PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU2020-strategiasta kevään Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelemiseksi
3.3.2010
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti
Corien Wortmann-Kool, Peter Liese, Richard Seeber, Pilar del Castillo Vera, Andreas Schwab, Jean-Paul Gauzès, Csaba Őry, Mathieu Grosch, Lambert van Nistelrooij, Albert Deß, Othmar Karas, Marian-Jean Marinescu PPE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0151/2010
B7‑0153/2010
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU2020-strategiasta kevään Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelemiseksi
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 11. helmikuuta 2010 pidetyn Eurooppa-neuvoston epävirallisen kokouksen,
– ottaa huomioon maaliskuussa 2000, 2001, 2005, 2006 ja 2007 sekä joulukuussa 2009 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,
– ottaa huomioon komission käynnistämän, Eurooppa 2020:tä koskevan julkisen kuulemisen ja sen tulokset (SEK(2010) 116),
– ottaa huomioon komission teettämän Lissabonin strategian arvioinnin (SEK(2010) 114),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan,
– ottaa huomioon 23. helmikuuta 2010 päivätyn kysymyksen komissiolle maataloudesta ja tulevasta EU2020‑trategiasta (O-0023/2010 – B7‑0000/2010),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että jokaiseen pitkän aikavälin strategiaan on liitettävä konkreettisia toimia, joilla reagoidaan Euroopan kansalaisten välittömiin huolenaiheisiin ja pelkoihin, ja että EU2020-strategialla olisi pyrittävä päätavoitteeseen eli talouskasvuun ja työpaikkoihin,
B. katsoo, että Lissabonin strategian menestyminen on jäänyt osittaiseksi, mikä johtuu kehnoista hallintorakenteista ja jäsenvaltioiden vastuuttomuudesta,
C. katsoo, että komission pyrkimyksiä kestävään sosiaaliseen markkinatalouteen – eli osallisuutta edistävään, älykkäämpään ja kestävään talouteen – on pidettävä myönteisinä,
D. pitää valitettavana, että komissio ei ole keskittynyt strategiassaan pienten ja keskisuurten yritysten edistämiseen ja tukemiseen; katsoo, että näissä yrityksissä luodaan eniten työpaikkoja, ja että tarvitaan käytännön toimia byrokratian karsimiseksi ja innovatiivisten ideoiden toteuttamiseksi tällä alalla; katsoo, että rahoituksessa ei pitäisi keskittyä pelkästään ympäristöystävällisten työpaikkojen luomiseen,
E. katsoo, että useita merkittäviä innovaatiota, kuten eMobility, aurinkoenergiatekniikka yms., ei voida toteuttaa Euroopassa, ellemme luo järjestelmää raaka-ainetoimitusten turvaamiseksi,
F. ottaa huomioon, että komission tulevaa EU2020-strategiaa koskevassa kuulemisessa ei käsitellä lainkaan maataloutta eikä elintarviketeollisuutta, ja katsoo, että tämä puute on oikaistava välittömästi, koska maatalousala ja elintarvikeala muodostavat yhdessä merkittävän osan EU:n taloutta, sillä näillä aloilla on kaikkiaan 19,2 miljoonaa työpaikkaa (9 prosenttia koko työvoimasta) ja ne muodostavat 4,3 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n bkt:sta,
G. ottaa huomioon, että EU2020-strategia käynnistyy köyhyyden vastaisena eurooppalaisena teemavuotena, ja katsoo, että on kiinnitettävä huomiota köyhyyden poistamiseen ja Lissabonin strategian sosiaalisiin näkökohtiin,
H. katsoo, että uuden Lissabonin sopimuksen mukainen koheesiopolitiikka on väline määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja että sen on kuuluttava olennaisena osana 2020-strategiaan, jos jäsenvaltiot haluavat tämän uuden kasvua ja työpaikkoja koskevan politiikan toimivan; katsoo, että 2020-strategiassa olisi arvostettava tämän politiikan relevanttiutta sekä yleisten että poikkeuksellisten ehtojen osalta ja että tällöin olisi otettava huomioon, että hyvin rahoitettu vuoden 2013 jälkeinen aluekehityspolitiikka on välttämätöntä kaikille EU:n jäsenvaltioille, jos ne pyrkivät kestävään sosiaaliseen markkinatalouteen ja kasvuun,
I. katsoo Lissabonin strategian puutteiden perusteella, että komission olisi ehdotettava selkeää ja tavoitehakuista strategiaa yhdessä asiakirjassa, johon olisi sisällytettävä ja kytkettävä yhtenäismarkkinoiden uudelleenkäynnistämistä koskevan Mario Montin selonteon päätelmät ja kaikki relevantit EU:n strategiat, jotta asiakirjasta tulisi tärkein asiakirja seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi,
1. muistuttaa, että komissio ja sen puheenjohtaja Barroso ovat korostaneet Euroopan parlamentin ratkaisevaa roolia EU2020-strategiassa, ja pyytää komissiota ja neuvostoa kunnioittamaan täysimääräisesti parlamentin oikeuksia strategiaa laadittaessa ja toteutettaessa, jotta sen demokraattinen legitiimiys vahvistuisi kansalaisyhteiskunnan silmissä;
1. Vahva eurooppalainen hallintotapa menestyksekästä 2020-strategiaa varten
2. kehottaa Lissabonin strategian puutteiden perusteella komissiota ehdottamaan selkeää strategiaa yhdessä erillisessä tekstissä, jonka on perustuttava tavoitehakuisuuteen;
3. korostaa, että koordinoidussa ja konkreettisessa eurooppalaisessa lainsäädännössä on otettava huomioon EU:ssa ilmenevä monimuotoisuus ja siksi vahvassa ja avoimessa hallintorakenteessa on noudatettava täysin Lissabonin sopimuksessa vahvistettua toissijaisuusperiaatetta;
4. korostaa, että täytäntöönpanon ja seurantamekanismien on oltava vahvoja; kehottaa komissiota laatimaan täsmällisen tulostaulun esteistä ja ehdottamaan kohdennettuja toimia pahimpia haittoja varten; pitää Euroopan kannalta ratkaisevana, että kaikissa tulevissa strategioissa on oltava tehokkaat mekanismit haluttujen tulosten saavuttamiseksi;
5. korostaa, että kestävämpään sosiaaliseen markkinatalouteen päästään ainoastaan siinä tapauksessa, että tavoitteita ja strategioita tuetaan hallitusten kohdennetuilla toimilla, jotka sovitetaan asianmukaisesti yhteen;
6. katsoo, että kansalaisyhteiskunta olisi otettava mukaan ja että sen olisi jaettava omistajuus, jotta 2020-strategia voisi onnistua ja että siksi työmarkkinaosapuolet olisi pyydettävä mukaan strategian määrittelemiseen ja täytäntöönpanon edistämiseen sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla;
7. pitää strategian kunnianhimoisten tavoitteiden kannalta välttämättömänä, että luodaan avoin monen tason hallinto ja että Euroopan unionin, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten on jaettava EU2020-strategian tavoitteet, tehtävät ja vastuut tasapainoisesti ja että niiden on toimittava ripeästi, päättäväisesti ja erittäin pikaisesti; katsoo, että monitasoisen hallinnon ja kumppanuuden olisi oltava strategian hallinnoinnin ja toteuttamisen ytimessä;
8. katsoo, että 2020-strategiaan on sisällytettävä tärkeänä elementtinä vähittäisrahoituspalvelujen yhtenäismarkkinoiden luominen;
9. katsoo, että neuvoston sopimus rahoitusvalvonnan uusista järjestelyistä ei vastaa 2020‑strategian tavoitteita; pyytää siksi puheenjohtajavaltio Espanjalta kunnianhimoisempia ehdotuksia, joissa tehostetaan luotavien viranomaisten toimivaltaa;
10. toteaa, että eurooppalaisen taloushallinnon yhtenä päänäkökohtana olisi oltava pk‑yrityksille relevanttien kansallisen politiikan alojen yhteensovittaminen, jotta jäsenvaltioille ei aiheutuisi uusia esteitä tai uutta kuormitusta samalla kun nykyiset esteet ja nykyinen kuormitus pyritään poistamaan; katsoo, että uuden pk-yritystestin sisällyttäminen kansallisiin lakeihin voisi olla yksi Euroopan taloushallinnon pk-yrityksiä koskevan haaran tehtävistä;
11. korostaa, että vahvan, uudistetun, joustavan ja nykyisiin tarpeisiin sopeutetun koheesiopolitiikan olisi kuuluttava EU2020-strategian pääelementteihin; katsoo, että monialaista lähestymistapaa soveltava EU-politiikka on merkittävässä asemassa reagoitaessa unionin merkittävimpiin haasteisiin, joita ovat maiden ja alueiden rakenteellisten erojen vähentäminen, EU:n alueiden kilpailukyvyn parantaminen globaalistuvassa maailmassa, globaalin talouskriisin vaikutusten lieventäminen lisäämällä luottamusta Euroopan talouteen ja talouden dynaamisuutta ja väestönmuutoksen tai ilmastonmuutoksen vaikutusten rajoittaminen;
12. katsoo, että rakennepolitiikan toimissa ja rahoituksessa olisi keskityttävä ja mukauduttava EU:n painopistealoihin, kuten kilpailukykyyn, resurssien tehokkuuteen ja kestävyyteen;
2. Kestävät julkiset talousarviot
13. korostaa, että EU:n tulevasta määrärahojen kohdentamisesta keskustellaan ja päätettään nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen (2007–2013) väliarvioinnissa ja tulevaa monivuotista rahoituskehystä valmisteltaessa ja sen päätöksentekoprosessia suunniteltaessa;
14. korostaa, että EU2020-strategian rahoittaminen perustuu kestäviin julkisiin talousarvioihin; katsoo tämän vuoksi, että tulevassa finanssipolitiikassa olisi käsiteltävä pääkysymyksinä vakautussopimuksen noudattamista ja yhteen sovitettujen poistumisstrategioiden periaatteita, joilla ratkaistaan talous- ja rahoituskriisin vaikutukset julkisiin talousarvioihin;
15. korostaa, että inflaatiota torjuvalla politiikalla ja vakailla talousarviota koskevilla säännöillä on pitkän aikavälin vaikutuksia kasvuun ja nuorten työllistymismahdollisuuksien lisäämiseen; katsoo, että näin toimiessaan valtio hoitaa hyvän holhoojan roolinsa ja varmistaa asianmukaiset julkiset palvelut tuleville sukupolville;
16. katsoo, että nykyiset kehityssuunnat osoittavat, että EMU:n institutionaalinen järjestelmä ei ole kyennyt pitämään julkista velkaa hallinnassa; pyytää komissiolta aloitteita näiden EMU:n heikkouksien korjaamiseksi; varoittaa kahdella eri nopeudelle etenevän Euroopan riskeistä;
3. Pienten ja keskisuurten yritysten ja työpaikkojen tukeminen
17. painottaa, että pk-yritykset ovat nykyisen taloutemme moottori ja työpaikkojen luoja, ja niillä on keskeinen rooli talouskasvun elvyttämisessä, ja että ne lujittavat kestävää sosiaalista markkinataloutta ja edistävät luovuutta ja innovointia, jotka ovat vahvan kansantalouden ja teknisen edistyksen perustana; katsoo, että Small Business Act ‑aloitteen myötä käyttöön otettua poliittista linjaa on jatkettava tavoitteellisemmin; katsoo, että etusijalle olisi asetettava sääntelyn purkamiseen liittyvät pyrkimykset, kuten sääntelyn purkamista koskevien tavoitteiden sekä pk-yrityksille myönteisen lainsäädännön täytäntöönpano, mikä loisi vireän ilmapiirin start up –yrityksille, kannustaisi yrittäjyyttä ja parantaisi rahoituksen saatavuutta;
18. painottaa, että menestyksekkään 2020-strategian olisi keskityttävä pk-yritysten sekä kaupan ja palvelualan työpaikkojen kannustamisen lisäksi teollisuuteen, maatalouteen sekä terveydenhoitoalaan, jotka ovat elintärkeitä tulevaisuuden taloudessa;
19. toistaa vaatimuksensa osallistavammista ja kilpailukykyisemmistä työmarkkinoista; katsoo, että sosiaaliturvajärjestelmien uudelleenjärjestelyä tarvitaan varmistamaan, että ammatin vaihtaminen ei tarkoita sosiaaliturvan pienenemistä, että lyhytaikainen uudelleenkoulutus uutta työpaikkaa varten ei tarkoita tulojen vähenemistä ja että joustoturvassa ei keskitytä yksipuolisesti työmarkkinoiden joustoihin;
20. katsoo, että Euroopan väestön ikääntyminen edellyttää elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa koulutusmahdollisuuksia olisi rohkaistava ja joka seuraisi ihmisiä koko työelämän ajan; katsoo, että työmarkkinoilla on oltava tietty määrä aktiivisia ihmisiä sosiaalisen osallistavuuden lujittamiseksi; pahoittelee, että laiminlyöntien kohteena on ollut nimenomaan ikääntyvien ja vammaisten työntekijöiden työllistäminen; odottaa siksi ehdotuksia, joissa työllistämismahdollisuuksia tehostetaan ja kannustetaan joustaviin eläkejärjestelyihin jopa nykyisen eläkeiän jälkeen;
21. haluaa tuoda esiin yksityisyrittäjyyden edistämistä, kuten esimerkiksi Euroopan globalisaatiorahasto EGF on toivonut;
22. pyytää komissiota antamaan ehdotuksia yhteisestä yhtenäistetystä yhtiöveropohjasta; katsoo, että alkuperämaan periaatteelle rakentuva lopullinen arvonlisäverojärjestelmä edistäisi yhtenäismarkkinoiden tehokkuutta ja tuottaisi lisätuloja julkisiin talousarvioihin ilman alv-asteen muuttamista;
4. Kohti kestävää sosiaalista markkinataloutta
23. pyytää sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistystä koskevan Montin mietinnön perusteella sisämarkkinoiden sisällyttämistä EU 2020 –strategiaan yleisenä hyvinvointiperiaatteena, kun otetaan huomioon, että Euroopan komission on lujitettava yhtenäismarkkinoita ja varmistettava kilpailusääntöjen noudattaminen; katsoo, että tavaroiden, työvoiman ja palvelujen sisämarkkinoiden toteuttamiseksi on tärkeää saada aikaan vakaa sääntely ja varmistaa parempi unionin säännösten sisällyttäminen kansallisiin lainsäädäntöihin, parempi täytäntöönpano ja rahoitusmarkkinoiden valvonta unionin tasolla;
24. katsoo, että EU:n olisi pyrittävä hyötymään johtavasta roolistaan kestävän talouden ja vihreän liikenteen teknologioiden alalla ja lisäämään kilpailuetuaan tällä alalla sekä käyttämään hyväkseen teknologisen etumatkansa vientimahdollisuuksia; toteaa, että kestävät tuotantoprosessit, raaka-aineiden tehokas käyttö ja uusiutuvien energialähteiden kehittäminen edelleen tekevät mahdolliseksi jatkaa teollista valmistusta Euroopassa, parantaa kilpailukykyä raaka-aineriippuvuuden vähentyessä ja saavuttaa kunnianhimoiset ilmastonmuutostavoitteet; painottaa, että Euroopan johtavilla teollisuusyrityksillä on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa tämän alan innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen; korostaa, että EU:n talouteen on saatava riittävästi korkean teknologian raaka-aineita tätä tarkoitusta varten;
25. katsoo, että liikenneala on tärkeä tekijä EU 2020 -strategiaan sisältyvän vihreän kasvun saavuttamisessa ja että se vaikuttaa tärkeältä osaltaan talouskasvuun, jota tarvitaan strategian panemiseksi täytäntöön; katsoo, että energiamuotojen yhdistelmän, hinnanmuodostustoimien ja ulkoisten kustannusten hintoihin sisällyttämisen kaltaisten toimien yhdistelmä on tärkeä tässä mielessä ja että näiden toimien yhteydessä olisi asetettava selkeämmät ja realistisemmat tavoitteet, joita olisi tarkasteltava säännöllisesti;
26. kiinnittää huomiota oikeudellisesti jo sitoviin EU:n sitoumuksiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja katsoo, että EU:n olisi tiedotettava paremmin halukkuudestaan siirtyä 30 prosentin vähennykseen kasvihuonekaasupäästöissä, jos myös muut maat ovat valmiita sitoutumaan riittäviin toimiin; pitää välttämättömänä selkeitä ja objektiivisia indikaattoreita, joilla mitataan siirtymistä kestävään ja energiatehokkaaseen sosiaaliseen markkinatalouteen, ja tässä mielessä tavoitteiden olisi oltava realistisia ja saavutettavissa olevia;
27. katsoo, että täysin integroitujen ja yhteen nivoutuneiden energian sisämarkkinoiden toteuttaminen on oleellinen osa talouskasvun varmistamista, uusiutuvien energialähteiden integrointia ja toimituskatkoksiin liittyvän unionin haavoittuvuuden vähentämistä; korostaa, että EU:n energialähteiden yhdistelmässä olisi pyrittävä lisäämään kotoperäisten ja vähähiilisten energialähteiden osuutta;
28. toteaa, että vankistaessaan johtoasemaansa EU:n pitäisi voida hyötyä teknologisen etumatkansa vientimahdollisuuksista;
29. painottaa, että yleisesti ottaen EU:n lainsäädännön asianmukainen sisällyttäminen kansalliseen lainsäädäntöön on varmistettava, ja erityisesti vielä tutkintojen keskinäisestä tunnustamisesta ja palveluista annettujen direktiivien sisällyttäminen, jotta voidaan täysimääräisesti hyötyä palvelumarkkinoista, jotka ovat EU:n suurin taloudellisen toiminnan ala; katsoo, että tässä mielessä strategian tavoitteena pitäisi olla kaikkien palvelualan esteiden poistaminen vuoteen 2020 mennessä;
30. korostaa, että yhtenäismarkkinoiden tarkastelussa on edistettävä lähestymistapaa, jossa kuluttajia kannustetaan tekemään valtioiden rajat ylittäviä ostoksia ja käyttämään palveluja etenkin verkossa, ja jossa pk-yrityksiä kannustetaan hyödyntämään yhtenäismarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia;
5. Kestävä tietoon perustuva kasvu
31. tähdentää, että tietoon perustuva talous edellyttää tehokasta perustavan ja soveltavan tason tutkimustoimintaa; katsoo, että innovaatioiden on oltava Euroopan kasvun ja vaurauden veturi, että perustutkimusta on toteutettava koordinoidusti unionin tasolla ja että tulosten on hyödytettävä kaikkia EU:n kansalaisia; katsoo erityisesti, että liikennesektorin turvallisuutta ja hiilen poistoa koskeva tutkimus lujittaa osaltaan unionin tutkimuksen tasoa;
32. vaatii, että komissio säilyttää uuden strategian tutkimus- ja kehittämistavoitteenaan Lissabonin strategian tavoitteen, eli 3 prosenttia EU:n ja kansallisten talousarvioiden bkt:sta; katsoo, että tutkimus- ja kehittämisohjelmien toimien ja rahoituksen olisi keskityttävä EU 2020 -strategiaan ja oltava sen mukaisia; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään paremmin hyväksi koheesiopolitiikan ja tutkimus- ja kehittämisohjelman yhdistettyjä rahoitusmahdollisuuksia;
33. korostaa, että Euroopan soveltavan tutkimuksen tehostamiseksi on ratkaisevan tärkeää parantaa nykyisten rakenteiden virtaviivaistamista ja luoda sekä julkiselle että yksityiselle sektorille investointi-ilmapiiri, joka on tutkimus- ja innovaatiomyönteinen; kehottaa komissiota toteuttamaan käytännön toimia, joilla parannetaan rahoituksen saatavuutta etenkin riskipääoman paremman saatavuuden varmistamiseksi ja edistyksen saavuttamiseksi esikaupallisten julkisten hankintojen alalla;
34. toteaa, että innovaatio alkaa koulutusinvestoinneilla ja että elinikäisen oppimisen kautta luotava työllistettävyys lujittaa sosiaalista osallistavuutta; kehottaa komissiota edistämään ja kannustamaan uusia kumppanuuksia liike-elämän, tieteen ja yliopistojen tutkimustoiminnan välillä;
35. kehottaa tarkastelemaan EU:n innovaatiopolitiikkaa laajemmalti; katsoo, että riittävä julkinen ja yksityinen rahoitus olisi kohdistettava aloille, joilla Eurooppa on maailmanlaajuinen johtaja tai saattaa tulla sellaiseksi, ja että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tärkeimpien tekniikan alojen kehittämiseen;
36. pitää myönteisenä komission ehdotusta, että globalisaation aikakaudella teollisuuspolitiikka on yksi ensisijaisista teemoista; painottaa, että nykyiset teolliset rakenteet jatkavat edelleen osaltaan EU:n talouskasvuun vaikuttamista ja niitä olisi siksi tuettava;
37. katsoo, että etenkin liikenteen alalla tekniikan kehitys ja henkilö- ja tavaraliikenteen multimodaalisten kuljetusketjujen yksinkertaistuminen ovat tärkeässä roolissa; katsoo siksi, että kuljetusten pitäisi perustua tehokkaaseen komodaaalisuuteen, jota mitataan taloudellisten näkökohtien, ympäristönsuojelun, sosiaalisten olojen ja työolojen sekä turvallisuuden kriteereillä;
38. katsoo, että Euroopan olisi edistettävä teollis- ja tekijänoikeuksien tehokasta suojelua edistämällä EU-patenttijärjestelmää, jossa keskitytään etenkin digitaaliseen talouteen niin, että Eurooppa voisi omaksua johtavan roolinsa maailmassa; katsoo, että digitaalisen talouden asianmukainen toiminta on välttämätöntä koko EU:n talouden toiminnan kannalta; katsoo kuitenkin, että digitaalisten palvelujen vapaata liikkuvuutta estetään nykyisin vakavasti kansallisen tason pirstaloituneilla säännöksillä; katsoo, että digitaalisen ympäristön yhtenäismarkkinoiden saavuttamiseksi on ensinnäkin pantava täytäntöön uusi sääntelykehys, toiseksi on vahvistettava digitaalisten palvelujen markkinoita ja kolmanneksi on kehitettävä sisällön ja tietämyksen vapaata liikkuvuutta (”viides vapaus");
39. on vakuuttunut siitä, että oikean toimintakehyksen ja riittävän rahoituksen avulla maa- ja metsätaloudella voi olla merkittävä asema talouden elpymiseen tähtäävässä eurooppalaisessa strategiassa, samalla kun maa- ja metsätalous hoitaa EU:n ja maailman elintarviketurvallisuuden, säilyttää maaseutumaisemat, jotka vastaavat 90 prosenttia EU:n pinta-alasta, turvaavat ympäristön edut ja helpottavat osaltaan vaihtoehtoisten energialähteiden etsintää;
40. toteaa, että infrastruktuurin puutteet vaihtelevat eri puolilla Eurooppaa ja ovat yhä suuria, mikä haittaa sisämarkkinoiden kasvun mahdollisuuksia ja sujuvaa toimintaa; kehottaa siksi luomaan yhtäläiset toimintaedellytykset käyttämällä julkisia ja yksityisiä investointeja liikenteeseen, energiaan, televiestintään ja tietotekniikan infrastruktuuriin;
41. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.