PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS demokratiakehityksestä ulkosuhteissa
19.10.2009
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti
José Ignacio Salafranca Sánchez–Neyra, László Tőkés, Filip Kaczmarek PPE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0118/2009
B7‑0121/2009
Euroopan parlamentin päätöslauselma demokratiakehityksestä ulkosuhteissa
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 21 artiklan sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3, 6, 11 ja 19 artiklan sekä EY:n perustamissopimuksen 177, 300 ja 310 artiklan,
– ottaa huomioon kaikki EU:n ja kolmansien maiden väliset sopimukset sekä niihin sisältyvät ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, joka julkistettiin Strasbourgissa 12. joulukuuta 2007,
– ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 8. syyskuuta 2000 antaman päätöslauselman "YK:n vuosituhannen julistus" (A/RES/55/2),
– ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 4. joulukuuta 2000 antaman päätöslauselman "Demokratian edistäminen ja vakiinnuttaminen" (A/RES/55/96),
– ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 15. syyskuuta 2005 antaman päätöslauselman "YK:n työhuippukokouksen tuloksesta", A/RES/60/1,
– ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 23. maaliskuuta 2005 antaman päätöslauselman "Alueellisten, sitä alemman tason ja muiden organisaatioiden ja menettelyjen merkitys demokratian edistämisessä ja vakiinnuttamisessa" (A/RES/59/201),
– ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unionin vaaliapu ja vaalitarkkailutoiminta" (KOM(2001) 191),
– ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin vaaliavusta ja vaalitarkkailutoiminnasta,
– ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unionin tehtävä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa" (KOM (2001) 252),
– ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa,
– ottaa huomioon Euroopan turvallisuusstrategian, joka esitettiin 12. joulukuuta 2003,
– ottaa huomioon komission tiedonannon "Johtaminen ja kehitys" (KOM(2003) 615),
– ottaa huomioon komission tiedonannosta laatimansa mietinnön A5-0219/2004,
– ottaa huomioon kehityspolitiikkaa koskevan Euroopan unionin konsensuksen vuodelta 2005,
– ottaa huomioon Pariisin julistuksen avun tehokkuudesta vuodelta 2005 ja Accran toimintaohjelman vuodelta 2008,
– ottaa huomioon komission tiedonannon "Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus ja hallintotapa – kohti yhdenmukaista lähestymistapaa Euroopan unionissa" (KOM (2006) 421),
– ottaa huomioon demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2006,
– ottaa huomioon puhemiehistönsä 18. kesäkuuta 2007 tekemän päätöksen parlamentaarista demokratiaa edistävän toimiston perustamisesta,
– ottaa huomioon toukokuussa 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnista: tavoitteet, käytännöt ja tulevat haasteet,
– ottaa huomioon neuvoston toukokuussa 2009 esittämät päätelmät demokraattisen hallintotavan tukemisesta – kohti EU:n toimintakehyksen vahvistamista,
– ottaa huomioon komissiolle 30. syyskuuta 2009 esitetyn kysymyksen demokratiakehityksestä ulkosuhteissa (O-00xx/2009 – B7‑0xxx/2009),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että demokratia ja ihmisoikeudet ovat Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden perusarvoja ja että ne ovat olleet alusta lähtien keskeisellä sijalla Euroopan yhdentymisessä,
B. toteaa, että Euroopan unionin pohjana olevat sopimukset korostavat vakaata sitoutumista demokratiaan ja ihmisoikeuksiin ja että Kööpenhaminan poliittiset kriteerit, "vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelemisen", ovat olleet keskeisellä sijalla laajentumisprosessissa,
C. toteaa, että demokratian laaja ymmärtäminen on yhdistänyt onnistuneesti poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet EU:ssa, ja se on ollut keskeinen tekijä, joka on tuonut mukanaan vakautta ja hyvinvointia maailmanhistoriaan,
D. toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaan yksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista on "kehittää ja lujittaa kansanvaltaa ja oikeusvaltion periaatetta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista",
E. toteaa, että demokraattiset järjestelmät voivat olla muodoltaan erilaisia, kuten EU:ssa on tilanne, mutta demokratia on yleismaailmallinen arvo, ja sen keskeiset periaatteet ja tekijät on määritetty lukuisissa kansainvälisissä julistuksissa ja yleissopimuksissa; toteaa, että näitä tekijöitä, jotka on määritetty kahdessa YK:n yleiskokouksen vuosina 2000 ja 2005 antamassa päätöslauselmassa (A/RES/55/96 ja A/RES/59/201), ovat muun muassa seuraavat:
• ihmisoikeuksien ja perusvapauksien, muun muassa yhdistymisvapauden ja kokoontumisvapauden, ilmaisuvapauden ja mielipiteenvapauden kunnioittaminen
• oikeus osallistua julkisten asioiden hoitamiseen suoraan tai vapaasti valittujen edustajien kautta, oikeus äänestää ja asettua ehdolle todellisissa ja säännöllisesti järjestettävissä vapaissa vaaleissa, joissa noudatetaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaalisalaisuutta, joka takaa kansan tahdon vapaan ilmaisun
• poliittisten puolueiden ja järjestöjen moniarvoinen järjestelmä
• oikeusvaltion periaatteen kunnioittaminen
• vallan jako ja oikeuslaitoksen riippumattomuus
• julkishallinnon avoimuus ja vastuu
• vapaat, riippumattomat ja moniarvoiset tiedotusvälineet,
F. ottaa huomioon, että vuosituhannen julistuksessa todetulla tavalla kansan tahtoon perustuva demokraattinen ja osallistava hallinto voi parhaiten turvata miesten ja naisten oikeuden elää elämäänsä ja kasvattaa lapsiaan arvokkaasti, kärsimättä nälkää ja vailla väkivallan, alistamisen tai epäoikeudenmukaisuuden pelkoa,
G. ottaa huomioon, että aidon demokratian edellytyksenä on, että miehillä ja naisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua poliittiseen elämään ja päätöksentekoon,
H. katsoo, että demokratia, kehitys ja kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan luettuna taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset oikeudet, ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia,
I. katsoo, että demokratia on myös selkeästi sidoksissa turvallisuuteen, mikä tunnustetaan Euroopan turvallisuusstrategiassa, jossa todetaan, että "[h]yvän hallintotavan levittäminen, yhteiskunnallisten ja poliittisten uudistusten tukeminen, korruption ja vallan väärinkäytön torjuminen ja ihmisoikeuksien suojaaminen ovat parhaita keinoja kansainvälisen järjestyksen lujittamiseksi",
J. katsoo, että Euroopan unionilla on demokratian maailmanlaajuista tukemista varten käytettävissään laaja valikoima välineitä ja työkaluja, jotka ulottuvat poliittisesta vuoropuhelusta ja diplomaattisista aloitteista rahoituksellisen ja teknisen yhteistyön erityisvälineisiin,
K. toteaa, että Euroopan unionin ulkoiset rahoitusvälineet, kuten kehitysyhteistyöväline, eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline sekä vakausväline, tarjoavat kaikki merkittäviä mahdollisuuksia demokraattiseen hallintotapaan sekä instituutioiden ja valmiuksien kehittämisen tukeen,
L. toteaa, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline (EIDHR) on keskeinen ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvän rahoitusavun väline, joka on globaali, jota voidaan käyttää ilman isäntävaltion suostumusta ja jonka avulla voidaan suoraan tukea kansalaisyhteiskunnan järjestöjä; katsoo, että EIDHR:n rahoittamat EU:n vaalitarkkailutehtävät ovat olennainen osa EU:n panosta demokraattisten instituutioiden vahvistamiseen,
M. toteaa, että tarvitaan entistä parempi yleiskuva EU:n tällä hetkellä antamasta demokratian tuesta sekä siitä, miten EU:n laaja keinojen ja välineiden valikoima demokratian tukemiseksi maailmanlaajuisesti toimii kumppanuusvaltioissa, ja miten eri välineet ja toimijat toimivat ja täydentävät toisiaan,
N. panee merkille, että Euroopan parlamentin vuonna 2004 johtamista ja kehitystä koskevasta komission tiedonannosta laatimassa mietinnössä pidettiin tärkeänä "vaaliuudistusten ja parlamentaaristen uudistusten jatkamisen merkitystä monipuoluevaalijärjestelmien muodostamisen ohella, jotta taataan väestön nykyistä laajempi ja tehokkaampi poliittinen aktiivisuus"[1],
1. toistaa, että demokratisoituminen ja hyvä hallintotapa eivät ole itsetarkoitus, vaan ne ovat myös keskeisiä tekijöitä köyhyyden vähentämisen, kestävän kehityksen ja rauhan sekä vakauden kannalta;
2. katsoo, että kehitysavun avulla tapahtuva demokratian ja demokraattisten menettelyjen vakiinnuttaminen kolmansissa maissa tarjoaa parhaat mahdollisuudet kehittää tehokasta politiikkaa liittyen globaaleihin kysymyksiin, jotka huolettavat myös EU:n kansalaisia;
3. on samaa mieltä siitä, että tarvitaan entistä johdonmukaisempi ja yhdenmukaisempi kehys, jotta voitaisiin tehostaa EU:n tukea demokratian vahvistamiselle koko maailmassa;
4. pitää myönteisinä EU:n aiempien puheenjohtajavaltioiden pyrkimyksiä liittyen eri pilareita kattavaan demokratian vahvistamista koskevaan aloitteeseen EU:n ulkoisissa toimissa, kun tavoitteena on EU:n politiikan hiominen ja sen toiminnan vahvistaminen sekä sen toimien koordinointi; korostaa tarvetta saada aikaan tätä kysymystä koskeva jatkuvat toiminta osana neuvoston päätelmiä, jotka hyväksytään marraskuussa 2009;
5. suosittelee sisällyttämään neuvoston päätelmiin täsmällisiä ja käytännöllisiä ehdotuksia demokraattisen tuen koordinoinnin parantamiseksi liittyen välineisiin, jotka koskevat EU:n ulkopolitiikkaa, ihmisoikeuspolitiikkaa sekä kehitysyhteistyöpolitiikkaa;
6. suosittelee, että EU lujittaisi yhtenäisiä maailmanlaajuisia toimia demokratian edistämiseksi kannattamalla YK:n yleiskokouksen vuoden 2005 päätöslauselmaa, jossa määriteltiin demokratian olennaiset osat;
7. korostaa, ettei demokratiaa voida viedä eikä siihen voida pakottaa ulkopuolelta; demokratian edistämistä koskevan menestyksekkään strategian on perustuttava vuoropuheluun ja siinä on oltava laajoja pyrkimyksiä kansalaisyhteiskunnan lujittamiseen ja demokratiaa koskevan tietoisuuden lisäämiseen kehitysmaissa; korostaa EU:n jatkuvaa sitoutumista kehitysstrategioita ja –ohjelmia koskeviin kumppanimaiden omavastuullisuuden periaatteisiin; toteaa kuitenkin, että näitä prosesseja voidaan tukea EU:n kaikilla eri välineillä, joita mukautetaan kunkin maan erityistilanteeseen lähtökohtana kyseisen maan demokratiatilanteen syvällinen arviointi;
8. korostaa, että sellaisissa autoritaarisissa valtioissa, joissa demokratiaa ei voida avoimesti edistää, EU:n kehittämillä strategioilla on tuettava kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisten rakenteiden kehittämistä vaihtoehtoisin keinoin; katsoo, että kyseisissä olosuhteissa tärkeässä asemassa ovat poliittiset säätiöt, valtioista riippumattomat järjestöt ja akateemiset tutkimuslaitokset, ja niiden toimintaa olisi tuettava;
9. tähdentää, että kaiken kehitysyhteistyön – erityisolosuhteissa tapahtuvaa humanitaarista apua lukuun ottamatta – edellytyksenä olisi oltava julkista avoimuutta ja etenkin rahoitushallintoa koskevien erityisvaatimusten täyttyminen, koska ilman avoimuutta ja vastuullisuutta koskevia vaatimuksia kestävää kehitystä ei voida saavuttaa;
10. vaatii, että kehitysyhteistyöpolitiikassa olisi asetettava etusijalle korruption torjuntaan ja demokratiakehityksen tukemiseen tarkoitettujen järjestelmien ja menettelyjen käyttöönotto, mikä johtaa avoimempaan ja vastuullisempaan hallintoon;
11. kehottaa neuvostoa ja komissiota toteuttamaan demokratiaa tukevassa työssään Pariisin julistusta ja Accran toimintaohjelmaa, jotka koskevat avun tehokkuutta; kehottaa erityisesti toteuttamaan yhteisiä EU:n demokratiaa koskevia arviointeja sekä yhteisiä EU:n ohjelmia ja jakamaan taakkaa, jotta voidaan parantaa demokratiaa tukevan EU:n työn vaikutusta ja näkyvyyttä;
12. kehottaa komissiota sisällyttämään strategisiin maa-asiakirjoihin järjestelmällisesti demokratian tilaa käsittelevän osan ja tarvittaessa valtavirtaistamaan demokratian tuen kumppanuusvaltioiden kanssa toteutettavissa yhteistyöohjelmissa;
13. korostaa, että erilaisten ulkoisen rahoituksen välineiden puitteissa toteutettavat toimet on koordinoitava paremmin, jotta voidaan täysimittaisesti tarkastella maantieteellisten ja aihekohtaisten välineiden täydentävyyttä;
14. kehottaa neuvostoa ja komissiota ennen uusien demokratian vahvistamiseen tähtäävien aloitteiden käynnistämistä järjestämään laajan ja kattavan kuulemisen EU:n ja kolmansien maiden kaikkien sidosryhmien kanssa ottaen mukaan institutionaaliset ja alueelliset sekä paikalliset toimijat;
15. kehottaa komissiota ottamaan entistä järjestelmällisemmin mukaan demokraattiset instituutiot ja erityisesti parlamentit, kun valmistellaan ja toteutetaan maakohtaisia välineitä, kuten EU:n ja asianomaisten maiden välisiä sopimuksia ja strategisia maa-asiakirjoja;
16. korostaa, että EU:n demokratiatuen on oltava kattavaa, sen on käsiteltävä kaikkia YK:n yleiskokouksen vuoden 2005 päätöslauselmassa käsiteltyjä kysymyksiä ja siinä on omaksuttava pitkän aikavälin lähestymistapa;
17. pitää tervetulleena EU:n vaalitarkkailuryhmien myönteistä panosta demokraattisten prosessien vahvistamisessa sekä ihmisoikeuksien, perusvapauksien, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamisen parantamisessa ja erityisesti vaaliprosessien lujittamisessa kaikkialla maailmassa, mutta korostaa, että tarvitaan johdonmukaista vaalien jälkeistä politiikkaa, jossa kehityksen tukeminen vastaa demokraattisia periaatteita ja demokraattisen hallinnon arvoja;
18. korostaa, että demokratiaa vahvistavissa EU:n toimissa olisi järjestelmällisemmin keskityttävä valittujen edustajien ja poliittisten puolueiden sekä riippumattomien tiedotusvälineiden rooliin;
19. kehottaa ottamaan käyttöön erityisen strategian, jolla tuetaan äskettäin ja demokraattisesti valittuja parlamentteja ja jolla pyritään pysyvästi juurruttamaan demokratia, oikeusvaltio ja hyvä hallinto;
20. vahvistaa aikeensa edistää demokratisoitumisprosessien vahvistamista laajentamalla osallistumista vaalitarkkailutoimintaan, EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien seurantaan ja parlamentaaristen valmiuksien kehittämiseen parlamentaarista demokratiaa edistävän toimiston (OPPD) kautta;
21. kehottaa komission lähetystöjä tekemään yhteistyötä OPPD:n kanssa, kun se suunnittelee tai käynnistää parlamentaarisen tuen ohjelmia;
22. suosittelee, että toimintasuunnitelma liitettäisiin marraskuun neuvoston kokouksen päätelmiin, ja että asian edistymistä arvioitaisiin vuoden 2010 lopulla;
23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan unionin jäsenvaltioille.