Päätöslauselmaesitys - B7-0118/2009Päätöslauselmaesitys
B7-0118/2009

    PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS demokratiakehityksestä ulkosuhteissa

    19.10.2009

    suullisesti vastattavan kysymyksen B7‑0213/2009 johdosta
    työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti

    Heidi Hautala, Eva Joly, Franziska Katharina Brantner, Barbara Lochbihler, Hélène Flautre, Judith Sargentini, Ulrike Lunacek Verts/ALE-ryhmän puolesta

    Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0118/2009

    Menettely : 2009/2718(RSP)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    B7-0118/2009
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    B7-0118/2009
    Äänestykset :
    Hyväksytyt tekstit :

    B7‑0118/2009

    Euroopan parlamentin päätöslauselma demokratiakehityksestä ulkosuhteissa

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 21 artiklan sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

    –   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3, 6, 11 ja 19 artiklan sekä EY:n perustamissopimuksen 177, 300 ja 310 artiklan,

    –   ottaa huomioon kaikki EU:n ja kolmansien maiden väliset sopimukset sekä niihin sisältyvät ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet,

    –   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, joka julkistettiin Strasbourgissa 12. joulukuuta 2007,

    –   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 8. syyskuuta 2000 antaman päätöslauselman "YK:n vuosituhannen julistus" (A/RES/55/2),

    –   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 4. joulukuuta 2000 antaman päätöslauselman "Demokratian edistäminen ja vakiinnuttaminen" (A/RES/55/96),

    –   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 15. syyskuuta 2005 antaman päätöslauselman "YK:n työhuippukokouksen tulokset" (A/RES/60/1),

    –   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 23. maaliskuuta 2005 antaman päätöslauselman "Alueellisten, sitä alemman tason ja muiden organisaatioiden ja menettelyjen merkitys demokratian edistämisessä ja vakiinnuttamisessa" (A/RES/59/201),

    –   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unionin vaaliapu ja vaalitarkkailutoiminta" (KOM(2001)0191),

    –   ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin vaaliavusta ja vaalitarkkailutoiminnasta,

    –   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unionin tehtävä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa" (KOM(2001)0252),

    –   ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa,

    –   ottaa huomioon Euroopan turvallisuusstrategian, joka esitettiin 12. joulukuuta 2003,

    –   ottaa huomioon komission tiedonannon "Johtaminen ja kehitys" (KOM(2003)0615),

    –   ottaa huomioon komission tiedonannosta laatimansa mietinnön A5-0219/2004,

    –   ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevan Euroopan unionin konsensuksen vuodelta 2005,

    –   ottaa huomioon Pariisin julistuksen avun tehokkuudesta vuodelta 2005 ja Accran toimintaohjelman vuodelta 2008,

    –   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus ja hallintotapa – kohti yhdenmukaista lähestymistapaa Euroopan unionissa" (KOM(2006)0421),

    –   ottaa huomioon demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2006,

    –   ottaa huomioon puhemiehistön 18. kesäkuuta 2007 tekemän päätöksen parlamentaarista demokratiaa edistävän toimiston perustamisesta,

    –   ottaa huomioon 8. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnista: tavoitteet, käytännöt ja tulevat haasteet,

    –   ottaa huomioon neuvoston toukokuussa 2009 esittämät päätelmät demokraattisen hallintotavan tukemisesta – kohti EU:n toimintakehyksen vahvistamista,

    –   ottaa huomioon komissiolle 30. syyskuuta 2009 esitetyn kysymyksen demokratiakehityksestä ulkosuhteissa (O-00xx/2009 – B7‑0xxx/2009),

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

    A. katsoo, että demokratia ja ihmisoikeudet ovat Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden perusarvoja ja että ne ovat olleet alusta lähtien keskeisellä sijalla Euroopan yhdentymisessä,

    B.  toteaa, että Euroopan unionin perussopimuksissa korostetaan vankkaa sitoutumista demokratiaan ja ihmisoikeuksiin ja että Kööpenhaminan poliittiset kriteerit, "vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelemisen", ovat olleet keskeisellä sijalla laajentumisprosessissa,

    C. katsoo, että kaikkien ihmisoikeuksien edistäminen ja suojelu on demokraattisen yhteiskunnan olemassaolon perusedellytys, kuten YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa 59/201 vahvistettiin,

    D. katsoo, että laajaan käsitykseen demokratiasta yhdistyvät EU:ssa menestyksekkäästi kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet sekä taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset oikeudet sellaisina kuin ne on kirjattu Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen ja kahteen asiaa koskevaan kansainväliseen sopimukseen ja että se on keskeisellä tavalla vaikuttanut siihen, että on saavutettu vakaus ja hyvinvointi, joille ei löydy vertaa maailmanhistoriasta,

    E.  toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaan yksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista on "kehittää ja lujittaa kansanvaltaa ja oikeusvaltion periaatetta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista",

    F.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen 21 artiklan mukaan "[u]nionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu sen perustamisen, kehittämisen ja laajentumisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin" ja "[u]nioni huolehtii johdonmukaisuudesta ulkoisen toimintansa eri alojen välillä sekä näiden ja muiden politiikkojensa välillä",

    G. toteaa, että demokraattiset järjestelmät voivat olla muodoltaan erilaisia kuten EU:ssa, mutta demokratia on yleismaailmallinen arvo, ja sen keskeiset periaatteet ja osat on määritetty lukuisissa kansainvälisissä julistuksissa ja yleissopimuksissa; toteaa, että näitä tekijöitä, jotka on määritetty kahdessa YK:n yleiskokouksen vuosina 2000 ja 2005 antamassa päätöslauselmassa (A/RES/55/96 ja A/RES/59/201), ovat muun muassa seuraavat:

    •    ihmisoikeuksien ja perusvapauksien, kuten yhdistymisvapauden ja kokoontumisvapauden, ilmaisuvapauden ja mielipiteenvapauden kunnioittaminen

    •    oikeus osallistua julkisten asioiden hoitamiseen joko suoraan tai vapaasti valittujen edustajien kautta, oikeus äänestää ja asettua ehdolle todellisissa ja säännöllisesti järjestettävissä vapaissa vaaleissa, joissa noudatetaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaalisalaisuutta, joka takaa kansan tahdon vapaan ilmaisun

    •    poliittisten puolueiden ja järjestöjen moniarvoinen järjestelmä

    •    oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen

    •    vallan jako ja oikeuslaitoksen riippumattomuus

    •    julkishallinnon avoimuus ja vastuu

    •    vapaat, riippumattomat ja moniarvoiset tiedotusvälineet,

    H. ottaa huomioon, että vuosituhannen julistuksessa todetulla tavalla kansan tahtoon perustuva demokraattinen ja osallistava hallinto voi parhaiten turvata miesten ja naisten oikeuden elää elämäänsä ja kasvattaa lapsiaan arvokkaasti, kärsimättä nälkää ja vailla väkivallan, alistamisen tai epäoikeudenmukaisuuden pelkoa,

    I.   ottaa huomioon, että aidon demokratian edellytyksenä on, että miehillä ja naisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua poliittiseen elämään ja päätöksentekoon,

    J.   katsoo, että demokratia, kehitys ja kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan luettuna taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset oikeudet, ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia,

    K. katsoo, että demokratia on myös selkeästi sidoksissa turvallisuuteen, mikä tunnustetaan Euroopan turvallisuusstrategiassa, jossa todetaan, että "[h]yvän hallintotavan levittäminen, yhteiskunnallisten ja poliittisten uudistusten tukeminen, korruption ja vallan väärinkäytön torjuminen ja ihmisoikeuksien suojaaminen ovat parhaita keinoja kansainvälisen järjestyksen lujittamiseksi",

    L.  katsoo, että Euroopan unionilla on demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista tukemista varten käytettävissään laaja valikoima välineitä ja työkaluja, jotka ulottuvat poliittisesta vuoropuhelusta ja diplomaattisista aloitteista rahoituksellisen ja teknisen yhteistyön erityisvälineisiin,

    M. toteaa, että Euroopan unionin ulkoiset rahoitusvälineet, kuten kehitysyhteistyöväline, eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline sekä vakausväline tarjoavat kaikki merkittäviä mahdollisuuksia demokraattiseen hallintotapaan sekä instituutioiden ja valmiuksien kehittämisen tukeen,

    N. ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksessa määrätään samalla poliittisesta vuoropuhelusta sekä teknisestä ja rahoituksellisesta yhteistyöstä AKT-maille tarkoitetun Euroopan kehitysrahaston (EKR) kautta, ja ottaa huomioon, että tämä sopimus sisältää ihmisoikeus- ja demokratialausekkeen, jota pidetään yhtenä sopimuksen keskeisistä elementeistä, sekä kuulemis- ja tietojenvaihtomekanismin, jota sovelletaan ennen sopimuksen täytäntöönpanon tilapäistä keskeyttämistä,

    O. toteaa, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline (EIDHR) on keskeinen ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvän rahoitusavun väline, joka on globaali, jota voidaan käyttää ilman isäntävaltion suostumusta ja jonka avulla voidaan suoraan tukea kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, ja ottaa huomioon, että EIDHR:n rahoittama EU:n vaalitarkkailutoiminta on keskeinen osa panosta, jolla EU osallistuu demokraattisten instituutioiden kehittämiseen ja joka sisältää erityisesti EU:n vaalitarkkailuryhmien suositusten seurannan,

    P.  toteaa, että tarvitaan entistä parempi yleiskuva ja syvällinen analyysi EU:n tällä hetkellä antamasta demokratiatuesta sekä siitä, miten tehokkaasti EU:n laaja keinojen ja välineiden valikoima demokratian tukemiseksi maailmanlaajuisesti toimii kumppanuusvaltioissa ja miten eri välineet ja toimijat toimivat ja liittyvät toisiinsa,

    Q. panee merkille, että EP:n vuonna 2004 antamassa mietinnössä komission tiedonannosta, joka koski johtamista ja kehitystä, pidettiin tärkeänä "vaaliuudistusten ja parlamentaaristen uudistusten jatkamisen merkitystä monipuoluevaalijärjestelmien muodostamisen ohella, jotta taataan väestön nykyistä laajempi ja tehokkaampi poliittinen aktiivisuus",[1]

    1.  on samaa mieltä siitä, että tarvitaan kipeästi entistä johdonmukaisempi ja yhtenäisempi kehys, jotta voitaisiin tehostaa EU:n tukea demokratian kehittämiselle kaikkialla maailmassa;

    2.  katsoo samalla, että EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuus ja tehokkuus perustuu siihen, että kaikkialla EU:ssa kehitetään tietoisuutta ja yksimielisyyttä demokratia- ja ihmisoikeuskysymysten tärkeydestä suhteessa muihin painopisteisiin;

    3.  pitää myönteisinä EU:n nykyisen puheenjohtajavaltion ja aiempien puheenjohtajavaltioiden pyrkimyksiä luoda EU:n ulkoisen toiminnan yhteyteen kaikki pilarit kattava demokratian kehittämisaloite, jolla pyritään hiomaan EU:n politiikkaa, vahvistamaan sen toimia ja koordinoimaan sen ponnisteluja, ja korostaa, että tämän alan kestävä toiminta on sisällytettävä marraskuussa 2009 hyväksyttäviin neuvoston päätelmiin; korostaa tässä yhteydessä, että jotkut avainperiaatteet (avoimuus, oikeus tutustua asiakirjoihin, kuuleminen ja vastuunalaisuus) on otettava aiheellisella tavalla huomioon tätä kysymystä käsittelevässä neuvostossa;

    4.  suosittelee, että neuvoston päätelmiin sisällytetään konkreettisia ja käytännöllisiä ehdotuksia, joilla tuetaan demokratian tukemisen koordinointia EU:n ulko-, ihmisoikeus- ja kehitysyhteistyöpoliittisissa välineissä; kehottaa tässä hengessä EU:n puheenjohtajavaltiota ehdottamaan standardimenetelmiä, joilla taataan, että demokratia ja ihmisoikeudet ovat keskeinen ja kaikkialle ulottuva kysymys kaikissa ulkoisissa poliittisissa, sopimuksellisissa ja rahoituksellisissa välineissä; toistaa, että EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuutta, koordinointia ja tehokkuutta voitaisiin merkittävällä tavalla parantaa, jos hyväksyttäisiin maakohtainen ihmisoikeus- ja demokratiastrategia, jota pidettäisiin viiteasiakirjana asetettaessa maakohtaisia painopisteitä tällä alalla ja joka valtavirtaistettaisiin kaikkiin kyseisiin EU:n ulkoisiin politiikkoihin ja välineisiin kyseisen kolmannen maan kanssa;

    5.  vaatii, että kun komissio ja EU:n jäsenvaltiot suunnittelevat uutta ulkosuhdehallintoa, ne takaavat institutionaalisin keinoin sen, että ihmisoikeudet ja demokratian kehittäminen valtavirtaistetaan kaikilla politiikan aloilla ja että nykyisistä prosesseista ja kokemuksista otetaan opiksi siten, että se voidaan muuntaa ruohonjuuritasolla saavutettavaksi edistykseksi;

    6.  toteaa jälleen, että demokratisoituminen, vaaliprosessi ja hyvä hallintotapa eivät ole itsetarkoitus, vaan ne ovat myös keskeisiä tekijöitä köyhyyden vähentämisen, kestävän kehityksen ja rauhan sekä vakauden kannalta; toteaa, että demokratia, kuten EU:n sisäinen yhdentymisprosessi osoittaa, auttaa turvaamaan paitsi poliittiset oikeudet ja kansalaisoikeudet niin myös talouteen ja kulttuuriin liittyvät ja sosiaaliset oikeudet, mukaan luettuna yhteisvastuu;

    7.  katsoo, että demokratian ja demokraattisten menettelyjen vakiinnuttaminen kolmansissa maissa tarjoaa parhaat mahdollisuudet kehittää tehokasta politiikkaa globaaleissa kysymyksissä, jotka huolettavat myös EU:n kansalaisia; katsoo, että demokraattiset järjestelmät voivat paremmin torjua esimerkiksi ylikansallista rikollisuutta ja ihmiskauppaa sekä suojella ympäristöä; korostaa samalla, että unionin ulkoisen toiminnan uskottavuus on edellytys sille, että se voi menestyksekkäästi tukea demokratiakehitystä ulkomailla; kehottaa tässä hengessä EU:n jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että EU:n sisäisissä politiikoissa, kuten terrorismin vastaisessa politiikassa tai turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa, taataan YK:n kyseisiin yleissopimuksiin kirjattujen periaatteiden täysimittainen kunnioittaminen;

    8.  kehottaa EU:ta tunnustamaan YK:n yleiskokouksen vuonna 2005 esittämän demokratian määritelmän julkisesti oman demokratisointityönsä lähtökohdaksi, jotta voidaan vahvistaa maailmanlaajuista koordinoitua toimintaa demokratian edistämiseksi;

    9.  korostaa, ettei demokratiaa voida viedä tai siihen pakottaa ulkopuolelta, ja korostaa, että EU on edelleen sitoutunut periaatteeseen, jonka mukaan kumppanimaiden on koettava kehitysstrategiat ja -ohjelmat omikseen; toteaa kuitenkin, että näitä prosesseja voidaan tukea EU:n eri välineillä, joita mukautetaan kunkin maan erityistilanteeseen;

    10. kehottaa neuvostoa ja komissiota toteuttamaan kattavan ja yksityiskohtaisen analyysin kaikesta EU:n demokratialle ja ihmisoikeuksille tarjoamasta tuesta valikoiduissa kumppanimaissa, jotta voidaan esittää käytännön suosituksia;

    11. suosittelee, että neuvosto ja komissio panevat demokratiaa tukevassa työssään täytäntöön Pariisin julistuksen avun tehokkuudesta ja Accran toimintaohjelman; ehdottaa erityisesti, että toteutettaisiin EU:n yhteisiä demokratiaa koskevia arvioita ja EU:n yhteistä ohjelmasuunnittelua ja taakan jakamista, jotta voidaan lisätä EU:n demokratiaa tukevan työn vaikutusta ja näkyvyyttä;

    12. ehdottaa, että komission olisi sisällytettävä maakohtaisiin strategia-asiakirjoihin järjestelmällisesti demokratian ja ihmisoikeuksien tilaa käsittelevä jakso sekä valtavirtaistettava demokratian ja ihmisoikeuksien tukeminen kumppanimaiden kanssa toteutettavissa yhteistyöohjelmissa sekä kaikissa muissa poliittisissa välineissä ja rahoitusvälineissä;

    13. korostaa, että erilaisten ulkoisen rahoituksen välineiden puitteissa toteutettavat toimet on koordinoitava paremmin, jotta voidaan täysimittaisesti tarkastella maantieteellisten ja aihekohtaisten välineiden täydentävyyttä; katsoo, että alan tehokkuuden lisäämiseksi kaikkien ponnistelujen yhteydessä on myös parannettava EU:n tuen antajien keskinäistä koordinaatiota; yhtyy näkemykseen, jonka mukaan komission olisi tutkittava mahdollisuutta tukea Yhdistyneiden kansakuntien demokratiarahaston hankkeita, joilla pyritään vahvistamaan paikallisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimintaa ja edistämään ihmisoikeuksia;

    14. kehottaa neuvostoa ja komissiota ennen uusien demokratiakehitysaloitteiden käynnistämistä kuulemaan EU:n ja kolmansien maiden sidosryhmiä laajapohjaisesti ja kattavasti siten, että keskitytään erityisesti kansalaisjärjestöihin ja ihmisoikeuksien puolustajiin, mukaan luettuna institutionaaliset ja alueelliset ja paikalliset toimijat;

    15. kehottaa komissiota järjestelmällisesti ottamaan kaikki sidosryhmät, mukaan luettuna kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuksien puolustajat ja erityisesti kumppanimaiden parlamentit mukaan, kun valmistellaan, pannaan täytäntöön ja arvioidaan maakohtaisia välineitä, kuten EU:n ja kyseisen maan väliset sopimukset sekä maakohtaiset strategia-asiakirjat;

    16. korostaa, että EU:n demokratiatuen on oltava kattavaa, sen on käsiteltävä kaikkia YK:n yleiskokouksen vuoden 2005 päätöslauselmassa käsiteltyjä kysymyksiä ja siinä on omaksuttava pitkän aikavälin lähestymistapa;

    17. pitää tervetulleena EU:n vaalitarkkailuryhmien myönteistä panosta demokraattisten prosessien vahvistamisessa sekä ihmisoikeuksien, perusvapauksien, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamisen parantamisessa ja erityisesti vaaliprosessien lujittamisessa kaikkialla maailmassa, mutta korostaa, että tarvitaan johdonmukaista vaalien jälkeistä politiikkaa, joka perustuu EU:n vaalitarkkailuryhmien suositusten seurantaan ja johon kansalaisyhteiskunta osallistuu siten, että kehityksen tukeminen vastaa demokraattisia periaatteita ja demokraattisen hallinnon arvoja; katsoo tältä osin, että EU:n vaalitarkkailuryhmät ja vaaliapu vaikuttavat todennäköisemmin kestävällä tavalla, kun ne perustuvat pitkän aikavälin lähestymistapaan ja sisällytetään yleiseen strategiaan, johon kansalaisyhteiskunta osallistuu kaikissa tämän prosessin vaiheissa;

    18. kehottaa komissiota edelleen kehittämään menestyksekästä yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa vaalitarkkailutehtävissä sekä vahvistamaan yhteistä strategiakehitystä ja hankesuunnittelua YK:n sekä Etyjin ja Afrikan Unionin kaltaisten muiden alueellisten organisaatioiden kanssa demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi;

    19. korostaa, että EU:n pyrkimyksissä demokratian kehittämiseen olisi järjestelmällisesti keskityttävä tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuteen sekä vapaisiin, riippumattomiin ja moniarvoisiin tiedotusvälineisiin rahoittamalla ensisijaisia hankkeita näillä aloilla;

    20. kehottaa ottamaan käyttöön erityisen strategian, jolla tuetaan äskettäin ja demokraattisesti valittuja parlamentteja ja jolla pyritään pysyvästi juurruttamaan demokratia, oikeusvaltio ja hyvä hallinto;

    21. vahvistaa aikovansa edistää demokratisoitumisprosessien vahvistamista laajentamalla osallistumistaan vaalitarkkailutoimintaan, EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien seurantaan ja parlamentaaristen valmiuksien kehittämiseen; kehottaa tältä osin parlamentaarista demokratiaa edistävää toimistoaan (OPPD) esittelemään parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille kattavan toimintasuunnitelman, jonka tulisi välttämättä sisältää selkeä mekanismi parlamenttien välisten valtuuskuntien ja parlamentaaristen sekavaliokuntien kanssa tehtävää yhteistyötä varten;

    22. kehottaa komission edustustoja tekemään yhteistyötä OPPD:n kanssa, kun se suunnittelee tai käynnistää parlamentaarisen tuen ohjelmia;

    23. suosittelee, että toimintasuunnitelma sisällytetään marraskuun neuvoston kokouksen päätelmiin ja että edistymistä tarkastellaan vuoden 2010 loppuun mennessä; kehottaa EU:n nykyistä puheenjohtajavaltiota ja tulevia puheenjohtajavaltioita esittelemään yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston saavuttamat tulokset parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille;

    24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan unionin jäsenvaltioille.