten osuus kokonaistyöllisyysasteesta pienenee; rohkaisee Turkin hallitusta ryhtymään lisätoimiin epävirallisen talouden muodostamaan ongelmaan puuttumiseksi;

36.  toistaa Turkin hallitukselle osoittamansa kehotukset toteuttaa konkreettisia lisätoimia naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi politiikassa, taloudessa ja sosiaalialalla esimerkiksi soveltamalla väliaikaisia toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä naisten aktiivista osallistumista poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään; toteaa, että on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin naisten koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi, sillä ne ovat Turkissa valitettavasti edelleen OECD-maiden heikoimpia;

37.  panee merkille terveyden suojelun alalla saavutetun edistyksen; pitää kuitenkin huolestuttavana, että mielenterveysasioissa ei ole havaittavissa edistymistä; kehottaa Turkin viranomaisia osoittamaan lisää voimavaroja mielenterveystyöhön sekä etsimään ratkaisuja ongelmaan, joka koskee kehitysvammaisten henkilöiden mielisairaaloissa ja kuntoutuskeskuksissa saamaa riittämätöntä yleistä sairaanhoitoa; vaatii, että laitoksissa hoidettujen vammaisten lasten ja aikuisten oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti;

38.  pitää valitettavana, että ammattiliittojen oikeuksia koskevan lainsäädännön tarkistamisessa ei ole edistytty, ja kehottaa Turkin parlamenttia hyväksymään uuden ammattiliittoja koskevan lain, joka on sopusoinnussa Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusten kanssa; pitää valitettavana, että ammattiliittojen toimintaan kohdistuu yhä rajoituksia huolimatta siitä, että liittojen perustamista ja jäsenyyttä koskevia määräyksiä lievennettiin vuonna 2004; kehottaa Turkin viranomaisia kehittämään yhdessä ammattiliittojen kanssa ratkaisuja, jotka mahdollistavat kokoontumisvapauden nimissä rauhanomaisten mielenosoitusten järjestämisen vapunpäivänä Taksimin aukiolla Istanbulissa;

39.  huomauttaa jälleen kerran, että Turkin eri alueiden ja maaseutu- ja kaupunkialueiden välisiä kehityseroja koskeva ongelma on ratkaistava, sillä se on merkittävä este Turkin yhteiskunnan vaurastumisen tiellä; pitää sen vuoksi valitettavana, että Turkin hallitus ei ole toistaiseksi esittänyt kattavaa strategiaa tähän ongelmaan puuttumiseksi, ja on pettynyt siihen, että komissio ei ole toimittanut mitään tietoja EU:n liittymistä valmistelevan tukivälineen puitteissa antamasta panoksesta kyseisen strategian suunnitteluun, vaikka Euroopan parlamentti pyysi kyseisiä tietoja edellä mainitussa 21. toukokuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa;

III. Hyvien naapuruussuhteiden luominen

40.  painottaa tarvetta ratkaista kattavasti Kyproksen kysymys YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien ja Euroopan unionin perusperiaatteiden pohjalta; pitää myönteisenä, että kummankin puolen poliittiset johtajat ovat uudistaneet sitoumuksensa pyrkiä neuvotteluratkaisuun, ja tukee Kyproksen kahden yhteisön johtajien välillä käynnissä olevia suoria neuvotteluja ja hyväksyy minkä tahansa sopimuksen, johon he päätyvät, edellyttäen, että se on sopusoinnussa EU:n perusperiaatteiden, myös neljän perusvapauden kanssa ja että se hyväksytään kansanäänestyksessä; kehottaa Turkkia edistämään sopivan neuvotteluilmapiirin syntymistä vetämällä pois turkkilaiset joukot ja sallimalla osapuolten johtajien neuvotella vapaasti maansa tulevaisuudesta;

41.  rohkaisee lisäämään paikallisviranomaisten, liikemiesten ja muiden paikallisten kumppaneiden rajatylittävää yhteistyötä naapureina olevien EU:n jäsenvaltioiden Kreikan ja Bulgarian kanssa;

42.  suhtautuu myönteisesti Turkin ja Irakin viranomaisten välillä viimeksi kuluneen vuoden aikana syntyneeseen yhteydenpitoon ja yhteistyöhön, myös Turkin ja Pohjois-Irakin kurdien aluehallinnon välisiin yhteyksiin; rohkaisee kyseisiä viranomaisia tiivistämään yhteistyötään entisestään, jotta varmistetaan, että Irak estää maaperältään lähtöisin olevat terrori-iskut, turvataan vakaus ja voidaan tukea koko Turkin ja Irakin välisen naapuruusalueen taloudellista kehitystä; palauttaa mieleen Turkin hallitukselle osoittamansa vetoomukset siitä, että terrorismintorjuntaoperaatioita toteutettaessa on kunnioitettava Irakin alueellista koskemattomuutta, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita sekä huolehdittava siitä, että vältytään siviiliuhreilta;

43.  pitää myönteisenä presidentti Abdullah Gülin syyskuussa 2008 presidentti Serzh Sarkisianin kutsusta tekemää vierailua Armeniaan ja toivoo, että vierailu todellakin edistää maiden suhteiden normalisoitumista suosivan ilmapiirin kehittymistä; kehottaa Turkin hallitusta avaamaan uudelleen Armenian vastaisen rajansa ja palauttamaan täysimääräisesti taloudelliset ja poliittiset suhteet kyseiseen maahan; kehottaa jälleen kerran Turkin ja Armenian hallituksia aloittamaan sovintoprosessin mennyttä ja tulevaa kunnioittaen ja keskustelemaan suoraan ja avoimesti menneistä tapahtumista; kehottaa komissiota helpottamaan tätä sovintoprosessia;

44.  arvostaa Turkin ja Kreikan hallitusten jatkuvia ponnisteluja kahdenvälisten suhteiden parantamiseksi; toistaa, että Turkin kansalliskokouksen vuonna 1995 antaman "casus belli" -julistuksen kumoaminen antaisi merkittävän sysäyksen kyseisten suhteiden parantamisen jatkamiselle; palauttaa mieleen, että Turkki on sitoutunut hyviin naapuruussuhteisiin, ja kehottaa Turkin hallitusta pyrkimään vakavasti ja päättäväisesti ratkaisemaan kaikki jäljellä olevat kiistat rauhanomaisesti ja YK:n peruskirjan, muiden asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten sekä kahdenvälisten sopimusten ja velvoitteiden mukaisesti;

IV. EU:n ja Turkin kahdenvälisen yhteistyön tehostaminen

45.  kehottaa neuvostoa harkitsemaan uusien neuvottelulukujen avaamista asioissa, joissa Turkki on komission arvion mukaan täyttänyt avaamista koskevat ehdot;

46.  tunnustaa Turkin halun toimia Euraasian energiatoimitusten solmukohtana sekä Turkin mahdollisen merkityksen Euroopan energianhuoltovarmuuden turvaajana; antaa tunnustusta Turkin edistymiselle energia-alalla; muistuttaa edellä mainitusta 24. lokakuuta 2007 antamastaan päätöslauselmasta, jossa kannatetaan energialukua koskevien neuvottelujen aloittamista, ja pitää valitettavana, että neuvosto ei ole onnistunut sopimaan tästä kysymyksestä; kehottaa Turkkia liittymään Euroopan energiayhteisön täysjäseneksi EU:n ja Turkin välisen energiayhteistyön vahvistamiseksi, mistä voisivat hyötyä kaikki osapuolet; kehottaa Turkkia antamaan täyden tukensa Nabucco-kaasuputkihankkeelle, joka on EU:n ensisijainen hanke, ja odottaa, että hallitusten välinen sopimus putken käyttöönotosta saadaan piakkoin tehtyä;

47.  panee merkille maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa saavutetun edistymisen; pitää kuitenkin valitettavana, että Turkki ei ole vuoden 2006 joulukuun jälkeen jatkanut neuvotteluja takaisinottosopimuksen tekemisestä EY:n kanssa, ja toteaa, että sopimuksen allekirjoittaminen on viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisen ehto; kehottaa Turkin hallitusta tiivistämään maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yhteistyötään EU:n kanssa, erityisesti panemalla jäsenvaltioiden kanssa tehdyt nykyiset kahdenväliset takaisinottosopimukset ja pöytäkirjat asianmukaisesti täytäntöön; panee merkille, ettei ole edistytty mukautumisessa EU:n viisumiluetteloihin; kehottaa komissiota ja Turkin hallitusta käynnistämään neuvottelut viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä; kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan viisumirajoituksia opiskelijoiden, tutkijoiden ja liikemiesten kaltaisten vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden osalta; vaatii turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten ihmisoikeuksien tinkimätöntä kunnioittamista, mukaan lukien avoin ja rajoittamaton pääsy kaikkiin YK:n pakolaisvaltuutetun toimiston ylläpitämiin säilöönottokeskuksiin;

48.  suhtautuu myönteisesti vuoden 2008 syyskuussa käynnistettyihin uuden sukupolven hankkeisiin, joilla on määrä tehostaa Turkin ja EU:n kansalaisyhteiskuntien välistä vuoropuhelua; pyytää komissiota raportoimaan EU:n ja Turkin kansalaisyhteiskuntien välisen vuoropuhelun puitteissa järjestetystä toiminnasta; toistaa Turkin hallitukselle osoittamansa kehotuksen sallia kansalaisyhteiskunnan osallistua tiiviimmin uudistusprosessiin;

49.  panee merkille komission aikomuksen toteuttaa vaikutusten arviointi vain muutaman politiikanalan osalta[4]; vaatii komissiota laatimaan kattavamman vaikutustenarviointitutkimuksen jatkotoimenpiteenä vuonna 2004 esitetylle tutkimukselle ja toimittamaan sen viipymättä parlamentille;

50.  pyytää Turkin hallitusta ja oikeusviranomaisia tehostamaan yhteistyötään EU:n jäsenvaltioiden ja viranomaisten kanssa rikosasioissa, joissa EU-kansalaiset ja unionin alueella asuvat henkilöt ovat joutuneet petoksen uhreiksi, kuten niin kutsuttujen "vihreiden rahastojen" (Turkkiin asettautuneet islamilaiset sijoitusrahastot) ja "Deniz Fenerin" (Saksassa kotipaikkaansa pitävä hyväntekeväisyysjärjestö) tapauksessa;

Yhteistyö kansainvälisissä ja maailmanlaajuisissa kysymyksissä

51.  arvostaa Turkin pyrkimyksiä myötävaikuttaa monilla maailman kriisialueilla, etenkin Lähi-idässä ja Etelä-Kaukasuksella, vallitsevien konfliktien ratkaisemiseen sekä Afganistanin ja Pakistanin välisten suhteiden paranemiseen; pitää erityisen myönteisenä Turkin Venäjän ja Georgian välisen kiistan jälkihoidossa antamaa aktiivista ja rakentavaa panosta, jonka tavoitteena oli edistää rauhaa ja vakautta Etelä-Kaukasuksella erityisesti sen ehdottaman vakaussopimuksen avulla; kehottaa neuvostoa ja komissiota tiivistämään yhteistyötään Turkin kanssa ja pyrkimään hyödyntämään EU:n ja Turkin näitä alueita koskevista lähestymistavoista saatavia synergioita;

52.  onnittelee Turkkia sen tultua valituksi YK:n turvallisuusneuvostoon ja kannustaa Turkin hallitusta omaksumaan YK:ssa lähestymistavan, joka noudattelee läheisesti EU:n kantoja;

53.  pitää myönteisenä, että Turkin parlamentti on ratifioinut Kioton pöytäkirjan;

54.  pitää myönteisenä Turkin jatkuvaa panosta Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ja Naton operaatioissa; pitää kuitenkin valitettavana, että Turkin vastustuksen vuoksi Naton ja EU:n strategista yhteistyötä ei ole voitu vieläkään ulottaa Berliini plus ‑järjestelyjä pidemmälle, mikä vaikeuttaa eri operaatioissa toimivan EU:n henkilöstön suojelemista, ja kehottaa Turkkia luopumaan vastustuksesta mahdollisimman pian;

55.  kehottaa Turkin hallitusta allekirjoittamaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön ja esittämään sen ratifiointia, mikä vahvistaisi entisestään Turkin panosta maailmanlaajuiseen monenväliseen järjestelmään ja maan sitoutumista siihen;

°

°  °

56.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan neuvoston pääsihteerille, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidentille, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Turkin tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

• [1]  EUVL C 306 E, 15.12.2006, s. 284.
• [2]  EUVL C 263 E, 16.10.2008, s. 452.
• [3]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0224.
• [4]  Komission asiakirja Euroopan parlamentin muiden kuin lainsäädäntöpäätöslauselmien johdosta toteutetuista toimista, toukokuu 2008.