Päätöslauselmaesitys - B7-0150/2010Päätöslauselmaesitys
B7-0150/2010

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Eurooppa 2020 ‑strategiasta

3.3.2010

suullisesti vastattavan kysymyksen B7‑0000/2010 johdosta
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Malcolm Harbour, Roberts Zīle ECR-ryhmän puolesta

Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0150/2010
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0150/2010
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0150/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma Eurooppa 2020 ‑strategiasta

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon käymänsä keskustelun 11. helmikuuta 2010 pidetystä Eurooppa 2020 ‑strategiaa koskeneesta neuvoston epävirallisesta kokouksesta,

 

–   ottaa huomioon komission Eurooppa 2020 ‑strategiaa koskevan kuulemisasiakirjan, joka julkaistiin 24. marraskuuta 2009,

 

–   ottaa huomioon komission ensimmäinen katsauksen vastauksiin, jonka komissio julkaisi 2. helmikuuta 2010,

 

–   ottaa huomioon komission Lissabonin strategian arviointiasiakirjan, joka julkaistiin 2. helmikuuta 2010,

 

–   ottaa huomioon 23. helmikuuta 2010 päivätyn kysymyksen komissiolle maataloudesta ja tulevasta Eurooppa 2020 ‑strategiasta (O-0023/2010 – B7‑0000/2010),

 

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että komission Lissabonin strategian arviointiasiakirjassa todetaan, että Lissabonin strategian joitakin keskeisiä tavoitteita kuten 70 prosentin työllisyyttä ja kolmen prosentin BKT-osuuden käyttämistä tutkimus- ja kehitystoimintaan ei ole saavutettu,

 

B.  ottaa huomioon, että uudistuksessa on neljä painopistealuetta: tutkimus ja kehittäminen, investointi ihmisiin/työmarkkinoiden nykyaikaistaminen, liiketoimintapotentiaalin vapauttaminen erityisesti pk-yrityksissä sekä energia ja ilmastonmuutos,

 

C. suhtautuu myönteisesti Lissabonin strategian yhteydessä toteutettaviin uudistuksiin, joilla kevennetään yritysten hallinnollista rasitusta yli 400 miljardilla eurolla,

 

D. ottaa huomioon, että valvonta jäsenvaltiossa on olennaista tavoitteiden saavuttamisen kannalta,

 

E.  toteaa, että yritysten kannalta on keskeistä, että neuvosto nopeuttaa yhteisöpatentin käyttöönottoa niin, että merkittävimmät innovaatiotavoitteet voidaan saavuttaa,

 

F.  toteaa, että Euroopan parlamentin, Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission olisi yhdessä varmistettava, että tavoitteet saavutetaan,

 

G. toteaa, että Eurooppa 2020 ‑strategian päämäärien saavuttamisessa ratkaisevia ovat selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet ja menetelmät, myös avoin koordinointimenetelmä, pikemmin kuin yleistavoitteet,

 

H. katsoo, että olisi keskusteltava uudistettuun Lissabonin strategiaan sisällytettyjen hallintaa koskevien vaihtoehtojen kuten yhdennettyjen poliittisten suuntaviivojen, kansallisten uudistusohjelmien, maakohtaisten suositusten, yhteisön Lissabonin ohjelman, komission vuosittaisen edistymiskertomuksen ja avoimen koordinointimenetelmän tehokkuudesta ja koordinoinnista,

 

I.   katsoo, että työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoihin olisi sovellettava toissijaisuutta, koska ne jäävät kansallisten hallitusten toimivaltaan,

 

J.   ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on jo ilmaissut kantansa, jonka mukaan olisi nopeasti perustettava toimielinten välinen järjestelmä, jolla voidaan tunnistaa merkittävien poliittisten kysymysten pitkän aikavälin kehityssuunnat,

 

K. ottaa huomioon, että komission ja neuvoston on perusteellisesti arvioitava, miksi eräät Lissabonin strategian keskeiset tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta uusien työpaikkojen luomisessa ja kasvustrategian edistämisessä,

 

1.  katsoo, että Eurooppa 2020 ‑strategiassa olisi keskityttävä Euroopan suhteellisiin taloudellisiin etuihin ja olemassa oleviin sitoumuksiin Euroopan kilpailukyvyn turvaamiseksi verrattuna nopeasti kasvaviin talouksiin, mikä edellyttää, että Eurooppa keskittyy palvelusektorinsa kehittämiseen ja samalla pitää yllä kilpailukykyistä korkean teknologian tehdasteollisuutta;

 

2.  katsoo, että Euroopan suhteellisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi on pikaisesti saatettava sisämarkkinat valmiiksi, jotta voidaan maksimoida mahdollisuuksia kaupan alalla sekä uusien yritysten käynnistämisessä ja työpaikkojen luomisessa, katsoo, että painopistealueisiin kuuluvat digitaaliset sisämarkkinat, yhteisöpatentin käyttöönottaminen, sisämarkkinasääntöjen soveltaminen, palvelu- ja tavarakauppaa koskevan paketin täytäntöönpano, markkinaseuranta ja jäsenvaltioiden välinen parempi koordinointi täytäntöönpano-ongelmien vähentämisessä sekä osaamisen, tuotteiden, innovaation, laadun ja toimitustehokkuuden kestävä parantaminen ja laaja-alainen ja rohkea toimintatapojen kehittäminen informaatioteknologian alalla;

 

3.  korostaa, että on tärkeää asettaa mitattavissa olevat tavoitteet: pakollinen vaikutusten arviointi, mukaan luettuna "pk-yrityksiä, sisämarkkinoita ja innovaatiota koskevat testit", ja sidosryhmien parempi kuuleminen sekä riippumattomat tarjouskilpailut, joiden avulla voidaan arvioida, tuovatko ehdotukset "EU-lisäarvoa"; katsoo, että Euroopan parlamentin, Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission suorittamat arvioinnit ovat ratkaisevan tärkeitä siirryttäessä kohti "järkevää lainsäädäntöä"; painottaa, että Euroopan kilpailukyvyn hallinnollista rasitusta on vähennettävä 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä;

 

4.  korostaa, että uusia työpaikkoja ja kasvua koskevassa strategiassa on asetettava painopiste innovaatioon, tutkimukseen ja kehittämiseen esimerkiksi toteuttamalla eurooppalainen tutkimusalue täysimääräisesti, kehittämällä aloja, joilla eurooppalainen tutkimus on huipputasolla, ja ohjelmia, joilla edistetään työllisyyttä ja varallisuuden luomista koskevan tutkimustiedon siirtämistä, rohkaisemalla tieteelliseen tutkimukseen kannustavaa varhaisvaiheen kehittämistä riippumatta tutkimuksen suorittamispaikasta ja antamalla yksityiselle tutkimukselle yhtä suuri arvo kuin akateemiselle tutkimukselle niin, että voidaan edistää tieteen kehitystä; painottaa, että innovaation voimaa olisi käytettävä julkisissa hankinnoissa ja annettava niissä mahdollisimman suuri osuus pk-yrityksille sekä parannettava julkisia palveluja, myös kehittämällä mahdollisuuksia osallistua esikaupallisiin hankintoihin, innovatiivisiin hankintoihin ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin;

 

5.  korostaa, että olisi varmistettava energiahuolto Eurooppaan aidosti monipuolistamalla energian hankintaa ja tuettava erityisesti Nabucco-hanketta, joka tulee yhdistämään Euroopan unionin Kaspianmeren ja Keski-Aasian luonnonkaasuvaroihin, ja investoitava infrastruktuuriin, energiaverkkojen yhteenliittämiseen, yhteisiin energiahuoltosopimuksiin sekä kriisinhallintasuunnitelmiin jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden hengessä;

6.  painottaa ilmasto- ja energiapaketin täytäntöönpanon merkitystä tavoitteiden saavuttamiselle; katsoo, että huomio olisi kiinnitettävä EU:n päästökauppajärjestelmän liittämiseen muihin päästökatto ja päästöoikeus ‑järjestelmiin sekä varmistettava, että huutokauppajärjestelmä toimii; katsoo, että olisi lisättävä EU:n toimia, joilla edistetään vihreämpiä energiamuotoja, myös uusiutuvia energialähteitä ja uusia teknologioita, kuten hiilen talteenottoa ja varastointia, polttokennoja ja ydinfuusiota; katsoo, että ydinfissioenergialla on keskeinen tehtävä sähköntuotannossa erityisesti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja sen osuutta EU:n energiahuollossa olisi kasvatettava 40 prosenttiin;

 

7.  korostaa, että 27 jäsenvaltion erilaiset kehitystasot on otettava huomioon jaettaessa ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannuksia; katsoo, että tämä on tehtävä estämättä koheesiopolitiikkaa ja elintason asteittaista tasoittumista jäsenvaltioiden välillä; muistuttaa, että jotkut jäsenvaltiot ovat jo täyttäneet hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevat velvoitteensa Kioton pöytäkirjan mukaisesti; muistuttaa, että kustannukset sopeutumisesta vihreämpään talouteen vaihtelevat jäsenvaltioittain sen mukaan, mikä niiden kehitystaso ja energiavarat ovat, ja kehottaa sen vuoksi tukemaan tutkimusta ja kehittämistä niissä jäsenvaltioissa, jotka joutuvat vihreämpään talouteen sopeutumisessa vastaamaan huomattavista kustannuksista; katsoo, että kehittyneen maailman ja kehitysmaiden ottamissa sitoumuksissa olisi heijastuttava oikeudenmukaisella tavalla kunkin maan kyky osallistua päästöjen vähentämiseen;

 

8.  muistuttaa, että yhteisen maatalouspolitiikan ensisijaisena tehtävänä on varmistaa toimitusvarmuus, markkinoiden vakaus ja kuluttajille kohtuulliset hinnat ja painottaa, että tällä alueella on edettävä, jotta voidaan voittaa kriisit ja varmistaa kestävä, ympäristöystävällinen EU:n elintarvikepolitiikka ja edistää samalla kestävää, turvallista ja laadukasta maataloustuotantoa;

 

9.  painottaa, että elintasoerojen supistamisen merkitys EU:n alueella ei ole vielä vähentynyt ja kehottaa komissiota suunnittelemaan infrastruktuuria parantavia ohjelmia niissä jäsenvaltioissa ja niillä alueilla, joilla infrastruktuuri on puutteellinen ja joihin pääsy on vaikeaa; kehottaa käyttämään tässä rakenne- ja koheesiorahastoja solidaarisuuden hengessä; korostaa tässä yhteydessä, että sisämarkkinoiden toteuttaminen kaikkien liikennemuotojen osalta on oleellisen tärkeää Euroopan taloudelle ja että se edistäisi ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikkuvuutta EU:n rajojen yli; katsoo, että investoinneilla liikenneinfrastruktuuriin on ratkaisevan tärkeä merkitys kasvun ja työllisyyden edistämiselle sekä Euroopan taloudellisten ja ympäristöllisten etujen edistämiselle ja sen vuoksi näitä investointeja on koordinoitava useiden muiden politiikan alojen kanssa;

 

10. pitää palkkajoustoa erittäin tärkeänä, koska työmarkkinoiden sääntely mikrotasolla tekee Euroopan talouksista äärimmäisen jäykkiä; katsoo, että valtion ja EU:n interventioita olisi rajoitettava;

 

11. katsoo, että dynaamisen yrittäjyyskulttuurin ja omaehtoisen työllistymisen roolia olisi edistettävä niin, että syntyy vapaata yrittäjyyttä, vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa ja kilpailua ja voidaan luoda vakaat talouden olosuhteet pienille yrityksille, jotka synnyttävät suurimman osan uusista työpaikoista; katsoo, että pienten yritysten käynnistämisen on oltava yksinkertaisempaa, nopeampaa ja halvempaa;

 

12. katsoo, että koulutusohjelmien olisi annettava nuorille paremmat valmiudet lähteä työmarkkinoille ja että yritysten ja yliopistojen yhteistyö on vain yksi etenemisen tapa, jota olisi tuettava parantamalla opetuksen laatua ja ammattitaidon kehittämistä;

 

13. painottaa, että vahingollista verokilpailua lukuun ottamatta verokilpailu Euroopan unionin 27 jäsenvaltion välillä on säilytettävä loukkaamattomana;

 

14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.