Päätöslauselmaesitys - B7-0120/2009Päätöslauselmaesitys
B7-0120/2009

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS demokratiakehityksestä EU:n ulkosuhteissa

19.10.2009

suullisesti vastattavan kysymyksen B7‑0213/2009 johdosta
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Véronique De Keyser, Richard Howitt, Thijs Berman S&D-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0118/2009

Menettely : 2009/2718(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0120/2009
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0120/2009
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0120/2009

Euroopan parlamentin päätöslauselma demokratiakehityksestä EU:n ulkosuhteissa

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 21 artiklan sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–    ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3, 6, 11 ja 19 artiklan sekä EY:n perustamissopimuksen 177, 300 ja 310 artiklan,

–    ottaa huomioon kaikki EU:n ja kolmansien maiden väliset sopimukset sekä niihin sisältyvät ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet,

–    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, joka julkistettiin Strasbourgissa 12. joulukuuta 2007,

–    ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 8. syyskuuta 2000 antaman päätöslauselman "YK:n vuosituhannen julistus" (A/RES/55/2),

–    ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 4. joulukuuta 2000 antaman päätöslauselman "Demokratian edistäminen ja vakiinnuttaminen" (A/RES/55/96),

–    ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 15. syyskuuta 2005 antaman päätöslauselman "YK:n työhuippukokouksen tulokset" (A/RES/60/1),

–    ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 23. maaliskuuta 2005 antaman päätöslauselman "Alueellisten, sitä alemman tason ja muiden organisaatioiden ja menettelyjen merkitys demokratian edistämisessä ja vakiinnuttamisessa" (A/RES/59/201),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unionin vaaliapu ja vaalitarkkailutoiminta" (KOM(2001) 191),

–    ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin vaaliavusta ja vaalitarkkailutoiminnasta,

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unionin tehtävä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa" (KOM (2001) 252),

–    ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa,

–    ottaa huomioon Euroopan turvallisuusstrategian (12. joulukuuta 2003),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Johtaminen ja kehitys" (KOM(2003) 615),

–    ottaa huomioon komission tiedonannosta laatimansa mietinnön (A5-0219/2004),

–    ottaa huomioon kehityspolitiikkaa koskevan Euroopan unionin konsensuksen vuodelta 2005,

–    ottaa huomioon Pariisin julistuksen avun tehokkuudesta vuodelta 2005 ja Accran toimintaohjelman vuodelta 2008,

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus ja hallintotapa – kohti yhdenmukaista lähestymistapaa Euroopan unionissa" (KOM (2006) 421),

–    ottaa huomioon demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2006,

–    ottaa huomioon puhemiehistönsä 18. kesäkuuta 2007 tekemän päätöksen parlamentaarista demokratiaa edistävän toimiston perustamisesta,

–    ottaa huomioon toukokuussa 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnista: tavoitteet, käytännöt ja tulevat haasteet,

–    ottaa huomioon neuvoston toukokuussa 2009 esittämät päätelmät demokraattisen hallintotavan tukemisesta – kohti EU:n toimintakehyksen vahvistamista,

–   ottaa huomioon 30. syyskuuta 2009 komissiolle esitetyn kysymyksen demokratian kehittämisestä ulkosuhteissa (O-00xx/2009 – B7‑0xxx/2009),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  katsoo, että demokratia ja ihmisoikeudet ovat Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden perusarvoja ja että ne ovat olleet alusta lähtien keskeisellä sijalla Euroopan yhdentymisessä,

B.   toteaa, että Euroopan unionin pohjana olevat sopimukset korostavat vakaata sitoutumista demokratiaan ja ihmisoikeuksiin ja että Kööpenhaminan poliittiset kriteerit, "vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelemisen", ovat olleet keskeisellä sijalla laajentumisprosessissa,

C.  toteaa, että tähän mennessä EU:n näkemystä demokratiaan liittyvästä kehityksestä ja tuesta ei ole vielä määritetty yhdessäkään asiakirjassa,

D.  toteaa, että demokratian laaja ymmärtäminen on yhdistänyt onnistuneesti poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet EU:ssa, ja se on ollut keskeinen tekijä, joka on tuonut mukanaan vakautta ja hyvinvointia tavalla, jota ei maailmanhistoriassa ole ennen nähty,

E.   toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaan yksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista on "kehittää ja lujittaa kansanvaltaa ja oikeusvaltion periaatetta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista",

F.   toteaa, että demokraattiset järjestelmät voivat olla muodoltaan erilaisia kuten EU:ssa, mutta demokratia on yleismaailmallinen arvo, ja sen keskeiset periaatteet ja osat on määritetty lukuisissa kansainvälisissä julistuksissa ja yleissopimuksissa; toteaa, että näitä tekijöitä, jotka on määritetty kahdessa YK:n yleiskokouksen vuosina 2000 ja 2005 antamassa päätöslauselmassa (A/RES/55/96 ja A/RES/59/201), ovat muun muassa seuraavat:

•     ihmisoikeuksien ja perusvapauksien, muun muassa yhdistymisvapauden ja kokoontumisvapauden, ilmaisuvapauden ja mielipiteenvapauden kunnioittaminen

•     oikeus osallistua julkisten asioiden hoitamiseen suoraan tai vapaasti valittujen edustajien kautta, oikeus äänestää ja asettua ehdolle todellisissa ja säännöllisesti järjestettävissä vapaissa vaaleissa, joissa noudatetaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaalisalaisuutta, joka takaa kansan tahdon vapaan ilmaisun

•     poliittisten puolueiden ja järjestöjen moniarvoinen järjestelmä

•     oikeusvaltion periaatteen kunnioittaminen

•     vallan jako ja oikeuslaitoksen riippumattomuus

•     julkishallinnon avoimuus ja vastuu

•     vapaat, riippumattomat ja moniarvoiset tiedotusvälineet,

G.  ottaa huomioon, että vuosituhannen julistuksessa todetulla tavalla kansan tahtoon perustuva demokraattinen ja osallistava hallinto voi parhaiten turvata miesten ja naisten oikeuden elää elämäänsä ja kasvattaa lapsiaan arvokkaasti, kärsimättä nälkää ja vailla väkivallan, alistamisen tai epäoikeudenmukaisuuden pelkoa,

H.  ottaa huomioon, että aidon demokratian edellytyksenä on, että miehillä ja naisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua poliittiseen elämään ja päätöksentekoon,

I.    katsoo, että demokratia, kehitys ja kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan luettuna taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset oikeudet, ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia,

J.    katsoo, että demokratia on myös selkeästi sidoksissa turvallisuuteen, mikä tunnustetaan Euroopan turvallisuusstrategiassa, jossa todetaan, että "[h]yvän hallintotavan levittäminen, yhteiskunnallisten ja poliittisten uudistusten tukeminen, korruption ja vallan väärinkäytön torjuminen ja ihmisoikeuksien suojaaminen ovat parhaita keinoja kansainvälisen järjestyksen lujittamiseksi",

K.  katsoo, että EU:lla on demokratian maailmanlaajuista tukemista varten käytettävissään laaja valikoima välineitä ja työkaluja, jotka ulottuvat poliittisesta vuoropuhelusta ja diplomaattisista aloitteista rahoituksellisen ja teknisen yhteistyön erityisvälineisiin,

L.   toteaa, että EU:n ulkoiset rahoitusvälineet, kuten kehitysyhteistyöväline, eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline sekä vakausväline, tarjoavat kaikki merkittäviä mahdollisuuksia demokraattisen hallintotavan sekä instituutioiden ja valmiuksien kehittämisen tukemiseen,

M.  toteaa, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline (EIDHR) on keskeinen ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvän rahoitusavun väline, joka on globaali, jota voidaan käyttää ilman isäntävaltion suostumusta ja jonka avulla voidaan suoraan tukea kansalaisyhteiskunnan järjestöjä; katsoo, että EIDHR:n rahoittamat EU:n vaalitarkkailutehtävät ovat olennainen osa EU:n panosta demokraattisten instituutioiden vahvistamiseen,

N.  toteaa, että tarvitaan entistä parempi yleiskuva EU:n tällä hetkellä antamasta demokratian tuesta sekä siitä, miten EU:n laaja keinojen ja välineiden valikoima demokratian tukemiseksi maailmanlaajuisesti toimii kumppanuusvaltioissa ja miten eri välineet ja toimijat toimivat ja liittyvät toisiinsa,

O.  panee merkille, että parlamentin mietinnössä komission tiedonannosta, joka koski johtamista ja kehitystä, pidettiin tärkeänä "vaaliuudistusten ja parlamentaaristen uudistusten jatkamisen merkitystä monipuoluevaalijärjestelmien muodostamisen ohella, jotta taataan väestön nykyistä laajempi ja tehokkaampi poliittinen aktiivisuus",[1]

1.   on samaa mieltä siitä, että tarvitaan entistä johdonmukaisempi ja yhdenmukaisempi kehys, jotta voidaan tehostaa EU:n tukea demokratian vahvistamiselle koko maailmassa;

2.   pitää myönteisinä EU:n aiempien puheenjohtajavaltioiden pyrkimyksiä liittyen eri pilareita kattavaan demokratian vahvistamista koskevaan aloitteeseen EU:n ulkoisissa toimissa, kun tavoitteena on unionin politiikan hiominen ja sen toiminnan vahvistaminen sekä sen toimien koordinointi; korostaa tarvetta saada aikaan tätä kysymystä koskeva jatkuva toiminta osana neuvoston päätelmiä, jotka hyväksytään marraskuussa 2009;

3.   suosittelee sisällyttämään neuvoston päätelmiin konkreettisia ja käytännöllisiä ehdotuksia demokraattisen tuen koordinoinnin parantamiseksi liittyen välineisiin, jotka koskevat EU:n ulkopolitiikkaa, ihmisoikeuspolitiikkaa sekä kehitysyhteistyöpolitiikkaa; kehottaa tämän yhteydessä rakentamaan yhteisen kehyksen, jonka avulla vastataan huomattaviin tarpeisiin liittyen demokratiaan poliittisena järjestelmänä, jonka avulla käsitellään konflikteja, jaetaan valtaa ja turvataan oikeudenmukainen kehitys;

4.   toistaa, että demokratisoituminen ja hyvä hallintotapa eivät ole itsetarkoitus, vaan ne ovat myös keskeisiä tekijöitä köyhyyden vähentämisen, kestävän kehityksen ja rauhan sekä vakauden kannalta; toteaa, että demokratia, kuten EU:n sisäinen yhdentymisprosessi osoittaa, auttaa takaamaan paitsi poliittisia oikeuksia ja kansalaisoikeuksia myös talouteen ja kulttuuriin liittyviä oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia yhteisvastuu mukaan lukien;

5.   katsoo, että demokratian ja demokraattisten menettelyjen vakiinnuttaminen kolmansissa maissa tarjoaa parhaat mahdollisuudet kehittää tehokasta politiikkaa liittyen globaaleihin kysymyksiin, jotka huolettavat myös EU:n kansalaisia; katsoo, että demokraattiset järjestelmät voivat esimerkiksi auttaa torjumaan rajat ylittävää rikollisuutta, laitonta maahanmuuttoa ja kauppaa, suojelemaan ympäristöä, pitämään yllä avointa globaalia kaupan järjestelmää ja turvaamaan kestävät ja kilpailukykyiset energialähteet;

6.   suosittelee, että koko maailmassa toteutettavien demokratiaa edistävien koordinoitujen toimien vahvistamiseksi EU kannattaisi julkisesti YK:n vuoden 2005 yleiskokouksen esittämää demokratian määritelmää ja tukeutuisi siihen omassa demokratiaa koskevassa työssään;

7.   korostaa, ettei demokratiaa voida viedä eikä siihen voida pakottaa ulkopuolelta; korostaa, että EU on jatkuvasti sitoutunut kehitysstrategioita ja -ohjelmia koskeviin kumppanimaiden omavastuullisuuden periaatteisiin; toteaa, että näitä prosesseja voidaan kuitenkin tukea EU:n kaikilla eri välineillä, joita mukautetaan kunkin maan erityistilanteeseen;

8.   kehottaa neuvostoa ja komissiota toteuttamaan kattavan ja yksityiskohtaisen analyysin kaikesta EU:n demokratialle tarjoamasta tuesta satunnaisesti valituissa kumppanimaissa, jotta voidaan esittää käytännön suosituksia;

9.   kehottaa neuvostoa ja komissiota toteuttamaan demokratiaa tukevassa työssään Pariisin julistusta ja Accran toimintaohjelmaa, jotka koskevat avun tehokkuutta; ehdottaa erityisesti, että toteutettaisiin EU:n yhteisiä demokratiaa koskevia arvioita ja EU:n yhteistä ohjelmasuunnittelua ja taakan jakamista, jotta voidaan lisätä EU:n demokratiaa tukevan työn vaikutusta ja näkyvyyttä;

10. pitää tärkeinä EU:n sopimuksiin jo sisältyviä ihmisoikeuslausekkeita; toistaa tässä yhteydessä, että tällaisia nykyisiin sopimuksiin sisältyviä lausekkeita tulisi ensin soveltaa johdonmukaisesti sen sijaan, että laaditaan lisäehtoja sisältäviä uusia sopimuksia;

11. kehottaa komissiota sisällyttämään strategisiin maa-asiakirjoihin järjestelmällisesti demokratiaa käsittelevän osan, joka sisältää EU:n asianomaisten vaalitarkkailuvaltuuskuntien suosituksia, ja kehottaa myös tarpeen mukaan valtavirtaistamaan demokratian tuen kumppanuusvaltioiden kanssa toteutettavissa yhteistyöohjelmissa;

12. korostaa, että erilaisten ulkoisen rahoituksen välineiden puitteissa toteutettavat toimet on koordinoitava paremmin, jotta voidaan täysimittaisesti tarkastella maantieteellisten ja aihekohtaisten välineiden täydentävyyttä;

13. kehottaa neuvostoa ja komissiota ennen uusien demokratian vahvistamiseen tähtäävien aloitteiden käynnistämistä järjestämään laajoja ja kattavia kuulemisia EU:n ja kolmansien maiden kaikkien sidosryhmien kanssa ottaen mukaan institutionaaliset ja alueelliset sekä paikalliset toimijat samoin kuin riippumattomat kansalaisyhteiskunnan ryhmät;

14. kehottaa komissiota ottamaan entistä järjestelmällisemmin mukaan demokraattiset instituutiot kaikilla tasoilla ja erityisesti parlamentit sekä alueelliset ja paikalliset viranomaiset, kun valmistellaan ja toteutetaan maakohtaisia välineitä, kuten EU:n ja asianomaisten maiden välisiä sopimuksia ja strategisia maa-asiakirjoja;

15. korostaa, että EU:n demokratiatuen on oltava kattavaa, sen on käsiteltävä kaikkia YK:n yleiskokouksen vuoden 2005 päätöslauselman kattamia kysymyksiä ja siinä on omaksuttava pitkän aikavälin lähestymistapa; pitää Euroopan demokratia- ja ihmisoikeusvälinettä (EIDHR) tässä suhteessa keskeisenä rahallisen avun välineenä ja kehottaa jatkamaan ja vahvistamaan vastaavaa tukea;

16. suhtautuu myönteisesti EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien myönteiseen panokseen demokratisoitumisprosessien vahvistamisessa, ihmisoikeuksien, perusvapauksien, hyvän hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen edistämisessä ja erityisesti vaaliprosessin vahvistamisessa kaikkialla maailmassa; korostaa kuitenkin, että on taattava johdonmukainen vaalien jälkeinen politiikka, jossa kiinnitetään erityistä huomiota teknisen ja poliittisen seurannan väliseen lähenemiseen ja jossa kehitystuki vastaa demokraattisia periaatteita ja demokraattisen hallinnon arvoja;

17. korostaa, että demokratiaa vahvistavien EU:n toimien tulisi entistä järjestelmällisemmin käsittää erityinen keskittyminen valittujen edustajien ja poliittisten puolueiden sekä riippumattomien tiedotusvälineiden rooliin samoin kuin naisten osallistumisen vahvistamiseen politiikassa ja yhteiskunnassa;

18. suosittelee erityisen strategian täytäntöönpanoa äskettäin demokraattisesti valittujen parlamenttien tukemiseksi demokratian, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon kestävän lujittamisen mukaisesti;   kehottaa lisäksi kehittämään eri maiden parlamenttien jäsenten välisen vertaisvälineen, joka koskee äänestäjien etujen tehokasta edustamista, toimeenpanovallan tehokasta valvontaa sekä tapoja, joilla pidetään yllä tiedonkulkua hallintojärjestelmän kaikkien osien välillä;

19. vahvistaa oman sitoutumisensa demokraattisten prosessien vahvistamiseen tehostamalla osallistumistaan vaalitarkkailuun, EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien seurantaan ja parlamentaariseen kapasiteetin lisäämiseen oman parlamentaarista demokratiaa edistävän toimistonsa kautta, joka voi edistää uusien ja kehittyvien demokratioiden institutionaalisen ja hallinnollisen kapasiteetin lisäämistä neuvonnan, koulutuksen, harjoittelujaksojen, hyvien käytäntöjen vaihdon ja verkostoitumisen avulla; pitää myös hyvin tärkeänä, että mukaan otetaan parlamentaariset edustajakokoukset, kuten AKT:n ja EU:n välinen edustajakokous, EUROLAT, EUROMED ja EURONEST;

20. kehottaa komission lähetystöjä tekemään yhteistyötä OPPD:n kanssa, kun se suunnittelee tai käynnistää parlamentaarisen tuen ohjelmia;

21. kehottaa sisällyttämään neuvoston marraskuun kokouksen päätelmiin toimintasuunnitelman ja odottaa tilannekatsausta vuoden 2010 loppuun mennessä;

22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille.