PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 13. istunnosta
17.2.2010
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Heidi Hautala, Barbara Lochbihler, Franziska Katharina Brantner, Hélène Flautre, Nicole Kiil-Nielsen Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0123/2010
B7‑0123/2010
Euroopan parlamentin päätöslauselma Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 13. istunnosta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa YK:n ihmisoikeusneuvostosta (UNHRC) ja erityisesti 14. tammikuuta 2009 antamansa päätöslauselman YK:n ihmisoikeusneuvoston kehityksestä, mukaan lukien EU:n asema[1] sekä 16. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman ihmisoikeusneuvostoa ja YK:n ihmisoikeustoimikunnan 62. istuntoa koskeneiden neuvottelujen tuloksesta[2], 29. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien suhteesta[3], 9. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman Yhdistyneiden Kansakuntien uudistamisesta[4], 29. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman Yhdistyneiden Kansakuntien 14.–16. syyskuuta 2005 pidetyn maailmankokouksen tuloksista[5] sekä 7. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2008 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta[6],
– ottaa huomioon kiireelliset päätöslauselmansa ihmisoikeuksista ja demokratiasta,
– ottaa huomioon ihmisoikeusneuvoston perustamisesta annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman A/RES/60/251,
– ottaa huomioon ihmisoikeusneuvoston aiemmat säännönmukaiset ja ylimääräiset istunnot sekä yleisen määräaikaisarvioinnin aikaisemmat kierrokset;
– ottaa huomioon ihmisoikeusneuvoston tulevan 13. istunnon maaliskuussa 2010 sekä yleisen määräaikaisarvioinnin kahdeksannen kierroksen 3.–14. toukokuuta 2010,
– ottaa huomioon, että ihmisoikeusneuvostoa aiotaan tarkastella uudelleen vuonna 2011,
– ottaa huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantulosta aiheutuvat institutionaaliset muutokset,
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 5 kohdan sekä 18, 21, 27 ja 47 artiklan, sellaisina kuin ne ovat Lissabonin sopimuksessa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että ihmisoikeuksien yleispätevyyden kunnioittaminen, edistäminen ja suojelu ovat osa Euroopan unionin eettistä ja oikeudellista säännöstöä ja yksi Euroopan yhtenäisyyden ja eheyden kulmakivistä[7],
B. katsoo, että ihmisoikeusneuvosto on puutteistaan huolimatta ainutlaatuinen yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin erikoistunut foorumi, joka käsittelee ihmisoikeuksia YK:n järjestelmässä,
C. ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusneuvoston uudelleenarviointi koostuu kahdesta linjasta: elimen asemasta keskustellaan New Yorkissa ja sen menettelyistä Genevessä; ottaa huomioon, että tulevana vuonna aiotaan käynnistää lukuisia aloitteita ja järjestää joukko epävirallisia kokouksia,
D. katsoo, että Euroopan unionin rooli maailmanlaajuisena toimijana on vahvistunut viime vuosikymmeninä ja että Euroopan ulkosuhdehallintona konkretisoituva lähestymistapa saattaa auttaa unionia toimimaan tehokkaammin ja kohtaamaan maailmanlaajuiset haasteet yhden- ja johdonmukaisesti ja tehokkaasti,
E. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunta matkustaa Geneveen ihmisoikeusneuvoston 13. istuntoon samaan tapaan kuin edeltävinä vuosina ihmisoikeusneuvoston istuntojen ja sitä aiemmin ihmisoikeusneuvostoa edeltäneen ihmisoikeuskomitean istuntojen yhteydessä,
Ihmisoikeusneuvoston työskentely
1. kehottaa uudelleen EU:n jäsenvaltioita vastustamaan aktiivisesti niin kaikkia pyrkimyksiä ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden, jakamattomuuden ja keskinäisen riippuvuuden vesittämiseksi kuin pyrkimyksiä rajoittaa niiden soveltamisalaa ihmisten suojelemiseksi väitettyjen uskonnollisten tai kulttuuristen syiden perusteella;
2. varoittaa ihmisoikeusneuvoston ääripolitisoinnista, sillä se estäisi kyseistä elintä hoitamasta tehtäviään; korostaa maakohtaisten päätöslauselmien merkitystä vakavia ihmisoikeusrikkomuksia käsiteltäessä; tuomitsee tässä yhteydessä jyrkästi toiminnasta pidättymistä koskevat aloitteet ja on pettynyt siihen, että tätä menetelmää käytettiin neuvoston 11. erityisistunnossa, koska sillä estettiin Sri Lankan tilannetta koskevan johdonmukaisen lopullisen päätöslauselman hyväksyminen;
3. pitää myönteisenä, että Brasilian aloitteesta 13. erityisistunto järjestetään Haitista ja että sen tavoitteena on keskittyä ihmisoikeuksien lähestymistavan yhdistämiseen tuhoisan maanjäristyksen jälkeiseen elvyttämistyöhön, ja on tyytyväinen tämän erityisistunnon innovatiivisiin piirteisiin, kuten erityisistunnon järjestämiseen luonnonmullistuksen jälkeen ja YK:n erityisvirastojen asiantuntijoiden osallistumiseen keskusteluiden pohjustamiseksi; pitää valitettavana, että hyväksytyssä päätöslauselmassa ei tuettu Haitin ihmisoikeuksia käsittelevän riippumattoman asiantuntijan tärkeää tehtävää antaa suuntaviivat ihmisoikeusnäkökohdan huomioon ottamiseksi YK:n yleisessä toiminnassa tai lahjoittajavetoisissa aloitteissa Haitin avustamiseksi ja kehottaa YK:n jäsenvaltioita ryhtymään jatkotoimiin tämän istunnon jälkeen sisällyttämällä ihmisoikeudet huomioon ottava lähestymistapa YK:n yleiseen avustustoimintaan Haitissa;
4. pitää valitettavana, että YK:n ihmisoikeusneuvosto ei ole kyennyt puuttumaan riittävän nopeasti muihin vakaviin ihmisoikeustilanteisiin; kehottaa EU:n jäsenvaltioita tuomitsemaan ihmisoikeusloukkaukset ja pyrkimään aktiivisesti perustamaan YK:n ihmisoikeusneuvoston erityisiä mekanismeja, joilla voitaisiin vastata Afganistanin, Guinean, Iranin, Jemenin ja Irakin ihmisoikeuskriiseihin;
5. toistaa kantansa "uskontojen halventamisen" käsitteeseen ja tunnustaa, että uskonnollisten vähemmistöjen syrjintään on paneuduttava täysipainoisesti, mutta katsoo, että ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää tätä käsitettä rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja kaikkien syrjinnän muotojen vastaisia täydentäviä standardeja koskevaan pöytäkirjaan; kehottaa YK:n jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin täytäntöön nykyiset ilmaisunvapautta ja uskonnonvapautta koskevat vähimmäisvaatimukset;
6. kehotta uudelleen EU:n jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden omassa sisäpolitiikassa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, koska muutoin EU:n asema heikkenisi ihmisoikeusneuvostossa;
7. pitää myönteisenä, että Yhdysvallat osallistuu jälleen YK:n elinten toimintaan, että siitä on tullut ihmisoikeusneuvoston jäsen ja että se työskentelee rakentavassa hengessä ilmaisunvapauden hyväksi YK:n 64. yleiskokouksessa ja Durbanin uudelleenarviointikonferenssin seurantaa koskevan toimintasuunnitelman hyväksi; kehottaa Yhdysvaltoja ja EU:n jäsenvaltioita tekemään jatkossa täysimääräistä yhteistyötä tällaisten aloitteiden hyväksi;
8. on huolissaan siitä, että Iran on ehdokkaana toukokuussa 2010 järjestettävissä ihmisoikeusneuvoston vaaleissa; toistaa vastustavansa nk. puhtaiden papereiden käsitettä ihmisoikeusneuvoston vaaleissa, vaatii kaikkien alueellisten ryhmien kilpailuttamista vaaleissa ja kehottaa EU:ta tekemään kaikkensa estääkseen sellaisten maiden valinnan ihmisoikeusneuvostoon, joiden ihmisoikeustilanne on kaikkein ongelmallisin;
9. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenehdokkaita vaaditaan ilmoittamaan sitoumuksissaan, että ne tekevät yhteistyötä erityismenettelyjen puitteissa soveltaen omia toimintaohjeitaan;
10. kehottaa seuraamaan tehokkaasti erityismenettelyjen ja perussopimuksen mukaisten elinten antamien suositusten täytäntöönpanoa kunkin maan yleisen määräaikaisarviointiprosessin yhteydessä;
11. kehottaa EU:n jäsenvaltioita tekemään kaikkensa erityismenettelyjä koskevien valtuutuksien säilyttämiseksi; kehottaa uusimaan Myanmaria käsittelevän YK:n erityisedustajan valtuutuksen ja vaatii uutta maakohtaista valtuutusta Kongon demokraattiseen tasavaltaan, kun otetaan huomioon maan paheneva humanitaarinen tilanne;
12. pitää myönteisenä terrorismin torjuntaan liittyvien salaisten pidätysten maailmanlaajuisia käytänteitä koskevaa yhteistä tutkimusta, josta keskustellaan 13. istunnossa; kehottaa EU:n jäsenvaltioita tukemaan sitä ja järjestämään tutkimuksen asianmukaisen seurannan Euroopan parlamentin aiemmin esittämien linjausten ja etenkin 19. helmikuuta 2008[8] ja 14. helmikuuta 2007[9] annettujen, Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen koskevien päätöslauselmien mukaisesti;
13. kehottaa EU:ta osallistumaan aktiivisesti tuleviin yleisen määräaikaisarvioinnin istuntoihin, jotta voidaan varmistaa menettelyn rehellisyys sekä tulos, joka tukee ja noudattaa YK:n erityismenettelyjä ja perussopimuksen mukaisten elinten päätelmiä ja suosituksia, mukaan lukien tarpeellisen teknisen avun antaminen niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi;
Goldstonen selvitysvaltuuskunnan raportin seuranta
14. korostaa sen, että kaikki osapuolet kunnioittavat kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta kaikissa olosuhteissa, olevan edelleen keskeinen ennakkoehto oikeudenmukaisen ja pysyvän rauhan saavuttamiselle Lähi-idässä, erityisesti Israelin ja Palestiinan välillä; muistuttaa kansainvälisen yhteisön vastuusta varmistaa vastuuseen asettaminen kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista; katsoo, että vastuuseen asettaminen ja oikeus ovat Lähi-idän todellisen rauhanprosessin ennakkoehtoja;
15. kehottaa unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa sekä jäsenvaltioita pyrkimään vahvaan EU:n yhteiseen kantaan Gazan ja Etelä-Israelin konfliktin selvitysvaltuuskunnan raportin seurannasta ja vaatimaan julkisesti sen suositusten täytäntöönpanoa sekä kaikista kansainvälisen oikeuden loukkauksista, myös väitetyistä sotarikoksista, vastuuseen asettamista ja kehottaa kumpaakin osapuolta toteuttamaan YK:n yleiskokouksen päätöslauselman A/64/L 11 mukaisesti selvityksiä, jotka täyttävät riippumattomuuden, puolueettomuuden, avoimuuden, ripeyden ja tehokkuuden kansainväliset standardit, ja vaatii, että kaikki väitetyistä rikoksista vastuussa olevat henkilöt on asetettava vastuuseen; katsoo, että osapuolten tähän mennessä käynnistämät selvitykset eivät täytä kyseisiä vaatimuksia;
16. kehottaa unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa sekä jäsenvaltioita seuraamaan aktiivisesti Goldstonen raporttiin sisältyvien suositusten noudattamista ja kuulemaan EU:n ulkoisia operaatioita ja alalla toimivia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ruohonjuuritasolla;
Ihmisoikeusneuvoston uudelleenarviointi
17. korostaa, että uudelleenarviointiprosessin on oltava avoin ja kaikenkattava, ja siinä on otettava huomioon valtiosta riippumattomat järjestöt, kansalaisyhteiskunta sekä kaikki muut asian kannalta olennaiset sidosryhmät;
18. korostaa, että ihmisoikeusneuvoston uudelleenarviointi ei saisi estää sitä jatkamasta työtään, jota sillä on runsaasti ihmisoikeusloukkausten parissa;
19. kehottaa EU:n jäsenvaltioita valmistauduttaessa tulossa olevaan, päätöslauselmalla A/HRC/12/L.28 perustetun ihmisoikeusneuvoston uudelleenarviointia käsittelevän työryhmän ensimmäiseen kokoukseen, sopimaan yhteisestä kannasta asiaan sekä tehokkaasta ja ennakoivasta neuvottelustrategiasta;
20. kehottaa Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokuntaa laatimaan suosituksen neuvostolle, jotta parlamentti voi antaa ajoissa oman panoksensa uudelleenarviointia koskevaan EU:n kantaan;
21. katsoo, että uudelleenarvioinnissa olisi säilytettävä YK:n ihmisoikeuskomission (OHCHR) riippumattomuus ja varmistettava ja mahdollisuuksien mukaan vahvistettava erityismenettelyjä sekä taattava ihmisoikeusneuvostolle mahdollisuus puuttua yksittäisiin ihmisoikeusloukkauksiin maakohtaisilla päätöslauselmilla ja maakohtaisilla valtuutuksilla, ja myöntää samalla, että keskustelua on syvennettävä; panee merkille keskustelut siitä, miten ihmisoikeusneuvostoa voitaisiin vahvistaa avaamatta sen rakenteiden perustamisesta tehtyä sopimusta;
22. katsoo, että ihmisoikeusneuvoston uudelleenarviointi vuonna 2011 voisi tarjota tilaisuuden vahvistaa yleisen määräaikaisarvioinnin lisäarvoa; korostaa erityisesti, että on varmistettava, että valtioiden uudelleenarvioinnin aikana ehdottamat lopulliset suositukset ovat kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisia, ja muistuttaa tuloshakuisen seurantamekanismin merkityksestä;
23. panee merkille ihmisoikeusneuvoston ja YK:n yleiskokouksen kolmannen komitean suhteesta sekä ihmisoikeusneuvoston jäsenyydestä parhaillaan käytävän keskustelun; toistaa kantanaan, että nämä kaksi elintä ovat toisiaan täydentäviä, ja uskoo, että yleismaailmallinen osallistuminen voidaan varmistaa jäsenten ja tarkkailijoiden asemalla, ja katsoo, että neuvoston pienempi kokoonpano voisi auttaa keskittämään ihmisoikeusneuvoston päätöksiä toiminnallisemmalla tavalla;
EU:n osallistuminen
24. panee merkille EU:n ja sen jäsenvaltioiden aktiivisen osallistumisen ihmisoikeusneuvoston työhön ja antaa Belgialle tunnustusta tähän saakka menestyksekkäästi sujuneesta puheenjohtajuudesta;
25. antaa tunnustusta EU:n aktiivisille pyrkimyksille osallistua rajatylittävään yhteistyöhön ja toimia aloitteellisesti tässä yhteydessä, mutta kehottaa tehostamaan kyseisiä pyrkimyksiä;
26. katsoo, että EU:n uusi toimielinrakenne tarjoaa tilaisuuden lisätä EU:n toimien johdonmukaisuutta, näkyvyyttä ja uskottavuutta ihmisoikeusneuvostossa; kehottaakin korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa varmistamaan, että ryhdytään käytännön toimiin Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, jotta voidaan välttää liian pitkä siirtymäkausi, mikä heikentäisi unionin uskottavuutta;
27. kehottaa Euroopan parlamentin valtuuskuntaa YK:n ihmisoikeusneuvoston 13. istunnossa esittämään tässä päätöslauselmassa ilmaistut huolenaiheet, kehottaa valtuuskuntaa raportoimaan vierailustaan ihmisoikeuksien alivaliokunnalle ja pitää asianmukaisena Euroopan parlamentin valtuuskunnan lähettämistä YK:n ihmisoikeusneuvoston asiaa käsitteleviin istuntoihin;
o
o o
28. pyytää puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, korkealle edustajalle / komission varapuheenjohtajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, Yhdistyneiden Kansakuntien 64. yleiskokouksen puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle sekä ulkoasiainvaliokunnan perustamalle EU:n ja YK:n väliselle työryhmälle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0021.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0097.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P5_TA(2004)0037.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0237.
- [5] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0362.
- [6] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0385.
- [7] Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2 artikla, 3 artiklan 5 kohta ja 6 artikla.
- [8] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0073.
- [9] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0032.