Päätöslauselmaesitys - B6-0142/2009Päätöslauselmaesitys
B6-0142/2009

    PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

    16.3.2009

    suullisesti vastattavien kysymysten B6‑0206/2009 ja B6‑0205/2009 johdosta
    työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti
    esittäjä(t): Christofer Fjellner
    kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta
    Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Ghanan ensivaiheen talouskumppanuussopimuksesta

    Menettely : 2009/2539(RSP)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    B6-0142/2009
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    B6-0142/2009
    Hyväksytyt tekstit :

    B6‑0142/2009

    Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Ghanan ensivaiheen talouskumppanuussopimuksesta

    Euroopan parlamentti, joka

    –  ottaa huomioon 25. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman Maailman kauppajärjestön viidennestä ministerikokouksesta Cancúnissa[1], 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman Dohan kierroksen arvioinnista WTO:n yleisneuvostossa 1. elokuuta 2004 tehdyn päätöksen jälkeen[2], 1. joulukuuta 2005 antamansa päätöslauselman Hongkongissa järjestettävän Maailman kauppajärjestön kuudennen ministerikokouksen valmisteluista[3], 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman talouskumppanuussopimusten vaikutuksesta kehitysyhteistyön alalla[4], 4. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen[5], 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman kaupasta ja köyhyydestä: kauppapolitiikan suunnittelu kaupan myötävaikutuksen maksimoimiseksi köyhyyden lieventämisessä[6], 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Dohan kehitysohjelmaa koskevien neuvottelujen keskeyttämisestä[7], 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman talouskumppanuussopimuksista[8], 12. joulukuuta 2007 antamansa päätöslauselman talouskumppanuussopimuksista[9] ja 5. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 31 päivään joulukuuta 2011 sekä asetusten (EY) N:o 552/97 ja (EY) N:o 1933/2006 ja komission asetusten (EY) N:o 964/2007 ja (EY) N:o 1100/2006 muuttamisesta[10],

    –  ottaa huomioon väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen Ghanan ja Euroopan yhteisön välillä,

    –  ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus),

    –  ottaa huomioon huhtikuussa 2006, lokakuussa 2006, toukokuussa 2007, lokakuussa 2007, marraskuussa 2007, toukokuussa 2008 ja marraskuussa 2008 kokoontuneen yleisten asioiden neuvoston päätelmät,

    –  ottaa huomioon komission 23. lokakuuta 2007 antaman tiedonannon talouskumppanuussopimuksista (KOM(2007)0635),

    –  ottaa huomioon tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) ja erityisesti sen XXIV artiklan,

    –  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön kuudennen ministerikokouksen antaman julistuksen, joka hyväksyttiin Hongkongissa 18. joulukuuta 2005,

    –  ottaa huomioon "Aid for Trade" -työryhmän kertomuksen ja suositukset, jotka WTO:n yleisneuvosto hyväksyi 10. lokakuuta 2006,

    –  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2000 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhannen julistuksen, jossa esitellään kansainvälisen yhteisön yhdessä laatimat vuosituhannen kehitystavoitteet köyhyyden poistamiseksi,

    –  ottaa huomioon G8-ryhmän 8. heinäkuuta 2005 Gleneaglesissa antaman tiedotteen,

    –  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön neljännen ministerikokouksen antaman julistuksen, joka hyväksyttiin Dohassa 14. marraskuuta 2001,

    –  ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan ja 103 artiklan 2 kohdan,

    A.  katsoo, että aiemmin, 31. joulukuuta 2007 asti, Euroopan unionin kauppasuhteet AKT-maihin, jotka nauttivat yksipuolisesta etuuskohtelusta EU:n markkinoilla, eivät olleet WTO:n sääntöjen mukaiset,

    B.  katsoo, että talouskumppanuussopimukset ovat WTO:n sääntöjen mukaisia sopimuksia, joilla pyritään tukemaan AKT-valtioiden alueellista yhdentymistä ja edistämään niiden asteittaista yhdentymistä maailmantalouteen, mikä edistää niiden yhteiskunnan ja talouden kestävää kehitystä ja tukee yleisiä pyrkimyksiä poistaa köyhyys AKT-valtioista,

    C.  katsoo, että WTO:n säännöissä ei vaadita talouskumppanuussopimusmaita sitoutumaan palvelujen, investointien, julkisten hankintojen, teollis- ja tekijänoikeuksien, kilpailun, kaupan edistämisen, tietosuojan, pääoman liikkumisen tai verohallinnon vapauttamiseen ja että näitä kysymyksiä koskeviin keskusteluihin ryhdytään vasta, kun molemmat osapuolet ovat siihen halukkaita, katsoo, että talouskumppanuussopimuksissa todettuihin kehityksen tukemista ja köyhyyden vähentämistä koskeviin tavoitteisiin on pyrittävä vähittäisellä ja asianmukaisesti suunnitellulla viitearvoihin perustuvalla kaupan vapauttamisella, mikä voi osaltaan edistää markkinoiden monimuotoisuutta, talouden kasvua ja kehitystä,

    D.  ottaa huomioon, että 26.–27. toukokuuta 2008 kokoontuneen yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston päätelmissä korostettiin, että tarvitaan joustava lähestymistapa samalla kun turvataan riittävä edistyminen, ja kehotettiin komissiota käyttämään kaikkea WTO-yhteensopivaa joustavuutta ja epäsymmetriaa, jotta voidaan ottaa huomioon AKT-maiden ja -alueiden erilaiset tarpeet ja kehitystasot,

    E.  katsoo, että aiemmilla kaupan etuusjärjestelmillä ei kyetty edistämään merkittävästi näiden maiden taloudellista tilannetta,

    F.   ottaa huomioon, että väliaikaiset talouskumppanuussopimukset (IEPA) ovat tavaroiden kauppaa koskevia sopimuksia, joilla on tarkoitus välttää keskeytykset AKT-maiden ja unionin välisessä kaupassa, ja niitä olisi pidettävä väliaikaisena ratkaisuna niin kauan kuin neuvottelut kattavan talouskumppanuussopimuksen aikaansaamiseksi Länsi-Afrikan alueen kanssa jatkuvat,

    G.  ottaa huomioon, että talouskumppanuussopimusten myötä aikaan saatavien kauppasääntöjen yleinen vaikutus voi olla paljon suurempi kuin tullien poistamisella,

    H.  ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksen 37 artiklan 6 kohdan mukaisesti AKT-valtioilla on oikeus tarkastella talouskumppanuussopimuksille vaihtoehtoisia mahdollisuuksia,

    I.  katsoo, että väliaikaiset talouskumppanuussopimukset ovat ponnahduslautoja kohti lopullisia talouskumppanuussopimuksia,

    J.  ottaa huomioon, että unioni tarjoaa AKT-maiden tuotteille kiintiöistä ja tulleista täysin vapaan pääsyn EU:n markkinoille huomioiden riisille (2010) ja sokerille (2015) määrätyt siirtymäkaudet,

    K.  ottaa huomioon, että eri AKT-maiden välillä ja AKT:n ja unionin välillä on huomattavia eroja suorituskyvyssä,

    L.   katsoo, että kilpailu EU:n ja AKT-valtioiden talouksien välillä on rajallista, sillä suurin osa EU:n viennistä koostuu tuotteista, joita AKT-valtioissa ei tuoteta mutta joita ne tarvitsevat joko suoraan kulutettaviksi tai oman tuotantonsa panoksiksi,

    M.  katsoo tämänhetkisen talous- ja rahoituskriisin merkitsevän kehitysmaiden kannalta, että kauppapolitiikalla on niille suurempi merkitys kuin koskaan ennen välineenä saavuttaa täysi hyöty kansainvälisen kaupan mahdollisuuksista,

    N.  ottaa huomioon, että talouskumppanuussopimuksen teksteihin sisältyy suosituimmuuskohtelua koskeva lauseke, jolla vahvistetaan tavanomaiset ja syrjimättömät tullit tavaroiden tuonnille, tavoitteenaan varmistaa, että kaikkia viejiä kohdellaan yhtä hyvin kuin suosituimmuusasemassa olevaa viejää,

    O.  ottaa huomioon, että EU ja AKT-maat ovat neuvotelleet uusista paremmista alkuperäsäännöistä, joista voisi oikein toteutettuina olla AKT:lle huomattavaa hyötyä, jos AKT-maiden alhaisempi suoritustaso otetaan asianmukaisesti huomioon,

    P.  katsoo, että kaupan kehittämiseksi annettavalla avulla (Aid for Trade) pyritään tukemaan kehitysmaiden valmiuksia hyötyä uusista kauppamahdollisuuksista,

    Q.  katsoo, että lopullinen talouskumppanuussopimus vaikuttaa vääjäämättä AKT-maiden ja muiden kauppakumppaneiden välisten tulevien sopimusten soveltamisalaan ja sisältöön sekä alueen kantaan neuvotteluissa,

    R.  ottaa huomioon, että unionin ja Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS) alueiden välisessä kaupassa vallitsee kauppataseen tasapaino,

    S.  ottaa huomioon, että Ghana kuuluu viidestätoista valtiosta muodostuvaan ECOWASiin; ottaa huomioon, että valtioiden koossa ja BKT:ssa on suuria eroja alueen sisällä,

    T.  ottaa huomioon, että viidestätoista ECOWASin jäsenvaltiosta kahdentoista katsotaan kuuluvan vähiten kehittyneiden maiden joukkoon,

    U.  ottaa huomioon, että Ghanaa, Norsunluurannikkoa ja Nigeriaa ei luokitella vähiten kehittyneiksi maiksi; ottaa näin ollen huomioon, että erot ECOWASin alueelliseen ryhmittymään kuuluvien valtioiden resursseissa ja valmiuksissa voivat johtaa ongelmiin, sillä valtaosa sen jäsenistä luokitellaan vähiten kehittyneisiin maihin,

    1.  toistaa näkemyksensä, että talouskumppanuussopimukset ovat oikein toteutettuina mahdollisuus elvyttää AKT:n ja EU:n kauppasuhteita, edistää AKT-maiden taloudellista monimuotoisuutta ja alueellista yhdentymistä sekä vähentää köyhyyttä AKT-maissa;

    2.  tunnustaa, että Cotonoun kauppajärjestelyn päätyttyä 1. tammikuuta 2008 viejät ovat hyötyneet Euroopan unionin ja AKT-jäsenmaiden välisistä väliaikaisista talouskumppanuussopimuksista, sillä sopimusten ansiosta vientimahdollisuudet Euroopan unioniin ovat laajentuneet ja Ghanan vientimahdollisuudet unioniin ovat siten säilyneet ja huomattavasti laajentuneet sekä täysimääräisen markkinoille pääsyn että parannettujen alkuperäsääntöjen avulla;

    3.  pitää tervetulleena Euroopan yhteisön AKT-maille tarjoamaa täysin tulleista ja kiintiöistä vapaata pääsyä unionin markkinoille, mikä koskee valtaosaa tuotteista, tavoitteena edistää kaupan vapauttamista AKT:n ja unionin välillä;

    4.  korostaa, että Ghanan kanssa tehtävä talouskumppanuussopimus ei saa missään tapauksessa vaarantaa ECOWASin yhteenkuuluvuutta eikä heikentää sen alueellista yhdentymistä;

    5.  painottaa, että väliaikaisten talouskumppanuussopimusten allekirjoittaminen on tarpeellinen askel pyrittäessä kestävään kasvuun koko tällä alueella ja korostaa, että on tärkeää jatkaa neuvotteluja täysimääräisestä sopimuksesta kaupan kasvun, investointien ja alueellisen yhdentymisen edistämiseksi;

    6.  muistuttaa, että vaikka väliaikainen sopimus noudattaa WTO:n sääntöjä ja se voidaan katsoa sopimusprosessin ensimmäiseksi vaiheeksi, se ei johda automaattisesti lopulliseen talouskumppanuussopimukseen;

    7.  pyytää siinä tapauksessa, että Ghana ei halua allekirjoittaa talouskumppanuussopimusta, että komissio soveltaa Cotonoun sopimuksen 37 artiklan 6 kohtaa, jossa määrätään, että olisi tarkasteltava kaikkia vaihtoehtoisia mahdollisuuksia luoda näitä maita varten uusi kaupanalan kehys, joka vastaa niiden senhetkistä tilannetta ja on WTO:n sääntöjen mukainen;

    8.   tunnustaa väliaikaiseen talouskumppanuussopimukseen sisällytetyn määräyksen siirtymäkausista pienille ja keskisuurille yrityksille, jotta ne voivat siirtymäkausien aikana sopeutua sopimuksen aiheuttamiin muutoksiin, ja kehottaa asianomaisten valtioiden viranomaisia ajamaan edelleen pienten ja keskisuurten yritysten etuja kattavasta talouskumppanuussopimuksesta neuvoteltaessa;

    9.  kehottaa AKT-maita edistämään liberalisointiprosessia ja kannustaa ulottamaan uudistukset tavarakaupan ulkopuolelle, palvelukaupan vapauttamisen edistämiseksi;

    10.  kehottaa unionia helpottamaan AKT-maiden talouksien siirtymävaihetta väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tarjoamalla sekä niiden viranomaisille että yksityiselle sektorille riittävästi lisäapua;

    11.  korostaa sellaisten soveltuvien ja avoimien seurantamekanismien merkitystä, joihin sisältyy parlamentin toimivaltaisen valiokunnan suorittama tehokas valvonta, jotta varmistetaan kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikkojen kattava johdonmukaisuus;

    12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita selvittämään, miten kasvatetun Aid for Trade ‑talousarvion määrärahat tosiasiallisesti jakautuvat koko AKT-alueella huomioiden ensisijaiset menot, joihin on sitouduttu;

    13.  muistuttaa, että lokakuussa 2007 hyväksyttiin EU:n "Aid for Trade" -strategia, jossa EU:n kollektiivista kauppaan liittyvää apua sitouduttiin kasvattamaan vuoteen 2010 mennessä kahteen miljardiin euroon vuodessa (miljardi euroa yhteisöltä, miljardi euroa jäsenvaltioilta); vaatii, että Länsi-Afrikan alueelle annetaan asianmukainen ja kohtuullinen osuus;

    14.  kehottaa määrittelemään ja varaamaan varhaisessa vaiheessa osan "Aid for Trade" ‑varoista; korostaa, että näiden varojen pitäisi olla lisävaroja eikä ainoastaan uuteen muotoon pakattua EKR:n rahoitusta, että niiden pitäisi vastata Ghanan ensisijaisia tavoitteita ja että maksut pitäisi suorittaa oikeaan aikaan, ennakoitavalla tavalla sekä kansallisten ja alueellisten strategisten kehityssuunnitelmien täytäntöönpanoaikataulujen mukaisesti; vastustaa kaikkia talouskumppanuussopimuksiin liittyviä ehtoja, jotka koskevat yhteisön tuen saantia, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että varojen myöntäminen kymmenennestä EKR:stä pidetään erillään neuvottelutuloksesta ja -tahdista;

    15.  kehottaa asianomaisia maita antamaan selkeää ja läpinäkyvää tietoa maansa taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta sekä tapahtuneesta kehityksestä Euroopan unionin kanssa tehtävän yhteistyön helpottamiseksi;

    16.  korostaa luonnonvarojen avoimen hallinnoinnin tärkeyttä, sillä luonnonvarat ovat keskeinen tekijä kehityksen kannalta; vaatii neuvottelijoita vastaamaan lopullisista talouskumppanuussopimuksista neuvoteltaessa tällaisesta järjestelmästä sekä tekemään selkoa tarvittavista parhaista käytännöistä, jotta Ghana voi hyötyä mahdollisimman paljon omista luonnonvaroistaan; ottaa huomioon Euroopan parlamentin 13. maaliskuuta 2007 antaman päätöslauselman "Yritysten yhteiskuntavastuu: uusi kumppanuus"[11] ja kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että EU:hun sijoittautuneet monikansalliset yritykset, joilla on tuotantolaitoksia kolmansissa maissa, noudattavat ILO:n perusnormeja ja yhteiskunnallisia ja ympäristökysymyksiä koskevia sitoumuksia ja kansainvälisiä sopimuksia ja mahdollistamaan siten maailmanlaajuisen tasapainon taloudellisen kasvun ja korkeiden sosiaalisten normien ja ympäristönormien välillä;

    17.  korostaa alueiden välisen kaupan merkitystä ja tarvetta lisätä alueellisia kauppayhteyksiä kestävän kasvun turvaamiseksi alueella; painottaa erilaisten alueellisten yksiköiden välisen yhteistyön ja yhdenmukaisuuden merkitystä;

    18.  kannustaa kehitysmaita ja alueellisia ryhmittymiä, joiden välisen kaupan osuus kaupan arvosta on tällä hetkellä 15–25 prosenttia, alentamaan edelleen tulleja eteläisten maiden keskinäisen kaupan, taloudellisen kasvun ja alueellisen yhdentymisen edistämiseksi edelleen;

    19.  pitää tervetulleena tulliliiton kehittämistä Länsi-Afrikan maiden kesken ja pyrkimyksiä luoda rahaliitto, erityisesti niiden hyötyjen kannalta, joita yrityksille koituisi Länsi-Afrikan alueella tapahtuvasta synkronoinnista, joka johtaisi laajempiin markkinoihin, kaupan kasvuun ja parempiin mahdollisuuksiin hyötyä suurtuotannon eduista;

    20.  vaatii luomaan asianmukaisia ja avoimia valvontamekanismeja – joilla on selkeä asema ja vaikutus – talouskumppanuussopimusten vaikutusten seuraamiseksi siten, että AKT:n osallistuminen kasvaa ja sidosryhmiä kuullaan laajasti; korostaa, että viimeistään viiden vuoden kuluttua väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen allekirjoittamispäivästä on tarkasteltava kattavasti sen yhteiskunnallis-taloudellisia vaikutuksia, täytäntöönpanon kustannukset ja seuraukset mukaan lukien, ja mahdollistetaan sopimuksen määräysten ja niiden soveltamisen tarkistaminen;

    21.  vaatii, että tuen tehokkuutta koskevien Pariisin periaatteiden mukaisesti tuen on oltava muun muassa kysyntään perustuvaa ja kehottaa siksi AKT:tä erittelemään talouskumppanuussopimuksiin liittyvän lisärahoituksen tarpeet erityisesti seuraavien osalta: sääntelykehykset, suojatoimenpiteet, kaupan edistäminen, tuki kansainvälisiä terveys- ja kasvinsuojelutoimia sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien normien noudattamiseen sekä talouskumppanuussopimusten seurantamekanismin perustaminen;

    22.  kehottaa komissiota tekemään kaikkensa Dohan kehitysohjelmaa koskevien neuvottelujen uudelleen käynnistämiseksi ja varmistamaan, että kaupan vapauttamiseksi tehdyillä sopimuksilla edistetään edelleenkin köyhien maiden kehitystä;

    23.  on vakuuttunut siitä, että lopullisten talouskumppanuussopimusten tulisi olla AKT-maille Dohan kehitysohjelmaan liittyvää sopimusta täydentäviä eikä sen vaihtoehtoja;

    24.  hyväksyy kaupan suojaamista kahdenvälisillä suojatoimenpiteillä koskevan luvun tarpeellisuuden; kehottaa molempia osapuolia välttämään näiden suojatoimenpiteiden tarpeetonta käyttöä;

    25.  panee merkille suuret erot maataloustukiin suunnatuissa julkisissa menoissa: EU käyttää niihin 55 miljardia euroa vuodessa ja Yhdysvallat 55 miljardia dollaria vuodessa, kun taas Ghana ei ole maksanut viljelijöilleen/maataloustuottajilleen lainkaan tukia 1980-luvulta lähtien;

    26.  katsoo, että huolimatta Ghanan maataloustuotteiden etuoikeutetusta pääsystä Euroopan markkinoille, talouskumppanuussopimus ei johda Ghanan maataloustuotannon kehittymiseen, ellei tuotantokapasiteettia vahvisteta ja nykyaikaisteta teknisillä ja taloudellisilla investoinneilla;

    27.  panee merkille, että tämä asettaa AKT-maiden viljelijät epäedulliseen asemaan vähentämällä heidän kilpailukykyään sekä kotimaassa että ulkomailla, koska heidän tuotteidensa reaalihinnat ovat korkeammat kuin EU:n ja Yhdysvaltojen tuetut tuotteet;

    28.  kannattaa siksi tullinimikkeisiin sovittuja poikkeuksia, jotka kohdistuvat maataloustuotteisiin ja joihinkin jalostettuihin maataloustuotteisiin, koska ne perustuvat pääasiallisesti tarpeeseen suojella varhaisessa kehitysvaiheessa olevaa teollisuutta tai arkoja tuotteita näissä maissa;

    29.  panee merkille, että Ghanalle on myönnetty tullinimikkeisiin liittyviä poikkeuksia kananlihan ja muun lihan, tomaattien, sipulien, sokerin, tupakan ja oluen osalta;

    30.  korostaa, että lopullisella talouskumppanuussopimuksella olisi kannustettava jalostettujen tuotteiden vientiä yksinkertaistettujen ja parannettujen alkuperäsääntöjen avulla, eritoten maatalouden kaltaisilla avainaloilla;

    31.  panee merkille sellaisen kehitysyhteistyötä koskevan luvun sisällyttämisen lopulliseen talouskumppanuussopimukseen, joka kattaa yhteistyön tavarakaupan alalla, tarjontapuolen kilpailukyvyn, liiketoimintaa edistävän infrastruktuurin, palvelukaupan, kauppaan liittyvät asiat, institutionaalisten toimintavalmiuksien parantamisen ja verotuksen sopeuttamisen; kehottaa molempia osapuolia noudattamaan sitoumustaan saattaa kilpailua ja julkisia hankintoja koskevat neuvottelut päätökseen vasta, kun riittävät toimintavalmiudet on saavutettu;

    32.  myöntää, että väliaikainen talouskumppanuussopimus sisältää jo kehitysyhteistyötä koskevan luvun (osasto 2), joka kattaa kehitysyhteistyön, verotuksen sopeuttamisen, tarjontapuolen kilpailukyvyn, liiketoimintaa edistävän infrastruktuurin ja jota on sovellettava täysimääräisesti; korostaa, että täysimääräisen alueellisen sopimuksen puitteissa palveluja, investointeja ja kauppasääntöjä koskevat luvut on saatava päätökseen pikaisesti; kehottaa molempia osapuolia noudattamaan sitoumustaan saattaa kilpailua ja julkisia hankintoja koskevat neuvottelut päätökseen vasta, kun riittävät toimintavalmiudet on saavutettu;

    33.  tähdentää, että kaikkiin lopullisiin talouskumppanuussopimuksiin on sisällytettävä myös hyvää hallintotapaa, poliittisten virkojen avoimuutta ja ihmisoikeuksia koskevia määräyksiä;

    34.  huomauttaa, että talouskumppanuussopimusten olisi edistettävä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista;

    35.  kehottaa neuvotteluosapuolia sisällyttämään sopimukseen sellaisia investointeja, kilpailua ja julkisia hankintoja koskevia sitovia järjestelyjä, jotka voisivat lisätä kiinnostusta liiketoimintaan ja investointeihin Ghanassa, ja koska sääntöjä sovellettaisiin kaikkiin, niistä hyötyisivät sekä kuluttajat että paikallishallinto;

    36.  panee merkille ECOWAS-alueen valtioista riippumattomien toimijoiden ja muiden asianomaisten sidosryhmien panoksen suuren merkityksen sekä täysimääräisten talouskumppanuussopimusten vaikutuksia koskevan selvityksen, joista on apua sellaisen aidon kumppanuuden rakentamisessa, jota tarvitaan talouskumppanuussopimusten seurannassa;

    37.  pyytää nopeaa ratifiointimenettelyä, jotta kumppanuusmaat pääsisivät hyötymään väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen eduista ilman tarpeetonta viivytystä;

    38.  suosittelee joustavaa, räätälöityä ja käytännöllistä lähestymistapaa käynnissä olevissa neuvotteluissa lopullisesta talouskumppanuussopimuksesta; kehottaa komissiota tässä yhteydessä ottamaan erityisesti huomioon Ghanan pyynnön, joka koskee sopimuksen kehitysnäkökohtia; suhtautuu tässä mielessä myönteisesti 16. ja 17. kesäkuuta 2008 annettuihin neuvoston päätelmiin;

    39.  kannustaa neuvotteluosapuolia saattamaan neuvottelut päätökseen suunnitelmien mukaan vuoden 2009 aikana; kannustaa osapuolia tekemään kaikkensa, jotta AKT-maiden ja Euroopan unionin välinen täysimääräinen talouskumppanuussopimus saataisiin tehtyä suunnitelmien mukaan ennen vuoden 2009 päättymistä;

    40.  korostaa, että lopullisen talouskumppanuussopimuksen olisi sisällettävä tarkistuslauseke ja kattava vaikutustenarviointi, joka olisi suoritettava 3–5 vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta; vaatii, että Euroopan parlamentti ja Ghanan parlamentti otetaan mukaan, jos sopimusta tarkistetaan;

    41.  korostaa erityisesti AKT-valtioiden parlamenttien ja valtiosta riippumattomien toimijoiden keskeistä roolia talouskumppanuussopimusten seurannassa ja hallinnoinnissa ja kehottaa komissiota varmistamaan niiden osallistumisen meneillään oleviin neuvotteluprosesseihin; katsoo, että tämä edellyttää selkeää esityslistaa, josta AKT-maat ja unioni sopivat ja joka perustuu osallistavaan lähestymistapaan;

    42.  pitää tärkeänä, että talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanon yhteydessä perustetaan tarkoituksenmukainen seurantajärjestelmä, jota koordinoi parlamentin valiokunta, johon osallistuu kansainvälisen kaupan valiokunnan ja kehitysyhteistyövaliokunnan jäseniä, ja jonka avulla turvataan riittävä tasapaino INTA-valiokunnan johtavan roolin ylläpitämisen ja kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyöpolitiikan yleisen johdonmukaisuuden välillä; katsoo, että tämän parlamentaarisen valiokunnan on toimittava joustavasti ja tehtävä yhteistyötä AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen kanssa; katsoo, että edellä mainittu seuranta on aloitettava kunkin väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen hyväksymisen jälkeen;

    43.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden hallituksille ja parlamenteille, AKT:n ja EU:n neuvostolle sekä AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle.