PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Kirgisian tilanteesta
5.7.2010
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Hannes Swoboda, Adrian Severin, Henri Weber S&D-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0419/2010
B7‑0423/2010
Euroopan parlamentin päätöslauselma Kirgisian tilanteesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kirgisiasta ja Keski-Aasiasta ja etenkin 6. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman,
– ottaa huomioon 20. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman EU:n Keski-Aasian strategiasta,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan Catherine Ashtonin 11. kesäkuuta 2010 antaman julkilausuman Kirgisian uusista yhteenotoista ja hänen 28. kesäkuuta 2010 antamansa julkilausuman maan perustuslakia koskevasta kansanäänestyksestä,
– ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 14. kesäkuuta 2010 hyväksymät päätelmät,
– ottaa huomioon uutta kumppanuutta Keski-Aasian kanssa koskevan EU:n strategian, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi kokouksessaan 21. ja 22. kesäkuuta 2007,
– ottaa huomioon EU:n ja Kirgisian välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 1999,
– ottaa huomioon Keski-Aasiaa koskevan, vuodet 2007–2013 kattavan Euroopan yhteisön alueellisen strategia-asiakirjan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Kirgisian eteläosassa sijaitsevissa Oshin ja Jalal-Abadin kaupungeissa puhkesi 11. kesäkuuta väkivaltaisia yhteenottoja, jotka kärjistyivät vähitellen, kunnes 14. kesäkuuta sadat aseistautuneet miehet kuuleman mukaan valtasivat kadut, ampuivat siviilejä ja sytyttivät liikkeitä palamaan sekä valitsivat kohteensa etnisen alkuperän mukaan,
B. toteaa, että Kirgisian viranomaisten mukaan yhteenotoissa menehtyi noin 300 ihmistä, mutta väliaikaista hallitusta johtava Roza Otunbajeva ja monet muut ovat pelänneet, että kuolonuhreja saattaa todellisuudessa olla enemmän; ottaa huomioon, että yli 2 000 loukkaantui tai joutui sairaalahoitoon ja että monet ovat yhä kateissa,
C. ottaa huomioon, että väkivaltaisuuksien takia arviolta 300 000 on joutunut siirtymään kotimaansa sisällä ja 100 000 on paennut naapurimaahan Uzbekistaniin; toteaa, että Uzbekistanin hallitus antoi pakolaisille humanitaarista apua kansainvälisten järjestöjen avustuksella mutta sulki Kirgisian vastaisen rajansa 14. kesäkuuta vedoten siihen, ettei se pysty ottamaan vastaan enempää pakolaisia,
D. toteaa, että väliaikainen hallitus on julistanut alueelle poikkeustilan ja että turvallisuusjoukot, jotka eivät ilmeisesti aina ole noudattaneet käskyjä, eivät ole pystyneet saamaan tilannetta hallintaansa; ottaa huomioon, että väliaikainen presidentti Roza Otunbajeva on saanut kieltävän vastauksen Venäjän presidentille Medvedeville ja kollektiivista turvallisuussopimusta käsittelevälle järjestölle (Collective Security Treaty Organisation, CSTO) esittämiinsä pyyntöihin, että ne antaisivat sotilaallista tukea järjestyksen palauttamiseksi; toteaa, että Etyjille on esitetty kansainvälisten poliisivoimien lähettämistä koskeva pyyntö, jota se parhaillaan käsittelee,
E. ottaa huomioon, että kansallisen turvallisuuspalvelun kesäkuun 11.–14. päivän tapahtumista tekemän tutkimuksen mukaan yhteenottoja ovat lietsoneet syrjäytetyn presidentti Bakijevin klaanin jäsenet, jotka toimivat yhdessä radikaalien islamistien, pohjoisen tadžikkitaistelijoiden ja Taleban-taistelijoiden kanssa,
F. ottaa huomioon, että vuonna 2001 hyväksytyssä Göteborgin ohjelmassa ja myöhemmissä asiakirjoissa Euroopan unioni on tunnustanut konfliktien ehkäisyn merkityksen ja nykyisen tilanteen Kirgisiassa ja siksi kehottaa muuttamaan teoreettiset pohdinnat käytännön toimiksi,
G. ottaa huomioon, että komissio on kohdentanut 5 miljoonaa euroa järjestääkseen lääkinnällistä hätäapua, humanitaarista apua, muita tuotteita kuin elintarvikkeita sekä suojelua ja psykologista tukea kriisin koettelemille henkilöille; toteaa, että YK on esittänyt pikaisen vetoomuksen 71 miljoonan Yhdysvaltain dollarin hätäavusta,
H. katsoo, että EU:n olisi otettava itselleen entistä merkittävämpi rooli maan tukemisessa; ottaa huomioon, että EU on etenkin Keski-Aasiaa koskevassa strategiassaan sitoutunut olemaan yksi alueen maiden kumppaneista; katsoo, että nyt tarvitaan pikaisesti paljon enemmän kansainvälistä sitoutumista ja että EU:n reagointi vaikuttaa sen uskottavuuteen,
I. toteaa, että 27. kesäkuuta pidetty kansanäänestys sujui rauhallisesti ja siihen osallistuttiin vilkkaasti ja että yli 90 prosenttia äänestäjistä hyväksyi uuden perustuslain, joka tasapainottaa presidentin ja parlamentin valtaa ja vahvistaa Roza Otunbajevan aseman väliaikaisena presidenttinä 31. joulukuuta 2011 saakka sekä maan perustuslakituomioistuimen eroamisen; ottaa huomioon, että maan parlamenttivaalit aiotaan pitää 10. lokakuuta 2010,
J. toteaa, että Keski-Aasialle ovat suuressa määrin leimallisia köyhyys ja monet ihmisten turvallisuutta uhkaavat seikat, huono hallinto, vahva autoritaarinen perinne ja pula oikeudellisista kanavista, joiden avulla ihmiset voivat ilmaista tyytymättömyytensä ja pyrkiä poliittisiin muutoksiin; katsoo, että alueellisen yhteistyön jatkaminen ja tehostaminen on välttämätöntä, jotta voidaan yhteisesti puuttua alueen ongelmiin ja haasteisiin; katsoo, että alueellisten ja kansainvälisten toimijoiden on yhteisesti pyrittävä ratkaisemaan alueen ongelmia ja haasteita,
K. katsoo, että EU:n on aina noudatettava sitoumustaan ja sisällytettävä ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltion periaatteet kolmansien maiden kanssa tekemiinsä sopimuksiin ja edistettävä demokraattisia uudistuksia johdonmukaisella politiikalla, joka parantaa sen uskottavuutta alueellisena toimijana,
1. on syvästi huolissaan Etelä-Kirgisiassa puhjenneista traagisista ja väkivaltaisista yhteenotoista ja ilmaisee osanottonsa kaikkien uhrien omaisille;
2. tuomitsee jyrkästi kaikki hyökkäykset ja väkivallanteot ja kehottaa väliaikaista hallitusta toteuttamaan uskottavan, puolueettoman ja riippumattoman tutkinnan tapahtumista kansainvälisten toimijoiden avulla, jotta voidaan saattaa syylliset oikeuden eteen ja tutkia väitteet Kirgisian turvallisuusjoukkojen jäsenten osallisuudesta tapahtumiin;
3. kehottaa väliaikaista hallintoa tekemään kaikkensa, jotta elämä voisi palata normaaliksi, ja luomaan kaikki tarvittavat edellytykset sille, että pakolaiset ja maansisäiset pakolaiset voivat palata koteihinsa vapaaehtoisesti turvassa ja ihmisarvonsa säilyttäen; kehottaa paikallisia viranomaisia toteuttamaan tehokkaita luottamusta lisääviä toimia ja käynnistämään aidon vuoropuhelun Etelä-Kirgisian kaikkien etnisten ryhmien kanssa pyrkien kehittämään uskottavaa sovinnontekoprosessia;
4. vaatii, että Euroopan unionin toimissa ei jätetä huomiotta maan poliittista vakautta, ihmisoikeuksien perusperiaatteita ja yhteiskunnallisen kurjuuden ehkäisemistä;
5. korostaa, että arvot, joihin Euroopan unioni on sitoutunut, velvoittavat sen reagoimaan tähän kärsimykseen kattavasti, mikä tarkoittaa, että tähän mennessä käyttöön otettujen viiden miljoonan euron lisäksi tarvitaan lisää varoja ja että varojen määrän olisi oltava oikeassa suhteessa YK:n pikaiseen vetoomukseen saada humanitaarista apua 71 miljoonan Yhdysvaltain dollarin edestä;
6. kehottaa tässä yhteydessä komissiota lisäämään humanitaarista apua yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa ja käynnistämään tuhoutuneiden kotien rakentamiseksi ja menetetyn omaisuuden korvaamiseksi lyhyen ja keskipitkän aikavälin jälleenrakennusohjelmia ja kunnostushankkeita yhteistyössä Kirgisian viranomaisten ja muiden avunantajien kanssa, jotta voidaan luoda suotuisat olosuhteet pakolaisten ja maansisäisten pakolaisten paluulle; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota paikallisten kehityshankkeiden merkitykseen;
7. kehottaa neuvostoa ottamaan johtavan roolin sellaisen Kirgisiaa koskevan kansainvälisten avunantajien konferenssin järjestämisessä, jossa paneudutaan humanitaaristen ongelmien hoitamiseen, Kirgisian perustarpeisiin ja tarvittavan avun järjestämiseen maan kestävää kehittämistä varten;
8. korostaa, että välittömien tarpeiden hoitamiseen tarkoitetun humanitaarisen avun ohella tarvitaan toimia tilanteen vakauttamiseksi ja uusien väkivaltaisuuksien huomattavan riskin pienentämiseksi ja estämiseksi, sillä ne uhkaavat myös Uzbekistanin, Kirgisian ja Tadžikistanin jakaman Ferganan laakson muiden alueiden rauhaa ja turvallisuutta;
9. toteaa jälleen, että Keski-Aasiaa koskevassa EU:n politiikassa on keskityttävä ihmisten turvallisuuteen; toteaa, että Etelä-Kirgisiassa tämä tarkoittaa muun muassa, että on autettava takaamaan etnisten uzbekkien ja kaikkiin muihin etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten fyysinen turvallisuus;
10. pyytää erityisesti toteuttamaan pikaisesti puolueettoman ja kansainvälisen tutkimuksen, jotta voidaan saada selvyyttä Etelä-Kirgisiasta pakenevia uzbekkivähemmistöjä vastaan tehdyistä julmuuksista, joista on monia hirvittäviä kuvauksia, ja että julmuuksiin syyllistyneet ja niistä vastuussa olevat etsitään ja tuodaan oikeuden eteen; kehottaa näissä tutkimuksissa selvittämään syytöksiä entisen presidentin Bakijevin perheen ja huumemafiaryhmien välisestä vehkeilystä, jotta maan tilanne voidaan vakauttaa;
11. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita tukemaan ja aktiivisesti edistämään Etyjin poliisioperaation pikaista käynnistämistä, jotta voidaan estää uusien väkivaltaisuuksien puhkeaminen, vakauttaa tilanne kaupungeissa, joissa yhteenottoja on esiintynyt, suojella uhreja ja heikoimmassa asemassa olevia sekä helpottaa pakolaisten ja maansisäisten pakolaisten paluuta;
12. panee merkille, että Kirgisiassa 27. toukokuuta järjestetty perustuslakia koskeva kansanäänestys sujui rauhanomaisesti ja että sen tulos pohjustaa paluuta perustuslailliseen järjestykseen; kehottaa neuvostoa ja komissiota selvittämään, miten Kirgisian väliaikaista hallitusta ja viranomaisia voitaisiin tukea, kun ne pyrkivät toteuttamaan demokraattisia uudistuksia ja lujittamaan oikeusvaltiota, torjumaan syrjintää yhteiskuntaelämässä, takaamaan uskottavat oikeudelliset menettelyt ja kohentamaan kansalaisten elinoloja kansallisen kehityksen ja kansalaisten voimaannuttamisen avulla yhteistyössä kaikkien sidosryhmien ja Kirgisian kansalaisyhteiskunnan kanssa;
13. edellyttää vakautusvälineen mittavaa käyttöä ja pyytää komissiota laatimaan ehdotuksia kehitysyhteistyövälineen varojen uudelleen kohdentamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että EU:n reagointi Kirgisian uuteen tilanteeseen on asianmukaista sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä;
14. on huolissaan tiedoista, joiden mukaan Kirgisiassa on pidätetty ihmisoikeuksien puolustajia, ja kehottaa Kirgisian viranomaisia ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin, jotta ihmisoikeuksien puolustajat voivat esteettömästi tehdä työtään ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi;
15. ehdottaa, että maan demokraattiset voimat kutsuvat YK:n yhteisten rauhaturvajoukkojen, EU:n ja Venäjän muodostamia kansainvälisiä rauhanturvajoukkoja puuttumaan asioihin niin, että luottamus voidaan palauttaa nykyiseen hallitukseen, mikäli se saa vahvistuksen seuraavissa vaaleissa, ja muistamaan, että itsenäistymisestään alkaen Kirgisiaa pidettiin demokratialtaan kaikkein edistyneimpänä Keski-Aasian maana;
16. ehdottaa, että EU tekisi aloitteen kansainvälisestä konferenssista/kuulemisesta, jossa olisivat mukana EU, YK, Venäjä ja Yhdysvallat (jolla on sotilastukia Kirgisian maaperällä) ja Kazakstan (joka on Etyjn puheenjohtaja) ja myös Kiina, jolla todennäköisesti tulee olemaan huomattava vaikutusvalta tässä osassa Keski-Aasiaa; katsoo, että konferenssin välittömänä tarkoituksena olisi erityisesti tukea sovintoprosessia kirgiisien ja Kirgisiassa asuvien uzbekkivähemmistöjen välillä;
17. korostaa, että Kirgisian tapahtumat vaikuttavat alueelliseen ja kansainväliseen kehitykseen ja että alueellinen ja kansainvälinen kehitys vaikuttaa Kirgisian tapahtumiin; on vakuuttunut siitä, että Venäjän, Yhdysvaltojen ja muiden tahojen edut ovat suurelta osin päällekkäisiä, erityisesti kun on kyse Afganistanista ja islamilaisen radikalismin kasvusta alueella ja Kirgisiassa; katsoo, että tämän vuoksi pitäisi voida rajoittaa geopoliittista kilpailua ja etsiä yhteisvaikutuksia alueen vakauttamiseksi; uskoo, että tässä onnistumisella olisi laajempia myönteisiä vaikutuksia kansainvälisiin suhteisiin ja kansainväliseen turvallisuuteen;
18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle ja Etyjille.