Päätöslauselmaesitys - B7-0093/2009Päätöslauselmaesitys
B7-0093/2009

    PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS tiedonvälityksen vapaudesta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta Italiassa ja Euroopan unionissa

    14.10.2009

    komission julkilausuman johdosta
    työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

    Monika Flašíková Beňová, Claude Moraes, David-Maria Sassoli S&D-ryhmän puolesta

    Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0090/2009

    Menettely : 2009/2688(RSP)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    B7-0093/2009
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    B7-0093/2009
    Keskustelut :
    Hyväksytyt tekstit :

    B7‑0093/2009

    Euroopan parlamentin päätöslauselma tiedonvälityksen vapaudesta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta Italiassa ja Euroopan unionissa

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja varsinkin sen artiklat perusvapauksien kunnioittamisesta, edistämisestä ja suojelusta sekä EY:n perustamissopimuksen 22, 43, 49, 83, 87, 95 ja 151 artiklan,

    –   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan ja Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen 10 artiklan sananvapaudesta, tiedonvälityksen vapaudesta sekä oikeudesta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen,

    –   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 11. joulukuuta 2007 antaman direktiivin 2007/65/EY televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta,

    ­–   ottaa huomioon komission työasiakirjan tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta EU:n jäsenvaltioissa (SEC(2007)0032),

    –   ottaa huomioon komission määrittelemän median moniarvoisuutta koskevan kolmivaiheisen suunnitelman ja Leuvenin katolisen yliopiston ICRI-keskuksen, Central European Universityn CMCS-keskuksen ja Jönköpingin International Business Schoolin MMTC-keskuksen yhdessä konsulttiyritys Ernst & Youngin Belgian tytäryhtiön kanssa komission puolesta laatiman riippumattoman tutkimuksen, joka valmistui 2009,

    –   ottaa huomioon 25. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta ja keskittymisestä Euroopan unionissa[1],

    –   ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman EU:ssa ja varsinkin Italiassa tapahtuvasta sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden perusoikeuksien rikkomisesta[2],

    –   ottaa huomioon komission lausunnot ja Euroopan parlamentissa 8. lokakuuta 2009 käydyn keskustelun,

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

    A. ottaa huomioon, että Euroopan unioni puolustaa ja edistää sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, kuten niistä säädetään EU:n perusoikeuskirjan 11 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen 10 artiklassa, joille tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus ovat välttämätön ennakkoehto,

    B.  katsoo, että näihin oikeuksiin kuuluu vapaus ilmaista mielipiteensä sekä vapaus vastaanottaa ja levittää tietoa ilman viranomaisten puuttumista asiaan tai painostamista,

    C. ottaa huomioon, että Italiassa on erityisesti viime kuukausina huolestuttu tämän oikeuden kunnioittamisesta varsinkin, kun pääministeri on painostanut lehdistöä ja nostanut kanteen eräitä italialaisia ja eurooppalaisia sanomalehtiä vastaan näiden julkaistua häntä koskeneita tietoja,

    D. ottaa huomioon, että hallitus on sekaantunut myös julkisiin televisiolähetyksiin, etenkin ohjelmasuunnitteluun,

    E.  ottaa huomioon, että merkittävät henkilöt Italian ja Euroopan kulttuurielämän, lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden piirissä sekä poliittisella areenalla ovat heränneet vastustamaan tätä painostusta ja sekaantumista; ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden pakottamista vastaan kohdistettuja julkisia vetoomuksia ovat esittäneet esimerkiksi Articolo 21 -yhdistys sekä kolme merkittävää italialaista perustuslakiasiantuntijaa, joiden vetoomus on kerännyt Italiassa ja Euroopassa jo yli 445 000 allekirjoittajaa, mukana tunnettuja eurooppalaisia politiikan ja kulttuurin alan henkilöitä,

    F.  ottaa huomioon, että komission pyydettyä Italian hallitukselta selvitystä Libyaan palautetuista maahanmuuttajista Italian pääministeri vahvisti ehdottavansa Eurooppa-neuvostossa, että komission puheenjohtajan olisi oltava ainoa komission jäsen, jolla on oikeus tiedottaa toimielimen toiminnasta, ja uhanneensa estää Eurooppa-neuvoston toiminnan, mikäli hänen ehdotukseensa ei suostuttaisi, mikä puolestaan sai kansainvälisen lehdistöyhdistyksen lähettämään virallisen vastalauseen,

    G. ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden vapaudesta vastaava Etyj:n edustaja Miklós Haraszti on lähettänyt 20. syyskuuta 2009 Italian pääministerille kirjeen, jossa hän kehottaa tätä luopumaan italialaisia sanomalehtiä vastaan nostamistaan kanteista ja kolmen miljoonan euron vahingonkorvausvaateista,

    H. ottaa huomioon, että kuten parlamentin muissa päätöslauselmissa on vahvistettu, Italian viimeaikaisessa lainsäädännössä ei ole ratkaistu kysymystä eturistiriidasta eli sitä, että pääministeri edelleen suoraan tai epäsuorasti johtaa Mediaset-konsernia ja hänellä on poliittinen valvontavalta julkisen palvelun alalla tilanteessa, jossa televisiomarkkinoiden keskittyminen on suurinta Euroopassa ja RAI–Mediaset-duopolilla on melkein 90 prosenttia kaikista television katselijoista, mistä syystä ne keräävät 96,8 prosenttia mainostuloista,

    I.   ottaa huomioon, että raportissa lehdistön vapaudesta kolme EU:n jäsenvaltiota, Italia mukaan luettuna, on määritelty maiksi, joissa lehdistö on vain osittain vapaa,

    J.   ottaa huomioon, että vaikka parlamentti on toistuvasti pyytänyt direktiivin antamista tiedonvälityksen moniarvoisuudesta ja tiedotusvälineiden keskittymisestä, komissio ei ottanut huomioon näitä seikkoja tarkistaessaan televisio ilman rajoja -direktiiviä, vaan sitoutui määrittelemään aiheesta erityisen kolmivaiheisen etenemissuunnitelman, joka perustuu vuonna 2007 annettuun työasiakirjaan, moniarvoisuuden tason indikaattorien määrittelyyn (sisältyy heinäkuussa 2009 annettuun riippumattomaan tutkimukseen) ja ehdotukseen tiedonannoksi näistä indikaattoreista (suunnitelmissa vasta 2010),

    K. ottaa huomioon, että komissio myönsi täysistunnossa 8. lokakuuta 2009 pidättäytyneensä antamasta direktiiviehdotusta tiedotusvälineiden keskittymisestä ja moniarvoisuudesta siksi, että jäsenvaltioissa ei ollut riittävästi poliittista tahtoa,

    L.  ottaa huomioon, että vaikka moniarvoisuus jätettiinkin televisio ilman rajoja -direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, sen yhteydessä otettiin lähinnä Euroopan parlamentin toimien ansiosta käyttöön toimittajien oikeus käyttää lyhyitä otteita, ja jokaiselle jäsenvaltiolle asetettiin velvoite perustaa tiedotusvälineille riippumaton valvontaviranomainen,

    M. ottaa huomioon, kuten komissiokin on täysistunnossa myöntänyt, että on olemassa useita oikeusperustoja sellaisten lainsäädäntötoimien mahdollistamiseksi, jotka lisäisivät moniarvoisuutta Euroopan unionissa ja joilla vältettäisiin tiedotusvälineiden keskittymistä,

    N. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on monissa päätöslauselmissaan toistuvasti kehottanut komissiota edistämään toimenpiteitä, joilla taataan moniarvoisuus ja puututaan tiedotusvälineiden keskittymisen ongelmaan, antamaan kiireellisesti tiedonannon tiedotusvälineiden moniarvoisuuden turvaamisesta ja tiedotusvälineiden keskittymisestä jäsenvaltioissa sekä täydentämään sääntelykehystä pikaisesti ehdotuksella direktiiviksi samoista aiheista käyttämällä perussopimusten selvästi tarjoamaa oikeusperustaa,

    1.  pitää valitettavana, että Italian viranomaiset ovat painostaneet ja nostaneet kanteita italialaisia ja eurooppalaisia sanomalehtiä vastaan; tukee Etyj:n edustajan Italian viranomaisille esittämää vaatimusta näiden toimien peruuttamisesta viipymättä ja pitää asiattomana vapaaseen tiedonvälitykseen puuttumista tavalla, jolla pyritään manipuloimaan julkisen televisiopalvelun toimintaa;

    2.  pitää tarpeellisena puuttua epänormaaliin tilanteeseen, josta osoituksena on erityinen eturistiriita poliittisen vallan, taloudellisen ja tiedotusvälineisiin perustuvan vallan sekä julkisten ja yksityisten tiedotusvälineiden suoran tai epäsuoran valvonnan keskittymisen välillä; pitää tärkeänä varmistaa kaikissa jäsenvaltioissa, että julkiset operaattorit ovat riippumattomia eikä niiden toimintaan puututa;

    3.  on vakuuttunut siitä, että oikeus vastaanottaa ja levittää tietoa julkisten viranomaisten siihen puuttumatta on yksi Euroopan unionin perustana oleva perusperiaate ja olennainen osa demokratiaa, samoin kuin tiedotusvälineiden moniarvoisuus, ja toteaa, että nämä molemmat on suojattu perusoikeuskirjan 11 artiklassa; painottaa, että – mikäli jäsenvaltiot eivät ryhdy tarvittaviin toimiin – Euroopan unionilla on toimivalta-aloillaan poliittinen ja oikeudellinen velvoite taata kansalaisilleen, että näitä oikeuksia kunnioitetaan;

    4.  vahvistaa tässä yhteydessä, että EU:n lainsäädäntökehys tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja tiedotusvälineiden keskittymisen alalla on yhä riittämätön ja että siksi komission on kiireellisesti käytettävä yhteisön nykyistä toimivaltaa sisämarkkinoiden, audiovisuaalipolitiikan, kilpailun, televiestinnän, valtiontukien, julkisen palvelun velvoitteiden ja kansalaisten perusoikeuksien aloilla, jotta määriteltäisiin olennaiset vähimmäisehdot, joita kaikkien jäsenvaltioiden on kunnioitettava, jos ne aikovat varmistaa, taata ja edistää tiedonvälityksen vapautta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden riittävää tasoa;

    5.  pahoittelee tässä yhteydessä jäsenvaltioiden poliittisen tahdon puutetta ja kehottaa komissiota antamaan viimeinkin ja viipymättä direktiiviehdotuksen tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta ja keskittymisestä, kuten Euroopan parlamentti on useaan otteeseen pyytänyt ja kuten komissio itsekin on ilmoittanut tekevänsä;

    6.  vaatii komissiota viipymättä antamaan suunnitellun tiedonannon tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta; on yllättynyt, että komissio ei maininnut tätä tiedonantoa täysistuntokeskustelun aikana, ja vahvistaa olevansa valmis toimiin moniarvoisuutta ja keskittymistä koskevan oma-aloitteisen mietinnön kautta heti tämän tiedonannon vastaanottamisen jälkeen;

    7.  pyytää asiasta vastaavia valiokuntiaan seuraamaan tilannetta ja raportoimaan täysistunnolle tiedonvälityksen vapaudesta, tiedotusvälineiden keskittymisestä ja tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta;

    8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.